TOIMINTAKERTOMUS 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINTAKERTOMUS 2011"

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS 2011 Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys ry Merikotka-tutkimuskeskus

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yhteenveto vuodesta Järjestötoiminta Yhdistys Yhdistyksen jäsenet Henkilöstö Hallitus Tutkimus Merenkulun ympäristövaikutukset ja meriympäristö Merenkulun logistiset järjestelmät Merenkulku ja satamatoiminnot Meriliikenteen ja talvimerenkulun turvallisuus Merikotka ry:n hallinnoimat hankkeet MIMIC CAFE OILRISK RescOp STOCA SAFGOF Merikotkan osapuolten hallinnoimat hankkeet MOPO KUMI IBAM Baltic Master II EfficienSea SAFEWIN NANNUT FINMARINET H-TTransPlan Luotsauksen vaikuttavuus Vuonna 2011 valmistellut hankkeet TOPCONS WINOIL POLARCNET Tutkimusyhteistyö Yritysyhteistyö Tutkijaverkoston kokoukset Viestintä Seminaarit Esitelmät Tutkimusraportit ja artikkelit Muut Tilat Talous Yhdistys Hankkeet

3 1. Yhteenveto vuodesta 2011 Vuosi 2011 oli Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys ry:n (jäljempänä Merikotka) kuudes toimintavuosi. Merikotka koordinoi Merikotka-tutkimuskeskuksen toimintaa ja tuottaa tutkimuksen tukipalveluita. Tavoitteiksi vuoden 2011 toimintasuunnitelmassa määriteltiin: 2011 ja 2012 päättyvien professuurien jatkon valmistelu Merikotkan toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi uusien professuurihankkeiden valmistelu ja käynnistäminen käynnissä olevien projektin menestyksekäs läpivienti tutkimustoiminnan laajentaminen tutkimusryhmien sisällä sekä poikkitieteellisen tutkimuksen vahvistaminen edelleen SAFGOFin jälkeisen uuden kärkihankkeen (MIMIC) käynnistäminen puiteohjelmahankkeen valmistelu ja käynnistäminen yritys- ja sidosryhmäyhteistyön jatkuva kehittäminen Merikotka-tutkimuskeskuksen tunnettuuden parantaminen edelleen viestintään panostamalla yhdistyksen jäsenpohjan laajentaminen Kotkan seudun elinkeinoelämän ja koulutuksen kehittäminen ja alueen tekeminen tunnetuksi merenkulun ja meriympäristön tutkimuksen edelläkävijänä Tavoitteena on saada ulkopuolista rahoitusta EU-ohjelmista ja muista lähteistä, mm. yrityksiltä, säätiöiltä, rahastoista ja kunnilta siten, että Merikotkan hankkeiden vuosibudjetti tulee olemaan 2,4 miljoonaa euroa vuonna Toimintasuunnitelman mukaisissa tavoitteet toteutuivat seuraavasti: Toiminnan rahoituksellinen tavoite ylitettiin, koska vuoden 2011 toiminnan kokonaisvolyymi oli n. 2,6 miljoonaa euroa. Vuonna 2011 päättyvän Aallon professuurin jatkoa valmisteltiin, mutta päätös uuden professuurin perustamisesta nykyisen jatkoksi jäi Aalto-yliopiston osalta vuoden 2012 puolelle. Syksyllä 2011 valmisteltiin myös Turun yliopiston logistiikkaprofessuurin jatkoa vuoden 2012 jälkeen. Projektien läpivientiin keskityttiin sekä hallinnon että tutkimuksen osalta. Vuoden aikana projektit toteutuivat menestyksekkäästi, erityisesti Merikotkan päättynyt kärkihanke SAFGOF tulokset olivat vahvasti poikkitieteellisiä. Uutta kärkihanketta, MIMICiä suunniteltiin ja hanke jätettiin hakuun vuoden lopulla, joka sai myös puoltavan rahoituspäätöksen. Lisäksi vuoden aikana suunniteltiin kolme muuta hanketta, joista mainittavin Kaakkois-Suomi Venäjä -ohjelman meriturvallisuushanke RescOp, jonka rahoitus varmistui loppuvuodesta. Lisäksi vuoden 2011 aikana Merikotka myös valmisteli yhdessä Aalto-yliopiston kanssa EU:n 7. puiteohjelmaan hankkeen, PolarcNet:in, jossa Merikotka on hallinnollinen ja tiedotuksellinen vetäjä. Vuonna 2011 Merikotka on ollut hyvin esillä tiedeyhteisössä ja julkisilla foorumeilla kansallisesti ja kansainvälisesti. Yritys- ja sidosryhmäyhteistyö on tiivistynyt useiden toimijoiden kanssa vuorovaikutukselliseksi yhteistyöksi. Lisäksi yritys-tutkimusyhteistyön kehittämiseksi on haettu toimintamuotoja USA:sta, Californian State University:stä. -3-

4 Uusien professuurien käynnistämiseen panostettiin merkittävästi vuoden 2011 alkupuolella. Aaltoyliopiston kanssa yhteistyössä valmisteltiin uuden arktisen meritekniikan professuurin käynnistämistä. Tähän professuuriin haettiin rahoitusta useilta yrityksiltä (Shell, Teboil, Neste Oil, Aker Arctic, Lamor, Wärtsilä, STX Finland) ja lisäksi haettiin rahoitusta Öljysuojarahastolta. Kesäkuuhun 2011 mennessä saatiin kuitenkin rahoitussitoumukset vain Wärtsilältä ja Kotkan kaupungilta Aalto-yliopistolle. Keväällä 2011 valmisteltiin myös uuden riskilaskennan ja riskienhallinnan professuurin perustamista Suomen ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston kanssa. Professuurille haettiin rahoitusta Jane ja Aatos Erkon säätiöltä. Säätiö ei kuitenkaan myöntänyt rahoitusta, mutta se päätettiin perustaa yhteistyössä SYKEn, Helsingin yliopiston ja Kotkan kaupungin kanssa. Lappeenrannan teknillinen yliopisto otti positiivisen kannan tulla mukaan Merikotkan toimintaan jatkossa yhteisen professuurin kautta. Kevään aikana pohjustettiin meriliikenteen ohjauksen professuurin perustamista yhdessä yliopiston kanssa. Hanketta ei ehditty viedä alkua pidemmälle, mutta sen valmistelua päätettiin jatkaa myöhemmin. Vuoden 2011 aikana Merikotka muutti Kotkan keskustaan Datariinan tiloihin. Muutto koettiin Merikotkan työyhteisössä myönteisenä asiana. Toimitilat ovat mukavammat ja uudenaikaisemmat, palvelut ja kulkuyhteydet paremmat ja Datariinassa on enemmän toimintaa ja toimijoita, joista osa on Merikotkan yhteistyökumppaneita. Tutkimustoimintaa on laajennettu ja syvennetty valituilla aloilla: Meriliikenne ja logistiikka sekä merenkulun turvallisuus ja ympäristövaikutukset. Tutkimusryhmät ovat toteuttaneet menestyksekkäästi omia hankkeitaan, mikä tukee myös poikkitieteellistä tutkimustyötä. Tutkimusryhmät Kotkassa pysyivät vuoden aikana ennallaan. Merikotka on kasvava tutkijayhteisö, jossa suunnitelluista kolmesta professuurista lähiaikoina toteutunee kaksi. Merikotkalla on tarve varmistaa tutkijoiden ja toiminnan riittävä määrä Kotkassa ja toiminnan näkyvyys, jotta Merikotka kehittyisi jatkossakin kokonaisuutena. Yhteistyö yritysten, tutkimuslaitosten, yliopistojen ja muiden toimijoiden kanssa kansallisesti ja kansainvälisesti on jatkuvasti lisääntynyt. Yhteistyön ja kansainvälistymisen on mahdollistanut eri Merikotkan hankkeet, soveltava tutkimus yhdessä muiden kanssa sekä korkeatasoiset tieteelliset julkaisut. Juha Heijari toiminnanjohtaja (vt.) Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys ry -4-

5 2. Järjestötoiminta 2.1 Yhdistys Yhdistyksen ytimen muodostavat Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys ry:n periaatteet ja säännöt hyväksyvät sekä jäsenmaksun maksavat organisaatiot. Yhdistyksen vuosikokous pidetään toukokuussa, missä valitaan yhdistyksen hallitus. Yhdistyksellä on 11 hengen hallitus. Jokaisella perustajajäsenellä on hallituspaikka ja Kotkan kaupungilla, toiminnan pääasiallisella rahoittajalla, on kaksi paikkaa. Hallituksessa johdossa ovat puheenjohtaja, 1. varapuheenjohtaja ja 2. varapuheenjohtaja. Toiminnanjohtaja toimii esittelijänä ja sihteerinä. Yhdistyksellä ja Merikotka-tutkimuskeskuksella on käytössään toimitilat Kotkassa. Yhdistyksen vuosikokous pidettiin Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat. 2.2 Yhdistyksen jäsenet Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys ry:n jäsenet ovat Aalto-yliopisto Cursor Oy Kotka Maretarium Oy Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto Helsingin yliopisto (liittynyt ) Kotkan kaupunki Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy Metsähallituksen luontopalvelut Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Turun yliopisto 2.3 Henkilöstö Merikotkalla on käytössään henkilöstö, joka on työsuhteessa Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistykseen. Henkilöstöön kuului vuonna 2011 toiminnanjohtaja Terhi Lindholm ( , jonka jälkeen työlomalla loppuvuoden), toiminnanjohtajan työloman sijainen Jouni Lappalainen ), neljä projektipäällikköä: Miina Karjalainen, Juha Heijari, Tanja Tuominen ja Piia Nygren ( alkaen) sekä taloussuunnittelija Saila Ina ja projektiassistentti Jaana Korjus. 2.4 Hallitus Hallitus koostui 11 jäsenestä ja heidän varajäsenestään (Taulukko 1). -5-

6 Taulukko 1 Hallituksen jäsenet 2011 ( alkaen) Jäsen: Henry Lindelöf, Kotkan kaupunki, puheenjohtaja Kai Holmberg, Kotkan kaupunki, varapuheenjohtaja Juha Rissanen, Kymenlaakson AMK, 2. varapuheenjohtaja Sari Saukkonen, Kotka Maretarium Oy Hannu Karavirta, Cursor Oy Juha Reivilä, Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Michael Haldin, Metsähallitus Jerzy Matusiak, Aalto-yliopisto Eero Helle, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jorma Kuparinen, Helsingin yliopisto Anne Erkkilä, Turun yliopisto (Erkkilän vanhempainvapaan ajan sijaisena Eija Velin) Varajäsen: Kimmo Naski, Kotkan Satama Risto Virtanen, Kotkan kaupunki Juhani Talvela, Kymenlaakson AMK Sakari Seppälä, Kotkan kaupunki Petri Tolmunen, Cursor Oy Matti Sulin, Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä (31.7 alkaen Riku Anttila) Ari Laine, Metsähallitus Pentti Kujala, Aalto-yliopisto Jukka Pönni, RKTL Sakari Kuikka, Helsingin yliopisto Ulla Tapaninen, Turun yliopisto Hallitus kokoontui vuonna 2011 yhteensä kolme kertaa ( , ja ) ja käsitteli seuraavia asioita: seurasi yhdistyksen taloutta valmisteli Aalto-yliopiston ja Turun yliopiston professuurin jatkoa sekä uusien professuurien perustamista hyväksyi Helsingin yliopiston yhdistyksen jäseneksi päätti kutsua Suomen ympäristökeskusen yhdistyksen jäseneksi seurasi käynnissä olevia hankkeita, uusien hankkeiden valmistelua ja henkilöstöasioita seurasi muita ajankohtaisia asioita mm. Merikotka muuttoa uusin tiloihin Datariinaan (Heikinkatu 7, Kotka) myönsi toiminnanjohtajalle työloman ja sijaisen sen ajaksi valmisteli vuoden 2012 budjettia ja toimintasuunnitelmaa Hallituksen kokousten yhteydessä pidettiin teemaluento Merikotkan tutkimusaiheista. Teemoina olivat Merikotkan Venäjä-yhteistyö, huoltovarmuushanke STOCAn tulokset ja Meripäivien Itämeritapahtumat. -6-

