Prosessityöryhmän kokous

Transkriptio

1 Muistio 1 (10) Prosessityöryhmän kokous Aika klo Paikka Fingrid, Läkkisepäntie 21, Helsinki Nh. Kopula Läsnä Tiina Leppälahti Helen Sähköverkko Oy Tomi Mäkelä Elenia Oy Vesa Mäkilä Satapirkan Sähkö Oy Saku Ruottinen Caruna Oy Raimo Toivanen PKS Sähkönsiirto Oy Kaisa Ylipeura Energiapolar Oy Jari Nykänen Paikallisvoima ry Ville Kauppinen KSS Energia Oy Arttu Lahtinen Fortum Markets Oy Jari Rusanen Loiste Sähköverkko Oy Esa Kaario Tampereen Sähköverkko Oy Marjut Puukangas Fingrid Oyj (pj.) Kerttu Korpelainen Fingrid Oyj (siht.) Esa Pietarinen Fingrid Oyj Heidi Uimonen Fingrid Oyj Poissa Monika Lindberg Fortum Markets Oy 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo ja esitteli Älyverkkotyöryhmän työstä ja energiayhteisöistä työryhmälle kertomaan tulleen Heidi Uimosen. Puheenjohtaja kävi lyhyesti läpi päivän agendan sekä kertoi, että käydään läpi seuraavan vuoden kokousten ajoittuminen, tarkemmat ajat tullaan käymään doodle-kyselyn avulla. Puheenjohtaja läpikävi myös edellisen kokouksen kokousmuistion (11.9.). Viime kokouksen muistioon ei tullut enää kommentteja, joten se hyväksyttiin. 1 Älyverkkotyöryhmän väliraportti Heidi Uimonen Uimonen, joka työskentelee Fingridin markkinakehitysyksikössä asiantuntijana, kertoi älyverkkotyöryhmän työstä. Syyskuussa 2016 perustetussa älyverkkotyöryhmässä on 21 jäsentä, jotka edustavat laajasti toimialan sidosryhmiä. Ryhmä suunnittelee miten sähkömarkkinoita tulisi kehittää, sillä kysyntäjoustoa tarvitaan markkinoille ja pienasiakkaat on saatava sähkömarkkinoille mukaan. Työryhmällä on kaksi päätehtävää, luoda yhteinen näkemys tulevaisuuden älyverkoista ja esittää toimia, joilla älyverkot voivat palvella asiakkaiden mahdollisuuksia osallistua markkinoille sekä edistää toimitusvarmuuden ylläpitoa. Tulevaisuuden älyverkkovisiossa vuodelle 2025 tavoitteena on älykäs kustannustehokas sähköjärjestelmä, joka mahdollistaa asiakkaiden sekä yhteiskunnan tarpeet sähkömarkkinatoimijoiden, palveluntarjoajien, teknologiatoimittajien ja verkkoyhtiöiden toimesta.

2 Muistio 2 (10) Lokakuun alussa julkaistiin älyverkkotyöryhmän väliraportti, jossa teemoina olivat sähkömarkkinaroolit ja asiakkaan kannusteet. Markkinat nähtiin tehokkaimmaksi tavaksi taata tulevaisuudessakin kilpailukykyinen sähkön hinta ja toimitusvarmuus. Sähkömarkkinaroolien osalta selkeän roolijaon nähtiin edesauttavan uusien palveluiden luomista. Uimosen koko esitysmateriaali löytyy pöytäkirjan liitteestä. Verkkoyhtiöt ovat pitkään tarjonneet aikaperusteista kuormaohjauspalvelua asiakkaille, mutta asiakkaiden nähdään tulevaisuudessa hyötyvän nopeammasta markkinaehtoisesta kulutuksenohjauksesta. Keinot markkinaehtoiseen kulutusohjaukseen siirtymiseen on vielä määritettävä. Sähkövarastot nähdään välttämättömänä osana tulevaisuuden sähköjärjestelmää. Keskustelua