TOIMINTAKERTOMUS 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINTAKERTOMUS 2012"

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS 2012 Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys ry Merikotka-tutkimuskeskus

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yhteenveto vuodesta Järjestötoiminta Yhdistys Jäsenet Henkilöstö Hallitus Tutkimus Merenkulun ympäristövaikutukset ja meriympäristö Merenkulun logistiset järjestelmät Merenkulku ja satamatoiminnot Meriliikenteen ja talvimerenkulun turvallisuus Monitieteinen riskianalyysi ja riskien hallinta Itämerellä Tutkimushankkeet Merikotka ry hallinnoijana MIMIC CAFE OILRISK RescOp WINOIL TOPCONS Merikotka tutkimuskeskuksen osapuolet hallinnoijana MOPO KUMI EfficienSea SAFEWIN CHEMBALTIC Kemikaalien merikuljetusten riskit Itämerellä NANNUT FINMARINET H-TTransPlan Scenarios for the development of maritime safety and security in the Baltic Sea region Ecologically Friendly Port FAROS ECOKNOWS PROBAPS MULTIDOM Vuonna 2012 valmistellut hankkeet ja rahoitushaut Kurppa RoadShow 2014! Meriturvallisuus ja ympäristö 2014 seminaari Tukholma-Pietari kehityskäytävä TalviSÖKÖ FedSS Merenkulun logististen järjestelmien professuuri Meripäivä tapahtumat 2012 Seminaari ja Itämerikylä

3 5. Tutkimusyhteistyö Yritysyhteistyö Tutkijaverkoston kokoukset Viestintä Seminaarit Esitelmät Tutkimusraportit ja artikkelit Muut Tilat Talous Yhdistys Hankkeet

4 1. Yhteenveto vuodesta 2012 Vuosi 2012 oli Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys ry:n (jäljempänä Merikotka ry) seitsemäs toimintavuosi. Merikotka ry koordinoi Merikotka tutkimuskeskuksen toimintaa ja tuottaa tutkimuksen tukipalveluita. Tavoitteiksi vuoden 2012 toimintasuunnitelmassa määriteltiin: nykyisten professuurien jatkon varmistaminen uusien professuurihankkeiden valmistelu ja käynnistäminen tutkimustoiminnan laajentaminen tutkimusryhmien sisällä sekä poikkitieteellisen tutkimuksen vahvistaminen yritys- ja sidosryhmäyhteistyön jatkuva kehittäminen Merikotka tutkimuskeskuksen tunnettavuuden parantaminen kansainvälisten verkostojen laajentaminen käynnissä olevien projektin menestyksekäs läpivienti yhdistyksen jäsenpohjan laajentaminen Kotkan seudun elinkeinoelämän ja koulutuksen kehittäminen, alueen tunnetuksi tekeminen merenkulun ja meriympäristön tutkimuksen edelläkävijänä Vuoden 2012 tavoitteena oli hankkia ulkopuolista rahoitusta EU-ohjelmista ja muista lähteistä, yrityksiltä, säätiöiltä, rahastoista ja kunnilta siten, että Merikotkan hankkeiden vuosibudjetti olisi 2,5 M. Toimintasuunnitelman mukaiset tavoitteet toteutuivat seuraavasti: hankkeiden rahoituksellinen vuosibudjetti oli 2,1 M sekä vuoden 2012 toiminnan kokonaisvolyymi oli 2,7 M. Uusien professuurien käynnistämiseen ja professuurien rahoituksen monipuolistamiseen panostettiin edelleen merkittävästi. Vuonna 2012 varmistui Aalto-yliopiston meriturvallisuusprofessuurin jatko, sekä solmittiin meriturvallisuusprofessuurin rahoitussopimus Liikenteen turvallisuusviraston (TraFi) kanssa. Professuurin rahoitus noudattaa monirahoittajaperiaatetta siten, että Kotkan kaupungin osuus on 1/3 osa kuluista. Aalto-yliopiston kanssa yhteistyössä jatkettiin myös uuden arktisen meritekniikan professuurin käynnistämisessä. Aalto yliopisto myönsi kaksi uutta Tenure track paikkaa sovelletun mekaniikan laitokselle liittyen arktiseen meritekniikkaan tutkimusalaan. Tenure track on yliopistojen urajärjestelmä, keskeisin akateeminen urapolku, joka tarjoaa tutkijoille selkeän ja hyvin tuetun etenemismahdollisuuden kohti professoritason tehtäviä. Merikotka tutkimuskeskuksen pitkäaikaisen logistiikkaprofessorin UIla Tapanisen siirryttyä muihin työtehtäviin, Turun yliopisto käynnisti professuurin hakuprosessin alkuvuodesta Logistiikkaprofessuurin jatkosopimus allekirjoitettiin alkuvuodesta 2012 Turun yliopiston kanssa ja lisäksi professuurin rahoitusta muutettiin. Logistiikkaprofessuurin rahoitukseen ja uuden professuurin suunnitteluun saatiin suuruinen apuraha, Jenny ja Antti Wihurin rahastosta. Tämän rahoituksen varmistuttua myös logistiikkaprofessuuri noudattaa monirahoittajaperiaatetta, joten Kotkan kaupungin osuus on 1/3 osa kuluista. Helsingin yliopiston uuden Itämeren riskienhallinnan professuurin yhteistyösopimus allekirjoitettiin alkuvuonna 2012 yhdessä Suomen ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston kanssa. Professuuri noudattaa monirahoittajaperiaatetta Kotkan kaupungin osuuden ollessa 1/3 osa kustannuksista. Professuurin täyttöprosessi alkoi vuonna 2012 ja päätös tulee vuoden 2013 aikana. Vuonna 2012 Merikotka on ollut hyvin esillä tiedeyhteisössä ja julkisilla foorumeilla kansallisesti ja kansainvälisesti. Yritys- ja sidosryhmäyhteistyö on useiden toimijoiden kanssa ollut vuorovaikutuksellista. Yritys-tutkimusyhteistyön jatkokehittämiseksi haettiin toimintamuotoja USA:sta, Californian State University:stä. Projektien läpivientiin keskityttiin sekä hallinnon että tutkimuksen osalta, erityisesti TOPCONS hankkeen rahoituspäätös ja aloittaminen sekä usean pienemmän hankkeen valmistelu olivat esillä, sillä suurien EU-ohjelmien rahoitusta ei enää ollut mahdollisuus hakea. Vuoden aikana Merikotkan -4-

5 hallinnoimat projektit toteutuivat menestyksekkäästi. Kansainvälisten verkostojen laajentamiseen panostettiin ja lisäksi viestinnän resursseja parannettiin rekrytoimalla tiedottaja. Vuoden 2012 aikana Merikotka ry:n hallitukseen ja varsinaiseksi jäseneksi liittyivät Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja Liikenteen turvallisuusvirasto (TraFi). Uusien jäsenien tuoma merkittävä asiantuntijuus tukee hyvin tutkimuskeskuksen hallituksen toimintaa. Merikotka on edelleen kasvava tutkijayhteisö, jolla on tarve tukea tutkijoita ja toimintaa Kotkassa. Erityisen haasteen tulevaisuudessa asettaa Euroopan unionin rahoitusohjelmakauden vaihtuminen, joka selvästi pienensi vuoden 2012 ja väistämättä tulee pienentämään tarjolla olevien rahoituslähteiden määrää. Osallistumalla uusien rahoitusohjelmien valmisteluun, Merikotka tutkimuskeskus pyrkii varmistamaan, että Merikotka tutkimuskeskuksen tärkeimmät teemaat huomioidaan jatkossa eri EU:n rahoitusohjelmissa. Juha Heijari toiminnanjohtaja (vt.) Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys ry Anna Kiiski toiminnanjohtaja ( alkaen) Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys ry -5-

6 2. Järjestötoiminta 2.1 Yhdistys Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys ry:n periaatteet ja säännöt muodostavat raamit yhdistyksen toiminnalle. Yhdistyksen vuosikokous pidetään aina toukokuussa. Vuosikokouksessa valitaan yhdistyksen hallitus, jossa on puheenjohtaja ja 12 jäsentä. Yhdistyksen jokaisella jäsenellä on hallituspaikka. Lisäksi Kotkan kaupungilla, toiminnan pääasiallisella rahoittajalla, on kaksi hallituspaikkaa. Hallituksessa johdossa ovat puheenjohtaja, 1. varapuheenjohtaja ja 2. varapuheenjohtaja. Toiminnanjohtaja toimii kokouksissa esittelijänä ja sihteerinä. Yhdistyksellä ja Merikotkatutkimuskeskuksella on käytössään toimitilat Kotkassa. Yhdistyksen vuosikokous pidettiin Kotkassa. Kokouksessa käsiteltiin yhdistyslain määräämät sääntömääräiset asiat. 2.2 Jäsenet Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys ry:n jäsenet ovat Aalto-yliopisto Cursor Oy Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto Helsingin yliopisto Kotka Maretarium Oy Kotkan kaupunki Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy Metsähallitus Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Turun yliopisto Liikenteen turvallisuusvirasto (liittynyt ) Suomen ympäristökeskus (liittynyt ) 2.3 Henkilöstö Merikotka ry:n henkilöstö on työsuhteessa Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistykseen. Yhdistyksen toiminnanjohtaja Terhi Lindholm oli työlomalla (siirtyi tänä aikana Kotkan kaupungin kehitysjohtajaksi). Toiminnanjohtajan sijaisina toimivat Jouni Lappalainen (ajalla ) ja Juha Heijari (ajalla ). Toiminnanjohtajan lisäksi henkilöstöön kuului neljä projektipäällikköä: Miina Karjalainen, Jaana Korjus, Tanja Tuominen ja Piia Nygren sekä talouspäällikkö Saila Ina. 2.4 Hallitus Hallitus koostui puheenjohtajasta ja 12 jäsenestä sekä heidän varajäsenestään (Taulukko 1). -6-