7 3. Tutkimus Yhteistyössä Kotkan kaupungin kanssa Merikotka on käynnistänyt ja pitänyt yllä kolmea lahjoitusprofessuuria ja tutkimusjohtajuutta. Lisäksi on tuettu Metsähallituksen toimintaa määrärahalla. Yhteensä Merikotkassa työskenteli vuoden 2011 lopussa 44 (52 osa-aikaiset ja harjoittelijat mukaan luettuina) henkeä, joista 36 tutkijoita. Merikotkan tutkimuksesta vastaavat tutkimuspartnerit ja näiden vastuualueet ovat: Aalto-yliopisto: merenkulun turvallisuus ja talvimerenkulku Kymenlaakson ammattikorkeakoulu: satamatoiminnot, -turvallisuus ja logistiikka Helsingin yliopiston Ympäristötieteiden laitos: meriympäristön ja merenkulun ympäristövaikutusten tutkimus Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus: merenkulun logistiikka Lisäksi Merikotkan toimintaan liittyvät Metsähallituksen ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimusyksiköt Kotkassa. 3.1 Merenkulun ympäristövaikutukset ja meriympäristö Kalastusbiologian professori Sakari Kuikka on muodostanut ympärilleen yli kymmenen hengen tutkimustiimin (FEM-ryhmä; Fisheries and Environmental Management). Tiimin tutkijoita toimii sekä Helsingissä että Kotkassa; vuonna 2011 tiimiin kuului Kotkassa 2 tutkijaa, Helsingissä 9 ja lisäksi 1 Oulussa ja 1 Turussa. Vuonna 2011 tutkimusryhmä oli mukana kahdessa eri EU:n puiteohjelmahankkeessa (JAKFISH ja ECOKNOWS), joista jälkimmäistä ryhmä myös koordinoi. Lisäksi ryhmä oli mukana neljässä muussa hankkeessa (IBAM, PROBAPS, OILRISK ja MIMIC ). Näistä IBAM-hanke loppui vuonna 2011 ja sen teemoja on tarkoitus jatkaa tulevissa hankkeissa. Tutkimusryhmä tuotti 20 refereejulkaisua vuonna Metsähallituksen vedenalaisen meriluonnon kartoituksesta ja tutkimustoiminnasta itäisellä Suomenlahdella vastaa Kotkaan sijoitettu aluemeribiologi (Ari Laine), jonka toimitilat ovat Maretariumissa. Metsähallituksen toiminta vuonna 2011 keskittyi edelleen vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiin itäisen Suomenlahden kansallispuiston alueella. Kartoitukset liittyivät EU:n Life+ -ohjelman rahoittamaan FINMARINET-hankkeeseen, jolla pyritään selvittämään mereisten Natura-luontotyyppien esiintymistä ja suojelutarvetta Suomen rannikkoalueilla. Hanke jatkuu vuoteen Merenkulun logistiset järjestelmät Merenkulun logististen järjestelmien tutkimusta veti vuonna 2011 professori Ulla Tapaninen. Professorin tehtävänä on erityisesti elinkeinoelämää vahvistavien tutkimusprojektien suunnittelu ja niiden toteuttaminen yhteistyössä alueen yritysten kanssa Kymenlaakson maakunnan kehitystarpeet huomioon ottaen. Tutkimustoiminta jakaantuu kolmeen painoalaan: johtaminen merenkulkualalla, jossa keskitytään ennen kaikkea turvallisuus- ja laatujohtamiseen; meriliikenteen ja lastivirtojen analysointiin Itämerellä ja huoltovarmuusnäkökulmaan; sekä satamasidonnaisiin toimintoihin ja tietovirtoihin. -7-

8 Yksikössä työskenteli professorin lisäksi noin seitsemän päätoimista tutkijaa/projektipäällikköä, joista yksi toimi Porissa ja muut Kotkassa. Työntekijöistä kolme siirtyi muihin tehtäviin vuoden aikana ja heidän tilalleen palkattiin kaksi työntekijää. Yksi työntekijä oli syksyn ajan virkavapaalla hoitaen Merikotkan toiminnanjohtajan sijaisuutta. Lisäksi vuoden aikana yksikössä työskenteli 2 harjoittelijaa. Tutkimustoiminnan tukena oli puolipäiväinen taloussuunnittelija Turussa, jonka tehtäviin kuuluivat projektien maksatukset ja tilintarkastukset. Yhteensä yksikön palkkalistoilla oli vuoden aikana 12 henkeä. Tutkimusprojektien tuloksena yksikkö on julkaissut vuonna 2011 yhteensä 5 tutkimusraporttia, 5 artikkelia vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa, 6 tieteellistä konferenssiesitelmää ja 6 muuta yleistajuista lehtiartikkelia tai muuta julkaisua. Lisäksi professori ja tutkijat ovat antaneet noin 25 julkista esitelmää ja luentoa erilaisissa kotimaisissa ja ulkomaisissa seminaareissa, korkeakouluissa ja tilaisuuksissa sekä professori on toiminut kolmessa seminaarissa puheenjohtajana. Professori on toiminut arvioijana useissa tieteellisissä julkaisuissa ja konferensseissa ja toimii mm. Suomen logistiikkafoorumin palkintovaliokunnassa, tieteellisten seurain valtuuskunnan asettamassa julkaisu-foorumissa, Osto- ja logistiikkayhdistys LOGY ry:n kuljetusfoorumin hallituksen jäsenenä sekä merien tutkimuksen kansallisen strategiatyön koordinaatioryhmän jäsenenä. 3.3 Merenkulku ja satamatoiminnot Merenkulun ja satamatoimintojen logistiikan tutkimuspäällikkönä Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa toimi alkuvuoden 2011 Jorma Rytkönen ja loppuvuoden Mirva Salokorpi. Tutkimus- ja hanketoiminnassa korostui erityisesti merenkulkualan turvallisuus, mutta myös satamatoimintojen logistiikka oli tärkeässä roolissa. Merikotkan kanssa yhteisiä hankkeita vuonna 2011 oli yhteensä 6: SAFGOF, EFFICIENSEA, MO- PO, CAFE, RESCOP sekä MIMIC. Lisäksi KyAMKilla oli 2 omaa hanketta: SÖKÖ II sekä MER- LOT. Merikotkan kanssa yhteisissä hankkeissa työskenteli yhteensä 7 päätoimista projektityöntekijää. Lisäksi hankkeet työllistivät useita henkilöitä osa-aikaisesti. Työntekijöiden vaihtuvuus oli suurta; tutkimuspäällikön vaihtumisen lisäksi 5 päätoimista projektityöntekijää lopetti työnsä Ky- AMK:ssa ja loppuvuodesta uusia työntekijöitä palkattiin yhteensä 4 henkilöä. Vuonna 2011 KyAMK:n merenkulun ja logistiikan tutkimusalalla tuotettiin yhteensä 4 julkaisua ja 4 opinnäytetyötä. Projektityöntekijät ovat pitäneet yhteensä kymmenkunta esitelmää hankkeista erilaisissa seminaareissa ja tilaisuuksissa. 3.4 Meriliikenteen ja talvimerenkulun turvallisuus Aalto-yliopiston merenkulun turvallisuuden professorina toimii Pentti Kujala. Kujala johtaa Merikotkan turvallisuus-tutkimusryhmää. Professuurin on määräaikainen (8/2006-7/2011) ja sen jatkuvuutta valmisteltiin vuoden 2011 aikana. Kotkan kaupunki, Aalto-yliopisto ja liikenteen turvallisuusvirasto TraFi ovat alustavasti sopineet professuurin kustannusten jakamisesta jatkokaudella. Vuoden 2011 aikana Kotkan kaupunki ja Aalto-yliopisto tekivät yhteistyösopimuksen. Trafin kanssa yhteistyösopimuksesta neuvoteltiin. Vuoden 2011 aikana tutkimusryhmässä toimi kaksi tutkijaa Kotkassa, kuusi tutkijaa ja neljä diplomityöntekijää Otaniemessä. Vuoden 2011 aikana ryhmä koordinoi yhtä EU:n 7. puiteohjelman hanketta (SAFEWIN), oli mukana kuudessa EU:n rahoittamassa tutkimushankkeessa (SAFGOF, EFFICIENSEA, CAFE, RESCOP, MIMIC ja BESST) ja kahdessa Tekesin rahoittamassa hankkeessa (FIMECC, CHEMBALTIC). Hankkeet liittyvät kaikki merenkulun ja erityisesti Suomenlahden liikenteen turvallisuuteen ja liikenteen riskien mallinnukseen ja arviointiin. -8-

9 Riskien arviointi perustuen meriliikenteen simulointiin ja AIS-tiedon hyväksikäyttöön on ryhmän keskeinen tutkimuksellinen tavoite. Simulointi käsittää sekä talvi- että kesäliikenteen ja erityistä huomiota kiinnitetään myös inhimillisen tekijän vaikutukseen. Vuoden 2011 aikana ryhmä julkaisi 4 vertaisarvioitua artikkelia, 15 kansainvälistä kongressiesitelmää ja 3 muuta kirjoitusta alan lehtiin. 3.5 Merikotka ry:n hallinnoimat hankkeet MIMIC Merikotkassa käynnistyi vuonna 2011 öljyn merikuljetusten riskejä minimoiva MIMIC - hankekokonaisuus (Minimizing risks of maritime oil transport by holistic safety strategies), joka on Merikotkan kaikki toimijat yhdistävä kärkihanke. Varsinainen tutkimustyö alkoi syksyllä 2011 ja ensimmäisiä tuloksia odotellaan valmistuvaksi keväällä Tutkimuskonsortio on aiemmissa projekteissaan (SAFGOF, OILECO, METKU, CAFE, OILRISK) erikoistunut meriliikenteen riskien mallintamiseen. Aiemmissa hankkeissa on kerätty tausta-aineistoja, kehitetty metodologiaa ja luotu alustavia malleja ja työkaluja. MIMIC-hankkeen tavoitteena on yhdistää kasvavat liikennemäärät, tekninen riskianalyysi sekä mahdollisen onnettomuuden ympäristövaikutukset kokonaisvaltaiseksi riski- ja päätösanalyysityökaluksi, jonka avulla voidaan tarkastella merenkulun, ja erityisesti öljykuljetusten riskienhallintakeinoja niin alan yritysten kuin yhteiskunnankin näkökulmasta. Mallin pohjalta pyritään antamaan toimenpidesuosituksia merenkulun kokonaisvaltaisen turvallisuusstrategian kehittämiseksi siten, että onnettomuusriskiä voidaan pienentää mahdollisimman tehokkaasti olemassa olevien resurssien avulla. Tarkoituksena on tunnistaa kustannustehokkaita ja sijoituksena mahdollisimman luotettavia riskinhallintamenetelmiä ja niiden avulla luoda yrityksille ja yhteiskunnalle intressejä riskien hallintaan. Hankkeen lopputuloksena voidaan esittää kokonaisvaltainen kuva meriturvallisuuden ohjauskeinojen tehokkuudesta. Itämeren liikennetilastojen kokoaminen ja skenaarioiden valmistelu on aloitettu. Merenkulun turvauhat ovat listattu. Ensimmäinen raportti saatiin tarkastusvaiheeseen ja 2 tieteellistä artikkelia, jotka perustuvat kirjallisuuskatsaukseen ja asiantuntijaworkshoppiin, saatiin luonnosvaiheeseen. Seatrack Web -öljyvahinko skenaario perusteinen ympäristöriskien arviointi on suoritettu. Käsitteellinen analyysi Total Safety Concept -sovellukseen on tehty sekä SmartResponse Web - sovelluksen prototyyppi on kehitelty ja testattu. Lisäksi Bayesian verkon alusten karilleajon mallinnus on aloitettu. Merikotkan hallinnoiman hankkeen muut partnerit ovat Turun yliopisto/mkk, KyAMK, Aaltoyliopisto, Helsingin yliopisto, Tallinnan teknillinen korkeakoulu, Tarton yliopisto, Ruotsin meteorologinen ja hydrologinen instituutti sekä Suomen Ympäristökeskus. Projekti toimii läheisessä yhteistyössä myös viranomaistahojen, varustamoiden, sekä öljyvahinkoihin ja merenkulun turvallisuuteen liittyvien hankkeiden kanssa. Hankkeen kesto on ja sen kustannusarvio on 2 M CAFE CAFE-hanke on operatiivisen meriturvallisuuden, ennakoivan turvallisuustoiminnan sekä varustamoiden kilpailukyvyn kehittämishanke. Hanke vastaa usean EU:n Itämeri-strategian mukaisen painopistealueen tavoitteisiin. Hankkeessa on verkostoiduttu kansallisten merenkulkualan toimijoiden kanssa, jonka jälkeen yhteydenpitoa on laajennettu kansainvälisiin toimijoihin erityisesti Itämeren alueella. Tärkeimpinä kansallisina yhteistyökumppaneina on mukana matkustaja- ja rahtivarustamot, Liikenteen turvallisuusvirasto, Suomen Varustamot ry sekä kansainvälisesti mm. turvallisuusviranomaiset. Hankkeessa on käynnistynyt tutkimukset yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa viidestä eri teemasta: -9-

