Kielenkäytön oppaita 5. Oikeinkirjoitus- ja painotusohjeita
|
|
- Erkki Laaksonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kielenkäytön oppaita 5 VENÄLÄISTEN HENKILÖNNIMIEN OPAS Oikeinkirjoitus- ja painotusohjeita Anatoli (Анатолий) Ark. Natoli (Натолий) Dem. Anatolka, Natolja, Tolja, Toljunja, Toljusja, Toljana, Toljaha, Toljaša, Natoha, Natoša, Toša, Tosja, Totja, Tusja; Natolja (Анатолька, Натоля, Толя, Толюня, Толюся, Толяна, Толяхя, Толяшя, Натоха, Натоша, Тоша, Тося, Тотя, Туся; Натоля) Is. Anatolijevitš, Anatoljevitš; Anatolijevna, Anatoljevna (Анатолиевич, Анатольевич; Анатолиевна, Анатольевна) Puh. Anatoljitš (Анатольич) Olja - m. Aleksei, Eol, Gantiol, Olaf, Olav, Oledi, Oleg, Olektor, Oles, Olgerd, Olimp, Olimpan, Olimpas, Olimpi, Olimpiad, Oliver, Olvian; n. Erolina, Leniolla, Leolla, Olesja, Olga, Olimpiada, Olimpiana, Olimpija, Oltsiona, Viola Svetlana (Светлана) Dem. Svetlanka, Sveta, Svetulja, Svetunja, Svetusja, Svetuha, Svetuša, Veta, Lana (Светланка, Света, Светуля, Светуня, Светуся, Светуха, Светуша, Вета, Лана) v. Gajajan (Гаяян) Gajenko (Гаенко) Gajetski (Гаетский, Гаецкий) Gajev (Гаев) Gajevski (Гаевский) Gakkel (Hackel) (Га ктионов) Galan (Галан) rom., ukr. Galanin (Галанин) Galasjev (Галасьев) Galazi (Галазий) Galberg (Hallberg) (Гальберг Kotimaisten kielten tutkimuskeskus
2 Venäläisten henkilönimien opas
3
4 Kielenkäytön oppaita 5 VENÄLÄISTEN HENKILÖNNIMIEN OPAS Venäjän federaatiossa käytössä olevia etunimiä muunnoksineen ja sukunimiä Toimittaneet Martti Kahla ja Pirjo Mikkonen Kolmas, laajennettu laitos Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2005
5 Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 136 Taitto ja kansi Helena Suni ISSN ISBN Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Multiprint Helsinki 2005
6 SISÄLLYS Esipuhe 7 Johdanto 9 Julkaisun tarkoituksesta ja laatimisvaiheista 9 Venäjän kyrillisten kirjainten translitteroinnista 13 Venäjän kyrillisen kirjaimiston kansallinen translitterointikaava 17 Taivutus- ja painotusohjeita oppaan käyttäjälle 25 Etunimet. Miehennimet 29 Etunimet. Naisennimet 165 Etunimet. Deminutiivimuodot 219 Sukunimet 263 Kielen tai kansallisuuden mukainen sukunimihakemisto 417 Sukunimiluettelossa lyhenteinä esiintyvät kielet ja kansallisuudet 441 Lähde- ja kirjallisuusluettelo 443
7
8 ESIPUHE Tämä Kielenkäytön oppaita -sarjan viides osa on lyhyesti nimeltään Venäläisten henkilönnimien opas. Oppaan nimivalikoimaan sisältyy kuitenkin joukko nimiä, jotka eivät ole kieleltään ja alkuperältään venäläisiä, mutta ne ovat käytössä Venäjän federaation alueella. Oppaan sisältöä kuvaisivat tarkemmin ilmaukset venäjänmaalaisten nimien opas tai Venäjän federaation kansalaisten käytössä olevien nimien opas. Kuitenkin sanan venäläinen voi käsittää laajasti viittaavan myös noihin merkityksiin. Oppaan toimitustyössä on toiminut kyrillisten kirjainten siirrekirjainnuksen asiantuntijana Martti Kahla. Käytännön ja sisällön toteutuksesta on vastannut Pirjo Mikkonen. Runsaan täydennysaineiston poiminnan ja varsinaisen kirjoitustyön ovat tehneet tutkimusapulaiset Ida Kempinen ja Toivo Kempinen, joiden sekä venäjän että suomen kielen taito on ollut ratkaiseva toimitustyön onnistumisen edellytys. He ansaitsevat kiitokset tarkkuudestaan ja työhön paneutumisestaan. Kirjan julkaisukuntoon saattamisessa on välttämätöntä ollut atk-tuki. Siitä on vastannut Outi Lehtinen, jota toimituskunta kiittää kärsivällisyydestä ja asiantuntevasta avusta. Taiton on tehnyt tottuneesti Helena Suni. Toimittajat kiittävät myös Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin henkilökuntaa yhteistyöstä ja arvokkaista neuvoista. Jos tästä kirjasta ei löydy vastausta johonkin venäläisiä nimiä koskevaan kysymykseen, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimistöneuvonta palvelee puhelimitse nimineuvonnan aikana arkisin kello numerossa (09) Pirjo Mikkonen
9 8
10 JOHDANTO Martti Kahla JULKAISUN TARKOITUKSESTA JA LAATIMISVAIHEISTA Aloittaessaan vuonna 1965 aineiston keruun julkaistavaksi suunniteltua neuvostoliittolaisten henkilönnimien opasta varten Neuvostoliittoinstituutti asetti tavoitteekseen n. 100 sivun laajuisen kokoelman yleisimpiä venäläisiä etunimiä ja Neuvostoliitossa taajimmin käytössä olleita sukunimiä. Oppaasta suunniteltiin oikeinkirjoitus- ja painotusohjeluetteloa, jonka sukunimiosa varustettiin kansallisuus- ja ammattiviittauksin. Sukunimistö poimittiin Moskovassa ilmestyneestä tietosanakirjasta Entsiklopeditšeski slovar v dvuh tomah (päätoim. B. A. Vvedenski). Pienehkönä painoksena 1967 ilmestynyt Neuvostoliittolaisten henkilönnimien opas myytiin loppuun vajaassa vuodessa. Neuvostoliittoinstituuttiin ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen jatkuvasti saapuneiden tiedustelujen perusteella todettiin oppaan uusintapainos tarpeelliseksi ja tavoitteeksi asetettiin entistä suurempi nimimäärä sekä etu- että sukunimien osalta. Ohjekirjan vuonna 1984 ilmestyneen toisen, laajennetun laitoksen venäläisen etunimistön valinnassa käytettiin lähteenä 1966 julkaistua N. A. Petrovskin teosta Slovar russkih litšnyh imjon, josta poimittiin muut paitsi vanhentuneiksi ja harvinaisiksi merkityt etunimet. Etunimiluettelo jaettiin kolmeen osaan: miehennimiin, naisennimiin ja deminutiiveihin. Muita kuin venäläisiä etunimiä luetteloon ei sisällytetty, mutta julkaisun lopussa olevaan kirjallisuusluetteloon otettiin viittauksia ukrainalaisten ja eräiden muiden Neuvostoliiton kansallisuuksien etunimistöä esittelevään kirjallisuuteen. Sukunimiluettelon pohjaksi otettiin 1. painoksen nimistö kokonaisuudessaan ja sitä täydennettiin 30-osaisen ison neuvostotietosanakirjan Bolšaja sovetskaja entsiklopedija (päätoim. A. M. Prohorov, 3-je izd., Moskva ) sukunimistöllä. Oppaan ensimmäisen laitoksen nimiaineiston esittelymuodosta, johon sisältyi henkilöiden ammatin maininta, luovuttiin 2. painoksessa. Sukunimiluetteloon ei sisällytetty nimien kielelliseen alkuperään liittyviä tai niiden syntyä selittäviä etymologiatietoja. Sukunimiin liittyvä kansallisuusmaininta viittasi niiden omistajien antamaan ilmoitukseen kansallisuudestaan, ja puhtaasti venäläisten sukunimien kohdalla esiintyi tiheästi mainintoja muista kansallisuuksista, joilla kyseinen nimimuoto saattaa olla joko harvinainen tai joissakin tapauksissa aivan yleinenkin. Kieleltään ukrainalaiset sukunimet taas ovat monesti laajastikin myös puhtaasti venäläisen väestön käytössä. Oppaan ensisijaiseksi tarkoitukseksi määriteltiin neuvostoliittolaisten nimien suositeltavan oikeinkirjoitusasun yhdenmukaistaminen ja vakiinnuttaminen, mutta tärkeänä pidettiin myös niiden oikean painottamisen edistämistä mm. kielenopetuksessa sekä radion ja television ohjelmistossa. Ohjekirjassa omaksuttu nimien oikeinkirjoitusasu perustui suomenkielistä tekstiä varten kehiteltyyn siirrekirjainnussuositukseen, joten luettelon kaikkia nimimuotoja ei voitu suosittaa käytettäviksi samanasuisina suomenruotsalaisessa kirjoituksessa, jossa sovelletaan omaa erillistä translitterointikaavaa (ks. Svenska skrivregler, 2000, utgivna av Svenska språknämnden). 9
11 Neuvostoliittolaisten henkilönnimien oppaan 2. painoksen laadintaan osallistuivat useat sekä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen että Neuvostoliittoinstituutin palveluksessa olleet henkilöt, ja teos ilmestyi yhteisjulkaisuna KKTK:n julkaisusarjan 28. numerona vuonna Oppaan toisen painoksen oltua loppuunmyytynä muutaman vuoden ajan käynnistyi vuoden 2004 alkupuolella uuden version suunnittelu KKTK:n ja Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin voimin venäläisten nimien siirrekirjainnusta koskevien mielipidekirjoitusten pohjalta. Lähtökohtana pidettiin edelleen jatkunutta venäläisen nimistön oikeinkirjoituksen epäsuotuisaa kehitystä suomenkielisessä kirjallisuudessa ja lehdistössä. Jo pitkään käytettävissä olleiden oppaiden ja kotimaisen SFS standardin avulla ei suositusten mukaista siirrekirjainnusta ole onnistuttu vakiinnuttamaan käytäntöön läheskään toivotussa mitassa, vaan tilanne on säilynyt joko ennallaan tai käynyt entistä säännöttömämmäksi. Käytännössä tämä on aiheutunut lähinnä seuraavista seikoista: 1) Suomen standardisoimisliiton SFS standardin kahden eri tarkoituksia palvelevan siirrekirjainnuskaavan (kansallisen ja kansainvälisen) mielivaltaisesta sekakäytöstä, 2) suomalaisen, suomenruotsalaisen ja skandinaavisen kaavan sekakäytöstä, 3) muiden ulkomaisten (mm. angloamerikkalaisen, ranskalaisen ja saksalaisen) translitteraatioiden satunnaisesta soveltamisesta tai niiden sekakäytöstä kotimaisten kaavojen rinnalla, 4) Venäjän federaatiossa latinalaisella kirjaimistolla julkaistun, ulkomaille suunnatun erikielisen aineiston sisältämän nimistön suorasta kopioimisesta, 5) Venäjän federaation kansalaisten ulkomaanpassiin merkityn ranskalaisen tai angloamerikkalaisen siirrekirjainnuksen mukaisen nimimuodon omaksumisesta sellaisenaan suomalaiseen kirjoitusasuun. Näiden lisäksi esiintyy inspiroitua, mihinkään translitterointikaavaan perustumatonta, ääntämystä jäljittelevää foneettista kirjoitustapaa. Joskus esim. teoksen tekijän nimi on painettu eri tavalla kirjan kanteen ja nimiölehdelle. Yllä luetellut käytänteet saavat aikaan sen, että venäjää taitamattomalle on mahdotonta tunnistaa tai löytää tiettyä sanaa tai nimeä aakkosellisista hakemistoista, kun esim. ja-alkuinen sana on löydettävissä vain ya:n kohdalta (Jankovski > Yankovsky), je-alkuinen e:n tai ye:n kohdalta (Jelena > Elena, Yelena; Jeremenko > Eremenko), h-alkuinen ch:n tai kh:n kohdalta (Holod > Cholod, Kholod), š-alkuinen ch:n kohdalta (Šupenitš > Choupenitch), tš-alkuinen ch:n kohdalta (Tšernov > Chernov) jne. Esimerkkejä riittää muidenkin äänteiden sekavasta merkinnästä. Useiden siirrekirjainnuskaavojen rinnakkais- tai sekakäytön seurauksena myös nimien oikea ääntämismalli jää lukijalle epäselväksi tapauksissa, joissa tietyllä kirjaimella tai kirjainyhtymällä merkitään kahta tai kolmea eri äännettä, esim. ch:lla sekä h:ta, š:ää että tš:ää (Dolgih > Dolgich, Koškin > Kochkine, Kotškoma > Kochkoma) tai y:llä i:tä, j:tä sekä y:tä (Anatoli > Anatoly, Liteinyi > Liteyny, Vjahirev > Vyakhirev; vrt. y:n oikeata käyttöä nimissä Gromyko, Kosygin). Venäjän kielen harrastuksen ja osaamisen käydessä yhä harvinaisemmaksi myös radion ja television ohjelmissa kuulee liian paljon väärin äännettyjä ja painotettuja venäläisiä nimiä myös virheellisen kirjoitusmuodon takia. Verrattaessa muiden vieraskielisten 10
