MOISION UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI

Transkriptio

1 MOISION UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI

2 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot Lohjan kaupunki Karstuntie 4, PL 71, 811 Lohja, vaihde ( 19) Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja Lohjan kaupunki Palvelutuotanto/ Puistot & viheralueet PL 71, 811 Lohja Puh tai yhteystiedot 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja yhteystiedot 1.4 Näytteet tutkiva laboratorio ja yhteystiedot 1.5 Vesi- ja viemärilaitos ja yhteystiedot 2. Lohjan Ympäristöterveyspalvelut PL 71, 811 Lohja Puh. (19) 369 (vaihde), ymparistoterveys (at) lohja.fi LUVYLab Oy Ab Käyntiosoite: Länsi-Louhenkatu 31,81 Lohja, Puh. Vesilaboratorio (19) , laboratorio(at)luvylab.fi Lohjan kaupunki Palvelutuotanto/ Vesihuolto Vikapäivystys puh MAANTIETEELLINEN SIJAINTI 2.1 Uimarannan nimi Moision uimaranta 2.2 Uimarannan lyhyt nimi Moisio 2.3 Uimarannan ID-tunnus FI Osoitetiedot Vaasankatu, 81 Lohja 2.5 Koordinaatit (WGS84) (itäinen) (pohjoinen) 2

3 2.6 Kartta 2.7 Valokuvat 3

4 3. UIMARANNAN KUVAUS 3.1 Vesityyppi Järvi 3.2 Rantatyyppi Hiekkaranta 3.3 Rantavyöhykkeen ja lähiympäristön kuvaus Uimaranta sijaitsee Moisionlahdessa Pappilanselällä. Uimarannan pituus on n. 5 m. Rantavyöhykkeeseen kuuluu hiekkarantaa ja metsäisempää ruohikkoaluetta. Uimarannan molemmin puolin on kaislikkoa. Rannan länsipuolella on kaupungin venelaituri. 3.4 Veden syvyyden vaihtelut Ranta syvenee loivasti. 3.5 Uimarannan pohjan laatu Hiekkapohja 3.6 Uimarannan varustelutaso Rannalla on pukukopit, keinut, käymälä sekä aidattu tenniskenttä n.1 m päässä uimarannasta. 3.7 Uimareiden määrä (arvio) Uimareiden määrä vaihtelee -15 välillä säästä riippuen. 3.8 Uimavalvonta Rannalla ei ole uimavalvontaa. 4. SIJAINTIVESISTÖ 4.1 Järven / joen nimi Lohjanjärvi 4.2 Vesistöalue Karjaanjoen vesistö 4.3 Vesienhoitoalue Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue 4