10 1) Merenkulun turvallisuuden kehittäminen Itämeristrategian mukaisesti. 2) Aito turvallisuusjohtaminen on operatiivisen turvallisuuden lähtökohta. 3) Merenkulun turvallisuustiedon keräämistä on tehostettava kansainvälisellä yhteistyöllä. 4) Työturvallisuuden edistäminen on osa kilpailukykyä. 5) Yhteiskuntavastuu on osa liiketoimintaa. CAFE-hankkeessa on muodostettu tiivis tutkimus-viranomais-varustamo -keskusteluverkosto, jonka avulla on luotu yhteistä näkemystä turvallisuustiedon merkityksestä merenkulkualalla. Kansainvälistä yhteistyötä ja näkökulmia em. viiteen eri teemaan on haettu useassa eri tilaisuudessa. Luodut verkostot tukevat hankeen tavoitteiden toteutumista sekä edistävät suositusten ja kehittämistoimien käyttöönottoa. Lisäksi hankkeessa on järjestetty kansainvälinen seminaari ja workshop nimellä: International Maritime Incident and Near Miss Reporting Conference (IMISS2011). Tässä tilaisuudessa ilmoittautuneita oli 77 henkilöä 5 eri maasta. Hankkeen em. teemoista osa laajentaa meriturvallisuuden tutkimusta uusille alueille ja osa jatkaa aikaisempaa tutkimus- tai kehitystyötä tai pureutuu syvemmin tutkimuksissa jo havaittuihin kehityskohtiin. Isompien onnettomuuksien määrä on lähtenyt kasvuun ja syyksi on esitetty puutteet turvallisuustyössä, -ajattelussa, ja -toiminnassa. Merenkulkualalla on osattu kehittää teknistä turvallisuutta, mutta ei toiminnan turvallisuutta. CAFE-hankkeessa on nostettu tätä esille ja viety asiaa eteenpäin mm. hankkeessa luotavan operatiivisen meriturvallisuuden asiantuntijoiden verkoston avulla. Merenkulkualalla turvallisuusjohtaminen jää usein reagoivalle tasolle, mutta turvallisuuden hallinnan kannalta ennakoiva turvallisuustoiminta on tärkeää. CAFE-hankkeessa on viety merenkulkualan turvallisuutta ennakoivaan suuntaan kehittämällä mm. poikkeamaraportointia ja työturvallisuustilastojen hyödyntämistä. Merenkulkijat toimivat voimakkaasti kilpaillulla alalla. Kilpailun voittaa se, joka osoittaa olevansa turvallinen ja vastuullinen toimija. CAFE-hankkeessa on käynnistetty tutkimus, jolla pyritään osoittamaan, että varustamoiden kannattaa panostaa turvallisuuteen ja vastuulliseen toimintaan OILRISK OILRISK-hanketta koordinoi Merikotka-tutkimuskeskus, ja muina partnereina ovat Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitos (FEM-ryhmä), Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Suomen ympäristökeskus, Aalto-yliopisto ja Tarton yliopisto. Hanke on käynnissä 1/ /2012, ja sitä rahoittavat EU:n Central Baltic Interreg IV A -ohjelma, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Porvoon kaupunki, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos, Kotkan kaupunki, Päijät-Hämeen liitto, Tarton yliopisto sekä Centrum Balticum -säätiön Saaristomeren suojelurahasto. Hankkeen kustannusarvio on noin 1,13 M. Suomenlahden luontoarvojen kokoaminen kartoille on tärkeää, jotta mahdollisen öljyonnettomuuden aiheuttamaa riskiä voidaan pienentää. Ajantasaisen ja kattavan ekologisen tiedon saaminen öljyntorjunnan asiantuntijoiden käyttöön auttaa vähentämään ympäristölle aiheutuvaa haittaa. OILRISK-hanke tuottaa tietoa mm. siitä, mitkä eläin- ja kasvilajit ovat suurimmassa vaarassa kärsiä onnettomuuden seurauksena ja missä nämä lajit elävät Suomenlahdella. Kun tiedetään, missä herkimmät luontoarvot ja uhanalaiset lajit sijaitsevat, voidaan torjuntatoimenpiteet valita tarkoituksenmukaisesti ja kohdistaa oikeille alueille. Vääränlaiset tai väärin kohdistetut torjunta- ja puhdistustoimenpiteet voivat pahimmassa tapauksessa aiheuttaa jopa enemmän vahinkoa kuin puhdistamatta jättäminen. Hankkeen tavoitteena on luoda karttasovellus, jota voidaan käyttää öljyntorjuntatoimien suuntaamisessa luontoarvojen suojaamiseksi mahdollisimman tehokkaasti, sekä estää käytännön puhdistustoimien aiheuttama lisävahinko ympäristölle. Hankkeessa on kerätty tietokanta herkistä luontoarvoista mm. ympäristöhallinnon rekistereihin perustuen. Hankkeessa suunniteltavaa karttasovellusta on pidetty tärkeänä työkaluna käytännön torjuntatyötä toteuttaville tahoille. -10-

11 Hankkeessa on haastateltu pelastuslaitosten edustajia ja järjestetty asiantuntijatyöpaja soveltuviin puhdistusmenetelmiin liittyen. Hanketta on esitelty viranomaisille, sidosryhmille ja suurelle yleisölle seminaareissa, työpajoissa sekä yleisötapahtumissa. Karttakäyttöliittymän ensimmäinen versio ja luontoarvotietokanta on saatu valmiiksi RescOp Kolmivuotinen EU:n Kaakkois-Suomi Venäjä ENPI CBC-ohjelman ensimmäisellä hakukierroksella rahoituksen saanut hanke käynnistyi maaliskuussa 2011 ja sitä koordinoi Tutkimuskeskus Merikotka Hankkeen muut partnerit ovat Aalto-yliopisto, Kymenlaakson AMK, Suomen meripelastusseura, Amiraali Makarovin merenkulkuakatemia, Pietarin merenkulkualan teknillinen yliopisto, St.Petersburg Unitary Enterprise "PILARN", Pietarin kaupungin ympäristönsuojelukomitea, Pietarin yliopisto, Merenkulun tutkimus- ja suunnitteluinstituutti sekä Kronstadtin alueen vapaaehtoiset meripelastajat. Hankkeen kustannusarvio on 1,6 M. Hankkeen tavoitteena on edistää meriturvallisuutta kehittämällä vapaaehtoista meripelastustoimintaa Itäisellä Suomenlahdella. Keskeisimpänä teemana on Kronstadtin vapaaehtoisen meripelastusseuran toiminnan kehittäminen. Lisäksi meriturvallisuuden kokonaisvaltaiseksi kehittämiseksi ja mm. pelastuskaluston tarpeen ja sijoittelun suunnittelun tueksi hankkeessa luodaan tilastoihin ja alusten tunnistusjärjestelmä tietoihin perustuva simulaatiomalli. Meripelastuksen eri toimijoille järjestetään myös koulutusta ja mm. VTS-operaattoreiden yhteistoimintaa tullaan harjoittelemaan Kotkan, Pietarin ja Tallinnan kesken. Osana meripelastustoimintaa kehitetään lisäksi vapaaehtoisten öljyntorjuntajoukkojen toimintoja. Merikotkassa projektissa työskentelee osa-aikainen projektipäällikkö ja taloushallinnosta vastaava henkilö. Lisäksi Kotkassa työskentelee KyAMK:n projektihenkilöstöä. Hanke on osa laajempaa tavoitetta kehittää vapaaehtoisuuteen perustuvaa meripelastustoimintaa koko Itämeren alueella. Kotkassa yhteistyötä tehdään myös paikallisen meripelastusyhdistyksen kanssa. Hankeen ja sen puitteissa tehtävän yhteistyön tavoitteena on parantaa meriturvallisuutta konkreettisesti niin, että esim. suomalaiset pienveneilijät saavat tulevaisuudessa nauttia kattavasta ja luotettavasta meripelastuspalvelusta koko Itäisellä Suomenlahdella STOCA Merikotka-tutkimuskeskuksen koordinoima STOCA Study of cargo flows in the Gulf of Finland in emergency situations -tutkimuksessa oli tarkoituksena analysoida ja simuloida kriisitilanteiden aiheuttamia muutoksia kuljetusketjussa niin liike-elämän kuin valtioiden näkökulmasta. Rahoittajina projektissa ( ) ovat EU:n Central Baltic -ohjelma, Työ- ja elinkeinoministeriö ja Huoltovarmuuskeskus. Hankkeen kustannusarvio on 0,8 M. Projektin sisällöstä vastaavat Turun yliopiston Merenkulkualan tutkimus- ja koulutuskeskus, Lappeenrannan teknillisen yliopiston Kouvolan yksikkö ja tutkimuskeskus NORDI sekä Viron Meriakatemia. Tutkimuksessa painotettiin uusien kuljetusreittien ja menetelmien analysointia yhteistyössä Viron kanssa siten, että valtioiden huoltovarmuus pystyttäisiin säilyttämään myös kriisitilanteessa. STO- CA-hankkeessa: selvitettiin meriliikenteen ja logistiikan tulevaisuuden kuljetusmääriä, eri kuljetusmenetelmien ja -reittien mahdollisuuksia sekä vaikutuksia kuljetusketjuun, jotta mahdolliset epäjatkumot ja niiden vaikutukset alueen kuljetusvirtoihin saataisiin selville. kartoitettiin mahdollisia poikkeustilanteita ja vaihtoehtoisia toimintaympäristön skenaarioita Itämeren alueen satamien ja Kaakkois-Suomen logistiikkakeskusten toiminnalle. analysoitiin, millaiset poikkeustilanteet voisivat vaikuttaa Suomenlahden kappaletavaravirtojen ohjautumiseen muihin satamiin ja millaisia seurauksia mahdolliset poikkeustilanteet voisivat aiheuttaa elinkeinoelämälle ja julkishallinnolle. tarkasteltiin vaihtoehtoisten maantie- ja rautatiekuljetusreittien ympäristövaikutukset. -11-