7 Taulukko 1. Hallituksen jäsenet vuonna 2012 ( alkaen) Jäsen: Henry Lindelöf, Kotkan kaupunki, puheenjohtaja Kai Holmberg, Kotkan kaupunki, varapuheenjohtaja Juha Rissanen, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy (Kyamk), 2. varapuheenjohtaja Sari Saukkonen, Kotka Maretarium Oy Hannu Karavirta, Cursor Oy Jan Ekebom, Metsähallitus Jukka Tuhkuri, Aalto-yliopisto Riku Anttila, Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto (Ekami) Eero Helle, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) Jorma Kuparinen, Helsingin yliopisto Mari Walls, Suomen ympäristökeskus (SYKE) Eija Velin, Turun yliopisto Ville Autero, Liikenteen turvallisuusvirasto (TraFi) Varajäsen: Kimmo Naski, Kotkan Satama Risto Virtanen, Kotkan kaupunki Mirva Salokorpi, Kyamk Juhani Vaittinen, Kotka Maretarium Oy Petri Tolmunen, Cursor Oy Ari Laine, Metsähallitus Pentti Kujala, Aalto-yliopisto Juha Reivilä, Ekami Jukka Pönni, RKTL Sakari Kuikka, Helsingin yliopisto Pasi Laihonen, SYKE Jenni Storgård, Turun yliopisto Inkeri Parkkari, TraFi Hallitus kokoontui vuonna 2012 yhteensä viisi kertaa ( , , , ja ) ja käsitteli seuraavia asioita: seurasi yhdistyksen taloutta valmisteli Turun yliopiston professuurin jatkorahoitusta sekä henkilövalinnan etenemistä valmisteli uusien professuurien perustamista (Aalto arktinen meritekniikka, HY monitieteinen riskianalyysi ja riskien hallinta Itämerellä) hyväksyi Suomen ympäristökeskuksen ja Liikenteen turvallisuusviraston yhdistyksen uusiksi jäseniksi seurasi käynnissä olevia hankkeita, uusien hankkeiden valmistelua ja henkilöstöasioita myönsi toiminnanjohtajalle jatkon työlomaan ja nimesi sijaisen sen ajaksi, sekä valitsi lopulta uuden toiminnanjohtajan valmisteli vuoden 2013 budjettia ja toimintasuunnitelmaa -7-

8 3. Tutkimus Merikotka ry on käynnistänyt ja ylläpitänyt neljää lahjoitusprofessuuria ja yhtä tutkimuspäällikkyyttä yhteistyössä Kotkan kaupungin kanssa. Lisäksi Metsähallituksen toimintaa on tuettu vuosittaisella määrärahalla. Yhteensä Merikotka tutkimuskeskuksessa työskenteli vuoden 2012 lopussa 42 (74 osa-aikaiset ja harjoittelijat mukaan luettuina) henkeä, joista 35 tutkijoita. Merikotka tutkimuskeskuksen tutkimuksesta vastaavat partnerit ja näiden vastuualueet ovat: Aalto-yliopisto: merenkulun turvallisuus ja talvimerenkulku Kymenlaakson ammattikorkeakoulu (Kyamk): satamatoiminnot, -turvallisuus ja logistiikka Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus (MKK): merenkulun logistiset järjestelmät Helsingin yliopiston Ympäristötieteiden laitos: meriympäristön ja merenkulun ympäristövaikutusten tutkimus, Helsingin yliopisto Ympäristötieteiden laitos: monitieteinen riskianalyysi ja riskien hallinta Itämerellä Lisäksi Merikotkan toimintaan liittyvät Metsähallituksen ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimusyksiköt Kotkassa. 3.1 Merenkulun ympäristövaikutukset ja meriympäristö Kalastusbiologian professori Sakari Kuikka on muodostanut ympärilleen yli kymmenen hengen tutkimustiimin (FEM-ryhmä; Fisheries and Environmental Management). Tiimin tutkijoita toimii sekä Helsingissä että Kotkassa; vuonna 2012 tiimiin kuului Kotkassa 4 tutkijaa, Helsingissä 12 ja lisäksi 1 Turussa. Vuonna 2012 tutkimusryhmä oli mukana EU:n puiteohjelmahankkeessa ECOKNOWS, jonka tavoitteena on parantaa ekologisen ja biologisen tiedon käyttöä kalakantojen arvioinnissa ja kalastuksen säätelyssä. Lisäksi ryhmä oli mukana kuudessa muussa hankkeessa (OILRISK, PROBAPS, MI- MIC, MULTIDOM, ECOSEAL ja TOPCONS). Vuoden aikana tutkimusryhmä tuotti 9 refereejulkaisua ja 5 muuta julkaisua. Metsähallituksen vedenalaisen meriluonnon kartoituksesta ja tutkimustoiminnasta itäisellä Suomenlahdella vastaa Kotkaan sijoitettu aluemeribiologi (Ari Laine), jonka toimitilat ovat Maretariumissa. Metsähallituksen työntekijöinä toimi 2 vakituista tutkijaa sekä 10 osa-aikaista tutkimusapulaista. Metsähallituksen toiminta vuonna 2012 keskittyi vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiin Itäisen Suomenlahden kansallispuiston alueella. Kartoitukset liittyivät EU:n Life+ -ohjelman rahoittamaan FINMARINET -hankkeeseen sekä ENPI rahoitteiseen TOPCONS hankkeeseen. 3.2 Merenkulun logistiset järjestelmät Merenkulun logististen järjestelmien tutkimuksen professori Ulla Tapaninen siirtyi alkuvuodesta 2012 toisen työnantajan palvelukseen. Loppu vuoden yksikön toimintaa johti ma. yksikön päällikkö Jenni Storgård. Uuden professorin rekrytointiprosessi aloitettiin keväällä Merenkulun logististen järjestelmien professorin tehtävänä on erityisesti elinkeinoelämää vahvistavien tutkimusprojektien suunnittelu ja niiden toteuttaminen yhteistyössä alueen yritysten kanssa Kymenlaakson maakunnan kehitystarpeet huomioon ottaen. Tutkimustoiminta jakaantuu kolmeen painoalaan: johtaminen merenkulkualalla, jossa keskitytään ennen kaikkea turvallisuus- ja laatujohtamiseen; meriliikenteen ja lastivirtojen analysointiin Itämerellä erityisesti vaarallisten aineiden osalta; sekä satamasidonnaisiin toimintoihin ja tietovirtoihin. -8-

9 Vuonna 2012 yksikössä oli käynnissä yhteensä 6 yhteisrahoitteista projektia (MIMIC, CAFE, CHEMBALTIC, KUMI, MOPO, HTTPS), joista kolme viimeksi mainittua päättyi vuoden 2012 aikana. Lisäksi tehtiin yksi tilaustyö meriturvallisuuden tulevaisuusskenaarioista, jonka tilaaja oli The international Steering Committee for the Priority Area on Maritime Safety and Security in the EU Strategy for the Baltic Sea Region. Yksikössä työskenteli yksikön päällikön lisäksi noin kuusi päätoimista tutkijaa/projektipäällikköä, joista yksi toimi 4 kuukauden ajan Turussa ja muut Kotkassa. Professorin lisäksi työntekijöistä yksi siirtyi muihin tehtäviin vuoden aikana. Lisäksi yksikössä työskenteli 3 harjoittelijaa. Tutkimustoiminnan tukena oli puolipäiväinen taloussuunnittelija Turussa, jonka tehtäviin kuului projektien maksatukset ja tilintarkastukset. Tutkimusprojektien tuloksena Turun yliopiston, MKK, Kotkan yksikkö julkaisi yhteensä 11 vertaisarvioitua artikkelia tai konferenssijulkaisua. Muita julkaisuja tuotettiin 19 kappaletta, joista tutkimusraportteja oli 8 ja loput pääosin eri lehdissä julkaistuja kirjoituksia. Lisäksi yksikön henkilökunta piti noin 15 julkista esitelmää tai luentoa erilaisissa kotimaisissa ja ulkomaisissa seminaareissa, korkeakouluissa ja tilaisuuksissa. 3.3 Merenkulku ja satamatoiminnot Merenkulun ja satamatoimintojen logistiikan tutkimuspäällikkönä Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa toimii Mirva Salokorpi. Tutkimuspäällikön tehtäviin kuuluu mm. ohjata hanketoimintaa, hakea rahoitusta uusille hankkeille, edistää alueen kehittämistä hanketoiminnan keinoin sekä edistää merenkulun ja logistiikan opetuksen ja TK-toiminnan integrointia ammattikorkeakoulussa. Tutkimus- ja hanketoiminnassa korostui erityisesti merenkulkualan turvallisuus, mutta ympäristöasiat sekä myös satamaan liittyvät teemat toimintojen logistiikka ovat olleet mukana tärkeässä roolissa. Kilpailukykyinen logistiikka ja merenkulku sekä niiden turvallisuus valittiin yhdeksi ammattikorkean kolmesta painoalasta, ja siten aihealue sekä TK-hankkeissa että opetuksessa tulee korostumaan jatkossa. Merikotkan kanssa yhteisiä hankkeita oli CAFE, RESCOP sekä MIMIC. Lisäksi joulukuun alusta käynnistettiin MKK:n kanssa yhteinen Ecologically Friendly Port-hanke. Merikotkan kanssa yhteisissä hankkeissa työskenteli tutkimuspäällikön lisäksi yhteensä 3 päätoimista sekä 6 määräaikaista projektityöntekijää. Vuonna 2012 KyAMK:n merenkulun ja logistiikan TK-ryhmässä tuotettiin yhteensä 14 tutkimusraporttia, 1 tieteellinen ja 5 ammatillista artikkelia sekä julkaisua ja 3 opinnäytetyötä. Ryhmän tutkijat ovat esitelleet projektiensa tuloksia useissa seminaareissa ja tilaisuuksissa. Tutkimuspäällikkö on toiminut puheenjohtajana yhdessä tieteellisessä ja yhdessä ammatillisessa konferenssissa. 3.4 Meriliikenteen ja talvimerenkulun turvallisuus Aalto-yliopiston merenkulun turvallisuuden professorina toimii Pentti Kujala. Kujala johtaa Merikotkan turvallisuus-tutkimusryhmää. Professuuriin saatiin uusi 7 vuoden jatkoaika alkaen Professuuria rahoittaa Kotkan kaupunki, Aalto-yliopisto ja Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi. Vuoden 2012 aikana tehtiin yhteistyösopimus Merikotkan ja TraFin välille tähän liittyen. Vuoden 2012 aikana tutkimusryhmässä toimi kaksi kokoaikaista tutkijaa Kotkassa, kuusi tutkijaa ja kolme diplomityöntekijää Otaniemessä, lisäksi kaksi määräaikaista työntekijää Kotkassa. Vuoden 2012 aikana ryhmä koordinoi yhtä EU:n 7. puiteohjelman hanketta (SAFEWIN), oli mukana seitsemässä EU:n rahoittamassa tutkimushankkeessa (EFFICIENSEA, CAFE, RESCOP, MIMIC, BESST, FAROS ja WINOIL) ja kahdessa Tekesin rahoittamassa hankkeessa (FIMECC, CHEM- BALTIC). Hankkeet liittyvät kaikki merenkulun ja erityisesti Suomenlahden liikenteen turvallisuuteen ja riskien mallinnukseen ja arviointiin. -9-

