SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN NYKYTILAN KUVAUS KUNTARAKENNESELVITYKSEEN OSALLISTUVISSA KUNNISSA

Transkriptio

1 1 Porin seudun kuntarakenneselvitys Sosiaali- ja terveydenhuollon työryhmien yhteinen väliraportti Palvelurakenneuudistus ja kokoavat rakenteet Alueellisten lähipalveluiden järjestäminen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN NYKYTILAN KUVAUS KUNTARAKENNESELVITYKSEEN OSALLISTUVISSA KUNNISSA

2 1 Johdanto Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvityksen palvelurakenne ja kokoavat rakenteet sekä alueellisten lähipalveluiden työryhmien väliraportti on laadittu työryhmien yhteisesityksen muotoon. Työryhmien kesken on sovittu menettelytapa, jossa työryhmät ovat kokoontuneet sekä erillisinä että loppuvaiheessa järjestetyssä yhteiskokouksessa. Työryhmätyöskentelyssä kerättyjen kuntatietojen osalta on pyritty sellaiseen tarkkuustasoon ja yksityiskohtaisuuteen, että tietoja voidaan hyödyntää myös myöhemmässä valmistelussa. Väliraporttiin on kuitenkin otettu vain keskeisimmät kuntien nykytilannetta kuvaavat tiedot. Väliraportti koostuu kirjallisesta yhteenvedosta ja siihen liitetyistä kuntakorteista. Kuntakortteihin on otettu kuntaa keskeisimmät kuntaa koskevat tiedot ja indikaattorit. Samaan aikaan väliraportin kanssa valmistellaan karttatieto-ohjelma, johon merkitään kuntien tärkeimmät toimipisteet sekä niitä koskevia tietoja. 1.1 Työryhmien toimeksianto ja keskeiset huomiot Porin seudun kuntarakenneuudistuksen selvitysryhmien toimeksiantona on ensimmäisessä vaiheessa tehdä kuntien palveluiden ja elinvoimaisuuden nykytila-arvio, selvitys taloudellisesta tilanteesta sekä arviot väestömuutoksesta ja tulevaisuuden palveluntarpeista. Ensimmäisen vaiheen jälkeen toimeksianto käsittää uuden mahdollisen kunnan suunnittelun ja arvioinnin sekä lopulta yhdistymissopimuksen luonnoksen laatimisen. Palvelurakenneuudistus ja kokoavat rakenteet työryhmän sekä alueellisten lähipalveluiden järjestäminen työryhmän toimialakohtaisena toimeksiantona on selvittää palveluiden nykytilakuvauksella selvittää kunnittain palvelujen järjestämistapa, niiden nykytila ja kehittämistarpeet, palveluverkko ja lähipalvelut toimipisteittäin sekä tehdä keskeiset huomiot kuntien palveluiden yhtäläisyyksistä, eroavaisuuksista ja liitoksen mahdollisuuksista. Sosiaali- ja terveydenhuollon työryhmien toimenkuvan ja toimeksiannon eräänlainen limittäisyys ja kiinteä suhde keskenään ratkaistiin työryhmissä sillä, että ryhmien työtä koordinoitiin ryhmien puheenjohtajien ja sihteerien osallistumisella toistensa kokouksiin sekä tarvittaessa kokoonnuttiin ja työskenneltiin muutenkin yhdessä. 1.2 Keskeiset huomiot Onnistuneen monikuntaliitoksen kannalta keskeistä on se, miten kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteet onnistutaan yhdistämään keskenään toimivaksi rakenteeksi. Samanaikaisesti on kyettävä turvaamaan väestötarpeen mukaiset lähipalvelut sekä toisaalta hyödyntää palveluiden keskittämisestä saatavat hyödyt. Porin kaupunkiseudun ja kehyskuntien osalta keskeisiä seikkoja uuden kunnan suunnittelussa ovat alueellinen erilaisuus, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukulttuurien yhteensovittaminen ja kunnissa jo esiin tulleiden resurssien niukkuus. Kuntien yhdistymisellä ei automaattisesti saavuteta taloudellisia etuja, vaan ne on ansaittava yhteistä toimintaa kehittämällä. 2

3 Kuntarakenneselvitykseen osallistuvien kuntien järjestämien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden sisällöissä, määrissä ja kustannuksissa on kuntakohtaisia eroja, jotka eivät selity yksittäisten kuntien erityispiirteillä. Erityisesti sosiaalihuollon palveluita ei ole kunnissa järjestetty yhdenmukaisilla perusteilla ja laajuudessa. Kuntaliitosvaiheessa palveluiden yhdenmukainen ja yhdenvertainen järjestäminen kaikille yhdistyvien kuntien kuntalaisille aiheuttaa siten palvelujen kysynnän ja kustannusten kasvua. Erityisesti tämä on odotettavissa lastensuojelun, päihdehuollon ja vammaispalveluiden käyttäjämäärissä ja kustannuksissa. Palvelutarpeiden kasvaminen on yhteydessä paitsi väestön ikääntymiseen, mutta myös lainsäädännön vaikutuksesta lisääntyneisiin kuntien lakimääräisiin tehtäviin ja niiden tuottamisessa noudatettaviin laatuvaatimuksiin sekä vielä ihmisten omien palvelutarpeiden lisääntymiseen. Porin seudun kuntarakenneselvitykseen osallistuvan kymmenen kunnan muodostaman alueen väestölisäys on laskeva. Väestömäärän kehityksen ennusteet ovat maltillisesti kasvavia vain Porissa, Nakkilassa ja Luvialla. Samaan aikaan yli 75-vuotiaiden kuntalaisten määrä kasvaa nopeasti ja väestöllinen sekä taloudellinen huoltosuhde heikkenee. Kehittämistoimien ja lisäpanostuksen tarve tuleekin kohdistumaan suurelta osin kasvavan vanhusväestön hoitamiseen. Kuntarakenneselvitykseen osallistuvien kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu perustuu yleiseen kustannustason nousuun sekä palveluntarpeen lisääntymiseen. Kustannusten kehitystä kuvataan oheisessa kaaviossa: 3