12 tuotettiin meri-, maantie- ja rautatiekuljetusreittejä simuloivia malleja, jota voidaan käyttää strategisessa ja toiminnallisessa suunnittelussa niin liike-elämässä kuin valtioiden johdon tasolla SAFGOF Meriliikenteen kasvunäkymiä, ympäristövaikutuksia sekä satamien häiriönhallintaa tarkastellut monitieteinen SAFGOF-hanke on ollut käynnissä Merikotka-tutkimuskeskuksessa kolmen vuoden ajan. Hankkeessa on kehitetty Suomenlahden meriliikenteen tulevaisuusskenaarioita, onnettomuusmallinnusta sekä öljykuljetuksista aiheutuvien ympäristöriskien arviointimenetelmiä. Hankkeen yhtenä lopputuotteena on syntynyt todennäköisyyspohjaiseen mallintamiseen perustuva riskija päätösanalyysityökalu, jonka avulla voidaan tarkastella merenkulun riskienhallintakeinojen vaikuttavuutta. Hankkeessa luotu päätösanalyysityökalu on ainoa laatuaan maailmassa. SAFGOF-hankkeessa ovat mukana kaikki Merikotkan tutkimusryhmät. Hankkeen kokonaisbudjetti on euroa. Hankkeelle anottiin jatkoaikaa saakka julkaisujen loppuunsaattamiseen, tuloksista tiedottamiseen ja raportointiin. 3.6 Merikotkan osapuolten hallinnoimat hankkeet MOPO Mobiilisatama (MOPO) on kolmivuotinen ( ) TEKES-rahoitteinen Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen, Kymenlaakson ammattikorkeakoulun, Lappeenrannan teknillisen yliopiston sekä Talent Partners Oy:n kanssa yhteistyössä toteutettava hanke, jossa luodaan uudenlainen informaatioportaali HaminaKotkan satamaan. Hankkeen ja siinä luotavan informaatioportaalin tavoitteena on automatisoida olemassa olevaa satamasidonnaista tiedonkulkua ja vähentää sen myötä ruuhkautumista, virheitä, vahinkoja ja ympäristöhaittoja. Vuosien 2010 ja 2011 aikana hankkeessa on tehty selvityksiä maailmalla käytössä olevista sataman informaatiokeskuksista (ns. Port Community System, PCS), arvioitu PCS-järjestelmän soveltuvuutta Suomen satamatoimintaympäristöön ja kehitetty pilot-ratkaisu Suomen satamatoimintaympäristöön soveltuvasta PCS-järjestelmästä HaminaKotkan satamaan. Hankkeessa on lisäksi tutkittu kuivasatamakonseptia ja sen vaikutuksia kuljetusjärjestelmään. Syksyllä 2011 Mobiilisatama-hanke sijoittui jaetulle 1. sijalle Kymenlaakson maakunnan IN- NOSUOMI-kilpailussa. Hankeideaa on pidetty tärkeänä yrityskentällä, mistä kertoo sen laaja yritysrahoittajajoukko: HaminaKotka Satama Oy, Kymen Puhelin Oy, SE Mäkinen Oy, Steveco Oy, Suomen 3C Oy, Oy TransPeltola Ltd ja VR-Yhtymä Oy. Hankkeen muut rahoittajat ovat Tekes ja Cursor Oy. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 0,8 M KUMI Logistiikka- ja kuljetusalan tuotevahinkojen minimointi (KUMI) -hankkeessa tutkitaan logistiikkatoiminnoissa tapahtuvia tuotevahinkoja ja toimintamalleja. Tilastollisten analyysien ja syvähaastattelujen avulla selvitetään syyt tuotevahinkoherkkyyteen sekä näistä nousevat kehitystarpeet. Vuonna 2010 alkanut kaksivuotinen hanke saa rahoitusta Tekesiltä, Kotkan, Rauman ja Naantalin kaupun-gilta sekä Satamaoperaattorit ry:ltä, Transpoint Oy Ab:ltä, Pohjolan vakuutus Oy:ltä ja Finnlines Oyj:ltä. Kaksivuotisen hankkeen (4/2010-8/2012) kokonaisbudjetti on euroa, Hankeaikana projektissa työskentelee kaksi tutkijaa. Hanketta hallinnoi Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus. -12-

13 Projektissa valmistui vuonna 2011 Kuljetusalan ja logistiikan tuotevahingot -raportti, joka julkaistiin Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen julkaisusarjassa. Raportissa selvitettiin kirjallisuuden, tilastojen sekä laajan yrityshaastattelukierroksen avulla kuljetusten aikaisten tuotevahinkojen merkitystä, kustannuksia, syitä sekä kehittämistoimenpiteitä. Raportti julkistettiin 12. toukokuuta hankkeen väliseminaarissa, joka pidettiin Kotkassa Merikeskus Vellamossa. Tutkijat esittivät hankkeen tuloksia. Lisäksi ohjelmaan sisältyi vakuutusyhtiön ja maaja merikuljetusyritysten esitykset. Seminaariin osallistui yli 20 alan asiantuntijaa. Lisäksi tiedotusvälineet olivat edustettuina. Tilaisuuden keskeisistä teemoista julkaistiin lehdistötiedote. Projektin tuloksia esiteltiin sekä tiedeyhteisölle että alan käytännön toimijoille. Professori Ulla Tapaninen esitteli hankkeen tuloksia Norjassa NOFOMA-konferenssissa, josta tuotettiin tiedejulkaisu. Hankkeen tuloksia esiteltiin lisäksi LOGYn Lastiturvallisuustyöryhmässä ja MKK:n Lastiturvallisuuden oppisopimustyyppisessä täydennyskoulutusohjelmassa IBAM Vuoden 2011 aikana päättyi IBAM-hanke (Integrated Bayesian risk analysis of ecosystem management in the Gulf of Finland). Hankkeen aikana luotiin malli, jonka avulla erilaisten Suomenlahtea uhkaavien riskien yhteisvaikutuksia voidaan arvioida. Näitä riskejä ovat rehevöityminen, öljyonnettomuudet ja liikakalastus. Hanketta johti Helsingin yliopiston FEM-tutkimusryhmän professori Sakari Kuikka. Muita toimijoita hankkeessa oli Aalto-yliopiston Ympäristögeoinformatiikan tutkimusryhmä, Viron merentutkimuslaitos, Suomen ympäristökeskus sekä ruotsalainen Skövden yliopisto. IBAM:n rahoitti Itämeren rantavaltioiden ja EU:n yhteinen BONUS-verkosto Baltic Master II Baltic Master II on EU:n Itämeri-strategian lippulaivaprojekti, joka yhdistää maita koko Itämerta ympäröivältä alueelta. Projektin tavoitteena on parantaa merenkulun turvallisuutta yhdistämällä paikallisia ja alueellisia näkökulmia, rajoja ylittävällä yhteistyöllä. Tämä edellyttää rannikkoalueiden öljyntorjuntavalmiuden parantamista ja työtä meriliikenteen saastuttamisen ehkäisemiseksi. Baltic Master II käynnistyi vuonna 2008 ja loppuu Yhteensä 48 osallistujaa kaikista Itämerta ympäröivistä yhdeksästä maasta ovat mukana projektissa. Kumppanit edustavat paikallisia, alueellisia ja kansallisia viranomaisia, tutkimuslaitoksia sekä koko Itämeren aluetta kattavia järjestöjä. Merikotka on mukana mm. satamien jätteenkäsittelyyn liittyvässä selvityksessä. Kolmivuotisen hankkeen kokonaisbudjetti on n. 4 M. Merikotka on mukana hankkeessa pienellä panostuksella seuraamassa tuloksia ja välittämässä tietoa Merikotkan toiminnasta hankkeen verkostolle EfficienSea Hankkeessa rakennetaan ajantasainen riskientunnistamisjärjestelmä, joka pystyy varoittamaan kasvaneista riskeistä eri merialueilla. Järjestelmän avulla kyetään vähentämään alusonnettomuuksien vaaraa. Suomen vastuulla oleva työpaketti liittyy Merenkulkulaitoksen IDiSS-hankkeeseen, jonka tarkoituksena on luoda älykkäitä työkaluja alusliikenteen ohjaukseen Kyseessä on vuonna 2008 alkanut hanke Itämeren turvallisuuden kehittämiseen, partnereina ovat Pohjoismaat, Puola ja Viro. Hankkeen kokonaisbudjetti on 8 M ja suomalaisten osuus 1,1 M. Suomalaiset partnerit ovat Liikennevirasto, Aalto-yliopisto ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu. Hankkeen rahoitus on EU:n Itämeriohjelmasta, Kotkan kaupungilta ja Kymenlaakson ammattikorkeakoululta. -13-

14 Aalto-yliopiston osahankkeessa algoritmi dynaamiselle laivaliikennemallille ja malli laivojen yhteentörmäystodennäköisyyden arvioimiseksi on kehitetty erityisesti Suomenlahden laivaliikenteelle. Kirjallisuuskatsauksessa kartoitettujen mallien puutteita on arvioitu ja malleja kehitetty havaittujen puutteiden korjaamiseksi. Lisäksi on kehitetty algoritmi läheltä piti -tilanteiden havaitsemiseksi AIS-tiedoista. Havaittuja tilanteita on analysoitu paremman ymmärryksen saavuttamiseksi liikenteen ja onnettomuuksien väliselle yhteydelle. Vuoden 2011 aikana on tehty aktiivisesti tutkimustyötä tavoitteena uusien riskimallien rakentaminen liittyen RoPax laivoihin ja tankkilaivoihin, jotka liikennöivät Suomenlahdella. Ensiksi on kehitetty malli miten tapahtumat onnettomuudessa etenevät ja mikä on kunkin seurauksen todennäköisyys. Tapahtumamallit on kehitetty hyödyntämällä numeerista simulointia, AIS tietoja ja kirjallisuutta sekä lopuksi soveltamalla Bayes mallinnusta on rakennettu varsinainen laskentamalli. Toinen tutkimusosio on keskittynyt tankkilaivaonnettomuuteen liittyvän öljyn määrän laskentamallien kehittämiseen. Eri malleja arvioida öljyn määriä ja niiden esiintymistodennäköisyyttä on kehitetty. Mallien avulla on arvioitu todennäköisen öljyn määrää Suomenlahdella tapahtuvissa onnettomuuksissa SAFEWIN SAFEWIN-hankkeessa tutkitaan erityisesti puristustilanteen syntyä ja mallinnusta laivan liikkuessa Itämeren jääolosuhteissa. Hankkeessa tehdään laajat kenttäkokeet täysmittakaavassa ja lisäksi tilannetta tutkitaan sekä laskennallisesti että mallikokeilla. Tavoitteena on kehittää nykyistä luotettavimpia menetelmiä puristustilanteen syntymisen mallintamiseen ja laivan selviytymisen ennustamiseen kyseisessä tilanteessa. 4-vuotinen puiteohjelmahanke SAFEWIN on kokonaisbudjetiltaan noin 3,8 M. ja se käynnistyi syyskuussa Aalto-yliopisto toimii hankkeen koordinaattorina ja siinä on partnereina merenkulun viran-omaisia, suunnittelukonttoreita, tutkimuslaitoksia ja varustamoja Suomesta, Virosta, Ruotsista, Norjasta, Saksasta ja Kroatiasta. Vuonna 2011 aikana hankkeessa tehtiin laajat kenttäkokeet Ms Arandalla, kun Ms Aranda teki mittausmatkan Perämerelle Perämerellä mitattiin helikopterista EM mittauslaitteella jään paksuuden jakautumista ja asennettiin jääpaineen mittauslaiteet jäähän, joiden avulla seurattiin puristustilanteen kehittymistä jäässä. Lisäksi Kokkolan edustalla olevaan majakkaan asennettiin tutkakaappain, joka seurasi talviliikenteen sujuvuutta koko talven tällä alueella. Matkan aikana Perämerellä vallitsivat erittäin kovat tuuliolosuhteet, mikä sai jäät liikkeelle. Tämän seurauksena matkan aikana kerätyt täysmittakaavahavainnot ovat tärkeitä hankkeessa kehitettävien jään liikkeen ennustusmenetelmien validoinnissa. Tämäntyyppinen tieto on maailmanlaajuisestikin hyvin harvinaista NANNUT NANNUT-hanke on Novia-ammattikorkeakoulun hallinnoima hanke, jossa Turun yliopiston ja Metsähallituksen Kotkan yksiköt ovat mukana. Hankkeen budjetti on 1,3 M ja rahoitus on pääosin EU:n Central Baltic -ohjelmasta. Projektin tarkoituksena on liittää vedenalaisen luonto osaksi suunnittelua ja satamien toimintaa. Jotta näin voidaan tehdä, tarvitaan tietoa vedenalaisesta luonnosta. Vuoden 2011 aikana satamia koskevassa osuudessa kerättiin vedenalaista tutkimusaineistoa Kaakkois-Suomen merialueelta, Kotkan satamasta sekä Turun ja Naantalin satamista. Tutkimusaineistot koottiin portaaliin, joka on käytettävissä osoitteessa Projektissa myös haastateltiin 11 henkilöä, jotka edustivat satamia, ympäristöviranomaisia ja vedenalaisen luonnon asiantuntijoita, sekä järjestettiin -14-

15 alan toimijoille suunnattu workshop otsikolla Vedenalaisen luonnon huomioiminen satamien toiminnan suunnittelussa. Lisäksi analysoitiin kesällä 2011 tehtyjen sukellustutkimusten tuloksia. Haastattelujen, workshopista saatujen aineistojen ja sukellustutkimusten perusteella koostettiin raportti, joka julkaistaan alkuvuodesta Aineistosta koostettiin myös esite, joka myös julkaistiin alkuvuodesta FINMARINET FINMARINET on Suomen ympäristökeskuksen koordinoima EU:n LIFE+ ohjelman rahoittama nelivuotinen hanke. Hankkeen kokonaisbudjetti on 3,4 M ja se käynnistyi Hankkeeseen osallistuu SYKE, Metsähallituksen Luontopalvelut, Geologian tutkimuskeskus, Åbo Akademi ja Turun yliopisto. Hankkeen tavoitteena on Suomen rannikon Natura 2000 verkoston edustavuuden arviointi vedenalaisten luontotyyppien suhteen. Hankkeessa kartoitetaan vedenalaisten Naturaluontotyyppien esiintymistä viidellä eri rannikon Natura-alueella, joista yksi kattaa itäisen Suomenlahden kansallispuiston H-TTransPlan HTTPS on NPA Helsinki-Tallinn Euregion koordinoima projekti ( ), jossa Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus on ollut mukana vuonna 2011 (budj. noin ). Turun yliopisto on vuonna 2011 tutkinut Helsinki-Tallinnan liikenteen kehitystä erityisesti yksikköliikenteen osalta. Työ on tuottanut arvokasta tietoa yksikköliikenteen kehityksestä Etelä-Suomessa. Lisäksi Turun yliopisto / Merikotka on osallistunut liikenneskenaarioiden luontiin ja laajentanut osaamistaan Suomen liikenteen kehittymiseen vaikuttaviin tekijöihin. Projektista on ilmestynyt projektiraportti: Sundberg, P., Posti, A. & Tapaninen U Cargo Traffic on the Helsinki-Tallinn route, Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen julkaisusarjassa. Lisäksi projektista on tehty tieteellinen konferenssiesitelmä, joka tullaan esittämään huhtikuussa 2011 Short Sea Shipping 2012 Lissabonissa. Artikkeli esittelee laajalti Suomenlahden meriliikennettä, sen kehittymistä ja haasteita Luotsauksen vaikuttavuus Turun yliopisto teki Finnpilot Pilotage Oy:lle tilaustyönä Luotsauksen vaikuttavuus -tutkimuksen, jossa selvitettiin luotsauksen perustehtävää ja etsittiin luotsaustyön mittaamiselle sopivia mittareita. Tutkimukseen kuului kirjallisuustutkimus, sähköpostikysely ja työpajoja. Sähköpostikysely toimitettiin noin 60 kansainväliselle luotsausorganisaatiolle. Kyselyn ja kirjallisuuden perusteella todettiin, että luotsauksen vaikuttavuuden mittaamista ei tehdä vielä missään päin maailmaa siinä laajuudessa kuin Finnpilot nyt on lähtenyt toteuttamaan. Työ luo perustan Finnpilot Pilotage Oy:n toimintaprosessin kehittämiselle. Tutkimuksesta julkaistiin sekä suomen- että englanninkielinen raportti Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen julkaisusarjassa ( Luotsauksen vaikuttavuus ja Effectiveness of Pilotage ). -15-

16 3.7 Vuonna 2011 valmistellut hankkeet TOPCONS Huhtikuussa 2011 Merikotka ry haki Kaakkois-Suomi Venäjä ENPI-rahoitusohjelman toisella hakukierroksella rahoitusta geologista, biologista ja ihmistoimintoja koskevaa tietoa yhdistävälle TOPCONS-merialuesuunnitteluhankkeelle (Transboundary tool for spatial planning and conservation of the Gulf of Finland). Loppuvuodesta hanke sai myönteisen rahoituspäätöksen ja hanke käynnistyi helmikuussa Hankkeen toteutusaika on 34 kuukautta ja kokonaisbudjetti 1,7 M. Kolmevuotisen hankkeen tuloksena saadaan suoraan alueiden käytön suunnittelua ja meren suojelua sekä hyödyntämistä palvelevaa tietoa ekosysteemilähestymistavan huomioiden ja luodaan näin uusia ratkaisuja alueellisen merialueiden käytön suunnitteluun. Hanke tuottaa tietoa monimuotoisimmista ja herkimmistä merialueista joihin kohdistuvat vaikutukset tulisi huomioida merellisissä ympäristönvaikutusarvioinneissa. Suomalaisten ja venäläisten tutkijoiden yhteistyön ja tiedonvaihdon kautta saadaan poikkitieteellistä, yhteismitallista ympäristötietoa Suomenlahdesta. Hankkeen tavoitteena on tuottaa merialueiden suunnittelutyöhön työkalu, jonka avulla sekä merialueille ja niiden läheisyyteen sijoittuvat ihmistoiminnot että luontoarvot voidaan huomioida kestävällä tavalla. Itäiseltä Suomenlahdelta jo olemassa oleva geologinen ja biologinen aineisto kootaan yhteen ja tuotetaan GIS-työkalun avulla kartta-aineistoja ihmistoimintojen sijoittumisesta merialueelle. Geologisen ja biologisen monimuotoisuuden välisiä suhteita tutkitaan tarkemmin kartoitetuilta alueilta. Yhtenä tavoitteena on selvittää voidaanko biologisen monimuotoisuuden sijainti ennustaa geologisten ja fysikaalisten ympäristömuuttujien perusteella. Hankkeessa tutkitaan myös ihmistoimintojen vaikutusta vedenalaisiin maisemiin ja elinympäristöihin, sekä esimerkiksi kalojen lisääntymisalueiden sijoittumista geologisesti ja biologisesti monimuotoisille alueille. Hankkeessa yhdistetään ihmistoimintojen vaikutus sekä luonnosta tehdyt havainnot ja havaintoihin pohjautuvat mallit lajien ja elinympäristöjen levinneisyyksistä. Tietoja hyödynnetään alueella tehtävän hoidon- ja käytön- sekä merialueen suunnitteluun. Hanketta koordinoi Merikotka ry ja sisällön toteutuksesta vastaavat partnerit ovat Suomen ympäristökeskus, Geologian tutkimuskeskus, Helsingin yliopisto, Metsähallitus, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, A.P. Karpinskyn Venäjän geologinen tutkimusinstituutti, Venäjän tiedeakatemian Pietarin tutkimuskeskuksen poikkitieteellinen asiantuntijaryhmä ja Venäjän valtiollinen hydrometeorologinen yliopisto WINOIL WINOIL (Winter navigation risks and oil contingency plan) on Merikotka ry:n joulukuussa 2011 Kaakkois-Suomi Venäjä ENPI-rahoitusohjelman kolmanteen hakuun jättämä hankehakemus. Hankkeessa on tarkoitus parantaa merenkulun turvallisuutta kehittämällä luotettavaa simulointia jäänavigointiin ja parantaa öljyntorjuntavalmiutta jääolosuhteissa. Hankkeen muut partnerit ovat Aalto-yliopisto, Suomen ympäristökeskus, Central Marine Research and Design Institute Ltd (CNIIMF), Baltic Salvage and Towage Company (BBASU), St.Petersburg State Marine Technical University (SMTU), ja Agency of ecological consulting and nature protection design (Ecoproject). Kaksivuotisen hankkeen suunniteltu kokonaisbudjetti on POLARCNET Vuoden 2011 aikana Merikotka-tutkimuskeskus aloitti valmistelut oman 7. puiteohjelman käynnistämiseksi (FP7). FP7 on osa Merikotkan kansainvälistymisstrategiaa, verkostoitumista, näkyvyyttä, vaikuttavuutta ja vaikuttamista merenkulkualalla Euroopan mittakaavassa. -16-

17 Projektin tuloksena jätettiin hankehakemus koordinointi- ja tukitoimeen (CSA), TRANSPORT (Safety of ships in Arctic conditions - Call: FP7-SST-2012-RTD-1) otsikolla Enhancement of the safety regime of arctic shipping (POLARCNET). Hankkeen kesto on 3 vuotta ja kokonaisbudjetti 3 M. Merikotka osallistui hankehakemukseen työpaketin 2 vastuutahona (WP2, organization of seminars and dissemination). Merikotka oli myös hakemuksen tekninen koordinaattori. Merikotkan vastuulla oli koko hankebudjetin tarkastaminen, partnereiden opastaminen ohjelman säännöistä, vaadittavien taustatietojen kerääminen partneriorganisaatioista, näiden tietojen syöttäminen sähköiseen hakujärjestelmään (EPSS) sekä yhteydenpito hankepartnereihin. Hankkeen konsortiossa on mukana yhteensä 25 partneria Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta, Hollannista, Kreikasta, Venäjältä, Kanadasta, Yhdysvalloista ja Islannista. Hankekonsortio edustaa merenkulun turvallisuudesta vastaavia viranomaistahoja, luokituslaitoksia, tutkimusorganisaatioita, oppilaitoksia, arktisella merialueella operoivia laivanvarustajia ja jäämurtajaoperaattoreita. 4. Tutkimusyhteistyö Merikotkan keskeisimpiä tehtäviä on kehittää tutkimusta tekevien korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten sekä elinkeinoelämän välistä yhteistyötä. Vuonna 2011 Merikotkan on tehnyt yhteistyötä tutkimushankkeissa kansallisten ja kansainvälisten yliopistojen, tutkimuslaitosten ja muiden organisaatioiden kanssa. Nämä organisaatiot on mainittu edellä hankekuvausten yhteydessä Yritysyhteistyö Merikotkan yritysyhteistyössä on käytössä konsepti, jossa jäsenyritykset maksavat osallistumisesta vuosimaksun, jonka vastineeksi pääsevät seuraamaan ja ohjaamaan käynnissä olevia hankkeita, hyödyntämään niiden tuloksia ja vaikuttamaan käynnistettäviin hankkeisiin. Lisäksi osa yrityksistä on mukana erillisillä hankekohtaisilla sopimuksilla. Mukana olevat yritykset ohjaavat tutkimusta tärkeinä pidettyihin kehittämiskohteisiin ja pääsevät kontaktiin alan viimeisimpään kansalliseen ja kansainväliseen tutkimustietoon. Merikotkan yritysyhteistyössä ovat mukana vuonna 2011 seuraavat yritykset: Steveco, Helsingin satama, Kotkan satama, Haminan satama (myöhemmin HaminaKotka Satama Oy), VR Cargo, Finnlines, Kymen Puhelin, TransPeltola, SE Mäkinen, CCC Group, Kristina Cruises, Aker Arctic, Neste Oil Oyj, Crystal Pool Ltd., Arctia Shipping, Tallink, Stena, Rettig Group Bore, ESL Shipping, Vopak, VG Shipping, Viking Line, Transpoint ja ILS. Lisäksi hankeyhteistyössä ovat mukana Liikennevirasto, Liikenteen turvallisuusvirasto, Suomen varustamot, Satamaoperaattorit, Huoltovarmuuskeskus, Merklusteri-osaamiskeskusohjelma, Ilmatieteenlaitos ja LVM. Yritysryhmälle järjestettiin vuonna 2011 yksi tapaaminen sekä kutsuttiin mukaan Merikotkan järjestämiin seminaareihin ja workshoppeihin Tutkijaverkoston kokoukset Merikotka ylläpitää tutkijoiden säännöllisiä kokouksia. Näin edistetään yhteistyötä ja tiedonvaihtoa tutkijoiden ja hankkeiden kesken. Professoreiden ja tutkimusjohtajan kuukausikokouksia on pidetty säännöllisesti koko vuoden ajan. Kokouksissa on välitetty tietoa ajankohtaisista asioista ja käynnissä olevista tutkimushankkeista ja suunniteltu uusia yhteisiä hankkeita. -17-

