LIESSAAREN UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI

Transkriptio

1 LIESSAAREN UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI

2 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja yhteystiedot 1.4 Näytteet tutkiva laboratorio ja yhteystiedot 1.5 Vesi- ja viemärilaitos ja yhteystiedot 2. Lohjan kaupunki Karstuntie 4, PL 71, 811 Lohja, vaihde ( 19) 369 Lohjan kaupunki Palvelutuotanto/ Puistot & viheralueet PL 71, 811 Lohja Puh tai Lohjan Ympäristöterveyspalvelut PL 71, 811 Lohja Puh. (19) 369 (vaihde), ymparistoterveys (at) lohja.fi LUVYLab Oy Ab Käyntiosoite: Länsi-Louhenkatu 31,81 Lohja, Puh. Vesilaboratorio (19) , laboratorio(at)luvylab.fi Lohjan kaupunki / Tekninen toimi Palvelutuotanto/ Vesihuolto Vikapäivystys puh MAANTIETEELLINEN SIJAINTI 2.1 Uimarannan nimi Liessaaren uimaranta 2.2 Uimarannan lyhyt nimi Liessaari 2.3 Uimarannan ID-tunnus FI Osoitetiedot Haikarinkatu, 81 Lohja 2.5 Koordinaatit (WGS84) (itäinen) (pohjoinen) 2

3 2.6 Kartta 2.7 Valokuvat 3

4 4

5 3. 5 UIMARANNAN KUVAUS 3.1 Vesityyppi Järvi 3.2 Rantatyyppi Hiekkaranta 3.3 Rantavyöhykkeen ja lähiympäristön kuvaus Uimaranta sijaitsee Liessaaren eteläpäässä. Rannalle pääsee Liessaaren siltaa pitkin. Ranta-alue on n. 5 m levyinen hiekkapohjainen kaistale, jonka molemmin puolin on vettä. Uimarannan pituus on n.5 m. Ranta-alueen puusto koostuu pääosin männyistä ja koivuista. Pohjoispuolen rannalta on n. 1,5 km Pitkäniemen jätevedenpuhdistamolle ja teollisuusalueelle. Veneliikennettä on runsaasti uimarannan lähellä. Laiturin oikealla puolella on runsaasti kaislikkoa, muuten uimarannan alueen kasvillisuus on vähäistä. 3.4 Veden syvyyden vaihtelut Ranta syvenee loivasti. 3.5 Uimarannan pohjan laatu Uimaranta on hiekkapohjainen. 3.6 Uimarannan varustelutaso Uimarannalla on pukukoppi ja käymälä sillan vieressä ennen uimarantaa. 3.7 Uimareiden määrä (arvio) Uimareiden määrä hellepäivinä on noin Uimavalvonta Rannalla ei ole uimavalvontaa. 4. SIJAINTIVESISTÖ 4.1 Järven / joen nimi Lohjanjärvi 4.2 Vesistöalue Karjaanjoen vesistö 4.3 Vesienhoitoalue Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue 4.4 Pintaveden ominaisuudet Perustietoa Lohjanjärvi on Uudenmaan suurin järvi ja sen pinta-ala on yli 88,2 km². Järvi on myös syvä, sen keskisyvyys on 12,7 m ja suurin syvyys 54,9 m. Lohjanjärven valuma-alue on suuri ( ha) ja valuma-alueella on paljon peltoa ja asutusta. Lohjanjärvi voidaan jakaa eri osa-alueisiin järven epäsäännöllisen muodon takia. Lohjanjärveen laskevat Pusulanjoen ja Nummenjoen vesistöt Nummenjoen kautta Maikkalanselälle, Hiidenvesi Väänteenjoen kautta Kutsilanselälle, Hormajärvi Outamonlahteen, Kirmusjärvi ja Valkerpyyjärvi Karstunlahteen ja Puujärvi Lohjansaaren lounaispuolelle. Lisäksi Lohjanjärveen laskee useita nimettömiä tulo-ojia. Lohjanjärvi laskee Mustionjoen kautta Pohjanpitäjänlahteen. Järvityypiltään Lohjanjärven osat: Maikkalanselkä, Aurlahti, Lohjanjärven keski- ja eteläosa kuuluvat runsasravinteisiin järviin. Karjalohjanselkä puolestaan kuuluu pieniin ja keskikokoisiin vähähumuksisiin järviin. Lohjanjärven veden laatua seurataan vuosittain yli 2 havaintopisteellä järven pistekuormittajien yhteistarkkailuna.