10 Riskien arviointi perustuen meriliikenteen simulointiin ja AIS-tiedon hyväksikäyttöön on ryhmän keskeinen tutkimuksellinen tavoite. Simulointi käsittää sekä talvi- että kesäliikenteen ja erityistä huomiota kiinnitetään myös inhimillisen tekijän vaikutukseen. Vuoden 2012 aikana ryhmä julkaisi 8 vertaisarvioitua artikkelia, 6 kansainvälistä kongressiesitelmää ja 3 muuta kirjoitusta alan lehtiin. 3.5 Monitieteinen riskianalyysi ja riskien hallinta Itämerellä Vuoden 2012 aikana sovittiin uuden viisivuotisen professuurin perustamisesta Helsingin yliopiston, Kotkan kaupungin ja Suomen ympäristökeskuksen kesken. Professuurin tavoitteena on kehittää merellisten öljy- ja ympäristövahinkojen hallintaa ja riskilaskentaa sekä monitieteistä informaatiota integroivien todennäköisyysmenetelmien kehittämistä ja soveltamista Itämeren muutospaineiden arviointia ja ongelmanratkaisua varten. Professuuria hoitaa väliaikaisesti FT Samu Mäntyniemi Helsingin yliopistosta. Varsinainen haku tehtävään laitettiin auki loppuvuodesta 2012 ja valinta suoritetaan vuoden 2013 keväällä. Professuurin sijoituspaikkana on Sakari Kuikan johtama FEM tutkimusryhmä Helsingin yliopiston Viikin kampuksella. -10-

11 4. Tutkimushankkeet 4.1 Merikotka ry hallinnoijana MIMIC Vuonna 2011 käynnistynyt öljyn merikuljetusten riskejä minimoiva MIMIC -hankekokonaisuus (Minimizing risks of maritime oil transport by holistic safety strategies), on Merikotkan kaikki toimijat yhdistävä kärkihanke. Tutkimuskonsortio on aiemmissa projekteissaan (SAFGOF, OILECO, MET- KU, CAFE, OILRISK) erikoistunut meriliikenteen riskien mallintamiseen. Näissä hankkeissa on kerätty tausta-aineistoja ja metodologiaa sekä luotu alustavia malleja ja työkaluja. MIMIC -hankkeen tavoitteena on yhdistää kasvavat liikennemäärät, tekninen riskianalyysi sekä mahdollisen onnettomuuden ympäristövaikutukset kokonaisvaltaiseksi riski- ja päätösanalyysityökaluksi, jonka avulla voidaan tarkastella merenkulun, ja erityisesti öljykuljetusten riskienhallintakeinoja niin alan yritysten kuin yhteiskunnankin näkökulmasta. Mallin pohjalta pyritään antamaan toimenpidesuosituksia merenkulun kokonaisvaltaisen turvallisuusstrategian kehittämiseksi siten, että onnettomuusriskiä voidaan pienentää mahdollisimman tehokkaasti olemassa olevien resurssien avulla. Tarkoituksena on tunnistaa kustannustehokkaita ja sijoituksena mahdollisimman luotettavia riskinhallintamenetelmiä ja niiden avulla luoda yrityksille ja yhteiskunnalle intressejä riskien hallintaan. Hankkeen lopputuloksena voidaan esittää kokonaisvaltainen kuva meriturvallisuuden ohjauskeinojen tehokkuudesta. Vuoden 2012 aikana ilmestyi kaksi raporttia: "Oil transportation in the Gulf of Finland in 2020 and 2030" ja "Maritime safety and security". Lisäksi työstettiin viittä muuta raporttia, jotka julkaistaan vuoden 2013 aikana. MIMIC -metamalliin (öljyonnettomuuden ja ympäristöriskien arviointi, päätösanalyysi ja kustannustehokkuusanalyysi) luotiin sen teoreettinen rakenne. Vuoden aikana kirjoitettiin useita artikkeleita ja esiteltiin hanketta ja sen työtä alan asiantuntijakonferensseissa. Lisäksi projektihenkilöstölle esiteltiin SmartResponse Web -sovelluksen prototyyppi ja Seatrack Web - sovelluksen uusi alusta. Merikotkan hallinnoiman hankkeen muut partnerit ovat Turun yliopisto/mkk, KyAMK, Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto, Tallinnan teknillinen korkeakoulu, Tarton yliopisto, Ruotsin meteorologinen ja hydrologinen instituutti sekä Suomen Ympäristökeskus. Projekti toimii läheisessä yhteistyössä myös viranomaistahojen, varustamoiden, sekä öljyvahinkoihin ja merenkulun turvallisuuteen liittyvien hankkeiden kanssa. Hanke päättyy vuoden 2013 loppuun mennessä CAFE CAFE on operatiivisen meriturvallisuuden, ennakoivan turvallisuustoiminnan sekä varustamoiden kilpailukykyä kehittävä hanke. Se vastaa usean EU:n Itämeri-strategian mukaisen painopistealueen tavoitteisiin. Hankkeessa on tarkoituksena verkostoitua eri kansallisten merenkulkualan toimijoiden kanssa, erityisesti Itämeren alueella. Hanketta toteuttavat Merikotka ry, Aalto-yliopisto, Turun yliopisto, Turun- ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulut. Hankkeessa on kiinnitetty erityistä huomiota tulosten julkituomiseen yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Osallistuvat yritykset ja organisaatiot tuovat merkittävää lisäarvoa ja auttavat hankkeen etenemisessä. Erityisesti hankkeen sisältöä ja sen julkituomista on mietitty yhdessä ja tällä tavoin on saatu yhteinen näkemys miten asioita kannattaa viedä eteenpäin jotta meriturvallisuuden laajemmat temaattiset tavoitteet -11-

12 saavutetaan. Merenkulun kansainvälisen luonteen takia kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan luomaan laajempi näkemys ja vertailtavuus. Hankkeen sidosryhmät ja toteuttajat ovat toimineet vuorovaikutuksessa kansainvälisten meriklusterin ja -sektorin toimijoiden kanssa mm. osallistumalla yhteisiin seminaareihin, kokouksiin, toteuttaneet kyselyjä, esityksiä, kirjoituksia sekä osallistuneet työpajoihin ja muihin tapahtumiin. Uusien verkostojen luomisen ja yhteisten toimijoiden kartoituksen, pysyvyyden ja yhteistyön malleihin meriturvallisuuden saralla saadaan esimerkkejä hankkeen loputtua sekä nyt tuotettujen raporttien muodossa. Hankkeessa jatkettiin merenkulkualan turvallisuuteen liittyvää raportoinnin tutkimusta kansainvälisten käytäntöjen ja ydintoimijoiden yhteistyöllä. Hankkeen uusia tuloksia voidaan hyödyntää merenkulkualalla koko Itämeren ja Euroopan alueella. Lisäksi verrattuna muihin aloihin, merenkulkualalla ei juurikaan hyödynnetä vastuullista liiketoimintaa, joten saadut uudet sisällöt tuovat uusia mahdollisuuksia kohderyhmille. Hanke päättyy vuoden 2013 loppuun mennessä OILRISK Öljyonnettomuuden sattuessa välimatkat Itämerellä ja erityisesti Suomenlahdella ja Saaristomerellä ovat lyhyitä ja reagointiaika öljyn leviämisen estämiseksi rajallinen. Tästä syystä ajantasaisen ja kattavan ekologisen tiedon ja torjuntasuunnitelmien saaminen käyttöön nopeasti ja helposti auttaa vähentämään ympäristölle aiheutuvaa haittaa. Hankkeessa on 1) koostettu tietokanta Suomenlahdella esiintyvistä uhanalaisista lajeista ja luontotyypeistä, 2) kehitetty web-pohjainen karttaohjelma (OILRISK Web) johon on koottu herkimpien luontoarvojen sijainti Suomenlahdella, 3) luotu dynaaminen karttasovellus OILRISK Map Suomen etelärannikon herkistä luontoarvoista jonka avulla voidaan arvottaa kiireellisimmin suojaamista vaativat alueet öljyonnettomuuden sattuessa sekä valita näille kohteille sopivat puhdistusmenetelmät, 4) arvioitu mahdollisen öljyonnettomuuden puhdistuskustannuksia ja korvauskäytäntöjä, sekä 5) tuotettu uhanalaisille luontotyypeille soveltuvat puhdistussuositukset. Hankkeessa tuotetut käytännön työkalut on kehitetty yhteistyössä loppukäyttäjien ja eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Samalla on luotu yhteistyöverkostoja torjunta- ja ympäristöviranomaisten välille. OILRISK-karttatyökalut ovat maailmanlaajuisesti ainutlaatuisia, sillä hankkeen tiedossa ei muita vastaavanlaisia, operatiivisessa käytössä olevia sovelluksia, joissa luontoarvot ja näiden suojaamisesta seuraava hyöty on sisällytetty käytännön torjuntatyössä käytettäviin tietojärjestelmiin. Merikotka ry:n koordinoimassa hankkeessa muina partnereina ovat Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitos (FEM-ryhmä), Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Suomen ympäristökeskus, Aaltoyliopisto ja Tarton yliopisto. Hankkeelle myönnettiin jatkoaika, jonka turvin hanke on käynnissä 1/ /2013. Hanketta rahoittavat EU:n Central Baltic Interreg IV A -ohjelma, Varsinais- Suomen ELY-keskus, Porvoon kaupunki, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos, Kotkan kaupunki, Päijät- Hämeen liitto, Tarton yliopisto sekä Centrum Balticum -säätiön Saaristomeren suojelurahasto. Hankkeen kustannusarvio on noin 1,13 M. -12-

13 4.1.4 RescOp Kolmivuotinen EU:n Kaakkois-Suomi Venäjä ENPI CBC-ohjelman ensimmäisellä hakukierroksella rahoituksen saanut hanke käynnistyi maaliskuussa 2011 ja sitä koordinoi Tutkimuskeskus Merikotka. Hankkeen muut partnerit ovat Aalto-yliopisto, Kymenlaakson AMK, Suomen Meripelastusseura, Amiraali Makarovin merenkulkuakatemia, Pietarin merenkulkualan teknillinen yliopisto, St.Petersburg Unitary Enterprise "PILARN", Pietarin kaupungin ympäristönsuojelukomitea, Pietarin yliopisto, Merenkulun tutkimus- ja suunnitteluinstituutti sekä Kronstadtin alueen vapaaehtoiset meripelastajat. Hankkeen kustannusarvio on 1,6 M. Hankkeessa edistetään meriturvallisuutta kehittämällä vapaaehtoista meripelastustoimintaa Itäisellä Suomenlahdella. Keskeisimpänä teemana on Kronstadtin vapaaehtoisen meripelastusseuran toiminnan kehittäminen. Vuoden 2012 aikana järjestettiin kaksi koulutusta Kronstadtin vapaaehtoisille meripelastajille Suomen Meripelastusseuran Bågaskärin toimintakeskuksessa. Lisäksi meriturvallisuuden kokonaisvaltaiseksi kehittämiseksi ja mm. pelastuskaluston tarpeen ja sijoittelun suunnittelun tueksi hankkeessa luodaan tilastoihin ja alusten tunnistusjärjestelmätietoihin perustuva simulaatiomalli. Meripelastuksen eri toimijoille järjestetään myös koulutusta ja mm. VTS-operaattoreiden yhteistoimintaa tullaan harjoittelemaan Kotkan, Pietarin ja Tallinnan kesken. Osana meripelastustoimintaa kehitetään lisäksi vapaaehtoisten öljyntorjuntajoukkojen toimintoja. Pietarissa järjestetyt koulutukset ovat olleet erittäin suosittuja. Lisäksi venäläispartnerin edustajat osallistuivat Suomessa WWF:n järjestämään koulutukseen lokakuussa Hankkeen ensimmäinen seminaari järjestettiin syyskuussa 2012 Pietarissa, aiheena Risk Assessment and Safety of Navigation in the Gulf of Finland. Seminaarissa oli runsaasti kansainvälisiä osallistujia (n. 120 henk.) ja se sai hyvin näkyvyyttä paikallisessa mediassa. Merikotkassa projektissa työskenteli vuonna 2012 osa-aikainen projektipäällikkö ja taloushallinnosta vastaava henkilö. Lisäksi Kotkassa työskenteli KyAMK:n projektihenkilöstöä. Hanke on osa laajempaa tavoitetta kehittää vapaaehtoisuuteen perustuvaa meripelastustoimintaa koko Itämeren alueella. Kotkassa yhteistyötä tehdään myös paikallisen meripelastusyhdistyksen kanssa. Hankkeen ja sen puitteissa tehtävän yhteistyön tavoitteena on parantaa meriturvallisuutta konkreettisesti niin, että esim. suomalaiset pienveneilijät saavat tulevaisuudessa nauttia kattavasta ja luotettavasta meripelastuspalvelusta koko Itäisellä Suomenlahdella WINOIL WINOIL (Winter navigation risks and oil contingency plan) on joulukuussa 2011 Kaakkois-Suomi Venäjä ENPI-rahoitusohjelman kolmanteen hakuun jätetty hankehakemus. Hankkeessa on tarkoitus parantaa merenkulun turvallisuutta kehittämällä luotettavaa simulointia jäänavigointiin ja parantaa öljyntorjuntavalmiutta jääolosuhteissa. Hankkeen tavoitteena on saada aikaan strategisia suosituksia kustannustehokkaille riskinhallintatoimenpiteille, jotta ympäristöön kohdistuvat, taloudelliset ja inhimilliset riskit pienenevät Suomenlahden talviolosuhteissa. Lisäksi kehitetään numeraalinen malli alusten käyttäytymisestä jääolosuhteissa. Hankkeessa päivitetään jo olemassa olevaa, Suomen ja Venäjän välistä öljyonnettomuuden valmiussuunnitelmaa sekä varmistetaan tehokas yhteistyö ja tietojenvaihto onnettomuustilanteissa. Hanke käynnistyi ja se jatkuu asti. Vuoden 2012 aika toteutettiin hallinnollisia toimenpiteitä, jotka liittyivät hankkeen käynnistymiseen, sidosryhmäyhteistyöhön, EU rahoittajan viranomaistoimintaan sekä viestintään. Hankkeen muut partnerit ovat Aalto-yliopisto, Suomen ympäristökeskus, Central Marine Research -13-

14 and Design Institute Ltd (CNIIMF), Baltic Salvage and Towage Company (BBASU), St. Petersburg State Marine Technical University (SMTU) ja Agency of Ecological Consulting and Nature Protection Design (Ecoproject) TOPCONS Helmikuussa 2012 alkanutta TOPCONS-hanketta (Transboundary tool for spatial planning and conservation of the Gulf of Finland) koordinoi Merikotka ry ja sen sisällön toteutuksesta vastaavat Suomen ympäristökeskus, Geologian tutkimuskeskus, Helsingin yliopisto, Metsähallitus, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, A.P. Karpinskyn Venäjän geologinen tutkimusinstituutti, Venäjän tiedeakatemian Pietarin tutkimuskeskuksen poikkitieteellinen asiantuntijaryhmä ja Venäjän valtiollinen hydrometeorologinen yliopisto. Hankkeen rahoitus tulee Kaakkois-Suomi Venäjä ENPIrahoitusohjelmasta, hankkeen toteutusaika on 34 kuukautta ja kokonaisbudjetti 1,7 M. Vaikka ihmisen toiminta merialueella lisääntyy kiihtyvällä nopeudella, merialuesuunnittelussa tulisi huomioida myös meriluonnon suojelu. TOPCONS-hankkeen tavoitteena on tuottaa merialueiden suunnittelutyöhön työkalu, jonka avulla sekä merialueille ja niiden läheisyyteen sijoittuvat ihmistoiminnot että luontoarvot voidaan huomioida kestävällä tavalla. Itäiseltä Suomenlahdelta jo olemassa oleva geologinen ja biologinen aineisto kootaan yhteen ja tuotetaan GIS-työkalun avulla karttaaineistoja ihmistoimintojen sijoittumisesta merialueelle. Geologisen ja biologisen monimuotoisuuden välisiä suhteita tutkitaan tarkemmin kartoitetuilta alueilta. Yhtenä tavoitteena on selvittää voidaanko biologisen monimuotoisuuden sijainti ennustaa geologisten ja fysikaalisten ympäristömuuttujien perusteella. Hankkeessa tutkitaan myös ihmistoimintojen vaikutusta vedenalaisiin maisemiin ja elinympäristöihin, sekä esimerkiksi kalojen lisääntymisalueiden sijoittumista geologisesti ja biologisesti monimuotoisille alueille. Hankkeessa yhdistetään ihmistoimintojen vaikutus sekä luonnosta tehdyt havainnot ja havaintoihin pohjautuvat mallit lajien ja elinympäristöjen levinneisyyksistä. Tietoja hyödynnetään alueella tehtävän hoidon- ja käytön- sekä merialueen suunnitteluun. 4.2 Merikotka tutkimuskeskuksen osapuolet hallinnoijana MOPO Vuoden 2012 alkupuolella päättyneessä Mobiilisatama (MOPO) -hankkeessa etsittiin keinoja satamasidonnaisen meri- ja maaliikenteen hallinnan parantamiseksi älykkään liikenteen avulla tietoja viestintäteknologioita hyödyntäen. Hankkeessa tutkittiin Suomen satamien tiedonvaihdon nykytilaa ja satamissa käytössä olevia tietojärjestelmiä, kartoitettiin maailmanlaajuisesti käytössä olevia Port Community System (PCS) -järjestelmiä ja selvitettiin niiden soveltuvuutta Suomen satamatoimintaympäristöön, luotiin PCS -järjestelmästä HaminaKotkan satamaan pilot-ratkaisu sekä tutkittiin kuivasatamakonseptin toimivuutta muun muassa ympäristövaikutusten, kustannusten ja tiedonvaihdon näkökulmasta. Vuonna 2012 MKK julkaisi Mobiilisatama-hankkeen keskeiset tulokset yhteen kokoavan loppuraportin ja esitteli omia tuloksiaan hankkeen loppuseminaarissa. Mobiilisatama (MOPO) oli kolmivuotinen ( ) TEKES -rahoitteinen Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen, Kymenlaakson ammattikorkeakoulun, Lappeenran- -14-

15 nan teknillisen yliopiston sekä Talent Partners Oy:n kanssa yhteistyössä toteutettava hanke. Syksyllä 2011 Mobiilisatama -hanke sijoittui jaetulle 1. sijalle Kymenlaakson maakunnan INNOSUOMIkilpailussa KUMI KUMI Logistiikka- ja kuljetusalan tuotevahinkojen minimointi hankkeessa Turun yliopisto tutki logistiikkatoiminnoissa tapahtuvia tuotevahinkoja ja toimintamalleja kirjallisuustutkimuksen, tilastollisen analyysin ja haastattelujen avulla. Vuonna 2010 alkanut kaksivuotinen hanke sai rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastolta ja Tekesiltä sekä useilta satamakaupungeilta ja yrityksiltä. Vuonna 2011 hankkeen ensimmäisen vaiheen kirjallisuustutkimus ja haastattelut, joiden kohderyhmänä olivat erityyppisten tavaralajien rahdinantajat ja eri kuljetusmuotojen edustajat, saatiin päätökseen. Kirjallisuustutkimuksen ja empiirisen tutkimuksen tulokset koottiin raportiksi ja esiteltiin myös tieteellisessä seminaarissa. Tulosten pohjalta valittiin kolme yritystä syvähaastatteluja varten. Hankkeen toisessa vaiheessa selvitettiin tilastollisen analyysin ja syvähaastattelujen avulla syitä logistiikka-alan tuotevahinkoherkkyyteen sekä näistä nousevia kehitystarpeita. Tilastoanalyysissä tutkittiin eri vakuutusyhtiöiden kuljetusvahinkotilastoja. Syvähaastatteluissa kartoitettiin tuotevahinkoihin liittyviä asenteita eri organisaatiotasoilla. Vuonna 2012 hankkeen toisen vaiheen tulokset koottiin yhdeksi raportiksi. Tutkimustuloksista julkaistiin myös kaksi artikkelia logistiikka-alan lehdissä ja tuloksia esiteltiin logistiikka- ja kuljetusalan messuilla EfficienSea Hankkeessa rakennetaan ajantasainen riskientunnistamisjärjestelmä, joka pystyy varoittamaan kasvaneista riskeistä eri merialueilla. Järjestelmän avulla kyetään vähentämään alusonnettomuuksien vaaraa. Suomen vastuulla oleva työpaketti liittyy Merenkulkulaitoksen IDiSS -hankkeeseen, jonka tarkoituksena on luoda älykkäitä työkaluja alusliikenteen ohjaukseen. Kyseessä on vuonna 2008 alkanut hanke Itämeren turvallisuuden kehittämiseen, partnereina ovat Pohjoismaat, Puola ja Viro. Hankkeen kokonaisbudjetti on 8 M ja suomalaisten osuus 1,1 M. Suomalaiset partnerit ovat Liikennevirasto, Aalto-yliopisto ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu. Hankkeen rahoitus on EU:n Itämeriohjelmasta, Kotkan kaupungilta ja Kymenlaakson ammattikorkeakoululta. Aaltoyliopiston osahankkeessa algoritmi dynaamiselle laivaliikennemallille ja malli laivojen yhteentörmäystodennäköisyyden arvioimiseksi on kehitetty erityisesti Suomenlahden laivaliikenteelle. Kirjallisuuskatsauksessa kartoitettujen mallien puutteita on arvioitu ja malleja kehitetty havaittujen puutteiden korjaamiseksi. Lisäksi on kehitetty algoritmi läheltä piti -tilanteiden havaitsemiseksi AIStiedoista. Havaittuja tilanteita on analysoitu paremman ymmärryksen saavuttamiseksi liikenteen ja onnettomuuksien väliselle yhteydelle. Toinen tutkimusosio on keskittynyt tankkilaivaonnettomuuteen liittyvän öljyn määrän laskentamallien kehittämiseen. Eri malleja arvioida öljyn määriä ja niiden esiintymistodennäköisyyttä on kehitetty. Mallien avulla on arvioitu todennäköisen öljyn määrää Suomenlahdella tapahtuvissa onnettomuuksissa. Hanke päättyi helmikuussa

