Toimivat sisäilman selvittämismenetelmät oppilaitoksissa ja päiväkodeissa

Transkriptio

1 Toimivat sisäilman selvittämismenetelmät oppilaitoksissa ja päiväkodeissa Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Etunimi Sukunimi

2 Sisäilmaongelmien ennaltaehkäisyn edellytyksenä on kiinteistökannan hyvä hoito - kunnan strategiasta lähtien Tavoitteeksi palvelutarpeeseen nähden optimaalinen kiinteistökanta ja suunnitelmallinen kiinteistöpito Sisäilmaongelmista kärsivät kohteet tulisi tarkastella palveluverkkoon ja toimitilaohjelmaan nähden ennen kuin päätetään korjaavista toimenpiteistä

3 Oppilaitosympäristöstä ja -yhteisöstä huolehtimiseen velvoitteita useassa laissa Valvotaan useasta eri näkökulmasta. Yhteisön hyvinvointi Tilojen terveellisyys Tilojen turvallisuus Turvallisuus yhteisössä Esteettömyys 3 10/2015

4 Sisäilmaongelmien ennaltaehkäisy edellyttää suunnitelmallista kiinteistönpitoa Sisäilmaongelmien ennaltaehkäisyssä tärkein asia on kiinteistön ennakoiva ylläpito. Säännöllinen kunnon seuranta Suunnitelmallinen ja riittävä ylläpito Ajoissa korjaaminen Rakennuksen käyttäjien kokemusten seuranta auttaa tunnistamaan poikkeavat kohteet

5 Kun sisäilmaongelma ilmenee, se pitää hoitaa hyvin alusta loppuun Hyviä ohjeita on jo olemassa, esim. TTL, Kuntaliitto, kuntien omia. Ilmoitukset huonosta sisäilmasta tulee tarkistaa pikaisesti kiinteistönhoidon toimesta Kyse voi olla normaaliin kunnossapitoon liittyvästä asiasta. (esim. IV-kone edellyttää huoltoa) Laajemmissa kysymyksissä sisäilmatyöryhmä on hyvä foorumi käsitellä sisäilmaongelmaa Tärkeää huolehtia siitä, että rakennus tutkitaan kokonaisvaltaisesti ja tutkijat ovat ammattitaitoisia Jälkivalvonta on myös osa prosessia Tärkeää huolehtia siitä, että tilan käyttäjät luottavat tehtäviin toimenpiteisiin. RAKENTEIDEN JA JÄRJESTELMIEN RISKIARVIO HENKILÖKUNNAN HAASTATTELUT KÄYTTÄJIEN OIREKYSELYT TUTKIMUSSUUNNITELMAT: RAKENNE, LVI, MATERIAALIT, SISÄILMA RAKENTEIDEN KUNTOTUTKIMUKSET: -Kosteusmittaukset -Rakenteiden avaukset -Mikrobianalyysit näytteistä -Rakenteiden tiiveysmittaukset -Painesuhteiden mitatukset -Vauriomekanismien määritys OIREET / VALITUKSET / ILMOITUKSET PINTAPUOLISET KARTOITUKSET: kosteusvauriot, iv:n toiminta, sisäilman laatu OIREKYSELYJEN TULKINTA IV:N KUNTOTUTKIMUKSET: -Ilmamäärät -Puhtaus -Painesuhteet -Tiiveys LVV-kuntotutkimukset RAPORTOINTI (TULKINTA): KORJAUSSUOSITUKSET, KIIREELLISYYSJÄRJESTYS, TILOJEN TURVALLISUUS KÄYTTÄJÄLLE KÄYTTÖÄ TURVAAVAT TOIMENPITEET HANKESUUNNITTELU, SUHTEUTTAMINEN TOIMITILAOHJELMAAN KORJAUSSUUNNITTELU KORJAUSTYÖ JÄLKISEURANTA SISÄILMA- YM. MITTAUKSET: -Mikrobit -Kuidut -VOC -Ammoniakki -yms

6 Rakenteiden ja järjestelmien riskinarviointi Arvioidaan rakennuspiirustuksista mahdollisia riskirakenteita. Vauriot löytyvät yleensä riskirakenteista Tutustutaan mahdollisiin aikaisempiin tutkimuksiin, ilmanvaihdon mittauspöytäkirjoihin yms. Käydään rakennus läpi ja arvioidaan mahdollisia riskejä ja jatkotutkimustarpeita. Vauriojäljet, hajut (kosteusjäljet, maalin kupruilut,) Pintakosteudet (maanvaraiset lattiat, pesutilat, pesutilojen ympäristöt) Ilmanvaihdon toiminta (aistinvarainen arvio, laitteiden kunto ja arvio ilmanvaihdon riittävyydestä) Ilmavuodot rakenteista (tuleeko rakenteista epäpuhtauksia sisälle) Tällaisesta ns. katsastustoiminnasta olisi hyötyä kiinteistönpidossa ylipäätään. (vrt. Senaatti)

7 Käyttäjäkyselyt hyvä apuväline - sisältää myös haasteita Käyttäjien haastattelut / kyselyt: Havainnot olosuhdehaitoista Tietoa oireilusta Kyselyssä vastaajia tulisi olla yli 20 Jos mahdollista, vastaukset olisi hyvä jakaa eri rakennusosittain Korkea vastausprosentti on tärkeä Miten tulkitaan tulosta, jos vastausprosentti on pieni? Onko vastanneissa enemmän oireilevia kuin ei-vastanneissa? Kysely tulisi tehdä vain ns. häiriöttömässä tilanteessa. Huomioitava vuodenaika Huomioitava flunssa-aallot jne. Ei toimi, jos on ns. tilanne päällä Apuväline kuvaamaan muutosta ja koettua tilannetta Henkilökuntaa 100 hlöä 100 hlöä Vastausprosentti 36 % 70 % Vastanneita 36 hlöä 70 hlöä Jos vastanneista 20 % oireilee Oireilevien määrä voi olla välillä 7-71 (HEKS 2016) Oireilevien määrä voi olla välillä

8 Oirekysely on herkkä häiriöille Kysely tehty kuntotutkimuksen yhteydessä Kysely tehty kuntotutkimuksen jälkeen

9 Jatkotutkimukset Tehdään ne jatkotutkimukset, jotka tarvitaan rakennuksen kunnon ja korjaustarpeen määrittämiseksi Rakenteiden kuntotutkimukset LVI-kuntotutkimukset Olosuhdemittaukset Kuntotutkimus on asiantuntijan arvio rakennuksen kunnosta. Näytteet ja mittaukset tukevat asiantuntijan arvion tekemistä. Tuloksia verrataan asumisterveysasetuksen (STMa 545/2015) vaatimuksiin Tutkimusten laadusta huolehdittava Standardoidut tai muuten luotettavat tutkimusmenetelmät (STMa 545/ ) Tutkimuslaboratoriot Eviran hyväksymiä (TsL 49a ) Pätevät tutkijat (TsL 49 )

10 Asumisterveysasetus 4 Mittaus, näytteenotto ja analyysi Mittaus ja näytteenotto tulee tehdä ensisijaisesti asunnon tai muun oleskelutilan tavanomaista käyttöä vastaavissa oloissa. Terveyshaittaa selvitettäessä on mittauksessa ja näytteenotossa käytettävä standardoituja menetelmiä tai vastaavia muita luotettavia menetelmiä. Mittaus- ja näytteenottolaitteiden pitää olla valmistajan ohjeiden mukaisesti kalibroituja. Näyte tulee ottaa ja analysoida laboratorion ohjeiden ja laadunvarmistusjärjestelmän mukaisesti. Mittaus- ja analyysituloksia sisältävässä lausunnossa on aina ilmoitettava käytetty mittaus-, näytteenotto- ja analysointi-menetelmä sekä määritysraja ja tulosten tulkinnassa noudatetut periaatteet. Toimenpiderajan ylittymistä arvioitaessa on tehtävä mittaus- tai näytteenottotapahtumaa ja jatkoanalyysiä koskeva epävarmuustarkastelu. Toimenpideraja ylittyy, jos tässä asetuksessa tarkoitettujen altisteiden numeeriset arvot ylittyvät mittausepävarmuus huomioon ottaen. Uuden mittausmenetelmän luotettavuus ja toistettavuus terveyshaittojen selvittämiseksi on osoitettava asiantuntevan ja riippumattoman sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymän toimijan toimesta. Mittausten oltava edustavia!

11 Muutama muistettava asia mittausepävarmuudesta Kaikki mittarit näyttävät väärin. Mittaustulos on arvio, estimaatti, mitattavasta suureesta. Yhdestä tai useammasta estimaatista yritetään arvioida mahdollisimman todennäköinen arvo todellisesta mitattavasta suureesta. Mittaustulosta ei pidä raportoida ilman arviota mittauksen oikeellisuudesta. Mikä on mittaustuloksen arvo, jos ei ole käsitystä tulokseen liittyvästä mittausepävarmuudesta? Näytteenottotapahtumaan liittyy suurin epävarmuus Jos jäädään mittausepävarmuuden sisään, on näyttöä haettava myös muutoin TP- Raja

12 Asumisterveysasetus 3 Asunnon ja muun oleskelutilan fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia tekijöitä koskevat yleiset arviointiperusteet Terveyshaitta on arvioitava kokonaisuutena siten, että altisteen toimenpiderajaa sovellettaessa otetaan huomioon altistumisen todennäköisyys, toistuvuus ja kesto, mahdollisuudet välttyä altistumiselta tai poistaa haitta sekä poistamisesta aiheutuvat olosuhteet ja muut vastaavat tekijät. Toimenpiderajojen sovellettaessa käytetään myös maalaisjärkeä, ei hifistellä Sovellettaessa tässä asetuksessa tarkoitettuja fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia tekijöitä koskevia vaatimuksia tavanomaisesta poikkeavissa oloissa, kuten rakennuksen tai sen osan korjauksen tai muutostyön aikana, on otettava huomioon erityisesti altistuksen kesto ja mahdollisen terveyshaitan toteutumisen riski. Korjausten kesto yleensä tilapäinen, eivätkä pysyvään asumiseen tarkoitetut toimenpiderajat välttämättä sovellu terveyshaitan arviointiin. Tilapäiset yleisötilaisuudet kuuluvat myös tähän

