Sinileväkukinnasta ja Salmijärven, Tyystiön sekä Kaiturin tilasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sinileväkukinnasta ja Salmijärven, Tyystiön sekä Kaiturin tilasta"

Transkriptio

1 Sinileväkukinnasta ja Salmijärven, Tyystiön sekä Kaiturin tilasta Sinileväkukinnasta Sinileväkukinnalla tarkoitetaan sinilevien massaesiintymää. Varsinaisesta kukinnasta ei ole kysymys, sillä levät eivät kuki. Ilmiölle on vaan annettu tuo nimitys. Sinilevää havaitaan erityisesti tyynellä säällä. Syy on se, että levä kohoaa tyynellä säällä pintaan, jolloin pienikin tuulenvire kasaa levämassaa rannoille. Sinileväkukinnan syynä on järven ravinnepitoisuuden kasvu ja järven rehevöityminen, jota kautta leville on tarjolla sopivaa ravintoa. Sinilevän ravintona on järvivedessä liuenneessa muodossa oleva fosfori. Kun samalla on tarjolla runsasta auringon valoa ja lämmintä vettä, muodostuvat optimaaliset olosuhteet sinilevien runsastumiselle eli kukinnalle. Todettakoon, että sinilevää, kuten muitakin leviä, on ihan normaalisti järvivedessä, mutta sinileväkukinnon aiheuttaa sinilevien lisääntymiselle runsas fosforin tarjonta. Sinileviä on myös useaa lajia, joista osa on myrkyllisiä ja osa ei. Mistä fosfori on sitten järviin joutunut? Jos ajatellaan järviämme Salmijärveä, Tyystiötä ja Kaituria, ne ovat saaneet fosforikuormansa vuosikymmenten saatossa: - Sadevesien mukana luonnollisena luonnon huuhtoutumana. - Ympäröivistä maatiloista purojen kautta karanneina lannoitteina. - Mökeistä järveen päätyneiden fosfaattipitoisten pesuaineiden, pesuvesien ja ravinnepitoisten päästöjen kautta. - Metsänhakkuiden seurauksena, jolloin sadevedet huuhtovat maanmuokatulta hakkuualueelta maaperään rikastuneita ravinteita kuten typpeä ja fosforia sekä humusta purojen kautta järveen. - Järviluonnon omasta tuotannosta eli kalastosta ja kasvillisuudesta. - Ilmakehän kautta laskeumana. Järveen edellä mainituilla tavalla joutunut fosfori on sinne joutuessaan sitoutuneessa muodossa mm. fosfaatteina eikä liuenneessa muodossa, joka on edellytys sinilevien kukintaan. Niin kauan kuin järven vesi on hapekasta, fosfori pysyy sitoutuneessa muodossa, jolloin sinilevä ei pysty sitä käyttämään. Hapettomassa vedessä yhdiste kuitenkin purkautuu ja fosfori muuttuu liukoiseen muotoon levien ravinnoksi. Järven happikadon aiheuttaa pääasiassa kuolleiden kasvien ja kalojen eliömassan hajotustoiminta, josta mikrobit vastaavat. Mikrobien aiheuttama hajotustoiminta kuluttaa happea. Jos happea ei tule jostain lisää, hajotustoiminta saattaa kuluttaa hapen kokonaan järven pohja- alueiden sedimentin pinnasta ja pohjanläheisestä vedestä. Normaalisti järven pohjavesi saa happea viimeistään alkutalvella tapahtuvassa veden täyskierrossa. Tällöin veden pintakerroksen jäähtynyt vesi painuu sen alaista vettä raskaampana kohti pohjaa tuoden sinne hapekasta vettä. Jos kuitenkin järven vesi on voimakkaasti lämpötilaltaan kerrostunut, täyskiertoa ei tapahdu. Tämä tilanne vallitsee mm. Salmijärvessä. 1

2 Salmijärven sinileväkukinto Kesäkuun 16. päivän aamuna havaittiin Salmijärven pohjoispään rannalla pahimmillaan viiden metrin levyisenä vihreää levämassaa. Levämassasta otettiin näyte, joka vietiin analysoitavaksi Turkuun Lounais- Suomen Vesi- ja ympäristötutkimukseen. Analyysi osoitti, että kyseessä oli myrkyllisen Anabaena - suvun sinileväesiintymä eli leväkukinto. Tällaista vettä ei saa käyttää talousvetenä, pesuvetenä eikä löylyn heittovetenä. Asiasta kerrottiin sähköpostilla satykalaisille ja pyydettiin tarkkailemaan järven vettä ja ottamaan tarvittaessa vettä lasipurkkiin levän havaitsemiseksi. Levä hävisi näkyvistä kahden päivän kuluessa. Viikkoa myöhemmin veden pintaan ilmestyi uudestaan levämassaa, mutta nyt harmahtavaa. Siitä otettu näyte vietiin Lounais- Suomen vesi- ja ympäristötutkimukseen. Näytteestä havaittiin yksittäisiä sinilevärihmoja, piileviä ja kultaleviä. Näyte ei enää viitannut sinileväkukintaan. Kolmannen kerran veden pinnassa esiintyi hajanaista levämassaa heinäkuun puolivälissä. Siitä otetun näytteen analyysi osoitti, että massa oli suurelta osin piileviä ja siitepölyä. Tulos ei viitannut sinileväkukintaan. Kesällä otettujen kolmen levänäytteen perusteella on todettava, ettei Salmijärvessä vielä ollut kysymys pysyvästä sinileväkukinnosta, mikä on erinomainen asia. Havaittu sinileväkukinto on siten tulkittavissa yksittäiseksi tapahtumaksi. Tätä todistaa, ettei sinileväkukintoa ilmennyt uudestaan heinäkuussa olleen reilun viikon kestäneen hellekauden ja tyynen sään aikana, jolloin veden lämpötila kohosi + 23 asteeseen. Olosuhteet olisivat tuolloin olleet sinileväkukinnolle otolliset, jos leville olisi ollut tarjolla riittävästi ravintoa. Kesäkuinen Salmijärven sinileväkukinto on kuitenkin varoitus, joka on syytä ottaa vakavasti. Mikä oli syynä Salmijärven kesäkuiseen leväkukintoon ja miksi se katosi nopeasti? On varmaa, että leväkukinnon aiheutti Salmijärven pintavedessä liukoisessa muodossa ollut fosfori, joka on sinilevien tarvitsema ravinne. Tästä johtopäätös on, että Salmijärvessä on hapettomassa tilassa olevaa vettä, joka tuottaa liuenneessa muodossa olevaa fosforia sinilevien käyttöön. Sekin on jokseenkin varmaa, että leväkukinnon loppumisen aiheutti sinilevien käyttämän ravinnon ehtyminen eli pintavedessä olevan fosforin loppuminen. Mutta, miksi tämä lyhytaikainen leväkukinto Salmijärvessä kesäkuussa? Syitä on varmaan useita, mutta kaksi selitystä tuntuu mahdolliselta. 1. Ensinnäkin talven jäljiltä pintaveteen on saattanut kertyä ylimäärä liuenneessa muodossa olevaa fosforia, jota levät eikä muu eliöstö ollut vielä kuluttanut. Toisaalta lämpimän kevään ansiosta veden lämpötila oli kesäkuun alussa normaalia korkeammalla tasolla. Näin oli syntynyt optimaaliset olosuhteet sinilevien runsastumiselle, joka ilmeni rannan leväpuurona. Ravinnon loppuminen lopetti sitten myös leväkukinnan. 2

