Valmistelutoimielin (VATE)-projektiryhmä Kokous 8/2017

Transkriptio

1 MUISTIO 1 Valmistelutoimielin (VATE)-projektiryhmä Kokous 8/2017 Aika torstai klo Paikka Etelä-Karjalan liitto, kokoustila Koivikko (4. krs) Kutsutut Varsinainen jäsen Varajäsen x Gunnar Leena Kaakkois-Suomen ELY-keskus Jyrki Karhula x Heinonen Markku Lappeenrannan kaupunki Markus Lankinen x Hokkanen Erkki Etelä-Karjalan pelastuslaitos Ulf Westerstråhle Karhula Tuula Eksote Merja Tepponen* x Kosonen Marja Eksote Merja Tepponen* x Kouvo Juha Kaakkois-Suomen TE-toimisto Tiia Piikki Kujansivu Alina Lappeenrannan kaupunki Juha Willberg x Mäkelä Johanna, poistui Kunnat Pekka Reiman* x Mäkelä Satu Kaakkois-Suomen ELY-keskus Jyrki Pitkänen x Sarlomo Sirkku Imatran kaupunki Terhi Karttunen x Siiskonen Keijo Eksote Liisa Mänttäri x Stoor Jussi Kunnat Pekka Reiman* x Viialainen Matti Etelä-Karjalan liitto Satu Sikanen *toimivat kahden varsinaisen jäsenen varajäseninä Muut osallistujat x Eerola Niina työntekijöiden edustaja Anne Saikko Kopra Jukka maakuntahallituksen puheenjohtaja, Heikki Järvenpää poliittisen seurantaryhmän edustaja x Vesterinen Marja-Liisa Eksoten hallituksen puheenjohtaja Pentti Salenius poliittisen seurantaryhmän edustaja x Tuimala Aija muutosjohtaja, valmistelija ja sihteeri 1. Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden toteaminen Puheenjohtaja avaa kokouksen ja todetaan läsnäolijat. Kokous avattiin esityksen mukaisesti. 2. Kokouksen esityslistan hyväksyminen Hyväksytään kokouksen esityslista. Hyväksyttiin esityksen mukaisesti.

2 MUISTIO 2 3. Edellisen kokouksen muistion hyväksyminen kokouksen muistio on toimitettu esityslistan liitteenä 1. Tarkastetaan edellisen kokouksen pöytäkirja ja hyväksytään se edellisen kokouksen kulun mukaisena. Hyväksyttiin esityksen mukaisesti. 4. Maakuntauudistuksen valtakunnallinen viikkokatsaus - valinnanvapauslain luonnos toimintamalleja henkilöliikenteen järjestämiseksi maakuntauudistuksessa, Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 46/ nimeämispyyntöjä Maakuntien Tilakeskus Oy:n asiakasneuvottelukunta Hetli Oy:n asiakasneuvottelukunta - rahoituspäätöstilanne - Merkitään tiedoksi ajankohtaiset asiat ja huomioidaan niiden vaikutukset valmisteluun. - Keskusteltiin valinnanvapausluonnoksen merkityksestä Etelä-Karjalassa. Eksote valmistelee lausuntoa ja se tuodaan VATE-projektiryhmään lausuntopyynnön käsittelyyn. Osallistujille sovittiin jaettavan jonotilasto, jossa Eksote pärjää erittäin hyvin.( ) Järjestäjän ja tuottajan organisointi, palveluohjaus, sosiaalipalvelujen toteuttaminen ja sote-keskusrakenne sekä laajan päivystyksen sairaalan toiminta puhuttivat kokouksessa. Myös kasvupalveluissa pohditaan samoja otsikoita, mutta erityisesti palvelutarpeiden arvioinnin toteutusta. VM:stä on kerrottu, että valinnanvapausmalli ei aiheuta muutoksia maakuntalakiin. - Osallistujille esiteltiin tiivistelmä Liikenneviraston selvityksestä. ALY- ryhmä käsittelee asiaa ja tuo valmistellun esityksen VATE-projektiryhmälle. Jatkossa tärkeää on, että maakunnan ja kuntien joukkoliikennejärjestelmät ovat yhteensopivat ja että matkojen yhdistely asukkaiden eduksi on mahdollista. - Palvelukeskusyhtiöiden asiakasneuvottelukuntien jäsenten nimeämiset vahvistetaan ensi kokouksessa, Eksote ilmoittaa Hetlin edustajan ja maakuntajohtajaa esitettiin Tilakeskukseen. - Rahoituspäätöstä ei ollut tullut kokoukseen mennessä. VM kuitenkin infosi issa, että maakuntien talousarvion laadinnan suositukset tulevat loka-marraskuussa, jonka jälkeen koetalousarvio ja- suunnitelma vasta keväällä Pirkanmaa järjestää poliittisesta päätöksenteosta ja valiokuntamallista teemapäivän, tilaisuuteen osallistuu Anni Laihanen sekä poliittisen ohjausryhmän edustaja Espoossa järjestetään työseminaari osallistuvasta budjetoinnista maakunnassa, tilaisuuteen esitetään osallistujaa talousryhmästä - Ministerivierailulla Lappeenrannassa (Vehviläinen) Tuomas Pöysti esitteli kiinteistöjen luovutukseen liittyvää korvausmenettelyä, on edelleen valmistelussa.