herätti, voivatko verkkoyhtiöt varastoida energiaa toimitusvarmuuden turvaamiseksi. Uimonen kommentoi, että lähtökohtaisesti verkkoyhtiöt eivät voi omistaa varastoja vaan välissä tulee olla palveluntarjoaja. Pohdintaa herätti myös häviääkö aikaohjaus kokonaan ja kannattaako verkkoyhtiöiden purkaa aikaohjaus? Asiakkaan kustannuksia optimoidessa toistaiseksi aikaohjaus on vielä kannattavaa, mutta älyverkkotyöryhmän linjauksen mukaan siirtyminen tehdään kun asiakkailla on riittävästi markkinaehtoisia ohjausvaihtoehtoja tarjolla. Ruottinen kommentoi, että yhteiskunta on jo muuttunut ja nykyään nukutaan sekä valvotaan myöhempään, ilmiö on jo havaittavissa markkinahinnoissa. Energiayhteisöjen nähdään tuovan uusia mahdollisuuksia ja kustannushyötyjä asiakkaille. Älyverkkotyöryhmässä tunnistettiin kolme erilaista energiayhteisömallia. Kerrostaloissa kiinteistön sisäinen malli, jonka osalta nähtiin, ettei jakeluverkkomaksua ja sähköveroa olisi reilua maksaa, mikäli sähkö ei kulje jakeluverkon kautta. Tämän lisäksi tunnistettiin kiinteistörajat ylittävä malli sekä hajautettu malli. Hajautetun mallin nähtiin olevan laskennallisesti mahdollinen ja jakeluverkkomaksut määräytyisivät todellisen verkon käytön mukaisesti. Puheenjohtaja kysyi, miten datahubin mahdollistamia hyötyjä mietitään älyverkkotyöryhmässä? Uimonen kommentoi, että datahub-asiantuntijat olisivat parempia miettimään datahubin roolia ja siihen liittyviä prosesseja energiayhteisöille, eikä älyverkkotyöryhmä osaa ottaa niihin yksityiskohtaisesti kantaa. Uimonen lisäsi, että datahub-työryhmäläiset voivat olla häneen yhteydessä älyverkkoasioihin liittyen. Uusien joustopalveluiden tarjoajien pelisääntöjä tulee selkeyttää. Työryhmän suhtautuminen aggregaattoreihin on positiivinen ja kysyntäjouston osallistumisen lähtökohdat Suomen markkinoilla toimimiseen on hyvät. Sitä miten itsenäinen aggregaattori voisi toimia vuorokausimarkkinoilla, älyverkkotyöryhmä ei ole vielä ratkaissut. Asiakkaille tulisi tarjota lisää vaikutusmahdollisuuksia jakeluverkkomaksuunsa, ja älyverkkotyöryhmä suhtautuu positiivisesti kiinteän maksun korvaamiseen tehoperusteisella komponentilla. Tehomaksuja voi toteuttaa monella tapaa, joten rakenteet tulisi harmonisoida. Joustopalveluiden tarjoajien olisi helppo hyödyntää datahubia, jos rakenteet olisi huomioitu datahubissa. Prosessityöryhmäläiset pohtivat mitä tavallinen kuluttaja ymmärtää tehonkulutuksesta ylipäänsä? Uimonen kommentoi, ettei kaikkia pienkuluttajia ole toki mahdollista saada mukaan ja kiinnostumaan, mutta ne jotka käyttäisivät tehoa verkon kannalta optimaalisemmin saisivat hyötyä. Sähköveron uudistamista sähkön hinnasta riippuvaksi suhteelliseksi veroksi on myös mietitty, mutta se on asia joka jakaa eniten mielipiteitä. Miettiä voi kuitenkin voisiko kulutuksen ajankohta vaikuttaa veron määrään tulevaisuudessa?