16 4.2.4 SAFEWIN SAFEWIN -hankkeessa tutkitaan erityisesti puristustilanteen syntyä ja mallinnusta laivan liikkuessa Itämeren jääolosuhteissa. Hankkeessa tehdään laajat kenttäkokeet täysmittakaavassa ja lisäksi tilannetta tutkitaan sekä laskennallisesti että mallikokeilla. Tavoitteena on kehittää nykyistä luotettavimpia menetelmiä puristustilanteen syntymisen mallintamiseen ja laivan selviytymisen ennustamiseen kyseisessä tilanteessa. 4-vuotinen puiteohjelmahanke SAFEWIN on kokonaisbudjetiltaan noin 3,8 M ja se käynnistyi syyskuussa Aalto-yliopisto toimii hankkeen koordinaattorina ja siinä on partnereina merenkulun viran-omaisia, suunnittelukonttoreita, tutkimuslaitoksia ja varustamoja Suomesta, Virosta, Ruotsista, Norjasta, Saksasta ja Kroatiasta. Vuoden 2012 aikana hankkeessa jatkettiin aikaisempina tehtyjen laajojen Perämerellä tehtyjen kenttäkokeiden analysointia. Lisäksi Aallon jäätankissa tehtiin laajat mallikokeet, joilla selvitettiin puristustilanteessa laivaan syntyviä kuormia ja laivan todennäköisyyttä jäädä kiinni puristavassa tilanteessa. Perämerellä tehtyjen täysmittakaavahavaintojen pohjalta on ryhdytty kehittämään riskimallia, jolla voidaan ennustaa laivan kiinnijuuttumistodennäköisyyttä CHEMBALTIC Kemikaalien merikuljetusten riskit Itämerellä Itämeri on yksi vilkkaimmin liikennöidyistä meristä maailmassa ja se on erittäin herkkä mahdollisen kemikaalionnettomuuden ympäristövaikutuksille. Tällä hetkellä 25 % Itämerellä liikennöivistä aluksista on joko öljysäiliöaluksia tai aluksia, jotka kuljettavat kemikaaleja. Navigointi Itämerellä on haastavaa suhteellisen mataluuden, kapeiden navigointireittien ja kausittaisen jääpeitteen vuoksi. Kemikaalionnettomuudet muodostavat arvaamattoman uhkatekijän eri kemikaalien toisistaan poikkeavien vahinkopotentiaalien vuoksi. Chembaltic -hanke kerää tutkimustietoa Itämerellä kuljetettavista kemikaaleista ja niiden mahdollisista ympäristövaikutuksista. Hankkeessa myös mallinnetaan kemikaalikuljetusten onnettomuusriskejä. Erityiskysymyksinä hankkeessa mm. analysoidaan tankkien pesuvesien vaikutuksia Itämerelle ja tutkitaan konttien kaasutusta. Hanke toteutetaan yhteistyössä viranomaisten, kemikaali- ja kuljetusyritysten sekä tiedeyhteisön kanssa. Tieto eri kemikaalien meriympäristölle aiheuttamista riskeistä on avaintekijä varauduttaessa mahdolliseen onnettomuuteen. Tarkoituksena on uuden tutkimustiedon avulla kartoittaa kemikaalien aiheuttamia riskejä merikuljetuksissa ja tehdä suosituksia riskien vähentämiseksi. Chembaltic -hankkeessa on vuonna 2012 kerätty tutkimustietoa Itämerellä kuljetettavista kemikaaleista ja niiden mahdollisista ympäristövaikutuksista. Hankkeessa on myös mallinnettu kemikaalikuljetusten onnettomuusriskejä. Erityiskysymyksistä on tarkasteltu tankkien pesuvesien vaikutusta ympäristöön kirjallisuustutkimuksen pohjalta. Chembaltic -hanke toteutetaan välisenä aikana Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen, Aalto-yliopiston ja Merikotka-tutkimuskeskuksen yhteistyönä. Projektin kustannusarvio on Rahoittajina hankkeessa toimivat Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus (Tekes), Neste Oil Oyj, Vopak -16-

17 Chemicals Logistics Finland Oy, HaminaKotka Satama Oy, Crystal Pool Ltd ja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi. Muuta tukea hankkeessa antavat Suomen Varustamot ry ja Suomen Satamaliitto ry NANNUT Projektin tavoitteena oli kehittää vedenalaisen luonnon huomioimista ihmistoimintojen suunnittelussa, esimerkiksi satamatoiminnoissa. Vuoden 2012 aikana satamia koskevassa osuudessa viimeisteltiin ja julkaistiin raportti Satamat ja vedenalainen luonto (Storgård, Viljanen, Reunamo, Haavisto, Ehrnsten; Turun yliopiston merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen julkaisuja B 189/2012) sekä esite Satamat ja meriympäristö: vedenalaisen luonnon huomiointi satamatoiminnoissa. Maaliskuussa 2012 NANNUT järjesti roadshown Suomen rannikolla (Kotka, Helsinki, Tammisaari ja Turku) sekä Maarianhaminassa ja Tukholmassa. Näissä tapahtumassa esiteltiin projektin tärkeimpiä tuloksia sidosryhmille, sekä näytettiin projektin tuloksena syntynyttä filmiä Pinnan alla /under ytan. Projekti päättyi NANNUT-hanke oli Novia-ammattikorkeakoulun hallinnoima hanke, jossa Turun yliopiston ja Metsähallituksen Kotkan yksiköt olivat mukana FINMARINET FINMARINET on Suomen ympäristökeskuksen koordinoima EU:n LIFE+ ohjelman rahoittama nelivuotinen hanke. Hankkeen kokonaisbudjetti on 3,4 M ja se käynnistyi Hankkeeseen osallistuu SYKE, Metsähallituksen Luontopalvelut, Geologian tutkimuskeskus, Åbo Akademi ja Turun yliopisto. Hankkeen tavoitteena on Suomen rannikon Natura 2000 verkoston edustavuuden arviointi vedenalaisten luontotyyppien suhteen. Hankkeessa kartoitetaan vedenalaisten Naturaluontotyyppien esiintymistä viidellä eri rannikon Natura-alueella, joista yksi kattaa itäisen Suomenlahden kansallispuiston H-TTransPlan Turun yliopisto oli mukana vuoden 2012 lopussa päättyneessä H-TTransPlan -projektissa, jossa kerättiin tietoa Helsinki-Tallinna -alueen kehitystarpeista logistiikan ja aluesuunnittelun näkökulmasta. Projektissa tuotettiin vaihtoehtoiset strategiat suunnittelusta vastaavien viranomaisten työkaluiksi. Hankkeessa yhdistettiin akateemisen tutkimuksen sekä julkisen ja yksityisen sektorin toimijat Suomenlahden molemmin puolin sekä tuotettiin tietoa ja analyysejä alue- ja kaupunkisuunnittelijoille yhteistyön ja yhteisen oppimisprosessin avulla. Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen osuus H-TTransPlan -hankkeessa painottui vuodelle 2011, jolloin MKK tutki Helsinki- Tallinnan liikenteen kehitystä erityisesti yksikköliikenteen osalta sekä osallistui hankkeessa luotuihin liikenneskenaarioiden kehittämiseen. Vuoden 2012 aikana MKK julkaisi tutkimustuloksistaan yhden konferenssiartikkelin ja yhden yleistajuisen artikkelin sekä osallistui koko hankkeen tulokset yhteen kokoavan loppuraportin tekemiseen. H-Ttransplan -hanke sai rahoitusta Central Baltic Interreg IV A ohjelman Etelä-Suomi-Viro -alaohjelmasta vuosina 2011 ja Hankkeen -17-

18 partnereita olivat Helsingin ja Tallinnan kaupungit, paikallisviranomaiset ja yliopistot molemmista maista, Virosta ja Suomesta Scenarios for the development of maritime safety and security in the Baltic Sea region Turun yliopisto teki tilaustutkimuksen meriturvallisuuden tulevaisuusskenaarioista Itämeren alueella. Työn tilasi The international Steering Committee for the Priority Area on Maritime Safety and Security in the EU Strategy for the Baltic Sea Region, jota edustivat Danish Maritime Authority ja LVM. Työssä muodostettiin kolme vaihtoehtoista tulevaisuusskenaariota merenkulun turvallisuuden kehitykselle Itämeren alueella. Työ perustui kyselyyn sekä skenaariotyöpajaan. Skenaariotyön tavoitteena oli tuottaa ideoita tulevaisuuden mahdollisista kehityspoluista ja siitä, miten toivottua kehitystä voitaisiin vahvistaa ja uhkakuvia torjua Ecologically Friendly Port Turun yliopisto ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu olivat mukana satamien ympäristövaikutusten hallintaan keskittyvässä Ecologically Friendly Port hankkeen valmistelussa. Hankkeen pääpartnerina on Russian State Hydrometeorological University ja toisena venäläisenä partnerina Ust- Lugan satama. Hanke sai vuoden 2012 aikana myönteisen rahoituspäätöksen Kaakkois-Suomi Venäjä ENPI CBC ohjelmasta ja se alkoi virallisesti joulukuussa Ecologically Friendly Port hanke on kaksivuotinen ja sen kokonaisbudjetti on Hankkeessa luodaan strategia ja toimeenpanosuunnitelma Ecologically Friendly Port, jonka tavoitteena on Suomenlahden ja Itämeren ympäristön suojelu satamatoiminnan haittavaikutuksilta. Strategia perustuu eri maiden parhaisiin käytäntöihin ja yhteistyöhön satamien ja satamakaupunkien asukkaiden kanssa. Hankkeen työpaketit käsittelevät ympäristövaikutusten hallinnan nykytilaa ja korvaavien toimenpiteiden kehittämistä, ympäristölainsäädäntöä ja ympäristövaikutusten seurantaa, yhteistyön kehittämistä sidosryhmien välillä sekä sataman suhdetta ympäröivään kaupunkiin ja sen asukkaisiin FAROS FAROS (Human Factors in Risk-Based Ship Design Methodology) on uusi EU:n 7. puiteohjelman hanke, jossa Aalto yliopisto on mukana. Hanke käynnistyi ja se jatkuu kolme vuotta. Hankkeessa on mukana kumppaneita Iso-Britanniasta, Espanjasta, Italiasta, Saksasta, Kreikasta ja Virosta. Suomesta hankkeeseen osallistuu Aallon lisäksi VTT. Hankkeen tavoitteena on selvittää miten inhimillinen tekijä pitää huomioida riskipohjaisessa laivasuunnittelussa. Hankkeen puitteissa tehdään mm laajat kokeet simulaattoriympäristössä, jossa selvitetään mm. laivan liikkeiden ja värähtelyjen aiheuttamaa miehistön väsymystä ja sen merkitystä laivojen riskitasoon. -18-

