KOSTEUS- JA HOMEONGELMAT. Ylitarkastaja, Vesa Pekkola Sosiaali- ja terveysministeriö

Transkriptio

1 KOSTEUS- JA HOMEONGELMAT Ylitarkastaja, Vesa Pekkola Sosiaali- ja terveysministeriö

2 Kosteus- ja homeongelmat määrä ja merkitys syyt tutkiminen korjausfilosofia työkaluja

3 Määrä ja merkitys

4 Nykytilanne Rakennuskannassa korjausvelkaa miljardia euroa (Roti 2013) Kunnilla korjausvelkaa 5-6 miljardia euroa Noin suomalaista altistuu päivittäin kosteusvaurioiden aiheuttamille epäpuhtauksille (TrV 2013) Kosteus- ja homeongelmiin liittyvät terveyshaitat aiheuttavat vuodessa 450 miljoonan euron kustannukset (TrV 2013)

5 Halvinta Tilanne kunnissa 36 % 45 % Kalleinta 19 % 0 % Ennaltaehkäisty Hallinnassa ja tilanne paranee (Hyvä) Kohtalaisesti hallinnassa, tilanne pysyy ennallaan (Kohtalainen) Vain akuutit ongelmat pystytään hoitamaan, tilanne pahenee (Huono) Pekkola & all, 2011

6 Asia on laajempi kuin pelkästään yksittäisten rakennusten sisäilmaongelmat Korjausvelkaa n. 5 miljardia Rakennuskanta paisunut Tyhjiä tiloja n % Palveluverkot sopimatta Toimitilaohjelmat tekemättä Kuntoarvioita ja - tutkimuksia tehty vähän PTS-korjaussuunnitelmia tehty vähän Tavoitteeksi ennakoiva kiinteistönpito!

7 Mitä pitäisi tehdä? 1. Sopia palveluverkoista (palvelutarpeeseen perustuva, myös kuntarajojen yli) 2. Kuntotutkia kaikki vanhat (> 25 v) rakennukset 3. Saadun tiedon pohjalta arvioidaan mitkä rakennukset voidaan korjata ja hyödyntää palvelujen tarjonnassa sekä mistä rakennuksista hankkiudutaan eroon 4. Laaditaan esim. 10 vuoden suunnitelma rakennusten korjausvelan taittamiseksi ja priorisoidaan korjaukset 5. Laaditaan säilytettäville rakennuksille huoltosuunnitelmat vaurioiden ennaltaehkäisemiseksi ja hillitsemiseksi ja toteutetaan ne

8 Rakennuksessa, jossa on terveyshaittaa esiintyy epäpuhtauksia enemmän kuin rakennuksessa, jossa ei ole terveyshaittaa oireillaan usein myös enemmän kuin rakennuksessa, jossa ei ole terveyshaittaa Astma ym. Infektiot Yleisoireet ja ärsytysoireet Astma ym. Infektiot Yleisoireet ja ärsytysoireet

9 Altistuvien määrä Merkittävästi vaurioituneissa rakennuksissa asuu: pien- ja rivitaloissa ihmistä kerrostaloissa ihmistä Merkittävästi vaurioituneissa rakennuksissa työskentelee tai opiskelee: kouluissa ja päiväkodeissa ihmistä hoitolaitoksissa ihmistä toimistoissa ihmistä Noin ihmistä altistuu päivittäin kosteusvaurioille, kouluissa, päiväkodeissa ja hoitolaitoksissa noin Eduskunnan tarkastusvaliokunta 1/2012 (Työterveyslaitos)

10 Homeongelmien määrä Suomessa on n. 1,45 miljoonaa rakennusta Näissä merkittävien kosteus- ja homevaurioiden esiintyvyys: pien- ja rivitaloissa 7 10 % kerrostaloissa 6 9 % kouluissa ja päiväkodeissa % hoitolaitoksissa % toimistoissa 2,5 5 % kerrosalasta Eduskunnan tarkastusvaliokunta 1/2012 (Työterveyslaitos)