3 Muistio 3 (10) Älyverkkotyöryhmän väliraporttiin järjestettiin julkinen kuuleminen, jossa saatiin kommentteja 24:ltä osapuolelta. Kommenttien tärkeimmät viestit löytyvät pöytäkirjan liitteenä olevasta esitysmateriaalista. Lopuksi Uimonen kertoi, miten älyverkkotyö jatkuu tästä eteenpäin. Tulevia teemoja ovat muun muassa asiakkaan toiminnan helpottaminen, laajemmat synergiaedut ja joustavuus sekä älykkään sähköjärjestelmän / reaaliaikaisten sähkömarkkinoiden tiedonvaihto. Työja elinkeinoministeriön sivuilta voi seurata älyverkkotyön etenemistä 2 Energiayhteisöprosessit datahubissa / Puukangas Datahub-projektissa on käyty läpi ylätasolla sitä, miten energiayhteisöjen prosessit voisivat mahdollisesti mennä datahubin näkökulmasta. Projektissa on tunnistettu, että energiayhteisöjen huomioiminen datahubissa tarkoittaisi uusien prosessien lisäämistä energiayhteisöoperaattorille niin tietojen ilmoituksiin kuin hakuihin. Periaatteet tämän osalta voisi kulkea nykyisten prosessimääritysten mukaisesti. Datahubin tietomalliin sekä prosesseihin tarvitaan kuitenkin muutoksia energiayhteisöjen osalta, joita ei vielä datahubin ensimmäiseen versioon ole tarkoitus tuoda. Datahubin voisi kuitenkin välittää yhteisösopimukseen liittyvät ilmoitukset sekä osuuden mukaisen kulutuksen ilmoitukset. Puukankaan esittämä visualisointi asiasta löytyy pöytäkirjan liitteestä. Keskustelua herätti mitä roolia datahub ottaa energiayhteisöihin liittyvissä laskennoissa? Laskentoja ei ole vielä määritelty ja lainsäädäntöä tarvitaan tueksi tämän osalta. Esiin nousi myös kysymys sallitaanko kiinteät toimitukset käyttöpaikoille? Todettiin, että nyt käynnistetään vasta keskustelu rooleista ja vastuista eikä datahubin versioon 1.0 energiayhteisöjä tulla vielä huomioimaan erikseen. Älyverkkotyöryhmään voitaisiin perustaa oma asiantuntijoiden alaryhmä, joka voisi miettiä prosesseja eteenpäin. 3 Projektin ajankohtaiset asiat / Puukangas Puheenjohtaja kävi läpi ensi vuoden keskeisimmät projektin tehtävät. Tehtävälistaus ja Puukankaan esitysmateriaali löytyy pöytäkirjan liitteestä. Kevään 2018 aikana on tärkeää saada voimaan datahub-lainsäädäntö, jottei projektin eteneminen pysähdy. Lainsäädäntötyön taustaryhmän jäsenenä toimiva Nykänen kertoi lyhyesti lainsäädännön etenemisestä. Kokousta edeltävällä viikolla (vko. 47) oli tarkoitus että taustaryhmä olisi saanut lakiluonnoksen kommentoitavakseen, mutta sitä odotetaan edelleen. Ryhmässä nousi esiin kysymys onko suljetut verkot ja teollisuusverkot otettu huomioon tulevassa laissa? Nykänen kertoi, että lainsäädäntötyössä keskitytään nyt ainoastaan siihen, että sähkömarkkinalakiin saadaan datahubin toiminnan kannalta keskeiset asiat kuten roolit, vastuut sekä tietoturva-asiat kuntoon. Puukangas kertoi, että käyttöönottosuunnitelman väliraportti oli toimialan kommentoitavana 13.11, väliraporttiin saatiin kommentteja 19 yhtiöstä. Kommenteissa ei noussut esiin mitään suuria yllätyksiä. Käyttöönottotyöryhmä käsittelee kaikki väliraporttiin tulleet kysymykset ja käyttöönottosuunnitelman versio 1.0 tullaan julkaisemaan vuoden vaihteessa on tulossa seuraava webinaari käyttöönottotyön etenemisestä. Ruottinen kysyi Z11-sanomista luopumisesta, jota oli väliraportissakin kommentoitu. Todettiin, että asia tulee tarkentumaan lainsäädännön kautta asetuksissa.