18 Merikotkan tutkijaverkosto piti kokouksen ja teki elokuussa 2011 tutustumisvierailun Hangon Satamaan. 5. Viestintä Merikotkan tutkimushankkeiden tuloksena vuonna 2011 oli tavoitteena julkaista vähintään 20 tutkimusraporttia ja vähintään viisi artikkelia tieteellisissä julkaisuissa. Tavoitteena on lisäksi saada 5 tutkijoiden kirjoittamaa yleistajuista artikkelia julkaistua aikakausi- ja sanomalehdissä. Erityisesti julkaisujen määrä ylitettiin tavoitellusta (Liite 1). Lisäksi, professoreilla, tutkijoilla ja toiminnanjohtajalla on ollut vuoden aikana kymmeniä julkisia seminaariesitelmiä kansallisissa ja kansainvälisissä seminaareissa. Merikotkan tutkimushankkeista ja niiden tuloksista on pyritty viestimään aktiivisesti vuoden 2011 aikana. Vuoden aikana julkaistiin useita juttuja ja tutkijoiden sekä professorien haastatteluja ja kirjoituksia paikallisissa lehdissä, Helsingin Sanomissa, Turun Sanomissa ja ammattilehdissä sekä tv- ja radiouutisissa. mm. CAFE-hanke oli Kymenlaakson alueuutisissa ja radiossa. Yhdistys tiedottaa yhteistyökumppaneille ajankohtaisista asioista. Vuonna 2011 oli tavoitteena tuottaa 2-3 kertaa vuodessa lyhyt uutiskirje yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille. Merikotkan sähköistä uutiskirjettä tuotettiin vuoden 2011 aikana kolme kertaa. Uutiskirjeessä tiedotettiin ajankohtaisista aiheista, projekteista ja niiden tuloksista. Yhdistyksen viestinnän keskeisenä mediana toimivat suomen- ja englanninkieliset Internet-sivut osoitteessa Sivuilla on kuvattu Merikotkan tutkimustoimintaa ja projekteja sekä tiedotettu ajankohtaisista aiheista. Merikotkassa kävi vieraita tutustumassa toimintaan mm. Helle Oltedal, Senior Researcher, Faculty of Maritime Sciences, Haugesund University College, Norway. 5.1 Seminaarit Merikotkan vuotuinen päätapahtuma on Meripäivien ympäristöseminaari. Vuonna 2011 seminaari pidettiin Kotkassa otsikolla Mitä minä tekisin Itämeren hyväksi. Seminaari oli edellisvuosia monipuolisempi ja viihdyttävämpi ja sen juonsi toimittaja Matti Karhu. Seminaari järjestettiin yhteistyössä Itämeri-viestijöiden verkosto kanssa, edellisvuosia laajemmalla joukolla. Seminaarin yhteistyökumppaneita olivat Kuusakoski, HaminaKotka satama Oy sekä Kotkan kaupunki. Seminaarin lisäksi Meripäiville koottiin ensimmäistä kertaa Itämeri-kylä, jonka kautta haluttiin tarjota suurelle yleisölle tietoa Itämerestä ja sen hyväksi toimivista tahoista. Seminaarin 140 osanottajan lisäksi kolmipäiväinen Itämeri-kylä kokosi arvioiden mukaan yli viisituhatta vierailijaa. Tarjolla oli tietoa, tekemistä ja kokemista kaikenikäisille, mutta erityisesti lapsille suunnattua ohjelmaa oli runsaasti. Yli 400 lasta suoritti Itämeripassin, joka sisälsi tehtävärastin jokaisella Itämeri-kylän teltalla. Itämeri-kylässä oli 11 teltan voimin edustettuina alan toimijoita Kotkasta, Kouvolasta, Helsingin seudulta ja Turusta. Teltoissa pääsi tutustumaan Itämereen mikroskooppien, akvaarioiden ja erilaisten tehtävien avulla sekä keskustelemalla asiantuntijoiden kanssa. Kotkalaista yleisöä kiiteltiin hyvistä kysymyksistä ja keskustelevuudesta ja saadun palautteen mukaan seminaari ja Itämeri-kylä tarjosivat kaivattua vaihtelua ja asiaohjelmaa Meripäiville. Vaikka heinäkuu on ajankohdaltaan haasteellinen asiantuntijoiden ja yleisön houkuttelemiseksi paikalle, osoittautui tämä ensimmäistä kertaa järjestetty kylä menestyksekkääksi tavaksi tuoda Itämeriteemaa esille. -18-

19 5.2 Esitelmät Merikotkan tutkijat, professorit ja muu henkilöstö ovat vuoden aikana esiintyneet omissa sekä lukuisissa kansallisissa ja kansainvälisissä seminaareissa ja tilaisuuksissa (Liite 1). 5.3 Tutkimusraportit ja artikkelit Vuonna 2011 valmistuneiden tutkimusraporttien määrä on esitetty Liitteessä 1. Kaikki valmistuneet julkaisut on saatavissa osoitteessa 5.4 Muut Tutkijoiden yö 2011 Hauskaa tiedettä kaikille! Tutkijoiden Yötä vietettiin samanaikaisesti sadoissa eri Euroopan kaupungeissa. Kymenlaaksossa tapahtuma järjestettiin viidettä kertaa, kuitenkin ensimmäistä kertaa Kotkassa. Hankkeen koordinoinnista vastasi toista vuotta peräkkäin Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, kumppaninaan tutkimuskeskus Merikotka. Suomessa tapahtuma järjestettiin Kotkan lisäksi Lahdessa ja Vantaalla. Tutkijoiden Yö oli viihteellä ja kulttuurilla höystetty suuren yleisön tiedetapahtuma, jonka tarkoitus oli tuoda kiinnostavat tutkijapersoonat ihmisten ilmoille. Tapahtuman tavoitteena oli tarjota tietoa ja elämyksiä tieteen ja tutkijan työn tiimoilta. Tapahtuma oli avoin ja maksuton kaikille, ja ohjelmaa järjestettiin kaikenikäisille. Tapahtuma järjestettiin Merikeskus Vellamossa klo Tapahtuman juontajana toimi Simo Frangen ja illan musiikkivieraana esiintyi Anna Puu. Illan ohjelmaan sisältyi mm. tuulivoimaaiheinen paneelikeskustelu, yleisöluentoja tulevaisuudentutkimuksesta ja meriarkeologiasta, sirkuskoulu Bravuurin esityksiä, lasten piirustuskilpailun voittajan julistaminen ja ilmaisia opastuskierrokia museoissa. Tutkimusorgnisaatioille oli järjestetty messualue Vellamon aulassa. Merikotkan omalla esittelypisteellä oli mahdollisuus kurkistaa mikroskoopilla leväkasvustoja ja niissä eläviä eläimiä, katsoa alusliikennejärjestelmään perustuvaa reaaliaikaista liikennekuvaa Suomenlahdelta, askarrella labyrinttitehtävän parissa tai testata miten huonosti raakaöljyn sai sekoittumaan meriveteen. Merikotka järjesti tapahtuman yhteydessä maksuttoman Lasten yliopistoluennon otsikolla Mistä laivaonnettomuudet johtuvat ja miten niissä toimitaan (tutkimusjohtaja Mirva Salokorpi/KyAMK). Luennolla tarjottiin mielenkiintoista ja tarpeellista tietoa Merikaupungin lapsille. Luennolla pohdittiin mm. mistä onnettomuudet yleisimmin johtuvat ja kerrottiin matkustajien toiminnasta hätätilanteissa. Lasten yliopistoluento oli tarkoitettu 7 10-vuotiaille lapsille. Tapahtumassa vieraili yhteensä noin kävijää (Vellamossa kävijöitä n. 600, konsertissa lisäksi noin 400). Tapahtumasta saatu palaute oli pääosin erittäin myönteistä, ja tapahtuma järjestetään mahdollisuuksien mukaan Kotkassa myös jatkossa. Kotkan tapahtuma oli ylivoimaisesti suosituin vuoden 2011 Tutkijoiden yö-tapahtumista Suomessa, ja se löi myös aikaisempien Kymenlaaksossa järjestettyjen Tutkijoiden yö-tapahtumien kävijäennätykset. Avoimet ovet Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus Merikotka sekä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun hallinnoima North European Logistics Institute (NELI) muuttivat uusiin toimitiloihin yrityskeskus Datariinaan kesäkuussa. -19-

20 Järjestetyn avoimet ovet -tapahtuman tarkoitus on esitellä uusia tiloja sekä toimintaa kaikille kiinnostuneille. Tapahtumassa paikan päällä on Merikotkan ja NELI:n tominnassa mukana olevia eli Merikotkan, Turun yliopiston merenkulun koulutus- ja tutkimuskeskuksen (MKK), Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston, Nelin sekä KyAMK:n väkeä. He kertovat toiminnasta ja vastaavat esille mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Kaakko pelittää! Kaakossa on tietoa, taitoa ja PELISILMÄÄ, Cursor Oy:n järjestämä kontakti- ja verkostoitumistapahtuma Datariinassa. Aiheina mm. 10 tekijää menestykseen Kotimaan matkailun erottautumistekijät, Kotkan-Haminan seudun uusi brändi ja Minä teille kehittämiset näytän!". 6. Tilat Vuoden 2011 alkupuolen Merikotka-tutkimuskeskus toimi osoitteessa Mussalontie 428, Kotka. Käytössä oli kaikki tutkimusalat yhteenlaskettuna noin 350 neliön tilat. Heinäkuussa 2011 Merikotka muutti uusiin tiloihin Datariinaan, soitteeseen Heikinkatu 7, Kotka. Tiloja on Merikotkan toimijoiden käytössä yhteensä noin 260 neliötä. 7. Talous Merikotkan vuoden 2011 tavoitteena oli noin 2,4 miljoonan euron kokonaisbudjetti, jossa perusrahoitus on Kotkan kaupungilta ja muu rahoitus on yrityksiltä ja kansallisista ja EUtutkimusohjelmista. Summaan lasketaan Merikotkan hallinnoimien hankkeiden kokonaisbudjetit sekä Merikotkan toimijoiden budjetit niissä hankkeissa, joissa ollaan mukana partnereina sekä Merikotkan muu toiminta (professuurit, hallinto). Toiminnan kokonaistavoite ylitettiin, koska vuoden 2011 Merikotkan toiminnan kokonaisvolyymi oli n. 2,6 miljoonaa euroa. Kotkan kaupungin rahoitusosuus Merikotka-tutkimuskeskukselle oli vuonna euroa, josta hankkeille varattua rahoitusta euroa. Loput kaupungin rahoituksesta ( euroa) oli varattu kolmen professorin ja meribiologin palkkakuluihin sekä Merikotka hallintokuluihin ( euroa). 7.1 Yhdistys Merikotka on voittoa tavoittelematon. Kaikki tulorahoitus sekä avustukset on käytetty suoraan tutkimustoiminnan kuluihin. Merikotkan merkittävin tukija on Kotkan kaupunki. Yhdistys on saanut toimintaansa varten Kotkan kaupungilta toiminta-avustusta, joka oli vuonna 2011 yhteensä euroa. Yhdistyksen jäsenmaksutuotot vuonna 2011 olivat euroa. Lisäksi Meriklusteriosaamiskeskusohjelmalta saatiin uusien hankkeiden käynnistämiseen rahoitusta euroa. 7.2 Hankkeet Merikotkan hankerahoitus on peräisin lukuisista eri lähteistä: EU:lta, kansallisilta rahoittajilta (maakuntaliitoilta, kunnilta) sekä yrityksiltä. Yritysten tuki ohjataan tutkimushankkeille lyhentämättömänä. Yritysrahoitusta oli tavoitteena saada hankkeille vuonna euroa, mutta tavoitteesta jäätiin rahoituksen ollessa euron suuruinen. -20-

MERIKOTKA tutkimustoiminta

MERIKOTKA tutkimustoiminta MERIKOTKA tutkimustoiminta 29.11.2007 Ulla Tapaninen, professori Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.merikotka.fi mkk.utu.fi Strategiset perusteet Lähtökohdat meriliikenteen

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin?

Miten tästä eteenpäin? Miten tästä eteenpäin? 16.11.2010 Professori Ulla Tapaninen, Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus MERIKOTKA 0 / 11 Itämeri ja Suomenlahti 1 / 11 Source: HELCOM. Case 1: Onni onnettomuudessa Tankkeri

Lisätiedot

Kuva: Juha Nurminen. Tankkeriturva-hanke

Kuva: Juha Nurminen. Tankkeriturva-hanke Kuva: Juha Nurminen Tankkeriturva-hanke Pekka Laaksonen 21.05.2010 John Nurmisen Säätiö John Nurmisen Säätiö on perustettu 1992 John Nurminen Oy:n aloitteesta. Tarkoitustaan säätiö toteuttaa monin eri

Lisätiedot

Paloturvallisuuden kehittämisohjelma päivitettiin.

