TOIMINTAKERTOMUS 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINTAKERTOMUS 2011"

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS 2011 Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys ry Merikotka-tutkimuskeskus

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yhteenveto vuodesta Järjestötoiminta Yhdistys Yhdistyksen jäsenet Henkilöstö Hallitus Tutkimus Merenkulun ympäristövaikutukset ja meriympäristö Merenkulun logistiset järjestelmät Merenkulku ja satamatoiminnot Meriliikenteen ja talvimerenkulun turvallisuus Merikotka ry:n hallinnoimat hankkeet MIMIC CAFE OILRISK RescOp STOCA SAFGOF Merikotkan osapuolten hallinnoimat hankkeet MOPO KUMI IBAM Baltic Master II EfficienSea SAFEWIN NANNUT FINMARINET H-TTransPlan Luotsauksen vaikuttavuus Vuonna 2011 valmistellut hankkeet TOPCONS WINOIL POLARCNET Tutkimusyhteistyö Yritysyhteistyö Tutkijaverkoston kokoukset Viestintä Seminaarit Esitelmät Tutkimusraportit ja artikkelit Muut Tilat Talous Yhdistys Hankkeet

3 1. Yhteenveto vuodesta 2011 Vuosi 2011 oli Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys ry:n (jäljempänä Merikotka) kuudes toimintavuosi. Merikotka koordinoi Merikotka-tutkimuskeskuksen toimintaa ja tuottaa tutkimuksen tukipalveluita. Tavoitteiksi vuoden 2011 toimintasuunnitelmassa määriteltiin: 2011 ja 2012 päättyvien professuurien jatkon valmistelu Merikotkan toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi uusien professuurihankkeiden valmistelu ja käynnistäminen käynnissä olevien projektin menestyksekäs läpivienti tutkimustoiminnan laajentaminen tutkimusryhmien sisällä sekä poikkitieteellisen tutkimuksen vahvistaminen edelleen SAFGOFin jälkeisen uuden kärkihankkeen (MIMIC) käynnistäminen puiteohjelmahankkeen valmistelu ja käynnistäminen yritys- ja sidosryhmäyhteistyön jatkuva kehittäminen Merikotka-tutkimuskeskuksen tunnettuuden parantaminen edelleen viestintään panostamalla yhdistyksen jäsenpohjan laajentaminen Kotkan seudun elinkeinoelämän ja koulutuksen kehittäminen ja alueen tekeminen tunnetuksi merenkulun ja meriympäristön tutkimuksen edelläkävijänä Tavoitteena on saada ulkopuolista rahoitusta EU-ohjelmista ja muista lähteistä, mm. yrityksiltä, säätiöiltä, rahastoista ja kunnilta siten, että Merikotkan hankkeiden vuosibudjetti tulee olemaan 2,4 miljoonaa euroa vuonna Toimintasuunnitelman mukaisissa tavoitteet toteutuivat seuraavasti: Toiminnan rahoituksellinen tavoite ylitettiin, koska vuoden 2011 toiminnan kokonaisvolyymi oli n. 2,6 miljoonaa euroa. Vuonna 2011 päättyvän Aallon professuurin jatkoa valmisteltiin, mutta päätös uuden professuurin perustamisesta nykyisen jatkoksi jäi Aalto-yliopiston osalta vuoden 2012 puolelle. Syksyllä 2011 valmisteltiin myös Turun yliopiston logistiikkaprofessuurin jatkoa vuoden 2012 jälkeen. Projektien läpivientiin keskityttiin sekä hallinnon että tutkimuksen osalta. Vuoden aikana projektit toteutuivat menestyksekkäästi, erityisesti Merikotkan päättynyt kärkihanke SAFGOF tulokset olivat vahvasti poikkitieteellisiä. Uutta kärkihanketta, MIMICiä suunniteltiin ja hanke jätettiin hakuun vuoden lopulla, joka sai myös puoltavan rahoituspäätöksen. Lisäksi vuoden aikana suunniteltiin kolme muuta hanketta, joista mainittavin Kaakkois-Suomi Venäjä -ohjelman meriturvallisuushanke RescOp, jonka rahoitus varmistui loppuvuodesta. Lisäksi vuoden 2011 aikana Merikotka myös valmisteli yhdessä Aalto-yliopiston kanssa EU:n 7. puiteohjelmaan hankkeen, PolarcNet:in, jossa Merikotka on hallinnollinen ja tiedotuksellinen vetäjä. Vuonna 2011 Merikotka on ollut hyvin esillä tiedeyhteisössä ja julkisilla foorumeilla kansallisesti ja kansainvälisesti. Yritys- ja sidosryhmäyhteistyö on tiivistynyt useiden toimijoiden kanssa vuorovaikutukselliseksi yhteistyöksi. Lisäksi yritys-tutkimusyhteistyön kehittämiseksi on haettu toimintamuotoja USA:sta, Californian State University:stä. -3-

4 Uusien professuurien käynnistämiseen panostettiin merkittävästi vuoden 2011 alkupuolella. Aaltoyliopiston kanssa yhteistyössä valmisteltiin uuden arktisen meritekniikan professuurin käynnistämistä. Tähän professuuriin haettiin rahoitusta useilta yrityksiltä (Shell, Teboil, Neste Oil, Aker Arctic, Lamor, Wärtsilä, STX Finland) ja lisäksi haettiin rahoitusta Öljysuojarahastolta. Kesäkuuhun 2011 mennessä saatiin kuitenkin rahoitussitoumukset vain Wärtsilältä ja Kotkan kaupungilta Aalto-yliopistolle. Keväällä 2011 valmisteltiin myös uuden riskilaskennan ja riskienhallinnan professuurin perustamista Suomen ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston kanssa. Professuurille haettiin rahoitusta Jane ja Aatos Erkon säätiöltä. Säätiö ei kuitenkaan myöntänyt rahoitusta, mutta se päätettiin perustaa yhteistyössä SYKEn, Helsingin yliopiston ja Kotkan kaupungin kanssa. Lappeenrannan teknillinen yliopisto otti positiivisen kannan tulla mukaan Merikotkan toimintaan jatkossa yhteisen professuurin kautta. Kevään aikana pohjustettiin meriliikenteen ohjauksen professuurin perustamista yhdessä yliopiston kanssa. Hanketta ei ehditty viedä alkua pidemmälle, mutta sen valmistelua päätettiin jatkaa myöhemmin. Vuoden 2011 aikana Merikotka muutti Kotkan keskustaan Datariinan tiloihin. Muutto koettiin Merikotkan työyhteisössä myönteisenä asiana. Toimitilat ovat mukavammat ja uudenaikaisemmat, palvelut ja kulkuyhteydet paremmat ja Datariinassa on enemmän toimintaa ja toimijoita, joista osa on Merikotkan yhteistyökumppaneita. Tutkimustoimintaa on laajennettu ja syvennetty valituilla aloilla: Meriliikenne ja logistiikka sekä merenkulun turvallisuus ja ympäristövaikutukset. Tutkimusryhmät ovat toteuttaneet menestyksekkäästi omia hankkeitaan, mikä tukee myös poikkitieteellistä tutkimustyötä. Tutkimusryhmät Kotkassa pysyivät vuoden aikana ennallaan. Merikotka on kasvava tutkijayhteisö, jossa suunnitelluista kolmesta professuurista lähiaikoina toteutunee kaksi. Merikotkalla on tarve varmistaa tutkijoiden ja toiminnan riittävä määrä Kotkassa ja toiminnan näkyvyys, jotta Merikotka kehittyisi jatkossakin kokonaisuutena. Yhteistyö yritysten, tutkimuslaitosten, yliopistojen ja muiden toimijoiden kanssa kansallisesti ja kansainvälisesti on jatkuvasti lisääntynyt. Yhteistyön ja kansainvälistymisen on mahdollistanut eri Merikotkan hankkeet, soveltava tutkimus yhdessä muiden kanssa sekä korkeatasoiset tieteelliset julkaisut. Juha Heijari toiminnanjohtaja (vt.) Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys ry -4-

5 2. Järjestötoiminta 2.1 Yhdistys Yhdistyksen ytimen muodostavat Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys ry:n periaatteet ja säännöt hyväksyvät sekä jäsenmaksun maksavat organisaatiot. Yhdistyksen vuosikokous pidetään toukokuussa, missä valitaan yhdistyksen hallitus. Yhdistyksellä on 11 hengen hallitus. Jokaisella perustajajäsenellä on hallituspaikka ja Kotkan kaupungilla, toiminnan pääasiallisella rahoittajalla, on kaksi paikkaa. Hallituksessa johdossa ovat puheenjohtaja, 1. varapuheenjohtaja ja 2. varapuheenjohtaja. Toiminnanjohtaja toimii esittelijänä ja sihteerinä. Yhdistyksellä ja Merikotka-tutkimuskeskuksella on käytössään toimitilat Kotkassa. Yhdistyksen vuosikokous pidettiin Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat. 2.2 Yhdistyksen jäsenet Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys ry:n jäsenet ovat Aalto-yliopisto Cursor Oy Kotka Maretarium Oy Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto Helsingin yliopisto (liittynyt ) Kotkan kaupunki Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy Metsähallituksen luontopalvelut Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Turun yliopisto 2.3 Henkilöstö Merikotkalla on käytössään henkilöstö, joka on työsuhteessa Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistykseen. Henkilöstöön kuului vuonna 2011 toiminnanjohtaja Terhi Lindholm ( , jonka jälkeen työlomalla loppuvuoden), toiminnanjohtajan työloman sijainen Jouni Lappalainen ), neljä projektipäällikköä: Miina Karjalainen, Juha Heijari, Tanja Tuominen ja Piia Nygren ( alkaen) sekä taloussuunnittelija Saila Ina ja projektiassistentti Jaana Korjus. 2.4 Hallitus Hallitus koostui 11 jäsenestä ja heidän varajäsenestään (Taulukko 1). -5-

6 Taulukko 1 Hallituksen jäsenet 2011 ( alkaen) Jäsen: Henry Lindelöf, Kotkan kaupunki, puheenjohtaja Kai Holmberg, Kotkan kaupunki, varapuheenjohtaja Juha Rissanen, Kymenlaakson AMK, 2. varapuheenjohtaja Sari Saukkonen, Kotka Maretarium Oy Hannu Karavirta, Cursor Oy Juha Reivilä, Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Michael Haldin, Metsähallitus Jerzy Matusiak, Aalto-yliopisto Eero Helle, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jorma Kuparinen, Helsingin yliopisto Anne Erkkilä, Turun yliopisto (Erkkilän vanhempainvapaan ajan sijaisena Eija Velin) Varajäsen: Kimmo Naski, Kotkan Satama Risto Virtanen, Kotkan kaupunki Juhani Talvela, Kymenlaakson AMK Sakari Seppälä, Kotkan kaupunki Petri Tolmunen, Cursor Oy Matti Sulin, Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä (31.7 alkaen Riku Anttila) Ari Laine, Metsähallitus Pentti Kujala, Aalto-yliopisto Jukka Pönni, RKTL Sakari Kuikka, Helsingin yliopisto Ulla Tapaninen, Turun yliopisto Hallitus kokoontui vuonna 2011 yhteensä kolme kertaa ( , ja ) ja käsitteli seuraavia asioita: seurasi yhdistyksen taloutta valmisteli Aalto-yliopiston ja Turun yliopiston professuurin jatkoa sekä uusien professuurien perustamista hyväksyi Helsingin yliopiston yhdistyksen jäseneksi päätti kutsua Suomen ympäristökeskusen yhdistyksen jäseneksi seurasi käynnissä olevia hankkeita, uusien hankkeiden valmistelua ja henkilöstöasioita seurasi muita ajankohtaisia asioita mm. Merikotka muuttoa uusin tiloihin Datariinaan (Heikinkatu 7, Kotka) myönsi toiminnanjohtajalle työloman ja sijaisen sen ajaksi valmisteli vuoden 2012 budjettia ja toimintasuunnitelmaa Hallituksen kokousten yhteydessä pidettiin teemaluento Merikotkan tutkimusaiheista. Teemoina olivat Merikotkan Venäjä-yhteistyö, huoltovarmuushanke STOCAn tulokset ja Meripäivien Itämeritapahtumat. -6-