4 Muistio 4 (10) Hankinta etenee aikataulussa ja Titta-palvelu avattiin pilottiryhmälle Itsepalvelukonsepti on ollut toimiva ja pilottiyhtiöt ovat päässeet etenemään omaan tahtiinsa. Puukangas kertoi, että Titan suorituskyky on koettu hyväksi ja esim käyttöpaikan prosessoinnin aika n.10min käyttöpaikan puolestaan 2,5h. 3.1 Datahub-projektin viestintä ajankohtaisista asioista jatkossa Puheenjohtaja esitti, että datahub-projektin seurantaryhmältä sekä Energiateollisuus ry:n tiedonvaihdon menettelytapojen kehitysryhmältä on saatu palautetta, että projektiviestintää tulisi selkeyttää ja läpinäkyvyyttä päätöksentekoon parantaa. Epäselvyyksiä on ollut siitä kuka tekee päätöksiä minkäkin asian osalta. Huolena on ollut myös tehdäänkö prosessiryhmässä sellaisia päätöksiä, joilla olisi laajempi vaikutus koko toimialaan. Kerrattiin prosessityöryhmän mandaatti, eli työryhmä on Fingridin datahub -projektin yhteydessä toimiva neuvoa-antava elin. Työryhmän tavoitteena on käsitellä datahubin liiketoimintaprosesseihin ja tiedonvaihdon määrittelydokumentteihin saadut muutostarpeet ja ehdotukset tehokkaasti, tasapuolisesti ja huomioiden mahdolliset kerrannaisvaikutukset alalle. Prosessityöryhmä voi pyytää myös laajemmin alan kommentteja esitettyihin muutostarpeisiin. Prosessityöryhmän jäsenet toimivat osaltaan tärkeänä linkkinä prosessityön ja toimialan välillä tuoden työskentelyyn alan laajan näkemyksen ja osaamisen. Prosessityöryhmä tarvittaessa priorisoi ehdotukset ja esittää perustellut näkemyksensä jatkotoimenpiteistä. Fingrid on vastuussa datahub-projektista ja tekee lopulliset päätökset toteutettavista muutoksista. Saadun palautteen pohjalta on projektissa päätetty muuttaa viestintämallia niin, että saadaan tieto kerralla laajemmin toimialalle projektin etenemisestä. Ensi vuonna aloitetaan projektin ajankohtaisista asioista kertovat webinaarit. Näissä paneudutaan myös niihin asioihin, joita on käsitelty työryhmien kokouksissa. Näin saadaan tieto tasapuolisesti kaikille, eikä tieto jää työryhmien sisälle. Samalla jatketaan avointa viestintää mm. EDIELfi-portaalin ja uutiskirjeiden kautta. Nykänen näki osaltaan epäselvyyksien takana olevan datahubille asetetut todella suuret odotukset. Huomioitava on, että datahub on keskitetyn tiedonvaihdon väline eikä se ratkaise energiamarkkinoiden ongelmia yleisesti. Myös erilaiset päätöksentekomallit Energiateollisuus ry:ssä ja Fingridillä voivat aiheuttaa kysymyksiä ja epäselvyyttä toimialalla. Fingridin päätöksentekomallia kaivattiin selvennettäväksi sekä yhteistyön tekemistä ET:n valiokuntien kanssa toivottiin. Nykänen totesi, että datahub-projektin koetaan kyllä kuuntelevan toimialaa, mutta palautteen kautta vaikutusmahdollisuudet koetaan heikkoina. Myös se nähtiin riskinä, että Fingrid on päättänyt jäädä pois Energiateollisuus ry:n tiedonvaihdon menettelytapojen kehitysryhmästä. Puheenjohtaja kommentoi, että jatkossa webinaarien muodossa kerrotaan koko toimialalle samoja asioita, joita on aiemmin käyty tuossakin työryhmässä läpi eli viestintää nimenomaan tehostetaan ja läpinäkyvyyttä tältä osin myös parannetaan. Näin ollen esitetyt tiedot eivät jää ainoastaan ryhmän edustajien ja heidän yritysten omaan tietoon. Datahub-projektin työryhmissä on mukana noin 50 ET:n nimeämää eri yhtiöiden edustajaa, eli toimiala pidetään edelleen vahvasti mukana projektissa.