4 2. Nykytilan ja kehittämistarpeiden kuvaus Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteiden ja palveluiden nykytilaa sekä kehittämistarpeita on kuvattu kuntien antamien tietojen mukaisesti. Työryhmän yhteinen käsitys yhteisistä kehittämistarpeista esitetään erillisenä. 2.1 Palveluiden järjestämistapa Pohjois-Satakunnan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Kuntarakenneselvitykseen osallistuvista kunnista Pohjois-Satakunnan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymään kuuluvat Pomarkun ja Siikaisten kunnat. PoSa on tuottaa jäsenkunnilleen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut erikseen sovittavien tilaussopimusten ja PoSan liiketoimintasuunnitelman mukaan. Tuotettaviin palveluihin kuuluvat lisäksi ympäristöpalvelut sekä työterveyshuolto. Perussopimuksen mukaan PoSan organisaatiossa ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymäkokous, johon kunkin kunnan hallitus valitsee edustajat. PoSan toimintaa ohjaa johtokunta. palvelujen tilaamisesta vastaa Kankaanpään kaupungin organisaatiossa oleva kuntien yhteinen perusturvalautakunta, jonka jäsenet ovat alueen jäsenkuntien valtuutettuja. Vaikka PoSa on liikelaitos ja toiminta on järjestetty tilaaja-tuottaja mallin mukaisesti, se mielletään yhteistoiminta-alueeksi. Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymään kuuluvat Harjavallan kaupunki, Kokemäen kaupunki, Luvian kunta ja Nakkilan kunta ostavat terveydenhuollon palveluita kuntayhtymältä. Kuntayhtymän tuottamat ja järjestämät palvelut sisältävät avosairaanhoidon, laboratorion, röntgenin, fysioterapian, kotisairaanhoidon, neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon, työterveyshuollon, terveysneuvonnan, erityistyöntekijöiden kuten kuntoutusohjaajan ja suunnittelijan sekä puheterapeutin palvelut, hammashuollon ja vuodeosaston toiminnan. Lisäksi terveydenhuollon kuntayhtymä järjestää jäsenkuntien sosiaalipalveluista vammaispalvelut ja lastenvalvojan palvelut sekä päihdehuollon ja mielenterveystyön avopalvelut. Kunnat vastaavat vanhusten ympärivuorokautisesta hoidosta, kotipalvelusta, aikuissosiaalityöstä, lastensuojelusta, kehitysvammahuollosta ja psykososiaalisista asumispalveluista. Porin perusturvan yhteistoiminta-alue Porin yhteistoiminta-alueeseen kuuluvat järjestämisvastuussa olevan Porin kaupungin lisäksi Merikarvian kunta ja Ulvilan kaupunki. Porin kaupunki järjestää yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Toiminnan tuottamisesta vastaa yhteistoiminta-alueen jäsenkuntien yhteislautakuntana toimivan Porin perusturvalautakunnan alaisuudessa Porin perusturvakeskus. Palvelujärjestelmä muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden, jota vastuukunta ja sopijakunnat kehittävät yhdessä. Jokaisella yhteistoiminta-alueen jäsenkunnalla on vastuu oman väestönsä palveluista aiheutuvista kustannuksista aiheuttamisperusteella toteutuneen käytön mukaan. 4

5 Lavian kunta on vuosina tuottanut omalla järjestämisvastuullaan olevia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita omana toimintana siten, että niitä on täydennetty Porin perusturvakeskuksen kanssa tehdyllä erillissopimuksella Porin perusturvan tuottamilla sosiaalija terveydenhuollon palveluilla. Palveluostot ovat käsittäneet johtamis-, hallinto- sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita kuitenkin siten, että pääosa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista on tuotettu kunnan omana toimintana. Erikoissairaanhoidon palvelut on kaikkien kuntarakenneselvitykseen osallistuvien kuntien osalta järjestetty Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän toimesta ja jäsenyydellä. Kuntarakenneselvitykseen osallistuvien kymmenen kunnan sekä mahdollisesti syntyvän uuden kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset per asukas on kuvattu oheisessa taulukossa: Pohjois- ja Keski-Satakunnan kuntayhtymien, Porin perusturvan yhteistoiminta-alueen ja Lavian suhteelliset osuudet suunnitellussa kunnassa sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannusten mukaisesti jaoteltuna muodostuvat seuraavan kuvion mukaisiksi. Lähteet: Sotkanet ja SatShp 5

6 Työterveyshuollon palveluita tuottavat kuntarakenneselvitykseen osallistuvista kunnista Porille, Merikarvialle, Ulvilalle ja Luvialle ja Pomarkulle näiden yhteinen kunnallinen työterveyshuollon liikelaitos Satakunnan työterveyspalvelut. Liikelaitos tuottaa palveluita kunnille ja yksityisille toimijoille on toimipisteet Porissa (30 henkilöä), Ulvilassa (5 henkilöä), Noormarkussa (5 henkilöä), Luvialla (1-2 henkilöä) ja Merikarvialla (1-2 henkilöä). Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä järjestää työterveyspalvelut Kokemäelle, Nakkilaan ja Harjavaltaan. Siikaisille palvelut tuottaa Pohjois-Satakunnan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä ja Lavia ostaa ne Sastamalan kaupungin Työterveys Akaasia liikelaitokselta. Työterveyshuollon palvelut järjestetään lähipalvelutoimipisteissä kaikissa kunnissa lukuun ottamatta Siikaisten ja Lavian kuntia. Ympäristöterveydenhuollon järjestämisessä Kokemäki tuottaa palvelut yhteistyössä Pyhäjärviseudun kanssa. Lavia on ostanut palvelut Sastamalan kaupungilta. Porin, Ulvilan, Harjavallan, Nakkilan ja Luvian ympäristöterveydenhuollon palvelut tuottaa Porin seudun ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue. Siikainen, Pomarkku ja Merikarvia hankkivat palvelut PoSa:lta. Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö tuottaa kaikkien kuntien osalta lastensuojelun kehittämis- ja asiantuntijapalveluita. Sosiaalipäivystys on järjestetty yhteistyössä kuntien kanssa siten, että sosiaalipäivystyksen tuottamisesta vastaa Porin kaupunki. Yhteenvetona voidaan todeta, että sosiaalitoimen ja perusterveydenhuollon palvelut on kaikissa kuntarakenneselvitykseen osallistuvissa kunnissa järjestetty seudullisena yhteistoimintana tai ainakin yhteistoiminnan ja kunnan oman toiminnan yhdistelmänä. Pohjois-Satakunnassa palvelut hankitaan tilaaja-tuottajamallilla liikelaitoskuntayhtymältä. Keski-Satakunnassa palvelut tuottaa kuntayhtymä ja Porissa järjestämisvastuussa oleva yhteistoiminta-alue. Kaikissa kunnissa omana toimintana tuotettuja palveluja täydennetään ostopalveluilla. 2.2 Palvelurakenne ja verkot (palveluiden tuottaminen) Jäljempänä on kuvailtu kunnittain keskeiset huomiot kunnan palvelurakenteesta ja lähipalveluista. Palveluverkko ja sen mukaiset palvelupisteet sekä niiden henkilöstömäärät on yksilöity kuntakorteista ja erillisessä karttapaikkaohjelmassa. Lisäksi on omaan lukuunsa kerätty huomiota niistä kuntayhtymistä ja yhteistoiminta-alueesta, joissa kuntarakenneselvitykseen osallistuvat kunnat ovat jäseninä Kunnat Harjavalta Harjavallassa lähipalveluna tuotettuja palveluja ovat lastensuojelu, aikuissosiaalityö, toimeentuloturva, kuntouttavat ryhmäpalvelut, nuorten työpaja, työllistäminen, 6