5 5 4.4 Pintaveden ominaisuudet Perustietoa Lohjanjärvi on Uudenmaan suurin järvi ja sen pinta-ala on yli 88,2 km². Järvi on myös syvä, sen keskisyvyys on 12,7 m ja suurin syvyys 54,9 m. Lohjanjärven valuma-alue on suuri ( ha) ja valuma-alueella on paljon peltoa ja asutusta. Lohjanjärvi voidaan jakaa eri osa-alueisiin järven epäsäännöllisen muodon takia. Lohjanjärveen laskevat Pusulanjoen ja Nummenjoen vesistöt Nummenjoen kautta Maikkalanselälle, Hiidenvesi Väänteenjoen kautta Kutsilanselälle, Hormajärvi Outamonlahteen, Kirmusjärvi ja Valkerpyyjärvi Karstunlahteen ja Puujärvi Lohjansaaren lounaispuolelle. Lisäksi Lohjanjärveen laskee useita nimettömiä tulo-ojia. Lohjanjärvi laskee Mustionjoen kautta Pohjanpitäjänlahteen. Järvityypiltään Lohjanjärven osat: Maikkalanselkä, Aurlahti, Lohjanjärven keski- ja eteläosa kuuluvat runsasravinteisiin järviin. Karjalohjanselkä puolestaan kuuluu pieniin ja keskikokoisiin vähähumuksisiin järviin. Lohjanjärven veden laatua seurataan vuosittain yli 2 havaintopisteellä järven pistekuormittajien yhteistarkkailuna. Ominaisuus Näkösyvyys 1) Sameus1) ph1) Klorofylli-a1) Kokonaisfosfori1) Kokonaistyppi1) Veden teoreettinen viipymä2) Mittaustulos (keskiarvo) 1,3 m 6,7 FNU 7,6 13 µg/l 32 µg/l 99 µg/l n. 75 vrk Vaihteluväli,8-1,9m 2, 18,FNU 6,8 8, µg/l µg/l µg/l 1) Aurlahden mittauspiste 53, vuosina , syvyydestä,-2,m, kokonaissyvyys pisteessä 1m (Luvy) 2) Teoreettinen viipymä: V (Järven tilavuus, m3) / MQ (keskivirtaama, m3/s) Pintaveden lämpötila Lohjanjärven pintaveden lämpötilaseurantaa on tehty vuodesta 23 lähtien. Lämpötilan keskiarvo koko havaintojaksolla on ollut kesäkuussa 16,, heinäkuussa 2,4 ja elokuussa 19,5 astetta. Vedenkorkeus ja säännöstely Lohjanjärven vedenkorkeutta on seurattu vuodesta 19 alkaen, mutta vuosilta ja suurelta osalta vuotta 191 havainnot puuttuvat. Vedenkorkeuden keksiarvo koko havaintojaksolla on ollut NN+31,54 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 97 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut NN+32,76 m (toukokuussa 19) ja alin NN+3,64 m (maaliskuussa 1922), joten äärivaihtelu on ollut 212 cm. Vedenkorkeuden mittauspaikka sijaitsee Lohjan Virkkalassa. Lohjanjärveä on säännöstelty vuodesta 1952 Peltokosken voimalaitospadon valmistuttua Karjaanjokeen. Säännöstelyn myötä vedenpinnan kevätkuoppa on syventynyt ja vuoden sisäiset vedenkorkeusvaihtelut pienentyneet. Erityisesti kesällä vedenkorkeuden vaihteluväli on säännöstelyn myötä pienentynyt. Virtaama Vuosien välisenä aikana Lohjanjärven keskimääräinen vuoden maksimivirtaama on ollut 44,91 m3/s. Suurin havaittu virtaama on 72,4 m3/s ja pienin vuoden maksimivirtaama on 11,61 m3/s. Aurlahden kahdella mittauspisteellä kesällä 21mittaussyvyydessä 5,5m keskivirtaus oli 3,25cm/s ja maksimivirtaus 15,6cm/s. Mittaussyvyydessä 1,8 m keskivirtaus oli 3,5cm/s ja maksimivirtaus 13,3 cm/s. Vain Lohjanjärvestä Outamonjärveen yhdistyvässä salmessa virtausnopeudet ovat selvästi suurempia, keskimäärin 11,2cm/s. Mittausjaksoilla tuuli oli keskimäärin noin 2 m/s tuullen enimmäkseen etelälounaasta vuonna 21 ja pohjois-koillisesta 22, maksimi tuulennopeudet olivat noin 6 m/s.

6 Rehevyys Lohjanjärvessä esiintyy vuosittain havaittavia, runsaita ja erittäin runsaitakin leväkukintoja. Lohjanjärven eri osat ovat rehevyydeltään erilaisia. Isoselän alueen tila voidaan luokitella hyväksi tai keskireheväksi, kun taas esimerkiksi Maikkalanselkä on selvästi rehevä. Kokonaisuutena Lohjanjärven tila on kuitenkin varsin hyvä. Lohjanjärven happitilanne on pääosin hyvä, vaikka happi väheneekin säännöllisesti loppukesällä rehevimpien alueiden syvänteissä. Lohjanjärven eteläosan syvänteitä on hapetettu 198-luvun lopulta alkaen. Lohjanjärven pohjaeläimistä, kasviplanktonista, kalastosta, kasvillisuudesta, sedimentistä ja kuormituksesta on tehty selvityksiä. Lohjanjärvellä on tehty kunnostusta (hoitokalastus), mm. Maikkalanselällä ja Karstunlahdessa. Lisätietoja Pintaveden laadun tila 5. UIMAVEDEN LAATU Hyvä 6

7 7 5.1 Uimaveden laadun seurantakohdan sijainti Moision uimarannan keskiosa. 5.2 Näytteenottotiheys Näytteitä otetaan uimakauden (yleensä ) aikana tasaisin välein yhteensä kolme sekä yksi näyte noin kaksi viikkoa ennen uimakauden alkua. 5.3 Uimaveden laadun aistinvarainen arviointi Aistinvaraisen arviointiin kuuluvat syanobakteerit (sinilevät), makrolevät, kasviplankton sekä jätteet, kuten öljymäiset aineet, tervamaiset aineet ja kelluvat materiaalit (esim. muovi, kumi, lasi- ja muovipullot). Uimaveden laatu on aistinvaraisesti ollut hyvä. 5.4 Edellisten uimakausien tulokset Vuos i 216 E. coli Enterobakte erit Vuosi 217 Syanobak tee rit E. coli Vuos i 218 Ente rosyanobak teerit bakte erit E. coli EnteroSyanobaktee rit bak tee rit Raja-arvo 1 4, 1, 2, 3 1 4, 1, 2, 3 1 4, 1, 2, 3 Näyte Näyte 2 Näyte 3 Näyte 4 Raja-arvot sisämaan uimavesille: Suolistoperäiset enterokokit: < 4 pmy/1 ml, E.coli: < 1 pmy/1ml Edellisten uimakausien uimaveden laatuluokat Uimakausi Laatuluokka 216 erinomainen 217 * hyvä 218 * huono Huom.* Vuosina 217 ja 218 uimavesituloksissa on esiintynyt toimenpiderajan ylityksiä. Tämän takia uimaveden laatuluokka on laskenut huonoksi Edellisten uimakausien aikana tehdyt havainnot ja toteutetut hallintatoimenpiteet Edellisillä uimakausilla veden laatu ei ole täyttänyt hyvälle uimavedelle asetettuja vaatimuksia. Todennäköinen syy ylityksille on ollut runsas lintujen esiintyminen loppu kesän aikana uimarannan läheisyydessä ja siitä, että tuulen suunta on yleensä uimarannalle päin. Ylitysten aikana uimareita on varoitettu uimaveden mikrobiologisesta laadusta ja kehotettu välttämään uimista. Lisäksi uimavedestä otetaan uusintanäytteitä. Laatuluokan ollessa huono uimarannalla pidetään pysyvästi tiedote, että uiminen ei ole suositeltavaa. 5.5 Syanobakteerien (sinilevä) esiintyminen Lohjanjärvessä on esiintynyt havaittavia, runsaita ja erittäin runsaita leväkukintoja. Kukinnat ovat olleet säännöllisiä. Moision uimarannalla havainnot ovat kuitenkin olleet vähäisiä.

8 5.5.1 Esiintymisen havainnot edeltävinä uimakausina ja toteutetut hallintatoimenpiteet 8 Moision uimarannan sinilevähavainnot uimakausina Vuosi Sinilevähavainnot uimavesinäytteiden oton yhteydessä sekä erilliset havainnot (kpl) Sinilevän määrä Tiedottamiseen ei ole ollut tarvetta. Mikäli uimarannalla kuitenkin havaitaan sinilevää, uimareita tiedotetaan sinilevästä varoittavalla tiedotteella. Lisäksi levästä otetaan näyte, josta tehdään lajitunnistus. Sinilevätilannetta seurataan tarpeen tullen erillisillä tarkastuksilla. Sinilevän määrä arvioidaan asteikolla - 3: = Ei levää: veden pinnalla tai rantaveden rajassa ei ole havaittavissa sinilevää. Näkösyvyys on normaali. 1 = Vähän levää: sinilevää on havaittavissa vihertävinä hiutaleina tai pieninä tikkuina vedessä. Levää näkyy, jos vettä ottaa läpinäkyvään astiaan. Rannalle on saattanut ajautua kapeita leväraitoja. Levä heikentää näkösyvyyttä. 2 = Runsaasti levää: vesi on selvästi leväpitoista tai veden pinnalle on kohonnut pieniä levälauttoja tai rannalle on ajautunut leväkasaumia. 3 = Erittäin runsaasti levää: levä muodostaa laajoja levälauttoja tai sitä on ajautunut rannalle paksuiksi kasaumiksi Arvio olosuhteista syanobakteerien esiintymiseen Runsasravinteinen järvi, jossa syanobakteerien esiintyminen on hyvin todennäköistä. Moision uimarannalla sinilevähavainnot ovat kuitenkin olleet vähäisiä Lajistotutkimukset Lohjanjärvessä yleisimmin havaitut syanobakteerilajit: Anabaena sp., Microcystis aeruginosa, Aphanizomenon sp Toksiinitutkimukset Toksiinitutkimuksia ei ole tehty. 5.6 Makrolevien ja/tai kasviplanktoninhaitallisen lisääntymisen todennäköisyys Lohjanjärvi on rehevämpi kuin Suomen järvet keskimäärin. Makrolevien ja/ tai kasviplanktonin haitallinen lisääntyminen on mahdollista. Ravinnepitoisuudet ja planktonlevistä kertovat klorofylli-a-pitoisuudet ovat korkeimmat Maikkalanselällä, Lohjan lähivesillä ja Hållsnäsfjärdenin-Kyrkofjärdenin alueella. Lohjanjärvellä tärkein levien kasvua rajoittava ravinne on fosfori, mutta kuormitetut alueet voivat olla ajoittain myös typpirajoitteisia. 5.7 Sääilmiöiden vaikutukset uimaveden laatuun Runsaat sateet saattavat heikentää Moision uimarannan uimaveden laatua tuomalla valumavesiä rannan länsi- ja lounaispuolella sijaitsevilta pelloilta. Pitkät lämpimät ja tuulettomat jaksot voivat vaikuttaa suotuisasti sinilevien esiintymiseen.