7 3. Tutkimus Yhteistyössä Kotkan kaupungin kanssa Merikotka on käynnistänyt ja pitänyt yllä kolmea lahjoitusprofessuuria ja tutkimusjohtajuutta. Lisäksi on tuettu Metsähallituksen toimintaa määrärahalla. Yhteensä Merikotkassa työskenteli vuoden 2011 lopussa 44 (52 osa-aikaiset ja harjoittelijat mukaan luettuina) henkeä, joista 36 tutkijoita. Merikotkan tutkimuksesta vastaavat tutkimuspartnerit ja näiden vastuualueet ovat: Aalto-yliopisto: merenkulun turvallisuus ja talvimerenkulku Kymenlaakson ammattikorkeakoulu: satamatoiminnot, -turvallisuus ja logistiikka Helsingin yliopiston Ympäristötieteiden laitos: meriympäristön ja merenkulun ympäristövaikutusten tutkimus Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus: merenkulun logistiikka Lisäksi Merikotkan toimintaan liittyvät Metsähallituksen ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimusyksiköt Kotkassa. 3.1 Merenkulun ympäristövaikutukset ja meriympäristö Kalastusbiologian professori Sakari Kuikka on muodostanut ympärilleen yli kymmenen hengen tutkimustiimin (FEM-ryhmä; Fisheries and Environmental Management). Tiimin tutkijoita toimii sekä Helsingissä että Kotkassa; vuonna 2011 tiimiin kuului Kotkassa 2 tutkijaa, Helsingissä 9 ja lisäksi 1 Oulussa ja 1 Turussa. Vuonna 2011 tutkimusryhmä oli mukana kahdessa eri EU:n puiteohjelmahankkeessa (JAKFISH ja ECOKNOWS), joista jälkimmäistä ryhmä myös koordinoi. Lisäksi ryhmä oli mukana neljässä muussa hankkeessa (IBAM, PROBAPS, OILRISK ja MIMIC ). Näistä IBAM-hanke loppui vuonna 2011 ja sen teemoja on tarkoitus jatkaa tulevissa hankkeissa. Tutkimusryhmä tuotti 20 refereejulkaisua vuonna Metsähallituksen vedenalaisen meriluonnon kartoituksesta ja tutkimustoiminnasta itäisellä Suomenlahdella vastaa Kotkaan sijoitettu aluemeribiologi (Ari Laine), jonka toimitilat ovat Maretariumissa. Metsähallituksen toiminta vuonna 2011 keskittyi edelleen vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiin itäisen Suomenlahden kansallispuiston alueella. Kartoitukset liittyivät EU:n Life+ -ohjelman rahoittamaan FINMARINET-hankkeeseen, jolla pyritään selvittämään mereisten Natura-luontotyyppien esiintymistä ja suojelutarvetta Suomen rannikkoalueilla. Hanke jatkuu vuoteen Merenkulun logistiset järjestelmät Merenkulun logististen järjestelmien tutkimusta veti vuonna 2011 professori Ulla Tapaninen. Professorin tehtävänä on erityisesti elinkeinoelämää vahvistavien tutkimusprojektien suunnittelu ja niiden toteuttaminen yhteistyössä alueen yritysten kanssa Kymenlaakson maakunnan kehitystarpeet huomioon ottaen. Tutkimustoiminta jakaantuu kolmeen painoalaan: johtaminen merenkulkualalla, jossa keskitytään ennen kaikkea turvallisuus- ja laatujohtamiseen; meriliikenteen ja lastivirtojen analysointiin Itämerellä ja huoltovarmuusnäkökulmaan; sekä satamasidonnaisiin toimintoihin ja tietovirtoihin. -7-

8 Yksikössä työskenteli professorin lisäksi noin seitsemän päätoimista tutkijaa/projektipäällikköä, joista yksi toimi Porissa ja muut Kotkassa. Työntekijöistä kolme siirtyi muihin tehtäviin vuoden aikana ja heidän tilalleen palkattiin kaksi työntekijää. Yksi työntekijä oli syksyn ajan virkavapaalla hoitaen Merikotkan toiminnanjohtajan sijaisuutta. Lisäksi vuoden aikana yksikössä työskenteli 2 harjoittelijaa. Tutkimustoiminnan tukena oli puolipäiväinen taloussuunnittelija Turussa, jonka tehtäviin kuuluivat projektien maksatukset ja tilintarkastukset. Yhteensä yksikön palkkalistoilla oli vuoden aikana 12 henkeä. Tutkimusprojektien tuloksena yksikkö on julkaissut vuonna 2011 yhteensä 5 tutkimusraporttia, 5 artikkelia vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa, 6 tieteellistä konferenssiesitelmää ja 6 muuta yleistajuista lehtiartikkelia tai muuta julkaisua. Lisäksi professori ja tutkijat ovat antaneet noin 25 julkista esitelmää ja luentoa erilaisissa kotimaisissa ja ulkomaisissa seminaareissa, korkeakouluissa ja tilaisuuksissa sekä professori on toiminut kolmessa seminaarissa puheenjohtajana. Professori on toiminut arvioijana useissa tieteellisissä julkaisuissa ja konferensseissa ja toimii mm. Suomen logistiikkafoorumin palkintovaliokunnassa, tieteellisten seurain valtuuskunnan asettamassa julkaisu-foorumissa, Osto- ja logistiikkayhdistys LOGY ry:n kuljetusfoorumin hallituksen jäsenenä sekä merien tutkimuksen kansallisen strategiatyön koordinaatioryhmän jäsenenä. 3.3 Merenkulku ja satamatoiminnot Merenkulun ja satamatoimintojen logistiikan tutkimuspäällikkönä Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa toimi alkuvuoden 2011 Jorma Rytkönen ja loppuvuoden Mirva Salokorpi. Tutkimus- ja hanketoiminnassa korostui erityisesti merenkulkualan turvallisuus, mutta myös satamatoimintojen logistiikka oli tärkeässä roolissa. Merikotkan kanssa yhteisiä hankkeita vuonna 2011 oli yhteensä 6: SAFGOF, EFFICIENSEA, MO- PO, CAFE, RESCOP sekä MIMIC. Lisäksi KyAMKilla oli 2 omaa hanketta: SÖKÖ II sekä MER- LOT. Merikotkan kanssa yhteisissä hankkeissa työskenteli yhteensä 7 päätoimista projektityöntekijää. Lisäksi hankkeet työllistivät useita henkilöitä osa-aikaisesti. Työntekijöiden vaihtuvuus oli suurta; tutkimuspäällikön vaihtumisen lisäksi 5 päätoimista projektityöntekijää lopetti työnsä Ky- AMK:ssa ja loppuvuodesta uusia työntekijöitä palkattiin yhteensä 4 henkilöä. Vuonna 2011 KyAMK:n merenkulun ja logistiikan tutkimusalalla tuotettiin yhteensä 4 julkaisua ja 4 opinnäytetyötä. Projektityöntekijät ovat pitäneet yhteensä kymmenkunta esitelmää hankkeista erilaisissa seminaareissa ja tilaisuuksissa. 3.4 Meriliikenteen ja talvimerenkulun turvallisuus Aalto-yliopiston merenkulun turvallisuuden professorina toimii Pentti Kujala. Kujala johtaa Merikotkan turvallisuus-tutkimusryhmää. Professuurin on määräaikainen (8/2006-7/2011) ja sen jatkuvuutta valmisteltiin vuoden 2011 aikana. Kotkan kaupunki, Aalto-yliopisto ja liikenteen turvallisuusvirasto TraFi ovat alustavasti sopineet professuurin kustannusten jakamisesta jatkokaudella. Vuoden 2011 aikana Kotkan kaupunki ja Aalto-yliopisto tekivät yhteistyösopimuksen. Trafin kanssa yhteistyösopimuksesta neuvoteltiin. Vuoden 2011 aikana tutkimusryhmässä toimi kaksi tutkijaa Kotkassa, kuusi tutkijaa ja neljä diplomityöntekijää Otaniemessä. Vuoden 2011 aikana ryhmä koordinoi yhtä EU:n 7. puiteohjelman hanketta (SAFEWIN), oli mukana kuudessa EU:n rahoittamassa tutkimushankkeessa (SAFGOF, EFFICIENSEA, CAFE, RESCOP, MIMIC ja BESST) ja kahdessa Tekesin rahoittamassa hankkeessa (FIMECC, CHEMBALTIC). Hankkeet liittyvät kaikki merenkulun ja erityisesti Suomenlahden liikenteen turvallisuuteen ja liikenteen riskien mallinnukseen ja arviointiin. -8-

9 Riskien arviointi perustuen meriliikenteen simulointiin ja AIS-tiedon hyväksikäyttöön on ryhmän keskeinen tutkimuksellinen tavoite. Simulointi käsittää sekä talvi- että kesäliikenteen ja erityistä huomiota kiinnitetään myös inhimillisen tekijän vaikutukseen. Vuoden 2011 aikana ryhmä julkaisi 4 vertaisarvioitua artikkelia, 15 kansainvälistä kongressiesitelmää ja 3 muuta kirjoitusta alan lehtiin. 3.5 Merikotka ry:n hallinnoimat hankkeet MIMIC Merikotkassa käynnistyi vuonna 2011 öljyn merikuljetusten riskejä minimoiva MIMIC - hankekokonaisuus (Minimizing risks of maritime oil transport by holistic safety strategies), joka on Merikotkan kaikki toimijat yhdistävä kärkihanke. Varsinainen tutkimustyö alkoi syksyllä 2011 ja ensimmäisiä tuloksia odotellaan valmistuvaksi keväällä Tutkimuskonsortio on aiemmissa projekteissaan (SAFGOF, OILECO, METKU, CAFE, OILRISK) erikoistunut meriliikenteen riskien mallintamiseen. Aiemmissa hankkeissa on kerätty tausta-aineistoja, kehitetty metodologiaa ja luotu alustavia malleja ja työkaluja. MIMIC-hankkeen tavoitteena on yhdistää kasvavat liikennemäärät, tekninen riskianalyysi sekä mahdollisen onnettomuuden ympäristövaikutukset kokonaisvaltaiseksi riski- ja päätösanalyysityökaluksi, jonka avulla voidaan tarkastella merenkulun, ja erityisesti öljykuljetusten riskienhallintakeinoja niin alan yritysten kuin yhteiskunnankin näkökulmasta. Mallin pohjalta pyritään antamaan toimenpidesuosituksia merenkulun kokonaisvaltaisen turvallisuusstrategian kehittämiseksi siten, että onnettomuusriskiä voidaan pienentää mahdollisimman tehokkaasti olemassa olevien resurssien avulla. Tarkoituksena on tunnistaa kustannustehokkaita ja sijoituksena mahdollisimman luotettavia riskinhallintamenetelmiä ja niiden avulla luoda yrityksille ja yhteiskunnalle intressejä riskien hallintaan. Hankkeen lopputuloksena voidaan esittää kokonaisvaltainen kuva meriturvallisuuden ohjauskeinojen tehokkuudesta. Itämeren liikennetilastojen kokoaminen ja skenaarioiden valmistelu on aloitettu. Merenkulun turvauhat ovat listattu. Ensimmäinen raportti saatiin tarkastusvaiheeseen ja 2 tieteellistä artikkelia, jotka perustuvat kirjallisuuskatsaukseen ja asiantuntijaworkshoppiin, saatiin luonnosvaiheeseen. Seatrack Web -öljyvahinko skenaario perusteinen ympäristöriskien arviointi on suoritettu. Käsitteellinen analyysi Total Safety Concept -sovellukseen on tehty sekä SmartResponse Web - sovelluksen prototyyppi on kehitelty ja testattu. Lisäksi Bayesian verkon alusten karilleajon mallinnus on aloitettu. Merikotkan hallinnoiman hankkeen muut partnerit ovat Turun yliopisto/mkk, KyAMK, Aaltoyliopisto, Helsingin yliopisto, Tallinnan teknillinen korkeakoulu, Tarton yliopisto, Ruotsin meteorologinen ja hydrologinen instituutti sekä Suomen Ympäristökeskus. Projekti toimii läheisessä yhteistyössä myös viranomaistahojen, varustamoiden, sekä öljyvahinkoihin ja merenkulun turvallisuuteen liittyvien hankkeiden kanssa. Hankkeen kesto on ja sen kustannusarvio on 2 M CAFE CAFE-hanke on operatiivisen meriturvallisuuden, ennakoivan turvallisuustoiminnan sekä varustamoiden kilpailukyvyn kehittämishanke. Hanke vastaa usean EU:n Itämeri-strategian mukaisen painopistealueen tavoitteisiin. Hankkeessa on verkostoiduttu kansallisten merenkulkualan toimijoiden kanssa, jonka jälkeen yhteydenpitoa on laajennettu kansainvälisiin toimijoihin erityisesti Itämeren alueella. Tärkeimpinä kansallisina yhteistyökumppaneina on mukana matkustaja- ja rahtivarustamot, Liikenteen turvallisuusvirasto, Suomen Varustamot ry sekä kansainvälisesti mm. turvallisuusviranomaiset. Hankkeessa on käynnistynyt tutkimukset yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa viidestä eri teemasta: -9-

10 1) Merenkulun turvallisuuden kehittäminen Itämeristrategian mukaisesti. 2) Aito turvallisuusjohtaminen on operatiivisen turvallisuuden lähtökohta. 3) Merenkulun turvallisuustiedon keräämistä on tehostettava kansainvälisellä yhteistyöllä. 4) Työturvallisuuden edistäminen on osa kilpailukykyä. 5) Yhteiskuntavastuu on osa liiketoimintaa. CAFE-hankkeessa on muodostettu tiivis tutkimus-viranomais-varustamo -keskusteluverkosto, jonka avulla on luotu yhteistä näkemystä turvallisuustiedon merkityksestä merenkulkualalla. Kansainvälistä yhteistyötä ja näkökulmia em. viiteen eri teemaan on haettu useassa eri tilaisuudessa. Luodut verkostot tukevat hankeen tavoitteiden toteutumista sekä edistävät suositusten ja kehittämistoimien käyttöönottoa. Lisäksi hankkeessa on järjestetty kansainvälinen seminaari ja workshop nimellä: International Maritime Incident and Near Miss Reporting Conference (IMISS2011). Tässä tilaisuudessa ilmoittautuneita oli 77 henkilöä 5 eri maasta. Hankkeen em. teemoista osa laajentaa meriturvallisuuden tutkimusta uusille alueille ja osa jatkaa aikaisempaa tutkimus- tai kehitystyötä tai pureutuu syvemmin tutkimuksissa jo havaittuihin kehityskohtiin. Isompien onnettomuuksien määrä on lähtenyt kasvuun ja syyksi on esitetty puutteet turvallisuustyössä, -ajattelussa, ja -toiminnassa. Merenkulkualalla on osattu kehittää teknistä turvallisuutta, mutta ei toiminnan turvallisuutta. CAFE-hankkeessa on nostettu tätä esille ja viety asiaa eteenpäin mm. hankkeessa luotavan operatiivisen meriturvallisuuden asiantuntijoiden verkoston avulla. Merenkulkualalla turvallisuusjohtaminen jää usein reagoivalle tasolle, mutta turvallisuuden hallinnan kannalta ennakoiva turvallisuustoiminta on tärkeää. CAFE-hankkeessa on viety merenkulkualan turvallisuutta ennakoivaan suuntaan kehittämällä mm. poikkeamaraportointia ja työturvallisuustilastojen hyödyntämistä. Merenkulkijat toimivat voimakkaasti kilpaillulla alalla. Kilpailun voittaa se, joka osoittaa olevansa turvallinen ja vastuullinen toimija. CAFE-hankkeessa on käynnistetty tutkimus, jolla pyritään osoittamaan, että varustamoiden kannattaa panostaa turvallisuuteen ja vastuulliseen toimintaan OILRISK OILRISK-hanketta koordinoi Merikotka-tutkimuskeskus, ja muina partnereina ovat Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitos (FEM-ryhmä), Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Suomen ympäristökeskus, Aalto-yliopisto ja Tarton yliopisto. Hanke on käynnissä 1/ /2012, ja sitä rahoittavat EU:n Central Baltic Interreg IV A -ohjelma, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Porvoon kaupunki, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos, Kotkan kaupunki, Päijät-Hämeen liitto, Tarton yliopisto sekä Centrum Balticum -säätiön Saaristomeren suojelurahasto. Hankkeen kustannusarvio on noin 1,13 M. Suomenlahden luontoarvojen kokoaminen kartoille on tärkeää, jotta mahdollisen öljyonnettomuuden aiheuttamaa riskiä voidaan pienentää. Ajantasaisen ja kattavan ekologisen tiedon saaminen öljyntorjunnan asiantuntijoiden käyttöön auttaa vähentämään ympäristölle aiheutuvaa haittaa. OILRISK-hanke tuottaa tietoa mm. siitä, mitkä eläin- ja kasvilajit ovat suurimmassa vaarassa kärsiä onnettomuuden seurauksena ja missä nämä lajit elävät Suomenlahdella. Kun tiedetään, missä herkimmät luontoarvot ja uhanalaiset lajit sijaitsevat, voidaan torjuntatoimenpiteet valita tarkoituksenmukaisesti ja kohdistaa oikeille alueille. Vääränlaiset tai väärin kohdistetut torjunta- ja puhdistustoimenpiteet voivat pahimmassa tapauksessa aiheuttaa jopa enemmän vahinkoa kuin puhdistamatta jättäminen. Hankkeen tavoitteena on luoda karttasovellus, jota voidaan käyttää öljyntorjuntatoimien suuntaamisessa luontoarvojen suojaamiseksi mahdollisimman tehokkaasti, sekä estää käytännön puhdistustoimien aiheuttama lisävahinko ympäristölle. Hankkeessa on kerätty tietokanta herkistä luontoarvoista mm. ympäristöhallinnon rekistereihin perustuen. Hankkeessa suunniteltavaa karttasovellusta on pidetty tärkeänä työkaluna käytännön torjuntatyötä toteuttaville tahoille. -10-

11 Hankkeessa on haastateltu pelastuslaitosten edustajia ja järjestetty asiantuntijatyöpaja soveltuviin puhdistusmenetelmiin liittyen. Hanketta on esitelty viranomaisille, sidosryhmille ja suurelle yleisölle seminaareissa, työpajoissa sekä yleisötapahtumissa. Karttakäyttöliittymän ensimmäinen versio ja luontoarvotietokanta on saatu valmiiksi RescOp Kolmivuotinen EU:n Kaakkois-Suomi Venäjä ENPI CBC-ohjelman ensimmäisellä hakukierroksella rahoituksen saanut hanke käynnistyi maaliskuussa 2011 ja sitä koordinoi Tutkimuskeskus Merikotka Hankkeen muut partnerit ovat Aalto-yliopisto, Kymenlaakson AMK, Suomen meripelastusseura, Amiraali Makarovin merenkulkuakatemia, Pietarin merenkulkualan teknillinen yliopisto, St.Petersburg Unitary Enterprise "PILARN", Pietarin kaupungin ympäristönsuojelukomitea, Pietarin yliopisto, Merenkulun tutkimus- ja suunnitteluinstituutti sekä Kronstadtin alueen vapaaehtoiset meripelastajat. Hankkeen kustannusarvio on 1,6 M. Hankkeen tavoitteena on edistää meriturvallisuutta kehittämällä vapaaehtoista meripelastustoimintaa Itäisellä Suomenlahdella. Keskeisimpänä teemana on Kronstadtin vapaaehtoisen meripelastusseuran toiminnan kehittäminen. Lisäksi meriturvallisuuden kokonaisvaltaiseksi kehittämiseksi ja mm. pelastuskaluston tarpeen ja sijoittelun suunnittelun tueksi hankkeessa luodaan tilastoihin ja alusten tunnistusjärjestelmä tietoihin perustuva simulaatiomalli. Meripelastuksen eri toimijoille järjestetään myös koulutusta ja mm. VTS-operaattoreiden yhteistoimintaa tullaan harjoittelemaan Kotkan, Pietarin ja Tallinnan kesken. Osana meripelastustoimintaa kehitetään lisäksi vapaaehtoisten öljyntorjuntajoukkojen toimintoja. Merikotkassa projektissa työskentelee osa-aikainen projektipäällikkö ja taloushallinnosta vastaava henkilö. Lisäksi Kotkassa työskentelee KyAMK:n projektihenkilöstöä. Hanke on osa laajempaa tavoitetta kehittää vapaaehtoisuuteen perustuvaa meripelastustoimintaa koko Itämeren alueella. Kotkassa yhteistyötä tehdään myös paikallisen meripelastusyhdistyksen kanssa. Hankeen ja sen puitteissa tehtävän yhteistyön tavoitteena on parantaa meriturvallisuutta konkreettisesti niin, että esim. suomalaiset pienveneilijät saavat tulevaisuudessa nauttia kattavasta ja luotettavasta meripelastuspalvelusta koko Itäisellä Suomenlahdella STOCA Merikotka-tutkimuskeskuksen koordinoima STOCA Study of cargo flows in the Gulf of Finland in emergency situations -tutkimuksessa oli tarkoituksena analysoida ja simuloida kriisitilanteiden aiheuttamia muutoksia kuljetusketjussa niin liike-elämän kuin valtioiden näkökulmasta. Rahoittajina projektissa ( ) ovat EU:n Central Baltic -ohjelma, Työ- ja elinkeinoministeriö ja Huoltovarmuuskeskus. Hankkeen kustannusarvio on 0,8 M. Projektin sisällöstä vastaavat Turun yliopiston Merenkulkualan tutkimus- ja koulutuskeskus, Lappeenrannan teknillisen yliopiston Kouvolan yksikkö ja tutkimuskeskus NORDI sekä Viron Meriakatemia. Tutkimuksessa painotettiin uusien kuljetusreittien ja menetelmien analysointia yhteistyössä Viron kanssa siten, että valtioiden huoltovarmuus pystyttäisiin säilyttämään myös kriisitilanteessa. STO- CA-hankkeessa: selvitettiin meriliikenteen ja logistiikan tulevaisuuden kuljetusmääriä, eri kuljetusmenetelmien ja -reittien mahdollisuuksia sekä vaikutuksia kuljetusketjuun, jotta mahdolliset epäjatkumot ja niiden vaikutukset alueen kuljetusvirtoihin saataisiin selville. kartoitettiin mahdollisia poikkeustilanteita ja vaihtoehtoisia toimintaympäristön skenaarioita Itämeren alueen satamien ja Kaakkois-Suomen logistiikkakeskusten toiminnalle. analysoitiin, millaiset poikkeustilanteet voisivat vaikuttaa Suomenlahden kappaletavaravirtojen ohjautumiseen muihin satamiin ja millaisia seurauksia mahdolliset poikkeustilanteet voisivat aiheuttaa elinkeinoelämälle ja julkishallinnolle. tarkasteltiin vaihtoehtoisten maantie- ja rautatiekuljetusreittien ympäristövaikutukset. -11-