3 2. Toinen mahdollisuus on, että jostain syystä Salmijärven syvänteestä olisi kesäkuussa kummunnut liuenneen fosforin purkaus veden pintakerroksiin. Syynä voisi olla vaikkapa voimakkaat tuulet, jotka olisivat sekoittaneet tilapäisesti fosforirikasta pohjavettä pintaveteen. Fosforipurkauksen seurauksena olisi sinileville ollut tarjolla ravinneryöppy, jonka levät olisivat käyttäneet hyväksi voimakkaasti runsastuen. Tässäkin tapauksessa ravinteen loppuminen lopetti sitten leväkukinnan. Hapen, fosforin ja typen tila Salmijärvessä, Tyystiössä ja Kaiturissa Koska järven veden laatu kuvaa hyvin järven rehevöitymiskehitystä ja sinileväkukinnan riskiä, on tärkeä tietää Salmijärven, Tyystiön ja Kaiturin vedenlaatu ja vedenlaadun kehitys. Salmijärven, Tyystiön ja Kaiturin happi-, fosfori- ja typpipitoisuudet on tutkittu vuosina osana Järvipaja- hanketta. Jotta saataisiin selville vedessä olevan hapen, typen ja fosforin tilan muutos viimeisen kymmenen vuoden aikana, otettiin järvistä 26. heinäkuuta analysoitaviksi uudet vesinäytteet. Näytteet otti ja analysoi Lounais- Suomen Vesi- ja ympäristötutkimus, joka teki myös aiemmat tutkimukset. Näin taattiin tutkimustulosten hyvä vertailtavuus. Seuraavassa on lyhyt yhteenveto, joka perustuu Salmijärvestä, Tyystiöstä ja Kaiturista vuosina 2006 ja 2016 tehtyihin vesianalyyseihin järvien happipitoisuuden, typen, fosforin ja klorofyllin osalta. Salmijärvi Pinnassa happitilanne on normaali, mutta järven syvänteen (12,5 m) happitilanne on huono. Syvänne on lähes hapeton ja se merkitsee, että fosforia muuttuu siellä koko ajan liukoisen muotoon levien käytettäväksi. Kyse on siis järven sisäisestä kuormituksesta. Salmijärven syvänteen happitilanteessa on havaittavissa lievää, joskaan ei vielä merkittävää kehitystä parempaan suuntaan. Salmijärven veden fosforipitoisuudet pintavedessä ovat pieniä (vuonna ja vuonna mikrogrammaa litrassa). Luvut kielivät, että Salmijärvi on fosforin osalta luonteeltaan vähäravinteiden järvi. Tilanne muuttuu täysin, kun tarkastellaan syvänteen arvoja. Siellä fosforipitoisuus on korkea (62/50 mikrogrammaa litrassa) ja kertoo syvänteen fosforipumpusta. Kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna fosforipitoisuus on kuitenkin vähän laskenut. Typpi kertoo fosforin kanssa järven rehevöitymisen asteesta. Typen kymmenen vuoden vertailuarvot ovat pintavedessä 570/430 mikrogramman litrassa. Se merkitsee, että typen osalta Salmijärvi on keskiravinteinen järvi. Myönteistä on typen määrän laskusuunta kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Salmijärven klorofyllitaso on jokseenkin alhainen. Klorofyllin määrällä mitataan järvessä olevan levän määrää. 3

