Yhteistoimintalain soveltaminen yrityksissä. Yhteistoimintalain soveltaminen yrityksissä Suomen Yrittäjät, 2007

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteistoimintalain soveltaminen yrityksissä. Yhteistoimintalain soveltaminen yrityksissä Suomen Yrittäjät, 2007"

Transkriptio

1 Yhteistoimintalain soveltaminen yrityksissä 1

2 Yrittäjän kontaktit Suomen Yrittäjien neuvontapalvelu jäsenille, p. (09) Kerro soittaessasi, että olet jäsen ja jäsennumerosi. Yrittäjien kotisivuilla on yrittäjille suunnattuja tieto- ja uutisaineistoja. Kotisivujen synet.plus -palvelu on tarkoitettu ainoastaan yrittäjäjärjestön jäsenille. Sen sisältöä ovat mm. palkkataulukot, työsuhdelomakkeet ja lakipalsta sekä YrittäjäInfo-jäsentiedote. Palveluun kirjaudutaan jäsennumerolla. Ajankohtaista tietoa koulutusmahdollisuuksista on saatavana osoitteesta

3 Hyvä yrittäjä Pienissä yrityksissä yhteistoiminta henkilöstön ja yrittäjän välillä yleensä sujuu tutkimustenkin mukaan hyvin. Tästä huolimatta edellinen eduskunta päätti laajentaa yhteistoimintaa yrityksissä säätelevän lain koskemaan entistä pienempiä, vähintään 20 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Laki säädettiin voimakkaasta vastustuksestamme huolimatta. YT-lain syntyhistoriasta huolimatta jokaisen lain piiriin kuuluvan yrittäjän on tarpeellista paneutua lakiin ja pohtia niitä toimia, joihin sen johdosta on tarpeen ryhtyä. Ohjeisto on tarkoitettu helpottamaan lakiin paneutumista ja sen käytännön soveltamista. Ohjeissa käsitellään mm. sitä, miten 20 työntekijän lukumäärä lasketaan, mitkä ovat vuosittain toistuvia tiedottamisasioita ja mikä on menettely työvoiman vähentämistilanteissa. Oppaassa on myös neuvotteluesitys- ja pöytäkirjamalli. Yrittäjäjärjestön kotisivujen synet.plus-palvelussa on jäsenille monipuolista käytännön tietoa ja lomakkeita sisältävä Työantajan ABC. Pulmatilanteissa voitte ottaa yhteyttä neuvontapalveluumme, p. (09) Helsingissä Jussi Järventaus toimitusjohtaja Suomen Yrittäjät

4 Sisältö 1. Yhteistoiminta yrityksissä Lain soveltamisala Lain soveltamisalaan kuuluvien henkilöiden määrän laskeminen Neuvotteluosapuolet ja niiden edustajat Yhteinen kokous ja neuvottelukunta...5 Voiko yritys välttyä yhteistoimintalain soveltamiselta? Henkilöstöryhmien edustajille annettavat tiedot Kerran vuodessa annettavat tiedot Tilinpäätöstiedot Palkkatiedot Selvitys yrityksen ulkopuolisen työvoiman käytön periaatteista Vähintään kaksi kertaa vuodessa annettavat tiedot Selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta Neljännesvuosittain annettavat tiedot Tiedot yrityksen työsuhteista Henkilöstöryhmien edustajien oikeus lisäselvityksiin Yrityksen yleiset suunnitelmat, periaatteet ja tavoitteet Työnantajan aloite Henkilöstöryhmien edustajille annettavat tiedot Henkilöstöryhmän edustajan aloiteoikeus Työhönotossa noudatettavat periaatteet ja käytännöt Henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet Vuokratyövoiman käytön periaatteet, ilmoitukset ja jatkettu neuvottelumenettely Yrityksen sisäinen tiedottaminen Muuhun lainsäädäntöön perustuvien suunnitelmien, periaatteiden ja käytäntöjen käsittely Tiedottaminen Sopiminen ja henkilöstön päätökset Neuvottelualoite ja sopimista edellyttävät asiat Entä jos sopimukseen ei päästä? Neuvottelut ja sopiminen Sopimuksen sitovuus Yritystoiminnan muutoksista aiheutuvat henkilöstövaikutukset ja töiden järjestelyt Toimenpiteet, jotka edellyttävät neuvotteluita Käsiteltävät asiat Yhteistoimintaneuvottelut yritystoiminnan muutoksiin liittyen Työnantajan aloite Työntekijöille tai henkilöstöryhmien edustajille annettavat tiedot Henkilöstön edustajan aloiteoikeus Tiedottaminen Yhteistoimintamenettely liikkeen luovutuksen yhteydessä Tiedottaminen henkilöstöryhmien edustajille Luovutuksensaajan velvollisuus vuoropuheluun Yhteistoimintamenettely työvoiman käyttöä vähennettäessä Työnantajan esitys yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämiseksi Työnantajan annettavat tiedot Tietojen antaminen vähintään 10 hengen irtisanomista koskevissa neuvotteluissa Tietojen antaminen alle 10 hengen irtisanomista koskevissa neuvotteluissa Ilmoitus työvoimatoimistolle Toimintasuunnitelma kun neuvotellaan vähintään 10 työntekijän irtisanomisesta Toimintaperiaatteet kun neuvotellaan alle 10 työntekijän irtisanomisesta Mistä neuvotellaan? Neuvotteluvelvoitteen täyttyminen Neuvotteluvelvoitteen täyttyminen kun neuvottelut koskevat alle 10 työntekijää Neuvotteluvelvoitteen täyttyminen kun neuvottelut koskevat vähintään 10 työntekijää Työnantajan selvitys Yleisiä säännöksiä yt-menettelyn kulkua koskien Yhteistoimintaneuvottelujen kirjaaminen Oikeus käyttää asiantuntijoita Vapautus työstä ja korvaukset Salassapitovelvollisuus Poikkeukset työnantajan tietojenantovelvollisuudesta Poikkeukset yhteistoimintamenettelystä Nähtävänäpito Seuraamukset lain velvoitteiden laiminlyönnistä Hyvitys Uhkasakko Sakko Neuvotteluesitys- ja pöytäkirjamalli...19

5 1. Yhteistoiminta yrityksissä Yhteistoimintalain kokonaisuudistus tulee voimaan Toteutuessaan se tuo varsin merkittäviä lisävelvoitteita hengen yrityksille. Laki tulee kuitenkin voimaan henkeä työllistävissä yrityksissä vasta siirtymäajan jälkeen Tätä pienemmissäkin yrityksissä 20 hengen rajan ylitykseen ja lain soveltamisalan laajentumiseen joudutaan varautumaan. Osa yhteistoimintalain säännöksistä vastaa sisällöllisesti aiempaa lakia. Muutoksiakin uusi laki kuitenkin sisältää. Kyseessä on lain kokonaisuudistus, ja myös jo aiemmin lakia noudattaneiden yritysten vakiintuneisiinkin toimintamalleihin tulee muutoksia. Yhteistoimintalaki on usein julkisuudessa mielletty irtisanomisia koskevaksi laiksi. Tämä mielikuva on hieman harhaanjohtava, vaikkakin työvoiman vähentämiseen liittyvä yt-menettely on laissa hyvin tarkasti säädelty. Yhteistoimintalaissa säädetään kuitenkin varsin laajasti mm. työnantajan tietojenanto- ja suunnitelmavelvoitteista. Toinen yleinen väärinkäsitys, joka yhteistoimintaan liittyy, koskee sopimista lain puitteissa. Yhteistoiminta liittyy pääasiassa sellaisiin kysymyksiin, jotka ovat työnantajan päätösvallassa. Yhteistoimintalaki ei siis anna valtuuksia paikallisesti sopien poiketa muusta lainsäädännöstä, vaikkakin tavoitteena on, että työnantajan ja työntekijöiden välillä päästäisiin yhteisymmärrykseen neuvoteltavista asioista. Yhteistoimintalaissa säädetään siis siitä, kuinka työnantajan on kuultava työntekijöitä ja neuvoteltava heidän kanssaan ennen päätöksen tekemistä. Työntekijöillä ei ole oikeutta evätä työnantajan päätöksentekoa lukuun ottamatta eräitä harvinaisia tilanteita, joissa laki edellyttää sopimista henkilöstön kanssa. Alla olevaa listaa yt-lain velvoitteista voi käyttää muistilistana, ja tarkastaa että velvoitteet ovat tulleet täytetyiksi: 1. Henkilöstöryhmien edustajille annettavat tiedot Kerran vuodessa annettavat tiedot - Tilinpäätöstiedot - Palkkatiedot - Selvitys yrityksen ulkopuolisen työvoiman käytön periaatteista Vähintään kaksi kertaa vuodessa annettavat tiedot - Selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta Neljännesvuosittain annettavat tiedot - Tiedot yrityksen työsuhteista 2. Yrityksen yleiset suunnitelmat, periaatteet ja tavoitteet Työhönotossa noudatettavat periaatteet ja käytännöt Henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet Vuokratyövoiman käytön periaatteet, ilmoitukset ja jatkettu neuvottelumenettely Yrityksen sisäinen tiedottaminen Muuhun lainsäädäntöön perustuvien suunnitelmien, periaatteiden ja käytäntöjen käsittely 3 Sopiminen ja henkilöstön päätökset Yhteistoimintakoulutuksen määrä, sisältö ja kohdentuminen Työsäännöt Aloitetoiminnan säännöt Työsuhdeasuntojen jakaminen Työpaikan sosiaalitilat Lasten päivähoito Työpaikkaruokailu Harrastus-, virkistys- ja lomatoimintaa varten osoittamat avustukset 4. Yritystoiminnan muutoksista aiheutuvat henkilöstövaikutukset ja töiden järjestelyt jotka johtuvat: Yrityksen tai sen osan lopettamisesta tai siirtämisestä Toiminnan laajentamisesta tai supistamisesta Kone- ja laitehankinnoista Palvelutuotannon ja tuotevalikoiman muutoksista Muista vastaavista yritystoiminnan muutoksista Työn järjestelyistä Ulkopuolisen työvoiman käytöstä 5. Yhteistoimintamenettely liikkeen luovutuksen yhteydessä 6. Yhteistoimintamenettely työvoiman käyttöä vähennettäessä 3

6 Lain soveltamisala Yhteistoimintalain kokonaisuudistuksen yhteydessä lain soveltamisala laajennetaan yrityksiin, joissa työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä säännöllisesti on vähintään 20. Lakia on sovellettu tähän asti yrityksiin, joiden työsuhteessa olevan henkilöstön määrä säännöllisesti on vähintään 30. Soveltamisalaan tehdään tiettyjä rajauksia siten, että osaa lain säännöksistä noudatetaan vain yrityksessä, jonka työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä säännöllisesti on vähintään 30. Nämä säännökset koskevat: Työhönotossa noudatettavia periaatteita ja käytäntöjä Nk. jatkettua neuvottelumenettelyä vuokratyövoiman käytöstä Yrityksen sisäisen tiedottamisen periaatteita ja käytäntöjä Tasa-arvosuunnitelmaa Niitä työtehtäviä, joissa työnhakija tai työntekijä on velvollinen antamaan huumausainetestitodistuksen työnantajalle Työntekijöihin kohdistuvan kameravalvonnan, kulunvalvonnan tai muun teknisin menetelmin toteutettavan valvonnan käyttöönottoa ja siinä käytettäviä menetelmiä Sähköpostin ja tietoverkon käytön periaatteita Henkilöstörahaston periaatteita ja voittopalkkiojärjestelmää Sopimista työsäännöistä, aloitetoiminnan säännöistä sekä työsuhdeasuntojen jakamisessa noudatettavista periaatteista Nk. 6 viikon neuvotteluaikaa yli 10 hengen irtisanomistilanteissa 1.2. Lain soveltamisalaan kuuluvien henkilöiden määrän laskeminen Lain soveltamisedellytykseksi säädettyä henkilömäärää laskettaessa otetaan huomioon säännöllisesti työsuhteessa olevien henkilöiden lukumäärä. Toistaiseksi voimassa olevat osa-aikaiset työsuhteet otetaan huomioon pääluvun mukaan. Näin ollen esimerkiksi osa-aikaisten työntekijöiden tekemiin tuntimääriin ei kiinnitetä huomiota, vaan jokainen osa-aikainen lasketaan yksittäiseksi henkilöksi. Määräaikaisten osalta saadaan jättää ottamatta huomioon vain yrityksessä teetettävien töiden kannalta poikkeuksellisissa tai tilapäisissä työtehtävissä työskentelevät sekä lyhyehköissä kausiluonteisissa töissä olevat työntekijät. Jos yrityksessä on määräaikaisia työntekijöitä jatkuvaluontoisesti, lasketaan nämä mukaan päälukuun. Tarkoitus on, että yt-lain soveltaminen olisi yrityksessä jonkinlainen pysyvä tila, eikä esimerkiksi kesäsesonki ja koululaisten työllistäminen kesäaikaan aiheuta yt-lain soveltamisvelvoitetta. Eri asia on, mikäli vakinaisen henkilöstön lukumäärä vähentyy niin, että se pysyvästi laskee alle 20 työntekijän tällöin yritys siirtyy pois yt-lain soveltamisalalta. Sijaisia ei lasketa mukaan henkilölukumäärään, mutta se henkilö, jonka sijaisena he ovat, lasketaan mukaan. Näin samaa tehtävää hoitavat henkilöt tulevat lasketuksi mukaan vain kerran. Jos henkilö on poissa työstä jonkinlaisen vapaajakson, esim. perhevapaan vuoksi, on hän edelleen työsuhteessa ja hänet lasketaan mukaan henkilölukumäärään, vaikkei hänelle olisi sijaista palkattukaan. Henkilölukumäärään lasketaan mukaan vain yritykseen työsuhteessa olevat työntekijät. Näin ollen esimerkiksi vuokratyöntekijöitä ei lasketa mukaan. Sama koskee yrityksen tiloissa työskenteleviä alihankkijan työntekijöitä. Keskeistä on siis se, kuka on kyseisten henkilöiden työnantaja. Yrittäjiä ei oteta huomioon henkilölukumäärää laskettaessa. Merkitystä ei ole sillä, onko henkilö YEL- vai TYELvakuutettu. Lähtökohtana voi pitää, ettei YEL-vakuutettuja koskaan lasketa henkilölukumäärään. TYEL-vakuutetuistakin osa on työlainsäädännön (ja yt-lain) näkökulmasta yrittäjiä. Keskeinen kriteeri on se, työskenteleekö TYEL-vakuutettu osaomistaja tai perheenjäsen toisen henkilön johdon ja valvonnan alaisena. Näin ollen esimerkiksi yrityksen johtotehtävissä olevia osaomistajia ei lasketa päälukuun mukaan, mikäli heillä on vähäistä merkittävämpi omistusosuus. Kovin montaa tällaista yrittäjää ei kuitenkaan yrityksessä voi olla. Osakeyhtiön toimitusjohtaja ei ole työsuhteessa, eikä häntä lasketa mukaan henkilölukumäärään Neuvotteluosapuolet ja niiden edustajat Yhteistoiminta tapahtuu yrityksen ja sen henkilöstön välillä, tai esimiehen ja alaisen välillä. Yhteistoimintaneuvotteluissa ovat osallisina työntekijä, jota yhteistoimintaneuvotteluissa käsiteltävä asia koskee, ja hänen esimiehensä tai vaihtoehtoisesti henkilöstöryhmän tai sen osan edustaja tai asianomaisten henkilöstöryhmien edustajat sekä työnantajan edustaja. Liikkeen luovutuksen, sulautumisen tai jakautumisen yhteydessä myös luovutuksensaaja tai vastaanottava yri-