12 nimien hyvinkin huoliteltua ääntämystä samoissa ohjelmissa tämä epäkohta käy havainnollisesti ilmi. Lisäksi juuri venäläisten nimien kohdalla virhe saattaa toistua pitkään tai jopa jäädä pysyväksi. Myös retranslitterointi eli sanojen palauttaminen niiden alkuperäiseen kyrilliseen kirjoitusasuun käy jopa venäjää osaavalle lähes ylivoimaiseksi, kun siirrekirjainnus on suoritettu standardin suositusten vastaisesti, useita vieraita malleja noudattaen tai peräti vailla mitään johdonmukaisuutta. Esim. nimistä Belskaja, Dmitri, Kuznetsov, Ljubov, Lysenko, Mihail, Petrov ja Vasiljeva esiintyy kirjoitusasuja Belskaya, Dimitryi, Kusnezov, Lybov, Lyssenko, Mikhail (Mihhail), Petroff ja Vassilieva, jotka vastaisivat kyrillisiksi muunnettuina venäjän oikeinkirjoituksessa mahdottomia muotoja Бельскаыа, Димитрый, Куснезов, Лыбовь, Лыссенко, Микхаил (Миххаил), Петрофф ja Вассилиэва. Suomalaisesta kansallisesta siirrekirjainnuskaavasta eroavia muotoja on meille joskus omaksuttu myös Virosta, missä v vahvistetussa transkriptiokaavassa viiden venäläisen kirjaimen (й, с, х, ы ja я) kohdalla esiintyy poikkeava merkintä; ks. alempaa ao. kirjainten kohdalta! Maassamme pysyvästi asuvan vanhan venäläisväestön nimien osalta on todettava, ettei tällä oppaalla tai muillakaan translitterointikaavoilla pyritä vaikuttamaan niiden vakiintuneisiin kirjoitusasuihin. Sitä vastoin on aiheellista kysyä, onko tulevien maahanmuuttajien kannalta eduksi se, että käyttöön omaksuttavien nimien oikeinkirjoitus poikkeaa siinä määrin yli satavuotisesta suomalaisesta perinteestä, ettei maan valtaväestö pysty tunnistamaan, oikein ääntämään eikä alkuperäiseen kirjoitusasuun palauttamaan venäläistä nimistöä. Myös väestörekisterin pidon, rajanvartioinnin sekä muunkin viranomaistoiminnan kannalta nimien yhtenäisellä kirjoitustavalla voi olettaa olevan merkitystä. SFS standardista poikkeavaa siirrekirjaintamista on perusteltu ja puolustettu sillä, että englannin kielen osuus kansainvälisessä viestinnässä on nykyisin niin merkittävä, ettei sitä voida jättää huomiotta suomalaisessakaan kielenkäytössä. On itsestään selvää, että Venäjään liittyvää aineistoa, uutisia, lehdistöä, kauno- ja tietokirjallisuutta sekä tieteellisiä tutkimuksia julkaistaan tätä nykyä runsaasti myös englannin kielellä sekä Venäjän federaatiossa että muissakin maissa, myös Suomessa, ja että tämä materiaali sisältää vieraiden translitteraatiomallien mukaista nimistöä. Tämä aineisto muodostaa oman vieraskielisen kirjallisuuden alueen, jolla operoidaan kunkin julkaisun käyttämällä kielellä ja siis myös sen omalla siirrekirjainnuksella, eikä tässä käyttöympäristössä tarvitse muuntaa sovellettua oikeinkirjoitusta. Sitä vastoin suomalaiselle lukijakunnalle suunnatuissa suomenkielisissä painatteissa on paikallaan käyttää kielenkääntäjän tai toimittajan muokkaamaa kotimaista oikeinkirjoitusta, johon myös omakantainen siirrekirjainnus sisältyy. Tämän oppaan keskeinen tavoite onkin pyrkiä säilyttämään oma yli satavuotinen perinteemme, sillä Suomen ja Venäjän yhteiseen historiaan, taiteeseen ja kulttuuriin kuten muuhunkin kanssakäymiseen liittyvää vakiintunutta nimistöä ei voida enää taannehtivasti korvata jollakin uudella ja vieraalla kirjoitustavalla. Keskeisenä kohteena tulisi olla vähintäänkin omakielisen tietosanakirjatuotantomme sekä muiden haku- ja tietoteosten, mutta mieluiten myös kaunokirjallisuuden säilyttäminen perinteisen ortografiamme kannalla. Jos nykyinen tendenssi jatkuu ennallaan, angloamerikkalai- 11
13 sittain kirjoitetut nimet pääsevät määrällisesti dominoivaan asemaan ja samojen nimien ilmaisemiseen on yhä lisääntyvässä määrin käytössä kaksi tai useampiakin oikeinkirjoitusmalleja. Oppaan toimittajat haluavat tässä yhteydessä kiinnittää huomiota myös venäläisten henkilönnimien monesti esiintyvään harhauttavaan käyttöön eli sukunimen epäjohdonmukaiseen korvaamiseen isännimellä. Tämä ilmiö tuntuu haitalliselta mm. lueteltaessa samassa artikkelissa haastateltujen henkilöiden nimiä, esim. Irina Malahova, Marina Mihaltšenko ja Tatjana Nikolajevna. Kaksi ensimmäistä nimeä koostuvat naisten etu- ja sukunimestä, mutta kolmas naisten etunimestä ja isännimestä. Tällainen käytäntö saattaa aiheutua artikkelin kirjoittajan huolimattomuudesta tai tietämättömyydestä: hän ei ole huomannut erikseen kysyä haastattelemansa henkilön sukunimeä. Joka tapauksessa tapa on häiritsevän epäjohdonmukainen. Etunimen ja sukunimen käyttöön liittyy toinenkin huomion arvoinen seikka, nimittäin eräiden isännimien ja sukunimien ortografinen samankaltaisuus, kuten esim. miesten isän- ja sukunimissä Aleksandrovitš, Bogdanovitš, Gerasimovitš, Polikarpovitš. Käytössä ero paljastuu ainoastaan nimien painotuksesta: isännimissä paino on toisella tai kolmannella tavulla: Aleksandrovitš, Bogdanovitš, Gerasimovitš, Polikarpovitš, sukunimissä taas seuraavilla tavuilla: Aleksandrovitš, Bogdanovitš, Gerasimovitš, Polikarpovitš. Ero on syytä ottaa huomioon nimien ääntämyksessä. Oppaan 2. painoksen sukunimiluettelo käsitti nimeä. Tähän lukuun sisältyivät mm. virolaiset, latvialaiset ja liettualaiset sukunimet, joiden ei Baltian maiden itsenäistymisen jälkeen ole katsottu nykyisin enää kuuluvan tämän ohjekirjan piiriin. Muiden Neuvostoliitosta itsenäistyneiden valtioiden kansalaisten nimiä ei kuitenkaan ole luettelosta poistettu, koska useiden kansallisuuksien edustajia edelleenkin asuu runsaasti Venäjän federaation kansalaisina. Näitä kansallisuuksia ovat armenialaiset, georgialaiset (gruusialaiset), moldovalaiset, ukrainalaiset ja valkovenäläiset sekä monet turkkilaiskansat. Voidaan olettaa, että näiden itsenäisten valtioiden kansalaisten nimistöä pyritään nyttemmin translitteroimaan muidenkin järjestelmien kuin SFS standardin mukaan; ne eivät kuitenkaan kuulu tämän oppaan ohjeistoon, vaan vaativat erillisen selvityksen ja seurannan. Tässä yhteydessä on huomautettava myös siitä, että ukrainalaisiksi tai valkovenäläisiksi merkityt nimet noudattavat luettelossa venäläistä kieliasua, joka saattaa joskus tuntuvastikin poiketa niiden omakielisestä kirjoitusasusta, esimerkkeinä ukrainalaiset sukunimet Janukovitš ja Timošenko, jotka ukrainalaisesta kirjoitusasusta translitteroituina kirjoitetaan Janukovytš ja Tymošenko, ja valkovenäläinen Aleksandr Lukašenko, valkovenäläisittäin Aljaksandr Lukašenka. Tässä oppaassa ei esitellä ukrainan eikä valkovenäjän kyrillisen kirjaimiston siirrekirjainnusta; sen kansallinen sekä kansainvälinen kaava sisältyvät standardiin SFS Tämän 3. painoksen etunimiluettelo on karttunut niin paljon, että miehennimiä on nyt ja naisennimiä 1 500, yhteensä Erillisessä kutsuma- tai hellittelynimiluettelossa on hakusanoina nimeä. Nimiä on poimittu useasta eri lähteestä, joista tärkeimmät ovat oppaan 2. painoksen lisäksi A. V. Superanskaja: Slovar russkih litšnyh imjon (2003), N. A. Petrovski: Slovar russkih litšnyh imjon (2000) ja verkkosivut osoitteissa slovari.gramota.ru ja ja Kuten muuallakin maailmassa, Venäjällä etunimistö heijastaa aikansa muutoksia. Niinpä etunimiluetteloissa esiintyy 12
