Liite 1. Kotkan kaupunki Hankesuunnitelma
|
|
- Tauno Lehtilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kotkan kaupunki Hankesuunnitelma MS GOF - Maritime Safety in the Gulf of Finland Merenkulun turvallisuus Suomenlahdella Tiivistelmä Suomenlahti on suhteellisen kapea ja matala lahti, jonka ekosysteemi on hyvin haavoittuva saasteiden suhteen luonnollisen puhdistumisen hitauden ja alhaisen suolapitoisuuden vuoksi. Meriliikenne ja erityisesti öljykuljetukset ovat kasvaneet viime vuosina nopeasti Suomenlahden ja koko Itämeren alueella ja ennusteiden mukaan jatkavat nopeaa kasvua lähivuosinakin. Suuren ja Suomenlahden ekosysteemin kannalta tuhoisan öljyonnettomuuden riski kasvaa liikenteen kasvaessa. Vakavan öljykatastrofin riski Suomenlahdella vähintään kaksinkertaistuu vuoteen 2010 mennessä, koska öljykuljetusten määrä tulee kasvamaan odotettua voimakkaammin (VTT Jorma Rytkönen, Helsingin sanomat ). Suomen omista kemikaalikuljetuksista (muista kuin öljykuljetuksista) 90 % tapahtuu Kotkan ja Haminan satamien kautta. Liikenteen nopeasti kasvaessa, laivojen koon ja nopeuden lisääntyessä ja erityisesti öljyjen ja muiden vaarallisten aineitten kuljetusmäärien kasvaessa on tärkeää ja kiireellistä vahvistaa meriliikenteen riskien tutkimuksen ja hallinnan sekä meriliikenteen turvallisuuteen liittyvää tutkimusta (Lahti & Uronen Merikotka -raportti, ). Merenkulun turvallisuutta edistämällä pyritään estämään meri- ja rannikkoympäristöä uhkaavat onnettomuudet. Suomenlahden alueen merenkulun erityispiirteenä ovat talviolosuhteet. Talviset jääolosuhteet Itämerellä ja Suomenlahdella luovat erityistarpeita turvallisuuden takaamiseksi merialueillamme. Vaikeat jääolosuhteet ovat erityisesti Suomenlahden itäosan ongelmana. MS GOF -hankkeessa parannetaan merenkulun turvallisuutta erityisesti talvimerenkulun kysymyksissä. Jääolosuhteet aiheuttavat erityisvaatimuksia aluksille ja erityiskoulutustarpeita operatiiviselle henkilökunnalle aluksilla. Hankkeesta vastaa Kotkan kaupunki ja se kytkeytyy Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskuksen toimintaan. Hankkeen tausta Hankehakemuksen lähtökohtana on kasvava liikenne Suomenlahdella ja toisaalta kasvavan liikenteen aiheuttama vakavan öljy- tai kemikaalionnettomuuden riski. Kotkassa on käynnissä meriturvallisuuteen, meriliikenteeseen ja meriympäristöön liittyvä hanke, jossa on kehittymässä korkeatasoinen tutkimuskeskus, Meriturvallisuuden- ja liikenteen tutkimuskeskus Merikotka. Kotkan kaupunki vastaa Merikotka-hankkeen toteutuksesta. 1(8)
2 Merikotka-hankkeen tehtävänä on suunnitella ja käynnistää professuureja ja tukea tutkimustyön liikkeelle lähtöä yhteistyössä yliopistojen, yritysten ja maakunnan kehittäjäorganisaatioiden kanssa. Merikotkan tehtäviin kuuluu myös toimintaan liittyvän korkeakouluverkoston markkinointi sekä tutkimusryhmien, yritysten ja muiden tiedon käyttäjätahojen välisen yhteistyön edistäminen. Merikotka-tutkimuskeskus on perustettu yhteistyössä useiden yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa. Verkostomaisesti toimiva tutkimuskeskus yhdistää ja täydentää jo olemassa olevia merenkulkualan toimijoita ja niiden osaamista. Tutkimuskeskuksen tehtävänä on toteuttaa kansainvälisesti korkeatasoista Suomenlahden olosuhteisiin sovellettua meriliikenteeseen, merenkulun turvallisuuteen ja meriympäristöön liittyvää tutkimusta. Tässä hankkeessa (MS GOF) kehitetään meriliikennettä ja panostetaan meriliikenteen turvallisuusriskien tutkimukseen ja riskien hallintaan. Hanke tukee ja on mukana käynnistämässä Merikotkatutkimuskeskuksen toimintaa. Hankkeen kuvaus, tavoitteet ja tarkoitus Hankkeessa vahvistetaan meriturvallisuuden tutkimusta, joka on nykyisellään Suomessa osittain puutteellista. Hankkeessa kehitetään merenkulun turvallisuutta tutkimuksen ja koulutuksen avulla ja edistetään yhteistyötä ja meriturvallisuuteen liittyvää tiedonvaihtoa Suomen ja Venäjän välillä. Hankkeen kohderyhmänä ovat merenkulun toimijat ja viranomaiset. Merenkulun turvallisuuden edistäminen ja suuren öljyonnettomuuden riskin pienentäminen hyödyttää Suomenlahden rannikon väestöä. Hyödynsaajina ovat myös merenkulusta ja merenkulun turvallisuudesta vastaavat viranomaiset. Hankkeessa kehitettävää osaamista voidaan hyödyntää Merikotka-tutkimuskeskuksen toimintaan liittyvässä suunnitteilla olevassa valtakunnallisessa merenkulkualan maisterikoulutusohjelmassa sekä merenkulkualan ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa. Yhteydet muihin hankkeisiin: Hanke on yhteydessä Summeri- ja Summeri II- hankkeisiin. Kotkan ammatillisen koulutuskeskuksen Summeri- ja Summeri II-hankkeiden tavoitteena on Suomenlahden merenkulku- ja meriympäristöyhteistyön parantaminen Suomenlahdella. Hankkeissa luodaan tekninen simulaattoriyhteistyöverkosto Suomenlahden alueen merenkulun opetusyksiköiden välille. Tavoitteena on asiantuntijoiden, kouluttajien ja materiaalien vaihto- ja yhteiskäyttöjärjestelmän luominen sekä tutkimus- ja koulutustapahtumien järjestäminen. Hanke on myös yhteydessä GOFMEC -hankkeeseen, jonka tavoitteena on Pietarin, Kotkan ja Tallinnan kriisinhallintasimulaattoreiden verkottaminen internetin avulla. Hanke jatkaa Summeri-hankkeiden yhteistyötä. Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian ja Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen kolmivuotinen OILECO-hanke ( Luonnontaloudellisten arvojen merkitys öljyvahinkojen torjunnassa ja haittojen minimoinnissa Suomenlahdella ) tukee erinomaisesti tässä MS GOF-hanketta meriturvallisuuden ja sen riskien hallinnan tutkimustoiminnan vahvistamiseksi. MERIKOTKA, kansainvälinen yhteistyöverkko ja hankemylly Hankkeen tavoitteena on muodostaa kansainvälinen Suomi-Venäjä-Viro-asiantuntijaverkko, joka tarjoaa yhteistyötä merenkulkuun, logistiikkaan, merenkulun turvallisuuteen ja meriympäristöön liittyen. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kolmivuotisen ( ) SÖKÖ-hankkeen ( Suomenlahden itäosassa tapahtuvan öljyonnettomuuden seurauksena syntyvien jätteiden välivarastointi ja jatkokäsittely ) tavoitteena on selvittää onnettomuuden tuloksena syntyvän öljyjätteen käsittelyä, 2(8)
3 välivarastointia ja siihen liittyvän logistiikan toimivuutta. SÖKÖ-hankkeen yhteydessä luodaan luokitusjärjestelmä vahinkotilanteen kuvaamiseksi ja selvitetään yhteistyöviranomaisten ja tahojen vastuut kuljetuksista, keräyssäiliöt ja astiat, kuljetusvälineet, vastaanottopisteet, loppukäsittelypaikat sekä kuljetusten logistiikka. Merenkulun turvallisuuden kehittäminen Suomenlahdella Suomenlahdella, erityisesti sen itäosissa joudutaan joka talvi operoimaan jääolosuhteissa, jotka vaihtelevat vaikeudeltaan lämpötilan ja tuulien mukaan. Kovana talvena kaikki Suomenlahden satamat jäätyvät. Leutoina talvina etelän satamat pysyvät avoimina ja tuulet työntävät jäätä itään päin. Suomenlahden itäosien satamiin kulkevat laivat joutuvat kulkemaan pakkautuneiden jääkenttien läpi, mikä aiheuttaa merkittäviä turvallisuusriskejä. MS GOF -hankkeen pääasiallisena tavoitteena on merenkulun turvallisuuden ja riskien hallinnan edistäminen erityisesti talvimerenkulkuun liittyvissä kysymyksissä. Jääolosuhteet aiheuttavat erityisvaatimuksia aluksille ja erityiskoulutustarpeita operatiiviselle henkilökunnalle aluksilla. Merenkulun turvallisuutta edistetään hankkeessa tutkimuksella, joka kohdistuu seuraavien, kehitystä vaativien aihepiirien alueelta valittaviin kohteisiin: Operatiivinen turvallisuus, tekninen turvallisuus ja ympäristöturvallisuus talvimerenkulussa Alusliikenneturvallisuus & Alusturvallisuus Riskin arviointi (kokonaisriski) Itämeren merikuljetuksissa (erityisesti Suomenlahdella) Talvimerenkulun turvallisuus (jäänmurtaja-avustus, jääluokka ja liikennerajoitukset huomioiden) Suomenlahden meriliikenteessä tapahtuvien muutosten vaikutukset turvallisuusriskiin Meriturvallisuus vs. kehittyvä teknologia Väyläturvallisuus, VTS & VTMIS Onnettomuuksien ja vähältä-piti-tapausten analyysi (ja synteesi) Järjestelmällinen turvallisuuden arviointi Riskianalyysi ja simulointimenetelmät Erityisinä tutkimusaiheina voivat tällöin olla esim.: Jäänmurtaja-avun vaikutukset talvimerenkulun turvallisuuteen ja liikenteen sujuvuuteen Ajojään vaikutus karilleajoriskiin Yhteentörmäysriski jääuomassa (eli rännissä) Laivan varusteiden soveltuvuus talvimerenkulkuun Evakuointi ja pelastustoimet talviolosuhteissa Hankkeessa toteutetaan kolme työpakettia: WP 1: Talvimerenkulun turvallisuuden tutkimus WP 2: Merenkulun turvallisuuteen ja talvimerenkulkuun liittyvän osaamisen kehittäminen WP 3: Meripelastus Itäisellä Suomenlahdella Näistä Teknillisen korkeakoulun Laivalaboratorion osaprojektiin kuuluu työpaketti 1 (WP1) sekä osia työpaketti 2:sta (WP2) Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kanssa sovitun työnjaon mukaisesti. Työpaketin 3 (WP3) toteutuksesta vastaa Kotkan kaupunki yhdessä Suomen meripelastusseuran kanssa. WP 1: Talvimerenkulun tutkimus 3(8)
4 Hankkeessa tutkitaan edellytyksiä parantaa talvimerenkulun turvallisuutta erityisesti Itäisellä Suomenlahdella. Osaprojekti toteutetaan Teknillisen korkeakoulun tutkijoiden toimesta. Tarkemmat työpaketissa toteutettavat tutkimuskohteet valitaan kestoltaan n. 1-2 kk:n pituisen esiselvityksen perusteella. Näillä näkymin tutkimus tulee keskittymään uusien, geoinformaatiota hyödyntävien telemaattisten järjestelmien, esim. VTS- ja AIS -järjestelmän tuottaman tiedon hyödyntämiseen talvimerenkulkujärjestelmän kuvaamisessa ja sen turvallisuuden kehittämisessä (WP1) sekä jäissä ohjailuun liittyviin kysymyksiin (WP2).. Jälkimmäisessä, pääosin WP2:n piiriin kuuluvassa tutkimuksessa tullaan suorittamaan myös kokeellista, laivojen ohjailu- ja operointikykyyn liittyvää tutkimusta TKK:n Laivalaboratorion jääkoealtaalla. WP 2: Merenkulun turvallisuuteen ja talvimerenkulkuun liittyvän osaamisen kehittäminen Talviset olosuhteet Itämerellä ja Suomenlahdella aikaansaavat vaativat toimintaolosuhteet merenkulkijoille. Merenkulkijoiden profiili Itämerellä on muuttunut ja monikansallisten miehistöjen kokemus jääoloissa operoinnista voi olla hyvinkin rajallista. Laivojen miehistöjen koulutusta Suomenlahden ympäristön erikoisolosuhteiden suhteen voidaan parantaa tarjoamalla merenkulun toimijoille räätälöityjä koulutuspaketteja. Alan koulutukselle on tarvetta Suomessa sekä kansainvälisesti. Työpaketissa 2 (eli WP2:ssa) kehitetään merenkulun turvallisuuteen liittyviä opetuspaketteja erityisesti talvinavigoinnin erityispiirteisiin ja jäänavigointikoulutukseen. Työpaketissa tehdään tarvekartoitus ja suunnitellaan talvimerenkulun erityiskoulutus yhdessä sidosryhmien ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Työpaketissa tutkitaan simulaattorin hyödyntämistä talvimerenkulun koulutuksessa. Lisäksi osallistutaan talvimerenkulun tapahtumien sisällön suunnitteluun. Koulutuksen ja opetuspakettien suunnittelu tapahtuu työpaketissa Kymenlaakson ammattikorkeakoulun meriliikenteen ja merenkulun asiantuntijan ja koulutussuunnittelijan toimesta. TKK:n Laivalaboratorion osuus tässä työpaketissa painottuu talvimerenkulun, erityisesti jääolosuhteissa tapahtuvaa laivojen ohjailua ja muuta operointia kuvaavien liike- yms. laskentamallien kehitystyöhön, sekä ao. kehitystyötä tukeviin mallikokeisiin. WP 3 Meripelastus Itäisellä Suomenlahdella VTT:n tekemän selvityksen "Suomen ja Viron meripelastusseurojen alushankintastrategia" todettiin mm. erinäisiä vaikeuksia tavanomaisen meripelastuksen yhteistyön hoidossa. Selvitys keskittyi vapaaehtoistoiminnan edellytysten selvittämiseen ja siinä mm. todettiin Viron osalta vapaaehtoistoiminnan edellytykset lähes olemattomiksi tällä hetkellä. Vastaavasti todettiin, ettei Venäjällä ole vapaaehtoistoimintaa samassa merkityksessä kuin Suomessa. Myös viranomaistasolla ei aina tiedetä yhteistyön rajapintoja ja käytäntöjä. Selvityksen perusteella tarvitaan toimintojen harmonisointia, yhdenmukaisia käytäntöjä ja tiiviimpää yhteistyötä tilanteen parantamiseksi. Veneilyn odotetaan kasvavan itäisellä Suomenlahdella, jolloin meripelastustehtävätkin tulevat kasvamaan merkittävästi. On myös todennäköistä, että Baltian maiden kuuluessa EU:hun, veneilyn osuus tulee kasvamaan merkittävästi ko. maissa. Ulkomaisten veneiden purjehdukset Venäjälle tulevat lisääntymään, jolloin palvelujen ja meripelastustoimien järjestelyissä ollaan uusien haasteiden edessä. Työpaketin 3 tarkoituksena on selvittää eri viranomaisten roolit ja käytännöt itäisellä Suomenlahdella meripelastustoimintaan liittyen. Selvitystyössä arvioidaan nykykaluston ja toimintojen riittävyyttä ja arvioidaan tarpeita 10 vuoden veneilyn ja kauppa-alusliikenteen kasvun seurauksena. 4(8)
5 Selvityksen perusteella on tavoitteena lähteä luomaan Suomenlahden kattava meripelastusjärjestelmä vapaaehtoisen meripelastustoiminnan mallin mukaan. Työssä kehitetään viranomaisyhteistyötä meripelastustoiminnassa. Lisäksi työpaketissa selvitetään millainen uusi avomerikelpoinen pelastusristeilijä tarvitaan vapaaehtoisen meripelastustoiminnan käyttöön. Varsinaisen meripelastuksen lisäksi alus tulee osallistumaan myös palo- ja pelastustoimen ja ympäristönsuojelun tehtäviin. Aluksen on tarvittaessa pystyttävä toimimaan myös Venäjän ja Viron aluevesillä. Hankinnan perustelemiseksi sekä hankintaprosessin hoitamiseksi aluksesta tarvitaan alustava projektisuunnitelma. Työssä yhteistyökumppanina on Suomen meripelastusseura. Tavoitteena on saada yhteistyöhön mukaan myös Merenkulkulaitos ja rajaviranomaiset. Hankkeen vaikutukset ja tulokset Hankkeessa vahvistetaan tutkimusta ja koulutusta talvimerenkulkuun liittyen. Hankkeen välittömänä vaikutuksena on yhteistyöverkoston luominen ja yhteistyön lisääminen Kaakkois-Suomen ja Venäjän välillä korkeatasoisen merenkulun turvallisuuden tutkimuksen ja koulutuksen osalta. Hankkeen aikana järjestetään kaksi Merikotka-seminaaria ja yksi korkeatasoinen kansainvälinen talvimerenkulun seminaari mm. viranomaisille ja alan yrityksille. Merikotka- seminaareissa käsitellään ajankohtaisia meriturvallisuuden ja liikenteen kysymyksiä ja esitellään MS GOF -hankkeen ja muiden hankkeiden tuloksia. Hankkeen päättyessä on kehitetty opetuspaketteja ja kursseja merenkulun toimijoille sekä Suomessa että ulkomailla, jotta laivojen operatiivinen henkilökunnan osaamistaso näiden erityisolosuhteiden suhteen paranee. Koulutus suunnataan laajalle alueelle alan toimijoiden kesken Suomessa, Venäjällä ja Euroopassa. Merenkulun turvallisuutta edistäviä koulutuspaketteja tullaan markkinoimaan ja tarjoamaan sidosryhmille jatkossakin Merikotka-tutkimuskeskuksen ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Hankkeessa kehitettävää osaamista ja koulutusta tullaan hyödyntämään Merikotkatutkimuskeskuksen toimintaan liittyvässä suunnitellussa valtakunnallisessa merenkulkualan maisterikoulutusohjelmassa sekä merenkulkualan ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa. Tavoitteena on käynnistää hankkeen yhteistyöorganisaatioiden kesken opiskelija- ja tutkijavaihto, joka tulee jatkumaan hankkeen päättymisen jälkeen. Hankkeen pitkäaikaisina vaikutuksina on ympäristöturvallisuuden paraneminen Suomenlahdella merenkulun turvallisuuden ja talvimerenkulun tietouden ja osaamisen kasvun myötä. Merenkulun turvallisuuden tutkimus ja koulutus vaikuttaa positiivisesti osallistuvien alueiden kestävään kehitykseen. Tiedottaminen Hankkeesta ja sen etenemisestä tiedotetaan lehdistötiedottein, haastatteluin, esitteiden välityksellä sekä Merikotka-tutkimuskeskuksen internet-sivuilla. Hankkeen tuloksista tiedotetaan merenkulkuun ja merenkulun turvallisuuteen liittyvien alojen toimijoille ja viranomaisille suunnatuissa seminaareissa. Tulokset julkaistaan tieteellisissä julkaisusarjoissa, lehtiartikkeleina sekä loppuraporttina. Tiedotuksesta vastaavat tutkijat omien aihepiiriensä osalta sekä projektikoordinaattori. 5(8)