Paloturvallisuuden kehittämisohjelma päivitettiin. 1 PALOTUTKIMUSRAATI - 22.3.2012 BRANDFORSKNINGSRÅDET RY TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2011 1. YLEISTÄ Vuosi 2011 oli Palotutkimusraati ry:n kahdeskymmenes toimintavuosi rekisteröitynä yhdistyksenä. Yhdistys

Lisätiedot

Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi

Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi 22.1.2014 Piia Karjalainen, Liikenne- ja viestintäministeriö Merenkulku Itämerellä ja globaalisti uusien haasteiden edessä Elinkeinoelämän

Lisätiedot

VELMU-arviointi: Tutkimus ja koulutus. VELMU-seminaari Johanna Mattila

VELMU-arviointi: Tutkimus ja koulutus. VELMU-seminaari Johanna Mattila VELMU-arviointi: Tutkimus ja koulutus VELMU-seminaari 7.12.2010 Johanna Mattila Tutkimus, kehitys ja koulutus on jaettu kahteen osaan Toteuttajat: Tutkimus Koulutus Åbo Akademi (vetovastuu), kaikki VELMU

Lisätiedot

Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus Jenny Katila Ravintola Pääposti

Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus Jenny Katila Ravintola Pääposti Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus 9.12.2015 Jenny Katila Ravintola Pääposti Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Pori Turun yliopiston Brahea-keskus

Lisätiedot

Ilmansuojeluyhdistys ry. Luftvårdsföreningen rf. Finnish Air Pollution Prevention Society

Ilmansuojeluyhdistys ry. Luftvårdsföreningen rf. Finnish Air Pollution Prevention Society 1 ILMANSUOJELUYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2/2015 Aika: 26.11.2015 klo 15.00 Paikka: THL, Mannerheimintie 168 B ESITYSLISTA: 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin sekä kahden pöytäkirjantarkastajan

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa. Tilanne

Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa. Tilanne Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa Tilanne 19.6.2012 Suomen avainluvut 7. puiteohjelmassa Varmistunut rahoitus 558 M Suomalaisille osallistujille varmistunut rahoitus. Osallistumiset 1 687 Suomalaisten osallistumisten

Lisätiedot

Itämerihaaste Baltic Sea Challenge

Itämerihaaste Baltic Sea Challenge Itämerihaaste Baltic Sea Challenge Lotta Ruokanen Helsingin kaupungin ympäristökeskus 7.12.2009 1 Helsingin ja Turun julkilausuma Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Turun ja Helsingin kaupungit tekivät

Lisätiedot

Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus 3.12.2014 klo 9:15. Minna Alhosalo Hilton Helsinki Kalastajatorppa

Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus 3.12.2014 klo 9:15. Minna Alhosalo Hilton Helsinki Kalastajatorppa Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus 3.12.2014 klo 9:15 Minna Alhosalo Hilton Helsinki Kalastajatorppa Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Turun yliopiston

Lisätiedot

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ Tämän johtosäännön on hyväksynyt Helsingin yliopisto 9.6.2010, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) 23.8.2010,

Lisätiedot

Meritilannekuva ja dynaaminen riskienhallinta paikkatiedoin. Tommi Arola Meriliikenteen ohjaus

Meritilannekuva ja dynaaminen riskienhallinta paikkatiedoin. Tommi Arola Meriliikenteen ohjaus Meritilannekuva ja dynaaminen riskienhallinta paikkatiedoin Tommi Arola Meriliikenteen ohjaus Teemat Suomenlahden alusliikenne ja alusliikennepalvelu Missä tietoa tarvitaan ja mitä tietoa välitetään merenkulkijoille?

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry Toimintakertomus 2015 Sisällys 1. Yhdistyksen tarkoitus 1 2. Hallitus 1 3. Yhdistyksen kokoukset 1 4. Toiminta 2 5. Tiedottaminen 2 6. Talous 3 1 1. YHDISTYKSEN

Lisätiedot

Meriturvallisuus ei parane syyllistämällä

Meriturvallisuus ei parane syyllistämällä Meriturvallisuus ei parane syyllistämällä 6.9.2012 Asiakas- ja potilasturvallisuus ammattieettisenä haasteena Jenni Storgård 0 Esityksen sisältö Meriturvallisuuden kehitys Merenkulun ominaispiirteitä Merionnettomuudet

Lisätiedot

Projektien tuottamat aineistot BORISjärjestelmässä

Projektien tuottamat aineistot BORISjärjestelmässä Projektien tuottamat aineistot BORISjärjestelmässä BORIS2 koulutukset Kati Tahvonen, Meri Hietala, Heli Haapasaari Ympäristövahinkojen torjuntaryhmä Samuli Neuvonen Tietokeskus SÖKÖ-toimintamalliin perustuvat

Lisätiedot

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 1 1 KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 Kemin kaupunki ja Kemin Digipolis Oy ovat sopineet tässä esitetyn suunnitelman mukaisesta kehittämistoimeksiannosta vuodelle 2016: 1. TAUSTAA Kemin kaupunki on aktiivinen

Lisätiedot

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen FORS-seminaari Turvallisuus ja riskianalyysi Teknillinen korkeakoulu 13.11.2008 MATINEn tehtävä Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE)

Lisätiedot

Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma

Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma 2014-2020 Uutta rahoituskautta kohti hanketoimijoiden yhteistyötilaisuus uusista rahoitusmahdollisuuksista Lahti, 14.5.2013 Neuvotteleva

Lisätiedot

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha

HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha Hankkeen nimi: MAL-verkosto Hankkeen 1.1.2010-31.12.2011, myönnetty jatko 2012 toteutusaika: Toteuttaja: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Yhteyshenkilö:

Lisätiedot

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus Green Net Finland ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Green Net Finlandin missio... 3 3 Green Net Finlandin visio 2020... 3 4 Green Net Finlandin toimintaympäristö... 3 5 Green Net Finlandin

Lisätiedot

Yliopistot ja puiteohjelmarahoituksen houkutus ja haasteet

Yliopistot ja puiteohjelmarahoituksen houkutus ja haasteet Yliopistot ja puiteohjelmarahoituksen houkutus ja haasteet Marja Nykänen Suomen EU-T&K-sihteeristö 23.8.2010 Perustietoa 7PO:sta: Suomen EU-T&K- sihteeristö ELY-keskusten Eurooppa- yhteyshenkilöt + EEN-verkosto

Lisätiedot

Suomenlahden öljykuljetusten biologisten riskien mallintaminen ja päätösanalyysi Bayes-verkoilla

Suomenlahden öljykuljetusten biologisten riskien mallintaminen ja päätösanalyysi Bayes-verkoilla Suomenlahden öljykuljetusten biologisten riskien mallintaminen ja päätösanalyysi Bayes-verkoilla Annukka Lehikoinen 02.12.2008 Helsingin yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Luonnonvarojen käytön

Lisätiedot

EU-hankkeita Baltic SCOPE Baltic LINes Plan4Blue. Riku Varjopuro

EU-hankkeita Baltic SCOPE Baltic LINes Plan4Blue. Riku Varjopuro EU-hankkeita Baltic SCOPE Baltic LINes Plan4Blue Riku Varjopuro Baltic SCOPE Towards coherence and cross-border solutions in Baltic Maritime Spatial Plans Partnerit Merialuesuunnitteluviranomaisia Ruotsi,

Lisätiedot

Yli-Olli Heikki kuntayhtymän johtaja

Yli-Olli Heikki kuntayhtymän johtaja Opetushallitus, PL 380, 00531 Helsinki OPH Selvityslomake erityisavustus Hankeryhmä > selvitys valtionavustuksen käytöstä Koulutustaso * Ammatillinen koulutus Hakuryhmä * Ammattikoulutuksen kansainvälistyminen

Lisätiedot

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto MUISTIO 12.10.2015 1. Johdanto Strateginen tutkimus on pitkäjänteistä, horisontaalista, ratkaisuhakuista ja tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin

Lisätiedot

Merimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri. Jouni Lappalainen

Merimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri. Jouni Lappalainen Merimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri Jouni Lappalainen 22.09.09 0 Tutkimuksen tarkoitus Onko merenkulun turvallisuuskulttuuri muuttunut ISM-koodin käyttöönoton jälkeen? Kirjallisuustutkimus Haastattelututkimus

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN KRIITTINEN VIESTINTÄ, TURVALLISUUS JA IHMISKESKEISET PALVELUT

TULEVAISUUDEN KRIITTINEN VIESTINTÄ, TURVALLISUUS JA IHMISKESKEISET PALVELUT TULEVAISUUDEN KRIITTINEN VIESTINTÄ, TURVALLISUUS JA IHMISKESKEISET PALVELUT Heli Ruokamo, KT Varadekaani, Professori, Kasvatustieteiden tiedekunta Johtaja, Mediapedagogiikkakeskus Lapin yliopisto Sairaalakirjastopäivät,

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa. Laatija:

Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa. Laatija: Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa Laatija: Kv-toiminta EP:n liitossa Liitossa erillinen kansainvälistymisen vastuualue, jossa keskitytään kv-asioihin Toimintaa ohjaavat maakuntastrategia,

Lisätiedot

Central Baltic ohjelma

Central Baltic ohjelma Central Baltic ohjelma 2014-2020 14.9.2015 Ohjelmamaat Suomi + Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia Suomessa ohjelma-alueena Etelä- Suomi: Etelä-Karjala*, Kanta- Häme*, Kymenlaakso, Pirkanmaa*, Satakunta,

Lisätiedot

Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä

Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä Aika 22.01. 2010, kello 9:00 16:00 Paikka Finanssialan keskusliitto, Bulevardi 28 Paikalla Martti From TIEKE, pj Ari Pulkkinen Agentit, ohjelmistotalotyöryhmä pj Pirjo Ilola

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen

Itämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen Itämeren alueen ohjelma 2014+ Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen 5.6.2013 Itämeren alueen ohjelma Baltic Sea Region Programme 2014+ Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelmia Valmisteilla

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Karttatuotanto ja mallinnus osaprojekti

Karttatuotanto ja mallinnus osaprojekti Karttatuotanto ja mallinnus osaprojekti 2004-2009 Anna-Leena Downie Merikeskus, Suomen ympäristökeskus (SYKE) anna-leena.downie@ymparisto.fi Photos: Metsähallitus Karttatuotanto VELMUssa 2004 asetetut

Lisätiedot

Theseus avoimen julkaisutoiminnan edistämisen välineenä ammattikorkeakouluissa

Theseus avoimen julkaisutoiminnan edistämisen välineenä ammattikorkeakouluissa Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -käyttöluvalla. Tarkastele käyttölupaa osoitteessa http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/ Theseus avoimen julkaisutoiminnan edistämisen

Lisätiedot

Fintrip ideasta konkretiaksi syksy 2012

Fintrip ideasta konkretiaksi syksy 2012 Finnish Transport Research and Innovation Partnership Fintrip ideasta konkretiaksi syksy 2012 Finnish Transport Research and Innovation Partnership Liikenteen osaamis- ja innovaatioverkosto Johanna Särkijärvi,

Lisätiedot

BalticSeaNow.info- innovatiivinen ja osallistava Itämeri- foorumi

BalticSeaNow.info- innovatiivinen ja osallistava Itämeri- foorumi BalticSeaNow.infoinnovatiivinen ja osallistava Itämerifoorumi BalticSeaNow.info: Projektin rakenne BalticSeaNow.info Innovative participatory forum for the Baltic Sea (BalticSeaNow.info) CB9 Alaohjelma:

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina 2016-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho,

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Fintrip esittely. Fintrip-seminaari liikenteen tutkimus- ja kehittämistoiminnasta, Suomen ja Venäjän välinen liikenne, 20.5.