4 Tyystiö Tyystiö muistuttaa suuresti Salmijärven veden happitilannetta. Pinnassa vesi on happikyllästeinen, mutta pohjalla (3 m) vallitsee happiongelma, joskaan tilanne ei ole ihan niin huono kuin Salmijärvessä. Silti Tyystiön lähes hapeton pohjavesi tuottaa liukoista fosforia aiheuttaen järven sisäistä ravinnekuormitusta. Hapen osalta tilanne on kuitenkin jo parempi kuin vuonna Tyystiön fosforipitoisuus veden pintaosassa on kaksinkertainen Salmijärveen verrattuna (26/29 mikrogrammaa litrassa). Fosforipitoisuus (29) on myös nyt hieman korkeampi kuin kymmenen vuotta sitten. Pitoisuus kolmen metrin syvyydessä on todella paljon parantunut, jos vuoden 2016 tulos 25 mikrogrammaa litrassa pitää paikkansa. Se olisi todella suuri parannus kymmenen vuoden takaiseen arvoon (82 mikrogrammaan litrassa). Tulos vähän arveluttaa ja se tarkistetaan, sillä poikkeama aiempaan on niin suuri ja kun järven pintavedessä fosforin taso on puolestaan vähän kohonnut. Tyystiön veden typen määrä 700/630 mikrogrammaa litrassa osoittaa järven olevan runsasravinteinen ja ravinteisempi kuin Salmijärvi. Typen määrä osoittaa pientä myönteistä laskua. Tyystiön klorofyllitaso on kaksinkertaistunut kymmenen vuoden aikana (15/31) ja on selvästi Salmijärveä ja Kaituria korkeammalla tasolla. Vuoden 2016 taso viittaisi limalevän esiintymiseen. Limalevä on melko tavallinen rehevissä järvissä. Kaituri Kaiturissa happitilanne on tyydyttävä eikä Salmijärven ja Tyystiön kaltaista pohjan vähähappisuutta esiinny. Kaiturista puuttuukin syvänteet, joissa hapettomuutta saattaisi esiintyä. Kaiturin fosforipitoisuudet ovat samaa tasoa niin veden pinnassa kuin pohjassa (20/25 ja 20/39) ja ovat Tyystiön tasoa, mutta selvästi korkeammat kuin Salmijärven pintavedessä. Vähän huolestuttaa fosforipitoisuuden lievä kasvava suunta. Typen määrän vertailuarvot 860/560 mikrogrammaa litrassa, ovat suunnilleen samaa tasoa, kuin Tyystiössä, mutta korkeammat kuin Salmijärvessä. Myös Kaiturissa typpimäärät ovat laskusuunnassa. Kaiturin klorofyllitaso on kohonnut selvästi kymmenen vuoden aikana (6,8/17), mikä ilmentää järven rehevöitymiskehityksen kasvua. Yhteenveto Järven ravinteisuutta mittaavat kokonaistypen määrät ovat laskeneet kaikissa järvissä. Salmijärvi on yhä niukkaravinteisempi verrattuna Tyystiöön ja Kaituriin. Myös hapen ja fosforin osalta kehityksen suunta kymmenen vuoden aikana on ollut myönteinen. Sen sijaan vedessä olevan levän määrää mittaavat klorofylliarvot ovat kohonneet kaikissa järvissä ilmentäen rehevöitymiskehitystä. 4

5 Suurin riski leväkukintoihin on Salmijärvessä järven syvänteiden hapenpuutteen ja siitä johtuvan veden korkean fosforipitoisuuden vuoksi. Sama ilmiö koskee, joskin lievemmässä määrin myös Tyystiötä. Kaiturissa ei näyttäisi olevan leväkukinnan vaaraa. Todettakoon vielä, että vuosittain mitatut järvien näkösyvyysarvot ovat huonontuneet viimeisten vuosien aikana veden humuksen lisääntymisen seurauksena. Salmijärvessä näkösyvyysarvot ovat pudonneet jopa puoli metriä 290 cm tasosta cm tasolle. Leväkukintojen estäminen Leväkukintojen estämisessä keskeistä on parantaa veden happipitoisuutta, alentaa fosforin määrää ja vähentää järveen kohdistuvaa ravintokuormitusta. Veden happitilanteen parantaminen Järven vähähappisen tai hapettoman veden hapettaminen palauttaa liukoisessa muodossa olevan fosforin kiinteään muotoon, jolloin sinilevät eivät kykene fosforia ravintonaan hyödyntämään. Perinteinen tapa hapettaa järven hapetonta pohjavettä on pumpata ilmaa järven pohjaveteen, jolloin vesi hapettuu. Menetelmä on kallis. Uusi ja jo muutamilla järvillä käyttöön otettu keino on COOLOX - menetelmä. Siinä järven hapettoman alueen päällä vesi pidetään virtaavana käyttämällä veden virtauksen kehittimiä, jollaisilla pidetään mm. avantouimareiden avantoja avonaisina. Tällä uudella menetelmällä on saatu lupaavia tuloksia mm. Nuutajärven hapetuksessa ( hanke/). Veden sekoitusvaikutus on ulottunut aina 12 metrin syvyyteen asti. Menetelmän etuna on myös sen edullisuus. Nuutajärven hankkeen budjetti on noin 6000 euroa. Menetelmä sopii erityisesti pienille järville, kuten Salmijärvelle. Fosforin saostaminen kemiallisesti Yksi menetelmä sinileväkukintojen estämiseksi on saostaa liuenneessa muodossa oleva fosfori kiinteään muotoon. Näin sinilevät eivät pystyisi fosforia käyttämään. Fosforia voidaan saostaa levittämällä veteen nestemäistä alumiinikloridia. Se tehoaa vesimassassa olevaan fosforiin. Jos halutaan sitoa järven pohjasedimentissä olevaa fosforia, silloin saostajana käytetään ferrisulfaattia. Sekä alumiinikloridin että ferrisulfaatin käyttö tulee kysymykseen ennen muuta järvissä, joissa sinileväkukintotilanne on jo päässyt pahaksi. Särkikalojen tehopyynti Suureksi runsastuneet särkikalakannat lisäävät järvien fosforin määrää ja rehevöitymiskehitystä ja sitä kautta mahdollisuutta leväkukintoihin. Särkikalat ovat pohjaeliöstöjä syöviä ja siten pöllyttävät järvenpohjasedimenttejä, jonne ravinteita on kerrostunut. Myös kalojen ulosteilla on oma vaikutuksensa järven ravinnepitoisuuden kasvuun. Keinona vähentää särkikalakantoja on niiden tehopyynti. Tällainen olisi syytä toteuttaa Salmijärvessä. 5