11 Kosteus- ja homevaurioihin liittyvät terveysvaikutukset (TrV 2013) Sairaus tai oire Näyttö (vuonna 2011) Astman paheneminen Astman syntyminen Yskä Hengityksen vinkuminen Hengenahdistus Ylempien hengitysteiden oireet Allerginen nuha Hengitystieinfektiot Keuhkoputkentulehdus Homepölykeuhko ODTS Maha-suolisto-oireet Heikotus Neuropsykologiset oireeet Syöpä Reuma ja muut immonologiset sairaudet Lisääntymisterveys Riittävä näyttö Riittävä näyttö Riittävä näyttö Riittävä näyttö Riittävä näyttö Riittävä näyttö Riittävä näyttö Riittävä näyttö Riittävä näyttö Riittämätön näyttö (yhteys perustuu kliiniseen näyttöön) Riittämätön näyttö Riittämätön näyttö Riittämätön näyttö Riittämätön näyttö Riittämätön näyttö Riittämätön näyttö Riittämätön näyttö

12 Terveydellinen merkitys Epidemiologisten tutkimusten mukaan kosteus- ja homevaurioituneissa rakennuksissa riski yskään on 1,5-kertainen, hengityksen vinkumiseen 1,4-kertainen ja ylempien hengitysteiden oireiluun 1,7- kertainen lasten riski sairastua astmaan on 2,8 4 -kertainen riippuen kosteusvaurion vaikeusasteesta astman pahenemisen riski on 1,7 2,6-kertainen (takautuvissa tutkimuksissa) keuhkoputkentulehduksen riski on 1,45 -kertainen Euroopan maissa tehdyissä tutkimuksissa näkyvä home lisäsi lasten riskiä sairastua keuhkoputkentulehdukseen 1,38-kertaiseksi Eduskunnan tarkastusvaliokunta 1/2012 (Työterveyslaitos)

13 Terve koulu Sairas koulu 100 lasta 100 lasta nuhaoireilevaa 10 yskivää 5 hengenahdistusta 5 astmaatikkoa (tai astmalääkitys ilman diagnoosia) 2-3 poskiontelotulehdusta 50 nuhaoireilevaa 15 yskivää 15 hengenahdistusta astmaatikkoa (tai astmalääkitys ilman diagnoosia) poskiontelotulehdusta Pysyvät sairaudet Infektiot Yleisoireet ja ärsytysoireet Pysyvät sairaudet Infektiot Yleisoireet ja ärsytysoireet

14 Terveyshaittojen kustannuksia Kosteus- ja homeongelmiin liittyvät terveyshaitat aiheuttavat vuodessa noin 450 miljoonan euron kustannukset Eduskunnan tarkastusvaliokunta 1/2012 (Työterveyslaitos) Tulehdussairaudet suurin kustannusten aiheuttaja (aiheuttavat poissaoloja ja ovat yleisiä) Sairaslomapäivän kustannus on keskimäärin noin 300 /vrk Huono sisäilma aiheuttaa noin 3 miljardin euron vuosittaiset kustannukset Seppänen O Samaa suuruusluokkaa kuin rakennusten lämmittämisen kustannukset

15 Kosteus- ja homeongelmien syyt?

16 Kosteus- ja homevaurioiden yleisimmät syyt Erityisesti rakennuksen käyttöiän loppuminen näyttää johtavan sisäilmaongelmiin, joista terveyden kannalta merkittävimpiä osatekijöitä ovat kosteus- ja homevauriot. Eduskunnan tarkastusvaliokunta 1/2012 (Työterveyslaitos) Suuri osa rakennuskannasta luvulta Alttiimpia kosteus- ja homevaurioille (riskirakenteet) Joka tapauksessa peruskorjausiässä, rakennusosat ovat kuluneet Ennakoivat toimenpiteet puuttuvat pitäisi korjata ajoissa Kunnossapidon laiminlyönnit, huollon resurssien ja osaamisen puute Myös rakennus- ja suunnitteluvirheistä sekä huolimattomasta rakennuksen käytöstä johtuvia kosteus -ja homevaurioita esiintyy

17 Rakennusten ikä ja kunto 100 % Korjausvelan raja, noin 75 % uuden kunnosta Sisäilmaongelma Sisäilmaongelma 0 %

18 Tutkiminen Miksi sisäilmaongelmat ovat vaikeita ratkaista?

19 1. Vauriot ovat piilossa!

20 Kellarinseinän vauriot

21

22 Valesokkeli

23 Muottilaudoitukset maan alaisissa tiloissa

24 2. Sisäilmaongelmia on monenlaisia!