6 Hankkeen hallinto ja talous Hanke alkaa ja päättyy Hankkeen koordinaattorina toimii Jouni Lappalainen, toiminnanjohtaja Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys, Merikotka ry. puh. (05) Yhteyshenkilöhän hallinnoijan (Kotkan kaupungin) puolesta toimii Eila Lailavuo, yhteyspäällikkö, Kotkan kaupunki puh. (05) Tehtävänjako: Kotkan kaupunki on hakija ja vastaa hankkeen koordinoinnista ja taloushallinnosta mukaan lukien raportointi ja maksatushakemukset. Kotkan kaupungilla on päävastuu toimenpiteiden toteuttamisesta. Kotkan kaupunki teettää hankkeen koordinoinnin ja pääosan hallinnoinnista ostopalveluna Merikotka ry:llä. Hanketta ohjaa asiantuntijoista koostuva ohjausryhmä, jossa on edustettuina yliopistojen, korkeakoulujen ja muiden organisaatioiden edustajia. Lisäksi työpaketeille perustetaan erillisiä kunkin aihepiirin asiantuntijoista koostuvia hankeryhmiä, jotka ohjaavat eri osioiden toimintaa. Hankeryhmät kokoontuvat 2-3 kertaa vuodessa tarpeen mukaan. Teknillinen korkeakoulu ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu vastaavat omista osioistaan hankesuunnitelmassa niiden perusteella tehtävien sopimusten mukaisesti. Partnerit: Yhteistyökumppaneita hankkeessa ovat: Teknillinen korkeakoulu Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Suomen meripelastusseura Pietarin yrityskontaktikeskus BIZKON Admiral Makarov State Maritime Academy St. Petersburg State Marine Technical University Hankkeen aikataulu Hanke alkaa ja päättyy Hankkeen kokonaisbudjetti on euroa projektin ajalle (8)
7 KUSTANNUSARVIO MS GOF YHTEENSÄ MENOT 1. Aineet, tarvikkeet, tstokulut 2. Palkka- ja henkilöstökulut 3. Matkakulut 4. Vuokrat 5. Koneiden ja laitteiden hankinnat 6. Ostopalvelut 7. Laskennalliset kulut, täytä myös er. liite 8. Muut kulut NETTOMENOT YHTEENSÄ RAHOITUSSUUNNITELMA MS GOF YHTEENSÄ 1. Oma rahoitus EU-rahoitus/EAKR Kansallinen rahoitus Muu julkinen rahoitus Yksityinen rahoitus Laskennallinen rahoitus KOKONAISRAHOITUS Kustannusarvion lisätiedot: MS GOF 6. Ostopalvelut MS GOF -hankkeen hallinnoija on Kotkan kaupunki, mutta hanke toteutetaan yhteistyöorganisaatioiden toimesta (Merikotka ry, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Teknillinen korkeakoulu ja Suomen meripelastusseura). Tämän vuoksi kaikki hankkeen kustannukset on kirjattu ostopalveluiden ryhmään. Ostopalveluihin on sisällytetty hankkeessa toimivien eri organisaatioihin kuuluvien henkilöiden palkka-, toimisto-, vuokra- ja matkakustannukset, koneiden ja laitteiden hankinta sekä muut kulut, kuten käännösten ja tulkkauksen kulut sekä kirjanpito ja tilintarkastus hankkeen päättyessä. Ostopalveluihin on sisällytetty hankkeen kannalta olennaiset asiantuntijapalveluiden ja koetilojenja laitteiden käytön kustannukset ja alihankintana toteutettavan työpaketin (WP 3) kustannukset. Samoin kustannuksiin on sisällytetty tiedottamisesta, markkinoinnista ja seminaarien järjestämisestä aiheutuvat kulut. Toimistokustannukset muodostuvat puhelin- ja ATK-maksuista, kopioinnista ja tulostuksesta ja toimistotarvikkeista. Arvioinnissa on käytetty laskentaperusteena puhelin- ja ATK-maksujen osalta 80 /kk henkilöä kohden ja toimistotarvikkeisiin, kopiointiin, tulostukseen 40 /hlö/kk. Myös mahdollisista tiedonhauista maksullisista tietokannoista aiheutuvat kulut on sisällytetty kustannusarvioon. 7(8)
8 Vuokrakustannusten laskelmat on tehty sen mukaan, toimiiko hankkeessa toimiva henkilö Kymenlaakson ammattikorkeakoulun Merenkulun toimipisteessä, Teknillisen korkeakoulun laivalaboratoriossa vai Merikotka ry:n tiloissa Kotkassa. Henkilöstökuluihin sisältyy koordinaattorin (7kk koko hankkeelle), projektiassistentin (11kk koko hankkeelle), tutkijoiden (13kk koko hankkeelle), tutkimusapulaisen (16 kk koko hankkeelle), asiantuntijan (12kk koko hankkeelle) ja koulutussuunnittelijan (8kk koko hankkeelle) palkat. Palkkataso noudattaa kunkin organisaation käytäntöjä. Matkakuluihin sisältyvät tutkijoiden, asiantuntijan, koulutussuunnittelijan, koordinaattorin ja assistentin kotimaassa tapahtuvat matkat liittyen selvityksiin, asiantuntijatapaamisiin ja -apuun ja hankkeen koordinointiin liittyvien matkojen päivärahat, matka-, majoitus- ja mahdolliset muut kulut. Lisäksi matkakuluihin sisältyy em. henkilöiden toimintaan hankkeen kannalta tarpeelliset ulkomaanmatkojen kulut. Kustannusarviossa on esitetty 4 uuden kannettavan tietokoneen hankintaa hankkeessa toimivien henkilöiden käyttöön. Muihin kustannuksiin on sisällytetty Suomessa pidettävien ohjaus- ja työryhmäkokousten järjestämisestä aiheutuvat kulut, joihin voivat tarpeen mukaan osallistua hankkeen venäläiset partnerit. Samoin kustannuksiin on sisällytetty seminaarien järjestämisestä aiheutuvat kulut. 8(8)
SAFGOF-hanke. Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007-2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan
SAFGOF-hanke Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007-2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan Eveliina Klemola Tutkimuskoordinaattori Helsingin yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden
LisätiedotMERIKOTKA tutkimustoiminta
MERIKOTKA tutkimustoiminta 29.11.2007 Ulla Tapaninen, professori Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.merikotka.fi mkk.utu.fi Strategiset perusteet Lähtökohdat meriliikenteen
LisätiedotSuomi - saari Euroopan sisämeren rannalla
Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Tekniikan päivät 16.1.2008 klo 9 Dipoli, Espoo professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka tutkimuskeskus
LisätiedotETELÄ-SUOMEN EAKR OHJELMA 2007 2013
Päijät-Hämeen liitto Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikkö ETELÄ-SUOMEN EAKR OHJELMA 2007 2013 Teemahankkeet MERIKLUSTERI Päivitetty: 16.7.2013 2 (5) A30023 ForMeri Projektin kesto: 1.2.2008 30.6.2011 Kustannukset:
LisätiedotMeriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen
Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden
LisätiedotMERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS
MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS MONIPUOLINEN MERENKULKUALAN OSAAJA Tarjoamme yliopistotasoista täydennyskoulutusta merenkulku-, satama- ja kuljetusalalla sekä meriteollisuudessa työskenteleville
LisätiedotSuomenlahden luontoarvot mitä kannattaa suojella?
Suomenlahden luontoarvot mitä kannattaa suojella? Kymenlaakson ammattikorkeakoulun 10-vuotisjuhlaseminaari 17.1.2006 Katariina Vainio-Mattila http://hykotka.helsinki.fi/oileco OILECO-hanke Hanketta hallinnoi
LisätiedotLOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI
PROJEKTISUUNNITELMA 1(6) LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 2(6) 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset ja niiden hyödyntäminen... 4 4. Toteutus... 4 4.1 Tehtävät/aikataulu...
LisätiedotMobiilisatama-hanke. Väliseminaari 3.2.2011. www.merikotka.fi/mopo MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS. Turun yliopisto
Mobiilisatama-hanke Väliseminaari 3.2.2011 www.merikotka.fi/mopo 0 Mobiilisatama (MOPO) -hanke Hankkeen toteutusaika: 03/2009 02/2012 Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 760 000 euroa. Rahoittajina hankkeessa
LisätiedotSAFGOF - Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007 2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan
SAFGOF - Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007 2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan Opetuksen integrointi Intermodaalitutkimus-osioon Merenkulun ja logistiikan
LisätiedotEAKR-hankkeiden aloituspalaveri
EAKR-hankkeiden aloituspalaveri Flat rate 15% - EAKR 24.8.2016 Yksinkertaistettu kustannusmalli Flat rate 15% Käytössä perustelluissa rahoittajan hyväksymissä poikkeustapauksissa, joissa hankkeen sisällöstä
LisätiedotBiokaasua liikenteeseen. Hankesuunnitelma tiedonvälityshankkeelle
Hankesuunnitelma tiedonvälityshankkeelle Laadittu Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshankkeessa 14.8.2012 1. Tiivistelmä tiedonvälityshankkeen tarkoituksena on auttaa samaan aikaan Pohjois-
LisätiedotMeritilannekuva ja dynaaminen riskienhallinta paikkatiedoin. Tommi Arola Meriliikenteen ohjaus
Meritilannekuva ja dynaaminen riskienhallinta paikkatiedoin Tommi Arola Meriliikenteen ohjaus Teemat Suomenlahden alusliikenne ja alusliikennepalvelu Missä tietoa tarvitaan ja mitä tietoa välitetään merenkulkijoille?
LisätiedotMeriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden
Suomenlahti-vuoden visio Miksi Suomenlahti-vuosi? Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden aktiivista vuorovaikutusta
LisätiedotMaksatushakemus flat rate -hankkeissa. Osaamisen ja sivistyksen asialla
Maksatushakemus flat rate -hankkeissa Osaamisen ja sivistyksen asialla Flat rate: maksatusprosessi Tuensaaja tekee maksatushakemuksen toteutuneista projektisuunnitelman mukaisista välittömistä kustannuksista.
LisätiedotONNETTOMUUKSIEN UHKA-ARVIO SUOMENLAHDEN MERIPELASTUSLOHKOLLA LIITE 6 6.12.2013 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla
1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla Yleisellä tasolla uhka-arviota on käsitelty Monialaisiin Merionnettomuuksiin Varautumisen yhteistoimintasuunnitelmassa. Suomenlahden meripelastuslohkolla
LisätiedotETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi
ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia
LisätiedotMeriturvallisuuden yhteiskunnalliset ohjauskeinot ja niiden vaikuttavuus
Meriturvallisuuden yhteiskunnalliset ohjauskeinot ja niiden vaikuttavuus 0 Esityksen sisältö Meriturvallisuuden yhteiskunnalliset ohjauskeinot - nykytila Suomalaisille merenkulun asiantuntijoille tehdyn
LisätiedotKASSU LIVES Kasarminmäki Living Lab Ohjausryhmän kokous 5.5.2011
KASSU LIVES Kasarminmäki Living Lab Ohjausryhmän kokous 5.5.2011 1. Tavoitteet Luoda käyttäjä- ja kysyntälähtöinen Living Lab toimintaympäristö, joka tukee Kymenlaakson ammattikorkeakoulun LCCE- oppimisen
LisätiedotSuomen ja Venäjän yhteistyö meriympäristövahinkojen torjunnassa
Suomen ja Venäjän yhteistyö meriympäristövahinkojen torjunnassa Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kymmenvuotisjuhla-seminaari Kotka 18.1.2006 Kalervo Jolma Suomen ympäristökeskus SYKE, ympäristövahinkoyksikkö
LisätiedotMERIPELASTUSTOIMEN KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ. Meripelastuskeskus Turku Varapäällikkö Ilkka Sahla
MERIPELASTUSTOIMEN KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Meripelastuskeskus Turku Varapäällikkö Ilkka Sahla Kansainväliset meripelastussopimukset YK:n merioikeusyleissopimus (UNCLOS) Jokainen rannikkovaltio on velvollinen
LisätiedotTuen hakemiseksi. Postitoimipaikka. Pankkiyhteys. Yhteyshenkilön puhelin. EI KYLLÄ (Täytä kohta 4.2)
UUSI HAKEMUS Tuen hakemiseksi JATKOHAKEMUS RAHOITUSHAKEMUS MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHASTA ETELÄ-KARJALAN KEHITTÄMISRAHASTOSTA KORJAUS/TÄYDENNYS EDELLISEEN HAKEMUKSEEN Viranomainen, jolle rahoitushakemus osoitetaan
LisätiedotCompetitive Advantage by Safety CAFE. Viestintäsuunnitelma 2011 2013 1 /10
Competitive Advantage by Safety CAFE Viestintäsuunnitelma 2011 2013 1 /10 1. Yleistä Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus Merikotka on meriliikenteen, meriturvallisuuden ja meriympäristön tutkimuskeskus,
Lisätiedot13. KUSTANNUSARVIO. Kaikki kustannukset ilmoitetaan todellisiin kustannuksiin perustuen.