13 Haitan kokonaisarviointi on asiantuntijan työtä - poppakonsteja ei ole 60,0 Väsymystä Käsien ihon kuivuutta tai % vuoksi. Pää tuntunut raskaalta punoitusta 40,0 % Päänahan tai Päänsärkyä korvakäytävän kuivuutta 20,0 % yhdistettiin myös toisen koulun oppilaat. Kasvojen kuivuutta 0,0 % Pahoinvointia, huimausta uusi koulu oli Yskää valmis. Oirekyselyn prosenttiosuudet graafisesti Koulu päätettiin purkaa suuren korjausasteen Koulun viereen rakennettiin uusi koulu, johon Tilan käyttöä jatkettiin siihen saakka, kunnes Keskittymisvaikeuksia Käheyttä, kurkun Silmien ärtymistä kuivuutta Nenän ärtymistä(kutina,tukkoi

14 Altistumisen arviointi tärkeää - pelkkä lista vaurioista ei riitä Altistumisen toistuvuus, kesto ja mahdollisuudet välttyä altistumiselta liittyvät rakennuksen käyttöön. Altistumisen todennäköisyyteen vaikuttavat mm. missä epäpuhtauslähde sijaitsee ja miten laaja / voimakas se on. Altistuminen on todennäköisempää, jos altiste on sisätiloissa Jos altiste on rakenteen sisällä, merkittävää on se, onko ilmayhteyttä sisätilaan ja minkälaiset painesuhteet ovat? Ilmanvaihto vaikuttaa epäpuhtauksien kulkeutumiseen ja pitoisuuteen sisäilmassa. Altistumisen arviointi on kuntotutkijan tehtävä

15 Terveydellisen merkityksen arviointi Terveyshaittaa aiheuttavan olosuhteen vakavuuden arviointi perustuu altistumisen kokonaisarviointiin. Huomioidaan asumisterveysasetuksen toimenpiderajat Huomioidaan asumisterveysasetuksen 3 :n mukainen altistumisen todennäköisyys, toistuvuus ja kesto, mahdollisuudet välttyä altistumiselta tai poistaa haitta sekä poistamisesta aiheutuvat olosuhteet ja muut vastaavat tekijät. Terveydellisen merkityksen arviointi on työterveyslääkärin ja terveydensuojeluviranomaisen tehtävä. Kouluissa ja päiväkodeissa arvio on syytä tehdä yhdessä. Myös rakennuksen tutkineen asiantuntijan yhteistyötä voidaan tarvita

16 Toimenpiteiden kiireellisyys Toimenpiteisiin terveyshaitan poistamiseksi on ryhdyttävä ilman tarpeetonta viivytystä. (TsL 27 ) Välittömät toimenpiteet eivät ole aina mahdollisia ja tällöin toimenpiteet on pyrittävä mitoittamaan siten, että ne riittävät ehkäisemään rakennuksesta johtuvan tilan käyttäjien sairastumisen. Määritellään siten, että aikataulu on: terveyshaitan poistamisen näkökulmasta riittävän nopea toimenpiteet on mahdollista toteuttaa eri osapuolien näkökulmasta oikeudenmukainen. Vaikka terveyshaitan arviointi perustuu altistumisolosuhteiden arviointiin, tilojen käyttäjien kokemat oireet ja sairastavuus painottavat toimenpiteiden kiireellisyyttä. Pelkkä oireilu tai sairastaminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että rakennuksessa olisi terveydensuojelulain tarkoittama terveyshaitta. Yleensä ongelmatiloissa useita kiireellisyydeltään erilaisia haittatekijöitä yhtä aikaa

17 Sisäilmaongelman korjaaminen Ennen kuin korjauksesta ja korjaustavasta päätetään, on syytä tarkastella korjauksen järkevyyttä suhteessa: Toimitilastrategiaan Korjauksen kustannuksiin suhteessa uudisrakennukseen Toiminnallisiin tarpeisiin Korjauksen elinkaareen Korjaustapaan liittyvään riskiin jne. Tilan käyttäjien sitouttaminen toimenpiteisiin on tärkeää. Muistettava, että toimenpiteillä on poistettava altistetekijät siten, että tilan käyttäjät myös luottavat, että ne on poistettu. Korjausten onnistumisen jälkiseuranta on syytä tehdä aina Tehtyjen toimenpiteiden dokumentaatio (todetut vauriot on poistettu) Olosuhde- ja oirekysely Mahdollisesti olosuhdemittaukset (syytä harkita tarkkaan niiden sovellettavuutta)

18 Kiitos!