6 Ulkoisen kuormituksen vähentäminen Kaikki toimenpiteet, jolla voidaan vähentää järven ulkoista ravinnekuormitusta, ovat tarpeen sinileväkukintojen estämiseksi. Kuormitukseen puuttuminen koskee yhtälailla maataloutta, metsätaloutta, asutusta ja rannan kesämökkejä. Salmijärven hapetushanke? Jos lähdetään konkreettisesti nostamaan Salmijärven pohjaveden happipitoisuutta ja siten alentamaan pohjaveden korkeaa fosforipitoisuutta, se edellyttäisi systemaattista kunnostushanketta toimenpiteiden toteuttamiseksi. Kelvollisin nykyisin käytössä oleva menetelmä Salmijärven olosuhteisiin olisi todennäköisesti COOLOX - menetelmä. Tällainen hanke edellyttäisi organisaatiota, joka ottaa siitä vastuun. Meillä on Salmijärvi- Tyystiö- Kaituri Seura juuri sitä varten. Tällaiselle hankkeelle voisi hakea ulkopuolista rahoitusta mm. Varsinais- Suomen ELY- keskuksesta. Todettakoon, että Nuutajärven COOLOX- hanke sai puolet hankkeen rahoituksesta paikalliselta Pirkanmaan ELY- keskukselta ja puolet omalla rahoituksella. Keskusteluiden perusteella, joita olen käynyt sekä Varsinais- Suomen ELY- keskuksen että Lounais- Suomen vesi- ja ympäristötutkimuksen asiantuntijoiden kanssa, voidaan kuitenkin todeta, etteivät järveä hapettavat aktiiviset toimenpiteet, kuten esimerkiksi COOLOX - menetelmän käyttö olisi vielä Salmijärven kohdalla ajankohtaista. Tilanne ei siis olisi asiantuntijoiden mukaan niin ongelmallinen. Kävi myös ilmi, ettei Varsinais- Suomen ELY- keskukseen lähetetty Salmijärven hankehakemus ehkä menestyisi. Hankerahaa on tarjolla niukalti ja monen muun järven osalta tilanne on huomattavasti Salmijärveä pahempi, jolloin niiden hakemukset menestyisivät Salmijärven hakemusta paremmin. Toki olisi hyvä toimia jo siinä vaiheessa, kun tilanne ei ole vielä kehittynyt pahaksi, mutta siinä tapauksessa Salmijärvi- hanke jouduttaisiin toteuttamaan omarahoitteisesti. Ottaen huomioon Salmijärvestä tehtyjen vesianalyysien tulokset ja keskustelut asiantuntijoiden kanssa vaikuttaakin siltä, ettei juuri nyt ole syytä ryhtyä konkreettisesti toteuttamaan Salmijärven syvänteen hapetushanketta. Sen sijaan seurataan Salmijärven tilannetta ensi kesänä ja jos leväkukinto uusiutuu, ryhdytään suunnittelemaan hanketta Salmijärven hapettoman pohjaveden tilan parantamiseksi. 6

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n toimitusjohtaja ja limnologi Pena Saukkonen Ympäristön,

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005

Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005 LUODE CONSULTING OY 1636922 4 HIIDENVESIPROJEKTI Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005 Mikko Kiirikki, Antti Lindfors & Olli Huttunen Luode Consulting Oy 24.10.2005 LUODE CONSULTING OY, OLARINLUOMA 15, FIN

Lisätiedot

Pyykösjärvi ja Kuivasjärvi nykytila ja lähiajan toimenpiteet

Pyykösjärvi ja Kuivasjärvi nykytila ja lähiajan toimenpiteet Pyykösjärvi ja Kuivasjärvi nykytila ja lähiajan toimenpiteet Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 12.6.-14.6.2018 Oulu Hannu Salmi, Oulun seudun ympäristötoimi Kuivasjärvi Sivupohja, Oulu + grafiikka

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa

Lisätiedot

Mustialanlammin tila - mitä järvelle on tapahtunut sitten viimekesäisen kipsauksen?

Mustialanlammin tila - mitä järvelle on tapahtunut sitten viimekesäisen kipsauksen? Mustialanlammin tila - mitä järvelle on tapahtunut sitten viimekesäisen kipsauksen? Kipsauksen taustaa Rehevöityneen järven pohjan kipsaus on kunnostusmenetelmä, jossa käsittelyn kohteena on nimenomaan

Lisätiedot

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä Hapetuksen tarkoitus Hapettamiselle voidaan asettaa joko lyhytaikainen tai pitkäaikainen tavoite: joko annetaan kaloille talvisin mahdollisuus selviytyä pahimman yli tai sitten pyritään hillitsemään järven

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 32 Espoon vesistötutkimus vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va.

Lisätiedot

Talviaikainen järven hapetus Coolox menetelmällä

Talviaikainen järven hapetus Coolox menetelmällä 13.6.2017 Limnologi Reijo Oravainen Talviaikainen järven hapetus Coolox menetelmällä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry COOLOX - tuotekehitys Havaittiin, että pienissä lammissa, joissa oli

Lisätiedot

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU KOKEMÄENJOEN VESISTÖN Marika Paakkinen 16.11.2009 Kirje nro 746 1 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU 1. JOHDANTO Tampereen järvien

Lisätiedot

Näytteenottokerran tulokset

Näytteenottokerran tulokset Ensiäiset vedenlaaturekisteristäe löytyvät tulokset ovat taikuulta 1984. Näytteenottopaikan kokonaissyvyydeksi on tuolloin itattu 7,9, ja näytteet on otettu 1, 3 ja 7 etrin syvyyksiltä. Jäätä on ollut

Lisätiedot

Yhteistyö onnistumisen edellytyksenä - esimerkkinä Harvanjärven kunnostus

Yhteistyö onnistumisen edellytyksenä - esimerkkinä Harvanjärven kunnostus Yhteistyö onnistumisen edellytyksenä - esimerkkinä Harvanjärven kunnostus Vesistökunnostusverkoston seminaari 11.-12.6.2014, Iisalmi Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan o Itämeri pähkinänkuoressa o Vedenlaadun kehitys Ulkoinen kuormitus Lämpötila ja suolapitoisuus Mitä on sisäinen kuormitus? Ravinteet

Lisätiedot

Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet

Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet , N Hyväkuntoinen terve järvi kestää ravinnekuormitusta varsin hyvin ilman, että veden laatu suuresti muuttuu, koska lukuisat puskurimekanismit ehkäisevät muutosta

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 13.12.2016 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin Helsingin yliopiston Lammin

Lisätiedot

Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena

Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena Pauliina Salmi ja Kalevi Salonen 2nd Winter Limnology Symposium, Liebenberg, Saksa, 31.5.21 Mukailtu suomeksi

Lisätiedot

Kytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu

Kytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu Kytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu Iso Haiskari, Kiiskilammi, Kolmiperslammi, Piilolammi, Jauholammi, Urolammi ja Usminjärvi olivat vedenlaatuseurannassa elokuussa 2019. Edelliset kesäajan seurantanäytteet

Lisätiedot

Kokemuksia kemikaalikunnostuksista Lahden seudun järvillä. Ismo Malin Vesiensuojelupäällikkö Lahden ympäristöpalvelut

Kokemuksia kemikaalikunnostuksista Lahden seudun järvillä. Ismo Malin Vesiensuojelupäällikkö Lahden ympäristöpalvelut Kokemuksia kemikaalikunnostuksista Lahden seudun järvillä Ismo Malin Vesiensuojelupäällikkö Lahden ympäristöpalvelut HS 11.11.2017 tiistai, 12. joulukuuta 2017 2 Kemiallisia käsittelyjä Oja Matjärvi Järvi

Lisätiedot

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007 PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila

Lisätiedot

Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016

Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016 30.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa olevalta Ali-Paastonjärveltä otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

40% Suomenlahden tila paranee vaikkakin hitaasti. Suomenlahden. alueella tehdyt vesiensuojelutoimenpiteet ovat. Suomenlahteen tuleva fosforikuormitus

40% Suomenlahden tila paranee vaikkakin hitaasti. Suomenlahden. alueella tehdyt vesiensuojelutoimenpiteet ovat. Suomenlahteen tuleva fosforikuormitus tila paranee vaikkakin hitaasti Suomenlahteen tuleva fosforikuormitus kuormitus (tonnia/vuosi) 10 000 Suomenlahteen tuleva fosfori- fosforipitoisuus on kuormitus on vähentynyt 4 merkittävästi, typpikuormituksen

Lisätiedot

KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja

KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja 8.3.2017 Åke Lillman Kirkniemen kartano 08800 Lohja KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA 2017 Vesinäytteet kahdelta havaintopaikalta otettiin 28.2.2017. Työ tehtiin Kirkniemen kartanon toimeksiannosta.

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.

Lisätiedot

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin LUVY/121 18.8.215 Lohjan kaupunki Ympäristönsuojelu ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin Sammatin Iso Heilammen länsiosan 6 metrin syvänteeltä otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Tausta ja tavoitteet

Tausta ja tavoitteet Vesistöjen kunnostus Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT 25.1.2011, Vesistöjen tila ja kunnostus 1 Tausta ja tavoitteet Järven kunnostamisella tarkoitetaan suoraan järveen kohdistettavia toimenpiteitä Tavoitteena

Lisätiedot

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014 LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215

Lisätiedot

Pien-Saimaan poikkeuksellinen sinilevien massaesiintymä

Pien-Saimaan poikkeuksellinen sinilevien massaesiintymä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy Pien-Saimaan poikkeuksellinen sinilevien massaesiintymä Suurjärviseminaari Lahti, 8.-10.3.2010 Limnologi Marja Kauppi Kaakkois-Suomen ELY-keskus Limnologi Pena Saukkonen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 15. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 15. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 28.02.2013 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 15 Espoon vesistötutkimus vuonna 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA

HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA 1993-23 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 126/25 Erkki Jaala ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ Hamina-Kotka-Pyhtää merialueella veden laatua tarkkaillaan

Lisätiedot

Puulan Kotalahden vedenlaadusta ja kuormituksesta

Puulan Kotalahden vedenlaadusta ja kuormituksesta 7.4.216 Juho Kotanen ja Antti Haapala Etelä-Savon ELY-keskus Puulan Kotalahden vedenlaadusta ja kuormituksesta 1. Järven ominaispiirteet Puulan Kotalahti (14.923.1.1_5) sijaitsee Mikkelin Otavan taajaman

Lisätiedot

Ähtärinjärven tila ja kuormitus

Ähtärinjärven tila ja kuormitus Ähtärinjärven tila ja kuormitus Ähtäri 24.11.2016 Anssi Teppo/Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Pertti Sevola/ Ähtärinjärvi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen

Lisätiedot

Risto Lignell 1, Isabel Pusa 1,2, Harri Kankaanpää 1, Harri Helminen 3, Fjalar T. Salminen 4

Risto Lignell 1, Isabel Pusa 1,2, Harri Kankaanpää 1, Harri Helminen 3, Fjalar T. Salminen 4 Risto Lignell 1, Isabel Pusa 1,2, Harri Kankaanpää 1, Harri Helminen 3, Fjalar T. Salminen 4 1 Merikeskus /Suomen Ympäristökeskus, 2 Ympäristöekologian laitos / Helsingin yliopisto, 3 Lounais-Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Vesikirput ja hankajalkaiset pulassa Säkylän Pyhäjärvellä vaarantuuko vedenlaatu?