12 tuotettiin meri-, maantie- ja rautatiekuljetusreittejä simuloivia malleja, jota voidaan käyttää strategisessa ja toiminnallisessa suunnittelussa niin liike-elämässä kuin valtioiden johdon tasolla SAFGOF Meriliikenteen kasvunäkymiä, ympäristövaikutuksia sekä satamien häiriönhallintaa tarkastellut monitieteinen SAFGOF-hanke on ollut käynnissä Merikotka-tutkimuskeskuksessa kolmen vuoden ajan. Hankkeessa on kehitetty Suomenlahden meriliikenteen tulevaisuusskenaarioita, onnettomuusmallinnusta sekä öljykuljetuksista aiheutuvien ympäristöriskien arviointimenetelmiä. Hankkeen yhtenä lopputuotteena on syntynyt todennäköisyyspohjaiseen mallintamiseen perustuva riskija päätösanalyysityökalu, jonka avulla voidaan tarkastella merenkulun riskienhallintakeinojen vaikuttavuutta. Hankkeessa luotu päätösanalyysityökalu on ainoa laatuaan maailmassa. SAFGOF-hankkeessa ovat mukana kaikki Merikotkan tutkimusryhmät. Hankkeen kokonaisbudjetti on euroa. Hankkeelle anottiin jatkoaikaa saakka julkaisujen loppuunsaattamiseen, tuloksista tiedottamiseen ja raportointiin. 3.6 Merikotkan osapuolten hallinnoimat hankkeet MOPO Mobiilisatama (MOPO) on kolmivuotinen ( ) TEKES-rahoitteinen Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen, Kymenlaakson ammattikorkeakoulun, Lappeenrannan teknillisen yliopiston sekä Talent Partners Oy:n kanssa yhteistyössä toteutettava hanke, jossa luodaan uudenlainen informaatioportaali HaminaKotkan satamaan. Hankkeen ja siinä luotavan informaatioportaalin tavoitteena on automatisoida olemassa olevaa satamasidonnaista tiedonkulkua ja vähentää sen myötä ruuhkautumista, virheitä, vahinkoja ja ympäristöhaittoja. Vuosien 2010 ja 2011 aikana hankkeessa on tehty selvityksiä maailmalla käytössä olevista sataman informaatiokeskuksista (ns. Port Community System, PCS), arvioitu PCS-järjestelmän soveltuvuutta Suomen satamatoimintaympäristöön ja kehitetty pilot-ratkaisu Suomen satamatoimintaympäristöön soveltuvasta PCS-järjestelmästä HaminaKotkan satamaan. Hankkeessa on lisäksi tutkittu kuivasatamakonseptia ja sen vaikutuksia kuljetusjärjestelmään. Syksyllä 2011 Mobiilisatama-hanke sijoittui jaetulle 1. sijalle Kymenlaakson maakunnan IN- NOSUOMI-kilpailussa. Hankeideaa on pidetty tärkeänä yrityskentällä, mistä kertoo sen laaja yritysrahoittajajoukko: HaminaKotka Satama Oy, Kymen Puhelin Oy, SE Mäkinen Oy, Steveco Oy, Suomen 3C Oy, Oy TransPeltola Ltd ja VR-Yhtymä Oy. Hankkeen muut rahoittajat ovat Tekes ja Cursor Oy. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 0,8 M KUMI Logistiikka- ja kuljetusalan tuotevahinkojen minimointi (KUMI) -hankkeessa tutkitaan logistiikkatoiminnoissa tapahtuvia tuotevahinkoja ja toimintamalleja. Tilastollisten analyysien ja syvähaastattelujen avulla selvitetään syyt tuotevahinkoherkkyyteen sekä näistä nousevat kehitystarpeet. Vuonna 2010 alkanut kaksivuotinen hanke saa rahoitusta Tekesiltä, Kotkan, Rauman ja Naantalin kaupun-gilta sekä Satamaoperaattorit ry:ltä, Transpoint Oy Ab:ltä, Pohjolan vakuutus Oy:ltä ja Finnlines Oyj:ltä. Kaksivuotisen hankkeen (4/2010-8/2012) kokonaisbudjetti on euroa, Hankeaikana projektissa työskentelee kaksi tutkijaa. Hanketta hallinnoi Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus. -12-

13 Projektissa valmistui vuonna 2011 Kuljetusalan ja logistiikan tuotevahingot -raportti, joka julkaistiin Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen julkaisusarjassa. Raportissa selvitettiin kirjallisuuden, tilastojen sekä laajan yrityshaastattelukierroksen avulla kuljetusten aikaisten tuotevahinkojen merkitystä, kustannuksia, syitä sekä kehittämistoimenpiteitä. Raportti julkistettiin 12. toukokuuta hankkeen väliseminaarissa, joka pidettiin Kotkassa Merikeskus Vellamossa. Tutkijat esittivät hankkeen tuloksia. Lisäksi ohjelmaan sisältyi vakuutusyhtiön ja maaja merikuljetusyritysten esitykset. Seminaariin osallistui yli 20 alan asiantuntijaa. Lisäksi tiedotusvälineet olivat edustettuina. Tilaisuuden keskeisistä teemoista julkaistiin lehdistötiedote. Projektin tuloksia esiteltiin sekä tiedeyhteisölle että alan käytännön toimijoille. Professori Ulla Tapaninen esitteli hankkeen tuloksia Norjassa NOFOMA-konferenssissa, josta tuotettiin tiedejulkaisu. Hankkeen tuloksia esiteltiin lisäksi LOGYn Lastiturvallisuustyöryhmässä ja MKK:n Lastiturvallisuuden oppisopimustyyppisessä täydennyskoulutusohjelmassa IBAM Vuoden 2011 aikana päättyi IBAM-hanke (Integrated Bayesian risk analysis of ecosystem management in the Gulf of Finland). Hankkeen aikana luotiin malli, jonka avulla erilaisten Suomenlahtea uhkaavien riskien yhteisvaikutuksia voidaan arvioida. Näitä riskejä ovat rehevöityminen, öljyonnettomuudet ja liikakalastus. Hanketta johti Helsingin yliopiston FEM-tutkimusryhmän professori Sakari Kuikka. Muita toimijoita hankkeessa oli Aalto-yliopiston Ympäristögeoinformatiikan tutkimusryhmä, Viron merentutkimuslaitos, Suomen ympäristökeskus sekä ruotsalainen Skövden yliopisto. IBAM:n rahoitti Itämeren rantavaltioiden ja EU:n yhteinen BONUS-verkosto Baltic Master II Baltic Master II on EU:n Itämeri-strategian lippulaivaprojekti, joka yhdistää maita koko Itämerta ympäröivältä alueelta. Projektin tavoitteena on parantaa merenkulun turvallisuutta yhdistämällä paikallisia ja alueellisia näkökulmia, rajoja ylittävällä yhteistyöllä. Tämä edellyttää rannikkoalueiden öljyntorjuntavalmiuden parantamista ja työtä meriliikenteen saastuttamisen ehkäisemiseksi. Baltic Master II käynnistyi vuonna 2008 ja loppuu Yhteensä 48 osallistujaa kaikista Itämerta ympäröivistä yhdeksästä maasta ovat mukana projektissa. Kumppanit edustavat paikallisia, alueellisia ja kansallisia viranomaisia, tutkimuslaitoksia sekä koko Itämeren aluetta kattavia järjestöjä. Merikotka on mukana mm. satamien jätteenkäsittelyyn liittyvässä selvityksessä. Kolmivuotisen hankkeen kokonaisbudjetti on n. 4 M. Merikotka on mukana hankkeessa pienellä panostuksella seuraamassa tuloksia ja välittämässä tietoa Merikotkan toiminnasta hankkeen verkostolle EfficienSea Hankkeessa rakennetaan ajantasainen riskientunnistamisjärjestelmä, joka pystyy varoittamaan kasvaneista riskeistä eri merialueilla. Järjestelmän avulla kyetään vähentämään alusonnettomuuksien vaaraa. Suomen vastuulla oleva työpaketti liittyy Merenkulkulaitoksen IDiSS-hankkeeseen, jonka tarkoituksena on luoda älykkäitä työkaluja alusliikenteen ohjaukseen Kyseessä on vuonna 2008 alkanut hanke Itämeren turvallisuuden kehittämiseen, partnereina ovat Pohjoismaat, Puola ja Viro. Hankkeen kokonaisbudjetti on 8 M ja suomalaisten osuus 1,1 M. Suomalaiset partnerit ovat Liikennevirasto, Aalto-yliopisto ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu. Hankkeen rahoitus on EU:n Itämeriohjelmasta, Kotkan kaupungilta ja Kymenlaakson ammattikorkeakoululta. -13-

14 Aalto-yliopiston osahankkeessa algoritmi dynaamiselle laivaliikennemallille ja malli laivojen yhteentörmäystodennäköisyyden arvioimiseksi on kehitetty erityisesti Suomenlahden laivaliikenteelle. Kirjallisuuskatsauksessa kartoitettujen mallien puutteita on arvioitu ja malleja kehitetty havaittujen puutteiden korjaamiseksi. Lisäksi on kehitetty algoritmi läheltä piti -tilanteiden havaitsemiseksi AIS-tiedoista. Havaittuja tilanteita on analysoitu paremman ymmärryksen saavuttamiseksi liikenteen ja onnettomuuksien väliselle yhteydelle. Vuoden 2011 aikana on tehty aktiivisesti tutkimustyötä tavoitteena uusien riskimallien rakentaminen liittyen RoPax laivoihin ja tankkilaivoihin, jotka liikennöivät Suomenlahdella. Ensiksi on kehitetty malli miten tapahtumat onnettomuudessa etenevät ja mikä on kunkin seurauksen todennäköisyys. Tapahtumamallit on kehitetty hyödyntämällä numeerista simulointia, AIS tietoja ja kirjallisuutta sekä lopuksi soveltamalla Bayes mallinnusta on rakennettu varsinainen laskentamalli. Toinen tutkimusosio on keskittynyt tankkilaivaonnettomuuteen liittyvän öljyn määrän laskentamallien kehittämiseen. Eri malleja arvioida öljyn määriä ja niiden esiintymistodennäköisyyttä on kehitetty. Mallien avulla on arvioitu todennäköisen öljyn määrää Suomenlahdella tapahtuvissa onnettomuuksissa SAFEWIN SAFEWIN-hankkeessa tutkitaan erityisesti puristustilanteen syntyä ja mallinnusta laivan liikkuessa Itämeren jääolosuhteissa. Hankkeessa tehdään laajat kenttäkokeet täysmittakaavassa ja lisäksi tilannetta tutkitaan sekä laskennallisesti että mallikokeilla. Tavoitteena on kehittää nykyistä luotettavimpia menetelmiä puristustilanteen syntymisen mallintamiseen ja laivan selviytymisen ennustamiseen kyseisessä tilanteessa. 4-vuotinen puiteohjelmahanke SAFEWIN on kokonaisbudjetiltaan noin 3,8 M. ja se käynnistyi syyskuussa Aalto-yliopisto toimii hankkeen koordinaattorina ja siinä on partnereina merenkulun viran-omaisia, suunnittelukonttoreita, tutkimuslaitoksia ja varustamoja Suomesta, Virosta, Ruotsista, Norjasta, Saksasta ja Kroatiasta. Vuonna 2011 aikana hankkeessa tehtiin laajat kenttäkokeet Ms Arandalla, kun Ms Aranda teki mittausmatkan Perämerelle Perämerellä mitattiin helikopterista EM mittauslaitteella jään paksuuden jakautumista ja asennettiin jääpaineen mittauslaiteet jäähän, joiden avulla seurattiin puristustilanteen kehittymistä jäässä. Lisäksi Kokkolan edustalla olevaan majakkaan asennettiin tutkakaappain, joka seurasi talviliikenteen sujuvuutta koko talven tällä alueella. Matkan aikana Perämerellä vallitsivat erittäin kovat tuuliolosuhteet, mikä sai jäät liikkeelle. Tämän seurauksena matkan aikana kerätyt täysmittakaavahavainnot ovat tärkeitä hankkeessa kehitettävien jään liikkeen ennustusmenetelmien validoinnissa. Tämäntyyppinen tieto on maailmanlaajuisestikin hyvin harvinaista NANNUT NANNUT-hanke on Novia-ammattikorkeakoulun hallinnoima hanke, jossa Turun yliopiston ja Metsähallituksen Kotkan yksiköt ovat mukana. Hankkeen budjetti on 1,3 M ja rahoitus on pääosin EU:n Central Baltic -ohjelmasta. Projektin tarkoituksena on liittää vedenalaisen luonto osaksi suunnittelua ja satamien toimintaa. Jotta näin voidaan tehdä, tarvitaan tietoa vedenalaisesta luonnosta. Vuoden 2011 aikana satamia koskevassa osuudessa kerättiin vedenalaista tutkimusaineistoa Kaakkois-Suomen merialueelta, Kotkan satamasta sekä Turun ja Naantalin satamista. Tutkimusaineistot koottiin portaaliin, joka on käytettävissä osoitteessa Projektissa myös haastateltiin 11 henkilöä, jotka edustivat satamia, ympäristöviranomaisia ja vedenalaisen luonnon asiantuntijoita, sekä järjestettiin -14-

15 alan toimijoille suunnattu workshop otsikolla Vedenalaisen luonnon huomioiminen satamien toiminnan suunnittelussa. Lisäksi analysoitiin kesällä 2011 tehtyjen sukellustutkimusten tuloksia. Haastattelujen, workshopista saatujen aineistojen ja sukellustutkimusten perusteella koostettiin raportti, joka julkaistaan alkuvuodesta Aineistosta koostettiin myös esite, joka myös julkaistiin alkuvuodesta FINMARINET FINMARINET on Suomen ympäristökeskuksen koordinoima EU:n LIFE+ ohjelman rahoittama nelivuotinen hanke. Hankkeen kokonaisbudjetti on 3,4 M ja se käynnistyi Hankkeeseen osallistuu SYKE, Metsähallituksen Luontopalvelut, Geologian tutkimuskeskus, Åbo Akademi ja Turun yliopisto. Hankkeen tavoitteena on Suomen rannikon Natura 2000 verkoston edustavuuden arviointi vedenalaisten luontotyyppien suhteen. Hankkeessa kartoitetaan vedenalaisten Naturaluontotyyppien esiintymistä viidellä eri rannikon Natura-alueella, joista yksi kattaa itäisen Suomenlahden kansallispuiston H-TTransPlan HTTPS on NPA Helsinki-Tallinn Euregion koordinoima projekti ( ), jossa Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus on ollut mukana vuonna 2011 (budj. noin ). Turun yliopisto on vuonna 2011 tutkinut Helsinki-Tallinnan liikenteen kehitystä erityisesti yksikköliikenteen osalta. Työ on tuottanut arvokasta tietoa yksikköliikenteen kehityksestä Etelä-Suomessa. Lisäksi Turun yliopisto / Merikotka on osallistunut liikenneskenaarioiden luontiin ja laajentanut osaamistaan Suomen liikenteen kehittymiseen vaikuttaviin tekijöihin. Projektista on ilmestynyt projektiraportti: Sundberg, P., Posti, A. & Tapaninen U Cargo Traffic on the Helsinki-Tallinn route, Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen julkaisusarjassa. Lisäksi projektista on tehty tieteellinen konferenssiesitelmä, joka tullaan esittämään huhtikuussa 2011 Short Sea Shipping 2012 Lissabonissa. Artikkeli esittelee laajalti Suomenlahden meriliikennettä, sen kehittymistä ja haasteita Luotsauksen vaikuttavuus Turun yliopisto teki Finnpilot Pilotage Oy:lle tilaustyönä Luotsauksen vaikuttavuus -tutkimuksen, jossa selvitettiin luotsauksen perustehtävää ja etsittiin luotsaustyön mittaamiselle sopivia mittareita. Tutkimukseen kuului kirjallisuustutkimus, sähköpostikysely ja työpajoja. Sähköpostikysely toimitettiin noin 60 kansainväliselle luotsausorganisaatiolle. Kyselyn ja kirjallisuuden perusteella todettiin, että luotsauksen vaikuttavuuden mittaamista ei tehdä vielä missään päin maailmaa siinä laajuudessa kuin Finnpilot nyt on lähtenyt toteuttamaan. Työ luo perustan Finnpilot Pilotage Oy:n toimintaprosessin kehittämiselle. Tutkimuksesta julkaistiin sekä suomen- että englanninkielinen raportti Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen julkaisusarjassa ( Luotsauksen vaikuttavuus ja Effectiveness of Pilotage ). -15-

16 3.7 Vuonna 2011 valmistellut hankkeet TOPCONS Huhtikuussa 2011 Merikotka ry haki Kaakkois-Suomi Venäjä ENPI-rahoitusohjelman toisella hakukierroksella rahoitusta geologista, biologista ja ihmistoimintoja koskevaa tietoa yhdistävälle TOPCONS-merialuesuunnitteluhankkeelle (Transboundary tool for spatial planning and conservation of the Gulf of Finland). Loppuvuodesta hanke sai myönteisen rahoituspäätöksen ja hanke käynnistyi helmikuussa Hankkeen toteutusaika on 34 kuukautta ja kokonaisbudjetti 1,7 M. Kolmevuotisen hankkeen tuloksena saadaan suoraan alueiden käytön suunnittelua ja meren suojelua sekä hyödyntämistä palvelevaa tietoa ekosysteemilähestymistavan huomioiden ja luodaan näin uusia ratkaisuja alueellisen merialueiden käytön suunnitteluun. Hanke tuottaa tietoa monimuotoisimmista ja herkimmistä merialueista joihin kohdistuvat vaikutukset tulisi huomioida merellisissä ympäristönvaikutusarvioinneissa. Suomalaisten ja venäläisten tutkijoiden yhteistyön ja tiedonvaihdon kautta saadaan poikkitieteellistä, yhteismitallista ympäristötietoa Suomenlahdesta. Hankkeen tavoitteena on tuottaa merialueiden suunnittelutyöhön työkalu, jonka avulla sekä merialueille ja niiden läheisyyteen sijoittuvat ihmistoiminnot että luontoarvot voidaan huomioida kestävällä tavalla. Itäiseltä Suomenlahdelta jo olemassa oleva geologinen ja biologinen aineisto kootaan yhteen ja tuotetaan GIS-työkalun avulla kartta-aineistoja ihmistoimintojen sijoittumisesta merialueelle. Geologisen ja biologisen monimuotoisuuden välisiä suhteita tutkitaan tarkemmin kartoitetuilta alueilta. Yhtenä tavoitteena on selvittää voidaanko biologisen monimuotoisuuden sijainti ennustaa geologisten ja fysikaalisten ympäristömuuttujien perusteella. Hankkeessa tutkitaan myös ihmistoimintojen vaikutusta vedenalaisiin maisemiin ja elinympäristöihin, sekä esimerkiksi kalojen lisääntymisalueiden sijoittumista geologisesti ja biologisesti monimuotoisille alueille. Hankkeessa yhdistetään ihmistoimintojen vaikutus sekä luonnosta tehdyt havainnot ja havaintoihin pohjautuvat mallit lajien ja elinympäristöjen levinneisyyksistä. Tietoja hyödynnetään alueella tehtävän hoidon- ja käytön- sekä merialueen suunnitteluun. Hanketta koordinoi Merikotka ry ja sisällön toteutuksesta vastaavat partnerit ovat Suomen ympäristökeskus, Geologian tutkimuskeskus, Helsingin yliopisto, Metsähallitus, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, A.P. Karpinskyn Venäjän geologinen tutkimusinstituutti, Venäjän tiedeakatemian Pietarin tutkimuskeskuksen poikkitieteellinen asiantuntijaryhmä ja Venäjän valtiollinen hydrometeorologinen yliopisto WINOIL WINOIL (Winter navigation risks and oil contingency plan) on Merikotka ry:n joulukuussa 2011 Kaakkois-Suomi Venäjä ENPI-rahoitusohjelman kolmanteen hakuun jättämä hankehakemus. Hankkeessa on tarkoitus parantaa merenkulun turvallisuutta kehittämällä luotettavaa simulointia jäänavigointiin ja parantaa öljyntorjuntavalmiutta jääolosuhteissa. Hankkeen muut partnerit ovat Aalto-yliopisto, Suomen ympäristökeskus, Central Marine Research and Design Institute Ltd (CNIIMF), Baltic Salvage and Towage Company (BBASU), St.Petersburg State Marine Technical University (SMTU), ja Agency of ecological consulting and nature protection design (Ecoproject). Kaksivuotisen hankkeen suunniteltu kokonaisbudjetti on POLARCNET Vuoden 2011 aikana Merikotka-tutkimuskeskus aloitti valmistelut oman 7. puiteohjelman käynnistämiseksi (FP7). FP7 on osa Merikotkan kansainvälistymisstrategiaa, verkostoitumista, näkyvyyttä, vaikuttavuutta ja vaikuttamista merenkulkualalla Euroopan mittakaavassa. -16-

17 Projektin tuloksena jätettiin hankehakemus koordinointi- ja tukitoimeen (CSA), TRANSPORT (Safety of ships in Arctic conditions - Call: FP7-SST-2012-RTD-1) otsikolla Enhancement of the safety regime of arctic shipping (POLARCNET). Hankkeen kesto on 3 vuotta ja kokonaisbudjetti 3 M. Merikotka osallistui hankehakemukseen työpaketin 2 vastuutahona (WP2, organization of seminars and dissemination). Merikotka oli myös hakemuksen tekninen koordinaattori. Merikotkan vastuulla oli koko hankebudjetin tarkastaminen, partnereiden opastaminen ohjelman säännöistä, vaadittavien taustatietojen kerääminen partneriorganisaatioista, näiden tietojen syöttäminen sähköiseen hakujärjestelmään (EPSS) sekä yhteydenpito hankepartnereihin. Hankkeen konsortiossa on mukana yhteensä 25 partneria Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta, Hollannista, Kreikasta, Venäjältä, Kanadasta, Yhdysvalloista ja Islannista. Hankekonsortio edustaa merenkulun turvallisuudesta vastaavia viranomaistahoja, luokituslaitoksia, tutkimusorganisaatioita, oppilaitoksia, arktisella merialueella operoivia laivanvarustajia ja jäämurtajaoperaattoreita. 4. Tutkimusyhteistyö Merikotkan keskeisimpiä tehtäviä on kehittää tutkimusta tekevien korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten sekä elinkeinoelämän välistä yhteistyötä. Vuonna 2011 Merikotkan on tehnyt yhteistyötä tutkimushankkeissa kansallisten ja kansainvälisten yliopistojen, tutkimuslaitosten ja muiden organisaatioiden kanssa. Nämä organisaatiot on mainittu edellä hankekuvausten yhteydessä Yritysyhteistyö Merikotkan yritysyhteistyössä on käytössä konsepti, jossa jäsenyritykset maksavat osallistumisesta vuosimaksun, jonka vastineeksi pääsevät seuraamaan ja ohjaamaan käynnissä olevia hankkeita, hyödyntämään niiden tuloksia ja vaikuttamaan käynnistettäviin hankkeisiin. Lisäksi osa yrityksistä on mukana erillisillä hankekohtaisilla sopimuksilla. Mukana olevat yritykset ohjaavat tutkimusta tärkeinä pidettyihin kehittämiskohteisiin ja pääsevät kontaktiin alan viimeisimpään kansalliseen ja kansainväliseen tutkimustietoon. Merikotkan yritysyhteistyössä ovat mukana vuonna 2011 seuraavat yritykset: Steveco, Helsingin satama, Kotkan satama, Haminan satama (myöhemmin HaminaKotka Satama Oy), VR Cargo, Finnlines, Kymen Puhelin, TransPeltola, SE Mäkinen, CCC Group, Kristina Cruises, Aker Arctic, Neste Oil Oyj, Crystal Pool Ltd., Arctia Shipping, Tallink, Stena, Rettig Group Bore, ESL Shipping, Vopak, VG Shipping, Viking Line, Transpoint ja ILS. Lisäksi hankeyhteistyössä ovat mukana Liikennevirasto, Liikenteen turvallisuusvirasto, Suomen varustamot, Satamaoperaattorit, Huoltovarmuuskeskus, Merklusteri-osaamiskeskusohjelma, Ilmatieteenlaitos ja LVM. Yritysryhmälle järjestettiin vuonna 2011 yksi tapaaminen sekä kutsuttiin mukaan Merikotkan järjestämiin seminaareihin ja workshoppeihin Tutkijaverkoston kokoukset Merikotka ylläpitää tutkijoiden säännöllisiä kokouksia. Näin edistetään yhteistyötä ja tiedonvaihtoa tutkijoiden ja hankkeiden kesken. Professoreiden ja tutkimusjohtajan kuukausikokouksia on pidetty säännöllisesti koko vuoden ajan. Kokouksissa on välitetty tietoa ajankohtaisista asioista ja käynnissä olevista tutkimushankkeista ja suunniteltu uusia yhteisiä hankkeita. -17-

