LASITEHTAAN UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI

Transkriptio

1 LASITEHTAAN UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI

2 . YHTEYSTIEDOT. Uimarannan omistaja ja yhteystiedot Lohjan kaupunki Karstuntie 4, PL 7, 8 Lohja, vaihde ( 9) Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja Lohjan kaupunki Palvelutuotanto/ Puistot & viheralueet PL 7, 8 Lohja Puh tai yhteystiedot.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja yhteystiedot.4 Näytteet tutkiva laboratorio ja yhteystiedot.5 Vesi- ja viemärilaitos ja yhteystiedot Lohjan Ympäristöterveyspalvelut PL 7, 8 Lohja Puh. (9) 369 (vaihde), ymparistoterveys(at)lohja.fi LUVYLab Oy Ab Käyntiosoite: Länsi-Louhenkatu 3,8 Lohja, Puh. Vesilaboratorio (9) , laboratorio(at)luvylab.fi Lohjan kaupunki Palvelutuotanto/ Vesihuolto Vikapäivystys puh MAANTIETEELLINEN SIJAINTI 2. Uimarannan nimi Lasitehtaan uimaranta 2.2 Uimarannan lyhyt nimi Lasitehdas 2.3 Uimarannan ID-tunnus FI Osoitetiedot Pallotie, 88 Lohja 2.5 Koordinaatit (WGS84) (itäinen) 6.87 (pohjoinen) 2

3 2.6 Kartta 2.7 Valokuvat 3

4 4

5 5 3. UIMARANNAN KUVAUS 3. Vesityyppi Järvi 3.2 Rantatyyppi Hiekkaranta / kallioranta 3.3 Rantavyöhykkeen ja lähiympäristön kuvaus Uimaranta sijaitsee niemen kärjessä. Rantavyöhykkeellä on sekä kalliota että metsäistä aluetta. Uimarannan alueeseen kuuluu niemen länsipuolella sijaitseva loivasti syvenevä hiekkaranta (pituus n.5 m), jonka vasemmalla puolella on kaislikkoa sekä niemen kärjessä sijaitseva kallioinen jyrkästi syvenevä ranta. Uimarannan kaakkoispuolella on venelaituri ja n. 2 m päässä ranta-alueesta on asuintaloja. Rannan itäpuolella n. 5 m päässä sijaitsee vanha Virkkalan kalkki- ja sementtitehtaan alue, jossa nykyisin toimii useita yrityksiä. Rannan luoteispuolella n. km:n päässä sijaitsee Kirkniemen paperitehdas. 3.4 Veden syvyyden vaihtelut Hiekkaranta syvenee loivasti. Niemen kärjessä olevan hyppytornin alla veden syvyys on 3.5 Uimarannan pohjan laatu Hiekkapohja 3.6 Uimarannan varustelutaso Rannalla on pukukopit, kaksi keinua ja yksi käymälä. Kallioisessa niemenkärjessä on laituri sekä kaksi hyppytornia. Hiekkarannalla ei ole laituria. 3.7 Uimareiden määrä (arvio) Uimareiden määrä vaihtelee -5 välillä riippuen säästä. 3.8 Uimavalvonta Rannalla ei ole uimavalvontaa. 4. SIJAINTIVESISTÖ 4. Järven / joen nimi Lohjanjärvi 4.2 Vesistöalue Karjaanjoen vesistö 4.3 Vesienhoitoalue Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue 4.4 Pintaveden ominaisuudet Perustietoa Lohjanjärvi on Uudenmaan suurin järvi ja sen pinta-ala on yli 88,2 km². Järvi on myös syvä, sen keskisyvyys on 2,7 m ja suurin syvyys 54,9 m. Lohjanjärven valuma-alue on suuri (928. ha) ja valuma-alueella on paljon peltoa ja asutusta. Lohjanjärvi voidaan jakaa eri osa-alueisiin järven epäsäännöllisen muodon takia. Lohjanjärveen laskevat Pusulanjoen ja Nummenjoen vesistöt Nummenjoen kautta Maikkalanselälle, Hiidenvesi Väänteenjoen kautta Kutsilanselälle, Hormajärvi Outamonlahteen, Kirmusjärvi ja Valkerpyyjärvi Karstunlahteen ja Puujärvi Lohjansaaren lounaispuolelle. Lisäksi Lohjanjärveen laskee useita nimettömiä tulo-ojia. Lohjanjärvi laskee Mustionjoen kautta Pohjanpitäjänlahteen. Järvityypiltään Lohjanjärven osat: Maikkalanselkä, Aurlahti, Lohjanjärven keski- ja eteläosa kuuluvat runsasravinteisiin järviin. Karjalohjanselkä puolestaan kuuluu pieniin ja keskikokoisiin vähähumuksisiin järviin. Lohjanjärven veden laatua seurataan vuosittain yli 2 havaintopisteellä järven pistekuormittajien yhteistarkkailuna.