7 kehitysvammahuollon sosiaalityö, lastenvalvoja, psykososiaaliset avopalvelut, vammaispalvelut, vanhustenhuollon kotihoito ja laitoshoito sekä perusterveydenhuollon palvelut Harjavallan terveysasemalla. Niihin kuuluvat lääkärin vastaanotto, neuvola, työterveyshuolto, fysioterapia, laboratorio- ja röntgenpalvelut, hammashuolto, arki-iltojen päivystys. Näistä palveluista KSTH ky:n tuottamat palvelut (perusterveydenhuolto + osa sosiaalipalveluista) ovat keskitettyjä palveluita, mutta fyysisesti palvelut toteutuvat Harjavallassa lähipalveluita, koska ko. palveluita on saatavilla terveysasemalta. Seudullisesti järjestettäviä palveluita Harjavallassa ovat erikoissairaanhoidon, ympäristöterveydenhuollon sekä ensihoito- ja päivystyspalvelut (osassa terveydenhuoltoa ja sosiaalipäivystyksessä). Harjavallan kaupunkistrategiassa on määritelty hyvät ja laadukkaat palvelut yhdeksi tavoitteeksi vuodelle 2016 siten, että mahdollisissa kuntaliitoksissa lähipalvelut turvataan. Vuoden 2014 talousarvion painopistealueeksi on kirjattu talouden sopeuttaminen, joka merkitsee perusturvan osalta asiakasprosessien kehittämisen kautta haettavaa kustannusten pienentymistä, kuntayhtymien menokehitykseen vaikuttamista sekä tiukkaa sopimusohjausta ostopalveluissa sekä näiden kehittämistä. Harjavallan perusturvapalveluissa käytetään paljon ostopalveluja yksityisiltä palveluntuottajilta oman tuotannon ja kuntayhtymiltä ostettujen palveluiden lisäksi. Esimerkiksi vanhustenhuollon tehostettu palveluasuminen kokonaisuudessaan on ostopalvelua ja vuoden 2014 alusta se muuttuu palvelusetelillä tuotetuksi palveluksi. Harjavallan sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistarpeet painottuvat päihde- ja mielenterveyspalveluiden ja prosessien kehittämiseen sekä lapsiperheiden ja ikäihmisten avopalveluiden kehittämiseen. Perusterveydenhuollon kehittämisen painopisteet ovat kotihoidon yhteistoiminnan vaikuttavuus, tk-sairaalan optimaalinen käyttö, peruserikoissairaanhoidon toiminnan vakiinnuttaminen ja lääkärin vastaanottotoiminnan oikea kohdentaminen. Väestömuutoksista johtuva ikäihmisten palvelut on kehittämiskohteena lähinnä avopalveluiden osalta vuonna 2014, sillä palvelurakenteita on muutettu huomattavasti jo vuonna Kokemäki Kokemäen omana toimintana tuotetut sosiaalipalvelut ovat kaikki lähipalveluita. KSTHKY:ltä ostetut sosiaalipalvelut (vammaispalvelut, lastenvalvoja ja psykososiaaliset avopalvelut) tuotetaan Harjavallan terveysasemalta käsin. Ostopalveluina A-klinikkasäätiöltä hankittavien perheneuvolan ja päihdeklinikan toimipiste sijaitsee Kokemäellä. Vanhusten tehostettua palveluasumista ostetaan Sastamalan kaupungilta Palvelukeskus Ilolasta, joka sijaitsee Kokemäen alueella ja jonka tilat omistaa Ilolan kuntayhtymä, jossa ovat jäseninä ent. Kiikoinen, nykyisin Sastamala ja Kokemäki. Kokemäen perusturvatoimi tuottaa myös omana toimintana kehitysvammapalveluita asukkailleen sekä, muista kunnista poiketen, myös edunvalvontapalveluita sekä Porin oikeusaputoimistolle (Kokemäen edunvalvonta) ja Rauman oikeusaputoimistolle (Köyliön ja Säkylän edunvalvonta). Kokemäen kaupunkistrategian ja sosiaalitoimen arvojen mukaisesti palvelut tuotetaan lähellä asiakasta asiakas- ja asukaslähtöisesti. Vanhuspalveluiden rakennetta on muutettu ja edelleen kehitetään voimakkaasti lähivuosina. Kehitystyön kohteina ovat mm. vanhuspalveluiden tarveselvitys ja vanhusstrategia. Myös mielenterveysasiakkaiden lähipalveluita kehitetään 7

8 edelleen omana toimintana. Kokemäen kaupungin ilmoittamia kehitystarpeita ovat lisäksi lastensuojelun kehittäminen edelleen avohuollon ja ehkäisevän työn suuntaan. Kehitysvammahuollon osalta ajankohtaista on työ- ja päiväkeskuksen tilojen ja toimintojen laajentaminen ja kehittäminen. Luvia Luvian kunta tuottaa lähipalveluina lastensuojelun, aikuissosiaalityön ja toimeentuloturvan, kehitysvammahuollon sosiaalityön sekä kuntouttavan työtoiminnan palvelut. Lisäksi kunta tuottaa lähipalveluna vanhuspalvelut, jotka sisältävät laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen palvelut sekä kotihoidon, johon Luvian kunnassa on yhdistetty kotisairaanhoito ja kotipalvelu. Lisäksi kunta vastaa päihdehuollon palveluohjauksesta ja neuvonnasta sekä päihdehuollon laitoshoitoon ohjaamisesta. Päihdehuollon laitoshoito ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta. Ostopalveluja käytetään myös vanhusten tehostetussa palveluasumisessa ja lastensuojelun avohuollon tukitoimissa. Lisäksi kehitysvammahuollon ja vammaispalvelun mukaisia asumispalveluja ostetaan yksittäisille henkilöille kuntayhtymiltä tai yksityisiltä palveluntuottajilta. Lisäksi lähipalveluna tuotetaan Luvian terveysasemalla Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän toimesta tärkeimmät perusterveydenhuollon palvelut (vastaanotot, neuvola, näytteenotto ja hammashuolto) ja koululla kouluterveydenhuolto. Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymältä ostetut sosiaalipalvelut (vammaispalvelut, lastenvalvoja ja psykososiaaliset avopalvelut) tuotetaan Harjavallan terveyskeskuksessa. Harjavallan terveyskeskuksessa olevat perusterveydenhuollon keskitetyt palvelut ovat terveydenhuollon päivystys, röntgen, laboratorio, fysioterapia, erityistyöntekijöiden palvelut sekä vuodeosastotoiminta. Luvian kunnan strategiassa, perusturvaan liittyvänä mainintana, on erityisesti kunnan tavoite tarjota hoivapalvelut vanhuksille ensisijaisesti omassa kunnassa. Strategiassa on mainittu pikaisesti hoidettavien asioiden kohdalla vanhusten hoivapalveluiden tilajärjestelyt. Luvian kunnassa on tehty kunnan vanhustenhuollon järjestämisvaihtoehtoselvitys vuonna 2010, jonka loppuraportin suosituksena on (15) 20 asuntoa sisältävän tehostetun palveluasumisyksikön rakentaminen. Kilpailutus on tehty vuoden 2013 lopussa ja palveluntuottajan rakennuttama palveluasumisyksikkö tulee tarjouspyynnön mukaisesti aloittaa toimintansa Perusturvan osalta Luvian kunnan keskeisiä kehittämistarpeita ovat vanhustenhuollon palvelujen turvaamisen lisäksi lastensuojelun ja lastenneuvolan perhetyön kehittäminen. Palvelusetelijärjestelmän palveluvalikoimaa tulisi monipuolistaa ja laajentaa erityisesti vanhusten palvelujen osalta muun muassa omaishoitajien lomien sijaisuuksiin. Lisäksi tavoitteena on palvelusetelijärjestelmän laajentaminen myös perheiden tarpeisiin. Omaishoidontuen tukijärjestelmän tulisi kehittää esimerkiksi hoitajien sekä hoidettavien yhteisillä kuntoutus- ja perehdytysjaksoilla jo hoidon alkuvaiheessa. 8

9 Nakkila Nakkilan kunta tuottaa lähipalveluina oman kunnan alueella lastensuojelun, aikuissosiaalityön ja toimeentuloturvan, työpajan ja kuntouttavan työtoiminnan, kehitysvammahuollon sosiaalityön, vanhuspalvelut (kotipalvelu, asumispalvelut ja vanhainkotihoito) sekä terveyskeskuksessa tärkeimmät perusterveydenhuollon palvelut (vastaanotot, neuvola, työterveyshuolto, näytteenotto, hammashuolto ja kotisairaanhoito). Harjavallan terveyskeskuksessa sijaitsee keskitetyt seudulliset palvelut, kuten terveydenhuollon päivystys, vuodeosasto, röntgen, fysioterapia sekä sosiaalipalveluista lastenvalvoja, psykososiaaliset palvelut ja vammaispalvelut. Nakkilan strategiassa on painopisteenä kuntouttava työote kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa, samoin varhainen puuttuminen ja kotona asumisen tukeminen mahdollisimman pitkään. Nakkila järjestää osan palveluista itse sekä osan yhteistyössä muiden kuntien ja terveydenhuollon kuntayhtymän kanssa. Yhteistyö lähikuntien kanssa on tiivistä ja esim. lastensuojelun ryhmätoimintaa ja kehitysvammahuollon kuntoutusohjausta järjestetään kuntayhteistyönä. Esimerkiksi lastensuojelupalveluissa ja vanhustenhuollossa linjauksena on ollut järjestää mahdollisimman paljon palveluita itse, eikä lastensuojelun avopalveluissa ja vanhusten tehostetussa palveluasumisessa käytetä tällä hetkellä lainkaan ostopalveluita. Ostopalveluita käytetään lastensuojelun sijaishuollossa sekä päihde- ja mielenterveysasiakkaiden laitospalveluissa. Tavoitteena on jatkossakin järjestää omana toimintana palveluita asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti. Kehittämishaasteet Nakkilassa painottuvat vanhuspalveluiden kehittämiseen ja lisäämiseen ikäihmisten määrän kasvaessa. Vanhusväestö tulee tarvitsemaan lisää mm. kotiin annettavia palveluja ja tehostettua palveluasumista. Noin tehostetun palveluasumispaikan lisätarve on tilastojen perusteella ajankohtainen vuonna Strategisina painopisteinä ovat myös lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen sekä päihde- ja mielenterveyskuntoutujien matalan kynnyksen palveluiden kehittäminen. Työttömyyden ja syrjäytymisen ehkäisyyn etsitään keinoja kehittämällä edelleen kunnan työpajatoimintaa. Henkilöstön rekrytointi-ongelmia ei ole toistaiseksi ollut. Pomarkku Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Pomarkussa tuottaa Pohjois-Satakunnan peruspalveluliikelaitos kuntayhtymä (PoSa). Erikoissairaanhoidon palvelut tuottaa Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Lähipalveluina Pomarkussa on terveysasema, jossa kaksi lääkäriä, suun terveydenhuolto, neuvola ja terveydenhoitajan palvelut sekä sosiaalityöntekijän ja vanhustenhuollon palveluita. Muut palvelut sijaitsevat Kankaanpäässä. 9

10 Kunnan strateginen tavoite on, että lähipalvelut säilyvät vähintään nykyisellään, loppujen laitospaikkojen muuttaminen palveluasunnoiksi sekä lisäresurssien saaminen vanhusten kotipalveluihin ja lapsiperheiden kotipalveluihin / ennalta ehkäisevään perhetyöhön. Siikainen Siikaisten kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut tuottaa Pohjois-Satakunnan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä (PoSa). Erikoissairaanhoidon ja kehitysvammaisten erityishuollon järjestää Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Siikaisten kunnalla ei ole omaa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä. Siikaisten peruspalvelukeskuksessa järjestetään lähipalveluina lääkärivastaanoton, neuvolan, suun terveydenhuollon, aikuissosiaalityön ja vammaispalveluiden sosiaaliohjauksen palveluita. Vanhuspalveluista lähipalveluina tuotetaan laitosasumista, tehostettua palveluasumista ja kotihoidon palveluita. Perhepalveluista kotiin tuotavia palveluita ovat äitiys- ja lastenneuvolan ja lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kotikäynnit sekä perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelut. Muut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on keskitetty Kankaanpäähän. Siikaisten kunnan ilmoittamia kehittämistarpeita ovat kotihoidon kehittäminen ja sen resurssien lisääminen erityisesti lapsiperheiden palveluiden osalta. Pitkäaikaisen laitoshoidon osalta tavoitteena on laitospaikkojen vähentäminen / muutos tehostettuun palveluasumiseen. Lyhytaikaisen laitoshoidon osalta on kapasiteetin lisäys tarpeen omaishoitajien vapaapäivien käytön mahdollistamiseksi. Asumispalvelujen osalta paljon hoitoa vaativien asukkaiden paikkoja on liian vähän. Lavia Lavian kunta on järjestänyt itse sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut vuosina siten, että se on erillisellä sopimuksella ostanut hallintoon ja ohjaukseen liittyviä palveluita Porin perusturvan yhteistoiminta-alueelta. Perheneuvolan ja lastenvalvojan palvelut on myös ostettu Porin perusturvalta. Lähipalveluina Lavialla on ollut saatavissa terveyskeskuksen ja sen vuodeosaston sekä sosiaalityön, vanhuspalveluiden ja lastensuojelun palveluita. Vuoden 2014 aikana Lavian kunta varmistaa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut Porin perusturvan kanssa solmitulla väliaikaissopimuksella, joka on voimassa maaliskuun loppuun Porin kaupunki Porin kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestäminen tapahtuu yhteistoiminnassa Merikarvian, Porin ja Ulvilan kesken siten, että osapuolten välisen yhteistoiminta-alueen yhteistyösopimuksen mukaisesti sopijakunnat ovat siirtäneet terveydenhuollon ja sosiaalitoimen palvelujen järjestämisvastuun vastuukuntana toimivalle Porin kaupungille. Palvelujärjestelmä muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden, jota vastuukunta ja sopijakunnat kehittävät yhdessä. 10

11 Vastuukunnan järjestämisvastuu pitää sisällään kuntalaisten palveluntarpeen arvioinnin ja määrittelyn, päätöksenteon palvelujen laajuudesta ja sisällöistä sekä huolehtimisvelvollisuuden siitä, että kuntalaisille turvataan tarpeelliset palvelut. Palveluja tuotetaan määrällisesti ja laadullisesti väestötarvetta vastaavalla tavalla. Huomiota kiinnitetään erityisesti palvelujen vaikuttavuuteen, toiminnan taloudellisuuteen sekä järjestelmien ja prosessien tehokkuuteen ja tuottavuuteen. Yhteislautakuntana toimiva Porin perusturvalautakunta päättää palvelujen tuotantotavasta ja vastaa palvelujen saatavuudesta, saavutettavuudesta ja laadusta. Palveluiden tarkempi määrittely perustuu perusturvalautakunnan vuosittain vahvistamaan palvelusuunnitelmaan, joka sisältää kuvauksen palvelurakenteesta ja palvelutasosta. Palvelutason arviointi ja määrittely tehdään vuosittain ja se perustuu kuntakohtaiseen väestötarpeeseen ja käytössä olevien resurssien oikeaan kohentamiseen. Palvelusuunnitelmassa määritellään tarkemmin myös palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden kriteerit. Perusturvan yhteistoiminta-alueella noudatetaan jakoa kuuteen lähipalvelualueeseen. Kullakin lähipalvelualueella on lähipalvelukeskus ja palvelupisteitä siinä laajuudessa kuin väestötarpeen mukainen palveluntarve edellyttää. Porin perusturvassa noudatetaan palvelut jakoa lähipalveluihin ja yhteisiin palveluihin. Lähipalveluilla tarkoitetaan palveluita, joita tarvitaan päivittäin tai toistuvasti. Lähipalvelut tarjotaan lähipalvelualueella asuville kuntalaisille lähiympäristössä. Lähipalveluita voidaan tuottaa myös etäpalveluina sekä liikkuvien työntekijöiden ja palveluiden avulla. Yhteisillä palveluilla tarkoitetaan palveluita, joille ei ole päivittäistä tarvetta ja joiden tuottamiseen tarvitaan lähipalveluita laajempi asiakaspohja tai, jotka edellyttävät erityistä osaamista, tiloja tai laitteita. Porin kaupungin perusturvan kehittämiskohteita vuodelle 2014 ovat toiminnan ja talouden yhteensovittaminen ja suunnittelu yhteistyössä Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Porin perusturvakeskuksen välillä, palvelutarpeiden selvittäminen ja prosessien läpinäkyväksi tekeminen, palveluiden selkeyttäminen ja niistä tiedottamisen lisääminen sekä kuntalaisten osallisuuden lisääminen. Merikarvia Merikarvian kunta kuuluu Porin perusturvan yhteistoiminta-alueeseen ja sen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut järjestää vastuukuntana toimiva Porin kaupungin siten, kuin edellä on kuvattu Porin toimintamallia. Merikarvia kuuluu Porin perusturvakeskuksen luoteiseen lähipalvelualueeseen, mihin Merikarvian ohella kuuluu entinen Noormarkun kunnan alue. Palvelut toteutetaan Merikarvialla pääosin lähipalveluina kunnan terveyskeskuksessa. Merikarvian osalta kehittämisen linjauksina ovat nousseet esille huoli väestövastuun toteutumisesta lääkäripalveluissa. Tämän vuoksi vastaanottotoiminta on säilytettävä Merikarvialla siten, että päivittäiset lääkäripalvelut ovat saatavissa Merikarvialla. Muutenkin sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelut on turvattava siten, että sosiaalityön tai ohjauksen, perhetyön, psykologin ja suun terveydenhuollon palveluita on saatavissa Merikarvialla. Merikarvian sijainti ja kunnan sisäiset välimatkat asettavat omat vaatimuksensa palvelujen 11

12 järjestämiseen ja palvelujen saavutettavuuteen, mikä käytännössä tarkoittaa hyvää yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Vanhukset tulisi pystyä hoitamaan Merikarvialla. Tämä edellyttää laitoshoidon lisäksi riittävää panostamista palveluasumiseen ja kotona tapahtuvan asumisen tukemiseen. Tulevaisuuden erityisenä haasteena on kehitysvammaisten asumisen järjestäminen. Ulvila Ulvilan kaupungin sosiaali- ja (perus)terveydenhuollon palvelut tuotetaan yhteistoimintaalueella, jonka muodostavat Merikarvia, Pori ja Ulvila. Palveluluiden järjestämisen keskeiset periaatteet on tuotu esiin edellä Porin kaupunkia koskevassa osassa. Ulvilan kaupungin osalta keskeisenä kehittämisen kohteena on ja tavoitteena on luoda Ulvilaan lähipalvelukeskus, johon kuuluvat myös Kullaan terveysaseman, vanhustenhoidon ja Harjunpään neuvolan palvelut. Palveluita täydennetään tarvittaessa liikkuvilla ja jalkautuvilla palveluilla. Kehittämisen kohteina on myös palvelutarpeiden selvittäminen yhteistyössä Porin perusturvakeskuksen kanssa siten, että kunnan on mahdollista sitoutua tavoitteisiin ja kytkeä ne omiin toiminta- ja taloussuunnitelmiinsa. Ulvilan taholta painotetaan sitä, että vuosittaisessa palvelusuunnittelussa tulee varmistaa toimivien ja kattavien lähipalveluiden jatkuminen ja kehittäminen Ulvilassa. Erityisesti nostetaan esiin riittävän määräisten tehostetun palveluasumisen paikkojen saatavuus Ulvilassa sekä riittävien resurssien varmistaminen lastensuojelun avohuollon ja perhetyön palveluihin Kuntayhtymissä ja yhteistoiminta-alueella tapahtuva kehittäminen Porin perusturvan yhteistoiminta-alue Porin ja Ulvilan kaupungit sekä Merikarvian kunta järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelunsa asukkailleen yhdessä siten, että ne ovat muodostaneet yhteistoiminta-alueen, jonka vastuukuntana toimii Pori. Porin yhteistoiminta-alueen keskeinen toiminnanohjauksen väline on palvelusuunnitelma. Se kokoaa kuntien näkemykset palvelutarpeista ja niiden kehittämistavoitteista. Lisäksi se sisältää arvion palveluiden tuottamisen malleista ja uudistamistarpeista sekä talouden näkymistä. Lähtökohtana on, että yhteistoiminta-alueella tuotettavat palvelut järjestetään kaikille yhteistoiminta-alueen asukkaille yhdenmukaisin perustein siten, että niitä tuotetaan väestötarpeen mukaisesti lähipalveluina tai keskitetysti yhteisinä palveluina. Palvelusuunnitelman 2014 mukaan palvelutuotantoa kehitetään siten, että parannetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden laatua, tuottavuutta ja vaikuttavuutta, rakennetaan yhtenäiset ja kustannustehokkaat palvelurakenteet, jotka ottavat huomioon myös palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden nykyaikaiset vaatimukset ja mahdollisuudet, edistetään suunnitelmallisesti 12

13 kuntalaisten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia, lisätään ennaltaehkäisevän työn määrää sekä laatua terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa, tuetaan väestön omaehtoista hyvinvoinnin edistämistä ja niihin liittyviä rakenteita sekä turvataan yhteistoiminta-alueen henkilöstön saatavuus ja osaamisen kehittyminen hyvällä henkilöstöpolitiikalla. Tavoitteisiin liittyviä kehittämistoimia ovat muun muassa ajanvarauksen takaisinsoittojärjestelmä, jolla turvataan välittömän yhteyden saanti ja nopea ajanvaraus, hoitokäytäntöjen yhtenäistäminen koko perusturvan alueella, mobiilien ja sähköisten palvelujen sekä palveluohjauksen kehittäminen. Myös lähipalvelukeskusten toimintaa kehitetään kaikkien palvelualueiden yhteistyönä tapahtuvaksi toiminnaksi. Edelleen kehitetään palvelualueiden ja muiden toimijoiden välistä yhteistyötä perheiden kanssa esimerkiksi perhetyössä, neuvolatoiminnassa, lastensuojelussa, kouluissa ja päivähoidossa. Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä määrittelee palvelutason suunnitelmalla valtuustokauden loppuun 2016 asti. Määritystä voidaan tarkentaa kuntayhtymän tai sen jäsenkuntien aloitteesta esimerkiksi silloin, kun olennaiset palvelutarpeen tai lainsäädännön muutokset, laatusuositukset tai toteuttamiskäytäntöjen muutokset sitä edellyttävät. Kuntayhtymän palveluiden kehittäminen perustuu kuntayhtymän valtuuston hyväksymään palvelustrategiaan ja siitä johdettuihin ohjelmiin ja suunnitelmiin. Jäsenkuntien kanssa yhteistyössä kehitettäviä kokonaisuuksia ovat palveluverkon tarkistaminen uusia olosuhteita vastaavaksi, roolien ja vastuiden määrittäminen ja kehittäminen sosiaalipalveluissa, sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisen palvelutuotannon järjestäminen, hyvinvointikertomuksen / suunnitelman laatiminen kuntayhtymän alueelle, sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisten hankkeiden suunnittelu, koordinointi ja toteutus sekä palvelujen käyttäjien ja muiden sidosryhmien osallisuus- ja vaikutusmahdollisuuksien lisääminen. Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän linjauksen mukaisesti kuntayhtymä turvaa perustason palvelut pääsääntöisesti omana toimintana ja tukeutuu tarvittaessa ostopalveluihin. Lähipalveluna kuntayhtymä tuottaa kaikilla terveysasemilla lääkärin vastaanottopalvelut, hammaslääkäripalvelut, neuvolapalvelut sisältäen myös koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon palvelut, kotisairaanhoidon ja laboratorionäytteenoton. Pohjois-Satakunnan peruspalveluliikelaitos kuntayhtymä Pohjois-Satakunnan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä eli PoSa huolehtii alueen kuntien sosiaali- ja terveyspalveluista päivähoitoa lukuun ottamatta. Kuntayhtymältä palvelut tilaa Kankaanpään organisaatioon sijoitettu kuntien yhteinen tilaajalautakunta. PoSa:n yhteisiä kehittämisen kohteita ovat muun muassa palvelujärjestelmän ja tapojen kehittäminen ja optimointi kustannustehokkuuden lisäämiseksi, jonka yhteydessä selvitetään vaihtoehdot ja kustannusvaikutukset kokonaisvaltaisesta palvelujärjestelmän uudistamisesta ja 13

14 sen vaikutukset kuntamaksuosuuksien kehittymiseen mm. palvelupisteiden aukiolovaihtoehdoilla, osakokonaisuuksien keskittämisellä, asiakaspalvelutavoitteiden määrittelyllä, kotipalvelujen/ -sairaala-toiminnan tehostamisella, uusien teknisten ratkaisujen käyttöönotolla ja asiakkaiden omatoimisuuden tukemisella. Lisäksi kehittämisen kohteina ovat Yhteistoiminta-alue ajattelun edistäminen ja tilaaja-tuottajamallin päätöksentekoprosessien ja ohjaamisen kehittäminen ja palvelusopimuksen sisältöjen kehittäminen sekä yhteistoiminta-alueen laajentaminen. Tulosaluekohtaisia kehittämistoimia ovat muun muassa vanhuspalveluiden osalta kotihoitohenkilöstön lisääminen, laitospaikkojen muuttaminen tehostetuksi palveluasumiseksi, tuettujen asumispalveluiden kilpailuttaminen, palvelusetelin käytön lisääminen ja muut uudet palvelujen tuotantotavat. Erityispalveluissa keskeisiä kehittämiskohteita ovat oman asiantuntijahenkilöstön aktiivinen rekrytointi ja sen seurauksena ostopalvelujen vähentäminen, kotisairaalatoiminnan kehittäminen ja laajentaminen, laboratorio- ja lähetekäytäntöjen seuraaminen ja akuuttivuodeosastopaikkojen määrän sopeuttaminen siten, että tavoitteena on edelleen laitospaikkojen järjestelmällinen vähentäminen. Aikuispalveluissa tavoitteena on psykososiaalisen keskuksen kehittäminen keskittämällä toiminnot yhteen toimipisteeseen, osatoimintojen siirtäminen SATSHP:ltä kuntayhtymälle ja kehitysvammaisten asumispalveluiden kilpailutus POSA:n toiminnalle on luonteenomaista palveluiden pitkälle viety tuotteistaminen. 14