18 Merikotkan tutkijaverkosto piti kokouksen ja teki elokuussa 2011 tutustumisvierailun Hangon Satamaan. 5. Viestintä Merikotkan tutkimushankkeiden tuloksena vuonna 2011 oli tavoitteena julkaista vähintään 20 tutkimusraporttia ja vähintään viisi artikkelia tieteellisissä julkaisuissa. Tavoitteena on lisäksi saada 5 tutkijoiden kirjoittamaa yleistajuista artikkelia julkaistua aikakausi- ja sanomalehdissä. Erityisesti julkaisujen määrä ylitettiin tavoitellusta (Liite 1). Lisäksi, professoreilla, tutkijoilla ja toiminnanjohtajalla on ollut vuoden aikana kymmeniä julkisia seminaariesitelmiä kansallisissa ja kansainvälisissä seminaareissa. Merikotkan tutkimushankkeista ja niiden tuloksista on pyritty viestimään aktiivisesti vuoden 2011 aikana. Vuoden aikana julkaistiin useita juttuja ja tutkijoiden sekä professorien haastatteluja ja kirjoituksia paikallisissa lehdissä, Helsingin Sanomissa, Turun Sanomissa ja ammattilehdissä sekä tv- ja radiouutisissa. mm. CAFE-hanke oli Kymenlaakson alueuutisissa ja radiossa. Yhdistys tiedottaa yhteistyökumppaneille ajankohtaisista asioista. Vuonna 2011 oli tavoitteena tuottaa 2-3 kertaa vuodessa lyhyt uutiskirje yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille. Merikotkan sähköistä uutiskirjettä tuotettiin vuoden 2011 aikana kolme kertaa. Uutiskirjeessä tiedotettiin ajankohtaisista aiheista, projekteista ja niiden tuloksista. Yhdistyksen viestinnän keskeisenä mediana toimivat suomen- ja englanninkieliset Internet-sivut osoitteessa Sivuilla on kuvattu Merikotkan tutkimustoimintaa ja projekteja sekä tiedotettu ajankohtaisista aiheista. Merikotkassa kävi vieraita tutustumassa toimintaan mm. Helle Oltedal, Senior Researcher, Faculty of Maritime Sciences, Haugesund University College, Norway. 5.1 Seminaarit Merikotkan vuotuinen päätapahtuma on Meripäivien ympäristöseminaari. Vuonna 2011 seminaari pidettiin Kotkassa otsikolla Mitä minä tekisin Itämeren hyväksi. Seminaari oli edellisvuosia monipuolisempi ja viihdyttävämpi ja sen juonsi toimittaja Matti Karhu. Seminaari järjestettiin yhteistyössä Itämeri-viestijöiden verkosto kanssa, edellisvuosia laajemmalla joukolla. Seminaarin yhteistyökumppaneita olivat Kuusakoski, HaminaKotka satama Oy sekä Kotkan kaupunki. Seminaarin lisäksi Meripäiville koottiin ensimmäistä kertaa Itämeri-kylä, jonka kautta haluttiin tarjota suurelle yleisölle tietoa Itämerestä ja sen hyväksi toimivista tahoista. Seminaarin 140 osanottajan lisäksi kolmipäiväinen Itämeri-kylä kokosi arvioiden mukaan yli viisituhatta vierailijaa. Tarjolla oli tietoa, tekemistä ja kokemista kaikenikäisille, mutta erityisesti lapsille suunnattua ohjelmaa oli runsaasti. Yli 400 lasta suoritti Itämeripassin, joka sisälsi tehtävärastin jokaisella Itämeri-kylän teltalla. Itämeri-kylässä oli 11 teltan voimin edustettuina alan toimijoita Kotkasta, Kouvolasta, Helsingin seudulta ja Turusta. Teltoissa pääsi tutustumaan Itämereen mikroskooppien, akvaarioiden ja erilaisten tehtävien avulla sekä keskustelemalla asiantuntijoiden kanssa. Kotkalaista yleisöä kiiteltiin hyvistä kysymyksistä ja keskustelevuudesta ja saadun palautteen mukaan seminaari ja Itämeri-kylä tarjosivat kaivattua vaihtelua ja asiaohjelmaa Meripäiville. Vaikka heinäkuu on ajankohdaltaan haasteellinen asiantuntijoiden ja yleisön houkuttelemiseksi paikalle, osoittautui tämä ensimmäistä kertaa järjestetty kylä menestyksekkääksi tavaksi tuoda Itämeriteemaa esille. -18-

MERIKOTKA tutkimustoiminta

MERIKOTKA tutkimustoiminta MERIKOTKA tutkimustoiminta 29.11.2007 Ulla Tapaninen, professori Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.merikotka.fi mkk.utu.fi Strategiset perusteet Lähtökohdat meriliikenteen

Lisätiedot

SAFGOF-hanke. Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007-2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan

SAFGOF-hanke. Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007-2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan SAFGOF-hanke Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007-2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan Eveliina Klemola Tutkimuskoordinaattori Helsingin yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden

Lisätiedot

Mobiilisatama-hanke. Väliseminaari 3.2.2011. www.merikotka.fi/mopo MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS. Turun yliopisto

Mobiilisatama-hanke. Väliseminaari 3.2.2011. www.merikotka.fi/mopo MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS. Turun yliopisto Mobiilisatama-hanke Väliseminaari 3.2.2011 www.merikotka.fi/mopo 0 Mobiilisatama (MOPO) -hanke Hankkeen toteutusaika: 03/2009 02/2012 Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 760 000 euroa. Rahoittajina hankkeessa

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2012

TOIMINTAKERTOMUS 2012 TOIMINTAKERTOMUS 2012 Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys ry Merikotka-tutkimuskeskus 11.4.2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yhteenveto vuodesta 2012... 4 2. Järjestötoiminta... 6 2.1 Yhdistys...

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2010

TOIMINTAKERTOMUS 2010 TOIMINTAKERTOMUS 2010 Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys ry Merikotka-tutkimuskeskus 18.5.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yhteenveto vuodesta 2010 ja arvio tulevasta kehityksestä... 3 2. Järjestötoiminta...

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2009

TOIMINTAKERTOMUS 2009 TOIMINTAKERTOMUS 2009 Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys ry Tutkimuskeskus Merikotka 30.3.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yhteenveto vuodesta 2009 ja arvio tulevasta kehityksestä... 3 2. Järjestötoiminta...

Lisätiedot

Geoinformatiikka öljyonnettomuuksien ekologisten riskien hallinnassa

Geoinformatiikka öljyonnettomuuksien ekologisten riskien hallinnassa Geoinformatiikka öljyonnettomuuksien ekologisten riskien hallinnassa Ari Jolma Professori, Aalto-yliopisto Lounaispaikan paikkatietopäivä Turku, 2.12.2011 Sisältö Geoinformatiikasta Öljyn kuljetuksesta

Lisätiedot

SISÄLLYS. Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys ry Merikotka-tutkimuskeskus 7.4.2014 TOIMINTAKERTOMUS 2013 Kansikuva: Pentti Kujala

SISÄLLYS. Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys ry Merikotka-tutkimuskeskus 7.4.2014 TOIMINTAKERTOMUS 2013 Kansikuva: Pentti Kujala TOIMINTAKERTOMUS 2013 SISÄLLYS 1 TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS 3 2 MERIKOTKA-TUTKIMUSKESKUS LYHYESTI 4 3 ARKTINEN HUIPPUTUTKIMUSYKSIKKÖ 6 4 VUODEN 2013 KÄRKIHANKKEET 10 5 MUU HANKETOIMINTA 18 6 YHTEISTYÖ 22

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR OHJELMA 2007 2013

ETELÄ-SUOMEN EAKR OHJELMA 2007 2013 Päijät-Hämeen liitto Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikkö ETELÄ-SUOMEN EAKR OHJELMA 2007 2013 Teemahankkeet MERIKLUSTERI Päivitetty: 16.7.2013 2 (5) A30023 ForMeri Projektin kesto: 1.2.2008 30.6.2011 Kustannukset:

Lisätiedot

CAFE COMPETITIVE ADVANTAGE BY SAFETY. Merenkulun ennakoiva turvallisuus ja kilpailukyky -hanke

CAFE COMPETITIVE ADVANTAGE BY SAFETY. Merenkulun ennakoiva turvallisuus ja kilpailukyky -hanke KUVAUS 1/5 CAFE COMPETITIVE ADVANTAGE BY SAFETY Merenkulun ennakoiva turvallisuus ja kilpailukyky -hanke CAFE-hanke on operatiivisen meriturvallisuuden, ennakoivan turvallisuustoiminnan sekä varustamoiden

Lisätiedot

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Tekniikan päivät 16.1.2008 klo 9 Dipoli, Espoo professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka tutkimuskeskus

Lisätiedot

Competitive Advantage by Safety CAFE. Viestintäsuunnitelma 2011 2013 1 /10

Competitive Advantage by Safety CAFE. Viestintäsuunnitelma 2011 2013 1 /10 Competitive Advantage by Safety CAFE Viestintäsuunnitelma 2011 2013 1 /10 1. Yleistä Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus Merikotka on meriliikenteen, meriturvallisuuden ja meriympäristön tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys ry Merikotka-tutkimuskeskus TOIMINTAKERTOMUS 2014

Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys ry Merikotka-tutkimuskeskus TOIMINTAKERTOMUS 2014 Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys ry Merikotka-tutkimuskeskus TOIMINTAKERTOMUS 2014 1. TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS Kansikuva: Maiju Lanki/Metsähallitus Vuonna 2014 vietettiin Suomenlahti-vuotta,

Lisätiedot

Merikotkan toiminnan arviointi ja tulevaisuusstrategia. Seppo Lahti & Paavo Uronen Helsinki 29.7.2010

Merikotkan toiminnan arviointi ja tulevaisuusstrategia. Seppo Lahti & Paavo Uronen Helsinki 29.7.2010 Merikotkan toiminnan arviointi ja tulevaisuusstrategia Seppo Lahti & Paavo Uronen Helsinki 29.7.2010 Sisällysluettelo 1 Merikotkan perustaminen... 4 2 Hallintomalli... 4 3 Henkilöresurssit... 4 4 Tilatarve...

Lisätiedot

Suomenlahden luontoarvot mitä kannattaa suojella?

Suomenlahden luontoarvot mitä kannattaa suojella? Suomenlahden luontoarvot mitä kannattaa suojella? Kymenlaakson ammattikorkeakoulun 10-vuotisjuhlaseminaari 17.1.2006 Katariina Vainio-Mattila http://hykotka.helsinki.fi/oileco OILECO-hanke Hanketta hallinnoi

Lisätiedot

tuotevahinkojen minimointi

tuotevahinkojen minimointi KUMI Logistiikka- ja kuljetusalan tuotevahinkojen minimointi Piia Nygren 12.5.2011 2011 0 KUMI-hankkeen kesto ja rahoitus Projektin kokonaiskestoaika on 2 vuotta ja 4 kk aikavälillä 1.2.2010 2010-30.6.2012.

Lisätiedot

Itämerihaasteessa tapahtuu! Salla-Maria Alanen Itämerihaasteen koordinaattori, Turku Projektipäällikkö, Centrum Balticum

Itämerihaasteessa tapahtuu! Salla-Maria Alanen Itämerihaasteen koordinaattori, Turku Projektipäällikkö, Centrum Balticum Itämerihaasteessa tapahtuu! Salla-Maria Alanen Itämerihaasteen koordinaattori, Turku Projektipäällikkö, Centrum Balticum 1 Kuva: Turun Sanomat Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupunginjohtajien Mikko

Lisätiedot

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS MONIPUOLINEN MERENKULKUALAN OSAAJA Tarjoamme yliopistotasoista täydennyskoulutusta merenkulku-, satama- ja kuljetusalalla sekä meriteollisuudessa työskenteleville

Lisätiedot

NELI-OHJELMA (Kouvola-Hamina-Kotka) (North European Logistics Institute) logistiikan koulutus-, tutkimus- ja kehittämisohjelma 2007-2013

NELI-OHJELMA (Kouvola-Hamina-Kotka) (North European Logistics Institute) logistiikan koulutus-, tutkimus- ja kehittämisohjelma 2007-2013 NELI-OHJELMA (Kouvola-Hamina-Kotka) (North European Logistics Institute) Kymenlaakson logistiikan koulutus-, tutkimus- ja kehittämisohjelma 2007-2013 NELI-ohjelma 2007-2013 NELI- ohjelma 2007-2013 Kymenlaakson

Lisätiedot

Centrum Balticum -keskus

Centrum Balticum -keskus Centrum Balticum -keskus 9.10.2012 Vanha Suurtori 7, 20500 Turku www.centrumbalticum.org Centrum Balticum säätiön lyhyt historiikki Centrum Balticum säätiö perustetaan vuonna 2006 Säätiön perustajina 5

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.

Lisätiedot

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Tulevaisuuden reaalinen kilpailukyky rakentuu olemassa olevan osaamisen pohjalle Kaikki

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 19/2015 13.04.2015

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 19/2015 13.04.2015 Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 29 Osallistuminen EU:n Suomen rakennerahasto-ohjelman rahoittaman 6Aika-strategian Avoin osallisuus -kärkihankeen hakemukseen HEL 2015-004216 T 02 05 02 Päätös

Lisätiedot

Merentutkimusta tehdään

Merentutkimusta tehdään Helsingin yliopiston Itämeristrategia Luonnos strategiakaudelle 2009-2013 Jorma Kuparinen Merentutkimusta tehdään Yliopistoissa ja korkeakouluissa Valtion tutkimuslaitoksissa (Suomen ympäristökeskus, Geologian

Lisätiedot

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden Suomenlahti-vuoden visio Miksi Suomenlahti-vuosi? Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden aktiivista vuorovaikutusta

Lisätiedot

Itämeri -seminaari 3.12.2008

Itämeri -seminaari 3.12.2008 Itämeri -seminaari 3.12.2008 HAAGA-HELIA amk Liisa Rohweder KTT, yliopettaja Kestävä kehitys ja vastuullinen liiketoiminta 1 Miksi HAAGA-HELIA otti Itämerihaasteen vastaan? Yhteiskuntavastuullista toimintaa

Lisätiedot

Etelä-Suomen Logistiikkakeskusjärjestelmän kehittäminen 2009-2012. - Huomisen logistiikkaa -

Etelä-Suomen Logistiikkakeskusjärjestelmän kehittäminen 2009-2012. - Huomisen logistiikkaa - Etelä-Suomen Logistiikkakeskusjärjestelmän kehittäminen 2009-2012 - Huomisen logistiikkaa - Yhteistyössä Tausta: Etelä-Suomen EAKRohjelma Etelä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen EAKRohjelman

Lisätiedot

MERENKULKUALAN POHJOISIA JA ARKTISIA KYSYMYKSIÄ SEKÄ HANKERAHOITUSMAHDOLLISUUKSIA ERIKOISSUUNNITTELIJA KATARIINA ALA-RÄMI

MERENKULKUALAN POHJOISIA JA ARKTISIA KYSYMYKSIÄ SEKÄ HANKERAHOITUSMAHDOLLISUUKSIA ERIKOISSUUNNITTELIJA KATARIINA ALA-RÄMI MERENKULKUALAN POHJOISIA JA ARKTISIA KYSYMYKSIÄ SEKÄ HANKERAHOITUSMAHDOLLISUUKSIA ERIKOISSUUNNITTELIJA KATARIINA ALA-RÄMI MKK 9/201 YLEISTÄ MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUKSESTA MKK on valtakunnallinen

Lisätiedot

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu PERUSTIETOA HANKKEESTA Nimi: From waste to traffic fuel (W-FUEL) Kesto: 1.9.2009 31.12.2011 Kokonaisbudjetti:

Lisätiedot

SAFGOF - Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007 2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan

SAFGOF - Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007 2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan SAFGOF - Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007 2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan Opetuksen integrointi Intermodaalitutkimus-osioon Merenkulun ja logistiikan

Lisätiedot

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma Finland 2012 Finland Toimintasuunnitelma 2012 2 (6) Sisällysluettelo 1 Yhdistyksen tehtävä... 3 1.1 Yhdistyksen tarkoitus... 3 1.2 Yhdistyksen

Lisätiedot

Meriturvallisuuden yhteiskunnalliset ohjauskeinot ja niiden vaikuttavuus

Meriturvallisuuden yhteiskunnalliset ohjauskeinot ja niiden vaikuttavuus Meriturvallisuuden yhteiskunnalliset ohjauskeinot ja niiden vaikuttavuus 0 Esityksen sisältö Meriturvallisuuden yhteiskunnalliset ohjauskeinot - nykytila Suomalaisille merenkulun asiantuntijoille tehdyn

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus 3.12.2014 klo 9:15. Minna Alhosalo Hilton Helsinki Kalastajatorppa

Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus 3.12.2014 klo 9:15. Minna Alhosalo Hilton Helsinki Kalastajatorppa Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus 3.12.2014 klo 9:15 Minna Alhosalo Hilton Helsinki Kalastajatorppa Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Turun yliopiston

Lisätiedot

Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista

Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista 20.08.2014 KJ Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista 1. Perusteet 1.1. Yleistä Pohjanlahdelle on vuosina 2010-2014 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillModlaskentaohjelmistolla laskelmia ensiksi

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia. Säätytalo 9.10.2013

Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia. Säätytalo 9.10.2013 Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia Säätytalo Meriliikennestrategia Taustalla hallitusohjelma & liikennepoliittinen selonteko Yhteisen halutun tulevaisuuden visio 2030 luominen Strategiakärjet

Lisätiedot

Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015

Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015 Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015 Ohjelmamaat Suomi + Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia Suomessa ohjelma-alueena Etelä-Suomi: Etelä- Karjala*, Kanta-Häme*, Kymenlaakso, Pirkanmaa*, Satakunta,

Lisätiedot

TalviSÖKÖ. Vuosiraportti 1.4. 31.12.2013

TalviSÖKÖ. Vuosiraportti 1.4. 31.12.2013 TalviSÖKÖ Vuosiraportti 1.4. 31.12.2013 Sivu 1 1. RAPORTOINTIKAUSI 1.4.2013 31.12.2013 2. PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi Ohjelma Toimintalinja Projektityyppi Vastuuviranomainen TalviSÖKÖ - Alusöljyvahingon

Lisätiedot

Meritilannekuva ja dynaaminen riskienhallinta paikkatiedoin. Tommi Arola Meriliikenteen ohjaus

Meritilannekuva ja dynaaminen riskienhallinta paikkatiedoin. Tommi Arola Meriliikenteen ohjaus Meritilannekuva ja dynaaminen riskienhallinta paikkatiedoin Tommi Arola Meriliikenteen ohjaus Teemat Suomenlahden alusliikenne ja alusliikennepalvelu Missä tietoa tarvitaan ja mitä tietoa välitetään merenkulkijoille?

Lisätiedot

Business meets Research päivä 18.2.2010

Business meets Research päivä 18.2.2010 Business meets Research päivä 18.2.2010 Photo: Finnlines Photo: Port of Kotka Terhi Lindholm, toiminnanjohtaja, Merikotka ry Sisältö Merikotka LYHYESTI yritysyhteistyö ja uudet hankkeet Kuva: Kymenlaakson

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015

Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015 Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015 SISÄVESI LIFE IP SISÄVESI LIFE IP Metsähallituksen koordinoima valtakunnallinen EUrahoitteinen hanke, jonka tavoitteena on parantaa Suomen sisävesien tilaa ja sovittaa

Lisätiedot

Meriturvallisuus ei parane syyllistämällä

Meriturvallisuus ei parane syyllistämällä Meriturvallisuus ei parane syyllistämällä 6.9.2012 Asiakas- ja potilasturvallisuus ammattieettisenä haasteena Jenni Storgård 0 Esityksen sisältö Meriturvallisuuden kehitys Merenkulun ominaispiirteitä Merionnettomuudet

Lisätiedot

Liite 1. Kotkan kaupunki Hankesuunnitelma 13.9.2006

Liite 1. Kotkan kaupunki Hankesuunnitelma 13.9.2006 Kotkan kaupunki Hankesuunnitelma 13.9.2006 MS GOF - Maritime Safety in the Gulf of Finland Merenkulun turvallisuus Suomenlahdella Tiivistelmä Suomenlahti on suhteellisen kapea ja matala lahti, jonka ekosysteemi

Lisätiedot

Itämerihaaste Baltic Sea Challenge

Itämerihaaste Baltic Sea Challenge Itämerihaaste Baltic Sea Challenge Lotta Ruokanen Helsingin kaupungin ympäristökeskus 7.12.2009 1 Helsingin ja Turun julkilausuma Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Turun ja Helsingin kaupungit tekivät

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

Paloturvallisuuden kehittämisohjelma päivitettiin.

Paloturvallisuuden kehittämisohjelma päivitettiin. 1 PALOTUTKIMUSRAATI - 22.3.2012 BRANDFORSKNINGSRÅDET RY TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2011 1. YLEISTÄ Vuosi 2011 oli Palotutkimusraati ry:n kahdeskymmenes toimintavuosi rekisteröitynä yhdistyksenä. Yhdistys

Lisätiedot

RUOVIKKOSTRATEGIA SUOMESSA JA VIROSSA

RUOVIKKOSTRATEGIA SUOMESSA JA VIROSSA Ruovikkostrategia Suomessa ja Virossa Interreg IIIA -hankkeen tarkoituksena on luoda kestävän kehityksen mukainen ruovikoiden hoito- ja käyttöstrategia pilottialueille Varsinais-Suomessa ja Virossa 2005-2007.

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014

Itämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelma (jälleen Interreg ) Järjestyksessä neljäs Itämeren alueen ohjelma Taustalla EU:n

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä 1 Strateginen tutkimus Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto tutkimuksessa haetaan

Lisätiedot

Pirkanmaan turvallisuusklusteri. Komisario Jouni Perttula turvallisuusklusterin koordinaattori Polamk

Pirkanmaan turvallisuusklusteri. Komisario Jouni Perttula turvallisuusklusterin koordinaattori Polamk Pirkanmaan turvallisuusklusteri Komisario Jouni Perttula turvallisuusklusterin koordinaattori Polamk Pirkanmaan turvallisuustoimijoita Työterveyslaitos Tukes Tekes Aluehallintovirasto Suomen punainen risti

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

Ilmansuojeluyhdistys ry. Luftvårdsföreningen rf. Finnish Air Pollution Prevention Society

Ilmansuojeluyhdistys ry. Luftvårdsföreningen rf. Finnish Air Pollution Prevention Society 1 ILMANSUOJELUYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2/2015 Aika: 26.11.2015 klo 15.00 Paikka: THL, Mannerheimintie 168 B ESITYSLISTA: 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin sekä kahden pöytäkirjantarkastajan

Lisätiedot

CliPLivE - Climate Proof Living Environment

CliPLivE - Climate Proof Living Environment SOUTH-EAST FINLAND-RUSSIA ENPI CBC 2007-2013 Riskikartat Itämeren rannikkoalueella CliPLivE - Climate Proof Living Environment Yleistä projektista Kesto: Helmikuu 2012 Elokuu 2014 Rahoittaja: EU:n Kaakkois-Suomi

Lisätiedot

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset... 4 4. Jatkotoimenpiteet... 4 5. Projektin tulosten yleistettävyys... 4 6. Toteutus... 4 a. Tehtävät ja

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Valtion vastinrahoitus Kansallinen Itämeri- ja INTERREG infopäivä Helsingissä 12.12.2014

Valtion vastinrahoitus Kansallinen Itämeri- ja INTERREG infopäivä Helsingissä 12.12.2014 Valtion vastinrahoitus Kansallinen Itämeri- ja INTERREG infopäivä Helsingissä 12.12.2014 Harry Ekestam harry.ekestam@tem.fi Hankkeiden kansallinen rahoitus Itämeren alueen ohjelmassa 25 % suomalaisten

Lisätiedot

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden

Lisätiedot

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry Toimintakertomus 2015 Sisällys 1. Yhdistyksen tarkoitus 1 2. Hallitus 1 3. Yhdistyksen kokoukset 1 4. Toiminta 2 5. Tiedottaminen 2 6. Talous 3 1 1. YHDISTYKSEN

Lisätiedot

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen FORS-seminaari Turvallisuus ja riskianalyysi Teknillinen korkeakoulu 13.11.2008 MATINEn tehtävä Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE)

Lisätiedot

Itämerihaasteessa tapahtuu! Lotta Nummelin Itämerihaasteen koordinaattori Helsingin kaupungin ympäristökeskus

Itämerihaasteessa tapahtuu! Lotta Nummelin Itämerihaasteen koordinaattori Helsingin kaupungin ympäristökeskus Itämerihaasteessa tapahtuu! Lotta Nummelin Itämerihaasteen koordinaattori Helsingin kaupungin ympäristökeskus 1 Kuva: Turun Sanomat Itämerihaasteen Organisaatioorganisaatio Helsingin ja Turun toimenpiteiden

Lisätiedot

Klusteriohjelmat KETJU, VALO ja EGLO Yksi vaihe päättyy mitä opittiin. Pekka Aaltonen johtaja LOGY Competence Oy

Klusteriohjelmat KETJU, VALO ja EGLO Yksi vaihe päättyy mitä opittiin. Pekka Aaltonen johtaja LOGY Competence Oy Klusteriohjelmat KETJU, VALO ja EGLO Yksi vaihe päättyy mitä opittiin Pekka Aaltonen johtaja LOGY Competence Oy Sisältö 1. LOGY Competence ja oma tausta 2. Klusteriohjelmat logistiikassa 3. Mitä saatiin

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

Nanoturvallisuuskeskuksen toiminnan tavoitteet. Nanoturvallisuus tutkimuksesta käytäntöön 25.9.2012 Kai Savolainen

Nanoturvallisuuskeskuksen toiminnan tavoitteet. Nanoturvallisuus tutkimuksesta käytäntöön 25.9.2012 Kai Savolainen Nanoturvallisuuskeskuksen toiminnan tavoitteet Nanoturvallisuus tutkimuksesta käytäntöön 25.9.2012 Kai Savolainen Mitä Nanoturvallisuuskeskus haluaa olla 2015: Euroopan johtava ja globaalisti tunnustettu

Lisätiedot

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 1 1 KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 Kemin kaupunki ja Kemin Digipolis Oy ovat sopineet tässä esitetyn suunnitelman mukaisesta kehittämistoimeksiannosta vuodelle 2016: 1. TAUSTAA Kemin kaupunki on aktiivinen

Lisätiedot

Syöksy -tutkimushanke. Ryhmähanke, Metropolia AMK, Aalto-yliopisto - YTK, TTY

Syöksy -tutkimushanke. Ryhmähanke, Metropolia AMK, Aalto-yliopisto - YTK, TTY Syöksy -tutkimushanke Ryhmähanke, Metropolia AMK, Aalto-yliopisto - YTK, TTY Syöksy Sähköiset ajoneuvot kehäradan liityntä- ja asiointiliikenteessä Kyseessä on Metropolia Ammattikorkeakoulun, Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Yli-Olli Heikki kuntayhtymän johtaja

Yli-Olli Heikki kuntayhtymän johtaja Opetushallitus, PL 380, 00531 Helsinki OPH Selvityslomake erityisavustus Hankeryhmä > selvitys valtionavustuksen käytöstä Koulutustaso * Ammatillinen koulutus Hakuryhmä * Ammattikoulutuksen kansainvälistyminen

Lisätiedot

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Suomen CB kontaktipisteen avajaiset Uudenmaan liitto, 15.10.2014 harry.ekestam@tem.fi Rakennerahastojen Euroopan

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista

Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista 20.08.2014 KJ Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista 1. Perusteet 1.1. Yleistä Suomenlahdelle on vuosina 2011-2014 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillModlaskentaohjelmistolla laskelmia erilaisten

Lisätiedot

Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet 2040 - Strategiset valinnat 2014 2017. Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013

Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet 2040 - Strategiset valinnat 2014 2017. Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013 Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet 2040 - Strategiset valinnat 2014 2017 Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013 Uusmaalaisten toimijoiden saama rahoitus ja ennuste ohjelmakaudelle

Lisätiedot

ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi

ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi ARVIOINNIN TAUSTA ARVIOINNIN TAUSTA ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi perustui ISATin toimintasuunnitelmaan 2010-2013 ja Innovatiivinen aluekehitystyö -toimintaan

Lisätiedot

HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha

HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha Hankkeen nimi: MAL-verkosto Hankkeen 1.1.2010-31.12.2011, myönnetty jatko 2012 toteutusaika: Toteuttaja: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Yhteyshenkilö:

Lisätiedot

Suomi-Venäjä logistiikkayhteistyön kehittäminentki-hankkeissa FINTRIP 20.5.2013 Kari Kokkonen

Suomi-Venäjä logistiikkayhteistyön kehittäminentki-hankkeissa FINTRIP 20.5.2013 Kari Kokkonen Suomi-Venäjä logistiikkayhteistyön kehittäminentki-hankkeissa FINTRIP 20.5.2013 Kari Kokkonen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu A multidisciplinary institute of higher education that produces high-quality

Lisätiedot

Suomalaiset lehdet ja avoimen julkaisemisen rahoitus

Suomalaiset lehdet ja avoimen julkaisemisen rahoitus Suomalaiset lehdet ja avoimen julkaisemisen rahoitus Julkaisujen avoimuus -työryhmä, 18.9.2014 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Raportti ministeriölle Avoin saatavuus -työryhmän suositukset (marraskuu

Lisätiedot

Mihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan?

Mihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan? Mihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan? professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka - tutkimuskeskus 161008 0/20 Mihin merenkulkuosaamista

Lisätiedot

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI Tampere 13.10.2011 Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry. Esityksen sisältö. Suomen Satamaliitto ry. Satamaverkko Suomessa Merikuljetukset Suomen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 1. Yleistä seurasta Hallinnon Tutkimuksen Seura ry. on tieteellinen yhdistys, jonka tarkoitus on edistää hallinnon tutkimusta Suomessa ja osallistua alan kansainväliseen

Lisätiedot

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 1(6) LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 2(6) 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset ja niiden hyödyntäminen... 4 4. Toteutus... 4 4.1 Tehtävät/aikataulu...

Lisätiedot

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto MUISTIO 12.10.2015 1. Johdanto Strateginen tutkimus on pitkäjänteistä, horisontaalista, ratkaisuhakuista ja tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin

Lisätiedot

Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä

Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä Periaatteet ja käytännöt Elinkeinoelämän kanssa verkottunut julkinen tutkimus Sisältö Tekesin rahoittaman tutkimusprojektin roolit ja tehtävät

Lisätiedot

Porin yliopistokeskus (UCPori) 7.4.2015

Porin yliopistokeskus (UCPori) 7.4.2015 Porin yliopistokeskus (UCPori) 7.4.2015 Yhteyksien rakentaja, alueen kehittäjä ja kansainvälistäjä Neljän yliopiston monitieteinen tiede- ja taideyhteisö Aalto-yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Osaamiskeskusohjelma 2007 2013 13 klusteria 21 osaamiskeskusta Lahden Seudun Kehitys LADEC Henkilöstöä 75 Asumisen

Lisätiedot

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori http://ergocarebank.sth.kth.se/ 1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, Oulaisten ammattiopisto, Sosiaali ja terveysalan yksikkö Hankkeen

Lisätiedot

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö Hallituksen Itämeri-selonteko 2009 Ympäristö - rehevöitymisen vähentäminen - ympäristömyrkyt, merenkulun päästöt,

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 28.7.2015 COM(2015) 362 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE tavaroiden ja matkustajien merikuljetuksia koskevista tilastoista annetun direktiivin 2009/42/EY

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

Suomalais-venäläinen Energiaklubi ry

Suomalais-venäläinen Energiaklubi ry Suomalais-venäläinen Energiaklubi ry Mari Pantsar-Kallio +358 50 3960 925 mari.pantsar-kallio@tem.fi Taustaa 2009 hyväksyttiin Venäjän uusi Energiastrategia vuoteen 2030 2009 Venäjällä hyväksyttiin laki

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia?

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Itämerihaasteen kansallinen seminaari 16.11.2010 Satu Viitasalo-Frösén Helsingin kaupungin ympäristökeskus Miksi uusi hanke? 2007

Lisätiedot

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 RDSP-projektin karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 Alkusanat Tehtävänä oli koota Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan liittojen aluerakenteen ja aluesuunnittelun kehittämistavoitteet

Lisätiedot

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Tiedosta toimintaan WWF:n Itämeri-viestintä Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Öljyonnettomuuden torjunta Meriturvallisuus Rehevöityminen Itämeren lajit ja luontotyypit Kestävä kalastus Miten WWF viestii Itämerestä?

Lisätiedot

Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet. Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi

Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet. Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi The research problem - Itämeri on energiasilta Venäjän ja EU:n välillä energiakysymysten osalta Itämerestä

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot