Suomen ja Venäjän yhteistyö meriympäristövahinkojen torjunnassa

Transkriptio

1 Suomen ja Venäjän yhteistyö meriympäristövahinkojen torjunnassa Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kymmenvuotisjuhla-seminaari Kotka Kalervo Jolma Suomen ympäristökeskus SYKE, ympäristövahinkoyksikkö

2 Esityksen sisältö Yhteistoiminnan historia ja sopimuspohja Yhteistoiminnan tarve Eri toimintamuodot yhteistoiminnassa Tulevaisuuden näkymät ja mahdollisuudet

3 Yhteistoiminnan historia ja sopimuspohja Kahdenvälinen sopimus Neuvostoliiton ja Suomen hallitusten välillä solmittiin Venäjä ilmoitti sopimuksen olevan edelleen voimassa. Toimivaltaisten viranomaisten, State Marine Pollution Control, Salvage and Rescue Administration of the Russian Federation (MPCSA) ja SYKE kesken on solmittu yhteistyösuunnitelma toiminnasta öljyntorjunnassa, joka viimeksi päivitettiin v Itämeren suojelusopimus allekirjoitettiin 1974 ja laajennettiin Sopimuksen toteuttamisen yhtenä toimintamuotona on alusta alkaen ollut öljyntorjuntayhteistyö.

4 Yhteistoiminnan tarve Liikenteen ja samalla myös laivakoon dramaattinen kasvu. Itämeren heikko tilanne. HELCOMin suositus alueellisen yhteistyön tiivistämisestä (Venäjä, Viro, Suomi). Hallituksen Itämeriohjelman sekä hallitusohjelman tavoitteet. Itämeren PSSA (Particular Sensitive Sea Area) status. Erilaiset resurssit eri Suomenlahden valtioissa.

5 SUOMENLAHDEN TÄRKEIMPIEN ÖLJYTERMINAALIEN ÖLJYNKULJETUKSET Kuljetusmäärät sekä kuljetusmäärien arvioitu kehitys 2005 ja miljoonaa tonnia by year 2010 Batareynaja Porvoo Primorsk St.Petersburg Tallinn Vysotsk Others (smaller oil ports)

6 Laivatyyppiraportti Laskentapaikka : Suomenlahden suu Alku: 1. maaliskuuta 2005, 00:00 Loppu : 30. syyskuuta 2005, 23:59 6 kuukautta 2688 säiliöalusta 9479 muuta rahtilaivaa yhteensä alusta AIS-laitteella keskimäärin 84.3 laivaa päivässä

7 AIS-aluksia Suomenlahden läpi elokuussa säiliöalusta muuta rahtilaivaa 561 matkustajalaivaa 158 muuta AIS-laitelaivaa laivaa yhteensä arviolta ylitystä Helsinki - Tallinn Siis kaikkiaan laivaa läpi risteysalueen tankkereita yli 10% jos öljyvahinkoja sattuisi esimerkiksi yksi kymmentätuhatta laivamatkaa kohti, öljyvahinko tapahtuisi kerran kahden kuun aikana (0,55/kk)!

8 Eri toimintamuodot yhteistoiminnassa Säännölliset kokoukset Kahden- ja kolmenväliset harjoitukset Yhteistoiminta materiaalihankinnoissa Yhteisprojektit (Tacis, Interreg, ym.) BOSS, SUMERI, GOFMEC Yhteistyö mallintamisessa OpHespo, HIROMB/Seatrack Web Yhteiset seminaarit Öt-keskus?

9 Baltic Oil Spill Safety System, Russian Federation, BOSS Projektin tavoitteena on edistää kansainvälistä yhteistoimintaa öljyntorjunnassa Itämerellä, etenkin sen Venäjälle kuuluvissa osissa ja mahdollistaa nopean reagoinnin merellisiin ympäristöonnettomuuksiin. Tavoitteena on myös luoda nopea tiedotus ja reagointijärjestelmä, jotta operoinneista tai onnettomuuksista aiheutuvat haittavaikutukset minimoituvat.

10 BOSS, jatk. Projektin Venäjän osapuolet Venäjän Federaation valtakunnallinen liikenneministeriön alainen öljyntorjunta-, meripelastus- ja pelastushallinto Venäjän Federaation luonnonvarainministeriön alainen federaation luoteisen alueen valtakunnallinen ympäristönvalvontaviraston pääosasto

11 BOSS, jatk. Projektin organisointi ja rahoitus: Projekti alkoi kesäkuussa 2004 ja päättyy kesäkuussa Budjetti on 2 milj. ja se on kokonaan EU:n rahoittama. N. 80 % konsulttipäivistä pitää tehdä Venäjällä. Venäläisen asiantuntijoiden panos on merkittävä. Projekti käsittää itäisen Suomenlahden sekä Kaliningradin alueen.