15 2.3 Palvelutarpeiden kehitys Tilastokeskuksen väestöennusteen (2012) mukaan selvitysalueen kuntien asukasmäärä tulee tasaisesti laskemaan lukuun ottamatta Luviaa, Nakkilaa ja Poria. Samaan aikaan yli 75- vuotiaiden kuntalaisten määrä kasvaa kaikissa kuntarakenneselvitykseen osallistuvissa kunnissa nopeasti. Väestön vanhenemisesta johtuva palvelutarpeen nousu edellyttää siihen varautumista jo kuntaliitoksen yhteydessä. Sosiaali- ja terveystoimen palvelutarpeiden kasvu ja siihen vastaamiseen tarkoittavien kehittämistoimien ja lisäpanostuksen tarve tulee kohdistumaan pääosin kasvavan vanhusväestön hoitamiseen. Väestön ikääntymisen lisäksi palveluntarpeen kysyntää lisääviä seikkoja ovat lainsäädännön asettamat vaatimukset palvelujen määrälle ja laadulle, väestön terveydentilassa tapahtuvat muutokset ja suurten ikäluokkien ja mahdollisesti myös työikäisten siirtyminen työterveydenhuollosta kunnallisiin palveluihin. Palveluntarpeiden lisääntyminen edellyttää toimia myös päihde- ja mielenterveyspalvelussa sekä lapsille ja nuorille suunnatuissa palveluissa. Lastensuojelun ja perhepalveluiden osalta tulevana haasteina on edelleen syrjäytymisestä aihetuvat ongelmat, jotka näyttäytyvät lastensuojelutarpeen lisääntymisenä. Kunnissa vallitsee yksimielisyys siitä, että palveluja tulisi kehittää ennaltaehkäisevään suuntaan ja avopalveluja suosivaksi. Erityislainsäädännön vaatimukset ja kehittämisohjelmien suositukset ohjaavat toimintaa hyvinvoinnin edistämiseen ja ennaltaehkäisevään työskentelyyn. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kysynnän kasvuun on mahdollista vastata kehittämällä palveluketjuja ja hyödyntämällä yksilöllisiä hoito- ja palvelusuunnitelmia siten, että palvelujen tuottaminen tapahtuu yhteistyössä asiakkaan ja eri yhteistyötahojen kanssa. 2.4 Keskeiset huomiot nykytilasta ja kehittämistarpeista Huomiot sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden nykytilasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on varmistaa ja turvata hyvät yhdenmukaisin perustein järjestetyt palvelut kattavasti koko maassa väestön ikääntyessä, työllisten osuuden supistuessa ja julkisen talouden näkymien heiketessä. Palveluiden käyttäjien näkökulmasta onnistumisen avainasioita ovat seuraavat: Yhdenvertaisuus (palvelujen saatavuus, terveyserot) Kokonaisvaltainen kohtaaminen ja hoitoketjujen toimivuus Toimintakyvyn ylläpito, varhainen puuttuminen, painopisteen siirto Valinnanvapauden edistäminen (terveydenhuoltolaki, palvelusetelit) Hyvinvointiteknologia ja sähköinen asiointi Ihmisten osallisuus palveluissa (vaikuttamismahdollisuus, oma aktiivinen rooli prosesseissa, yhteisöjen merkitys) Palvelurakenteen tulee tukea järjestelmälle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Nykyinen järjestämismalli on pirstaleinen ja nykyiselle kuntarakenteelle rakennettuna vastuun kantamisen kannalta haavoittuva. Peruspalveluiden asema ja resursointi kokonaisuudessaan ovat 15

16 heikentyneet ja ilman vaikuttavaa puuttumista edelleen heikkenemässä. Kuntien yhteistyömalleissa ei ole onnistuttu kokoamaan vahvoja toimijoita, jotka kykenisivät kattamaan kaikki integraatiotarpeet. Palveluprosesseja ei ole riittävästi voitu koota vahvoiksi toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi. Asiakkuudet ovat pirstaloituneet organisaation mukaisiin palvelukokonaisuuksiin. Tietojärjestelmien kehittäminen ja joustavien asiointimahdollisuuksien hyödyntäminen, mm sähköinen asiointi ja mobiilit palvelut, ovat käynnistyneet hitaasti. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisestä on valmistunut ehdotus, joka laajan myös kuntiin suunnatun lausuntokierroksen jälkeen annettaneen hallituksen esityksenä eduskunnan käsiteltäväksi tavoitteena, että laki tulee voimaan Uudessa laissa Porille Satakunnan maakunnan suurimpana kuntana on tarkoitus antaa rooli sote-alueen vastuukuntana. Vaihtoehtoisena hallintomallina laissa esitetään tietyin edellytyksin myös kuntayhtymää, jos kunnat niin sopivat. Edellytyksenä sopimiselle on, että keskuskunnan asukasluku on alle puolet alueen asukasluvusta ja järjestämisvastuun hoitamista kuntayhtymämallilla kannattaa vähintään puolet alueen kunnista, joiden asukasluku on vähintään kaksi kolmasosaa koko alueen yhteenlasketusta asukasluvusta. Pori on järjestämislain väliraportista antamassaan lausunnossa tukenut vastuukuntamallia ja maakuntakeskuksille suunniteltua roolia. Lausunnossa ihanneratkaisuna on korostettava tässäkin yhden toimijan mallin ensisijaisuutta sekä toiminnallisten että taloudellisten tavoitteiden kannalta. Kuntien voimien kokoaminen ja palvelurakenteen uudistaminen on mahdollisuus, joka taitavasti toteutettuna antaa mahdollisuuden palveluiden harppauksenomaiseen uudistamiseen todennäköisesti merkittävästi nykyistä taloudellisemmin. Väestötarpeen muuttuminen edellyttää joutavaa tietoon ja tavoitteellisuuteen perustuvaa toimintaotetta. Kuntalakiin tuli uudet säännökset kunnan toiminnasta kilpailutilanteessa. lainmuutoksen on tulkittu koskevan myös työterveydenhuollon palveluita ainakin sairaanhoitopalveluiden osalta. Kilpailuneutraliteetin turvaamiseksi laki edellyttää, että palvelulle haetaan mennessä uusi toiminnallinen malli tai yhteisömuoto. Lain vaatimus koskee kunnallisia liikelaitoksia ja mm. Satakunnan työterveyspalvelut-liikelaitosta. Muutoksessa tulee ottaa huomioon hankintalainsäädännön vaatimukset. Erityisen ongelman tuo pohdinta ns. monikanavaisen rahoitusmallin purkamisesta, jonka toteutusmallilla on suuri merkitys nyt valmisteltavalle muutokselle. Rahoitusmalli tultaneen uudistamaan, mutta mallia ja aikataulua ei ole ennakoitavissa Kuntien yhteiset kehittämistarpeet Kuntarakenneselvitykseen osallistuvien kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämistavat perustuvat erilaisten kuntien välisen yhteistyön muotoihin sekä vaihtelevasti omana toimintana ja ostopalveluina tuotettaviin palveluihin. Palvelujen tarjonnan määrissä ja laadussa on kunnan kokoon ja taloudelliseen asemaan sekä palvelujen tarpeeseen liittyviä eroavaisuuksia. Silti kuntien palveluiden kehittämistarpeet ja -strategiat ovat varsin samankaltaisia etenkin, kun otetaan huomioon erilaisten väestötarpeen ja maantieteen asettamat vaikutukset. 16

17 Kehittämistarpeiden yhteneväisyys on seurausta paitsi lainsäädännön asettamista edellytyksistä, mutta myös valtiollisen ja seudullisen ohjauksen sekä laatusuositusten vaatimuksista. Kuntien ilmoittamat kehittämishankkeet ja strategiat seuraavatkin kansallisia sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämislinjauksia. Kuntarakenteen uudistaminen luo mahdollisuuksia kehittämistyön eteenpäin viemiselle ja laajempienkin uudistusten toteuttamiselle. Myös välttämättömät rakenteelliset muutokset tulisi huomioida ja toteuttaa jo kuntaliitoksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Lähipalvelujen turvaaminen Lähipalveluiden turvaaminen nousee esiin useiden kuntarakenneselvitykseen osallistuvien kuntien antamista tiedoista yhtenä palvelurakenteen kehittämisen reunaehdoista. Samaan aikaan kunnissa tiedostetaan palvelurakenteen kustannus-tehokkuutta koskevien vaatimusten edellyttämät palveluiden keskittämistarpeet. Käytännössä joudutaan ratkaisemaan tarkoituksenmukaisen ja kustannustehokkaan sekä palvelujen tarpeen arviointiin perustuvan palveluverkon muodostaminen siten, että samalla turvataan. Palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden tasa-arvoisuutta voidaan lisätä sähköisillä ja jalkautuvilla palveluilla, kuten esimerkiksi mobiiliyksiköillä, terveyskioskeilla ja hoitohenkilökunnan vastaanottojen lisäämisellä. Sähköiset palvelut Lähes kaikkien kuntien kehittämisessä nousee esiin sähköisten palvelujen lisääminen. Sähköisten järjestelmien ja teknologian kehittäminen tuovat uusia mahdollisuuksia palvelutuotantoon ja eri toimijoiden yhteistyöhön. Sähköisten palvelujen kehittäminen onkin useimpien kuntien kehittämiskohteena, vaikka sen laajempi käyttöönotto tapahtunee vasta tulevaisuudessa. Esimerkiksi asiakkaiden itsehoidon merkityksien korostaminen sekä asiakkaiden ja potilaiden roolin kasvattaminen edellyttää samalla tätä tukevia palveluita ja valmennusta sekä esimerkiksi niitä tukevien sähköisten palvelujen kehittämistä. Moniammatillisuus ja kumppanuudet Moniammatilliset ja sektorirajat ylittäviin verkostoihin perustuvat työmenetelmät ja tavat on havaittu tarpeellisiksi kaikissa kunnissa. Tämä mahdollistaa palvelukokonaisuuksien räätälöimisen asiakkaiden tarpeiden mukaisiksi. Moniammatillisen työskentelyn lisääminen edellyttää sitä koskevien taitojen, palvelukonseptien ja teknologisten ratkaisujen kehittämistä. Erityislainsäädäntö, esimerkiksi lastensuojelulaki ja vanhuspalvelulaki, edellyttävät viranhaltijoilta ja työntekijöiltä moniammatillisen osaamisen ja ammattitaudin hyödyntämistä. Terveydenhuoltolaki tavoittelee ja edellyttääkin perusterveydenhuollon vahvistamista ja erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistoiminnan lisäämistä. Tämän suuntaista kehittämistyötä palvelevat esimerkiksi terveyskeskusten toiminnanparantamiseen ja pitkäaikaissairaiden hoitomallin käyttöönottoon tähtäävät kehittämistoimet. Näistä pitkäaikaissairaiden hoitomallin periaatteet voidaan ulottaa myös vanhuspalveluihin sekä päihde- ja mielenterveyshuoltoon. 17

18 Vanhuspalvelujen kehittämisessä korostuvat moniammatillisuus ja vaatimukset eri sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyölle sekä uuden teknologian ja kotiin vietävien palvelujen kehittämiselle. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämisessä korostuvat matalan kynnyksen palvelujen ja avohuollon lisääminen sekä moniongelmaisuuden huomioiminen pitkäaikaisella hoitomallilla. Erityislainsäädännössä ja kansallisessa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelmassa korostetaan sosiaali- ja terveystoimen, opetustoimen ja nuorisotyön kesken tapahtuvaa ja hallinnon rajat ylittävää yhteistyötä, jotta hajanaisia palveluita voitaisiin paremmin sovittaa yhteen. Sosiaali- ja perhepalveluissa sekä erityisesti lasten suojelussa tavoitteena tulisi olla lisätä sellaista toimintaa, joka ehkäisee ongelmia ennakolta ja vähentää lastensuojelun asiakkuuksien ja huostaanottojen tarvetta. 2.5 Liitteet Kuntakortit (10 kpl) Porin perusturvan yhteistoiminta-alueen palvelusuunnitelma Karttaliite toimipaikoista 18

19 19

20 20

21 21

22 22

23 23

24 24

25 25

26 26

27 27

28 28

29 29

30 30

31 31

32 32

33 33

34 34

35 35

36 36

37 37

38 38

39 39

40 40

41 41

42 42

43 43

44 44

45 45

46 46

47 47

48 48

49 49

50 50

51 51

52 52

53 53

54 54

55 55

56 56

57 57

58 58

59 Esimerkki palveluverkon karttaohjelmasta 59