5 Muistio 5 (10) Ryhmäläiset kysyivät milloin tietoa hankinnan osalta on tulossa seuraavan kerran? Toivottiin myös tiedotettavan, milloin lisätietoa on odotettavissa, vaikkei siitä olisikaan uutta kerrottavaa ja näin muistuteltaisiin ja lisättäisiin osaltaan läpinäkyvyyttä. Projektille saatiin viestiä myös esett:n suunnalta, että alalla on jotain epätietoisuutta datahubin taseselvitysprosessiin liittyen. Pietarinen toivoi, että epäselvyyksistä viestit saataisiin suoraan datahub-projektille eikä ne tulisi tiedoksi ainoastaan kuulopuheina muista foorumeista, näin saataisiin mahdolliset kysymykset myös nopeammin prosessityöryhmän käsiteltäviksi. 4 Prosessityöryhmän jäsenten kuulumiset Tiina Leppälahti kertoi, että hän on siirtynyt Heleniltä Helen Sähköverkon palvelukseen. ATJ-järjestelmien vaihto on käynnissä, alkamassa tai suunnitteilla lähes kaikissa työryhmän jäsenten edustamissa yhtiöissä. Nykänen totesi, että pienet ja keskisuuret toimijat ovat hänen näkemyksensä mukaan vielä hyvin mukana datahubiin valmistautumisessa. Nykänen totesi myös, että seurantaryhmän kokoukset on koettu tiedotustilaisuusmaisina. Nykänen kertoi vielä, Energiateollisuus ry on tekemässä Fingridille ehdotusta kustannustenjakoperiaatteista. Tietokonversion pilotti herätti myös keskustelua. Fingrid on viestinyt, ettei tietokonversiopalvelun palvelusopimuksia ole mahdollista muokata toimijakohtaisesti tasapuolisuuden vuoksi. Sopimuksen kustannusriskit eivät kuitenkaan ole suurille toimijoille heidän näkemyksen mukaan tasapuoliset, mikä aiheutti turhautumista. Tietokonversio-pilottiin osallistuvien yhtiöiden edustajat kertoivat, että tietojen toimitukset Tittaan on aloitettu. Henkilötunnusten keräämisessä on edelleen haasteita ja lainsäädäntöä asian osalta odotetaan. 5 Mittausalueiden muutos -prosessit / Pietarinen Pietarisen tekemä dokumentti mittausalueiden muutosprosessista oli ryhmäläisten tutustuttavana / kommentoitavana ennen kokousta. Dokumentissa kuvataan, miten menetellään mittausalueiden yhdistyessä tai jakautuessa. Ryhmäläiset eivät olleet ehtineet kommentoida ryhmälle jaettua dokumenttia etukäteen, joten kommentteja käytiin läpi keskustelun kautta. Ruottinen esitti näkemyksensä, miten muutosprosessi menee jakeluverkonhaltijan näkökulmasta ja mitkä kaikki eri kombinaatiot tulisi olla mahdollisia. Pietarinen lupasi perehtyä Ruottisen malliin ja miettiä mahdollistaako datahub eri kombinaatiot. Mietittiin, että kun mittausalueen hallinta siirtyy toiselle tai mittauspaikkoja /rajapisteitä siirtyy, voidaanko sopimukset siirtää vai päätetäänkö vanhat verkkosopimukset ja perustetaan uudet sopimukset? Ryhmäläiset kommentoivat, että molemmat vaihtoehdot tulisi mahdollistaa. Se kenellä on oikeudet mihinkin tietoon vaihdoksen molemmin puolin täytyy selkeyttää. Keskustelua herätti myös se, että GSRN-tunnuksen alusta näkee vain tunnuksen luojan ja yhtiöiden omissa järjestelmissä on tieto kuka tunnusta hallinnoi, mikäli käyttöpaikat tunnuksineen siirretään toiselle verkkoyhtiölle. Tunnuksella ei siis olisi muuta kuin

6 Muistio 6 (10) yksilöivä arvo. Todettiin, että tämä asia on kuvattu ediel.fi-portaalista löytyvässä GS1- ohjeistuksessa. Sovittiin, että jatketaan asian käsittelyä erillisessä Skype-palaverissa, niin työryhmä ehtii perehtyä asiaan syvällisemmin. Toivottiin, että dokumenttiin kuvataan selkeämmin vielä mitä haetaan minkäkin aihealueen osalta sekä lisätään visualisointia sekä konkreettisia esimerkkejä asioiden hahmottamisen helpottamiseksi. Puheenjohtaja ehdottaa erikseen Skype-kokouspäivää. 6 Valtuutusprosessi Fingridin projektiryhmässä on käsitelty uudelleen sisäisesti valtuutusprosessia aiemmin eri työryhmistä saatujen kysymysten perusteella. Kaikkiin esitettyihin kysymyksiin ei löytynyt ratkaisua ja koska vielä ei ole varmuutta siitä, minkälaisia reunaehtoja tuleva lainsäädäntökin asian suhteen asettaa, otetaan tämän osalta aikalisä. Asiaan tullaan palaamaan vielä, kunhan lain sisällöstä saadaan enemmän tietoa. 7 Asynkronisten hakujen kuittaukset Lahtinen, Kauppinen sekä Fingridiltä Kaivosoja, Pietarinen ja Puukangas käsittelivät erillisessä Skype-kokouksessa asynkronisten hakujen kuittauksia. Kokouksessa mietittiin, mistä osapuoli tietää, että on saanut kaikki tiedot, joita haettiin? Datahubista tulisi tulla nykymääritysten mukaan kuittaus vasta, kun kaikki tiedot on toimitettu. Fingridin Jari Hirvonen ei päässyt kokoukseen, joten jatkokommenttien käsittelyä kokouksen puitteissa ei tehty vaan sovitaan uusi palaveri läpikäynnille. Keskusteltiin siitä, että olisi hyvä kuvata prosessidokumenttiin yleisellä tasolla mitä tarkoitetaan synkronisella ja mitä asynkronisella tiedon haulla. Tarkemmat määritykset on mahdollista lisätä siinä vaiheessa kun datahub-toimittaja on valittu. 8 Käsiteltävien asioiden listan läpikäynti Työryhmä käsitteli listatut esiin nousseet yksittäiset tarkennus- ja korjaustarpeet prosessien osalta. Tarkennustarpeita on tullut toimialalta tulleissa kysymyksissä sekä projektin sisäisissä läpikäynneissä. Korjaukset päivitetään Sähkön vähittäismarkkinoiden liiketoimintaprosessit datahubissa versioon Häviöiden laskenta taseikkunan ulkopuolelle Pietarinen lähetti ennen kokousta kyselyn ryhmän verkkoyhtiöiden edustajille, jossa kyseli tarpeita häviöiden laskennalle taseikkunan ulkopuolelle. Käydyn keskustelun perusteella todettiin, että olisi tarve laskea häviöt osalla päivittäin 3 vuodelle taaksepäin. Tiedot on haettavissa sekä taseisiin lukitulle tiedolle, että ajantasaiselle tiedolle. Laskenta tehdään myös pyynnöstä halutulle aikavälille. Laskennassa lasketaan kaikki taseselvityslaskennat esimerkiksi myyjien summat mukaan lukien. Kokouksen jälkeen saatiin sähköpostikeskustelussa tarkennusta asiaan ja päädyttiin siihen, että laskenta voidaan tehdä kerran kuukaudessa.

7 Muistio 7 (10) 8.2 Useampi järjestelmä kommunikoimassa datahubiin Edellisessä kokouksessa linjattiin, että myyjä saa tietoja datahubista vain yhden rajapinnan kautta. Prosessidokumentissa on kirjattu, että vastaavassa tilanteessa verkolla olisi mahdollisuus saada tietoja useampaan järjestelmään. Korjataan dokumenttiin vastaava linjaus kuin myyjänkin osalta, eli jakeluverkonhaltija myös jakaa omassa päässään saadun tiedon mahdollisiin muihin järjestelmiin. Jakeluverkonhaltijalla kuitenkin säilyy prosessidokumentissa kuvattu mahdollisuus mittaustietojen välitysten vastaanottoon niissä tapauksissa, kun mittaustiedot toimittaa datahubiin jakeluverkonhaltijan erillinen palveluntarjoaja. 8.3 Määräaikaiset myyntisopimukset Dokumentin kohta tekstissä "Nykyisen myyjänsä kanssa asiakas voi sopia sopimusmuutoksista ja uusista sopimusehdoista joustavasti. Näin ollen uusi asiakas voi sopia sopimuksensa sopimusosapuolten poistamisesta ja lisäämisestä esimerkiksi erotilanteista nykyisen myyjänsä kanssa, vaikka asiakkaan nykyinen sopimus olisi määräaikainen." Poistetaan sana uusi. 8.4 Myyjien energiatiedon raportointi asiakkaalle Prosessidokumentin kappaleessa 3.10 on kuvattu asiakkaan käyttöraportin ja vertailutiedon tuottaminen datahubissa. Tarkennetaan dokumenttiin, että datahub ei hoida myyjien puolesta energiatehokkuuslain mukaista raportointivelvoitetta vaan tuottaa myyjille tiedot saataville raportointia varten. Tarkennetaan myös verkon raportoinnin määrittelyä tältä osin kappaleessa Käyttöpaikan luontiin tieto mittausalueesta Tapahtumakuvauksesta puuttuu luokkakaaviosta tieto mittausalueesta. Tarkennetaan luokkakaavioon , Datahub-tapahtumat dokumentissa on vastaava kuvaus kunnossa. 8.6 Osapuolen käyttöliittymä Tarkennetaan kuvaukseen kappaleessa 2.4, että osapuolen tulee toimittaa mittaustiedot aina rajapintoja käyttäen, vaikka muuten hoitaisi prosessit käyttöliittymää käyttäen. 8.7 Käyttöpaikka- ja asiakastietojen päivityspyynnöt voimassaolevilla tiedoilla Prosessidokumentin kappaleet , , Jos osapuoli lähettää datahubiin asiakas- tai käyttöpaikkatietojen päivityspyynnön, jonka tiedot ovat samat kuin datahubissa voimassaolevat (mikään ei muutu), muutetaan, että tässä tapauksessa päivityspyyntöä ei turhaan välitetä myyjälle/jvh:lle käsiteltäväksi. Nykyisen dokumentaation mukaan näin kuitenkin meneteltäisi. Muutetaan, että päivityspyyntöön, joka ei sisällä minkään tietojen muutoksia, datahub vastaa negatiivisella kuittauksella ja pyyntöä ei välitetä eteenpäin. Negatiivisessa kuittauksessa tulee olla oma virhekoodi, josta tämä selviää. Sama tarkennus tehdään dokumenttiin Datahub-tapahtumat.

8 Muistio 8 (10) 8.8 Käyttöpaikan tietojen päivitys vastauksena käyttöpaikkatietojen päivityspyyntöön Prosessidokumentin kappale Tarkennetaan tapahtumakuvausta siltä osin, että käyttöpaikkatietojen päivitys voi sisältää pyynnössä pyydetyt päivitykset tai sitten käyttöpaikan tiedot muuttumattomina, joka tarkoittaa että JVH on hylännyt käyttöpaikkatietojen päivityspyynnön. 8.9 Tietorajapinta Aiemmin vuosi sitten kokouksessa käsiteltiin datahubin tarjoamaa tietorajapintaa. Tätä ei kuitenkaan ole kirjattu selkeästi dokumentteihin. Lisätään tämä prosessidokumenttiin kohdaksi 2.5. Tiedonvaihto datahubin kautta hoidetaan Datahub-tapahtumat dokumentissa kuvatulla sanomaliikenteellä, jonka pohjana käytetään ebix -sanomamäärityksiä. Osapuolilla tulee olemaan käytössään myös heille tarkoitettu käyttöliittymä, joka on kuvattu tämän dokumentin luvussa 2.4. Näiden lisäksi datahub tulee tarjoamaan osapuolille myös niin kutsutun tietorajapinnan, jonka avulla osapuolille voidaan tarjota joustavammin heille kuuluvia tietoja suoraan ilman tapahtumiin liittyviä sanomia. Tietorajapinnan kautta voidaan sujuvammin hakea isoa määrää tietoa kerralla. Tämä mahdollistaa datahubissa olevien tietojen haun esimerkiksi suoraan loppuasiakkaille tarjottavaan online-palveluun. Tietorajapinnan kautta ei voi ilmoittaa tietoja datahubiin. Osapuolet voivat hyödyntää tätä myös jos haluavat verrata datahubissa olevia tietoja omissa tietojärjestelmissä oleviin tietoihin. Markkinaosapuolet voivat itse päättää haluavatko tätä rajapintaa hyödyntää omassa toiminnassaan. Tietorajapintaa voidaan hyödyntää myös kun ulkoinen rekisteröity osapuoli (3. osapuoli tai muu markkinaosapuoli) kehittää ja luo uusia palveluita, joita varten asiakas voi antaa valtuutuksen omiin tietoihinsa. 3. osapuolen palvelu voi olla esim. sovellus, jolla loppukäyttäjä näkee omat tietonsa kaikista käyttöpaikoistaan riippumatta minkä verkon alueella ne sijaitsevat tai kuka niihin myy sähköä. Tietorajapinnan käytössä huomioidaan osapuolten oikeudet tietoon samoilla säännöillä kuin sanomarajapinnassa. Osapuoli saa tämän rajapinnan kautta käyttöönsä ainoastaan ne tiedot mihin tällä on oikeus joko sopimuksen tai valtuutuksen kautta. Tarkemmat kuvaukset rajapinnasta ja vasteajoista sekä mahdollisista rajoitteista tullaan julkaisemaan projektin edetessä Tuotetiedot tietojen palautuksissa Hakutapahtumien tietojen palautukset ja sopimustietojen välityksissä aiemmin on välitetty tuotteesta tuote tunnus sekä tuotteen nimi. Nyt, kun on otettu käyttöön tuotteelle kielikoodi, ei voida järkevästi olettaa millä kielellä nimi palautetaan. Muutetaan hakutapahtumien tietojen palautuksiin ja muihin tätä niin että palautetaan vain tuotteen tunnus. Tuotetiedot kokonaisuudessaan saa omalla hakutapahtumallaan.

9 Muistio 9 (10) 8.11 Muistutus myyjättömästä käyttöpaikasta Prosessidokumentin kappale Muistutuksella oli kirjattu että jvh halutessaan päättää sopimuksen ja/tai katkaisee sähköt. Aina kuitenkin sopimus tulee päättää koska ei ole voimassaolevaa sopimusta. Korjattu lausetta tältä osin Asiakastietojen päivityspyyntö JVH Prosessidokumentin kappale Tarkennetaan tapahtumakuvaukseen, että validoidaan onko verkkoyhtiöllä verkkosopimus voimassa tai tulossa voimaan ilmoitetun myyntisopimuksen perusteella Käyttöpaikan tiedot - lämmitys riippuu sähköstä Tietokonversion yhteydessä on tullut kysymys siitä, onko lämmitys riippuu sähköstä, pakollinen kaukolämmitys käyttöpaikoille. Tarkennetaan dokumenttiin, että tieto on verkkoyhtiöiden ylläpidettävissä ja sen suhteen mikään ei tule muuttumaan datahubissa. Katkaisuperusteisiin ei tule hubin myötä muutoksia. Toimitaan kuten nytkin ja tieto tulee samalla periaatteella edelleen ylläpitää. Tämä on datastandardiin kuvattu, mutta tuodaan myös prosessidokumenttiin Osapuolen roolit Tulisiko osapuolen tyyppi [1] vaihtaa osapuolen rooleiksi [1..2]? Tämän hetken määritysten mukaan osapuolella/tietyllä osapuolitunnuksella voi olla vain yksi osapuolen tyyppi (myyjä, jvh tai 3.osapuoli). Tämä perustuu ajatukseen, että myyjä ja jvh osapuoli voi toimia automaattisesti myös 3.osapuolella. Voi kuitenkin tulla tarve tarkemmin eritellä ne myyjät ja jvh:t, jotka toimivat 3.osapuolena esim. tietosuojan kannalta. Tietysti samalla osapuolella ei saa olla sekä myyjän että jvh:n roolia, edes silloin, kun nämä roolit toteutuisivat pienemmässä sähköyhtiössä, koska näille rooleille tarvitaan omat osapuolitunnukset. Päätettiin, että palataan tähän vielä myöhemmin. Tässä vaiheessa ei nähty tarvetta muutokselle Poste Restante asiakkaan osoitteeksi 9 Muut asiat Tällä hetkellä Poste restante -osoitteet eivät suoraan sovi datastandardin malliin. Poste restante osoitteet toimivat eräänlaisina postilokeroina, eli henkilöt voivat kysellä postilta omia poste restante postejaan omalla nimellään. Ehdotus, että postilokerokenttään ilmoitetaan tarvittaessa "Poste restante" ja muut tarvittavat osat, kuten vastaanottajan nimi, ilmoitetaan osoitteen tarkenteessa. Postinumero ja postitoimipaikka kirjataan normaalisti niille kuuluviin kenttiin. Päivitetään datastandardiin. Lopuksi käytiin ryhmäläisten pyynnöstä keskustelua varttitaseesta. EU lainsäädäntö edellyttää varttitaseeseen siirtymistä ennen vuotta 2021, mikäli ei haeta jatkoaikaa. Fingrid on julkaissut uutisen Pohjoismaisten kantaverkkoyhtiöiden tilaamasta kustannushyötyanalyysistä, jossa 15 minuutin taseselvityksen käyttöönottoajankohdaksi esitetään vuotta Työryhmässä 2020 puolesta välistä varttitaseeseen mahdollinen siirtyminen koettiin todella haasteelliseksi aikataulullisesti. Jos siirtyminen on datahubin ja

10 Muistio 10 (10) järjestelmävaihtojen kanssa päällekkäin, resurssimielessä nähdään siirtymäajankohta todella haastavana, jollei mahdottomana. Keskusteltiin myös siitä onko datahubin osalta otettu riittävästi huomioon varttitaseeseen siirtyminen. Puukangas lupasi viedä viestiä huolesta eteenpäin Fingridissä varttitaseasiaa hoitavalle taholle. 2 Kokouksen päätös Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Kokoukset vuodelle 2018 sovittiin pidettävän viikoilla: viikko 11 tai 12 viikko 23 tai 24 viikko 41 tai 42 Puheenjohtaja lähettää työryhmäläisille Doodle-kyselyn tarkemmista kokouspäivistä. Liitteet Esitysmateriaali Jakelu Prosessityöryhmä Heidi Uimonen