Vesikirput ja hankajalkaiset pulassa Säkylän Pyhäjärvellä vaarantuuko vedenlaatu? Tiedote 3.3.217, julkaisuvapaa 3.3.217 klo 14.3 Vesikirput ja hankajalkaiset pulassa Säkylän Pyhäjärvellä vaarantuuko vedenlaatu? Pyhäjärven vedenlaatu oli vuonna käyttäjien kannalta hyvä, mutta toisinkin

Lisätiedot

Järvien happitilanne Itäisellä Uudellamaalla helmi- maaliskuussa 2019

Järvien happitilanne Itäisellä Uudellamaalla helmi- maaliskuussa 2019 ..9 Järvien happitilanne Itäisellä Uudellamaalla helmi- maaliskuussa 9 Jäätyessään järvien vedenpinnat olivat alhaiset ja vesipatsas tavanomaista lämpimämpi vuoden 8 lopulla. Tämän pelättiin johtavan erityisen

Lisätiedot

Kokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta

Kokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta Kokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta 1997-2014 Jaana Hietala ja Mauri Pekkarinen Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä www.tuusulanjarvi.org Pinta-ala 6,0 km2 Keskisyvyys 3,2 m Maksimisyvyys

Lisätiedot

Järvikunnostuksen haasteet - soveltuuko ravintoketjukunnostus Hiidenvedelle?

Järvikunnostuksen haasteet - soveltuuko ravintoketjukunnostus Hiidenvedelle? Järvikunnostuksen haasteet - soveltuuko ravintoketjukunnostus Hiidenvedelle?, N Hyväkuntoinen terve järvi kestää ravinnekuormitusta varsin hyvin ilman, että veden laatu suuresti muuttuu, koska lukuisat

Lisätiedot

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen

Lisätiedot

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria. Alkuun kuitenkin lyhyesti

Lisätiedot

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki

Lisätiedot

Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti

Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti Tahkon matkailukeskuksen keskustan liikennejärjestelyjen ja ympäristön kehittäminen Anniina Le Tortorec Tuomas Pelkonen 10. huhtikuuta 2019 / 1 Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti Tahkolahti on osa

Lisätiedot

Järvet jaetaan järvityyppeihin:

Järvet jaetaan järvityyppeihin: 3. Makeat vedet Suomalaiset vesistöt talvella jääpeitteisiä, matalia, happamia ja karuja. Järvet jaetaan järvityyppeihin: Kausalanlahti, Kymijoki, Iitti 1. Kollinlahti, Iitti 2. Mustalampi, Iitti 3. Kaajärvi,

Lisätiedot

Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2015

Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2015 Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2015 Houhajärvi 2015 yhdistyksen kuudestoista toimintavuosi Vedenkorkeus (Liite 1) Vuosi 2015 oli ensimmäinen kokonainen vuosi, jolloin pato oli toiminnassa. Uusi pato näyttää

Lisätiedot

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen

Lisätiedot

Combine 3/2012 ( ) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus

Combine 3/2012 ( ) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus Combine 3/2012 (6-26.08.2012) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus -SYKEn Merikeskuksen HELCOM -seurantamatka Itämerellä -perustuu rantavaltioiden ja HELCOMin väliseen Itämeren suojelusopimukseen

Lisätiedot

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa Ali-Paastonjärven itäpuolella sijaitsevalta Kaitalammilta otettiin Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

RAPORTTI KARHOISMAJAN JÄRVIREITIN OJA- JA JÄRVITUTKIMUKSISTA

RAPORTTI KARHOISMAJAN JÄRVIREITIN OJA- JA JÄRVITUTKIMUKSISTA Vesistöosasto/RO 13.1.215 Kirjenumero 852/15 Jorma Järvensivu Kankaistonkatu 14 F 21 3871 Kankaanpää RAPORTTI KARHOISMAJAN JÄRVIREITIN OJA- JA JÄRVITUTKIMUKSISTA 4.8.215 1. TUTKIMUKSEN SUORITUS Tutkimus

Lisätiedot

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Annukka Puro-Tahvanainen Saariselkä 18.9.2014 25.9.2014 1 2 Inarijärveen tuleva ravinnekuorma Kokonaisfosfori 55 t/v Kokonaistyppi Piste- ja hajakuormitus

Lisätiedot

Lapinlahden Savonjärvi

Lapinlahden Savonjärvi Lapinlahden Savonjärvi Yleisötilaisuus 2.11.2011 Lapinlahden virastotalo Pohjois-Savon ELY -keskus, Veli-Matti Vallinkoski 3.11.2011 1 Savonjärvi 24.8.2011 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 3.11.2011

Lisätiedot

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014 LUVY/17 28.8.214 Urpo Nurmisto Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy Pappilankuja 4 912 Karjalohja KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 214 Karjalohjan läntisten järvien, Haapjärven,

Lisätiedot

Paskolammin vedenlaatututkimus 2016

Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan Vuotinaisissa sijaitsevalta Paskolammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Osa B ARIMAAN HAPPITALOUDEN TUTKIMUKSET JA VEDENLAADUN YHTEENVETO

Osa B ARIMAAN HAPPITALOUDEN TUTKIMUKSET JA VEDENLAADUN YHTEENVETO Osa B ARIMAAN HAPPITALOUDEN TUTKIMUKSET JA VEDENLAADUN YHTEENVETO Varsinais-Suomen kalavesienhoito Oy (2005) Sanna Tikander (2005) Turun ammattikorkeakoulu, Kestävän kehityksen ko. Arimaan happitalouden

Lisätiedot

Valkjärven tila. Elina Salo, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Pro Valkjärvi ry:n kokous 26.3.2014 Arkadian yhteislyseo

Valkjärven tila. Elina Salo, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Pro Valkjärvi ry:n kokous 26.3.2014 Arkadian yhteislyseo Valkjärven tila Elina Salo, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Pro Valkjärvi ry:n kokous 26.3.2014 Arkadian yhteislyseo Mikä Keski-Uudenmaan ympäristökeskus? Ympäristöterveydenhuollon & ympäristönsuojelun