Fintrip esittely. Fintrip-seminaari liikenteen tutkimus- ja kehittämistoiminnasta, Suomen ja Venäjän välinen liikenne, 20.5. Finnish Transport Research and Innovation Partnership Fintrip esittely Fintrip-seminaari liikenteen tutkimus- ja kehittämistoiminnasta, Suomen ja Venäjän välinen liikenne, 20.5.2013, Helsinki Johanna Särkijärvi,

Lisätiedot

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella 2014-2017 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia edustava toimialajohtaja

Lisätiedot

Suomi-Venäjä logistiikkayhteistyön kehittäminentki-hankkeissa FINTRIP 20.5.2013 Kari Kokkonen

Suomi-Venäjä logistiikkayhteistyön kehittäminentki-hankkeissa FINTRIP 20.5.2013 Kari Kokkonen Suomi-Venäjä logistiikkayhteistyön kehittäminentki-hankkeissa FINTRIP 20.5.2013 Kari Kokkonen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu A multidisciplinary institute of higher education that produces high-quality

Lisätiedot

Leena Lehtomaa, Varsinais-Suomen ELYkeskus

Leena Lehtomaa, Varsinais-Suomen ELYkeskus 7.12.2010 1 Kokoaa alueellisen tason toimijat yhteen ja koordinoi alueellista VELMU-toimintaa ELY:llä alueidensa luonnon erityispiirteiden tuntemus, myös meriluonnon osalta ELYt lainsäädännön toteutumista

Lisätiedot

Liikenteen alan osaaminen Suomessa osaamiskartoituksen tuloksia

Liikenteen alan osaaminen Suomessa osaamiskartoituksen tuloksia Finnish Transport Research and Innovation Partnership Liikenteen alan osaaminen Suomessa osaamiskartoituksen tuloksia Fintrip seminaari Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen liikenteen alalla 27.8.2013

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto

Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto Vesi ja yhdyskuntien kehitys-seminaari, 17.2.2012, Tampere Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto TkT Riina Liikanen 17.2.2012 1 Esiintyjän nimi Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto Perustettu v. 2003

Lisätiedot

STRATEGISEN TUTKIMUKSEN OHJELMAHAUT (STN) AIEHAKU

STRATEGISEN TUTKIMUKSEN OHJELMAHAUT (STN) AIEHAKU STRATEGISEN TUTKIMUKSEN OHJELMAHAUT (STN) AIEHAKU 1.12.2016-11.1.2017 Tutkimus- ja innovaatiopalvelut ris@jyu.fi Mitä STN rahoittaa 3. STN-haku Tutkittua tietoa yhteiskunnan tarpeisiin Ratkaisukeskeistä

Lisätiedot

Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja

Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja turvallisuustyö Lapin maaseutufoorumi 21.2.2012 Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto 22.2.2012 1 Ensimmäisestä ohjelmasta kolmanteen Arjen turvaa

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Ylitalo Arto Kuntayhtymän johtaja

Ylitalo Arto Kuntayhtymän johtaja Opetushallitus, PL 380, 00531 Helsinki OPH Selvityslomake erityisavustus Hankeryhmä > selvitys valtionavustuksen käytöstä Koulutustaso * Ammatillinen koulutus Hakuryhmä * Muu, mikä? Mikä? * Laatustrategian

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry www.supy.sporttisaitti.com TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 1 SUOMEN URHEILUPSYKOLOGINEN YHDISTYS, SUPY RY Suomen urheilupsykologinen yhdistys pyrkii toiminnallaan

Lisätiedot

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Kymenlaakson Reserviläispiiri ry Piirihallitus 25.10.2009 KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. JOHDANTO Kymenlaakson Reserviläispiiri ry:n 53. toimintavuosi noudattaa Reserviläisliitto

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

Itämerihaaste simpukankuoressa

Itämerihaaste simpukankuoressa Itämerihaaste Itämerihaaste simpukankuoressa Turun ja Helsingin kaupunginjohtajien aloitteesta kesäkuussa 2007 liikkeelle lähtenyt prosessi Tavoitteena parantaa Itämeren tilaa lakisääteisten toimien lisäksi

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma Kooste jäsenkokoukselle

Toimintasuunnitelma Kooste jäsenkokoukselle Toimintasuunnitelma 2017 Kooste jäsenkokoukselle 29.10.2016 Strategiset tavoitteet Toimijoiden määrän kasvu Verkoston laaja näkyvyys Vaikuttamistoiminnan pitkäjänteisyys ja teemaryhmien asiantuntemuksen

Lisätiedot

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015 1(5) Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015 1 Toimintaa ohjaavat peruspäämäärät 1.1 Yhdistyksen tarkoitus ja toimintamuodot 1.2 Missio 1.3 Visio Suomen Kauppakeskusyhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/ Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 15 Osallistuminen EU:n Suomen rakennerahasto-ohjelmasta toteutettavan hankkeen "Hankinnoista duunia" toteuttamiseen HEL 2015-002023 T 02 05 02 Päätös Päätöksen

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus

SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus 2011-2014 Kaisa Simola SAFIR2014-tutkimusohjelman johtaja 21.3.2013 2 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus Rahoitus: voimayhtiöt,

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Aallosta kestävän kehityksen osaajia

Aallosta kestävän kehityksen osaajia Aallosta kestävän kehityksen osaajia LUMA-toimintaa yläkouluille ja lukioille RCE Espoon Unelman päivän seminaari Tiistaina 2.12.2014 @ Espoon valtuustotalo Meri Löyttyniemi, Aalto kampuspalvelut, kestävän

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus

Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus 19.4.2016 Raija Partanen Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus 19.4.2016 1 KESKI-SUOMEN KANNALTA TÄRKEIMMÄT RAHOITUSOHJELMAT Itämeri-ohjelma (Interreg Baltic Sea Programme) Pohjoinen periferia ja

Lisätiedot

Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä

Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä RESTORE-hanke Jukka Jormola, SYKE Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 RESTORE Rivers: Engagement, Support and Transfering

Lisätiedot

METKU WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa. Jouni Lappalainen

METKU WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa. Jouni Lappalainen METKU WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa Jouni Lappalainen 0 WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa Työpaketissa kaksi selvitetään onko merenkulun turvallisuuskulttuuri muuttunut

Lisätiedot

CEMIS. K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i

CEMIS. K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i 2 5. 1 1. 2 0 1 0 CEMIS Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 24.11.2010

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Suomen on aatteellinen yhdistys, jonka kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue koko Suomi. Vuosi 2016 on Yhdistyksen juhlavuosi, jolloin se täyttää 50 vuotta. Sitä juhlistetaan

Lisätiedot

Tutkimuspalveluiden kansallinen yhteistyö. RISTIKKI ryhmän ehdotus

Tutkimuspalveluiden kansallinen yhteistyö. RISTIKKI ryhmän ehdotus Tutkimuspalveluiden kansallinen yhteistyö RISTIKKI ryhmän ehdotus 1 Ristikki -ryhmä RIS (Research & Innovation Services) + tikki Ryhmä perustettiin 2011 Tutkimushallinnon päivien yhteydessä Ryhmä vai tehtäväkseen

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Oheisessa liitteessä on määritelty lyhyesti, millaiset kehittämistoimet hankerekisteriin laitetaan, ja mitä rekisterikenttiin on tarkoitus kirjata.

Oheisessa liitteessä on määritelty lyhyesti, millaiset kehittämistoimet hankerekisteriin laitetaan, ja mitä rekisterikenttiin on tarkoitus kirjata. 09.12.2015 1 (5) n käyttöönotto Satakunnan sairaanhoitopiirissä Satakunnan sairaanhoitopiirissä tehdään paljon hyvää kehittämistyötä eri vastuualueilla ja yksiköissä. Laajan kehittämistyön näkyväksi tekemisen

Lisätiedot

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES)

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) 27.5.2014 Fortum Keilaniemi Jorma Aurela Sisältö YES-työn taustaa Strategiatyöryhmän esittely Strategiatyön esittely YES-työn taustaa TEM asetti tammikuussa 2013

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Kansallisen teollisia symbiooseja edistävän toimintamallin (FISS) toteutus ja organisointi

Kansallisen teollisia symbiooseja edistävän toimintamallin (FISS) toteutus ja organisointi Paula Eskola, paula.eskola@motiva.fi Kansallisen teollisia symbiooseja edistävän toimintamallin (FISS) toteutus ja organisointi Sisällys Johdanto... 1 1.1 FISS-toimintamallin tavoitteet... 1 1.2 FISS-mallin

Lisätiedot

Hankekuvaukset. Vapaaehtoisen meripelastuksenkehittäminen - RescOp. Intermodaalikuljetusketjun häiriönhallinta - SafGof

Hankekuvaukset. Vapaaehtoisen meripelastuksenkehittäminen - RescOp. Intermodaalikuljetusketjun häiriönhallinta - SafGof TKI-toiminnan teemapäivä Metsola 26.01.2011 Jorma Rytkönen, tutkimuspäällikkö, merenkulku ja logistiikka Hankekuvaukset Vapaaehtoisen meripelastuksenkehittäminen - RescOp Intermodaalikuljetusketjun häiriönhallinta

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012

Toimintakertomus 2012 Toimintakertomus 2012 Leena Roivas Puheenjohtaja 2011-2014 TOIMINTA-AJATUS Liitto on ammatillisesti ja yhteiskunnallisesti vastuunsa tuntevien naisten puolueisiin sitoutumaton järjestö, joka on aktiivisesti

Lisätiedot

Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa?

Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa? Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa? ENERGIA Komiteajäsen: Jukka Leppälahti, Tekes NCP: Arto Kotipelto, Tekes Asiantuntijajäsen: Saila Seppo, Suomen Akatemia Esityksen Sisältö: 1. SET PLAN

Lisätiedot

44 Ympäristövaikutusten arviointimenettely VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Välittömät, välilliset ja yhteisvaikutukset

44 Ympäristövaikutusten arviointimenettely VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Välittömät, välilliset ja yhteisvaikutukset 44 Ympäristövaikutusten arviointimenettely VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 6.2.8 Välittömät, välilliset ja yhteisvaikutukset Selvittämällä suunnittelualuetta dynaamisena, toiminnallisena kokonaisuutena, saadaan

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

YHTEISTYÖSOPIMUS T&K -TOIMINNAN KEHITTÄMISEKSI KAJAANISSA

YHTEISTYÖSOPIMUS T&K -TOIMINNAN KEHITTÄMISEKSI KAJAANISSA YHTEISTYÖSOPIMUS T&K -TOIMINNAN KEHITTÄMISEKSI KAJAANISSA Yhteistyösopijaosapuolet Oulun yliopisto (OY) VTT Elektroniikka (VTT) Kajaanin ammattikorkeakoulu (AMK) (jäljempänä yhdessä sopijaosapuolet) sopivat

Lisätiedot

Projektin tavoitteet

Projektin tavoitteet VBE II, vaihe 1: 2005-2006 Data yrityksistä ja rakennushankkeista TUT Tekniset ratkaisut RAK (VRLab)+ARK iroom validointi Työpajat Seminaarit Esitelmät Osallistuvat yritykset VTT Käyttöönotto- ja hyötymallit,

Lisätiedot

Yhdessä me se tehdään verkostojen rooli AMKE yhteisössä

Yhdessä me se tehdään verkostojen rooli AMKE yhteisössä Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry. Yhdessä me se tehdään verkostojen rooli AMKE yhteisössä Tellervo Tarko, AMKE ry Mikä on AMKE? Mikä on järjestö Ihmisten yhteenliittymä, joka on organisoitunut

Lisätiedot

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla 1 Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla Markus Pöllänen Lehtori, Tampereen teknillinen yliopisto Pirkanmaan ennakointiammattilaisten kokoontumisajot 28.5.2012 Tulevaisuudentutkimuksen lähtökohtana historian

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

Johdatus julkaisufoorumin toimintaan

Johdatus julkaisufoorumin toimintaan Johdatus julkaisufoorumin toimintaan Suunnittelija Janne Pölönen (TSV) Metodifestivaali 2015 19.8.2015 Tampereen yliopisto Esityksen sisältö 1. Julkaisufoorumi-luokitus 2. Luokituksen käyttö rahoitusmallissa

Lisätiedot

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset EU-koheesiopolitiikan 2020+ valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset Maakunnan yhteistyöryhmä 20.2.2017 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020

Lisätiedot