6 Ominaisuus ) Näkösyvyys Sameus) ph) Klorofylli-a) Kokonaisfosfori) Kokonaistyppi) Veden teoreettinen viipymä2) Mittaustulos (keskiarvo),3 m 6,7 FNU 7,6 3 µg/l 32 µg/l 99 µg/l n. 75 vrk 6 Vaihteluväli,8-,9m 2, 8,FNU 6,8 8, µg/l 2 46 µg/l 66 7 µg/l ) Aurlahden mittauspiste 53, vuosina , syvyydestä,-2,m, kokonaissyvyys pisteessä m (Luvy) 2) Teoreettinen viipymä: V (Järven tilavuus, m 3) / MQ (keskivirtaama, m3/s) Pintaveden lämpötila Lohjanjärven pintaveden lämpötilaseurantaa on tehty vuodesta 23 lähtien. Lämpötilan keskiarvo koko havaintojaksolla on ollut kesäkuussa 6,, heinäkuussa 2,4 ja elokuussa 9,5 astetta. Vedenkorkeus ja säännöstely Lohjanjärven vedenkorkeutta on seurattu vuodesta 9 alkaen. Vedenkorkeuden keksiarvo koko havaintojaksolla on ollut NN+3,54 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 97 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut NN+32,76 m (toukokuussa 9) ja alin NN+3,64 m (maaliskuussa 922), joten äärivaihtelu on ollut 22 cm. Vedenkorkeuden mittauspaikka sijaitsee Lohjan Virkkalassa. Lohjanjärveä on säännöstelty vuodesta 952 Peltokosken voimalaitospadon valmistuttua Karjaanjokeen. Säännöstelyn myötä vedenpinnan kevätkuoppa on syventynyt ja vuoden sisäiset vedenkorkeusvaihtelut pienentyneet. Erityisesti kesällä vedenkorkeuden vaihteluväli on säännöstelyn myötä pienentynyt. Virtaama Vuosien välisenä aikana Lohjanjärven keskimääräinen vuoden maksimivirtaama on ollut 44,9 m3/s. Suurin havaittu virtaama on 72,4 m3/s ja pienin vuoden maksimivirtaama on,6 m3/s. Aurlahden kahdella mittauspisteellä kesällä 2mittaussyvyydessä 5,5m keskivirtaus oli 3,25cm/s ja maksimivirtaus 5,6cm/s. Mittaussyvyydessä,8 m keskivirtaus oli 3,5cm/s ja maksimivirtaus 3,3 cm/s. Mittausjaksoilla tuuli oli keskimäärin noin 2 m/s tuullen enimmäkseen etelälounaasta vuonna 2 ja pohjois-koillisesta 22, maksimi tuulennopeudet olivat noin 6 m/s. Rehevyys Lohjanjärvessä esiintyy vuosittain havaittavia, runsaita ja erittäin runsaitakin leväkukintoja. Lohjanjärven eri osat ovat rehevyydeltään erilaisia. Isoselän alueen tila voidaan luokitella hyväksi tai keskireheväksi, kun taas esimerkiksi Maikkalanselkä on selvästi rehevä. Kokonaisuutena Lohjanjärven tila on kuitenkin varsin hyvä. Lohjanjärven happitilanne on pääosin hyvä, vaikka happi väheneekin säännöllisesti loppukesällä rehevimpien alueiden syvänteissä. Lohjanjärven eteläosan syvänteitä on hapetettu 98-luvun lopulta alkaen. Lohjanjärven pohjaeläimistä, kasviplanktonista, kalastosta, kasvillisuudesta, sedimentistä ja kuormituksesta on tehty selvityksiä. Lisätietoja Pintaveden laadun tila Hyvä

7 7 5. UIMAVEDEN LAATU 5. Uimaveden laadun seurantakohdan sijainti Lasitehtaan hiekkapohjaisen uimarannan keskiosa. 5.2 Näytteenottotiheys Näytteitä otetaan uimakauden (yleensä ) aikana tasaisin välein yhteensä kolme sekä yksi näyte noin kaksi viikkoa ennen uimakauden alkua. 5.3 Uimaveden laadun aistinvarainen arviointi Aistinvaraisen arviointiin kuuluvat syanobakteerit (sinilevät), makrolevät, kasviplankton sekä jätteet, kuten öljymäiset aineet, tervamaiset aineet ja kelluvat materiaalit (esim. muovi, kumi, lasi- ja muovipullot). Uimaveden laatu on aistinvaraisesti pääosin ollut hyvä. 5.4 Edellisten uimakausien tulokset Vuos i 26 E. coli Enterobakte erit Vuosi 27 Syanobak tee rit E. coli Vuos i 28 Ente rosyanobak tee rit bakte erit E. coli EnteroSyanobaktee rit bak tee rit Raja-arvo 4,, 2, 3 4,, 2, 3 4,, 2, 3 Näyte Näyte 2 Näyte 3 Näyte 4 Raja-arvot sisämaan uimavesille: Suolistoperäiset enterokokit: < 4 pmy/ ml, E.coli: < pmy/ml 5.4. Edellisten uimakausien uimaveden laatuluokat Uimaveden laatua luokitellaan uimavesiasetuksen mukaisesti mikrobiologisten tutkimustulosten perusteella. Uimavesi on ollut luokitukseltaan erinomainen vuosina Uimakausi Laatuluokka 26 erinomainen 27 erinomainen 28 erinomainen Edellisten uimakausien aikana tehdyt havainnot ja toteutetut hallintatoimenpiteet Tutkimustulosten perusteella ei ole suoritettu hallinnollisia toimenpiteitä. 5.5 Syanobakteerien (sinilevä) esiintyminen Lohjanjärvessä on esiintynyt havaittavia, runsaita ja erittäin runsaita leväkukintoja. Kukinnat ovat olleet säännöllisiä. Lasitehtaan uimarannalla ei ole havaittu sinilevää. Mikäli toimenpiderajan ylitys tapahtuu, uimareita varoitetaan uimaveden mikrobiologisesta laadusta ja heitä kehotetaan välttämään uimista. Lisäksi uimavedestä otetaan uusintanäyte.

8 5.5. Esiintymisen havainnot edeltävinä uimakausina ja toteutetut hallintatoimenpiteet Lasitehtaan uimarannan sinilevähavainnot uimakausina Vuosi Sinilevähavainnot uimavesinäytteiden oton yhteydessä sekä erilliset havainnot Sinilevän määrä vähän levää Toimenpiteisiin ei ole ollut tarvetta. Mikäli uimarannalla havaitaan sinilevää, uimareita tiedotetaan sinilevästä varoittavalla tiedotteella. Lisäksi levästä otetaan näyte, josta tehdään lajitunnistus. Sinilevätilannetta seurataan tarpeen tullen erillisillä tarkastuksilla. Sinilevän määrä arvioidaan asteikolla - 3: = Ei levää: veden pinnalla tai rantaveden rajassa ei ole havaittavissa sinilevää. Näkösyvyys on normaali. = Vähän levää: sinilevää on havaittavissa vihertävinä hiutaleina tai pieninä tikkuina vedessä. Levää näkyy, jos vettä ottaa läpinäkyvään astiaan. Rannalle on saattanut ajautua kapeita leväraitoja. Levä heikentää näkösyvyyttä. 2 = Runsaasti levää: vesi on selvästi leväpitoista tai veden pinnalle on kohonnut pieniä levälauttoja tai rannalle on ajautunut leväkasaumia. 3 = Erittäin runsaasti levää: levä muodostaa laajoja levälauttoja tai sitä on ajautunut rannalle paksuiksi kasaumiksi Arvio olosuhteista syanobakteerien esiintymiseen Runsasravinteinen järvi, jossa syanobakteerien esiintyminen on todennäköistä. Lasitehtaan rannassa sinilevähavainnot ovat kuitenkin olleet hyvin vähäisiä Lajistotutkimukset Lohjanjärvessä yleisimmin havaitut syanobakteerilajit: Anabaena sp., Microcystis aeruginosa, Aphanizomenon sp Toksiinitutkimukset Toksiinitutkimuksia ei ole tehty. 5.6 Makrolevien ja/tai kasviplanktoninhaitallisen lisääntymisen todennäköisyys Lohjanjärvi on rehevämpi kuin Suomen järvet keskimäärin. Makrolevien ja/ tai kasviplanktonin haitallinen lisääntyminen on mahdollista. Ravinnepitoisuudet ja planktonlevistä kertovat klorofylli-a-pitoisuudet ovat korkeimmat Maikkalanselällä, Lohjan lähivesillä ja Hållsnäsfjärdenin-Kyrkofjärdenin alueella. jossa kasviplankton ensimmäisenä pystyy hyödyntämään Väänteenjoesta tulevia ravinteita. Fosfori on Lohjanjärvellä tärkein levien kasvua rajoittava ravinne. 5.7 Sääilmiöiden vaikutukset uimaveden laatuun Runsaat sateet saattavat vaikuttaa Lasitehtaan uimarannan uimaveden laatuun kohottamalla bakteeripitoisuuksia. Pitkät lämpimät ja tuulettomat jaksot voivat vaikuttaa suotuisasti sinilevien esiintymiseen. 8

9 6. KUORMITUSLÄHTEET JA MERKITYKSEN ARVIOINTI 6. Jätevesiverkostot Uimarannan läheisyydessä on kaksi jätevedenpumppaamoa. Uimarannalta n.,5 km:n päässä Osuniemen toisella puolella sijaitsee Peltoniemen jätevedenpuhdistamo. Puhdistamon vaikutukset kohdistuvat kuitenkin pääosin Osuniemenlahteen ja Hållsnäsfjärdenin alueelle. 6.2 Hulevesijärjestelmät Uimarannan läheisyydessä ei ole sadevesiviemäreiden purkuputkia. 6.3 Maatalous Lohjanjärven valuma-alueella on paljon peltoja. Lasitehtaan uimarannan länsi- ja kaakkoispuolella sijaitsee suuria peltoalueita. Pellot eivät kuitenkaan sijaitse rannan välittömässä läheisyydessä. 6.4 Teollisuus Kirkniemen paperitehdas sijaitsee n. km:n päässä. 6.5 Satamat, vene-, maantie- ja raideliikenne Uimarannan kaakkoispuolella on venelaituri, jonka vuoksi veneliikennettä on rannan lähellä. Kirkniemen teollisuusalueelle on raideliikennettä. 6.6 Eläimet, vesilinnut Uimarannalla ei ole ongelmaa eläimistä tai vesilinnuista. 6.7 Muut lähteet Järven virkistyskäyttö kuormittaa osaltaan Lohjanjärveä 7. LYHYTKESTOISET SAASTUMISTILANTEET 7. Arviot odotettavissa olevan lyhytkestoisen saastumisen luonteesta, syistä, esiintymistiheydestä ja kestosta Kirkniemen paperitehtaan jätevesipuhdistamon mahdolliset ohijuoksutukset. 7.2 Lyhytkestoisen saastumisen aikana toteutetut hallintatoimenpiteet ja aikataulu syiden poistamiseksi Terveydensuojeluviranomainen tiedottaa lyhytkestoisesta saastumisesta uimarannan ilmoitustaululle vietävällä tiedotteella ja antaa määräyksen uimarannan ylläpitäjälle korjaaviin toimenpiteisiin ryhtymisestä. 7.3 Toimenpiteistä vastaavat viranomaiset ja yhteystiedot Lohjan Ympäristöterveyspalvelut, puh. (9) 369 (vaihde) Lyhytkestoisen saastumisen aikana tilannetta seurataan ylimääräisten näytteiden avulla. Lisäksi terveydensuojeluviranomainen antaa määräykset terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Palvelutuotanto/ Puistot & viheralueet, puh Ympäristösuojelu ja -valvonta Ympäristöpäällikkö tai ympäristötarkastaja, puh. (9) 369 (vaihde) 8. UIMAVESIPROFIILIN LAATIMISEN AJANKOHTA JA TARKISTAMISEN AJANKOHTA 8. Uimavesiprofiilin laatimisen ajankohta Heinä-elokuu Uimavesiprofiili päivitetty Uimavesiprofiilin tarkistamisen ajankohta Lähteet Valtion ympäristöhallinto; Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry/ Vesien tila; 9

10 Julkaisuja Lohjan ympäristön tila, Lohjan ympäristölautakunta, julkaisu 2/3 Karjaanjoen vesistö, Eläköön vesi!, 25 Ympäristöhallinnon Hertta-järjestelmä Kartta: Lohjan kaupunki / Kiinteistö ja kartastotoimi Valokuvat: Laura Ahervo