Lisätiedot

NUUTAJÄRVEN VEDENLAADUN PARANTAMINEN HAPETTAMALLA, URJALA

NUUTAJÄRVEN VEDENLAADUN PARANTAMINEN HAPETTAMALLA, URJALA Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys ry VÄLIRAPORTTI 2016 Urjalantie 30 31760 URJALA www.airanne.net NUUTAJÄRVEN VEDENLAADUN PARANTAMINEN HAPETTAMALLA, URJALA 1) Hankkeen toteuttaja nimi: Nuuta-,

Lisätiedot

Pitkäjärven (Nummi-Pusula) veden laatu elokuu 2018

Pitkäjärven (Nummi-Pusula) veden laatu elokuu 2018 1.11.2018 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Pitkäjärven (Nummi-Pusula) veden laatu elokuu 2018 Nummen Pitkäjärven pohjoisosasta on laadittu vuonna 2015 kesäajan raportti ja samassa yhteydessä Pitkäjärven

Lisätiedot

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015 1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

UUDENKAUPUNGIN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro UUDENKAUPUNGIN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 2016 Väliraportti nro 117-16-5754 Oheisena lähetetään tulokset Uudenkaupungin merialueen tarkkailututkimuksesta, jonka Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus

Lisätiedot

Lumetuksen ympäristövaikutukset

Lumetuksen ympäristövaikutukset Lumetuksen ympäristövaikutukset KeMMI -osatutkimus Lumetus Lumetuksessa vesi paineilman avulla pieniksi pisaroiksi, jotka riittävän kylmässä jäätyvät ennen maahan laskeutumista Mm. IPCC ja OECD huomioineet

Lisätiedot

KAHTALAMMEN VEDEN LAATU VUOSINA 2013 JA 2014

KAHTALAMMEN VEDEN LAATU VUOSINA 2013 JA 2014 Vesiosasto/MP 9..2 Kirjenumero 798/ NOKIAN KAUPUNKI Ympäristönsuojeluyksikkö Harjukatu 2 7 NOKIA KAHTALAMMEN VEDEN LAATU VUOSINA 2 JA 2. YLEISTÄ Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry tutki Kahtalammen

Lisätiedot

Kakarin vedenlaatututkimus 2016

Kakarin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kakarin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaupunkitaajaman länsipuolella olevalla ylänköalueella sijaitsevalta Kakarilta otettiin Karkkilan

Lisätiedot

Sekoitushapetus Vesijärven Enonselällä - Kolmen vuoden kokemuksia

Sekoitushapetus Vesijärven Enonselällä - Kolmen vuoden kokemuksia Sekoitushapetus Vesijärven Enonselällä - Kolmen vuoden kokemuksia Limnologipäivät 1.-11..13, Helsinki Pauliina Salmi Lammin biologinen asema Ismo Malin Lahden seudun ympäristöpalvelut Kalevi Salonen Jyväskylän

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot. SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot. SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella Haukivuori 22.2.2012 Pekka Sojakka, Reijo Lähteenmäki Muutokset hydrologiassa Muutos valunnan,

Lisätiedot

Siuntion Grundträskin ja Långträskin veden laatu Elokuu 2018

Siuntion Grundträskin ja Långträskin veden laatu Elokuu 2018 30.10.2018 Siuntion kunta, ympäristönsuojelu Siuntion Grundträskin ja Långträskin veden laatu Elokuu 2018 Siuntion kunnan ympäristönsuojeluyksikkö on laatinut Siuntion pintavesiseurantaohjelman vuosille

Lisätiedot

Sinilevät, niiden aiheuttamat haitat, leväkukintojen runsauden arviointi ja sinilevien tunnistaminen

Sinilevät, niiden aiheuttamat haitat, leväkukintojen runsauden arviointi ja sinilevien tunnistaminen Sinilevät, niiden aiheuttamat haitat, leväkukintojen runsauden arviointi ja sinilevien tunnistaminen Suomen kasviplanktonseura ry:n KasPer-koulutus 14.-15.5.2013 Kristiina Vuorio, Liisa Lepistö ja Marko

Lisätiedot

Ruokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Ruokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 30.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ruokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Vuotnaisissa sijaitsevan Ruokjärven vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012

PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012 LUVY/119 6.9.213 Puujärven VSY Olli Kilpinen Hulluksentie 1 e 25 243 Masala PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 213 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 212 Näytteet Puujärven kahdelta syvännehavaintopaikalta

Lisätiedot

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta 2 Tiiran uimarantaprofiili SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa

Lisätiedot

Kaitalammin (Valkärven eteläpuoli) veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Kaitalammin (Valkärven eteläpuoli) veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 1.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin (Valkärven eteläpuoli) veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Luoteisosassa sijaitsevan Kaitalammin vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017

Lisätiedot

Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke

Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke 16.5.2009 John Nurmisen Säätiö Säätiö perustettiin 1992. John Nurmisen Säätiön tarkoituksena

Lisätiedot

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Hiilenkierto järvessä Valuma alueelta peräisin oleva orgaaninen aine (humus)

Lisätiedot

SINILEVÄT JA REHEVÖITYMINEN OULUN JÄRVISSÄ 1992

SINILEVÄT JA REHEVÖITYMINEN OULUN JÄRVISSÄ 1992 SINILEVÄT JA REHEVÖITYMINEN OULUN JÄRVISSÄ 1992 Oulun kaupunki Ympäristövirasto Julkaisu 2/1993 .... SINILEVAT JA REHEVOITYMINEN.... OULUN JARVISSA 1992 ~Oulun kaupunki,,,, Ympäristövirasto ~ Julkaisu

Lisätiedot

Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 29.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Ahmoossa sijaitsevan Ahmoolammin vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

Säynäislammin vedenlaatututkimus 2016

Säynäislammin vedenlaatututkimus 2016 5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Säynäislammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan itäosassa sijaitsevalta Säynäislammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito

Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito Vesiensuojelua vuodesta 1963 Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito Rannat kuntoon hanke, 13.11.2015, Kangaslahti Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT. Esityksen sisältö eli miten vesistökunnostushanke

Lisätiedot

Lestijärven tila (-arvio)

Lestijärven tila (-arvio) Lestijärven tila (-arvio) Virallinen VHS Tyypittely: - Matalat humusjärvet järvi Luokittelu: - erinomainen ekologinen tila! - hyvä kemiallinen tila Mikä on TOTUUS Historia -järven vesi juomakelpoista 60-

Lisätiedot

Kalojen elintila kaventunut Uudellamaalla

Kalojen elintila kaventunut Uudellamaalla NÄKYMIÄ SYYSKUU 2012 UUDENMAAN ELY-KESKUS Kalojen elintila kaventunut Uudellamaalla Rannikkovesien tila huolestuttava Uudenmaan rannikkoalueet ovat voimakkaasti rehevöityneet. Saaristossa alusveden happipitoisuudet

Lisätiedot

Puujärvi-seminaari Jokamiehen hoitokalastus

Puujärvi-seminaari Jokamiehen hoitokalastus Puujärvi-seminaari Jokamiehen hoitokalastus Juha-Pekka Vähä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Kuva: Hauhalan osakaskunta Puujärvi Kirkasvetinen, syvä, oligo-mesotrofinen järvi Hyvä vedenlaatu kesämökkireissun

Lisätiedot

Ruuhilammen veden laatu heinäkuu 2018

Ruuhilammen veden laatu heinäkuu 2018 7.11.2018 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ruuhilammen veden laatu heinäkuu 2018 Ruuhilampi sijaitsee Karkkilan Pyhäjärven eteläpuolella. Ruuhijärven pinta-ala on 6,7 hehtaaria ja se kuuluu Löylymaanojan

Lisätiedot

Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016

Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaakkoisosassa sijaitsevalta Kärjenlamilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

COOLOX-MENETELMÄN SOVELTUVUUDESTA PANNUJÄRVEN KUNNOSTUKSEEN

COOLOX-MENETELMÄN SOVELTUVUUDESTA PANNUJÄRVEN KUNNOSTUKSEEN 28.8.212 19.1.212 17.4.213 25.4.213 1.5.213 3.7.213 12.8.213 25.9.213 22.1.213 2.11.213 25.3.215 28.4.215 28.5.215 24.6.215 1.8.215 3.11.215 16.11.215 Vesistöosasto/RO 23.11.215 Kirjenumero 947/15 Vanajavesikeskus/Suvi

Lisätiedot

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 8.9.2016 Lahna- ja Suomusjärven hoitoyhdistys Mauri Mäntylä Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet otettiin Lahna- ja Suomusjärven suojeluyhdistyksen toimesta 28.8.2016

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

Jouhtenanjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Jouhtenanjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 29.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Jouhtenanjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan keskivaiheilla sijaitsevan Jouhtenanjärven vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan

Lisätiedot

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan pienen Valkialammen vesinäytteet otettiin 2.8.2016 kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39

PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39 PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39 Vedenlaatutiedot ja grafiikka: Hertta- ympäristötietojärjestelmä, pintavedet/ Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Riitta Niinioja

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kirkkotie 49, Tuusula

Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kirkkotie 49, Tuusula PÖYTÄKIRJA KTR 3/2018 TUUSULANJÄRVEN KUNNOSTUSTYÖRYHMÄN KOKOUS Aika: Perjantai 14.9.2018 klo 9.00 10.45 Paikka: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kirkkotie 49, Tuusula Osallistujat:

Lisätiedot

Vesi-Eko menee pintaa syvemmälle.

Vesi-Eko menee pintaa syvemmälle. Vesi-Eko menee pintaa syvemmälle. VESI-EKON KOKONAISPALVELUT Tilannekartoitus ja analyysi Kunnostusmenetelmien valinta Mitoitus Laitteiden asennus Kunnostustoimien organisointi Huolto- ja etävalvontapalvelu

Lisätiedot

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Esimerkkejä tavoitteista 1.Virkistyskäyttö Haittaava kasvillisuus, liettyminen,

Lisätiedot

1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely

1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely JOKIohjelman raportti Ojavesiseuranta vuonna 218 1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely Ojavesiseuranta aloitettiin JOKIohjelman toiminta-alueella 17.4.218 ja viimeinen näytteenottopäivä oli 5.11.218.

Lisätiedot

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...

Lisätiedot

KATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 2014

KATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 2014 Vesistöosasto/RO 13.5.214 Kirjenumero 417/14 Luoteis-Lopen Loma-Asukkaat ry c/o Leila Rajakangas Vanha Valtatie 1 B 4 425 KERAVA KATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 214 1. JOHDANTO Kokemäenjoen vesistön

Lisätiedot

Ympäristön tila kesällä 2013

Ympäristön tila kesällä 2013 NÄKYMIÄ KESÄ 213 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Ympäristön tila kesällä 213 Vesistöjen tilan seuranta Etelä-Pohjanmaan ELY:n alueella Etelä-Pohjanmaan Elinkeino-, Liikenne- ja ympäristökeskus seuraa vesistöjen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien

Lisätiedot

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä

Lisätiedot

Fosfori- ja humuskuormituksen lähteiden selvittäminen ja Saloy Oy:n ratkaisut kuormituksen vähentämiseksi

Fosfori- ja humuskuormituksen lähteiden selvittäminen ja Saloy Oy:n ratkaisut kuormituksen vähentämiseksi Fosfori- ja humuskuormituksen lähteiden selvittäminen ja Saloy Oy:n ratkaisut kuormituksen vähentämiseksi Kuormituskartoitukset Saarijärven Pyhäjärvi 2010 sinilevä mg/l Sinileväkartoituksella saadaan selville

Lisätiedot