9 9 6. KUORMITUSLÄHTEET JA MERKITYKSEN ARVIOINTI 6.1 Jätevesiverkostot Pitkäniemen jätevedenpuhdistamo sijaitsee n. 3 km:n päässä Moisin uimarannasta (rantaa pitkin mitattuna). Lohjan Pitkäniemen puhdistamon puhdistetut jätevedet puretaan Aurlahdelle. Puhdistamoa huomattavasti enemmän Lohjanjärven laatuun vaikuttaa kuitenkin Väänteenjoki, joka tuo 6 % koko Lohjan ravinnekuormituksesta. Pitkäniemen jätevedenpuhdistamon liukoisen fosforin kuormitus on noin 5 % Nummen- ja Väänteenjoen tulevasta kuormituksesta. Moision jätevedenpumppaamo sijaitsee melko lähellä rantaa. 6.2 Hulevesijärjestelmät Uimarannan lähellä ei ole sadevesiviemärien purkuputkia. 6.3 Maatalous Moision uimarannan länsi ja lounaispuolella on peltoalueita. 6.4 Teollisuus Tytyrin kalkkikaivos (Nordkalk Oyj) n. 5 m päässä päässä uimarannasta. 6.5 Satamat, vene-, maantie- ja raideliikenne Uimarannan länsipuolella on kaupungin venelaituri ja veneiden laskupaikka, jonka vuoksi veneliikennettä on rannan lähellä. Tytyrin kalkkikaivokselle ja Pitkäniemen teollisuusalueelle on pienimuotoista raideliikennettä. E18 moottoritie ylittää Lohjanjärven n. 3 km:n päässä uimarannasta. 6.6 Eläimet, vesilinnut Rannalla saattaa esiintyä ajoittain lintuja, kuten kanadanhanhia. Hanhiparven oleilu uimarannan läheisyydessä voi väliaikaisesti heikentää uimaveden laatua 6.7 Muut lähteet Järven virkistyskäyttö kuormittaa osaltaan Lohjanjärveä. 7. LYHYTKESTOISET SAASTUMISTILANTEET 7.1 Arviot odotettavissa olevan lyhytkestoisen saastumisen luonteesta, syistä, esiintymistiheydestä ja kestosta Pitkäniemen jätevedenpuhdistamo käsittelee yli 24 asukkaan jätevedet sekä yritystoiminnan jätevesiä. Puhdistamon ongelmatilanteiden, kuten käyttökatkoksien, virhetoimintojen, altaiden ylivuotojen tai ohijuoksutuksien seurauksena jätevettä tai muuta haitta-ainetta on mahdollista päästä puhdistamattomana Lohjanjärveen. Suurien jätevesimäärien sekä läheisen sijaintinsa vuoksi jätevedenpuhdistamo on merkittävä riskitekijä Aurlahden uimaveden saastumisen kannalta. Ajoittain Pitkäniemen puhdistamolla on tapahtunut ohijuoksutuksia, joissa jätevettä on päässyt suoraan Lohjanjärveen. Tapaukset ajoittuvat usein keväälle, jolloin sulamis- ja sadevedet aiheuttavat kuormitusta. Viimeisin ohitustapaus sattui 21 huhtikuun alussa, jolloin pumppuhäiriön seurauksena jätevettä pääsi järveen noin 137 m Lyhytkestoisen saastumisen aikana toteutetut hallintatoimenpiteet ja aikataulu syiden poistamiseksi Terveydensuojeluviranomainen tiedottaa lyhytkestoisesta saastumisesta uimarannan ilmoitustaululle vietävällä tiedotteella ja antaa määräyksen uimarannan ylläpitäjälle korjaaviin toimenpiteisiin ryhtymisestä. Lisäksi tilannetta seurataan ylimääräisten näytteiden avulla. 7.3 Toimenpiteistä vastaavat viranomaiset ja yhteystiedot Lohjan Ympäristöterveyspalvelut (19) 369 Lisäksi terveydensuojeluviranomainen antaa määräykset terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Palvelutuotanto/ Puistot & viheralueet, puh Ympäristösuojelu ja -valvonta Ympäristöpäällikkö tai ympäristötarkastaja, puh. (19) 369 (vaihde)

10 8. UIMAVESIPROFIILIN LAATIMISEN AJANKOHTA JA TARKISTAMISEN AJANKOHTA 8.1 Uimavesiprofiilin laatimisen ajankohta Heinä-elokuu Uimavesiprofiili päivitetty Uimavesiprofiilin tarkistamisen ajankohta Lähteet Valtion ympäristöhallinto; Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry/ Vesien tila; Julkaisuja Lohjan ympäristön tila, Lohjan ympäristölautakunta, julkaisu 2/3 Karjaanjoen vesistö, Eläköön vesi!, 25 Ympäristöhallinnon Hertta-järjestelmä Kartta: Lohjan kaupunki / Kiinteistö ja kartastotoimi Valokuvat: Laura Ahervo 1