19 ECOKNOWS Helsingin yliopiston ECOKNOWS hankkeen tavoitteena on parantaa ekologisen ja biologisen tiedon käyttöä kalakantojen arvioinnissa ja kalastuksen säätelyssä ja siten parantaa yhteyttä perinteisen kalabiologisen tietämyksen (sukukypsyys, kasvu, hedelmällisyys jne.) ja kalakantojen arvioinnin välillä. Hankkeessa pyritään ottamaan parempaan käyttöön olemassa olevia laajoja biologisia ja ympäristömuuttujien tietokantoja, julkaistuja artikkeleita, sekä seuranta-aineistoja, joita EU:n aineistonkeruusäädökset edellyttävät ja ICES ja EU:n jäsenvaltiot säilyttävät, sekä kehittämään laskennallinen oppimisympäristö, joka hyödyntää FishBase:n laajoja aineistoja. ECOKNOWS - hanketta rahoittaa EU:n 7. puiteohjelma. Hankkeeseen osallistuu Suomesta myös Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos PROBAPS Helsingin yliopiston PROBAPS:n tavoitteena on kehittää simulointimalli, jota voidaan käyttää kustannus-hyötyanalyysissä taistelussa rehevöitymistä vastaan Itämerellä. Lisäksi hankkeessa tutkitaan meriliikenteeseen liittyviä ympäristöriskejä. Erilaisia tulevaisuuden skenaarioita testataan ja vertaillaan Itämeren tilan parantamiseksi. Tutkimusprojekti on osa kansainvälistä BalticSTERN hanketta, jossa on mukana useita Itämeren maita. Helsingin yliopiston, FEM tutkimusryhmän vastuulla on kehittää malleja meriliikenteen riskinarviointiin sekä tehdä Bayesiläinen kustannushyötyanalyysi Suomenlahdelle, jossa otetaan huomioon useita riskitekijöitä. Projektin muita partnereita ovat MTT (projektin koordinaattori Suomessa) sekä SYKE. Hanketta rahoittaa Sektoritutkimuksen neuvottelukunta MULTIDOM Helsingin yliopiston MULTIDOM tutkimushankkeessa arvioidaan pohjoisen Itämeren ekosysteemin vasteita orgaaniselle kuormitukselle yhdistämällä eri aineistoja todennäköisyyslaskennan keinoin. Myös vaihtoehtoisten säätelykeinojen käyttökelpoisuus liuenneen orgaanisen aineksen (DOM) kuormituksen kontrolloimiseksi arvioidaan. Helsingin yliopiston FEM tutkimusryhmän työpanos kohdistuu vesiekosysteemivaikutuksia arvioivaan osahankkeeseen. Siinä kehitetään todennäköisyyspohjaisia malleja Pohjanlahden ekosysteemin muutosten ymmärtämiseksi ja ennustamiseksi. MULTIDOM hankkeeseen osallistuvat lisäksi Helsingin yliopiston ympäristötutkimuksen ja - opetuksen yksikkö (HENVI), Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT). 4.3 Vuonna 2012 valmistellut hankkeet ja rahoitushaut Kurppa Kuljetusvahinkojen vähentämiseen kuuluu olennaisena osana henkilöstön kouluttaminen. Kuljetusvahinkoriskien vähentäminen yrityksissä - perehdyttämispaketti -hankkeen tavoitteena on vähentää kuljetusvahinkoja logistiikka-alan yrityksissä lisäämällä työntekijöiden tietoisuutta kuljetusvahingois- -19-

20 ta ja parantamalla työntekijöiden asenteita kuljetusvahinkoja kohtaan. Projektin kohderyhmänä ovat erityisesti Etelä-Suomessa toimivat logistiikka- ja kuljetusalan yritykset. Projektissa syntyy kirjallinen perehdyttämisopas, jota voidaan käyttää apuna henkilöstön kouluttamisessa. Rahoitusta haettiin Päijät-Hämeen liiton Etelä-Suomen EAKR hausta RoadShow 2014! RoadShow 2014! on tiedotukseen ja viestintään keskittyvä hanke, jonka tavoitteena on yhdistää Merikotka tutkimuskeskuksen hankkeissa syntyneet tulokset, parhaat käytännöt ja toimintamallit. Tuloksena valmistetaan yleistajuista aineistoa loppukäyttäjille ja järjestetään tilaisuuksia em. aineiston välittämiseksi. Rahoitusta haettiin Päijät-Hämeen liiton Etelä-Suomen EAKR Lump Sum - hausta Meriturvallisuus ja ympäristö 2014 seminaari Meriliikenteen turvallisuus ja meriympäristön pilaantuminen ovat Itämeren ja Suomenlahden tulevaisuuden suuret uhat. Turvallisuuden parantamiseksi ja ympäristöriskien pienentämiseksi on erittäin tärkeää, että kansalliset ja kansainväliset sidosryhmät verkostoituvat sekä saavat uusinta tietoa ja parhaita käytäntöjä Itämeren alueella. Tätä tarkoitusta varten esitettiin järjestettäväsi Meriturvallisuus ja ympäristö seminaari kesällä Seminaari liittyy Suomenlahti vuoden 2014 tapahtumiin. Rahoitusta haettiin Päijät-Hämeen liiton Etelä-Suomen EAKR LumpSum-hausta. Alustava myöntö rahoitukseen saatiin joulukuussa Tukholma-Pietari kehityskäytävä Valmistuva E18 moottoritie lisää Tukholma-Pietari kehityskäytävän tavara-, ihmis- ja pääomavirtoja merkittävästi. Tukholma-Pietari kehityskäytävä hankkeessa haetaan ratkaisuja erityisesti vähähiilisten palveluiden, kansainvälisten palveluiden, kansainvälisten investointien sekä meriteknologiaklusterin näkökulmasta sille, miten Turun, Helsingin ja Kotkan-Haminan kaupunkiseudut parhaiten hyödyntävät uuden logistisen väylän tuomat sosioekonomiset mahdollisuudet. Hankkeen hakijana toimi Cursor Oy. Rahoitusta haettiin Päijät-Hämeen liiton Etelä-Suomen EAKR hausta. Myönteinen rahoituspäätös tuli joulukuussa TalviSÖKÖ Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa on toteutettu kaksi SÖKÖ -hanketta, joissa on kehitetty viranomaisille tarkoitettua ohjeistusta suurten alusöljyvahinkojen rantapuhdistukseen. Hankkeissa kehitetty SÖKÖ -toimintamalli päätettiin ottaa valtakunnalliseksi ohjeistukseksi, ja työtä jatketaan tällä hetkellä Pohjanlahdella, Saaristomerellä sekä Saimaalla. Toimintamalli kehitettiin aluksi soveltuvaksi vain vapaan veden aikaan ja ns. normaaleihin olosuhteisiin. Rantapuhdistusta talvisissa olosuhteissa ei selvitetty näissä hankkeissa. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu haki rahoitusta -20-

MERIKOTKA tutkimustoiminta

MERIKOTKA tutkimustoiminta MERIKOTKA tutkimustoiminta 29.11.2007 Ulla Tapaninen, professori Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.merikotka.fi mkk.utu.fi Strategiset perusteet Lähtökohdat meriliikenteen

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin?

Miten tästä eteenpäin? Miten tästä eteenpäin? 16.11.2010 Professori Ulla Tapaninen, Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus MERIKOTKA 0 / 11 Itämeri ja Suomenlahti 1 / 11 Source: HELCOM. Case 1: Onni onnettomuudessa Tankkeri

Lisätiedot

Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys ry Merikotka-tutkimuskeskus TOIMINTAKERTOMUS 2014

Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys ry Merikotka-tutkimuskeskus TOIMINTAKERTOMUS 2014 Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys ry Merikotka-tutkimuskeskus TOIMINTAKERTOMUS 2014 1. TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS Kansikuva: Maiju Lanki/Metsähallitus Vuonna 2014 vietettiin Suomenlahti-vuotta,

Lisätiedot

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Tulevaisuuden reaalinen kilpailukyky rakentuu olemassa olevan osaamisen pohjalle Kaikki

Lisätiedot

Centrum Balticum -keskus

Centrum Balticum -keskus Centrum Balticum -keskus 9.10.2012 Vanha Suurtori 7, 20500 Turku www.centrumbalticum.org Centrum Balticum säätiön lyhyt historiikki Centrum Balticum säätiö perustetaan vuonna 2006 Säätiön perustajina 5

Lisätiedot

Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi

Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi 22.1.2014 Piia Karjalainen, Liikenne- ja viestintäministeriö Merenkulku Itämerellä ja globaalisti uusien haasteiden edessä Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma

Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma 2014-2020 Uutta rahoituskautta kohti hanketoimijoiden yhteistyötilaisuus uusista rahoitusmahdollisuuksista Lahti, 14.5.2013 Neuvotteleva

Lisätiedot

Merentutkimusta tehdään

Merentutkimusta tehdään Helsingin yliopiston Itämeristrategia Luonnos strategiakaudelle 2009-2013 Jorma Kuparinen Merentutkimusta tehdään Yliopistoissa ja korkeakouluissa Valtion tutkimuslaitoksissa (Suomen ympäristökeskus, Geologian

Lisätiedot

Itämeri -seminaari 3.12.2008

Itämeri -seminaari 3.12.2008 Itämeri -seminaari 3.12.2008 HAAGA-HELIA amk Liisa Rohweder KTT, yliopettaja Kestävä kehitys ja vastuullinen liiketoiminta 1 Miksi HAAGA-HELIA otti Itämerihaasteen vastaan? Yhteiskuntavastuullista toimintaa

Lisätiedot

Kuva: Juha Nurminen. Tankkeriturva-hanke

Kuva: Juha Nurminen. Tankkeriturva-hanke Kuva: Juha Nurminen Tankkeriturva-hanke Pekka Laaksonen 21.05.2010 John Nurmisen Säätiö John Nurmisen Säätiö on perustettu 1992 John Nurminen Oy:n aloitteesta. Tarkoitustaan säätiö toteuttaa monin eri

Lisätiedot

Meritilannekuva ja dynaaminen riskienhallinta paikkatiedoin. Tommi Arola Meriliikenteen ohjaus

Meritilannekuva ja dynaaminen riskienhallinta paikkatiedoin. Tommi Arola Meriliikenteen ohjaus Meritilannekuva ja dynaaminen riskienhallinta paikkatiedoin Tommi Arola Meriliikenteen ohjaus Teemat Suomenlahden alusliikenne ja alusliikennepalvelu Missä tietoa tarvitaan ja mitä tietoa välitetään merenkulkijoille?

Lisätiedot

Tutkimuspalveluiden kansallinen yhteistyö. RISTIKKI ryhmän ehdotus

Tutkimuspalveluiden kansallinen yhteistyö. RISTIKKI ryhmän ehdotus Tutkimuspalveluiden kansallinen yhteistyö RISTIKKI ryhmän ehdotus 1 Ristikki -ryhmä RIS (Research & Innovation Services) + tikki Ryhmä perustettiin 2011 Tutkimushallinnon päivien yhteydessä Ryhmä vai tehtäväkseen

Lisätiedot

VELMU-arviointi: Tutkimus ja koulutus. VELMU-seminaari Johanna Mattila

VELMU-arviointi: Tutkimus ja koulutus. VELMU-seminaari Johanna Mattila VELMU-arviointi: Tutkimus ja koulutus VELMU-seminaari 7.12.2010 Johanna Mattila Tutkimus, kehitys ja koulutus on jaettu kahteen osaan Toteuttajat: Tutkimus Koulutus Åbo Akademi (vetovastuu), kaikki VELMU

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ Tämän johtosäännön on hyväksynyt Helsingin yliopisto 9.6.2010, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) 23.8.2010,

Lisätiedot

Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa. Tilanne

Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa. Tilanne Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa Tilanne 19.6.2012 Suomen avainluvut 7. puiteohjelmassa Varmistunut rahoitus 558 M Suomalaisille osallistujille varmistunut rahoitus. Osallistumiset 1 687 Suomalaisten osallistumisten

Lisätiedot

Itämerihaaste Baltic Sea Challenge

Itämerihaaste Baltic Sea Challenge Itämerihaaste Baltic Sea Challenge Lotta Ruokanen Helsingin kaupungin ympäristökeskus 7.12.2009 1 Helsingin ja Turun julkilausuma Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Turun ja Helsingin kaupungit tekivät

Lisätiedot

Fintrip esittely. Fintrip-seminaari liikenteen tutkimus- ja kehittämistoiminnasta, Suomen ja Venäjän välinen liikenne, 20.5.

Fintrip esittely. Fintrip-seminaari liikenteen tutkimus- ja kehittämistoiminnasta, Suomen ja Venäjän välinen liikenne, 20.5. Finnish Transport Research and Innovation Partnership Fintrip esittely Fintrip-seminaari liikenteen tutkimus- ja kehittämistoiminnasta, Suomen ja Venäjän välinen liikenne, 20.5.2013, Helsinki Johanna Särkijärvi,

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 28.7.2015 COM(2015) 362 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE tavaroiden ja matkustajien merikuljetuksia koskevista tilastoista annetun direktiivin 2009/42/EY

Lisätiedot

Ilmansuojeluyhdistys ry. Luftvårdsföreningen rf. Finnish Air Pollution Prevention Society

Ilmansuojeluyhdistys ry. Luftvårdsföreningen rf. Finnish Air Pollution Prevention Society 1 ILMANSUOJELUYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2/2015 Aika: 26.11.2015 klo 15.00 Paikka: THL, Mannerheimintie 168 B ESITYSLISTA: 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin sekä kahden pöytäkirjantarkastajan

Lisätiedot

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen FORS-seminaari Turvallisuus ja riskianalyysi Teknillinen korkeakoulu 13.11.2008 MATINEn tehtävä Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE)

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen

Itämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen Itämeren alueen ohjelma 2014+ Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen 5.6.2013 Itämeren alueen ohjelma Baltic Sea Region Programme 2014+ Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelmia Valmisteilla

Lisätiedot

Meriturvallisuus ei parane syyllistämällä

Meriturvallisuus ei parane syyllistämällä Meriturvallisuus ei parane syyllistämällä 6.9.2012 Asiakas- ja potilasturvallisuus ammattieettisenä haasteena Jenni Storgård 0 Esityksen sisältö Meriturvallisuuden kehitys Merenkulun ominaispiirteitä Merionnettomuudet

Lisätiedot

Miten merisuojelualueista saadaan tehokkaita? 08. JOULUKUUTA, 2011 Erikoissuunnittelija Jan Ekebom /Metsähallitus

Miten merisuojelualueista saadaan tehokkaita? 08. JOULUKUUTA, 2011 Erikoissuunnittelija Jan Ekebom /Metsähallitus Miten merisuojelualueista saadaan tehokkaita? 08. JOULUKUUTA, 2011 Erikoissuunnittelija Jan Ekebom /Metsähallitus Esityksen sisältö Mitä suojelualueella tarkoitetaan? Mitä tehokkuudella tarkoitetaan? Mikä

Lisätiedot

EU-hankkeita Baltic SCOPE Baltic LINes Plan4Blue. Riku Varjopuro

EU-hankkeita Baltic SCOPE Baltic LINes Plan4Blue. Riku Varjopuro EU-hankkeita Baltic SCOPE Baltic LINes Plan4Blue Riku Varjopuro Baltic SCOPE Towards coherence and cross-border solutions in Baltic Maritime Spatial Plans Partnerit Merialuesuunnitteluviranomaisia Ruotsi,

Lisätiedot

KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa

KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa 6AIKA - AVOIMET JA ÄLYKKÄÄT PALVELUT-STRATEGIA KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa Muistio Ohjausryhmän kokous 6/2014 Aika: 17.10.2014, 10.00-13.00 Paikka: Tampereen kaupungintalo,

Lisätiedot

Paloturvallisuuden kehittämisohjelma päivitettiin.

Paloturvallisuuden kehittämisohjelma päivitettiin. 1 PALOTUTKIMUSRAATI - 22.3.2012 BRANDFORSKNINGSRÅDET RY TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2011 1. YLEISTÄ Vuosi 2011 oli Palotutkimusraati ry:n kahdeskymmenes toimintavuosi rekisteröitynä yhdistyksenä. Yhdistys

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Yliopistot ja puiteohjelmarahoituksen houkutus ja haasteet

Yliopistot ja puiteohjelmarahoituksen houkutus ja haasteet Yliopistot ja puiteohjelmarahoituksen houkutus ja haasteet Marja Nykänen Suomen EU-T&K-sihteeristö 23.8.2010 Perustietoa 7PO:sta: Suomen EU-T&K- sihteeristö ELY-keskusten Eurooppa- yhteyshenkilöt + EEN-verkosto

Lisätiedot

Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus 3.12.2014 klo 9:15. Minna Alhosalo Hilton Helsinki Kalastajatorppa

Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus 3.12.2014 klo 9:15. Minna Alhosalo Hilton Helsinki Kalastajatorppa Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus 3.12.2014 klo 9:15 Minna Alhosalo Hilton Helsinki Kalastajatorppa Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Turun yliopiston

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN KRIITTINEN VIESTINTÄ, TURVALLISUUS JA IHMISKESKEISET PALVELUT

TULEVAISUUDEN KRIITTINEN VIESTINTÄ, TURVALLISUUS JA IHMISKESKEISET PALVELUT TULEVAISUUDEN KRIITTINEN VIESTINTÄ, TURVALLISUUS JA IHMISKESKEISET PALVELUT Heli Ruokamo, KT Varadekaani, Professori, Kasvatustieteiden tiedekunta Johtaja, Mediapedagogiikkakeskus Lapin yliopisto Sairaalakirjastopäivät,

Lisätiedot

Digitaalinen Itämeri Toteutettavuusselvitystä Jaakko Ristaniemi TestLab Finland Oy

Digitaalinen Itämeri Toteutettavuusselvitystä Jaakko Ristaniemi TestLab Finland Oy Digitaalinen Itämeri Toteutettavuusselvitystä 8.3.2016 Jaakko Ristaniemi TestLab Finland Oy Johdanto TOIMEKSIANTO LVM 2015/11: Toteutettavuusselvitys Digitaalinen Itämeri hankkeen aloittamiseksi Hankkeen

Lisätiedot

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Itä-Suomen yksikkö Kuopio KAIVOSVESIVERKOSTO Ohjelma SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Verkostoyhteistyön tavoitteet Suomen kaivosvesiosaamisen verkosto (myöh. kaivosvesiverkosto tai

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2014

TOIMINTAKERTOMUS 2014 www.saimaanlohikalayhdistys.fi Sivu 1/5 TOIMINTAKERTOMUS 2014 YLEISTÄ Yhdistyksen toiminnan yleistavoite Saimaan lohikalayhdistyksen on tarkoitus edistää Vuoksen vesistöalueen uhanalaisten lohikalakantojen

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 18.6.2014 1 29.8.2014 Ohjelmakauden 2014 2020 käynnistyminen Valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien hankehaut

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia?

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Itämerihaasteen kansallinen seminaari 16.11.2010 Satu Viitasalo-Frösén Helsingin kaupungin ympäristökeskus Miksi uusi hanke? 2007

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Projektien tuottamat aineistot BORISjärjestelmässä

Projektien tuottamat aineistot BORISjärjestelmässä Projektien tuottamat aineistot BORISjärjestelmässä BORIS2 koulutukset Kati Tahvonen, Meri Hietala, Heli Haapasaari Ympäristövahinkojen torjuntaryhmä Samuli Neuvonen Tietokeskus SÖKÖ-toimintamalliin perustuvat

Lisätiedot

HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha

HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha Hankkeen nimi: MAL-verkosto Hankkeen 1.1.2010-31.12.2011, myönnetty jatko 2012 toteutusaika: Toteuttaja: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Yhteyshenkilö:

Lisätiedot

Aallosta kestävän kehityksen osaajia

Aallosta kestävän kehityksen osaajia Aallosta kestävän kehityksen osaajia LUMA-toimintaa yläkouluille ja lukioille RCE Espoon Unelman päivän seminaari Tiistaina 2.12.2014 @ Espoon valtuustotalo Meri Löyttyniemi, Aalto kampuspalvelut, kestävän

Lisätiedot

YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit

YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit Tutkimusjohtaja 8.5.2014 Laura Höijer 2 Esitelmän rakenne 1. Yleistä YM:n T&K toiminnasta

Lisätiedot

Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko

Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko NaviGate Tiedekahvila 18.05.2016 Meriklusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit (Meri-Erko) 1.3.2016-30.09.2018 Hankkeessa

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

90 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus...3. 91 Pöytäkirjan tarkastajien valinta...3. 92 Käsittelyjärjestys...3

90 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus...3. 91 Pöytäkirjan tarkastajien valinta...3. 92 Käsittelyjärjestys...3 Kotkan - Haminan seudun seutuvaliokunta 9.9.2013 PÖYTÄKIRJA Nro 9/2013 KOKOUSAIKA Maanantaina 9.9.2013 kello 12.00 14.10 KOKOUSPAIKKA Eagle-talo 3. krs., Kyminlinnantie 6, Kotka 90 Kokouksen laillisuus

Lisätiedot

Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus Hannu Koponen & Raija Partanen

Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus Hannu Koponen & Raija Partanen Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus 8.9.2016 Hannu Koponen & Raija Partanen 1 KESKI-SUOMEN KANNALTA TÄRKEIMMÄT RAHOITUSOHJELMAT Itämeri-ohjelma (Interreg Baltic Sea Programme) Pohjoinen periferia

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto TYÖ JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys ja alueosasto 10.3.2016 EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ TAVOITETTA 2014 2020 TOTEUTTAVIEN RAJAT YLITTÄVÄN YHTEISTYÖN OHJELMIEN VUODEN 2016 VALTION RAHOITUSOSUUDEN

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

1 Hakuaika Haku aukeaa ja päättyy

1 Hakuaika Haku aukeaa ja päättyy Tekesin Innovation Scout rahoitus julkisille tutkimusorganisaatioille kansainvälisen innovaatio-osaamisen kehittämiseksi korkeakouluissa ja tutkimusorganisaatioissa (ent. KINO) 1 Hakuaika Haku aukeaa 15.8.2016

Lisätiedot

Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia. Säätytalo 9.10.2013

Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia. Säätytalo 9.10.2013 Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia Säätytalo Meriliikennestrategia Taustalla hallitusohjelma & liikennepoliittinen selonteko Yhteisen halutun tulevaisuuden visio 2030 luominen Strategiakärjet

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä

Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä RESTORE-hanke Jukka Jormola, SYKE Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 RESTORE Rivers: Engagement, Support and Transfering

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Ramsar kosteikkotoimintaohjelma

Ramsar kosteikkotoimintaohjelma Ramsar kosteikkotoimintaohjelma 2016-2020 Ramsar -kosteikkotoimintaohjelman valmistelu Tavoitteena kansainvälisen Ramsarin sopimuksen toimeenpanon eli kosteikkojen suojelun ja kestävän käytön edistäminen

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto 2.3.2017 EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ -TAVOITETTA 2014 2020 TOTEUTTAVIEN RAJAT YLITTÄVÄN YHTEISTYÖN OHJELMIEN VUODEN 2017 VALTION RAHOITUSOSUUDEN

Lisätiedot

Merimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri. Jouni Lappalainen

Merimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri. Jouni Lappalainen Merimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri Jouni Lappalainen 22.09.09 0 Tutkimuksen tarkoitus Onko merenkulun turvallisuuskulttuuri muuttunut ISM-koodin käyttöönoton jälkeen? Kirjallisuustutkimus Haastattelututkimus

Lisätiedot

Central Baltic ohjelma

Central Baltic ohjelma Central Baltic ohjelma 2014-2020 14.9.2015 Ohjelmamaat Suomi + Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia Suomessa ohjelma-alueena Etelä- Suomi: Etelä-Karjala*, Kanta- Häme*, Kymenlaakso, Pirkanmaa*, Satakunta,

Lisätiedot

BalticSeaNow.info- innovatiivinen ja osallistava Itämeri- foorumi

BalticSeaNow.info- innovatiivinen ja osallistava Itämeri- foorumi BalticSeaNow.infoinnovatiivinen ja osallistava Itämerifoorumi BalticSeaNow.info: Projektin rakenne BalticSeaNow.info Innovative participatory forum for the Baltic Sea (BalticSeaNow.info) CB9 Alaohjelma:

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014

Itämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelma (jälleen Interreg ) Järjestyksessä neljäs Itämeren alueen ohjelma Taustalla EU:n

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY TAVOITE - LOGISTIIKAN TEHOKKUUDEN JA KILPAILUKYVYN KEHITTÄMINEN Tarvitaan vahvempia ja tehokkaampia keskittymiä logistiikan kansainvälisen

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 26.8.2014 1 27.8.2014 Rakennerahasto-ohjelman valtakunnallinen toiminta Tavoitteena erityinen lisäarvo sektoripolitiikoiden

Lisätiedot

Merialuesuunnittelun käynnistäminen Merialuesuunnittelun ajankohtaispäivä / Heikki Saarento / Varsinais-Suomen liitto

Merialuesuunnittelun käynnistäminen Merialuesuunnittelun ajankohtaispäivä / Heikki Saarento / Varsinais-Suomen liitto Merialuesuunnittelun käynnistäminen Merialuesuunnittelun ajankohtaispäivä 11.11.2016 / Heikki Saarento / Varsinais-Suomen liitto 1. Lainsäädäntö 2. Kahdeksan maakuntaa kolme suunnitelmaa 3. Organisoituminen

Lisätiedot

Kymenlaakson pelastuslaitos. www.kympe.fi

Kymenlaakson pelastuslaitos. www.kympe.fi Kymenlaakson pelastuslaitos www.kympe.fi ULKOISEN PELASTUSSUUNNITELMAN MUKAINEN HARJOITTELU -SUUNNITTELU TARKOITUS Ulkoisen pelastussuunnitelman ja kohteen sisäisen pelastussuunnitelman toimivuuden varmistaminen

Lisätiedot

EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa

EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus 1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

Uudenmaan liitto Aluekehittäminen

Uudenmaan liitto Aluekehittäminen Uudenmaan liitto Aluekehittäminen 19.5.2014 Kasvun ja yhteistyön kolmiot Häme Päijät-Häme Espoo Helsinki Vantaa Pääkaupunkiseudun kärkikolmio Länsi-, Keski- ja Itä- Uusimaa Uudenmaan kasvukolmio LÄNSI-

Lisätiedot

Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus

Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus 19.4.2016 Raija Partanen Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus 19.4.2016 1 KESKI-SUOMEN KANNALTA TÄRKEIMMÄT RAHOITUSOHJELMAT Itämeri-ohjelma (Interreg Baltic Sea Programme) Pohjoinen periferia ja

Lisätiedot

Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus Jenny Katila Ravintola Pääposti

Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus Jenny Katila Ravintola Pääposti Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus 9.12.2015 Jenny Katila Ravintola Pääposti Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Pori Turun yliopiston Brahea-keskus

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Suomi-Venäjä logistiikkayhteistyön kehittäminentki-hankkeissa FINTRIP 20.5.2013 Kari Kokkonen

Suomi-Venäjä logistiikkayhteistyön kehittäminentki-hankkeissa FINTRIP 20.5.2013 Kari Kokkonen Suomi-Venäjä logistiikkayhteistyön kehittäminentki-hankkeissa FINTRIP 20.5.2013 Kari Kokkonen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu A multidisciplinary institute of higher education that produces high-quality

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Hyvä Rakenteiden Mekaniikan Seura ry:n jäsen, Rakenteiden mekaniikan seura järjestää kevään aikana seuraavaa ohjelmaa:

Hyvä Rakenteiden Mekaniikan Seura ry:n jäsen, Rakenteiden mekaniikan seura järjestää kevään aikana seuraavaa ohjelmaa: Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu Rakentajanaukio 4 A, PL 12100, 00076 Aalto http://rmseura.tkk.fi Y-tunnus: 1108237-1 Jäsentiedote 03.04.2012 JÄSENTIEDOTE 1/2012 Hyvä Rakenteiden Mekaniikan

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 25. marraskuuta 2011 (01.12) (OR. en) 17555/11 ENFOPOL 416 JAIEX 125

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 25. marraskuuta 2011 (01.12) (OR. en) 17555/11 ENFOPOL 416 JAIEX 125 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 25. marraskuuta 2011 (01.12) (OR. en) 17555/11 ENFOPOL 416 JAIEX 125 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Maakuntahallitus 32 14.03.2016

Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Osallistuminen Smart & Clean -projektiin, edustajan nimeäminen sitä toteuttavan säätiön hallintoneuvostoon sekä valtion ja pääkaupunkiseudun välisen kasvusopimuksen 2016

Lisätiedot

EU rahoitusohjelmat luonnon monimuotoisuuden rahoittamisessa

EU rahoitusohjelmat luonnon monimuotoisuuden rahoittamisessa EU rahoitusohjelmat luonnon monimuotoisuuden rahoittamisessa Marianne Kettunen Institute for European Environmental Policy (IEEP) Lontoo / Brysseli EU-rahoitusinstrumentit ja luonnon monimuotoisuus 27

Lisätiedot

Rahoitusmahdollisuuksia EU:n Itämeri-strategian hanketyöhön. Kaakkois-Suomi Venäjä ENI CBC ohjelma Lappeenranta

Rahoitusmahdollisuuksia EU:n Itämeri-strategian hanketyöhön. Kaakkois-Suomi Venäjä ENI CBC ohjelma Lappeenranta Rahoitusmahdollisuuksia EU:n Itämeri-strategian hanketyöhön Kaakkois-Suomi Venäjä ENI CBC ohjelma 5.10.2016 Lappeenranta Ohjelman rahoitus 72,3 Mio, välitarkastelun jälkeen mahdollisesti lisärahoitusta.

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen Puu-Hubi toimintamalli Ari Hynynen 09.06.2015 Puurakentamisen innovaatioympäristö puurakentamisen ekosysteemi kunnat SeAMK kaupungit metsäkeskus 2 1 yliopistot maakuntaliitto yksilöt ELY-keskus verkostoituminen

Lisätiedot

Suomenlahden öljykuljetusten biologisten riskien mallintaminen ja päätösanalyysi Bayes-verkoilla

Suomenlahden öljykuljetusten biologisten riskien mallintaminen ja päätösanalyysi Bayes-verkoilla Suomenlahden öljykuljetusten biologisten riskien mallintaminen ja päätösanalyysi Bayes-verkoilla Annukka Lehikoinen 02.12.2008 Helsingin yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Luonnonvarojen käytön

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

69 Päätös tutkimuslupahakemuksesta HEL Päätös. Nuorten palvelujen ja aikuissosiaalityön johtaja päätti myöntää tutkimusluvan

69 Päätös tutkimuslupahakemuksesta HEL Päätös. Nuorten palvelujen ja aikuissosiaalityön johtaja päätti myöntää tutkimusluvan Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (5) 69 Päätös tutkimuslupahakemuksesta HEL 2016-011038 HEL 2016-011038 T 13 02 01 Päätös Päätöksen perustelut ja ehdot päätti myöntää tutkimusluvan professori **********

Lisätiedot

HENKILÖLIIKENTEEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN

HENKILÖLIIKENTEEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN HENKILÖLIIKENTEEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Jenni Eskola 15.1.2015 TAUSTAT JA TAVOITTEET Hankkeen tavoitteena on kehittää menetelmiä henkilöliikenteen asiakkaiden tarpeiden ymmärtämiseen ja muuntaa ne vaateiksi

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES)

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) 27.5.2014 Fortum Keilaniemi Jorma Aurela Sisältö YES-työn taustaa Strategiatyöryhmän esittely Strategiatyön esittely YES-työn taustaa TEM asetti tammikuussa 2013

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke)

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke) Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke) 29.10.2012, Hämeenlinna Sivu 1 30.10.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen sisältö OPET-hankkeen taustat ja tavoitteet

Lisätiedot

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 JOHDANTO Kunnostushankkeen hankesuunnitelma päivitettiin vuosille 2013-2015 laaditun hoito- ja kunnostussuunnitelman pohjalta. Vuosina

Lisätiedot