25 Mitkä kaikki tekijät huonontavat sisäilmaa? Puutteellinen ilmanvaihto Mikrobiologiset tekijät, homeet, bakteerit, hiivat Lämpöolot ja veto Hiukkaset (pienhiukkaset sisältä ja ulkoa, pöly, rakennuspöly, mineraalikuitupöly, asbesti) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Mistä kuntien kiinteistöjen sisäilmaongelmat ovat aiheutuneet viimeisen 5 vuoden aikana? Ei koskaan Joskus Usein Kemialliset tekijät (VOC-yhdisteet, hiilidioksidi, häkä, formaldehydi, styreeni, ammoniakki, kreosootti yms.) Tupakansavu Allergeenit (eläinpöly, huonekasvit, siitepöly) Säteily (radon) Etelä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat

26 Ilmanvaihdon epäpuhtaudet

27 Märkä muovimatto

28 Viemäreiden yms. ilmavuodot

29 Maasta sisään vuotava ilma

30 Rakennuksen sisään jätetyt vanhat julkisivurakenteet

31 Koulurakennusten kosteus- ja homevauriot Vuotavat kattoikkunat/ -lyhdyt Puutteellinen yläpohjatilan tuuletus Veden kondensoituminen kattorakenteisiin Katemateriaalin vesivuodot Puutteelliset räystäs- ja ikkunapellitykset Nauhajulkisivujen epätiiviit esim. mineriittilevyllä verhotut puurunkoiset seinät Puuosia betonitai tiilirakenteissa Pihan puutteelliset kallistukset ja vedenpoisto Ilman virtausreitti esim. porraskäytävän kautta kellarista opetustiloihin Tuloilmaventtiilitön riittämätön koneellinen poistoilmanvaihto Kosteiden tilojen/keittiön puutteellinen vedeneristys Tiivistämättömät ikkunoiden ja seinän liitokset Ilman virtausreitti liikuntasauman tai tiivistämättömän putkiläpiviennin kautta lattialaatan alta/kellarista opetustiloihin ja tiloista toisiin Ulkoseinän sekä lattiaja kattorakenteen liitoksen ilmavuodot lämmöneristetilasta sisäilmaan Epätiiviit ikkunat Tuulettumattomat tiilivilla-tiili tai tiili-villabetoni -seinät Rakennuksen sijainti rinteessä Puuttuvat tai toimimattomat salaojat ja täyttöjen epämääräinen maa-aines Alapohjan täytön kapillaarisuus Purkamaton muottilaudoitus esim. portaiden alla Perustusanturat vettä keräävissä kuopissa Tiiviit pinnoitteet kellarin lattiassa ja seinissä Ryömintätila ylipaineinen Kellarin seinien puutteellinen tai puuttuva kosteuseristys Kellarin seinien sisäpuolinen tiiliverhous ja lämmöneristys alkava lattialaatan alapuolelta Ryömintätilassa purkamaton muottilaudoitus/rakennusjätettä Putkikanaalit lattian alla Harri Hakkarainen TKK 2007

32 3. Sisäilmaongelmien tutkiminen on monialaista ja vaatii erityisosaamista

33 Erityisosaamista tarvitaan! 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Rakennusterveysasiantuntija Muita alaan liittyviä pätevyyksiä Erikoistunut lääkäri tai terveydenhoitaja Erikoistunut terveystarkastaja Ei erikoistumisia, mutta säännöllistä kouluttautumista Muuta osaamista hyvä kohtalainen huono

34 SISÄILMAONGELMAN TUTKIMISEN VAIHEET OIREET/VALITUKSET RAKENTEIDEN JA JÄRJESTELMIEN RISKIARVIO HENKILÖKUNNAN HAASTATTELUT KÄYTTÄJIEN OIREKYSELYT PINTAPUOLISET KARTOITUKSET: kosteusvauriot, iv:n toiminta, sisäilman laatu OIREKYSELYJEN TULKINTA TUTKIMUSSUUNNITELMAT: RAKENNE, LVI, MATERIAALIT, SISÄILMA RAKENTEIDEN KUNTOTUTKIMUKSET: -Kosteusmittaukset -Rakenteiden avaukset -Mikrobianalyysit näytteistä -Rakenteiden tiiveysmittaukset -Painesuhteiden mitatukset -Vauriomekanismien määritys IV:N KUNTOTUTKIMUKSET: -Ilmamäärät -Puhtaus -Painesuhteet -Tiiveys LVV-kuntotutkimukset SISÄILMA- YM. MITTAUKSET: -Mikrobit -Kuidut -VOC -Ammoniakki -yms. RAPORTOINTI (TULKINTA): KORJAUSSUOSITUKSET, KIIREELLISYYSJÄRJESTYS, TILOJEN TURVALLISUUS KÄYTTÄJÄLLE

35 Osuus vastanneista Kuntoarvioista ja kuntotutkimuksista hyötyä 100 % 90 % Tehty yli 25 % kiinteistöistä 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Koettu sisäilmatilanne hyvä (N=28 kpl) Koettu sisäilmatilanne kohtalainen (N=22 kpl) Koettu sisäilmatilanne huono (N=13 kpl)

36 Osuus vastanneista PTS-korjaussuunnittelu tärkeää 100 % 90 % Tehty yli 25 % kiinteistöistä 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Sisäilmatilanne hyvä (N=25 kpl) Sisäilmatilanne kohtalainen (N=20 kpl) Sisäilmatilanne huono (N=13 kpl)

37 Mitä pitäisi ymmärtää? Sisäilmaongelmia aiheuttavat monet tekijät Monet tekijät voivat vaikuttaa yhtä aikaa sisäilmaa huonontavasti Terveyshaittoja aiheuttavien tekijöiden löytäminen on usein vaikeaa Johtopäätökset tehdään usein puutteellisten selvitysten perusteella, seurauksena väärät johtopäätökset Korjausten epäonnistuminen johtuu useimmiten huonoista kuntotutkimuksista: Tilaaja tilaa vääriä tai huonolaatuisia tutkimuksia Tutkijan ammattitaito ei riitä Sisäilmaongelmista sitkeästi valittava asiakas on yleensä oikeassa

38 Korjaaminen

39 Eri filosofiat VAURION KORJAUS - home poistetaan vaurioituneesta rakenteesta ONGELMAN KORJAUS - homeen tuloa sisäilmaan yritetään estää kaikki homevauriot korjataan vaurioiden aiheuttajat eliminoidaan uutta vastaavat kosteusteknisesti varmatoimiset rakenteet ilmanvaihdon korjaaminen ilmavuotojen tiivistäminen homeen kapselointi kosteusrasituksen vähentäminen ilmanvaihdon korjaaminen (alipaineisuuden vähentäminen) rakennusosien alipaineistaminen

40 KORJAUSHANKKEEN VAIHEET VALTIONAVUSTUKSEN EHDOT h a n k e v e t ä j ä OIREILU TAI HAVAITUT VAURIOT RAKENTEIDEN JA JÄRJESTELMIEN KUNNON SELVITTÄMINEN, SUHDE OIREILUUN HANKESUUNNITTELU, SUHTEUTTAMINEN KIINTEISTÖSTATEGIAAN KORJAUSSUUNNITTELU KORJAUSTYÖ JÄLKISEURANTA Korjaushanke liittyy kunnan pitkän tähtäimen suunnitelmiin Rakennuksen kokonaiskunto on selvitetty (kaikki rakennusosat, talotekniikka, haitta-aineet, oireet) Rakennusterveysasiantuntijan tms. lausunto rakennuksen kokonaiskunnosta ja merkityksesta rakennuksen käyttäjille Korjaussuunnitelmat sisältävät kaikkien kuntotutkimuksissa todettujen vaurioiden poistamisen, jos korjausaste > 70 % uudisrakennus Kuntotutkijoiden, suunnittelijoiden, valvojan ja työmaan johdon pätevyydet varmistettu Ulkopuolisen asiantuntijan arvio korjausuunnitelmista Hankkeelle laadittu laadunvarmistussuunnitelma, kosteudenhallintasuunnitelma ja pölynhallintasuunnitelma sekä ne toteutetaan myös käytännössä Hankkeen onnistuminen arvioidaan jälkivalvonnalla 6-10 kk hankkeen valmistumisen jälkeen

41 Hankesuunnittelussa huomioitavaa 1. Onko riittävät kuntotutkimukset tehty? 2. Onko rakennus korjattavissa? 3. Onko korjaus taloudellisesti järkevää? Jos korjausaste on korkea (yli 70 %) ja tilat jäävät toimimattomiksi Jos ei voida olla varmoja raskaan korjauksen onnistumisesta Jos korjausratkaisujen pitkäaikaistoimivuudesta ei ole tietoa 4. Onko osa rakennuksesta mahdollista poistaa käytöstä? Esimerkiksi kosteusvaurioitunut kellari voidaan eristää muusta rakennuksesta ja alipaineistaa kohtuullisin kustannuksin 5. Pahiten oireilevia ei kannata heti palauttaa rakennukseen, vaikka korjaus onnistuisikin? Viivästetty muutto 6. Huonekalujen ja muun irtaimiston puhdistus haasteellista, uusitaanko irtaimisto samalla? 7. Jälkiseurannan organisointi, kenen tehtävä?

42 Korjauksia epäonnistuu jatkuvasti, mitä pitäisi tehdä? 1. Rakenteiden kuntotutkimuskynnystä pitää madaltaa todelliset ongelmat usein piilevissä vaurioissa. 2. Ilmanvaihtojärjestelmä on tutkittava aina, nopeatkin muutokset ovat mahdollisia. 3. Riskirakenteet pitää tutkia kaikki, myös muita rakenneosia on syytä avata ennen korjaussuunnittelua. 4. Kaikki homevauriot kannattaa korjata peruskorjauksen yhteydessä. 5. Homevauriot ja ilmanvaihto on korjattava yhtäaikaa. 6. Rakenteet kannattaa tiivistää aina varmuuden vuoksi, kun pintamateriaaleihin kajotaan

43 Kosteus- ja hometalkoiden työkaluja avuksi

44 Tilaajan ohje sisäilmastoongelman selvittämiseen, työpaikat Tilaajan ohje sisäilmaongelman ratkaisemiseen asunto-osakeyhtiössä

45 Korjaushankkeen arviointi ja seurantalomake - KAS

46 Homekoira; tilaajan ohje Homekoiraohjaajan toimintaohje

47 Homevaurioituneen rakenteen puhdistusohje Ohje siivoukseen homevauriokorjausten jälkeen

48 Työmaan suojaaminen ja kuivattaminen Työmaan suojaaminen kosteudelta: Opetuskalvot Ratukortti

49 Opetusmateriaalia kuntotutkijakoulutukseen, Pertti Heikkinen, Savora OY, Grafical Oy

50 Asiantuntijoiden ammattitaitovaatimukset Kosteusvauriokuntotutkija Kosteusvauriokorjaussuunnittelij a Kosteusvauriokorjaustyön työnjohtaja/valvoja Korjaustyöntekijät, eat, at, Terveydensuojeluviranomaisten käyttämät ulkopuoliset asiantuntijat

51 Verkkokurssi lääkäreille ja terveydenhuollon ammattihenkilöille Julkinen verkkokurssi terveydenhuollon ammattihenkilöille kosteus- ja homevaurioista. Duodecim Etunimi Sukunimi

52 Mitä siis pitikään tehdä? 1. Sopia palveluverkoista (palvelutarpeeseen perustuva, myös kuntarajojen yli) 2. Kuntotutkia kaikki vanhat (> 25 v) rakennukset 3. Saadun tiedon pohjalta arvioidaan mitkä rakennukset voidaan korjata ja hyödyntää palvelujen tarjonnassa sekä mistä rakennuksista hankkiudutaan eroon 4. Laaditaan esim. 10 vuoden suunnitelma rakennusten korjausvelan taittamiseksi ja priorisoidaan korjaukset 5. Laaditaan säilytettäville rakennuksille huoltosuunnitelmat vaurioiden ennaltaehkäisemiseksi ja hillitsemiseksi ja toteutetaan ne

53 Lisätietoja: Sosiaali- ja terveysministeriö Valvira Ympäristöministeriö, Kosteus- ja hometalkoot: Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos: Työterveyslaitos: Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu, Rakennusten kosteus- ja homeongelmat 1/ Duodecim Kosteus ja homevauriot : Finlex: Terveydensuojelulaki Terveydensuojeluasetus Asumisterveysohje

54 Ison asian muuttaminen vie aikansa Mikä on tilanne vuoden kuluttua? Mitä asioita pitäisi tehdä nyt?