13. KUSTANNUSARVIO 13.A TOTEUTTAJAN PROJEKTIKIRJANPITOON TULEVAT KUSTANNUKSET Arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Ilmoitettaviin kustannuksiin sisältyy alv. Kaikki kustannukset ilmoitetaan
LisätiedotMETKU WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa. Jouni Lappalainen
METKU WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa Jouni Lappalainen 0 WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa Työpaketissa kaksi selvitetään onko merenkulun turvallisuuskulttuuri muuttunut
LisätiedotEAKR-hankkeiden aloituspalaveri
EAKR-hankkeiden aloituspalaveri Flat rate 24% - EAKR 24.8.2016 Yksinkertaistettu kustannusmalli Flat rate 24% Hankkeen välilliset kustannukset korvataan prosenttimääräisenä hyväksyttävistä välittömistä
LisätiedotYhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013
Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Tulevaisuuden reaalinen kilpailukyky rakentuu olemassa olevan osaamisen pohjalle Kaikki
LisätiedotKehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015
Kehittämishanke Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Perustiedot Hankesuunnitelma Kustannus ja rahoitus Tavoitteet Allekirjoitus ja lähetys Hakija N
LisätiedotKuva: Juha Nurminen. Tankkeriturva-hanke
Kuva: Juha Nurminen Tankkeriturva-hanke Pekka Laaksonen 21.05.2010 John Nurmisen Säätiö John Nurmisen Säätiö on perustettu 1992 John Nurminen Oy:n aloitteesta. Tarkoitustaan säätiö toteuttaa monin eri
LisätiedotBIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE
BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset... 4 4. Jatkotoimenpiteet... 4 5. Projektin tulosten yleistettävyys... 4 6. Toteutus... 4 a. Tehtävät ja
Lisätiedot30% Laivaliikenne Suomenlahdella kasvaa edelleen
Laivaliikenne Suomenlahdella kasvaa edelleen Helsingin ja Tallinnan välillä on yksi maailman suurimmista risteyksistä. Suomenlahden keskikohdan Helsinki ohittaneet laivat vuonna 2014 Helsingin ja Tallinnan
LisätiedotMINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011
MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien
LisätiedotGeoinformatiikka öljyonnettomuuksien ekologisten riskien hallinnassa
Geoinformatiikka öljyonnettomuuksien ekologisten riskien hallinnassa Ari Jolma Professori, Aalto-yliopisto Lounaispaikan paikkatietopäivä Turku, 2.12.2011 Sisältö Geoinformatiikasta Öljyn kuljetuksesta
LisätiedotToimintasuunnitelma 2011
Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.
LisätiedotEkoKymenlaakso-projektin ohjausryhmän 1. kokous 8.12.2010
EkoKymenlaakso-projektin ohjausryhmän 1. kokous 8.12.2010 Ohjausryhmän kokous 8.12.2010 1 Ohjausryhmän ja projektihenkilöiden esittely (10.00) 2 Ohjausryhmän nimeämisen läpikäynti ja tehtävät (10.15) -Antti
Lisätiedot7.11.2011. - Kustannusmallia ei voi muuttaa missään vaiheessa hankkeen toteutusaikana sen jälkeen, kun hanke on hyväksytty rahoitettavaksi.
7.11.2011 EU:n rakennerahasto-ohjelmat 2007-2013 FLAT RATE ohje Välittömät ja välilliset kustannukset flat rate -hankkeissa - Kustannusmalli otettu käyttöön tukikelpoisuusasetuksen muutoksella (501/2011)
LisätiedotShortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus Jenny Katila Ravintola Pääposti
Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus 9.12.2015 Jenny Katila Ravintola Pääposti Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Pori Turun yliopiston Brahea-keskus
LisätiedotToiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.
LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa
LisätiedotVäkivalta / uhkatilanne
Pelastusalan uhkatilannekoulutus - kehittämistarpeet Juha Höök Paloesimies, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos SPPL työturvallisuusseminaari 15.4.2015, Espoo Väkivalta / uhkatilanne Väkivalta on helppo tunnistaa,
LisätiedotKotimaaliikenteen matkustaja-alusyrittäjien turvallisuuspäivä. MRCC Turku Ltn Jani Salokannel
Kotimaaliikenteen matkustaja-alusyrittäjien turvallisuuspäivä MRCC Turku Ltn Jani Salokannel Meripelastus Rajavartiolaitos on johtava meripelastusviranomainen, joka vastaa meripelastustoimen järjestämisestä
LisätiedotPYKÄLÄ II - Pyöräilyn ja kävelyn potentiaalin hyödyntäminen Suomessa
Projektin työsuunnitelma PYKÄLÄ II - Pyöräilyn ja kävelyn potentiaalin hyödyntäminen Suomessa Kohti konkretiaa kaupunkiverkoston voimalla 1. Lähtökohta Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus
LisätiedotHankesuunnitelma (Hyrrä-palvelun mukainen hankesuunnitelma, jonka hakija kirjaa hyrrään)
Luethan ensin hakemuksen täyttöohjeet. Huom! Hyrrä toimii parhaiten Mozilla Firefox selaimella varmista, että selaimen oikeassa yläkulmassa olevasta pudotusvalikosta, kohdasta uusi yksityinen ikkuna selain
LisätiedotMikä on projekti? J Ä R J E S T Ö H A U T O M O. Matti Forsberg järjestökonsultti Järjestöhautomo Matti Forsberg
Mikä on projekti? järjestökonsultti Järjestöhautomo Hanke eli projekti aikataulutettu tietyillä panoksilla kestäviin tuloksiin pyrkivä tehtäväkokonaisuus sillä on oma projektiorganisaatio omat, juuri kyseistä
LisätiedotValittavat kustannusmallit
Valittavat kustannusmallit 1. Todellisiin kustannuksiin perustuva 2. Kertakorvaus ( lump sum ) Julkinen tuki: enintään 100 000 3. Prosenttiperusteinen yleiskustannusten laskenta ( flat rate ) 24 % palkkakustannusten
LisätiedotFrom waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu
From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu PERUSTIETOA HANKKEESTA Nimi: From waste to traffic fuel (W-FUEL) Kesto: 1.9.2009 31.12.2011 Kokonaisbudjetti:
LisätiedotMeripelastusseuran 110-vuotisjuhlaseminaari Thomas Franck Page 1
Meripelastusseuran 110-vuotisjuhlaseminaari 31.8.2007 31.8.2007 Page 1 Varustamotoiminta Itämerellä Bore 31.8.2007 Page 2 Bore on perustettu 1897 hoitamaan matkustajaliikennettä Suomen ja Ruotsin välillä
LisätiedotJOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ
JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ Tämän johtosäännön on hyväksynyt Helsingin yliopisto 9.6.2010, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) 23.8.2010,
LisätiedotRAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille
RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille Tällaisia kehittämishankkeita ovat mm. maisemahoitosuunnitelmien laatiminen
LisätiedotHakemusnumero: 705122 Projektikoodi: S11748 Projektin nimi: Musiikki elämään - osallistavan konserttitoiminnan ja yleisöyhteistyön alueellinen k...
13. KUSTANNUSARVIO 13.A TOTEUTTAJAN PROJEKTIKIRJANPITOON TULEVAT KUSTANNUKSET Arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Ilmoitettaviin kustannuksiin sisältyy alv. 13.A. 1 Aineet, tarvikkeet
Lisätiedothttps://valtionavustukset.oph.fi/paatos/avustushaku/68/hakemus/6cfb301a9d c5d...