12 BOSS, jatk. Projektin organisaatio: EU:n komission kanssa solmitun sopimuksen mukaista konsortiota johtaa COWI A/S Tanskasta. Muut osallistuja ovat Carl Bro A/S, Tanska, VTT Teolliset järjestelmät, Suomi ja SYKE. Projektilla on kiinteä toimisto Pietarissa ja sillä on kaksi projektin kestoajaksi palkattua työntekijää.

13 BOSS, jatk. Tavoite 1: Selvitys öljyntorjunnan koordinaatio- ja tiedotuskeskuksen tarpeellisuudesta Venäjän Fereraation Itämeren alueella. Keskuksen tulee olla yhdyssiteenä Venäjän eri viranomaisten ja muiden Baltian maiden öljyntorjunnasta vastaavien kanssa. Selvitys on tehtävä läheisessä yhteistyössä HELCOMin kanssa (Kari Lampela/SYKE)

14 BOSS, jatk. Tavoite 2: HELCOMin aiemmin laatiman kuljetusväylien riskiselvityksen päivittäminen, ottaen huomioon kriittiset reitit, käyttäen apuna FSA-metodiikkaa, kustannushyötyanalyysiä, ym. Selvitys tulee kohdentaa nimenomaan Venäjän Itämeren vesialueelle (Jorma Rytkönen/VTT)

15 BOSS, jatk. Tavoite 3: Eri Itämeren maiden öljyntorjuntajärjestelmien arviointi ja niiden vertaaminen Venäjän järjestelmään. Analyysin perusteella tehdä esitys Venäjän Itämeren puoleisen alueen öljyntorjuntasuunnitelma ottaen erityisesti huomioon öljyntorjuntavalmius jääolosuhteissa. (Sören Petersen/Carl Bro A/S)

16 BOSS, jatk. Tavoite 4: Olemassa olevien öljyn havainnointimenetelmien arviointi ja ehdotuksen tekeminen niiden soveltamisesta Venäjän olosuhteisiin. Tavoitteena on harmonisoida Venäjälle esitettävät menetelmät muissa maissa sovellettavien kanssa ja laatia aiheesta manuaali. Työ on tehtävä läheisessä yhteistyössä HELCOMin kanssa. (Jorma Rytkönen/VTT)

17 BOSS, jatk. Tavoite 5: Laatia manuaali öljypäästöjen havaitsemiseksi ja torjumiseksi Venäjän Itämeren puolen satamissa parantaen samalla eri viranomaisten ja muiden asianomaisten yhteistyötä näissä tehtävissä. (Peter Hayward/COWI A/S)

18 BOSS, jatk. Tavoite 6: Tehdä selvitys nykyisistä käytettävissä olevista öljyntorjuntavälineistä ja laati asuositus tarvittavista torjuntaja havainnointikalustosta. Kalustotarkastelu sisältää operaatiot avomerellä, matalassa vedessä, rannassa sekä jääolosuhteissa. (Sören Petersen/Carl Bro A/S)

19 Tulevaisuuden tarpeet, näkymät ja mahdollisuudet Tarpeet ja ongelmat Avomerikelpoisista aluksista puute 24-tunnin valmius vain osalla aluksista Kova merenkäynti ja jääolosuhteet Raskaitten öljyjen torjuntakapasiteetissa on puutteita Lentovalvonta ei ole operatiivista kaikissa Suomenlahden reunavaltioissa Saattohinaukselle ei ole sääntöjä

20 Tulevaisuuden tarpeet, näkymät ja mahdollisuudet, jatk. Rahoitusmahdollisuudet Suomen lähialuerahat Eri EU-ohjelmat, pääosin nykyiset Tacis ja Interreg sekä v alkava uusi rahoitusinstrumentti European Maritime Safety Agency (EMSA)

21 Hallitusohjelman tavoitteet Itämeren suojeluohjelman toteuttamista jatketaan Itämeri pyritään saamaan PSSA-alueeksi Öljy- ja kemikaalikuljetusten riskejä vähennetään Etenkin talvimerenkulkua koskevien kansainvälisten säädösten voimaantuloa pyritään nopeuttamaan Öljyntorjuntavalmiuteen lähialueilla panostetaan Hankitaan monitoimialus Öt-keskuksen perustamismahdollisuudet selvitetään

22 KYSYMYKSIÄ?