14 yhä enemmän läntistä nimistöä, skandinaavisia sekä angloamerikkalaisen kulttuuri- ja kielialueen nimiä. Niitä ei voi olla ottamatta huomioon, kun esitellään nykyvenäläisten käytössä olevia etunimiä. Sukunimien kokonaismäärä on nyt nimeä. Mukana ovat 1. ja 2. painokseen sisältyneet nimet; lisäkeruu on suoritettu tietosanakirjan Rossijski entsiklopeditšeski slovar (päätoim. A. M. Prohorov, kn. 1-2, Moskva 2000) sekä K. Narumin teoksen Slovnik russkih imjon i famili (Nauka, Tokio s.a.) nimistöstä. Nimestyksen pääpaino on ollut ajankohtaisilla ja yleisimmin esiintyvillä, puhtaasti venäläiskansallisilla nimillä, mutta muidenkin Venäjän federaatiossa asuvien kansallisuuksien edustajien sukunimiä on jonkin verran lisätty luetteloon. Translitteroinnin kannalta ongelmallisia, outojen kyrillisten kirjainten vuoksi eniten virheitä aiheuttavia sukunimiä on niin ikään poimittu lisää. Kansallisuusmaininta on liitetty nimen perään vain silloin, kun se on voitu varmentaa lähteestä. Kuten edellisessä painoksessa, tämänkin luettelon käyttäjän tulee välttää esitettyjen kansallisuustietojen yleistämistä. Sukunimien listassa on muutamia kahden nimen yhdistelmiä, jotka esiintyvät tietosanakirjoissa vakiintuneesti annetussa muodossa ja järjestyksessä, esim. Ata Salih, Durdy Klytš ja Vauli Pijettomin. Vaikka ne eivät siis ole varsinaisesti sukunimiä, ne on esitetty näin, jotta ne osataan yhdistää oikeihin henkilöihin. Venäläisten henkilönnimien oppaan aineisto on toimitettu Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa. Valmistelu on tehty kiinteässä yhteistyössä Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin (entisen Neuvostoliittoinstituutin) kanssa, jolta eri vaiheissa on saatu hyödyllisiä neuvoja ja asiantuntija-apua. Siirrekirjainnusstandardien asiantuntijana on kuultu professori Tapani Harviaista. Laitosten kesken on sovittu tulevasta yhteistoiminnasta ja tietojen vaihdosta translitterointia koskevassa neuvontapalvelussa. Edeltäjänsä tavoin tämäkin opas on tarkoitettu ohjekirjaksi radion ja television toimittajille, journalisteille ja kustannusvirkailijoille, venäjän kielen kääntäjille, opettajille ja opiskelijoille sekä kaikille Suomen ja Venäjän tiede-, kulttuuri- ja taloussuhteita hoitaville henkilöille. VENÄJÄN KYRILLISTEN KIRJAINTEN TRANSLITTEROINNISTA Translitterointi eli siirrekirjainnus on kunkin kirjakielen oikeinkirjoitusoppiin sisältyvä osa-alue ja apuneuvo, jonka tarkoituksena on siirtää vierasta kirjaimistoa käyttävän kielen kirjoitusta omalle kielelle sellaisessa tutussa kirjoitusasussa, joka mahdollisimman tarkoin ja yksiselitteisesti kuvaa siirrettävän kielen äänteitä ja niiden merkintää sekä parhaassa tapauksessa takaa jokaiselle siirrettävälle kirjainmerkille yhden ja saman kirjainvastineen vastaanottavassa kielessä. Useista vieraista kirjoitusjärjestelmistä tärkeimmiksi kunkin kielen käyttäjälle muodostuvat lähinaapureiden käytössä olevat tai yleismaailmallisesti dominoivat kirjaimistot. Suomen kohdalla tärkein siirrekirjainnuksen kohde on venäjän kielen kyrillinen kirjaimisto. Entisen Neuvostoliiton alueella olivat slaavilaisen kyrillisen kirjaimiston ohella käytössä myös armenialainen ja georgialainen kirjoitusjärjestelmä. Maassamme on johdonmukaisesti pyritty vakiinnuttamaan venäläisen kirjaimiston kyrillisten kirjainmerkkien siirtäminen sekä suomalaiseen että suomenruotsalaiseen oi- 13
15 keinkirjoitukseen. Näistä kummallakin on oma, toisistaan jonkin verran poikkeava siirrekirjoitusjärjestelmänsä. Käytännössä ruotsalaisen translitterointikaavan omaksuminen on toteutunut paremmin kuin vastaavan suomenkielisen. Tämä opas rajoittuu suomenkielisen kaavan osalta perustelemaan ja valaisemaan venäläisen kirjaimiston yksiselitteisen siirrekirjainnuksen etuja, tarpeellisuutta ja konkreettisia tavoitteita, mutta samalla myös tähän mennessä vallinneen siirrekirjainnuksen moniselitteistä ja epäjohdonmukaista tilaa sekä syitä siihen, miksi omassa oikeinkirjoituksessammekin olisi pyrittävä kohti monien eurooppalaisten kielten saavuttamaa yhtenäistä tasoa. Tässä katsauksessa ei käsitellä tarkkaan foneettiseen merkintään tähtäävää, lähinnä kielitieteellisiin tarkoituksiin käytettävää foneettista transkriptiota. Sellaista voidaan soveltaa mm. kirjakieltä vailla olevien harvinaisten kielten tekstijulkaisujen merkintätapaan, kielenopetuksen ääntämisohjeisiin sekä murresanakirjojen kirjoitustapaan. Tällöin ei kysymyksessä ole jonkin kirjaimiston siirtäminen toiseen merkkijärjestelmään, vaan tiettyä puhetta kuvaavan tekstin äännetarkka kirjaintaminen. Erotukseksi tästä foneettisesta transkriptiosta nyt esiteltävää siirrekirjaintamista (siirrekirjainnusta, siirrekirjoitusta) voi kutsua käytännön translitteroinniksi. Käytännön translitteroinnissa erotetaan venäjän kyrillisen kirjaimiston siirrossa kaksi järjestelmää: kansainvälinen translitterointi ja kansalliset siirrekirjainnukset. Kansainvälinen translitterointi asettaa tavoitteekseen sellaisen siirrekirjainnusjärjestelmän, joka on kaikkien tai mahdollisimman monien samaa peruskirjaimistoa käyttävien maiden hyväksyttävissä ja niissä sovellettavissa. Tämä järjestelmä on yleensä jonkin kansainvälisen järjestön laatima tai hyväksymä ja käyttöön suosittama. Siinä ei pyritä eri äänteiden tarkimpaan mahdolliseen ilmaisemiseen vastaanottavan kielen kirjainmerkein, vaan tavoitellaan kullekin kirjaimelle mieluiten yksikirjaimista vaihtoehdotonta vastinetta, joka ei olisi päällekkäinen minkään muun siirrekirjaimen kanssa. Siirrettävän kirjainmerkin sijainti sanassa ei vaikuta siirrekirjainnusmerkin valintaan. Parhaimmilleen kehitettynä järjestelmä takaa sen, että kukin siirrekirjainnusmerkki voidaan ilman sekaannuksen vaaraa palauttaa alkuperäkielen kirjaimeksi. Tieteellisten kirjastojen luetteloinnissa tiedostettiin jo varhain yhtenäisen ja yksiselitteisen siirrekirjainnuksen tarve. Berliinin Preussische Staatsbibliothekin kehittämä kyrillisen kirjaimiston translitterointikaava oli pitkään eri maiden tutkimuskirjastojen luettelointityön ohjenuorana. Tämä kaava yhdessä eräiden muiden siirrekirjoitusjärjestelmien kanssa muodosti perustan sille kansainväliselle translitterointisuositukselle, joka tunnetaan nimellä ISO R9. Sen laati ja julkaisi kansainvälinen standardisointijärjestö International Organization for Standardization vuonna Nykyisin on käytössä suosituksen toinen, tarkistettu ja vahvistettu laitos. Suomessakin ISO R9 -kaavaa sovelletaan tutkimuskirjastojen luetteloiden ja bibliografioiden laatimiseen ja suositellaan tieteellisen julkaisutoiminnan käyttöön. Tämä kaava edustaa puhdasta kirjaintranslitteraatiota, eikä se opasta oikeaan ääntämykseen. Toisaalta se tarjoaa eksaktin yksikirjaimisen tarkkeellisen vastineen kaikille venäjän kyrillisille kirjainmerkeille, siis myös щ:lle, ю:lle ja я:lle (ŝ, û, â), jotka aiemmin merkittiin kaksikirjaimisina (šč, ju, ja). Kansainväliseen käyttöön oli suunniteltu myös Taloudellisen keskinäisavun neuvoston (SEV) pysyvän standardisointikomission v hyväksymä SEV-standardi
16 78, ryhmä TOO, joka oli voimassa SEV-maissa 1980-luvulla. SEV-standardin 1-taulukko oli identtinen ISO R9:n 2. laitoksen kanssa; 2-taulukko rakentui kirjainyhdistelmien käytölle ja oli siten erityisesti telex-viestintään soveltuva suositus: ё = jo, ж = zh, х = kh, ч = ch, ш = sh, щ = shh, э = eh, ю = ju, я = ja. Toisin kuin kansainvälinen translitterointi, kansalliset siirrekirjoitusjärjestelmät perustuvat pyrkimykseen ilmaista siirrettävän kielen äänneasua vastaanottajakielen oikeinkirjoituksen tarjoamilla, kielen käyttäjille tutuilla kirjaimilla tai kirjainyhtymillä. Esim. venäjän ч-kirjaimen merkitsevät anglosaksit ja espanjalaiset ch, ranskalaiset tch, saksalaiset tsch, ruotsalaiset ja tanskalaiset tj, norjalaiset tsj, puolalaiset cz, latvialaiset, liettualaiset, tšekit, slovakit, sloveenit ja kroaatit č, unkarilaiset cs, italialaiset ja romanialaiset c ~ ce ~ ci, virolaiset ja suomalaiset tš jne. Näin syntyy esim. Чехов-nimen muotosarja: Cechov, Chekhov, Chekhof(f), Csehov, Czechow, Čechov, Čehov, Tchekhov, Tchekhof(f), Tschechow, Tjehof(f), Tjehov, Tsjehov, Tshehof(f), Tshehov, Tšehhov, Tšehov jne. Monien muidenkin venäläisten kirjainten kohdalla vallitsee kansallisissa siirrekirjoituksissa samantapainen merkinnän moninaisuus: esim. unkarin kielen ortografia mahdollistaa venäjän н ja т -konsonanttien liudentuneisuuden ilmaisemisen seuraavasti: Потебня = Potyebnya (suom. Potebnja). Kansallisessa siirrekirjoitusjärjestelmässäkään ei silti tule tarpeettomasti poiketa translitteroinnin pääperiaatteesta: siirrekirjoitus ei saa kuvastella alkuperäkielen ääntämystä paremmin kuin lähtökielen oma ortografia. Niin muodoin esim. venäjän в:n merkitsemistä f:llä tai o:n a:lla ei voi hyväksyä (katso alempana ko. kirjaimia koskevia huomautuksia!). Kansalliset siirrekirjoitusjärjestelmät ovat muualla maailmassa kunkin maan (kielialueen) sisällä yleensä vakiintuneet. Niiden kiistaton etu on siinä, että niitä käytettäessä voidaan venäjän kielen vaikeiden äänteiden ja äänneyhtymien kohdalla opastaa kieltä taitamatonta lukijaa edes likipitäen oikeaan oikeinkirjoitukseen ja ääntämykseen. Haittapuolena taas on pidettävä sitä, että kansainväliseen tiedonvälitykseen levitettyinä kansalliset siirrekirjoitusmuodot venäjää taitamattomien käsissä aiheuttavat epätietoisuutta ja sekaannusta. Vaikka tunnettujen, esim. kirjallisuuden klassikoiden, nimien oikeinkirjoitus voitaisiinkin toimitus- ja oikaisulukuvaiheessa yhdenmukaistaa, ongelma ei poistu, kun päivittäin saapuu kolmansien kielten välityksellä uutta ja outoa venäläisperäistä nimiaineistoa. Koska huomattava osa uutismateriaalista saadaan läntisistä lähteistä, myös venäläiset nimet siirretään käännösvaiheessa helposti omakieliseen tekstiin samanasuisina kuin ne ovat välittävän kielen aineistossa. Jollei käännöksiä tarkastuteta venäjän kielen translitteraation tuntijalla ja jollei tarvittavia ohjeita ole käytettävissä, vierasperäiset kirjoitustavat saavat yhä enemmän jalansijaa, yleistyvät ja estävät oman kansallisen siirrekirjainnuksen johdonmukaisen käytön. Meillä Suomessakin näin on tapahtumassa siitä huolimatta, että maamme kielenhuoltoelimet jo yli sadan vuoden ajan ovat kiinnittäneet huomiota venäläisten henkilön- ja paikannimien (sekä yleensä venäjän sanojen, kuten kirjojen nimiöiden) kirjoitusasun vakiinnuttamiseen suomenkielisessä tekstissä. Kotikielen Seuran aikakauslehdessä Virittäjässä aihetta on käsitelty vuosina 1886, 1907, 1908, 1929, 1957 ja Jo ensimmäinen suuri tietosanakirjamme (ilm ) pyrki selkeästi vakiinnuttamaan venäjän kielen käytännöllisen transkription kirjallisuudessamme. Vuodesta 1928 lähtien Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kielitieteellinen valiokunta (myöh. Suomen 15
17 Akatemian kielilautakunta, nyk. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomen kielen lautakunta) on antanut mm. Jalo Kaliman ja Reino Peltolan alustusten pohjalta venäjän sanojen siirrekirjoitusta koskevia suosituksia. Eräissä suomen kieliopeissa ja ohjekirjoissa on aiheelle omistettu omat lukunsa, kuten Martti Airilan Vierasperäisissä sanoissa (1945), Aarni Penttilän Suomen kielen äänne- ja oikeinkirjoitusopissa (1948) ja Suomen kieliopissa (1957; 3. painos 2002), Osmo Ikolan toimittamassa Suomen kielen käsikirjassa (1968; 7. painos 1983: Nykysuomen käsikirja) ja Nykysuomen oppaassa (2. painos 2001) sekä Terho Itkosen Uudessa kielioppaassa (2. p. 2002). Venäjän sanojen translitteroinnista on ilmestynyt myös artikkeleita, joissa pohditaan ja perustellaan eri siirrekirjoitusvaihtoehtoja ja tärkeimmissä kohdin päädytään jo 1920-luvulla ehdotetun translitterointikaavan suosittamiseen (katso tarkemmin lähde- ja kirjallisuusluettelon kohtaa Kyrillisten kirjainten translitteroinnista). Vähäisiä tarkennuksia aiempiin suosituksiin sisältyy nykyisin voimassa olevaan, suomen kielen lautakunnan hyväksymään venäjän kyrillisten aakkosten translitterointikaavaan, joka on ilmestynyt mm. seuraavissa julkaisuissa: Venäläisten nimien kirjainasu suomenkielisessä tekstissä. Kielikello 10, s Helsinki Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Neuvostoliiton paikannimet. Oikeinkirjoitus- ja painotusopas. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 19. Helsinki Kyrillisten kirjainten translitterointi. Standardi SFS Vahvistettu Suomen Standardisoimisliitto. Helsinki (2. painos, vahvistettu ). Kielikellon ja Standardi SFS 4900:n taulukoihin sisältyy kansallisen (tavallisen) kaavan ohella myös kansainvälinen (tieteellinen) translitterointikaava, samoin kuin v käytöstä poistettujen vanhan venäjän ortografian mukaisten kirjainmerkkien siirrekirjainnus. Tässä oppaassa noudatettu translitterointi perustuu eräitä myöhemmin mainittavia vähäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta venäjän kyrillisten kirjainten kansalliseen siirrekirjainnukseen, joka esitetään seuraavalla sivulla. 16
18 Venäjän kyrillisen kirjaimiston kansallinen translitterointikaava (Suomen kielen lautakunnan hyväksymä) Kyrillinen kirjain ja esimerkkisana Siirrekirjainnus ja esimerkkisana a: Ахматова a: Ahmatova б: Бубрих b: Bubrih в: Воронов v: Voronov г: Гагарин g: Gagarin д: Давыдов d: Davydov е: Тургенев e (konsonantin jäljessä): Turgenev Елисеев, Объедкин, Пырьев je (sanan alussa ja vokaalin sekä ъ:n ja ь:n jäljessä): Jelisejev, Objedkin, Pyrjev ё: Ёлшин, Аксёнов, Соловьёв jo: Jolšin, Aksjonov, Solovjov Ожёгов, Горбачёв, Чернышёв, Голощёкин ж: Жемчужников ž: Žemtšužnikov з: Заварзин z: Zavarzin и: Ильминский i: Ilminski 17 o (ж:n, ч:n, ш:n ja щ:n jäljessä): Ožogov, Gorbatšov, Tšernyšov, Gološtšokin Ильин ji (sanan sisällä ь:n jäljessä): Iljin й: Майков, Толстой i: Maikov, Tolstoi Йошкар-Ола, Российский j: (sanan alussa ja sanan sisällä и:n jäljessä): Joškar-Ola, Rossijski Майский ei merkitä sanan lopussa и:n jäljessä: Maiski к: Катков k: Katkov л: Лилин l: Lilin м: Максимов m: Maksimov н: Ногин n: Nogin о: Оборин o: Oborin п: Папанин p: Papanin р: Ребров r: Rebrov с: Суслов s: Suslov т: Титов t: Titov у: Урусевский u: Urusevski ф: Фофанов f: Fofanov х: Хохлов h: Hohlov ц: Цицин ts: Tsitsin ч: Чечулин tš: Tšetšulin ш: Ширшов š: Širšov щ: Щедрин štš: Štšedrin ъ: Объедкин ei merkitä: Objedkin ы: Лысенко y: Lysenko ь: Гоголь, Горький ei merkitä: Gogol, Gorki э: Этапов e: Etapov ю: Юдин, Угрюмов ju: Judin, Ugrjumov я: Яковлев, Потебня ja: Jakovlev, Potebnja
19 Translitterointikaavan kyrillisistä kirjaimista а, б, д, к, л, м, н, п, р, т, у, ф, ъ ja э eivät ole aiheuttaneet kansallisessa siirrekirjainnuksessa ongelmia, vaan niiden kohdalla on vakiintunut kirjainten sijainnista riippumaton yksiselitteinen merkintä. Sitä vastoin seuraavassa kommentoitavia kyrillisiä kirjaimia on merkitty tai merkitään suosituksista huolimatta edelleenkin eri tavoin. Joidenkin kirjainten merkinnässä esiintyy myös tässä oppaassa poikkeamia suosituksesta, mikä aiheutuu eräiden translitteroitavien nimien epävenäläisyydestä. в: Vanhassa ranskalais- ja saksalaisperäisessä, ääntämystä myötäilevässä siirrekirjoituksessa venäjän в on soinnittomien konsonanttien edellä ja sanan lopussa sijaitessaan aiemmin monesti merkitty f:llä tai (sananloppuisena) myös ff:llä: Петров = Petrof(f), p.o. Petrov, Черниговский = Tchernigofski, p.o. Tšernigovski. Tämä kirjoitustapa on elänyt lähinnä maamme historiaan liittyvissä venäläisissä nimissä: Bobrikoff, p.o. Bobrikov. Sen säilyttämistä on vielä 1960-luvulla käydyssä keskustelussa puolustettu, mutta sittemmin käytäntö on kulkenut v:llisyyttä kohti. Myöntyminen f(f)-merkintään merkitsisikin luopumista kirjaintranslitteroinnin pääperiaatteesta: siirremerkintä ei saa kuvastella alkuperäkielen ääntämystä paremmin kuin kielen oma ortografia. Tiettyyn historialliseen ajanjaksoon liittyvien nimien kirjoittaminen säännöistä poikkeavasti myös sekoittaisi tarpeettomasti translitterointijärjestelmää. Siksi merkintää в = f ei missään asemassa voi suosittaa. Myös aiemmin käytössä ollut w-merkintä (asemasta riippumatta, esim. Wladimir Iwanow, p.o. Vladimir Ivanov) on kokonaan hylättävä. г: g:llä merkitään mm. adjektiivinmuotoisten nimien genetiivisijassa esiintyvää v:tä: esim. sukunimi Tolstoi, genetiivissä Tolstogo (äännetään talstovš). Joskus tämä ääntämystä osoittava merkintä on siirretty myös kirjoitusasuun ja merkitty genetiivi asussa Tolstovo. Tämä tapa on torjuttava samoin perustein kuin edellä в:n kohdalla. Koska tässä oppaassa kaikki kyrillisin kirjaimin kirjoitettavat venäläiset sukunimet on translitteroitu vakiintuneesta venäläismuotoisesta kirjoitusasusta, eräiden ei-slaavilaisten nimien kohdalla merkintä ei vastaa ao. kielen alkuperäistä äännerakennetta eikä kirjoitusasua. Niinpä turkkilaisten kielten h kirjoitetaan venäjässä joskus г:llä x:n asemesta, minkä vuoksi esim. Ибрагимов tai Рагим eivät kuvasta azerbaidžanin kielen ääntämystä, joka on h:llinen. Näiden tapausten määrä on kuitenkin vähäinen, ja tässä kohdin on pitäydytty sääntöön ja г on merkitty g:llä. e: Tämän kirjaimen merkinnässä (e ~ je sijainnin mukaan) näkee edelleen horjuvuutta. Aiemmin on esiintynyt pyrkimystä yleistää je:llinen merkintä myös konsonantinjälkeisiin asemiin joko kauttaaltaan tai joissakin asemissa, esim. Тургенев = Turgenjev, harvemmin Turgjenjev, p.o. Turgenev; Советский = Sovjetski (esiintyy vielä nykypäivinäkin nimien translitteroinnissa, ilmeisesti läntisten kielten vaikutuksesta, vrt. ruotsin Sovjet, saksan Sowjet, englannin Soviet), p.o. Sovetski. Tämän vokaalin kohdalla esiintyy myös päinvastaista, ääntämyksen kannalta häiritsevää poikkeamaa: kirjoitetaan sananalkuinen ja vokaalin jälkeinen e- ilman j:tä, esim. Андреев = Andreev, p.o. Andrejev; Екатерина = Ekaterina, p.o. Jekaterina; Есенин = Esenin, p.o. Jesenin. Molemmat säännöttömyydet ovat siirrekirjainnuksen tavoitteiden kannalta huonoja ja vältettäviä ratkaisuja: varsinkin sananalkuinen sekava käytäntö e- ~ je- aiheuttaa hämminkiä (vrt. э-alkuisia nimiä) bibliografioissa, hakemistoissa ja kirjastojen luetteloissa. Muuta kuin venäläistä alkuperää 18
20 olevien nimien ääntämyksessä esiintyy tässä kohdin kuitenkin horjuvuutta: esim. ukrainalaisten nimien Гордиенко, Корниенко ääntämyksessä j-komponentti on heikohko; myös merkintä ja ääntämys -ie- on mahdollinen. Tässä oppaassa on venäläisten, ukrainalaisten ja valkovenäläisten nimien kohdalla kuitenkin pitäydytty säännönmukaiseen j:lliseen kirjoitustapaan: Gordijenko, Kornijenko. Myös esim. venäjän vierasperäisessä проект-sanassa e:n ääntämys on kehittynyt selvästi j:ttömään suuntaan: ei prajekt, vaan praekt. Nämäkin tapaukset on käsitelty säännönmukaisesti j:llisinä. Sitä vastoin ei-slaavilaisissa nimissä esiintyvä horjuvuus heijastuu myös tämän ohjeiston merkintöihin: j:llisinä on kirjoitettu mm. Флиер, Полиен = Flijer, Polijen, j:ttöminä taas esim. Биешу, Габриела, Габриелян, Генриетта, Даниела, Мариетта, Зауервейд = Biešu, Gabriela, Gabrieljan, Genrietta, Daniela, Marietta, Zauerveid. Etunimissä venäjän sananalkuiset e:t on nimien alkuperästä riippumatta translitteroitu je:llä: Ева, Ефросиния = Jeva, Jefrosinija. ё: ё on venäjän kirjaimiston hankalimmin translitteroitava merkki, lähinnä siksi, että e-kirjaimen yllä olevat kaksi pistettä jätetään kirjoituksessa ja painatteissa yleisesti merkitsemättä. Näin siitä huolimatta, että ё kuuluu itsenäisenä kirjainmerkkinä venäjän ortografiajärjestelmään ja sillä on tärkeä painotusta ja merkityseroa ilmaiseva tehtävä: ё on puhtaasti venäläisissä sanoissa aina painollinen. Siirrekirjainnus -jo- siis sisältää aina myös tavun painollisuuden merkinnän. Treemallisena kirjainmerkkinä ё:ta tapaa nykyisin vain venäjän kielen opetukseen tarkoitetuissa oppi- ja lukukirjoissa, mutta lisäksi myös sanakirjoissa sekä tietoteosten hakusanoissa. Kirjaimen ilmaisema äännearvo on o-vokaali, jota edeltävä konsonantti on liudentunut (palataalistunut); sen siirrekirjainnusmerkkinä on jo, mutta ж:n, ч:n, ш:n ja щ:n jäljessä pelkkä o. Pisteiden yleisen puuttumisen vuoksi siirrekirjoitusohjeissa suositeltiin aiemmin (esim. vielä v Virittäjässä, s ) venäjän ё-kirjaimen merkitsemistä tavallisessa (= kansallisessa) siirrekirjoituksessa samoin kuin e:tä, siis e ~ je. Tämän seurauksena esim. venäläisten etunimien Фёдор, Фёкла, Флёна, Парфён, Пётр, Семён oikeaa ääntämystä ei pyritty osoittamaan suomalaisessa kirjoitusasussa, vaan nimet neuvottiin kirjoittamaan Fedor, Fekla, Flena, Parfen, Petr, Semen siitä riippumatta, esiintyikö kyrillisessä kirjoituksessa vokaalinmerkki e vai ё. Käytännössä alkoi lehdistössä kuitenkin jo esiintyä myös jo: llista merkintää. Kirjastojen luetteloissa merkittiin e silloin, kun kyrillinen kirjoitustapa oli e, mutta jo, jos venäjässä esiintyi ё-kirjain. Sama venäläinen nimi saattoi siis yhä useammin esiintyä joko Semen tai Semjon -muodossa. Tähän sekavuuteen kiinnitettiin huomiota Neuvostoliittoinstituutin vuosikirjassa (1963) ilmestyneessä artikkelissa Venäläisten sanojen translitteroinnista. Artikkelin mukaan tavallisessa translitterointikaavassa voitaisiin suosittaa merkintää ё = jo, paitsi suhuäänteiden jäljessä, jolloin ё = o, e tai ё. Hyväksyessään periaatteen, jonka mukaan venäjän ё on merkittävä toisin kuin e, suomen kielen lautakunta asettui jo:llisen merkinnän kannalle. Tähän kannanottoon perustuu sekä Kielikellossa 10 (1977) ja standardissa SFS 4900 (1983) että tässä oppaassa suositettu merkintätapa. Päädyttäessä venäjän ё:n merkitsemiseen (neljää poikkeusta lukuunottamatta) jo:lla voitaisiin analogisesti edellyttää e:n j:llisyyden ilmaisemista je-merkinnällä konsonantinkin jäljessä ja rinnastaa täten e (erotukseksi э:stä) muihin j-aineksen sisältäviin vokaalinmerkkeihin ё, ю ja я, jotka siirretään suomalaiseen oikeinkirjoitukseen j:llisinä: jo, ju, 19
21 ja. Toteutettuna venäjän e:n je:llinen merkintä kuitenkin rikkoisi pahoin jo vakiintuneen käytännön: Ленин = Lenin, ei: Ljenin, Сергей = Sergei, ei: Sjergjei. Venäjän etuvokaalit e ja и liudentavat edellään olevan konsonantin; tämä sääntö harvoine poikkeuksineen on helppo oppia eikä liudennusta ilmentävää j:tä näin ollen tarvita. Kun aksenttimerkkiä ei suomen oikeinkirjoituksessa käytetä, ainoaksi keinoksi liudentuneisuuden osoittamiseen a, o ja u -vokaalien edellä sekä kirjainparien a ~ я, о ~ ё ja у ~ ю erottamiseen toisistaan jää j:n käyttö. Näin ollen siis venäjän я, ё ja ю on erotettava omaksi j:lliseksi ryhmäksi ja säilytettävä e j:ttömänä: Ляхов = Ljahov, Лёвшин = Ljovšin, Любимов = Ljubimov, mutta Ленин = Lenin. ё:ta translitteroitaessa on syytä pitää mielessä myös seuraavat seikat: Merkittäessä ч:n jälkeistä ё:ta o:lla on muistettava, että sääntö koskee vain tapausta, jossa ё on heti ч:n jäljessä: Горбачёв = Gorbatšov. Jos sitä vastoin ч:n ja ё:n välissä on ь-kirjain, merkintä onkin jo: Ручьёв = Rutšjov; ё saattaa esiintyä myös sanassa, jonka pääpaino on horjuva; tällöin myös vokaalin laatu muuttuu painotuksen mukana. Esimerkiksi käy sukunimi Ожегов, jonka paino saattaa olla joko 1. tai 2. tavulla. Edellisessä tapauksessa on kirjoitettava Ожегов = Ožegov, jälkimmäisessä Ожёгов = Ožogov. Huomautus: ë ja o vaihtelevat Gribatšov-tyyppisissä loppupainollisissa nimissä: Грибачёв ~ Грибачов. Kyrillinen kirjoitusasu selviää siis vain venäläisestä originaalista. ж: ж kuuluu niihin kyrillisiin kirjainmerkkeihin, joiden latinalaista siirrekirjainnusta on ollut vaikea saada vakiintumaan yksikirjaimiseksi. Vieraiden esikuvien mukaan merkitään yleisesti zh (anglosaksinen ja espanjalainen), sh ~ sch (saksalainen) tai sj ~ zj (skandinaavinen merkintä). Suomen kielessä ja mm. virossa merkintä on ž; vertaa myös kohtaa ш! з: з:n merkintä z-kirjaimella on toteutunut verrattain hyvin, vaikkakin toisinaan vielä esiintyy saksan kielen translitteraation mukaista merkintää s: Загорск = Sagorsk, p.o. Zagorsk. Tässä ongelma liittyy z-kirjaimen oikeaan ääntämiseen: sillä ilmaistaan soinnillista s:ää, samaa äännettä, joka esiintyy mm. englannin sanassa zone, saksan singen, ranskan zéro jne. Lähes kaikissa niissä Euroopan kielissä, joiden aakkostoon z sisältyy kielen omaperäistä äännettä edustavana kirjaimena, se äännetään soinnillisena z:nä: englannin ja ranskan ohella albaniassa, hollannissa, kroaatissa, latviassa, liettuassa, puolassa, romaniassa, slovakissa, sloveenissa, tšekissä ja unkarissa. Meillä kuitenkin tunnetaan z:lle tavallisesti vain yksi, kirjaimen nimeen (tseta) perustuva ääntämistapa eli ts, siitä riippumatta, mitä kieltä kulloinkin äännettävä sana edustaa. Tämä saksan ja italian malliin perustuva ääntämys on mm. venäjän kohdalla paha virhe, jonka korjaaminen tulisi aloittaa kaikkien vieraiden kielten, ei vain venäjän, opetuksen alkeista. и: Venäjän и:llä on kansallisen translitterointikaavan mukaan kaksi merkintätapaa: normaalitapaus i sekä sanansisäisen ь:n jäljessä ji. Tämän kirjaimen kohdalla on huomautettava seuraavista lähinnä ääntämykseen liittyvistä seikoista: Esiintyessään vokaaliyhtymien -ai-, -ei- ja -ii- jälkikomponenttina i ei aina edusta diftongin tai pitkän vokaalin loppuosaa: esim. sanoissa Маиевский, Леин, Мариинский tavuraja kulkee a:n, e:n ja i:n jäljessä ja kyseinen vokaaliyhtymä siis ääntyy katkollisena: Ma ijevski, Le in, Mari inski. Translitteroidun muodon oikeinkirjoituksessa (Maijevski, Lein, Mariinski) ei 20
22 katkoa kuitenkaan merkitä, joten oikea ääntämys selviää vain kyrillisestä kirjoitusasusta (vertaa alempana olevaa й:llistä nimeä Майский = Maiski). i-alkuisina on tässä oppaassa kirjoitettu seuraavat nimet: naisennimet Iola, Iolanta, miehennimet Iona, Iosaf, Iosif sekä mm. seuraavat sukunimet: Ijerusalimski, Ioannisjan, Ioffe, Ioganson, Iordan, Iovski. Valinta perustuu venäjän ortografiaan, joka ei tee oikeutta näiden vierasperäisten nimien alkuperäiselle ääntämykselle. Koska nimet kuitenkin ääntyvät j-alkuisina, ne voidaan vaihtoehtoisesti kirjoittaa myös j-alkuisina (kuten virossa). ж, ц ja ш -konsonanttien jäljessä и ääntyy ы:n kaltaisena takavokaalina: Житков = Žitkov, äänn. Žytkof, Цицин = Tsitsin, äänn. Tsytsyn, Шишков = Šiškov, äänn. Šyškof. Tätä poikkeavaa ääntämystä ei siis kirjoituksessa merkitä näkyville. й: й:n poikkeaviin merkintöihin kuuluvat seuraavat tapaukset: j sanan alussa ei-slaavilaisissa nimissä, esim. marilaisissa paikan- ja sukunimissä Йошкар-Ола = Joškar-Ola, Йыван = Jyvan; j sanan sisällä и:n jäljessä (Российский = Rossijski), erotukseksi sanansisäisen -ийyhtymän merkinnästä (katso edellistä и-kohtaa); viron kielessä sanansisäinen -ийmerkitään -ii-:llä; vierasta alkuperää olevassa venäläisessä Майоров-nimessä oikea tavujako on kirjoitettaessa Май-оров, mutta äännettäessä Ма-йоров. Tässä oppaassa suositetaan kirjoitusta ääntämyksen mukaisesti: Majorov, ei: Maiorov. й:n merkitsemättä jättäminen sanan lopussa и:n jäljessä (Майский = Maiski). Tämä useimmille muille kielille vieras käytäntö perustuu suomen kielen sijamuotojen käyttötarpeeseen venäläisiä nimiä taivutettaessa: esim. Gorki, Gorkin, Gorkia, Gorkille, Gorkiin on luontevampi ja helpompi ääntämis- ja kirjoitustapa kuin Gorkii ~ Gorkij, Gorkiin ~ Gorkijn, Gorkiita ~ Gorkijta, Gorkiille ~ Gorkijlle, Gorkiihin ~ Gorkijhin jne. Lyhyt i:llinen merkintä sanan lopussa on jo niin vakiintunut kielemme kirjoitukseen, ettei sen muuttamiseen ole riittäviä perusteluja. Suomenkielisessä tekstissä tulee välttää anglosaksisen translitteraatiokaavan mukaista merkintää й = y, koska y:llä merkitään suomessa yksinomaan takavokaalia ы. Tässä yhteydessä on kiinnitettävä huomiota myös ongelmaan, joka eräissä tapauksissa aiheutuu -и ja -й -loppuisten sanojen kohdalla edellä esitetyn käytännön johdonmukaisesta noudattamisesta, nimittäin: 1) venäjän -е ja -ия -loppuisten nominien monikon päätteen katoaminen translitteroidusta muodosta ja 2) -и ja -й -loppuisten possessiivipronomien ja й-loppuisen substantiivin yksikön ja monikon erottamisen käyminen mahdottomaksi. Seuraavat esimerkit valaisevat asiaa: 1) kirjojen nimiöissä, esim.: Каталогизация публикаций = Katalogizatsija publikatsi; Транслитерация названий = Transliteratsija nazvani; Словник фамилий = Slovnik famili; 2) Мой герой = Moi geroi (sankarini; yksikkö) ~ Мои герои = Moi geroi (sankarini; monikko). Pyrittäessä tai jouduttaessa merkitsemään kyseiset nimiöt eksaktisti on tässä kohdin syytä turvautua kansainvälisen kaavan siirrekirjainnukseen ja kirjoittaa 1) publikatsij; nazvanij; familij ja 2) Moj geroj (yksikkö) ~ Moi geroi (monikko). 21
23 Koska sanansisäiset и ja й translitteroidaan kumpikin suomalaisessa kansallisessa kaavassa tavallisesti i:llä, esim. venäläinen sukunimi Haikin voidaan palauttaa kahteen kyrilliseen asuun: Хаикин ~ Хайкин; edellisessä tavuraja on a:n ja i:n välissä, i:n ollessa painollinen, jälkimmäisessä ai edustaa diftongia ja paino on a:lla. Oikea kyrillinen kirjoitusasu selviää siis vain originaalista. о: Säännönmukaisen o-merkinnän asemesta esiintyy joskus venäjän painottoman o-vokaalin siirremerkkinä ääntämyksen mukaisesti a: Толстой = Talstoi, p.o. Tolstoi, Орёл = Arjol, p.o. Orjol. a:llinen merkintä on hylättävä ja venäjän o merkittävä aina o:lla. c: Ranskan-, saksan- ja vironkielisistä lähteistä saaduissa nimissä esiintyy c kirjoitettuna ss:llä sanan sisällä vokaalienvälisessä asemassa sekä (viron ortografian esikuvan mukaisesti) sanan lopussa painollisen tavun jäljessä: Василий = Vassili, p.o. Vasili, Лысенко = Lyssenko, p.o. Lysenko, Денис = Deniss, p.o. Denis. s:n kahdennukseen ei suomen oikeinkirjoituksessa ole aihetta, vaan c on merkittävä aina yhdellä s:llä. Venäläistä konsonanttiyhtymää к + с on joidenkin teosten nimiöissä ryhdytty merkitsemään x:llä: Alexander, Alexandra. Tämä tapa on sekä vakiintuneen perinteen että standardisuositusten vastaista. Erityisesti sananalkuisena esiintyessään tämä merkintä haittaa totuttua aakkostusta, esim. nimissä Ксения, Ксенофонтов = Xenija, Xenofontov, p.o. Ksenija, Ksenofontov. x: Venäjän x-konsonantti merkitään angloamerikkalaisessa ja ranskalaisessa translitteraatiossa kh:lla, saksalaisessa ja ruotsalaisessa ch:lla, espanjalaisessa j:llä ja virolaisessa h:lla tai hh:lla. Näin tämän kirjaimen sisältäviä venäläisiä nimiä kulkeutuu suomenkielisiinkin painatteisiin monenkirjavassa asussa. Valittaessa venäjän x:n vastineeksi muu merkintä kuin yksinäis-h on eurooppalaisissa kielissä haluttu tähdentää venäjän x:n voimakashälyisyyttä verrattuna joidenkin kielten verraten heikkohälyiseen h:hon. Suomen oikeinkirjoituksessa sen sijaan on perinteisesti tyydytty pelkkään h-merkintään ja saavutettu siten yksikirjaimisuuteen liittyvä lyhemmyysetu. Vasta muualta saapuvan aineiston myötä ch ja kh -merkinnät ovat päässeet yleistymään. Venäjän x:n siirrekirjaintamisessa tulee kuitenkin pitäytyä yksikirjaimiseen h-merkintään kaikissa asemissa: Михаил = Mihail, Хохлов = Hohlov, Чехов = Tšehov. On syytä muistaa, että venäjän x ei missään asemassa ole ns. mykkä eli ääntymätön: Hvorostovski-nimessäkin sananalkuinen h todella äännetään. ц: ц-kirjain, jonka äännearvo venäjässä on aina kova (liudentumaton) ts, translitteroidaan useimmissa eurooppalaisissa kielissä ts:llä. Poikkeuksen muodostavat latinalaista kirjaimistoa käyttävät slaavilaiset ja balttilaiset kielet sekä unkari, joissa merkintä on c, ja saksa, jossa käytetään z:aa. Suomessa on pidettävä tarkoin erossa toisistaan ts ja z ja muistettava niiden ilmaisema äännearvo: ц (ts) = t + s, sen sijaan з (z) on soinnillinen s. ts:llä translitteroidaan ц:n ohella myös venäjän konsonanttiyhtymä т + с, esim. sukunimissä Gvozdetski = Гвоздетский ~ Гвоздецкий, Gremjatski = Гремятский ~ Гремяцкий. Koska translitteroitu muoto ei tässä tapauksessa paljasta alkuperäistä kirjoitusasua, se voidaan varmistaa vain kyrillisestä originaalista. ч: Venäjän ч merkitään eri kielissä varsin monin eri tavoin. Suomenkielisessä kirjoituksessa on syytä päästä eroon ch, tch, tj, tsch, tsj ym. merkinnöistä ja turvautua tš:n käyttöön kaikissa asemissa (siis Tšumatšenko, ei: Chumachenko, Vjatšeslav, ei: Viatcheslav, 22
24 Jefimovitš, ei: Efimovitj); vertaa myös seuraavaa kohtaa ш! ш: Venäjän kielen suhu-š:ää (äännetään kuten englannin Shaw, saksan Schmidt, ranskan Chopin, suomen šakki) on meillä eri aikoina merkitty eri tavoin: varhemmin ranskalaisittain ch, myöhemmin taas saksan tapaan sch. Nykyisin on vallalla angloamerikkalainen kaksikirjaiminen merkintätapa sh, jota erityisesti lehdistö suosii translitteraatiokaavan suosittaman š:n asemesta. Vaikka sh onkin parempi merkintä kuin kolmikirjaiminen sch tai skandinaavinen sj, se ei ole niin yksiselitteinen kuin kielenhuollon johdonmukaisesti esittämä š. Jo pelkän tilansäästön kannalta esim. Šiškin on parempi kirjoitustapa kuin Shishkin tai Schischkin, mutta siirrekirjoitusjärjestelmälle varsinainen haitta aiheutuu siitä, että käytettäessä sh:ta ш:n merkitsemiseen menetetään samalla mahdollisuus ilmaista yksiselitteisesti Venäjän federaation monissa kielissä esiintyvää s + h -yhtymää, esim. venäjän pääsiäistä ja pääsiäiskakkua tarkoittavassa substantiivissa пасха = pasha, jonka rinnalle voidaan asettaa paššaa tarkoittava substantiivi паша = paša. Vaikka äänneyhtymä s + h ei olekaan venäjässä kovin yleinen, se esiintyy melko tiheään federaation ei-slaavilaisissa kielissä, joiden nimistö on tarkoituksenmukaisinta translitteroida kyrillisen kirjaimiston siirrekirjainnuskaavaa käyttämällä, esim. Исхаков = Ishakov, Кецховели = Ketshoveli, Масхадов = Mashadov, Цхакая = Tshakaja. Sama konsonanttiyhtymä esiintyy mm. avaruusaluksen nimessä Voshod. щ: Tämä kirjain sisältyy mm. Hruštšovin nimeen (Хрущёв), joka aikoinaan nähtiin maailman lehdistössä mitä moninaisimmissa muodoissa. Pisin tavattu yhden kirjaimen siirrekirjainnusmerkki lienee saksan 7-kirjaiminen schtsch, mutta myös 5- ja 4-kirjaimiset ovat edelleen käytössä: stsch (saksa), chtch (ranska), shch (angloamerikkalainen), stsj ja sjtj (skandinaavinen) jne. Suomessa selvin merkintä on kansallisen suosituksen mukainen štš. Tieteellisten kirjastojen kansainvälisessä ISO R9 -translitteraatiossa щ merkitään sirkumfleksillä varustetulla s:llä: ŝ; tällöin Hruštšovin nimi kirjoitetaan Hruŝëv. ы: Tämä kirjain edustaa suomelle ja useimmille muille Euroopan kielille vierasta takavokaalia, jonka äännearvoa on hankala ilmaista oman kirjaimistomme perusmerkein. Aakkosissamme käytettävissä olevista vokaalinmerkeistä sitä lähinnä on y, mutta ы on äännettävä huomattavasti takaisempana ja tummempana kuin suomen y. ы:lle on tuloksetta yritetty keksiä y:tä parempaa merkintää käytännön siirrekirjoitusjärjestelmässä: joskus esiintyvät i ja ui ovat epäonnistuneita sekä äänteellisen harhauttavuutensa että päällekkäisyytensä vuoksi. Romaniassa ja turkissa esiintyvän vastaavan vokaalin kirjainmerkit (â, pisteetön ı) eivät myöskään tarjoa ratkaisua tähän ongelmaan. Viron kyrillisessä siirrekirjainnuksessa ы korvataan kielen omaan äännejärjestelmään ja ortografiaan kuuluvalla vokaalinmerkillä õ, joka ei liioin ole äänteellisesti ы:n tarkka vastine. ь: Tällä merkillä osoitetaan venäjän äännerakenteelle ominainen konsonanttien liudentuneisuus silloin, kun sitä ei osoita konsonantin jälkeinen vokaali e, ё, и, ю tai я. Kielitieteellisessä foneettisessa transkriptiossa liudentuneisuus merkitään yleisimmin konsonantin oikeaan yläreunaan lisättävällä aksenttimerkillä, riippumatta siitä, onko se alkuperäkielen ortografiassa osoitettu erillisellä kirjainmerkillä vai ilmeneekö se äänneympäristöstä. Konsonanttia seuraavan vokaalin ilmaisemaa liudennusta esiintyy esim. nimissä Ленин (foneettisesti l eńin), Люся (fon. l uśa); sitä vastoin esim. Кузьма-nimen z:n liudentuneisuutta osoittaa ь-merkki. Meillä käytössä olleet ja olevat venäjän kirjai- 23
Kyrilliikan translitteroiminen Fennica-luetteloinnissa Minna Suikka А Б В Г Д. à A B V G D
Kyrilliikan translitteroiminen Fennica-luetteloinnissa Minna Suikka 15.12.2015 А Б В Г Д à A B V G D Miksi on translitterointistandardeja? Челябинск Kaupungin nimi kyrillisin kirjaimin Tšeljabinsk Suomalaisen
LisätiedotKYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalouden koulutusohjelma / kansainvälinen assistentti
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalouden koulutusohjelma / kansainvälinen assistentti Uliana Palander KYRILLISTEN KIRJAINTEN TRANSLITTEROINTI. OPETUSMATERIAALIA KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULULLE
LisätiedotLuettelo liittyy Kielitoimiston ohjepankin ohjeeseen Venäjänkieliset nimet, osoite
Venäjän kielen siirrekirjainnuksen erot Luettelo liittyy Kielitoimiston ohjepankin ohjeeseen Venäjänkieliset nimet, osoite http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/506. utistoimitukset välittävät venäläisiä
LisätiedotRDA liitteet A, B, C, F, G ja H
RDA liitteet A, B, C, F, G ja H RDA-koulutus 2015 Martin Engberg Kansalliskirjasto Käsiteltävät liitteet A isot alkukirjaimet B lyhenteet ja symbolit C artikkelit F lisäohjeita henkilönnimien merkitsemisestä
LisätiedotПОЕХАЛИ! Taru Linna. Suomi-Venäjä-Seuran Vetävä Venäjä -järjestökoulutus Oulun Eden
ПОЕХАЛИ! Taru Linna Suomi-Venäjä-Seuran Vetävä Venäjä -järjestökoulutus Oulun Eden 2.-3.2.2019 VenäjänMatkat Suomi-Venäjä-Seuran matkatoimiston lakkautus: hallituksen päätös 7.11.2018 Toiminta päättyi
LisätiedotАЛФАВИ Т. пау к. антило па. воро на. бегемо т. ры ба. оле нь. у тка. тигр. слон. гепа рд. дя тел. ено т. зе бра. жук. хомя к. ца пля. флами нго.
АЛФАВИ Т антило па бегемо т воро на оле нь пау к ры ба гепа рд дя тел ено т слон тигр у тка ёж жук зе бра флами нго хомя к ца пля игуа на йе ти ко шка черепа ха шимпанзе щено к лев медве дь носоро г Э
Lisätiedot12398/17 HG/isk DGD 1. Euroopan unionin neuvosto. Bryssel, 24. lokakuuta 2017 (OR. en) 12398/17. Toimielinten välinen asia: 2017/0173 (NLE)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. lokakuuta 2017 (OR. en) 12398/17 Toimielinten välinen asia: 2017/0173 (NLE) VISA 363 COAFR 254 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: Euroopan unionin ja Seychellien tasavallan
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2017) 403 final LIITE 1.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. elokuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2017/0180 (NLE) 11599/17 ADD 1 VISA 297 COLAC 65 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. heinäkuuta 2017 Vastaanottaja:
LisätiedotYhdyssana suomen kielessä ja puheessa
Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite
LisätiedotSisällys. СЕМЬЯ СУО МИНЕН. О ЧЕНЬ ПРИЯ ТНО! Suomisen perhe. Hauska tutustua! АЛФАВИ Т Aakkoset. 5. У тром Aamulla. 6. Моя шко ла Minun kouluni
Sisällys СЕМЬЯ СУО МИНЕН. О ЧЕНЬ ПРИЯ ТНО! Suomisen perhe. Hauska tutustua! 7 TEEMA KUVASANASTO TÄSSÄ TEEMASSA OPIT KULTTUURI- IKKUNA АЛФАВИ Т Aakkoset 8 5. У тром Aamulla Aamiainen onnittelemaan syntymäpäiväsankaria
LisätiedotTältä Uusikaupunki näyttää
Tältä Uusikaupunki näyttää Sisältö Graafinen ohjeisto pitää sisällään yleisimmät visuaalisen ilmeen käyttöohjeet ja koostuu seuraavista osa-alueista: Johdanto 01. Tunnus 02. Värit 03. Kirjasintyypit 04.
LisätiedotKielineuvoston suomen kielen neuvonta
Kielineuvoston suomen kielen neuvonta Kielineuvoston kieliseminaari Tukholma 28.3.2019 Tarja Larsson ja Henna Leskelä Kielineuvoston suomen kielen neuvonnan kartoitus kartoitusvuodet 2007, 2010 ja 2017
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA. Julkaisuohjeet. Koonnut Pirkko Pussinen
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA Julkaisuohjeet Koonnut Pirkko Pussinen Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Joensuu 2010 Pohjois-Karjalan
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 69 final 2016/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen
LisätiedotAsia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto
Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien
Lisätiedot8.1 Taulukot 8.2 Kuviot ja kuvat 8.3 Julkaisun rakennetta koskevat suositukset
PKSHP JULKAISUOHJEET SISÄLLYSLUETTELO Toimintaperiaatteet Yleistä Kirjoitusohjeet o 1. Etukansi o 2. Nimiölehti o 3. Tekijämerkintä o 4. Kuvailulehti ja tiivistelmä o 5. Kirjallisuusluettelo ja -viitteet
LisätiedotEhdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.3.2012 COM(2012) 90 final 2012/0040 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI neuvoston direktiivin 92/65/ETY muuttamisesta koirien, kissojen ja frettien kauppaan
Lisätiedotosakeyhtiölain kielenhuolto
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kielitoimisto Asunto-osakeyhti osakeyhtiölain kielenhuolto Salli Kankaanpää, Aino Piehl ja Matti Räsänen 20.3.2008 Kielenhuoltajien kommenttien aiheita Saako lukija tarpeeksi
LisätiedotKIELI JA KIRJOITUSTAPA
LINJAUKSET LUKUUN 1 MANIFESTAATIOIDEN JA KAPPALEIDEN ATTRIBUUTTIEN MERKITSEMISEN YLEISET SUOSITUKSET LINJAUKSET KOHTAAN 1.4 KIELI JA KIRJOITUSTAPA "Vanhojen painettujen aineistojen osalta noudatetaan kohdan
LisätiedotSuomen kielen Osaamispyörä -työkalu
Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä
LisätiedotENSISIJAINEN TIEDONLÄHDE YLEISET SUOSITUKSET
LINJAUKSET LUKUUN 2 MANIFESTAATIOIDEN JA KAPPALEIDEN IDENTIFIOINTI LINJAUKSET KOHTAAN 2.2.2 ENSISIJAINEN TIEDONLÄHDE Sarja-aineiston kuvailu Ensisijaisen tiedonlähteen valinnassa tehtävät poikkeukset:
LisätiedotSuomenkieliset ulkomaiden paikannimet eli eksonyymit uusi digitaalinen tietokanta
Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet eli eksonyymit uusi digitaalinen tietokanta Sirkka Paikkala ruotsinsuomalainen kielineuvosto, Tukholma 27.4.2018 Eksonyymit ja endonyymit endonyymit: paikallisia,
LisätiedotNimistönsuunnittelun periaatteet Kirkkonummella
Nimistönsuunnittelun periaatteet Kirkkonummella PAIKANIMET OVAT OSA HISTORIAA Ennen maatalousvaltainen kuntamme on muuttunut muutamassa vuosikymmenessä enemmän kuin sitä ennen vuosisadassa. MIHIN KAAVANIMIÄ
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi
LisätiedotLataa Suomen lintujen nimet - Jukka Hintikka. Lataa
Lataa Suomen lintujen nimet - Jukka Hintikka Lataa Kirjailija: Jukka Hintikka ISBN: 9789525688092 Sivumäärä: 244 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 31.48 Mb Suomen lintujen nimet - merkitys ja alkuperä on
LisätiedotLähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi)
Lähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi) Copyright 2004 2010, Kielijelppi Palvelun tekijänoikeuksia suojaa Creative Commons -lisenssi Lähdeviitteiden merkitsemiseksi on olemassa useita tapoja. Viitteet voidaan
Lisätiedotosassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ
Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta/valintakoe 19.5.2017 Kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma/suomen kieli ja kulttuuri MALLIKAAVAKE KOKELAAN NIMI Meikäläinen, Maija KOKELAAN TUNNISTE
LisätiedotKeravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite
Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on
LisätiedotKieliohjelma Atalan koulussa
Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko
LisätiedotLausuminen kertoo sanojen määrän
Sivu 1/5 Lausuminen kertoo sanojen määrän Monta osaa Miten selvä ero Rinnasteiset ilmaisut Yhdyssana on ilmaisu, jossa yksi sana sisältää osinaan kaksi sanaa tai enemmän. Puhutussa kielessä tätä vastaa
LisätiedotKotimaisten kielten keskus eli Kotus ja sen arkistot ja aineistot. Elisa Stenvall
Kotimaisten kielten keskus eli Kotus ja sen arkistot ja aineistot Elisa Stenvall 16.3.2017 kotus (vrt. kotos, kotsu, kotukka, kotuska) 1. Metsästäjän näkösuoja, ampumakatos 2. Talvella havuista tehty ansapyydyksen
LisätiedotDatatähti 2019 alku. task type time limit memory limit. A Kolikot standard 1.00 s 512 MB. B Leimasin standard 1.00 s 512 MB
Datatähti 2019 alku task type time limit memory limit A Kolikot standard 1.00 s 512 MB B Leimasin standard 1.00 s 512 MB C Taulukko standard 1.00 s 512 MB D Ruudukko standard 1.00 s 512 MB E Sanalista
LisätiedotSisällys. Esipuhe Aakkoset ja koulussa Torilla 80
Sisällys Esipuhe.... 6 0. Aakkoset ja koulussa 8 Aakkoset Koulusanat Mikä sinun nimi on? Tavaaminen 4. Torilla 80 Isot numerot Mitä maksaa? Ruokia ja juomia Millainen? Partitiivi Negatiivinen verbi ko/kö-kysymys
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta 6. toukokuuta 2003 PE 328.775/2-14 TARKISTUKSET 2-14 Luonnos suositukseksi toiseen käsittelyyn (PE 328.775)
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0288 (NLE) 14521/1/14 REV 1 SC 163 ECON 944 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS
LisätiedotKIINTEISTÖN KAUPPA, MUU LUOVUTUS JA KIRJAUS. Jarno Tepora Leena Kartio Risto Koulu Heidi Lindfors
KIINTEISTÖN KAUPPA, MUU LUOVUTUS JA KIRJAUS Jarno Tepora Leena Kartio Risto Koulu Heidi Lindfors TALENTUM Helsinki 2010 Talentum Media Oy ja kirjoittajat 6., uudistettu painos Kannen suunnittelu: Mika
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0041 (NLE) 6962/16 COEST 62 ELARG 18 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 18. helmikuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n
LisätiedotPääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.
KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan
LisätiedotTutkielman rakenne. Tellervo Korhonen. Tutki Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto
Tutkielman rakenne Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Tutki 2 12.3.2014 1 Periaatteet tieteellisessä tekstissä Tieteellä omat traditionsa Esitystavassa Rakenteessa Perusajatus tieteellisen raportin
LisätiedotLähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki
Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki LÄHDEKRITIIKKI Lähdekritiikki on tiedonlähteiden arviointia. Lähdekritiikillä tarkoitetaan siis sen arvioimista, voiko tiedontuottajaan (siis esimerkiksi kirjan,
LisätiedotLIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen
LisätiedotKERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )
KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä
LisätiedotPaneelin 20 näkökulma. Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi
Paneelin 20 näkökulma Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi Tutkijakollegium/ Sami Pihlström/ JUFO-seminaari 3.2.2015 1 Taustaa Paneeli 20: Filosofia
LisätiedotNIMIARKISTO. SUKU 2017 Helinä Uusitalo
NIMIARKISTO SUKU 2017 Helinä Uusitalo 16.3.2017 Nimiarkiston aineistot Systemaattinen paikannimien keruu alkoi v. 1915. Kokoelmat: paikannimikokoelmat henkilönnimikokoelmat asiakirjanimikokoelmat karttakokoelmat
LisätiedotISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto
ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA Muutama havainto Maisa Martin Alumnipäivä 26.9.2009 KOLME ASIAA Uusia termejä S2-alan näkökulmasta ja muutenkin Hyödyllisiä erotteluja Ope, mitä eroa on Mikä on tavallista?
LisätiedotSiun soten julkaisuja. Julkaisuohjeet
2019 Siun soten julkaisuja Julkaisuohjeet 2(7) Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Toimintaperiaatteet... 3 1.1 Sarjan nimi... 3 1.2 Sarjan sisältö... 3 1.3 Sarjan osat... 3 1.4 Käsikirjoituksen
LisätiedotAina apuna. Rekisteröi tuote, voit käyttää tukipalvelua osoitteessa M110. Kysy. Philipsiltä. Käyttöopas
Aina apuna Rekisteröi tuote, voit käyttää tukipalvelua osoitteessa www.philips.com/support Kysy Philipsiltä M110 Käyttöopas Sisällysluettelo 1 Tärkeitä turvallisuusohjeita 3 2 Puhelimesi 4 Pakkauksen
Lisätiedot(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
L 22/16 FI Euroopan unionin virallinen lehti 26.1.2018 KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2018/128, annettu 25 päivänä tammikuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 167/2013 täytäntöön
LisätiedotYKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?
GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu
LisätiedotAina apuna. Rekisteröi tuote, voit käyttää tukipalvelua osoitteessa MT3120. Kysy. Philipsiltä. Käyttöopas
Aina apuna Rekisteröi tuote, voit käyttää tukipalvelua osoitteessa www.philips.com/welcome Kysy Philipsiltä MT3120 Käyttöopas Sisällysluettelo 1 Tärkeitä turvallisuu sohjeita 3 2 Handsfree-puhelin 4 Pakkauksen
LisätiedotLUKU XX JULKAISUT A. VIRALLISET JULKAISUT
JULKAISUT A. VIRALLISET JULKAISUT Kansainvälisellä hallituksella on valta määrätä tämän järjestön kaikista virallisista julkaisuista sekä oikeus valvoa ja ohjata niitä. B. MÄÄRITELMÄ "VIRALLINEN JULKAISU"
LisätiedotKesäaikajärjestelyistä luopuminen, syyskuu 2018 Sakari Nurmela Kantar TNS Oy
Kesäaikajärjestelyistä luopuminen, syyskuu 8 Sakari Nurmela Kantar TNS Oy Johdanto Seuraavassa esitetään yhteenveto tutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten mielipiteitä Euroopan komission esittämästä
LisätiedotKieliopinnot KTM-tutkinnossa Hanna Snellman/Opintoasiat Kielipalvelut-yksikkö
Kieliopinnot KTM-tutkinnossa 4.9.2017 Hanna Snellman/Opintoasiat Kielipalvelut-yksikkö Kielipalvelut: kielten opetusta kaikille tiedekunnille suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten
LisätiedotOhje tutkielman tekemiseen
Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen
LisätiedotTule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma
Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma 1 Venäjän kielen tutkinto-ohjelma Tampereella Kiinnostaako sinua kielten ja kulttuurien välinen
LisätiedotPuhutun ja kirjoitetun rajalla
Puhutun ja kirjoitetun rajalla Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Laura Karttunen Tampereen yliopisto AFinLAn syyssymposiumi Helsingissä 14. 15.11.2008 Lähtökohtia 1: Anekdotaaliset Daniel Hirst Nordic
LisätiedotKOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.7.2016 C(2016) 4407 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu 14.7.2016, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 600/2014 täydentämisestä kolmansien maiden
LisätiedotYhteisen käytännön opas yhteisöjen säädöstekstien laatimiseksi ajantasaistaminen, huhtikuu 2009
Yhteisen käytännön opas yhteisöjen säädöstekstien laatimiseksi ajantasaistaminen, huhtikuu 2009 (Muutokset koskevat painetun laitoksen sivuja seuraavan taulukon mukaisesti) Sivu Muutos 2 Korvataan Europa-palvelimen
LisätiedotSonja Kniivilä, Sari Lindblom-Ylänne & Anne Mäntynen
Sonja Kniivilä, Sari Lindblom-Ylänne & Anne Mäntynen Copyright 2017 Tekijät & Gaudeamus Gaudeamus Oy www.gaudeamus.fi Kansi: Emmi Kyytsönen Kolmas, uudistettu painos. Ensimmäinen painos ilmestyi vuonna
LisätiedotKielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa. Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi
Kielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi 14.11.2015 Sisällys 1) Suomen kielen huolto Kotuksen tehtävänä 2) Kielenhuollon toimintaympäristö
LisätiedotMARIN KIELIOPPI. Alho Alhoniemi. Helsinki 2010 Suomalais-Ugrilainen Seura
Apuneuvoja suomalais-ugrilaisten kielten opintoja varten Hilfsmittel für das Studium der finnisch-ugrischen Sprachen X X Alho Alhoniemi MARIN KIELIOPPI Helsinki 2010 Suomalais-Ugrilainen Seura Apuneuvoja
LisätiedotMaakaari. Marjut Jokela Leena Kartio Ilmari Ojanen
Maakaari Marjut Jokela Leena Kartio Ilmari Ojanen TALENTUM Helsinki 2010 2010 Talentum Media Oy ja kirjoittajat 5., uudistettu painos Kannen suunnittelu: Mika Petäjä Kannen toteutus: Outi Pallari Taitto:
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 25. helmikuuta 2014 (OR. en) 6971/14 ADD 1 MI 215 ENT 65 COMPET 139 DELACT 42.
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 25. helmikuuta 2014 (OR. en) 6971/14 ADD 1 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 21. helmikuuta 2014 Vastaanottaja: MI 215 ENT 65 COMPET 139 DELACT 42 Euroopan komission pääsihteerin
LisätiedotMatkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2018*
Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 218* 9.3.218/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli tammikuussa 218 noin miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 3,1
LisätiedotKeski-Suomen maakuntakokoelman aineistovalinnan periaatteet
Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto 15.11.2011 Keski-Suomen maakuntakokoelman aineistovalinnan periaatteet Johdanto ja yleiset valintaperiaatteet Keski-Suomen maakuntakirjastoalue
LisätiedotKielten oppiminen ja muuttuva maailma
Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia
LisätiedotKOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.7.2018 C(2018) 4543 final KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) /, annettu 18.7.2018, eurooppalaisen luokituksen taitojen, osaamisen ja ammattien luettelon hyväksymisestä ja
LisätiedotLukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi
Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Kansainväliset arviointitutkimukset Arvioinnin kohteena yleensä aina (myös) lukutaito Kansallisista
LisätiedotSuomen kieli Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit
Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä SZU A (D) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Suomen kieli Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 31.3.2006 KOM(2006) 147 lopullinen 2006/0051 (ACC) 2006/0052 (ACC) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja Taiwanin, Penghun, Kinmenin ja Matsun erillisen tullialueen
Lisätiedot15410/17 VVP/sh DGC 1A. Euroopan unionin neuvosto. Bryssel, 14. toukokuuta 2018 (OR. en) 15410/17. Toimielinten välinen asia: 2017/0319 (NLE)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. toukokuuta 2018 (OR. en) 15410/17 Toimielinten välinen asia: 2017/0319 (NLE) COLAC 144 WTO 329 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: Kolmas lisäpöytäkirja Euroopan yhteisön
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. kesäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. kesäkuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2015/0134 (COD) 10314/15 ADD 1 VISA 224 CODEC 940 COMIX 297 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 24. kesäkuuta 2015 Vastaanottaja:
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI. direktiivien 2006/112/EY ja 2008/118/EY muuttamisesta Ranskan syrjäisempien alueiden ja erityisesti Mayotten osalta
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.8.2013 COM(2013) 577 final 2013/0280 (CNS) C7-0268/13 Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivien 2006/112/EY ja 2008/118/EY muuttamisesta Ranskan syrjäisempien alueiden ja erityisesti
LisätiedotSN 1316/14 vpy/sl/mh 1 DG D 2A LIMITE FI
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 30. tammikuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0268 (COD) SN 1316/14 LIMITE ILMOITUS Asia: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o.../20.., annettu...,
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.10.2014 COM(2014) 622 final 2014/0288 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä
Lisätiedot9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet
9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman
LisätiedotEuroopan unionin virallinen lehti
16.1.2004 L 10/5 KOMISSION ASETUS (EY) N:o 65/2004, annettu 14 päivänä tammikuuta 2004, järjestelmän perustamisesta yksilöllisten tunnisteiden kehittämiseksi ja osoittamiseksi muuntogeenisille organismeille
LisätiedotLIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 70 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja
LisätiedotMiten löydän Venäjää koskevaa tietoa? Johdatus monitieteiseen Venäjä-tutkimukseen (VEN301)
Miten löydän Venäjää koskevaa tietoa? Johdatus monitieteiseen Venäjä-tutkimukseen (VEN301) 09.09.2016 www.helsinki.fi/yliopisto 09.09.2016 1 Luennon sisältö 1. Tieteellinen tutkimustieto: EBSCO, Idäntutkimus,
LisätiedotIstuntoasiakirja LISÄYS. mietintöön
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Istuntoasiakirja 29.1.2014 A7-0467/2013/err01 LISÄYS mietintöön ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 2368/2002 muuttamisesta
LisätiedotLeena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki
Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.1.2017 COM(2017) 23 final 2017/0010 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY liitteen III muuttamisesta vaarallisuusominaisuuden
LisätiedotTuristimatkaa varten tarvittavan venäläisen matkanjärjestäjän nimen ja referenssinumeron saat CWT Kaleva Travelista.
Venäjän viisumihakemus verkossa Ennen viisumihakemuksen täytön aloittamista varmista että passitiedot (passin numero, passin myöntämispäivä, passin päättymispäivä) ovat helposti saatavilla. Turistimatkaa
LisätiedotKirjastoaineistojen kuvailusäännöt: pakolliset tiedot ja sovitut tiedonlähteet
Kirjastoaineistojen kuvailusäännöt: pakolliset tiedot ja sovitut tiedonlähteet Luetteloinnin tiedotuspäivä 17.5.2011 Anneli Korhonen Eroon seitsemästä eri sääntökirjasta! Luetteloinnin tasoista Vanhoissa
Lisätiedot1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2
Työsuojelurahasto Ohje 1 Työsuojelurahaston rahoittamien hankkeiden PAINETUT JA VERKOSSA JULKAISTAVAT LOPPURAPORTIT Sisältö sivu 1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 1.1. Yleiset periaatteet. 2 1.2.
LisätiedotJulkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä
Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä Koordinaattori Otto Auranen, TSV Tutkijat, kirjastot ja tutkimuksen arviointi seminaari Helsinki
LisätiedotLAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I
MUUT KIELIOPINNOT 3la71 Saksan kieli 1 (4 op) 3la31 Italian kieli 1 (4 op) 3la72 Saksan kieli 2 (5 op) 3la32 Italian kieli 2 (5 op) k0-9123 Englannin kielen valmentava opintojakso (3 op) k0-9122 Ruotsin
LisätiedotLIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.8.2017 COM(2017) 413 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan ehdotus neuvoston päätökseksi kumppanuuden perustamisesta Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Kirgisian tasavallan
LisätiedotSisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600
Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä
LisätiedotEsko Korpilinna ja ketsua. Esitys Ruutiukoissa Matti Kataja
Esko Korpilinna ja ketsua Esitys Ruutiukoissa 8.1.2018 Matti Kataja Esko Korpilinna Itkevät Jumalat kirjoitussarja Apu-lehdessä 1967 Kirjailija, pääasiassa kuunnelmia Lappeenranta 28.06.1928 Sollentuna
LisätiedotIBAN JA BIC MAKSUJENVÄLITYKSESSÄ
IBAN JA BIC MAKSUJENVÄLITYKSESSÄ 5.7.2015 1 IBAN JA BIC maksujenvälityksessä Sisällysluettelo 1 IBAN... 2 1.1 Rakenne... 2 1.2 Validointi... 2 1.3 Käyttö... 3 1.3.1 IBAN saapuvissa maksuissa... 3 1.3.2
LisätiedotKielenhuoltoa kun alettiin tekemään. Riitta Eronen Tukholma 10.4.2015
Kielenhuoltoa kun alettiin tekemään Riitta Eronen Tukholma 10.4.2015 KOTUS Sanakirjaosasto Kielenhuolto-osasto Ruotsin kielen osasto Kielitoimisto? Kielenhuolto, nimistönhuolto, nykykielen sanakirjan toimitus
LisätiedotEhdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS. Turkista peräisin olevien maataloustuotteiden tuonnista unioniin (kodifikaatio)
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 24.9.2014 COM(2014) 586 final 2014/0272 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Turkista peräisin olevien maataloustuotteiden tuonnista unioniin (kodifikaatio)
LisätiedotOHJEET SISÄMARKKINOIDEN HARMONISOINTIVIRASTOSSA (TAVARAMERKIT JA MALLIT) SUORITETTAVAAN YHTEISÖN TAVARAMERKKIEN TUTKINTAAN OSA A YLEISET SÄÄNNÖT
OHJEET SISÄMARKKINOIDEN HARMONISOINTIVIRASTOSSA (TAVARAMERKIT JA MALLIT) SUORITETTAVAAN YHTEISÖN TAVARAMERKKIEN TUTKINTAAN OSA A YLEISET SÄÄNNÖT JAKSO 4 MENETTELYJEN KIELI Ohjeet virastossa suoritettavaan
LisätiedotG. J. Vereščaginin käsin kirjoittamat venäläis-udmurttilaiset sanakirjat: ortografisista erikoisuuksista
SUSA/JSFOu 94, 2013 Leonid Ivšin (Iževsk) G. J. Vereščaginin käsin kirjoittamat venäläis-udmurttilaiset sanakirjat: ortografisista erikoisuuksista There are two handwritten Russian-Vot (= Russian-Udmurt)
Lisätiedot99 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 06 Finnischer Vertragstext (Normativer Teil) 1 von 8
99 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 06 Finnischer Vertragstext (Normativer Teil) 1 von 8 NEUVOSTOSSA KOKOONTUNEIDEN JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN SISÄINEN SOPIMUS AKT EY-KUMPPANUUSSOPIMUKSEN
LisätiedotPro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä
Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Tutkielman arvostelussa on käytössä viisiportainen asteikko (1-5): o Ykkönen (1) merkitsee, että työ on hyväksyttävissä, mutta siinä on huomattavia puutteita.
LisätiedotEU-vaatimustenmukaisuusvakuutus, CE-merkintä ja siirtymäaika
EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus, CE-merkintä ja siirtymäaika Pirje Lankinen 1 EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus (Art. 15) vakuutuksessa on ilmoitettava, että liitteessä II olevien sovellettavien olennaisten
LisätiedotTieto matkaa maailmalle
Tieto matkaa maailmalle Avoimen julkaisemisen parhaat käytänteet Helsinki 31.1.2017 Ulla Ikäheimo & Tarja Mäkinen Sisältö Mitä on metatieto Kuvailusäännöt ja formaatit Sanastot ja Finto Henkilöt Tunnisteet
Lisätiedot