Sivu 1/5 PÄÄTÖS 6.3.2017 35/588/2016 Helsingin kaupunki, Opetusvirasto ASIA VALTIONAVUSTUSHAKEMUSTA KOSKEVA PÄÄTÖS Valtionavustukset kielten opiskelun varhentamiseen, kehittämiseen ja lisäämiseen perusopetuksessa
LisätiedotYksikönpäällikkö Juha-Matti Korsi
Operatiivinen valvonta Yksikönpäällikkö Juha-Matti Korsi Tehtävät liikenneturvallisuus ja ympäristö äi kaikessa mukana Annamme tarvittavia i lupia, hyväksyntöjä ja muita päätöksiä sekä toimialaa koskevia
LisätiedotEsimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista
20.08.2014 KJ Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista 1. Perusteet 1.1. Yleistä Suomenlahdelle on vuosina 2011-2014 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillModlaskentaohjelmistolla laskelmia erilaisten
LisätiedotVALTIONAVUSTUSHAKEMUS
Hakija Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta, kuntayhtymä tai muu toimija Hakijan postiosoite Vastuuhenkilön Yhteyshenkilön Talouden vastuuhenkilön Hankkeen nimi ja siitä käytettävä lyhenne sekä hankkeen
LisätiedotPIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä
PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...
LisätiedotToimintasuunnitelma PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä
Toimintasuunnitelma 2014 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa 28.11.2013 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto... 3 Henkilökunta
LisätiedotCoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET
CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies Projektin tausta ja tarve Oppivan yhteiskunnan toimintaympäristöille on tyypillistä muuttuvuus ja kompleksisuus aktiivinen toiminta
LisätiedotHIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014
HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 JOHDANTO Kunnostushankkeen hankesuunnitelma päivitettiin vuosille 2013-2015 laaditun hoito- ja kunnostussuunnitelman pohjalta. Vuosina
LisätiedotKansallinen ydinturvallisuuden tutkimusohjelma SAFIR2010
Kansallinen ydinturvallisuuden tutkimusohjelma Eija Karita Puska (-ohjelman johtaja) www.vtt.fi/safir2010 eija-karita.puska@vtt.fi Taustaa 2 Kansallinen julkinen ydinturvallisuuden tutkimus on organisoitu
LisätiedotYksinkertaistetut kustannusmenettelyt. Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info
Yksinkertaistetut kustannusmenettelyt Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.2015 Sivu 1 27.5.2015 Kustannusmallivaihtoehdot Prosenttiperusteinen yleiskustannusten laskenta
LisätiedotYksinkertaistetut kustannusmallit
Yksinkertaistetut kustannusmallit Jukka Kotro 25.5.2015 Savonlinna 27.5.2015 Mikkeli Sivu 1 28.5.2015 Hankkeiden kustannusmallit Tuen hakija valitsee ja perustelee hakuvaiheessa, minkä kustannusmallin
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2016
Maakunnallinen kyläyhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Lappilaiset Kylät ry toimii Lapin kylien kattojärjestönä. Yhdistys toimii kylien asukkaiden, kylätoimikuntien, kylä- ja asukasyhdistysten sekä Lapin
LisätiedotWWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014
Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus
LisätiedotMeriturvallisuus ei parane syyllistämällä
Meriturvallisuus ei parane syyllistämällä 6.9.2012 Asiakas- ja potilasturvallisuus ammattieettisenä haasteena Jenni Storgård 0 Esityksen sisältö Meriturvallisuuden kehitys Merenkulun ominaispiirteitä Merionnettomuudet
LisätiedotIntermodaalikuljetusten häiriötekijät
Intermodaalikuljetusten häiriötekijät Kymenlaakson AMK, liiketoiminnan logistiikka Miika Kattelus Elisa Kiiski Suvi Maijanen Annileena Väkevä Johdanto Kymenlaakson AMK:ssa vuosina 2008 2010 EU/Interreghanke,
LisätiedotTEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS 17.2. 19.2.2010, Helsinki
ETELÄ-KARJALA ITÄ-UUSIMAA KANTA-HÄME KYMENLAAKSO PÄIJÄT-HÄME UUSIMAA VARSINAIS-SUOMI TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS 17.2. 19.2.2010, Helsinki Ohjeita jatkotyöskentelyyn 1 Varsinainen hakuaika
LisätiedotKOTKA VTS MASTER'S GUIDE
1 (5) KOTKA VTS MASTER'S GUIDE Alusliikennepalvelut Alusliikennepalveluista säädetään Alusliikennepalvelulaissa 623/2005 ja Valtioneuvoston asetuksella alusliikennepalvelusta 763/2005 ja 1798/2009. ALUSLIIKENNEPALVELUUN
LisätiedotIdeasta suunnitelmaksi
Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja
LisätiedotToimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä
Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...
LisätiedotHanke- ja yritystukien toimeenpano 2014-2020
Hanke- ja yritystukien toimeenpano 2014-2020 Yksinkertaistetut kustannusmallit 12/2014 Noora Hakolan esityksen pohjalta Pekka Selkälä Yksinkertaistetut kustannusmallit (KehL 28/2014 13 ) Prosenttiperusteinen
LisätiedotALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT (AIKO) Rahoitushakemus
ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT (AIKO) Rahoitushakemus Kymenlaakson liitto täyttää Saapumispvm Hakemusnumero Valmistelija Diaari-/muu tunnus 1. HANKE Kyseessä on Uusi hakemus Jatkorahoitushakemus Korjaus/täydennys
LisätiedotItämeristrategian rahoitus
Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia
LisätiedotHelsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M
Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä
LisätiedotTEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS
TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS 17.1.-20.1.2011, Helsinki Vinkkejä jatkotyöskentelyyn Petri Veijalainen VARSINAINEN HAKUAIKA Varsinainen hakuaika päättyy 16.2.2011 klo 15 Hakemus laadittu internetissä
LisätiedotMeriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia. Säätytalo 9.10.2013
Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia Säätytalo Meriliikennestrategia Taustalla hallitusohjelma & liikennepoliittinen selonteko Yhteisen halutun tulevaisuuden visio 2030 luominen Strategiakärjet
LisätiedotYmpäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp. Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella
Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella Lolan Eriksson Hallitusneuvos Liikenne- ja viestintäministeriö Matala murtovesiallas, jossa vesi vaihtuu hitaasti
LisätiedotMiten tästä eteenpäin?
Miten tästä eteenpäin? 16.11.2010 Professori Ulla Tapaninen, Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus MERIKOTKA 0 / 11 Itämeri ja Suomenlahti 1 / 11 Source: HELCOM. Case 1: Onni onnettomuudessa Tankkeri
LisätiedotMeriliikenteen paikkatiedon tilastointi ja hyödyntäminen Suomenlahden meriturvallisuudessa.
Teknillinen korkeakoulu Laivalaboratorio Helsinki University of Technology Ship Laboratory Espoo 2007 M-294 Tommi Arola Risto Jalonen Pentti Kujala Meriliikenteen paikkatiedon tilastointi ja hyödyntäminen
LisätiedotMAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus
MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus Hanke on Alueellinen kehittämishanke EU-rahoitteisen hankkeen valmisteluhanke Kyseessä on Uusi hakemus Jatkorahoitushakemus Korjaus/täydennys edelliseen hakemukseen
LisätiedotMERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä
MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä 0 MKK pähkinänkuoressa Turun yliopiston erillislaitos Perustettu 1980 5 toimipistettä 42 työntekijää Vuonna 2011: 38 julkaisua
LisätiedotMihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan?
Mihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan? professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka - tutkimuskeskus 161008 0/20 Mihin merenkulkuosaamista
LisätiedotYrityksen kehittämisavustus ja yritystoiminnan kehittämispalvelut 15.12.2014
Yrityksen kehittämisavustus ja yritystoiminnan kehittämispalvelut Yrityksen kehittämisavustus Uusi yritystukilaki L 9/2014 on tullut voimaan 1.7.2014. Lakia on tarkennettu erillisellä asetuksella VnA 716/2014,
LisätiedotMeriklusterin osaamispohjan kehittäminen
Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Havaintoja: Elinkeinopolitiikka ei näy kuvassa! Pitäisi olla keskeinen osa meripolitiikkaa. Tarve kansalliselle meripolitiikalle,
LisätiedotMerikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko
Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko NaviGate Tiedekahvila 18.05.2016 Meriklusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit (Meri-Erko) 1.3.2016-30.09.2018 Hankkeessa
LisätiedotHANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha
HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha Hankkeen nimi: MAL-verkosto Hankkeen 1.1.2010-31.12.2011, myönnetty jatko 2012 toteutusaika: Toteuttaja: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Yhteyshenkilö:
LisätiedotMERENKULUN TOIMIJOIDEN JA MIEHISTÖN TULEVAISUUDEN ROOLIT JA VASTUUT. Sauli Ahvenjärvi Trafi Meri 2018 seminaari Paasitorni 20.3.
MERENKULUN TOIMIJOIDEN JA MIEHISTÖN TULEVAISUUDEN ROOLIT JA VASTUUT Sauli Ahvenjärvi Trafi Meri 2018 seminaari Paasitorni 20.3.2018 MERENKULKU MUUTTUU, MUTTA MITEN JA MILLÄ AIKATAULULLA? Kehittyvä tekniikka
LisätiedotInnovaatioista kannattavaa liiketoimintaa
Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,
LisätiedotKONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU
KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU PYRIN ANTAMAAN VAIN PIENEN PINTARAAPAISUN TÄLLÄ HETKELLÄ
LisätiedotSUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA
Itä-Suomen yksikkö Kuopio KAIVOSVESIVERKOSTO Ohjelma SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Verkostoyhteistyön tavoitteet Suomen kaivosvesiosaamisen verkosto (myöh. kaivosvesiverkosto tai
LisätiedotPELASTUSLAKI ÖLJY- JA KEMIKAALIVAHINKOJEN TORJUNTA. Pelastuspäällikkö Ilpo Tolonen
PELASTUSLAKI ÖLJY- JA KEMIKAALIVAHINKOJEN TORJUNTA Pelastuspäällikkö Ilpo Tolonen Pelastuslaki 1.1.2019 Ympäristönsuojelulaki ja asetus (527/2014, 713/2014, voimaan 1.9.2014) ÖLJYVAHINGOT: - viranomaistorjuntaa
LisätiedotVÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI
Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille
Lisätiedot13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö
13.05.2013 Markku Savolainen Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013 Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 1 Kiinnostaako seudulle sijoittuminen nyt tai ensi vuonna? Markkinatutkimus keväällä 2011: noin 3000
LisätiedotYksinkertaistetut kustannusmallit
Yksinkertaistetut kustannusmallit Rahoitusinfo Noormarkun klubi 12.2.2015 Satakunnan ELY-keskus, Maaseutuyksikkö, Raija Wessman 2.2.2015 1 Yksinkertaistetut kustannusmallit Käytetään ohjelmakaudella 2014-2020
LisätiedotLiikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014
Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä Petri Rönneikkö 15.10.2014 LIIKENNEKESKUKSET LIIKENNEVIRASTOSSA Liikenneviraston organisaatio Pääjohtaja Sisäinen tarkastus ELY-liikenne Viestintä
Lisätiedotjukka.leinonen~hotmail.com
~ b. i.ì'l 3.8.2012 ;-'"... r. ~.F!C:r A HANKESUUNNITELMA 1. HAKIJAN YHTEYSTIEDOT hankkeen hakija: Suurjärven osakaskunta yhteyshenkilö: Jukka Leinonen osoite: Koivumäentie 89 58420 Silvola puhelin sähköposti
LisätiedotAmmattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole
LisätiedotYmpäristöriskien kartoitus Suomenlahdella - meriliikenteen kehityksen vaikutuksista Jorma Rytkönen, VTT tuotteet ja tuotanto
Ympäristöriskien kartoitus Suomenlahdella - meriliikenteen kehityksen vaikutuksista Jorma Rytkönen, VTT tuotteet ja tuotanto Logistiikan opettajien ja tutkijoiden päivät, 07-09.11.2003 Lappeenranta Esityksen
LisätiedotLiite Muistioon yhteistyöstä Pietarin kaupunginhallituksen (Venäjän federaatio) ja Helsingin kaupungin (Suomen tasavalta) välillä. Järj.
Liite Muistioon yhteistyöstä Pietarin kaupunginhallituksen (Venäjän federaatio) ja kaupungin (Suomen tasavalta) välillä SUUNNITELMA Pietarin kaupunginhallituksen (Venäjän federaatio) ja kaupungin välisestä
LisätiedotAIKO-hankelomake. Hankkeen toteuttaja:kymenlaakson ammattikorkeakoulu Kyamk Oy ( alkaen Xamk Oy)
Hankkeen nimi: Älykäs satama Kymenlaakson innovaatioveturina KYM1 Hankkeen aloitusajankohta: 1.10.2016 Hankkeen päättymisajankohta:31.5.2017 Hankkeen toteuttaja:kymenlaakson ammattikorkeakoulu Kyamk Oy
LisätiedotSisältö. 1.Tausta ja tavoitteet. 2. Arktinen SAR ja sen haasteet. 3. Arktinen meripelastuskoulutus 4. Innovaatiotarpeet
Sisältö 1.Tausta ja tavoitteet 2. Arktinen SAR ja sen haasteet 3. Arktinen meripelastuskoulutus 4. Innovaatiotarpeet 5. Suositukset 6. Jatkotutkimustarpeet 1. Tausta ja tavoitteet Tausta Muodostaa kokonaiskuvan
LisätiedotSäätietopalvelut lisäävät turvallisuutta arktisessa ympäristössä
Säätietopalvelut lisäävät turvallisuutta arktisessa ympäristössä 21.11.2012 Sauli Majaniemi Ilmatieteenlaitos/PowerPoint-ohjeistus/N.N 22.11.2012 Arktisen alueen haasteita Arktiset olosuhteet: kylmyys,
Lisätiedot