3 MUISTIO 3 - Maakuntien välillä käydään yhteistyöneuvotteluja, Etelä-Savoa ja Kymenlaaksoa on jo tavattu, ma on tapaaminen Pohjois-Karjalan edustajien kanssa Imatralla. Yhteistyötä tullaan jatkossa tarvitsemaan. 5. VATE-projektiryhmän teemoittainen valmistelu VATE-projektiryhmä kokousmuistio: pidettiin työseminaari, jonka pohjalta kaikki valmisteluun osallistuvat pääsivät työstämään maakunnan muodostamiseen liittyviä asiakokonaisuuksia. Teemaryhmät ovat tämän jälkeen työstäneet saatuja tuloksia ja sopineet tarkemmin jatkovalmisteluista. Teemat ovat osoittaneet tarpeellisuutensa, joten järjestäydytään ryhmiin koko esivalmistelun ajaksi. Mikäli tarve muuttuu, ryhmiä päivitetään uudelleen. Ryhmät ovat - Talous ja kiinteistöt - Hallinto ja henkilöstö - Konserni ja strategiat - Viestintä ja osallisuus - Palvelujen järjestäminen o Hyvinvoiva maakunta- palvelut o Kehittyvä maakunta- palvelut Henkilöstöjärjestöt ovat jo neuvotelleet omat edustajansa eri ryhmiin ja heidän esityksensä huomioidaan kokoonpanoissa. Valmisteluvastuut on nyt täytetty tämänhetkisen tarpeen mukaisesti sovituilla asiantuntijoilla ja projektitiimin rekrytoinneilla. Vajausta on tällä hetkellä vain talousosaajan sekä lakimiehen palveluista. Pääsopijajärjestöt ovat sopineet omassa kokouksessaan edustuksista eri teemaryhmissä. Hallinto- ja henkilöstöryhmään esitetään kahta jäsentä ja muihin ryhmiin yhtä jäsentä sekä kaikille varajäsenet. Lisäksi järjestöt esittävät, että jo esivalmisteluvaiheessa perustettaisi epävirallinen YT-toimielin, jotta valmistelu jatkuu hyvässä hengessä ja aikataulullisesti ripeästi sekä ennakoiden. Kokouksessa esitellään tarkempi päivitetty työnjakokuvaus teemaryhmien kommenttien perusteella. Työnjakokuvaus liitetään muistion liitteeksi 4. Hyväksytään valmistelun ryhmä- ja työnjaot sekä sovitaan puuttuvien resurssien hankinnasta. Sovitaan myös eri ryhmien VATEn käsittelyyn tulevien asioiden aikataulusta. Päätetään perustaa epävirallinen yt- toimielin KT Kuntatyönantajien ohjeistuksen mukaisesti.

4 MUISTIO 4 Aija Tuimala esitteli työryhmätyöskentelyn rakenteen ja puheenjohtajat kommentoivat valmistelua osaltaan. Kokouskäsittelyjen teemoja tarkennetaan vielä erikseen. Kaikki konkretisoivat työsuunnitelmiaan ja työnjakojaan, jotta tarvittavat materiaalit saadaan kokoon. Ryhmiin nimetään henkilöstöjäsenet järjestöjen esityksen mukaisesti. Hallinto- ja henkilöstö- ryhmän mukaan KT on pohtimassa palvelukanavaa maakuntavalmistelijoille. Asianhallinnan valtakunnallinen ryhmä on aloittanut ja Etelä-Karjalaa edustaa Matti Järveläinen. Konserni ja strategiat ryhmä jatkaa rakenteen miettimistä, myös yhtiöittäminen on mahdollista jatkossa. Talous ja kiinteistöt on keskustellut talousasiantuntijan avusta simulointiin liittyen. Nyt ryhmä käy läpi eri toimijoiden rahavirtoja ja talousjärjestelmiä. Palvelujen järjestäminen ei jakaannu alatyöryhmiin vaan tekee teemoittaista valmistelua pienryhmissä suoraan varsinaiselle ryhmälle käsiteltäväksi. Sote/hyvinvointiryhmä perustettaneen mahdollisesti ensi vuoden puolella. Viestintä ja osallisuus toteuttaa suunnitelmaluonnosta ja päivittää työnjakoja. Sovittiin, että Sirkku Sarlomo jatkaa viestintäryhmän puheenjohtajana. Alina Kujansivu on muuten valmistelussa mukana ja ottaa erityistä roolia vaalien toteuttamisen suunnitteluun liittyen. Simulointiin tarvitaan erilinen työrukkanen sekä erikseen nimettävät ministeriönaloja vastaavat yhteyshenkilöt. Mukaan työrukkaseen nimetään Jussi Stoor ja Liisa Mänttäri. Leena Gunnar esitti, että viestintä ja osallisuus-ryhmässä ELY-keskuksen edustajansa voisivat olla viestinnän ammattilaisia, jotta Hanna Kailasto voi osallistua strategian ja simuloinnin tehtäviin. ALY-ryhmään hän esitti mukaan Pertti Perttolaa itsensä sijaan. Hyväksyttiin pääsopijajärjestöjen esitys esivalmisteluvaiheen epävirallisesta yt-toimitkunnasta, joka päätettiin nimittää KT:n ohjeistuksen mukaan. Valmistelijaresurssit ovat järjestäytyneet pääosin, mutta pulaa valmisteluresurssina on vielä talousasiantuntijan sekä lakimiehen osalta. Kumpaakin etsitään vielä sisäisesti, mutta mikäli ensi kokoukseen mennessä ei ole ratkaisua, etsitään talousasiantuntija ulkoa ja lakimiespalvelua hankitaan valmistelun tueksi Maakuntahallituksen kokouksessa hyväksyttiin yllä mainitut esitykset maakunnan liiton omarahoitusosuudesta sekä yt-toimielimen perustamisesta. Henkilöstöjärjestöt esittivät edustajikseen liitteen 2 mukaisia henkilöitä.

5 MUISTIO 5 VATE-projektiryhmä jatkaa asian käsittelyä Merkitään tiedoksi maakuntahallituksen päätökset maakuntauudistusasioista Nimetään epäviralliseen yt-toimielimeen VATE-projektiryhmän edustajat Päätetään linjata lisäksi, että miten talousasiantuntijan sekä lakimiehen osaamista vahvistetaan valmistelussa. Todetaan alustava kokousteemoitus loppusyksyn kokouksille liitteen 3 mukaisesti. Nimettiin epäviralliseen yt-elimeen VATE-projektiryhmän työnantajien edustajina seuraavat jäsenet: Eksote - Keijo Siiskonen ELY-keskus - Leena Gunnar Etelä-Karjalan liitto Matti Viialainen Kuntien edustaja- Päivi Savilampi Pelastuslaitos- Sampsa Lintunen TE-toimisto- Juha Kouvo Lisäksi päätettiin, että epävirallisessa yt-elimessä läsnäolo- ja puheoikeus on myös yhdellä Pardian edustajalla, jolle voidaan nimetä myös varaedustaja. Kun VATE saa toimeenpanolain mukaisen virallisen asemansa se asettaa väliaikaisen yt-elimen. Tällöin toimielimen kokoonpanossa noudatetaan KT Työnantajien ja pääsopijajärjestöjen sopimia linjauksia. Järjestöt ovat lisäksi esittäneet toiveen, että varajäsenelle toivotaan läsnäolo- ja puheoikeutta palvelujen järjestämisen työryhmän kokouksissa aina. Näin turvataan laajempi henkilöstönäkemys valmisteluun. VATE-projektiryhmä hyväksyi ehdotuksen. Puuttuvista valmistelijaresursseista sovittiin, että maakunnan liitto ja Imatran kaupunki sopivat 20 % lakimiesasiantuntijan käytöstä maakuntauudistuksen valmistelun tueksi. Maakunnan liitto järjestelee hallinto- ja kehittämisjohtajan tehtävien hoidon siten, että se mahdollistaa alkaen 100 % talousasiantuntijan työpanoksen siirron maakuntavalmisteluun. Käytiin läpi päivitetty luonnos (päivitetty liite 3) syksyn kokouksista siten, että ei ole VATEn kokousta ja on kalenterissa vain varalta. Teemana luonnokseen lisätään Leena Gunnarin päivitys valtion lupa- ja valvontavirasto Luovan perustamisesta. Muutosjohtaja varmistaa vielä kokouskohtaiset esittelyt ja sopii niistä tarkemmin. Esittäjiltä toivotaan noin 10 min tiivistä esitystä keskeisistä linjausta vaativista asioista ja valmistelun etenemisestä.

6 MUISTIO 6 6. Palvelusetelikokeilujen laajentaminen ja kokeilujen valtionavustuksen hakeminen Hallitus on tehnyt syyskuussa 2017 päätöksen jo käynnissä olevien palvelusetelikokeilujen laajentamisesta sekä siitä, että myös uusia alueita voidaan ottaa mukaan kokeiluihin. Uusien alueiden mukaantulo ja valtionavustuksen saaminen edellyttävät toimijoilta laajapohjaista kokeilusuunnitelmaa. Valtion vuoden 2017 talousarvioon on varattu 20 miljoonan euron määräraha valinnanvapauspilottien toteuttamiseen. Tätä määrärahaa voidaan käyttää osaksi myös palvelusetelikokeiluihin. Palvelusetelikokeiluissa mukana olevat organisaatiot ja kokeiluihin mukaan haluavat uudet toimijat voivat hakea valtionavustusta laajennukseen tai uuteen kokeiluun sosiaali - ja terveysministeriöltä. Valtionavustushaku päättyy Kokeiluaika kestää vuoden 2018 loppuun saakka. Kokeilut voivat jatkua vuonna 2019 erikseen sovittavalla tavalla. Rahoitus myönnetään hankehallinnoijalle. Palvelusetelikokeilun laajennus ei poissulje mahdollisuutta hakea valinnanvapauspilotteihin. Kokeilun toteuttavat yhteistyössä kuntien ja kuntayhtymien kanssa yritykset sekä järjestöt ja muut kolmannen sektorin palveluntuottajat. Kokeiluhankkeen tulee tarjota sisällöllisiä ratkaisuja valinnanvapauden toteuttamiseen sosiaali- ja terveyspalveluissa hallituksen linjauksiin pohjaten. Palvelusetelikokeilua voidaan esittää laajennettavaksi nykyistä väestöpohjaa kasvattamalla, lisäämällä kokeilun piirissä olevia palveluja voimassa olevan lainsäädännön puitteissa (mm.palvelusetelilaki 569/2009 ja asiakasmaksulaki 734/1992) tai laajentamalla uusille maantieteellisille alueille. Kokeilu on toteutettava riittävän suurella asukasmäärällä. Laajuuskriteerit arvioidaan hakemuskohtaisesti. Asukkaat tulee valita kokeiluun niin, ettei kuntalaisten yhdenvertaisuus vaarannu. Laajennus voi tarkoittaa myös henkilökohtaisen budjetin kokeilun mukaan ottamista. Henkilökohtaisen budjetin kokeilussa tavoitteena on erityisesti henkilökohtaisen budjetin käyttämiseen liittyvän palveluprosessin (muun muassa palvelutarpeen arviointiin perustuvan asiakassuunnitelman teon ja budjetin laskemisen) mallintaminen sekä seurantajärjestelmän kehittäminen. Keskeistä olisi kasvattaa asiakkaan roolia palveluista päättämisessä sekä palvelujen sisällön rakentamisessa ja seurannassa asiakkaan tarpeita vastaavaksi. Henkilökohtaisen budjetoinnin kokeilu osana palvelusetelikokeilua Eksote ei ole aiemmin ollut mukana palvelusetelipilotissa, mutta on hakenut mukaan valinnanvapauspilotteihin myös henkilökohtaisen budjetin osalta. Etelä-Karjalassa palvelusetelikokeiluun valmisteltu henkilökohtaisen budjetin kokeilu eohjat tukee valinnanvapauspilottien toimeenpanoa rakentaen toimintamallia, - prosesseja ja ICT-ratkaisuja toimivan asiakassuunnitelmaan perustuvan mallin käynnnistymiselle. Projekti toteutetaan kokeillen, testaten ja käyttöönottaen. Henkilökohtaisen budjetin kokeilussa tavoitteena on kokeilla palvelujen uudenlaista suunnittelun ja toteuttamisen tapaa, eikä siinä erikseen valita palvelujen tuottajia ko-

7 MUISTIO 7 keiluun. Asiakas valitsee suunnitelmansa ja sen pohjalta saamansa päätöksen perusteella tuottajan itse tarjolla olevista, edellytykset täyttävistä tuottajista. Nykylainsäädännön edellyttämien palvelujen tuottamista koskevien lupien ja rekisteröimisen tulee myös olla kunnossa ennen pilotin alkamista edellä tarkoitettujen palvelujen osalta. Kokeilun yhtenä tavoitteena on asiakas- ja palveluohjauksen toimintamallien ja välineiden kehittäminen. Henkilökohtaisen budjetin kokeilussa budjetti otettaisiin käyttöön ensisijaisesti asiakkaille, joilla on oikeus saada sosiaali- tai terveyspalveluja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain(980/2012), vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain (380/1987) tai kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (519/1977) perusteella, ja joilla on jatkuvaa ja laaja-alaista avun tai tuen, taikka hoidon ja huolenpidon tarvetta, ja jotka pystyvät joko itse tai tuettuna suunnittelemaan ja hankkimaan omat palvelunsa. Kokeilussa mukana olevat palvelut määrittyvät yksilökohtaisesti asiakkaan tarpeiden ja asiakassuunnitelman mukaan. Kokeilun piiriin voi kuitenkin kuulua vain sellaisia palveluja, joita on kokeilualueella saatavissa yksityisiltä palveluntuottajilta tai järjestötaustaisilta toimijoilta. Kaikkia asiakkaan tarvitsemia palveluita ei kuitenkaan tarvitse toteuttaa henkilökohtaisen budjetin piiriin kuuluvana. Tavoiteltavaa on kehittää kokeiluissa henkilökohtaisen budjetin edellyttämiä sähköisiä ratkaisuja, kuten budjetin seurannan työkaluja. Järjestäjä korvaa palveluntuottajalle korvauksen palvelun tuottamisesta henkilökohtaiseen budjettiin määritellyn summan mukaisesti. Korvaus määräytyy kokeiluun osallistuvien kuntien yhdessä sopiman laskentamallin mukaan. Henkilökohtaisen budjetin osalta on tarkoitus tuottaa tietoa myönnetyistä budjeteista ja budjettien toteumasta kansalliseen valinnanvapauden tiedonhallintapalveluun. Myönnetyistä seteleistä ja maksatustapahtumista tulee tuottaa tieto Kelan järjestelmään (ja mm. maksukattojen yhtenäistämistä varten). Mahdolliset asiakasportaalit tulee integroida käyttöliittymätasolla Omakantaan. Henkilökohtaisen budjetin pilotissa tavoitteena on erityisesti henkilökohtaisen budjetin käyttämiseen liittyvän palveluprosessin (mm. asiakassuunnitelman teko ja budjetin laskemisen) mallintaminen sekä seurantajärjestelmän kehittäminen. Henkilökohtaisen budjetin pilotissa keskiössä on pilotoida asiakkaan roolin kasvattamista palveluista päättämisessä sekä palvelujen sisällön rakentamisessa asiakkaan tarpeita vastaavaksi. Pilotissa voisi olla mukana alkuvaiheessa muun muassa tuetun asumisen asiakkaiden tukipalvelut ja hoiva, omaishoitoperheet, vammaishuollon tietty ryhmä ja paljon palveluja käyttävät. Palvelut täydentyisivät kokeilun edetessä. Pilotin aikataulu 12/ , voi jatkua mahdollisesti erikseen sovittavalla tavalla Yksityisten palvelun tuottajien valinta pilottiin Henkilökohtaisen budjetin pilotissa pilotissa pilotoidaan palvelujen uudenlaista suunnittelun ja toteuttamisen tapaa, eikä siinä erikseen valita palvelujentuottajia kokeiluun. Asiakas valitsee asiakassuunnitelmansa ja sen pohjalta saamansa päätöksen perusteella tuottajan itse tarjolla olevista, edellytykset täyttävistä,

8 MUISTIO 8 tuottajista. Kokeiluun osallistuvalta taholta edellytetään 20 % omarahoitusosuutta. Valtionavustusta saa käyttää kokeilun hallinnointiin, tietojärjestelmiin ja kokeiluista aiheutuvaan kustannusten lisäykseen. Pilotin kokonaiskustannukset ovat ja omarahoitusosuus siitä Omarahoitusosuus muodostuu pääosin oman työn osuudesta. Eksoten hallitus käsittelee asiaa kokouksessaan. Marja Kosonen kertoo valmistelusta tarkemmin. Merkitään katsaus tiedoksi. Marja Kosonen esitteli ppt- tiivistelmän, joka liitetään muistion liitteeksi 4. Eksoten hallitus päätti hakea palvelusetelikokeiluun, jossa nykyinen lainsäädäntö on pohjana. Suunnitelma on viimeisteltävänä ja se sisältää merkittävän erillisen ICTsuunnitelman. Asiaan liittyy nykyisiäkin hankkeita, joissa pienimuotoisesti ko. asiaa kokeillaan. Tämän hankkeen tarkoituksena on luoda pohjaa laajemmalle seteleiden käytölle. Asiakkaiden tahtotila ja markkinat määrittelevät hankkeen tulokset, joilla on merkittävä vaikutus valinnanvapauskäytäntöjen laajentumiseen tulevaisuudessa. 7. Muut asiat - Tuottavuutta ja työhyvinvointia Etelä-Karjalassa hanke on alkanut ja muutosvalmentaja Piia Bräysy on aloittanut työskentelyn. Hankeen ohjausryhmään pyydettiin VATEn edustusta, johon nimettiin muutosjohtaja Aija Tuimala. - SOLE tilannekatsaus/muistutus tuntien kirjaamisesta ennen kuun vaihdetta kuntajohtajakokouksen terveiset: keskustelua käytiin Saitan tulevasta omistusrakenteesta pitkällä tähtäimellä. Liitto, Lappeenrannan kaupunki, Imatra, Eksote ja Saita kutsutaan yhteiseen neuvotteluun asiasta. Keskustelua jatketaan siten, että turvataan kuntien ja maakunnan tarpeet sekä toiminnan tehokkuus. - Eksoten rahoitusneuvottelut ovat edelleen käynnissä ja tilannetta seurataan, jotta neuvottelujen vaikutukset maakunnan talouteen tiedetään poliittisen ohjausryhmän terveiset: Valiokuntamallia ja sen sopivuutta arvioidaan poliittiseen johtamiseen seurantaryhmän järjestäytyminen ja kokousaikataulu: Yksi kokous sovitaan vielä ennen joulua ja työseminaari alkuvuodelle. - Kokousaikataulu keväälle: kalenterivaraus 11.1 alkaen joka torstai klo Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo