IDÄNTALOUKSIEN VIIKKO

Transkriptio

1 1996 IDÄNTALOUKSIEN VIIKKO Venäjää, Baltian maita ja muita siirtymätalouksia koskevia keskeisiä taloustapahtumia vuonna 1996 SUOMEN PANKKI. BANK OF FINLAND Idäntalouksien yksikkö. Unit for Eastem European Economies

2 1996 IDANTALOUKSIEN VIIKKO Venäjää, Baltian maita ja muita siirtymätalouksia koskevia keskeisiä taloustapahtumia vuonna 1996 SUOMEN PANKKI. BANK OF FINLAND Idäntalouksien yksikkö. Unit for Eastem European Economies

3 Idäntalouksien yksikkö Pekonen Kari p yksikön päällikkö Korhonen Iikka p Venäjän rahoitusjärjestelmä Baltia Korhonen Vesa p Venäjän talouden kehitys ja talouspolitiikka Venäjän ulkoiset taloussuhteet EU:n idänsuhteet Pautola Niina p Baltia EU:n idänsuhteet Rautava Jouko p Venäjän talouden kehitys ja talouspolitiikka Venäjän rahoitusjärjestelmä Venäjän talouden rakennemuutos Sutela Pekka p Venäjän talouden kehitys ja talouspolitiikka Venäjän ulkomaiset taloussuhteet Baltia Tekoniemi Merja p Venäjän talouden kehitys ja talouspolitiikka lähialueet Venäjän rahoitusjärjestelmä Tietopalvelut Harell Timo Määttä Päivi Saajasto Tiina Yksikön sihteeri Päivi Pellikka Yksikön julkaisut lehtiseuranta kirjasto, tiedonhaut tilastot, tietokannat sihteerin tehtävät p p p p Idäntalouksien viikko (suomenkielinen kooste kuluneen viikon tapahtumista, ilmestyy perjantaisin). Saatavana myös nidottuina vuosikertoina Idäntalouksien katsauksia Kirjat Idäntalouksien katsauksien artikkeleista ja yksikön julkaisemista kirjoista on luettelo tämän julkaisun lopussa. Idäntalouksien yksikön julkaisut ovat maksuttomia. maus Päivi Pellikka Suomen Pankki, PL 160,00101 Helsinki Puh (*1831) Fax x.400 G=Paivi;S=Pellikka;P=bofnet;A=mailnet;C=fi Iilternet www <= Idäntalouksien viikko -julkaisun osoite

4 SUOMEN PANKKI Idäntalouksien yksikkö Iikka Korhonen IDÄNTALOUKSIEN VIIKKO 1 Venäjän vienti on kasvanut edelleen nopeasti, mutta tuonnin kasvu lännestä on vaimentunut. Venäjän tilastokomitean mukaan Venäjän vienti kasvoi tammi-lokakuussa 1995 dollareina mitattuna yli 20 % edellisen vuoden tammilokakuusta. Kokonaistuonnin arvo lisääntyi 15 %. Venäjän kauppatase osoitti lähes 19 mrd. dollarin ylijäämää IVY:n ulkopuolisten maiden kanssa ja 1.4 mrd. dollarin alijäämää IVY -maiden kanssa. Lukuihin sisältyvät tilastoviranomaisten arviot yksityishenkilöiden harjoittamasta ulkomaankaupasta. Vienti IVY:n ulkopuolisiin maihin oli tammi-lokakuussa yli 53 mrd. USD ja lisääntyi 30 %. Tuonti näistä maista oli arvoltaan runsaat 33 mrd. USD ja kasvoi 14 %. Venäjän ulkomaankaupan tilastoinnissa käytetyn US-dollarin kurssi kuitenkin laski vuonna 1995 suhteessa eurooppalaisiin valuuttoihin. ECU :issa mitattuna Venäjän vienti IVY:n ulkopuolelle lisääntyi siten vajaat 20 % ja tuonti puolestaan kasvoi alle 4 %. Venäjän vienti muihin IVY-maihin väheni dollari arvoltaan 5 % tammi-lokakuussa ja tuonti niistä kasvoi lähes 20 %. IVY -maiden osuus koko viennistä pieneni 18 prosenttiin ja niiden osuus Venäjän koko tuonnista nousi hieman, 28 prosenttiin. Venäjän energiatoimitukset IVY -maille ovat vähentyneet tuntuvasti, kun taas energian vienti muihin maihin on edelleen lisääntynyt. Venäjän vaalien viralliset tulokset. 17. joulukuuta pidettyjen parlamenttivaalien lopullinen paikkajako on seuraava: Venäjän kommunistinen puolue 157, Viktor Tsherdomyrdinin Kotimme on Venäjä 55, Vladimir Zhirinovskin Liberaalidemokraattinen puolue 51, Grigori Javlinskin Jabloko 45, Agraaripuolue 20, Venäjän demokraattinen valinta 9, Valta kansalle 9, Venäläisyhteisöjen kongressi 5 ja Venäjän naiset 3. Muiden puolueiden edustajat saivat yhteensä 19 edustajaa, ja riippumattomina parlamenttiin valittiin 77 edustajaa. Venäjän kuukausi-inflaatio 3.2 % joulukuussa. Kuluttajahintaindeksi nousi 3.2% marraskuusta joulukuuhun. Vuositasolla inflaatio oli 131%. Joulukuun inflaatio oli Venäjän alhaisin talousuudistusten alkamisen jälkeen. Sergei Aleksashenko Venäjän keskuspankin varapääjohtajaksi. Aleksashenko on aiemmin toiminut mm. apulaisvaltiovarainminiterinä. Mainittakoon myös, että hän toimi vierailevana tutkijana Suomen Pankin Idäntalouksien yksikössä kuusi kuukautta vuoden 1992 alusta. Venäjän hallitus sai 6000 miljardia ruplaa yksityistämisestä Tämä summa (noin 1.3 miljardia dollaria) on 3300 miljardia ruplaa vähemmän kuin viime vuodelle oli budjetoitu. Lisäksi suurin osa tästä summasta, 4700 miljardia ruplaa (noin miljardi dollaria), tuli ohjelmasta, jossa hallitus lainasi sijoittajille rahaa omistamiaan osakkeita vastaan. Koska hallitus voi halutessaan maksaa lainan takaisin ja lunastaa osakkeet itselleen, ei ohjelmaa voida välttämättä pitää edes yksityistämisenä.

5 2 16% Venäjän suurimmasta öljy-yhtiöstä myytiin. Venäläinen sijoitusyhtiö Nikoil voitti 16% osuuden Venäjän suurimmasta öljy-yhtiöstä, Lukoilista. Nikoil voitti osuuden lupaamalla sijoittaa yhtiöön 800 miljardia ruplaa (noin 170 miljoonaa dollaria). Venäjällä epäillään kuitenkin yleisesti, että Lukoil itse omistaa Nikoilin välikäsien kautta, eli yhtiö osti kaupassa itseään. Tämä luonnollisesti lisää Lukoilin toimivan johdon määräysvaltaa. Lisäksi Lukoil ja Imperial Bank saivat joulukuussa haltuunsa 5% Lukoilin osakkeista lainaamalla rahaa valtiolle. Ukraina ja Venäjä kiistelevät öljy toimituksista. Ukraina ja Venäjä syyttävät toisiaan Länsi-Eurooppaan menevien raakaöljy toimitusten pysähtymisestä. Ukrainalaisten viranomaisten mukaan Venäjän energiaministeriö ei salli venäläisten öljy-yhtiöiden toimittaa öljyä putkeen, mutta venäläisten mukaan katkon on aiheuttanut ukrainalaisten yksipuolinen päätös nostaa tullimaksuja. Katkon takia öljy toimitukset Tsekin tasavaltaan ja Slovakiaan ovat pysähtyneet. Venäjä aloitti kuitenkin toimitukset Unkariin torstaina. Öljy toimitukset keskeytyivät samalla tavalla vuoden 1995 alussa. Osapuolten on määrä neuvotella asiasta lähipäivinä. Liettuan parlamentti päätti suljettujen pankkien uudelleenavaamisesta. Liettuan parlamentin päätöksen mukaan kahden suljetun pankin, Innovation Bankin ja Litimpeks Bankin, toiminta aloitetaan uudelleen. Päätöksen mukaan valtio takaa pankkien talletukset. Toisaalta pankkien osakkeenomistajat saattavat menettää omistuksensa. Liettuan kaksi suurinta pankkia suljettiin juuri ennen joulua, ja niiden johtajat pidätettiin, kun heitä epäiltiin suurista kavalluksista pankeissa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että pankkikriisi ei ole leviämässä talletuspakona muihin pankkeihin; niissä talletusten määrä on pysynyt osapuilleen ennallaan. Latvian budjetin loppusumma noin 975 miljoonaa latia.latvian valtiovarainministeri Aivars Kreitussin mukaan valtion ja kuntien konsolidoidun budjetin loppusumma on noin 975 miljoonaa latia (noin 7.9 miljardia markkaa). Arvio budjetin alijäämästä vaihtelee 61 ja 87 miljoonan latin välillä. Kreituss ennustaa, että Latvian parlamentti hyväksyy budjetin helmikuun puolivälissä. Latviassa yksityistettiin 230 yhtiötä yksityistetystä yhtiöstä maksettiin yhteensä 37.3 miljoonaa latia (300 miljoonaa markkaa). Käteisenä yhtiöistä maksettiin 15.5 miljoonaa latiaja loput 21.8 miljoonaa yksityistämiskuponkeina. Latvian yksityistämisviraston mukaan yksityistettävien yrityksien uudet omistajat ovat sitoutuneet investoimaan yrityksiin 18.3 miljoonaa latia. Baltian maista yksityistäminen on edennyt hitaimmin juuri Latviassa.

6 SUOMEN PANKKI Idäntalouksien yksikkö Timo Harell IDÄNTALOUKSIEN VIIKKO 2 Jevgeni Primakov Venäjän ulkoministeriksi. Presidentti Boris Jeltsin nimitti tiistaina 9. tammikuuta Venäjän uudeksi ulkoministeriksi ulkoisen tiedustelupalvelun päällikön Jevgeni Primakovin. Primakov seuraa tehtävässä viime viikolla eronnutta Andrei Kozyrevia, joka valittiin joulukuun vaaleissa kansanedustajaksi Venäjän duumaan. Primakovin, 66, taloustieteen tohtorin ja Lähi-idän tuntijan, valinta ulkoministeriksi oli yllätys. Primakov toimi Brezhnevin aikana mm. Pravdan erikoistoimittajana Lähi-idässä ja kansainvälisten asioiden instituutin IMEMOn johtajana. Gorbatshovin aikana hän oli presidentin läheinen ulkopoliittinen avustaja. Hän ehti toimia myös korkeimman neuvoston liittoneuvoston puheenjohtajana ja lyhyen aikaa KGB:n varapäällikkönä. Asiantuntijat arvelevat Venäjän ulkopolitiikan muuttuvan Primakovin myötä enemmän aikaisempaa joustamattomaksi, vaikka presidentti Jeltsin on vakuutellut ulkopoliittisen linjan muuttumattomuutta. Andrei Kozyrevia oli parlamentissa jo pitkään moitittu liiallisesta länsimielisyydestä. Primakovin seuraajaksi ulkoisen tiedustelupalvelun päälliköksi nimitettiin hänen varamiehensä Vjatsheslav Trubnikov. Tshetshenian tilanne on kärjistymässä uudelleen. Tshetshenian kriisi, Venäjän viime vuoden näkyvin sisäpoliittinen ongelma ja presidentti Boris Jeltsinin henkilökohtaisen suosionlaskun suurin aiheuttaja, on jälleen kiristymässä. Tshetsheenikapinalliset tekivät tiistaina uuden ihmisuhreja vaatineen panttivankiiskun tasavaltansa ulkopuolelle, tällä kertaa dagestanilaiseen Kizljarin kaupunkiin. Kaappaajat vaativat jälleen venäläisjoukkojen vetämistä Tshetsheniasta. Moskovan Tshetsheniassa puolipakolla järjestämät duuman vaalit, moskovalaismielisen Doku Zavgajevin valituttaminen tasavallan päämieheksi ja tämän joulukuussa Moskovan kanssa solmima sopimus Venäjän federaation ja Tshetshenian tasavallan välisistä suhteista eivät ole rauhoittaneet tilannetta. Presidentti Jeltsin esti vetollaan lain Venäjän keskuspankin liikepankkiomistuksista. Parlamentti hyväksyi viime vuoden lopulla lain, jonka mukaan keskuspankki saa omistaa osuuksia liikepankeista vuoteen 2000 saakka (kts. Idäntalouksien viikko 51/95). Keskuspankki omistaa tällä hetkellä 51 % Venäjän suurimmasta pankista, Sberbankista, ja 96.8% maan toiseksi suurimmasta pankista, Vneshtorgbankista. Presidentti Jeltsin on kuitenkin käyttänyt vetoaan, eikä laki näin ollen tule voimaan. Voimassaolevan lain mukaan keskuspankin olisi pitänyt luopua liikepankkiomistuksistaan tämän vuoden alussa. Jeltsinin mukaan Sberbankin yksityistäminen vaatii erillisen lain. Venäjän keskuspankki peruutti luvan 315 pankilta Viime vuonna Venäjän keskuspankki peruutti luvan 315 pankilta, eli 12 prosentilta kaikista Venäjän pankeista. Tällä hetkellä keskuspankki harkitsee vielä 96 pankin luvan peruuttamista. Lupia peruttiin erityisesti elokuun likviditeettikriisin jälkeen. Eräs yleinen syy pankkiluvan menettämiseen oli lainojen myöntäminen pankin omistajille hyvin alhaisella korolla. Keskuspankin edustajien mukaan sen tutkimista pankeista 80 prosentissa havaittiin lainrikkomuksia. Venäjällä on edelleen noin 2500 pankkia, mutta suurin osa niistä on hyvin pieniä.

7 2 Venäjän osakemarkkinoiila laskua Viime vuosi ei välttämättä ollut hyvä aika sijoittaa venäläisiin osakkeisiin. Vuoden alkukuukausina osakemarkkinat romahtivat lähes 40% toipuakseen kesällä lähellä vuoden alun tasoja. Varsin pian ruplan kurssin kiinnittämisen jälkeen osakkeiden hinnat lähtivät taas laskuun, ja vuoden lopussa ne olivat keskimäärin noin 30% halvempia kuin vuoden alussa. Syitä laskuun on useita: Korkea korkotaso pienentää kaikkien muiden sijoitusmuotojen houkuttelevuutta, venäläisten yritysten tuottama tilinpäätösinformaatio ei välttämättä ole kovinkaan luotettavaa ja lisäksi poliittinen epävarmuus lisääntyi duuman vaalien yhteydessä. Lisäksi tapa, jolla useita yhtiöitä on yksityistetty suoraan toimivan johdon käsiin, on omiaan herättämään epäluottamusta ainakin ulkomaalaisten sijoittajien keskuudessa. Nähtäväksi jää, miten nämä tekijät vaikuttavat osakemarkkinoihin tänä vuonna. Mikäli inflaatio jää alhaiseksi, korot todennäköisesti laskevat. Ainakin osa venäläisistä yrityksistä nähtävästi pyrkii antamaan entistä laajempaa ja luotettavampaa informaatiota toiminnastaan, ja ainakin osaksi näitä pyrkimyksiä siivittää halu päästä kansainvälisille pääomamarkkinoille. Lisäksi itse kaupankäynti helpottui vuoden 1995 aikana, eikä osakkeiden rekisteröinnisäkään ilmeisesti ole enää ongelmia suurimpien yritysten kohdalla. Toisaalta poliittinen epävarmuus kasvaa presidentinvaalien lähestyessä, koska Venäjällä presidentin valta on selvästi suurempi kuin duuman. Talouspolitiikan tuleva suunta on siis epävarma. Viron keskuspankki noteeraa lyhyitä markkinakorkoja. Viron keskuspankki alkoi noteerata talibor- ja talibid-korkoja (Tallinn Interbank Offered Rate ja Tallinn Interbank Bid Rate) keskiviikkona Noteeraukset perustuvat viiden suurimman pankin tarjouksiin rahamarkkinoilla viikon, kuukauden ja kolmen kuukauden maturiteeteissa. Keskiviikkona viikon talibor oli 4.98%, kuukauden 6.03% ja kolmen kuukauden 8.50%. Liettuan keskuspankin pääjohtaja eroaa. Liettuan keskuspankin pääjohtaja Kazys Ratkevicius jätti eroanomuksensa maanantaina 8.1. Eron takana on Liettuan pankkikriisi. Kaksi suurinta pankkia on suljettu toistaiseksi, ja niiden johtoa epäillään kavalluksista. Pankkikriisistä on tullut myös poliittinen kriisi. Oppositio on vaatinut äänekkäästi pääministeri Adolfas Slezeviciuksen eroa ja syyttänyt hänen hallitustaan pankkikriisistä. Parlamentin asettaman komitean mukaan keskuspankin ja hallituksen toiminta aiheutti pankkikriisin, ei suljettujen pankkien johdon toiminta. Sekä pääministeri että keskuspankin eroava pääjohtaja kiistävät syytökset. Hallituksen mukaan suljettujen pankkien erityistilintarkastukset päättyvät 20. tammikuuta, ja helmikuun alussa tiedetään, mihin toimenpiteisiin ryhdytään pankkien toiminnan jatkamiseksi. Hallituksen lupauksien mukaan tallettajien rahat eivät ole vaarassa. Liettuassa Baltian maiden nopein inflaatio Liettuassa kuluttajahintojen nousu oli 35.7% vuonna Virossa inflaatio oli 28.9% ja Latviassa ainoastaan 23.1%. Kaikissa maissa inflaation odotetaan hidastuvan Tämä olisi todennäköisesti tarpeellista maiden kiinteiden valuuttakurssien sekä Viron ja Liettuan currency board -järjestelmien takia: Mikäli valuutoista tulee korkean inflaation takia yliarvostettuja, tapahtuu sopeutuminen valuuttavarannon ja siten kierrossa olevan rahan määrän pienentymisen kautta. Tämä voi puolestaan aiheuttaa varsin korkeat reaalikorot, joilla saattaa olla varsin ikäviä seurauksia tuotannolle.

8 SUOMEN PANKKI Idäntalouksien yksikkö Iikka Korhonen IDÄNTALOUKSIEN VIIKKO 3 Venäjän valtionbudjetti tälle vuodelle on julkistettu. Federaation budjetti, joka hyväksyttiin edellisistä vuosista poiketen jo ennen budjettivuoden alkua, tähtää siihen, että vuonna 1995 aloitettua tiukennettua finanssipolitiikkaa jatketaan. Vajetavoitteeksi on alkaneena vuonna vahvistettu vajaat 4 % BKT:sta, kun tavoite viime vuonna oli noin 5 % BKT:sta. Vuonna 1995 toteutunut vaje oli joulukuussa tehdyn tarkistetun arvion perusteella runsaat 3 % BKT:sta. Tänä vuonna vajeesta lähes kaksi kolmasosaa pyritään rahoittamaan kotimaasta. Loppu katetaan ulkomailta, mikä edellyttää 6-7 miljardin dollarin lainanottoa. Budjettilaskelmien ja niihin liittyvän talousennusteen mukaan federaation budjettitulojen osuus BKT:sta kasvaisi 15 prosenttiin ja budjettimenojen osuus nousisi 19 prosenttiin. Mikäli inflaatio toteutuisi talousennusteen mukaisesti, budjettitulot ja -menot kasvaisivat reaalisesti hieman, kun alustavan arvion mukaan reaaliset budjettitulot vähenivät vuonna 1995 toistakymmentä prosenttia ja reaalimenot vähenivät taloutta vakautettaessa noin kolmanneksella. Tänä vuonna valtion velanhoitomenojen osuus budjetin kokonaismenoista kuitenkin kasvaa paljon (13 prosenttiin). Tämä koskee erityisesti kotimaisen velan hoitoa. Muihin budjettimenojen pääeriin ei näin ollen ole luvassa reaalikasvua lukuun ottamatta oikeuslaitosta ja valtion turvaorganisaatioita. Budjettituloissa välillisen verotuksen osuuden on määrä kasvaa tänä vuonna paljon, yli 50 prosenttiin: yli kolmannes kertyyarvonlisäverosta ja valmisteverojen osuus kaksinkertaistuu 13 prosenttiin. Näiden lisäksi tuonti- ja vientitulleista on määrä kertyä runsaat 10 % budjettituloista. Budjettilaskelma ei heijasta Venäjän aiempaa tavoitetta luopua vientitulleista melko pian. Yrityksiltä perittävän voittoveron osuus budjettituloista pienenee 16 prosenttiin. Valtion omaisuuden yksityistämisestä odotetaan kertyvän alle 4 % budjettituloista. Budjetissa valtion kotimaiselle velalie asetettu yläraja on noin 15 prosenttia tälle vuodelle ennustetusta BKT:sta. Valtion ulkomaisen velan on määrä säilyä melko tavalla ennallaan ja olla tämän vuoden lopussa korkeintaan 124 miljardia dollaria, mikä ruplan nykykurssilla merkitsisi 25 prosenttia ennustetusta BKT:sta. Uudistusmielisiä pois Venäjän hallituksesta. Venäjän 1. varapääministeri Anatoli Tshubais, 40, erosi tehtävistään tiistaina 16. tammikuuta, koska oli omien sanojensa mukaan menettänyt presidentin luottamuksen. Tshubaisin tehtävänä hallituksessa oli johtaa Venäjän talousuudistusta ja maailmanhistoriassa ainutkertaisen laajaa valtionomaisuuden yksityistämistä. Häntä oli viime aikoina toistuvasti arvosteltu mm. liian kireästä rahapolitiikasta, valtionsektorin suurista palkanmaksuviiveistä, köyhyyden lisääntymisestä ja syksyllä 1995 toteutetusta "osakkeita lainaa vastaan" -ohjelmasta. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan Tshubais uhrattiin Boris Jeltsinin tien tasoittamiseksi ensi kesän presidentinvaaleihin. Asiantuntijat pohtivat myös, vaikuttaako Tshubaisin ero Venäjän uudistuslin-. jaan ja sitä kautta Kansainvälisen valuuttarahaston kanssa käytäviin neuvotteluihin yhteensä 9 mrd. dollarin luotoista. Tshubais oli hallituksessa viimeinen vuonna 1991 valokeiloihin nousseesta Jegor Gaidarin johtamasta uudistajien ryhmästä. Myös valtionomaisuuskomitean puheenjohtaja (yksityistämisministeri) Sergei Beljajev ja salkuton ministeri Nikolai Travkin erosivat hallituksesta tultuaan valituiksi Venäjän duumaan. Jo aiemmin tehtävänsä olivat jättäneet ulkoministeri Andrei Kozyrev sekä presidentin uudistusmielinen virastopäällikkö Sergei Filatov.

9 2 Venäjän bruttokansantuote supistui 4% Valtion tilastokomitean mukaan Venäjän bruttokansantuotteen volyymi supistui 4% vuonna 1995 edellisestä vuodesta. On kuitenkin otettava huomioon, että viralliset tilastot ilmeisesti aliarvioivat bruttokansantuotteen kehitystä, koska niin suuri osa yksityisestä taloudellisesta toiminnasta jää tilastojen ulkopuolelle. Tänä vuonna BKT:n ennakoivaan jo kasvavan. Venäjän tuotannonjakosopimuslaki tuli voimaan 11. tammikuuta. Presidentti Boris Jeltsinin hyväksymää lakia oli käsitelty Venäjän lainsäädäntöelimissä melkein vuoden. Lain tarkoittamalia tuotannonjakosopimuksella Venäjän federaatio myöntää investoijalle korvausta vastaan määräajaksi yksinoikeuden tietyn alueen mineraalivarojen etsintään ja hyödyntämiseen. Investoija sitoutuu suorittamaan sopimuksen mukaiset tehtävänsä omalla kustannuksellaan ja riskillään. Investoijat valitaan tarjouskilpailun tai huutokaupan kautta. Tuotettujen tuotteiden jakamisperusteet valtion ja investoijan kesken määrätään sopimuksessa. Asiantuntijat ovat arvostelleet lain vesittämistä sen alkuperäisestä muodosta Sergei Glazjevin ja Juri Boldyrevin haluamaan muotoon. Asiantuntijat ovat kiinnittäneet huomiota varsinkin sopimusten muuttamista koskeviin ns. force majeure -ehtoihin sekä parlamentin liittoneuvoston oikeuteen puuttua jokaiseen yksittäiseen luvan myöntämiseen. Asiantuntijat pelkäävät, että laki jää kuolleena syntyneeksi, eikä tuo Venäjälle odotettuja miljardi-investointeja. Venäjälle uusi osakeyhtiölaki. Presidentti Jeltsin allekirjoitti Venäjän osakeyhtiölain 26. joulukuuta ja se tuli voimaan Laki koskee myös jo olemassa olevia yhtiöitä. Laki mm. määrää avoimen osakeyhtiön minimiperuspääomaksi tuhat kertaa voimassa olevan minimipalkan, joka tällä hetkellä on ruplaa (13.50 USD). Minimiperuspääoma on siis noin dollaria. Venäjän kauppatase 22.7 miljardia dollaria ylijäämäinen Venäjän kauppatase muiden kuin IVY-maiden kanssa oli 22.7 miljardia dollaria ylijäämäinen Ylijäämä kasvoi vuodesta 1994, jolloin se oli 14.7 miljardia dollaria. Kauppataseen odotetaan pysyvän selvästi ylijäämäisenä myös tänä vuonna. Pervomaiskojen kaappausdraama päättyi verilöylyyn. Tammikuun 9. päivänä Kizljarissa alkanut kaappausdraama päättyi presidentti Jeltsinin ilmoituksen mukaan torstaina 18. tammikuuta Venäjän armeijan kolmen vuorokauden avoimeen hyökkäykseen, useimpien kaappareiden tuhoamiseen ja 82 panttivangin vapauttamiseen; 18 panttivankia on kateissa. Kampanjaansa kesäkuun presidentinvaaleihin aloitteleva Jeltsin halusi näyttää voimaansa ja hälventää äänestäjien pelkoa uusista terrori-iskuista. Venäjän yli vuoden kestänyt sotaretki Tshetsheniaan on enemmän kuin mikään muu murentanut presidentin suosiota. Useimmat uuden duuman puolueet ovat arvostelleet presidenttiä Pohjois-Kaukasuksen verisistä tapahtumista. Myös USA, Saksa ja Euroopan unioni ovat moittineet Venäjän käyttämiä menetelmiä. Venäjän uusi duuma kokoontui. Venäjän uusi duuma kokoontui avajaislstuntoonsa tiistaina 16. tammikuuta. Duuman suurin puolue on Kommunistinen puolue. Duuman uudeksi puheenjohtajaksi valittiin kolmannella äänestyskierroksella edellisen duuman varapuheenjohtaja, kommunistien Gennadi Seleznjov. Ukrainan bruttokansantuote supistui 13% Ukrainan talousministerin, Vasili Gureevin mukaan Ukrainan BKT supistui %. Vuonna 1994 BKT supistui 23%. Viron osakemarkkinat kaikkien aikojen huipussaan Viron Arvopaperikeskuksen osakeindeksi saavutti kaikkien aikojen huippunsa tiistaina Indeksi oli tuolloin pistettä (100= ). Torstaina indeksin pisteluku oli Virossa ei vielä ole varsinaista pörssiä, mutta muutamalla osakkeella käydään suhteellisen vilkasta kauppaa Viron Arvopaperikeskuksen kautta. Osakekauppa on täysin elektronista. Viron vaihdetuin osake on Hansapank, jolla käydään kauppaa myös Helsingin pörssin meklarilistalla.

10 SUOMEN PANKKI IdäntaIouksien yksikkö Timo HareIl IDÄNTALOUKSIEN VIIKKO 4 Venäjä kohti Euroopan neuvoston -jäsenyyttä. Euroopan neuvoston yleisistunto päätti 25. tammikuuta äänin suosittaa Venäjän jäsenhakemuksen hyväksymistä. Lopullinen hyväksymispäätös tehdään neuvoston ministerikomiteassa helmikuussa. Ministerikomitean päätöksen tulee olla yksimielinen. Varsinkin Viro, Latvia ja Tshekki ovat esittäneet kriittisiä näkemyksiä Venäjän demokratiakehityksestä ja ihmisoikeuksien noudattamisesta. Jos ministerikomitea hyväksyy hakemuksen, Venäjästä tulee neuvoston 39. jäsen. Viime vuonna Venäjän jäsenhakemus jäädytettiin seitsemäksi kuukaudeksi Tshetshenian sodan vuoksi. Presidentti Boris Jeltsinin mukaan Venäjän jättäminen Euroopan neuvoston ulkopuolelle tukisi Venäjän demokraattisten uudistusten ja presidentti Jeltsinin vastustajia. Euroopan neuvoston jäsenmaat ovat aiempaa taipuvaisempia ajattelemaan, että Venäjän kehitystä demokraattiseksi oikeus valtioksi on helpointa tukea, kun Venäjä on neuvoston jäsen. Venäjän jäsenyyttä on puolusteltu sillä, että presidentti Jeltsin on jo luvannut ryhtyä poliittisen ratkaisun etsimiseen Tshetshenian konfliktissa ja että Venäjän duuman joulukuiset vaalit olivat vapaat ja demokraattiset. Jäsenmaissa on myös haluttu ymmärtää, että Venäjän demokratia- ja ihmisoikeus0!1gelmat ovat suurempia kuin muiden Keski- ja Itä Euroopan maiden. Niin kauan kun Venäjän ja EU:n kumppanuussopimus on ratifioimatta, Venäjän ja Naton suhteet ratkaisematta ja ETYJ:n uusiutuminen hamassa tulevaisuudessa, Euroopan neuvosto on ainoa foorumi, jolla Venäjä saadaan nopeasti mukaan eurooppalaiseen yhteistyöhön. Venäjä pyrkii rohkaisemaan ulkomaisia investoijia. Venäjän pääministeri Viktor Tshernomyrdin korosti 22. tammikuuta puheessaan Venäjän ulkoisten investointien neuvottelukunnassa, että Venäjän tiukka rahapolitiikka jatkuu vuonna 1996, eikä talouspolitiikkaan ole odotettavissa linjanmuutoksia liberaalin varapääministerin Anatoli Tshubaisin eron jälkeen. Tshernomyrdinin mukaan Venäjän investoinnit kasvavat 1996 reaalisesti 4 %. Ulkomaisten investointien osuus kaikista investoinneista pyritään 1996 kasvattamaan 5 %:iin ja viiden vuoden kuluessa 10 %:iin. Venäjä aikoo parantaa investointi-ilmapiiriään korjaamalla lainsäädäntöään, lisäämällä ulkomaalaisten mahdollisuuksia toimia Venäjän arvopaperimarkkinoilla ja tekemällä tarkennuksia yksityistämispolitiikkaansa. Presidentti Boris Jeltsin on myös vakuuttanut talouspoliittisen linjan jatkumista ja kehottanut ulkomaisia investoijia luottamaan Venäjään. Presidentti antoi asetuksen, jolla Venäjän valtion maksimiosuutta yhteisprojekteissa ulkomaalaisten kanssa voidaan korottaa jopa 50 %:iin asti. Suurin 50 % osuus tulee kyseeseen maailman mitassa ainutlaatuisten tuotteiden valmistuksessa. 40 %:n investointiosuuttaan valtio tarjoaa vientiin tarkoitetuille teollisuustuotteille. Kallista tuontia korvaavien tuotteiden kohdalla valtion osuus voi olla 30 % ja kotimaan markkinoille tarkoitetuilla tuotteilla 20 %. Ulkomaisten investoijien huolta ovat viime päivinä lisänneet mm. vanhoillisena pidetyn 1. varapääministerin Oleg Soskovetsin lausunnot siitä, että Venäjän hallituksen talousuudistusohjelmaa pitäisi korjata ja että Venäjä on tehnyt virheen pyrkiessään soveltamaan läntisiä markkinatalousoppeja. Investoijien huolta ei ole omiaan hälventämään myöskään vanhan "teollisuusmiehen", Lada-autotehtaan pääjohtajan Vladimir KadanDikovin nimitys Tshubaisin seuraajaksi talousuudistusta koordinoivaksi 1. varapääministeriksi. YK:n alaisen Euroopan talouskomission mukaan vuoteen 1995 mennessä ulkomaat olivat investoineet Venäjälle yhteensä 3.3 mrd. USD, lähinnä energia- ja polttoainesektorille, kauppaan, rahoitus- ja konsulttipalveluihin sekä elintarviketeollisuuteen ja -kauppaan. Suurimmat investoijat ovat Sveitsi ja USA.

11 2 Venäjä avaa sijoitustodistusmarkkinansa ulkomaalaisille. Venäjän keskuspankki on ilmoittanut ehdot, joilla ulkomaalaiset sijoittajat saavat osallistua Venäjän valtion sijoitustodistusten markkinoille. Ulkomaalaiset sijoittajat ovat jo pitkään halunneet mukaan markkinoille, joilla on voinut saada yli 100 % tuottoja dollareillakin mitattuna. Tällä hetkellä näyttää siltä, että ulkomaalaisten osallistuminen markkinoille on mahdollista jo helmikuussa. Venäjän keskuspankki on kuitenkin määrittänyt ehdot ulkomaalaisten osallistumiselle siten, etteivät he voi saada yllämainitun kaltaisia tuottoja. Ulkomaalaiset voisivat osallistua sijoitustodistushuutokauppoihin tekemällä dollarisijoituksen, jonka tuotoksi tulisi todennäköisesti noin 10 %. Keskuspankki ottaa kantaakseen sijoituksen valuuttariskin, mutta samalla odotettu tuotto pienenee. Nähtäväksi jää, tyydyttääkö tällainen järjestely sijoittajia, jotka ovat halunneet Venäjän markkinoille nimenomaan korkeiden tuottojen takia. Aleksander Kazakov vetämään Venäjän yksityistämistä. Presidentti Jeltsin nimitti Aleksander Kazakovin Venäjän yksityistämistä johtavan valtionomaisuuskomitean puheenjohtajaksi (yksityistämisministeriksi). Komitean entinen puheenjohtaja Sergei Beljajev valittiin joulukuun vaaleissa kansanedustajaksi duumaan. IVY -maiden päämiesten huippukokous pidettiin 19. tammikuuta Moskovassa. Kokouksessa olivat näkyvimmin esillä turvallisuuskysymykset. Venäjän presidentin Boris Jeltsinin mukaan IVY-maiden johtajat sopivat kehittävänsä terrorismin ja aseellisten konfliktien vastaista toimintaa. Lisäksi kokous jatkoi IVY -maiden rauhanturvajoukkojen mandaattia toimia Tadzhikistanissa maan hallituksen tukena. Näiden joukkojen vahvuus Tadzhikistanissa on noin henkilöä. Jeltsin vetosi kokouksessa IVY -maiden turvallisuusyhteistyön kehittämisen puolesta vastapainona sille, että Yhdysvallat ja NATO lisäävät jatkuvasti sotilaallista potentiaaliaan. IVY -maiden johtajat valitsivat presidentti Jeltsinin huippukokouksen puheenjohtajaksi myös seuraavan puolen vuoden ajaksi. Kokouksessa ei tiettävästi tehty uusia päätöksiä konkreettisesta talousyhteistyöstä. Talousalan hankkeista merkittävimmässä on tarkoitus kehittää Venäjän, Valko-Venäjän ja Kazakstanin nykyisiä, yhä enemmän keskinäiseen tulli vapauteen pohjautuvia kauppasuhteita tulliliitoksi. Uzbekistan, Tadzhikistan ja Kirgisia ovat ilmaisseet halukkuutensa liittyä hankkeeseen. Muista maista Ukraina, Moldova ja Turkmenistan suhtautuvat torjuvasti IVY:n piirissä esitettyihin ylikansallisiin talousintegraatioajatuksiin. Liettuan keskuspankin pääjohtaja erotettiin. Liettuan presidentti Algirdas Brazauskas kehotti maanantaina parlamenttia erottamaan keskuspankin pääjohtajan Kazys Ratkeviciuksen. Ratkevicius oli jättänyt eroanomuksensa jo 8.1., ja parlamentti myönsi eron tiistaina 23. tammikuuta. Keskuspankin väliaikaiseksi pääjohtajaksi nimitettiin Jonas Niaura. Presidentti on vaatinut myös pääministeri Adolfas Slezeviciuksen eroa maan pankkikriisin takia.

12 SUOMEN PANKKI IdäntaIouksien yksikkö Iikka Korhonen IDÄNTALOUKSIEN VIIKKO 5 Jeltsin antoi asetukset yritysten verorästien uudelleenjärjestelystä ja valtion palkanmaksuviiveiden poistamisesta. Ensimmäinen annetuista asetuksista koskee yritysten maksamattomia veroja. Asiantuntijoiden mukaan yritysten verorästejä oli vuoden 1995 lopussa lähes mrd. ruplaa, ja 40 % yrityksistä laiminlöi kokonaan verojen maksun. Asetuksella yrityksille annetaan mahdollisuus hakeutua verorästisaneeraukseen. Jos saneeraukseen kelpuutettu yritys maksaa juoksevat veronsa ajallaan, se saa puolelle rästeistään 2.5 vuoden maksuajan. Ensimmäisen puolikkaan maksamisesta nuhteettomasti selvinnyt yritys saa lopuille rästeilleen 5 vuoden maksuajan. Toinen asetus käsittelee valtionyhtiöiden palkanmaksuviiveiden poistamista. Asetuksella kielletään valtionyhtiöitä käyttämästä tai tallettamasta vapaita varojaan, jos se voi johtaa palkanmaksun viivästymiseen. Sääntöä rikkovia johtajia ja heitä suojelevia virkamiehiä uhataan tehtävistä erottamisella. Presidentti edellyttää asetuksessaan sellaisen järjestelmän luomista, jolla palkat talous sektorin virkamiehille maksettaisiin vasta muiden palkkojen maksamisen jälkeen. Yritysten maksamattomia veroja ja valtion palkanmaksuviiveitä selvitteli viime vuonna varapääministeri Anatoli Tshubaisin johtama maksurästikomissio. Jeltsin määräsi eläkkeisiin maksettavan lisän korotettavaksi ruplaan. Presidentti Jeltsin määräsi asetuksellaan eläkkeisiin kuukausittain maksettavan lisän korotettavaksi helmikuun alusta ruplasta (USD 10.50) ruplaan (USD 16). Korotus aiheuttaa vuonna 1996 yhteensä mrd. ruplan lisämenot, josta mrd. ruplaa katetaan Venäjän eläkerahastosta ja mrd. ruplaa federaation budjetista. Venäjän minimieläke nousi alkaen ruplaan ja on nyt lisineen yhteensä ruplaa/kk (USD 30). Keskimääräinen eläke lisineen on tällä hetkellä ruplaa kuukaudessa. Venäjän eläkerahasto oli suurissa maksuvaikeuksissa 1995 viimeisellä neljänneksellä, jolloin Venäjän sosiaaliturvarahasto ja työllisyysvirasto määrättiin lailla antamaan eläkerahastolle yhteensä mrd. ruplan 6 kk:n laina. Lokakuussa 1995 Venäjän keskuspankki velvoitettiin lailla myöntämään eläkerahastolle mrd. ruplan koroton 6 kk:n luotto, joka rahoitettiin valuuttavarannosta. Venäjän mukaan IMF -laina jo käytännössä sovittu. Venäjän keskuspankin edustajien mukaan Venäjä on päässyt käytännössä sopimukseen IMF:n kanssa uudesta 9 miljardin dollarin lainasta. Keskuspankin edustajien mukaan neuvotteluissa oli sovittu toimenpiteistä ja talouspolitiikasta, joiden avulla inflaatio alenee edelleen ja institutionaaliset uudistukset Venäjällä etenevät markkinatalouden suuntaan. Näiden toimenpiteiden avulla talouden uskotaan kääntyvän nousuun tänä vuonna. IMF:n edustajat eivät ole kommentoineet uutista, mutta lisälainan myöntämisellä on ainakin presidentti Clintonin tuki. Venäjän keskuspankin edustajien mukaan lainan ja siihen liittyvän talousohjelman yksityiskohdat on tarkoitus neuvotella parin seuraavan viikon aikana. On kuitenkin epävarmaa, miten Venäjän korkein poliittinen johto suhtautuu ohjelmapakettiin. Venäjän hiilikaivostyöläiset lakossa. Lähes puoli miljoonaa Venäjän hiilikaivostyöläistä aloitti torstaina koko maata koskevan lakon. Lakkolaiset vaativat hallitusta maksamaan rästissä olevat palkat sekä myöntämään lisää tukea hiilikaivosteollisuudelle. Presidentti Jeltsin määräsi jo perjantaina hiilikaivosmiehille maksettavaksi 600 mrd. ruplaa palkkarästejä. Tämä ei kuitenkaan tyydyttänyt lakkolaisia, sillä heidän mukaansa rästejä on kertynyt jo mrd. ruplaa (USD 212 milj.). Jeltsin määräsi myös hallituksen maksamaan kuluvan vuoden aikana kaivoksille tukea mrd. ruplaa. Vielä ei ole tiedossa, miten summat tulevat vaikuttamaan Venäjän budjettiin.

13 2 Venäjän kuukausi-inflaatio 4.1 % tammikuussa. Kuluttajahinnat nousivat tammikuussa 4.1 % joulukuun hintatasoon nähden. Näin kuukausi-inflaatio nousi hieman joulukuusta, jolloin se oli 3.2%. Toisaalta vuotuinen inflaatio hidastui joulukuun 131 prosentista tammikuun 104 prosenttiin. Rupla heikentynyt tammikuussa, korot alas. Rupla on heikentynyt uuden valuuttaputken käyttöönoton jälkeen pari prosenttia dollaria vastaan. Tammikuun alusta ruplan vaihteluväli on ollut RUR/USD, ja tämä vaihteluväli on voimassa kesäkuun loppuun asti. Torstaina 2. helmikuuta ruplan kurssi oli 4731 RUR/USD. Rupla on heikentynyt rauhallisesti, ja useimpien tarkkailijoiden mukaan ruplan asteittainen heikentyminen on Venäjän keskuspankin politiikan mukaista. Näin estetään reaalisen valuuttakurssin liian suuri vahvistuminen. Korot ovat viime viikkojen aikana laskeneet jonkin verran Venäjällä. Kuuden kuukauden sijoitustodistusten huutokaupassa koroksi tuli 78.9 prosenttia, kun edellisessä huutokaupassa joulukuun puolivälissä kuuden kuukauden korko oli 103.9%. Hallitus lainasi huutokaupassa 4800 miljardia ruplaa (noin miljardi dollaria) markkinoilta. Viron kauppataseen alijäämä 9.2 miljardia kruunua Viron vienti ulkomaille oli 1995 lähes 22 miljardia kruunua ja tuonti 31.2 miljardia kruunua. Vuodesta 1994 viennin arvo kasvoi 27% ja tuonnin arvo 42%. Viron tärkein kauppakumppani sekä viennissä että tuonnissa oli Suomi; Viron viennistä 22.8% suuntautui Suomeen ja tuonnista 38.6% tuli täältä. Toiseksi tärkein kauppakumppani oli Venäjä. Viron tärkein vientituotteiden ryhmä oli elintarvikkeet (15% viennin arvosta) ja toiseksi tärkein puu- ja paperiteollisuuden tuotteet (12% viennin arvosta). Tuonnissa suurin erä oli koneet ja laitteet (22.3% koko tuonnista) ja toiseksi suurin elintarvikkeet (13.4% koko tuonnista). Liettuan presidentti määräsi pääministerin eroamaan, parlamentti äänestää asiasta ensi viikolla. Liettuan presidentti AIgirdas Brazauskas määräsi pääministeri Adolfas Slezeviciusin jättämään paikkansa Pääministeri on kuitenkin ilmoittanut, ettei aio erota. Pääministerin erottamiseen vaaditaan 70 ääntä 139 kansanedustajan parlamentissa, ja parlamentti äänestää pääministerin kohtalosta 8.2. Liettuan suurin puolue, Demokraattinen Työväenpuolue, on ilmoittanut vastustavansa erottamista. Liettuan poliittinen kriisi on seurausta joulukuussa alkaneesta pankkikriisistä. Presidentti on ollut tyytymätön sekä keskuspankin että hallituksen toimintaan ennen pankkikriisiä ja sen jälkeen. Keskuspankkia on syytetty liian löysästä pankkivalvonnasta ja hallitusta liian suuresta innosta sulkea vaikeuksiin joutuneet pankit. Toisaalta esimerkiksi IMF on kehunut Liettuan hallituksen päättäväisiä toimia pankkikriisin alkuvaiheessa. Liettuassa suunnitelma kolmen suljetun liikepankin avaamisesta. Maailmanpankin ja Liettuan hallituksen edustajat ovat laatineet suunnitelman kolmen suljetun liikepankin avaamisesta. Joulukuussa suljetut Liettuan suurimmat liikepankit, Innovation Hank ja Litimpeks Hank, aiotaan fuusioida kesäkuun loppuun mennessä. Lisäksi syntyvään suurpankkiin aiotaan yhdistää vielä pienempi Vakaru Hank. Syntyvä suurpankki olisi todennäköisesti ensin valtion hallussa, mutta sille aiotaan löytää mahdollisimman pian yksityiset omistajat. Mikäli jokin suljetuista pankeista kuitenkin löytää sijoittajia, jotka ovat halukkaita ostamaan pankin ja uudistamaan sen toiminnot, tätä pankkia ei fuusioida uuteen suurpankkiin. Maailmanpankin laskelmien mukaan näiden pankkien uudelleenjärjestely ja talletusten palauttaminen tulevat maksamaan noin 1.3 miljardia litiä (hieman yli 300 miljoonaa dollaria). Suunnitelmasta ei kuitenkaan vielä ole poliittista yksimielisyyttä Liettuassa, ja presidentti AIgirdas Brazauskas vastustaa sitä. Hänen mukaansa pankeille pitäisi antaa tilaisuus järjestää itse oma toimintansa uudelleen. Valko-Venäjä sitoi valuuttansa dollariin. Valko-Venäjän rupla sidottiin US dollariin useita päiviä kestäneen dollarihysterian jälkeen, jonka kuluessa rupla menetti arvostaan lähes 50 %. Kurssin vaihteluväli on heinäkuuhun asti ruplaa/usd. Samalla tuli voimaan määräys erityisestä valuutanostoverosta, jonka tuotto käytetään viennin tukemiseen, sekä määräys, jonka mukaan puolet valuuttamääräisestä tulosta on myytävä valuuttapörssissä.

14 SUOMEN PANKKI Idäntalouksien yksikkö Vesa Korhonen IDÄNTALOUKSIEN VIIKKO 6 Venäjän presidentinvaalit pidetään 16. kesäkuuta. Vaalien ehdokasasettelu ja ehdokkaiden vaalikampanjat ovat alkaneet. Ehdokkaaksi pyrkivä tarvitsee tuekseen miljoonan kannattajan nimet. Kannatuksen pitää jakautua vähintään 15:11e Venäjän eri alueelle siten, että enintään 7 % eli kannattajaa saa olla yhdeltä alueelta. Nimien on oltava kerättynä 16. huhtikuuta mennessä. Venäjän joulukuussa 1993 hyväksytyn perustuslain mukaan presidentin virkakausi kestää 4 vuotta. Perustuslaki ja maan perinne antavat presidentille erittäin paljon valtaa. Halukkaita Venäjän uudeksi presidentiksi onkin tähän mennessä ilmoittautunut jo kymmeniä, mm. Gennadi Zjuganov, Vladimir Zhirinovski, Grigori Javlinski, Aleksander Lebed ja Boris Fjodorov. Myös hajonneen Neuvostoliiton viimeinen presidentti Mihail Gorbatshov on kertonut harkitsevansa ehdolle asettumista. Istuva presidentti Boris Jeltsin, 65, on kertonut ilmoittavansa ehdokkaaksi asettumisestaan helmikuun puolivälissä. Tosin presidentin viimeaikaiset toimet rauhan palauttamiseksi Tshetsheniaan, aloite presidentin ja duuman suhteiden parantamiseksi sekä päätökset julkisista menoista on tulkittu vaalikampanjan aloittamiseksi. Samoin ilmoituksen jättäminen näin myöhäiseen vaiheeseen voi merkitä vain Jeltsinin mukaantuloa. Aika ei enää riitä pätevän seuraajaehdokkaan löytämiseen, ehkä pääministeri Viktor Tshernomyrdiniä lukuun ottamatta. Venäjän viimeaikaisista budjettipäätöksistä ja talouden vakautuspolitiikasta käydään keskustelua. Venäjällä presidentti Jeltsin ja hallitus ovat viime viikkoina tehneet julkisia menoja ja tuloja koskevia päätöksiä, joilla lievitetään eri äänestäjäpiirien oloja. Päätösten kohteina ovat olleet valtion palkkarästien maksaminen, yritysten verovelkojen lykkääminen, eläketurvan ja opintorahojen korotus, lakkoilleen hiiliteollisuuden tuki, tilaukset sotateollisuudelta ja Tshetshenian jälleenrakentaminen. Osa näistä merkitsee lisää julkisia menoja, osa menoista sisältyy hyväksytyn budjetin menoeriin ja osa toteutetaan budjettierien välisinä siirtoina. Duuman budjettivaliokunnan puheenjohtaja Mihail Zadornov on varoittanut menopäätösten olevan vastoin budjettiraamia. Finanssiministeri Vladimir Panskov, presidentin taloudellinen pääneuvonantaja Aleksander Livshits ja hiljattain ensimmäisen varapääministerin paikalta erotettu Anatoli Tshubais ovat puolestaan todenneet Tshetsheniaa ja hiiliteollisuutta koskevien menojen koko lailla sisältyvän budjettiin. Eräät läntiset arvioijat ovat todenneet päätösten voivan lisätä tämän vuoden menoja summalla, joka vastaisi 2-3 prosenttia tälle vuodelle ennakoidusta BKT:sta. Duuman joulukuussa hyväksymässä federaation budjetissa vajeeksi on ennakoitu vajaat 4 % BKT:sta. Aiempien vuosien tapaan budjettivajeella on keskeinen rooli, kun Venäjä ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF käyvät keskusteluja Venäjän talouden vakautusohjelmasta ja siihen liittyvästä IMF:n tukiluotosta. Neuvotteilla olevasta kolmivuotisesta ohjelmasta on Venäjän keskuspankin ilmoituksen mukaan sovittu käytännöllisesti katsoen kaikki vuotta 1996 koskevat kohdat ja talousministeri Jevgeni Jasin on arvioinut teknisten neuvottelujen suurimmaksi osaksi valmiiden tulosten edellyttävän poliittista päätöstä. Venäjän finanssiministeriössä työskentelevä länsimainen ekonomisti on esittänyt nyt neuvotellun ohjelman poikkeavan Venäjän edellisistä IMF-ohjelmista, joissa budjettimenoja on ollut määrä pitää tiukalla etenkin vuoden ensipuoliskon aikana. Keskuspankin pääjohtaja Sergei Dubininin mukaan IMF:n valtuuskunta palaa Moskovaan ensi viikolla jatkamaan työskentelyä ja IMF:n pääjohtajan Michel Camdessus'n odotetaan vierailevan Moskovassa seuraavalla viikolla.

15 2 Venäjällä ulkomaalaiset saivat osallistua valtion sijoitustodistusten huutokauppoihin uusin säännöin. Ulkomaalaisten mahdollisuudet osallistua 7.2. pidettyihin huutokauppoihin uusin ehdoin olivat epäselvät viime hetkeen saakka. Venäjän keskuspankin ja finanssiministeriön mukaan asiaa vaikeuttivat lähinnä ulkomailta sijoitettavien varojen siirtoon liittyvät ongelmat, jotka saatiin kuitenkin ratkaistua. Ulkomaalaisille keskiviikon huutokaupoissa varattu ja myös kaupaksi käynyt osuus oli 120 mrd. ruplaa (USD 25 milj.) tarjolla olleista 8500 mrd. ruplan (USD 1.8 mrd.) sijoitustodistuseristä. Ulkomaalaiset ovat aiemminkin voineet hankkia korkeintaan 10 % sijoitustodistusten kustakin liikkeellelaskuerästä, mutta tuottojen kotiuttaminen ei ole ollut sallittua. Uuden käytännön mukaan sijoitustodistusten korkea tuotto Venäjällä muuntuu ulkomaisen sijoittajan saamaksi tavanomaisemmaksi tuotoksi siten, että keskuspankki perii komission mm. kantamastaan valuuttakurssiriskistä. Ulkomaalaisen on tehtävä valuuttamääräinen sijoituksensa keskuspankin nimeämiin pankkeihin, jollaisiksi on toistaiseksi valittu kaksi keskuspankin enemmistöomistuksessa olevaa Länsi-Euroopassa sijaitsevaa pankkia. Tällä erää ulkomaalaiset saavat osallistua vain sijoitustodistusten ensimarkkinoille ja heidän ostokiintiönsä vuoden ensineljänneksen osalta on tarkoitus pitää 500 miljoonassa dollarissa. Ainakin käytännössä osallistumisoikeus koskee lähinnä sijoittajia NY:n ulkopuolisista maista ja keskuspankki harkitseekin sijoitustodistusmarkkinoiden avaamista NY -maiden sijoittajille. Andrei Kazmin Venäjän säästöpankin (Sberbank) pääjohtajaksi. Andrei Kazmin, 37, toimi ennen nimittämistään Venäjän pankki- ja arvopaperimarkkinoista vastaavana varafinanssiministerinä. Ekonomistin koulutuksen saanut Kazmin saa johdettavakseen Venäjän suurimman liikepankin, josta Venäjän keskuspankki omistaa yli 70 %. Sberbank on viimeisen vuoden aikana menestynyt hyvin Venäjän talletusmarkkinoilla. Sen yleisötalletusten kanta oli mrd. ruplaa (USD 10 mrd.) eli n. 66 % kaikkien liikepankkien yleisötalletuksista. Vuotta aiemmin vastaavat luvut olivat mrd. ruplaa ja 62 %. Venäjän finanssi- ja rahapoliittinen komissio myönsi tammikuun lopulla Sberbankille valtion budjettitilien pääpitäjän statuksen. Aiemmin budjettitilejä pitäviä pankkeja on ollut kymmeniä. Liettuan parlamentti erotti pääministeri Adolfas Sleieviciusin. Parlamentti päätyi erottamisen kannalle äänin Presidentti Algirdas Brazauskas torjui ennenaikaiset parlamenttivaalit ja nimitti varapääministeri Mindaugas Stankeviciusin johtamaan hallitusta toistaiseksi. Parlamenttivaalit Liettuassa on määrä pitää ensi lokakuussa. IVY:n maksuliiton muodostamisvaikeudet jatkuvat. NY:n finanssikomitea käsitteli kokouksessaan Moskovassa 8. helmikuuta jäsenmaiden rahoitus- ja pankkitoiminnan koordinointia. Maiden välisen maksuliiton luominen ei ole olemassa olevasta sopimuksesta huolimatta edennyt ollenkaan. NY-maiden valtionjohtajat allekirjoittivat NY:n maksuliiton solmimista koskevan sopimuksen lokakuussa Sopimus syntyi suuremmitta kivuitta, koska se merkitsi samalla lopullista luopumista monien maiden vastustamasta ruplavyöhykeajatuksesta. Sopimuksella oli tarkoitus muodostaa monenkeskinen maksujärjestelmä eli tehdä mahdolliseksi kansallisten valuuttojen käyttö juoksevissa maksuissa, luoda jäsenmaihin likvidit kansalliset valuuttamarkkinat, poistaa hallinnolliset rajoitukset maksuvaluutan valinnasta, sallia NY-maiden pankkien toiminta toistensa kansallisilla valuuttamarkkinoilla ja luoda tarvittavat tasausrahastot. Aikaiseksi on kuitenkin saatu vain sekajärjestelmä, jossa pääosin käytetään barter-kauppaa (osuus n. 70 %) ja lisäksi yritys- ja pankkitasolla toimivaa clearingia sekä vaihdettavia valuuttoja. Barter-kauppaa käytetään pääasiassa Venäjän energiatoimituksissa muille NY -maille. Venäjä hyväksyy maksuksi tavaratoimitukset, jotta sen saatavat eivät kasvaisi kohtuuttomiksi. Tästä huolimatta NYmaat olivat velkaa Venäjän toimittamasta energiasta yhteensä lähes mrd. ruplaa (USD 3.2 mrd.).

16 SUOMEN PANKKI Idäntalouksien yksikkö Timo Harell IDÄNTALOUKSIEN VIIKKO 7 Venäjä hyväksyttiin Euroopan neuvostoon. Euroopan neuvoston ministerikomitea teki 8. helmikuuta lopullisen päätöksen Venäjän hyväksymisestä neuvoston jäseneksi. Neuvoston yleisistunto oli tammikuussa suosittanut Venäjän jäsenhakemuksen hyväksymistä. Venäjän sisäministeri Anatoli Kulikov haluaisi kansallistaa suuryrityksiä ja pankkeja. Kulikov teki ehdotuksensa Venäjän turvallisuusneuvoston kokouksessa perjantaina 9. helmikuuta. Kansallistaminen olisi Kulikovin mukaan oivallinen keino hankkia lisää rahaa kriisissä olevan armeijan ja miliisin toimintaan; yritysten voitot saataisiin näin valtion käyttöön. Kulikovin kansallistamislistalla ovat Venäjän kaasumonopoli Gazprom, öljy-yhtiöt Lukoil ja Jukos, autotehtaat ZIL, KamAZ ja A vto V AZ sekä viisi liikepankkia: Promstroibank, Agroprombank, Mosbusinessbank, Most-bank ja Imperial. Valtion kassan täyttämiseksi Kulikov ehdotti myös, että 1) lasketaan liikkeeseen valtion velkapapereita, joiden takeena olisivat noin 9 mrd. dollarin saatavat entisiltä neuvostotasavalloilta, 2) ruplan kurssin vaihteluväliä laajennetaan, jolloin vapautuu osa ruplan tukena olevasta kulta- ja valuuttavarannosta, 3) tehostetaan viennin valvontaa ja verojen keruuta, 4) Tshetshenian avustusohjelmaa lykätään ja 5) Ingusian vapaakauppa-alue Kaukasuksella suljetaan. Venäjän keskuspankki ja yritysmaailma torjuivat Kulikovin ehdotukset tuoreeltaan. Edellisen kerran laajaa huomiota kansallistamispuheillaan herätti Venäjän silloinen yksityistämisministeri Vladimir Polevanov viime vuoden tammikuussa. Venäjä kansainvälisille pääomamarkkinoille. Venäjän viranomaisten mukaan Venäjä on lainaamassa ainakin 500 miljoonaa dollaria kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta. Venäjä tarvitsee lainaa budjettivajeensa täyttämiseen. Tällä hetkellä on kuitenkin epävarmaa, miten joukkovelkakirjalaina otetaan markkinoilla vastaan. Toisaalta voimakkaat huhut uudesta lainasopimuksesta IMF:n kanssa saattavat sijoittajien mielestä pienentää Venäjä-riskiä, mutta tulevat presidentinvaalit varmasti lisäävät poliittista epävarmuutta. Joiden analyytikkojen mukaan ilmoitus uudesta lainasta todistaa Venäjän johdon sitoutumista talousuudistuksiin, ja tämän takia Vneshekonombankin vanhojen lainojen hinnat nousivat markkinoilla. Venäjän uusi pankkilaki hyväksyttiin. Uusi laki tuli voimaan julkistamispäivänään 10. helmikuuta. Edellinen pankkilaki oli hyväksytty jo vuonna 1990, jolloin Venäjän nykyistä pankkijärjestelmää ei käytännössä ollut olemassa. Uudessa laissa määritellään ensimmäisen kerran ne pankkitoimet, joiden hoitamiseen vaaditaan keskuspankin myöntämä toimilupa. Pankkisalaisuusmääräykset tiukkenevat, minkä myötä poistuu mm. nykyinen käytäntö että veropoliisi on saanut automaattisesti pankeilta tiedot yksityishenkilöiden yli dollarin siirroista. Uusi laki selventää pankkien toimintaa arvopaperimarkkinoilla sekä määrittää ulkomaalaisten omistamien pankkien aseman. Laissa on myös talletuspankkijärjestelmän kannalta tärkeä määräys, joka velvoittaa Venäjän hallituksen valmistelemaan 3 kuukauden kuluessa lain pankkitalletusten turvasta.

17 2 Venäjän keskuspankki laski jälleenrahoituskorkoaan 120 prosenttiin. Keskuspankki laski korkoa helmikuun prosentista 120 prosenttiin. Koronlaskusta huolimatta rahapolitiikka jatkuu varsin tiukkana. Jälleenrahoituskorkoa ei sellaisenaan käytetä Venäjän rahoitusmarkkinoilla, mutta useat muut korot on sidottu siihen. Markkinakorot laskevat Venäjällä. Koroksi pidetyssä valtion kuuden kuukauden sijoitustodistusten huutokaupassa tuli 65%. Tammikuun lopussa pidetyssä huutokaupassa kuuden kuukauden korko oli 79%. Tämänkertainen huutokauppa oli sikäli merkityksellinen, että nyt myytiin ensimmäistä kertaa sijoitustodistuksia, jotka erääntyvät kesäkuun presidentinvaalien jälkeen. Ainakaan tällä hetkellä vaalien luoma poliittinen epävarmuus ei näytä nostavan korkoja. Huutokaupassa sijoitustodistuksia myytiin 3900 miljardin ruplan edestä (noin 820 miljoonaa dollaria). Keskipalkka Venäjällä ruplaa tammikuussa. Venäjän tilastokomitean mukaan keskipalkka Venäjällä oli tammikuussa ruplaa, eli noin 140 dollaria. Venäjän työttömyysaste 8.4 % tammikuussa. Venäjän tilastokomitean mukaan työttömyysasteoli tammikuussa 8.4%, eli työttöminä oli 6.1 miljoonaa ihmistä. Viron inflaatio 29 % ~ Latvian 24 % ja Liettuan 32 % tammikuussa. Viron kuluttajahintaindeksi nousi tammikuussa 28.8% edellisen vuoden tammikuusta. Joulukuusta 1995 hinnat nousivat 3.5%. Inflaatiota nosti edelleen julkisen vallan asettamien hintojen nousu, joka oli vuositasolla 45%. Vuosi-inflaatio oli 29% myös joulukuussa Liettuassa hinnat nousivat vuositasolla 32.4% ja 3.2% joulukuusta. Latviassa vuosi-inflaatio oli 24.2% ja kuukausi-inflaatio 3.5%. Latvian parlamentti aloitti vuoden 1996 budjetin viimeisen käsittelyn. Latvian parlamentti aloitti torstaina vuoden 1996 budjetin viimeisen käsittelyn. Tuloja vuodelle 1996 on budjetoitu miljoonaa latia (noin 800 miljoonaa dollaria) ja menoja 458 miljoonaa latia (hieman yli 900 miljoonaa dollaria). Budjetin läpimeno parlamentissa on jo käytännössä varmaa, koska hallituskoalition puolueilla on 70 parlamentin 100 paikasta, ja niiden parlamenttiryhmät ovat jo sopineet kannattavansa budjettia. IMF:n edustajat ovat kritisoineet Latviaa liian suuresta budjettivajeesta, mutta Latvian parlamentti ei halua toteuttaa IMF:n ehdottamia menojen leikkauksia ja verojen nostoja. Stankevicius Liettuan uudeksi pääministeriksi ja Sarkinas keskuspankin pääjohtajaksi. Aiemmin kunnallisten asioiden ministeriötä johtanut Mindaugas Stankevicius on valittu Liettuan uudeksi pääministeriksi. Edellinen pääministeri Adolfas Slezevicius erotettiin, koska presidentti ja parlamentin enemmistö olivat tyytymättömiä hallituksen toimiin sekä ennen viime joulukuun pankkikriisiä että sen jälkeen. Jo aiemmin erotetun keskuspankin pääjohtajan Kazys Ratkeviciuksen paikalle on nimitetty entinen valtiovarainministeri Reinoldijus Sarkinas. Liettuan suljettujen pankkien tallettajille aletaan maksaa korvauksia. Liettuan talousministeriön ilmoituksen mukaan joulukuussa suljettujen liikepankkien, Innovation Bankin ja Litimpeks Bankin, talletuksia aletaan palauttaa ensi viikolla. Talletukset palautetaan kahdessa vaiheessa, ja ensimmäisessä vaiheessa tallettajalle maksetaan korkeintaan 1000 litiä. Talletukset maksetaan Liettuan säästöpankin kautta.

18 SUOMEN PANKKI Idäntalouksien yksikkö Iikka Korhonen IDÄNTALOUKSIEN VIIKKO 8 Venäjä sai 10.2 miljardin lainan Kansainväliseltä valuuttarahastolta. IMF:n ja Venäjän väliset lainaneuvottelut saatiin päätökseen torstaina Neuvotteluissa sovittiin, että Venäjä saa IMF:ltä kolmen vuoden aikana lainaa yhteensä 10.2 miljardia dollaria. Tämän vuoden aikana Venäjä saa käyttöönsä noin neljä miljardia dollaria, mikäli sen talouspolitiikka on sovitun kaltaista. Venäjä on sitoutunut alentamaan kuukausi-inflaation yhteen prosenttiin tämän vuoden loppuun mennessä (tammikuussa inflaatio oli 4.1 % ja Venäjän tilastokomitea ennustaa helmikuun inflaation olevan hieman yli 3%), pitämään tämän vuoden budjettivajeensa neljässä prosentissa bruttokansantuotteesta ja poistamaan öljyn ja kaasun vientimaksut (Venäjä saattaa korvata vientimaksut näihin tuotteisiin kohdistuvilla veroilla). Ensi vuonna inflaation pitäisi alentua edelleen ja budjettivajeen laskea kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta, ja vuonna 1998 budjettivajeen pitäisi olla enää kaksi prosenttia BKT:sta. Lainan saamista pidetään yleisesti voittona Boris Jeltsinille, ja se saattaa jopa auttaa häntä tulevissa presidentinvaaleissa. Lisäksi lainasopimus asettaa talouspolitiikalle varsin tiukat raamit, joiden noudattaminen rajoittaa tulevan preseidentin mahdollisuuksia muuttaa nykyisen politiikan suuntaa merkittävästi. Pääomamarkkinoilla lainasopimus otettiin suopeasti vastaan, vaikka sitä oli osattu odottaakin. Rupla ja korot pysyivät suhteellisen vakaina, mutta osakkeiden hinnat nousivat. Lisäksi Venäjän velkapapereiden hinta nousi Lontoossa 36 prosenttiin nimellisarvosta. Verojenkeruu tehostui Venäjällä. Veroviranomaisten mukaan Venäjä keräsi vuonna 1995 veroja miljardia ruplaa (lähes 32 miljardia dollaria), eli 9.1 % bruttokansantuotteesta. Veroja kerättiin enemmän kuin vuonna 1994, jolloin niiden osuus bruttokansantuotteesta oli 7.9%. Veroviranomaiset uskovat, että he pystyvät tänäkin vuonna keräämään budjetoidun vero summan, joka on miljardia ruplaa. Verojenkeruun tehokkuus oli yksi tärkeä kysymys Venäjän ja Kansainvälisen valuuttarahaston välisissä lainaneuvoitteluissa, koska finanssipolitiikan tehokkuus riippuu varsin paljon verojenkeruun onnistumisesta. Venäjällä korot laskevat edelleen. Venäjä laski liikkeeseen kuuden kuukauden sijoitustodistuksia pidetyssä huutokaupassa. Kuuden kuukauden koroksi tuli 59%, kun korko oli viikkoa aikasemmin 65%. Tämä kuuden kuukauden sijoitustodistusten huutokauppa oli siinä mielessä merkityksellinen, että ulkomaalaiset sijoittajat osallistuivat siihen ensimmäistä kertaa. Keskuspankin määräysten mukaan he olisivat saaneet ostaa korkeintaan 35% sijoitustodistusten koko määrästä, mutta keskuspankin edustajan mukaan he ostivat sijoitustodistusten koko määrästä, 6900 miljardista ruplasta (noin 1.4 miljardia dollaria), hieman alle 30% eli noin 1900 miljardia ruplaa (noin 400 miljoonaa dollaria). Venäjän keskuspankin suunnitelmana on saada sijoitustodistusten myynnillä ulkomaalaisille yli miljardi dollaria tämän kevään aikana. Venäjän hallitus laski keskiviikkona liikkeeseen myös kahden vuoden joukkovelkakirjalainoja, joiden koroksi tuli 72%. Kahden vuoden jvk-lainoja laskettiin liikkeeseen 1900 miljardin ruplan arvosta.

19 2 Jeltsin erotti korkeita virkamiehiä palkkarästien takia. Presidentti Boris Jeltsin erotti tällä viikolla viisi korkeaa virkamiestä suurten palkka- ja eläkerästien takia. Venäjän tilastokomitean mukaan maksamattomien palkkojen yhteismäärä on miljardia ruplaa (noin 4.3 miljardia dollaria). Useimpien tarkkailijoiden mielestä virkamiesten erottamisella ei ehkä pienennetä juurikaan suuria palkkarästejä, vaan kyseessä on ennemminkin Jeltsinin presidenttikampanjan lähtölaukaus. Liettuan hallitus laskee liikkeeseen sijoitustodistuksia maksaakseen suljettujen pankkien talletukset takaisin. Liettuan parlamentti päätti, että Litimpeks Bankin ja Innovation Bankin talletukset korvataan siten, että ensin suurelle osalle tallettajista maksetaan 1000 litiä (noi!1 $250). Liettuan valtiovarainministeriön mukaan valtio laskee liikkeeseen yhteensä 50 miljoonan litin (noin 12.5 miljoonaa dollaria) edestä sijoitustodistuksia tätä tarkoitusta varten. Samaan aikaan Liettuan viranomaiset jatkavat valmisteluja suljettujen pankkien yhdistämiseksi ja avaamiseksi. Latvian parlamentti hyväksyi lopullisesti vuoden 1996 budjetin. Budjetin loppusumma on 459 miljoonaa latia (844 miljoonaa dollaria), josta on suunniteltu katettavaksi 400 miljoonaa latia (735 -miljoonaa dollaria) valtion tuloilla. Budjettivaje on siis 59 miljoonaa latia (108 miljoonaa dollaria). Monien tarkkailijoiden mielestä budjetti on ylioptimistinen, ja Latvian valtiontalouden vaje on tänä vuonna suurempi kuin on budjetoitu (kts. Idäntalouksien viikko 7). IVY-maiden bruttokansantuotteet supistuivat 5% vuonna NY:n tilastokomitean mukaan maiden bruttokansantuotteet supistuivat 5% vuonna 1995 ja 15% vuonna Komitean mukaan elpymistä on jo näkyvissä joillakin teollisuusaloilla, asuinrakentamisessa ja ulkomaankaupassa. Parhaiten tässä suhteessa NY -maista menestyi Armenia, jossa BKT kasvoi jo toista vuotta hieman yli 5%. Tuotanto supistui vuonna 1995 edelleen voimakkaasti Azerbaidzanissa (BKT:n muutos -17.2%), Tadzikistanissa (-12.4%) ja Ukrainassa (- 12%). Georgian tilannetta NY:n tilastokomitea ei arvioi, mutta siellä tuotanto on todennäköisesti pienentynyt vielä enemmän kuin edellä mainituissa maissa. Investointien volyymi pienentyi monessa maassa dramaattisesti: V alko-venäjällä investoinnit supistuivat tilastojen mukaan 27% ja Ukrainassa 35%.

20 SUOMEN PANKKI Idäntalouksien yksikkö Timo Harell IDÄNTALOUKSIEN VIIKKO 9 Presidentti Boris Jeltsin piti kansankunnan tilaa käsittelevän puheen 23. helmikuuta. Puheessaan Jeltsin vaati hallitusta helpottamaan niitä sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia, joita talousuudistukset ovat kansalaisille aiheuttaneet. Samalla hän otti etäisyyttä nykyiseen hallitukseen uhkaamalla erottaa sen, ellei hallitus ota paremmin huomioon kansalaisten vaikeuksia. Jeltsin ei esittänyt konkreettisia toimia kansalaisten tilanteen helpottamiseksi ja talouspolitiikkaa koskevassa osassa hän politiikan 'pehmentämistä' koskevien painotusten vastapainoksi korosti vakautuspolitiikan tärkeyttä. Jeltsin mainitsi inflaatiotavoitteen vuodelle 1996 olevan vuositasolla 25 %, mitä on pidettävä erittäin kunnianhimoisena tavoitteena, sillä viime vuonna inflaatio oli vielä 130 %. Tshetshenian ongelmien ratkaisemiseksi Jeltsin ilmoitti olevansa valmis kompromisseihin, mutta kieltäytyi kategorisesti neuvotteluista 'roistojen' kanssa, jolla hän viittasi Tshetshenian kapinajohtaja Dzhohar Dudajeviin. Ulkopolitiikassa tärkeimmäksi kysymykseksi Jeltsin nosti NATO:n mahdollisen laajenemisen itään, mitä Venäjä on tiukasti vastustanut. Presidentti ja presidenttiehdokas Jeltsinin puheessa heijastui jo selvästi kesäkuun 16. päivänä pidettävät presidentinvaalit. Jeltsinin mukaan presidentin tärkein tehtävä on vahvistaa vapautta ja demokratiaa Venäjällä ja tässä suhteessa tulevat vaalit voivat olla Venäjän kehityksen kannalta ratkaisevat. Tämä viittaus liittyi kommunistien johtajaan ja presidenttiehdokkaaseen Gennadi Zjuganoviin, jolla mielipidemittausten mukaan on selvästi suurin kannatus. Viimeisimmän mielipidetiedustelun mukaan Zjuganovia kannatti 24 % kyselyyn vastanneista, Vladimir Zhirinovskia 12 %, Jeltsiniä 11 %, Grigori Javlinskia 9 % ja Aleksander Lebediä 8 %. Venäjän kuukausi-inflaatio 2.8% helmikuussa. Venäjän tilastokomitean mukaan kuluttajahinnat nousivat helmikuussa 2.8% tammikuusta. Tämä on alhaisin inflaatio talousuudistusten alkamisen jälkeen. Inflaatio on kuitenkin edelleen korkeampi kuin vuoden 1996 budjetissa käytetty 1.9%, vaikka se laskikin tammikuun 4.1 prosentista. Vuositasolla inflaatio oli 89%. Venäjän valtiontalouden alijäämä 2.9% BKT:sta Venäjän tilastokomitean mukaan alijäämä katettiin laskemalla liikkeeseen valtion velkapapereita kotimaisilla markkinoilla ja ulkomaisilla luotoilla. IMF:n uuden luoton ehdoissa tämän vuoden alijäämäksi on sovittu 3.9% bruttokansantuotteesta. Korot laskevat Venäjällä ja rupla heikentyy. Kolmen kuukauden korko laski 28. helmikuuta pidetyssä valtion sijoitustodistusten huutokaupassa 52 prosenttiin. Edellisessä, 7.2. järjestetyssä huutokaupassa korko oli vielä 63%. Huutokaupassa myytiin 1040 miljardin ruplan (noin 215 miljoonan dollarin) edestä sijoitustodistuksia. Korkojen lasku saattaa tietää vaikeuksia pankeille, joille valtion sijoitustodistusten korkeat korot ovat taanneet hyvät ja suhteellisen vähärlskiset tuotot. Ruplan heikentyminen on jatkunut. Vuoden alussa ruplan dollarikurssi oli 4640, ja torstaina kurssi oli Rupla on siis heikentynyt kahden kuukauden aikana noin neljä prosenttia dollaria vastaan. Venäjän keskuspankille uusi rahapolitiikan instrumentti. Venäjän keskuspankki on ottanut käyttöön pankkien talletushuutokaupat. Perjantaina pidetyssä ensimmäisessä huutokaupassa keskuspankki otti talletuksia vastaan kolmeksi päiväksi 7.5 prosentin korolla. Pienin erä, jolla pankki saa osallistua huutokauppaan, on 50 miljardia ruplaa (noin 10 miljoonaa dollaria). Huutokauppoja aiotaan pitää vastaisuudessa kuukausittain.