6 Ominaisuus 1) Näkösyvyys Sameus1) ph1) Klorofylli-a1) Kokonaisfosfori1) Kokonaistyppi1) Veden teoreettinen viipymä2) Mittaustulos (keskiarvo) 1,3 m 6,7 FNU 7,6 13 µg/l 32 µg/l 99 µg/l n. 75 vrk 6 Vaihteluväli,8-1,9m 2, 18,FNU 6,8 8, µg/l µg/l µg/l 1) Aurlahden mittauspiste 53, vuosina , syvyydestä,-2,m, kokonaissyvyys pisteessä 1m (Luvy) 2) Teoreettinen viipymä: V (Järven tilavuus, m3) / MQ (keskivirtaama, m3/s) Pintaveden lämpötila Lohjanjärven pintaveden lämpötilaseurantaa on tehty vuodesta 23 lähtien. Lämpötilan keskiarvo koko havaintojaksolla on ollut kesäkuussa 16,, heinäkuussa 2,4 ja elokuussa 19,5 astetta. Vedenkorkeus ja säännöstely Lohjanjärven vedenkorkeutta on seurattu vuodesta 19 alkaen, mutta vuosilta ja suurelta osalta vuotta 191 havainnot puuttuvat. Vedenkorkeuden keksiarvo koko havaintojaksolla on ollut NN+31,54 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 97 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut NN+32,76 m (toukokuussa 19) ja alin NN+3,64 m (maaliskuussa 1922), joten äärivaihtelu on ollut 212 cm. Vedenkorkeuden mittauspaikka sijaitsee Lohjan Virkkalassa. Lohjanjärveä on säännöstelty vuodesta 1952 Peltokosken voimalaitospadon valmistuttua Karjaanjokeen. Säännöstelyn myötä vedenpinnan kevätkuoppa on syventynyt ja vuoden sisäiset vedenkorkeusvaihtelut pienentyneet. Erityisesti kesällä vedenkorkeuden vaihteluväli on säännöstelyn myötä pienentynyt. Virtaama Vuosien välisenä aikana Lohjanjärven keskimääräinen vuoden maksimivirtaama on ollut 44,91 m3/s. Suurin havaittu virtaama on 72,4 m3/s ja pienin vuoden maksimivirtaama on 11,61 m3/s. Aurlahden kahdella mittauspisteellä kesällä 21mittaussyvyydessä 5,5m keskivirtaus oli 3,25cm/s ja maksimivirtaus 15,6cm/s. Mittaussyvyydessä 1,8 m keskivirtaus oli 3,5cm/s ja maksimivirtaus 13,3 cm/s. Vain Lohjanjärvestä Outamonjärveen yhdistyvässä salmessa virtausnopeudet ovat selvästi suurempia, keskimäärin 11,2cm/s. Mittausjaksoilla tuuli oli keskimäärin noin 2 m/s tuullen enimmäkseen etelälounaasta vuonna 21 ja pohjois-koillisesta 22, maksimi tuulennopeudet olivat noin 6 m/s. Rehevyys Lohjanjärvessä esiintyy vuosittain havaittavia, runsaita ja erittäin runsaitakin leväkukintoja. Lohjanjärven eri osat ovat rehevyydeltään erilaisia. Isoselän alueen tila voidaan luokitella hyväksi tai keskireheväksi, kun taas esimerkiksi Maikkalanselkä on selvästi rehevä. Kokonaisuutena Lohjanjärven tila on kuitenkin varsin hyvä. Lohjanjärven happitilanne on pääosin hyvä, vaikka happi väheneekin säännöllisesti loppukesällä rehevimpien alueiden syvänteissä. Lohjanjärven eteläosan syvänteitä on hapetettu 198-luvun lopulta alkaen. Lohjanjärven pohjaeläimistä, kasviplanktonista, kalastosta, kasvillisuudesta, sedimentistä ja kuormituksesta on tehty selvityksiä. Lohjanjärvellä on tehty kunnostusta (hoitokalastus), mm. Maikkalanselällä ja Karstunlahdessa.

7 7 Lisätietoja Pintaveden laadun tila Hyvä 5. UIMAVEDEN LAATU 5.1 Uimaveden laadun seurantakohdan sijainti Liessaaren uimarannan keskiosasta, ts. kohdasta, jossa suurimman osan uimareista oletetaan käyvän. 5.2 Näytteenottotiheys Näytteitä otetaan uimakauden (yleensä ) aikana tasaisin välein yhteensä kolme sekä yksi näyte noin kaksi viikkoa ennen uimakauden alkua. 5.3 Uimaveden laadun aistinvarainen arviointi Aistinvaraisen arviointiin kuuluvat syanobakteerit (sinilevät), makrolevät, kasviplankton sekä jätteet, kuten öljymäiset aineet, tervamaiset aineet ja kelluvat materiaalit (esim. muovi, kumi, lasi- ja muovipullot). Liessaaressa on havaittu edellä mainituista tekijöistä ajoittain vain sinileviä, joten uimaveden laatu on aistinvaraisesti pääosin ollut hyvä. 5.4 Edellisten uimakausien tulokset Vuosi 216 E. coli Raja-arvo Näyte 1 Näyte 2 Näyte 3 Näyte 4 Enterobakte erit Vuosi 217 Syanobak tee rit E. coli Vuos i 218 Ente rosyanobaktee rit bakte erit E. coli EnteroSyanobaktee rit bak tee rit 1 4, 1, 2, 3 1 4, 1, 2, 3 1 4, 1, 2, Raja-arvot sisämaan uimavesille: Suolistoperäiset enterokokit: < 4 pmy/1 ml, E.coli: < 1 pmy/1ml Edellisten uimakausien uimaveden laatuluokat Edellisten uimakausien aikana tehdyt havainnot ja toteutetut hallintatoimenpiteet Uimaveden laatua luokitellaan uimavesiasetuksen mukaisesti mikrobiologisten tutkimustulosten perusteella. Uimavesi on ollut luokitukseltaan erinomainen vuosina Uimakausi Laatuluokka 216 erinomainen 217 erinomainen 218 erinomainen Tutkimustulosten perusteella ei ole suoritettu hallinnollisia toimenpiteitä. Mikäli toimenpiderajan ylitys tapahtuu, uimareita varoitetaan uimaveden mikrobiologisesta laadusta ja heitä kehotetaan välttämään uimista. Lisäksi uimavedestä otetaan uusintanäyte.

8 5.5 Syanobakteerien (sinilevä) esiintyminen Lohjanjärvessä on esiintynyt havaittavia, runsaita ja erittäin runsaita leväkukintoja. Kukinnat ovat olleet säännöllisiä. Liessaaren uimarannalla on havaittu ajoittain vähäisiä kukintoja. Uimaranta on ollut uintikiellossa välisen ajan sinileväesiintymän vuoksi. Varoituskyltit on laitettu havaintojen jälkeen Esiintymisen havainnot edeltävinä uimakausina ja toteutetut hallintatoimenpiteet Liessaaren uimarannan sinilevähavainnot uimakausina Vuosi Sinilevähavainnot uimavesinäytteiden oton yhteydessä sekä erilliset havainnot kpl Sinilevän määrä 218 ei havaittu 217 ei havaittu ei havaittu 1 vähän 2 runsaasti levää heinäkuun alussa 214 ei havaittu 213 ei havaittu 212 ei havaittu 211 ei havaittu vähän Mikäli uimarannalla havaitaan sinilevää, uimareita tiedotetaan sinilevästä varoittavalla tiedotteella. Lisäksi levästä otetaan näyte, josta tehdään lajitunnistus. Sinilevätilannetta seurataan myös tarpeen tullen erillisillä tarkastuksilla. Sinilevän määrä arvioidaan asteikolla - 3: = Ei levää: veden pinnalla tai rantaveden rajassa ei ole havaittavissa sinilevää. Näkösyvyys on normaali. 1 = Vähän levää: sinilevää on havaittavissa vihertävinä hiutaleina tai pieninä tikkuina vedessä. Levää näkyy, jos vettä ottaa läpinäkyvään astiaan. Rannalle on saattanut ajautua kapeita leväraitoja. Levä heikentää näkösyvyyttä. 2 = Runsaasti levää: vesi on selvästi leväpitoista tai veden pinnalle on kohonnut pieniä levälauttoja tai rannalle on ajautunut leväkasaumia. 3 = Erittäin runsaasti levää: levä muodostaa laajoja levälauttoja tai sitä on ajautunut rannalle paksuiksi kasaumiksi Arvio olosuhteista syanobakteerien esiintymiseen Runsasravinteinen järvi, jossa syanobakteerien esiintyminen on hyvin todennäköistä Lajistotutkimukset Yleisimmät syanobakteerilajit vuosina : Anabaena sp., Microcystis aeruginosa, Aphanizomenon sp Toksiinitutkimukset Toksiinitutkimuksia ei ole tehty. 5.6 Makrolevien ja/tai kasviplanktoninhaitallisen lisääntymisen todennäköisyys Lohjanjärvi on rehevämpi kuin Suomen järvet keskimäärin. Makrolevien ja/ tai kasviplanktonin haitallinen lisääntyminen on mahdollista. Ravinnepitoisuudet ja planktonlevistä kertovat klorofylli-a-pitoisuudet ovat korkeimmat Maikkalanselällä, Lohjan lähivesillä ja Hållsnäsfjärdenin-Kyrkofjärdenin alueella. Lohjanjärvellä tärkein levien kasvua rajoittava ravinne on fosfori, mutta kuormitetut alueet voivat olla ajoittain 8

9 9 myös typpirajoitteisia. 5.7 Sääilmiöiden vaikutukset uimaveden laatuun Voimakas pohjoistuuli saattaisi tuoda saastunutta pintavettä jätevedenpuhdistamolta. Yleensä kesäaikana rannalla vallitsee kuitenkin lounaistuuli. Pitkät lämpimät ja tuulettomat jaksot voivat vaikuttaa suotuisasti sinilevien esiintymiseen. 6. KUORMITUSLÄHTEET JA MERKITYKSEN ARVIOINTI 6.1 Jätevesiverkostot Pitkäniemen jätevedenpuhdistamo sijaitsee lähellä Aurlahden uimarantaa. Lohjan Pitkäniemen puhdistamon puhdistetut jätevedet puretaan Aurlahdelle. Puhdistamoa huomattavasti enemmän Lohjanjärven laatuun vaikuttaa kuitenkin Väänteenjoki, joka tuo 6 % koko Lohjan ravinnekuormituksesta. Pitkäniemen jätevedenpuhdistamon liukoisen fosforin kuormitus on alle 5 % Nummen- ja Väänteenjoen tulevasta kuormituksesta. Liessaaren uimarantaa lähimpänä olevat jätevesipumppaamot ovat Haikarin ja Voudinpuiston jäteveden pumppaamot. 6.2 Hulevesijärjestelmät Liessaaren uimarannan läheisyydessä ei ole sadevesiviemärien purkuputkia, jotka aiheuttaisivat uimarannalle pistekuormitusta. 6.4 Maatalous Lohjanjärven valuma-alueella on paljon peltoja. Liessaaren lähellä ei ole maataloutta. 6.5 Teollisuus Pitkäniemessä, noin 5m päässä uimarannalta, on teollisuutta. 6.6 Satamat, vene-, maantie- ja raideliikenne Uimarannan lähellä sijaitsevat Voudinpuiston ja Aurlahden venelaiturit, joista veneliikennettä suuntautuu Liessaaren uimarannan ohi. Pitkäniemen teollisuusalueelle on pienimuotoista raideliikennettä. 6.7 Eläimet, vesilinnut Uimarannalla esiintyy ajoittain vesilintuja, kuten sorsia. Vesilintuparven oleilu uimarannan läheisyydessä voi väliaikaisesti heikentää uimaveden laatua. 6.8 Muut lähteet Järven virkistyskäyttö kuormittaa osaltaan Lohjanjärveä.

10 1 7. LYHYTKESTOISET SAASTUMISTILANTEET 7.1 Arviot odotettavissa olevan lyhytkestoisen saastumisen luonteesta, syistä, esiintymistiheydestä ja kestosta Liessaaren uimarannan lähellä sijaitseva (etäisyys n.1,5km) lähellä oleva Pitkäniemen jätevedenpuhdistamo käsittelee yli 24 asukkaan jätevedet sekä yritystoiminnan jätevesiä. Puhdistamon ongelmatilanteiden, kuten käyttökatkoksien, virhetoimintojen, altaiden ylivuotojen tai ohijuoksutuksien seurauksena jätevettä tai muuta haitta-ainetta on mahdollista päästä puhdistamattomana Lohjanjärveen. Suurien jätevesimäärien sekä läheisen sijaintinsa vuoksi jätevedenpuhdistamo on merkittävä riskitekijä Aurlahden uimaveden saastumisen kannalta. Ajoittain Pitkäniemen puhdistamolla on tapahtunut ohijuoksutuksia, joissa jätevettä on päässyt suoraan Lohjanjärveen. Tapaukset ajoittuvat usein keväälle, jolloin sulamis- ja sadevedet aiheuttavat kuormitusta. Viimeisin ohitustapaus sattui 21 huhtikuun alussa, jolloin pumppuhäiriön seurauksena jätevettä pääsi järveen noin 137 m3. Rankkasateet voivat aiheuttaa lyhytkestoista saastumista Liessaaren uimarannalle, sillä Lohjan keskustan hulevedet johdetaan puhdistamattomana Aurlahteen. 7.2 Lyhytkestoisen saastumisen aikana toteutetut hallintatoimenpiteet ja aikataulu syiden poistamiseksi Terveydensuojeluviranomainen tiedottaa lyhytkestoisesta saastumisesta uimarannan ilmoitustaululle vietävällä tiedotteella ja antaa määräyksen uimarannan ylläpitäjälle korjaaviin toimenpiteisiin ryhtymisestä. 7.3 Toimenpiteistä vastaavat viranomaiset ja yhteystiedot Lohjan Ympäristöterveyspalvelut, puh. (19) 369 (vaihde) Lyhytkestoisen saastumisen aikana tilannetta seurataan ylimääräisten näytteiden avulla. Lisäksi terveydensuojeluviranomainen antaa määräykset terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Palvelutuotanto/ Puistot & viheralueet, puh Ympäristösuojelu ja -valvonta Ympäristöpäällikkö tai ympäristötarkastaja, puh. (19) 369 (vaihde) 8. UIMAVESIPROFIILIN LAATIMISEN AJANKOHTA JA TARKISTAMISEN AJANKOHTA 8.1 Uimavesiprofiilin laatimisen ajankohta Heinä-elokuu Uimavesiprofiili päivitetty Uimavesiprofiilin tarkistamisen ajankohta Lähteet Valtion ympäristöhallinto; Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry/ Vesien tila; Julkaisuja Lohjan ympäristön tila, Lohjan ympäristölautakunta, julkaisu 2/3 Karjaanjoen vesistö, Eläköön vesi!, 25 Ympäristöhallinnon Hertta-järjestelmä Kartta: Lohjan kaupunki / Kiinteistö ja kartastotoimi Valokuvat: Laura Ahervo