7 tys voi olla osallisena yhteistoimintamenettelyssä jo ennen itse luovutuksen tapahtumista. Henkilöstöryhmän edustajana voi työnantajaliittoon kuuluvassa yrityksessä toimia työehtosopimuksen mukainen luottamusmies, muussa yrityksessä (tai kun luottamusmiestä ei ole valittu) työsopimuslain mukainen luottamusvaltuutettu tai henkilöstön erikseen vain yt-asioita varten valitsema yhteistoimintaedustaja. Henkilöstön edustajan ei tarvitse olla ay-liikkeen edustaja. Järjestäytymättömässä yrityksessä kaikilla työntekijöillä on oikeus osallistua valintaan, myös niillä, jotka eivät kuulu ammattiliittoon, tai kuuluvat muuhun kuin työehtosopimuksen solmineeseen liittoon. Jos yhteistoimintaneuvotteluissa käsiteltävä asia koskee myös työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä, henkilöstöryhmää edustaa myös työsuojeluvaltuutettu. Henkilöstöryhmän työntekijöillä on oikeus valita keskuudestaan yhteistoimintaedustaja enintään kahdeksi vuodeksi kerrallaan, jos he eivät ole valinneet luottamusmiestä tai luottamusvaltuutettua, vaikka heillä olisi siihen oikeus. Vaali tai muu valintamenettely on järjestettävä niin, että kaikilla henkilöstöryhmään kuuluvilla työntekijöillä on tilaisuus osallistua yhteistoimintaedustajan valintaan. Tällaisen yhteistoimintaedustajan asema poikkeaa luottamusmiehen tai valtuutetun asemasta lähinnä siltä osin, että hänen toimivaltansa on suppeampi ja keskittyy lähinnä yhteistoiminta-asioihin. Yhteistoimintaedustajalla on samanlainen vahvistettu irtisanomissuoja kuin luottamusmiehellä. Yhteistoimintalaki ei edellytä henkilöstön edustajan valitsemista. Ellei henkilöstö ole valinnut itselleen edustajaa, työnantaja voi lain mukaan täyttää yhteistoimintavelvoitteensa kaikkien kyseiseen henkilöstöryhmään kuuluvien (pienissä yrityksissä koko henkilöstön) kanssa. Tällöin esimerkiksi neuvottelualoite toimitetaan tiedoksi koko henkilöstölle. Pääsääntö on, että yhtä tai muutamaa työntekijää koskevat kysymykset käsitellään työnantajan ja näiden työntekijöiden välillä. Työntekijällä on kuitenkin tällöinkin oikeus vaatia, että asiasta neuvotellaan myös hänen edustajansa ja työnantajan kesken. Jos käsiteltävä asia koskee yhtä henkilöstöryhmää, tulee asia käsitellä tämän henkilöstöryhmän edustajan tai edustajien kanssa. Jatkossakin voidaan noudattaa yrityksessä totuttua tapaa käsitellä asiat yhdessä koko henkilöstön kanssa. Koska laki kuitenkin sisältää muotomääräisiä velvoitteita henkilöstön edustajaan nähden, on huolehdittava siitä, että nämä velvoitteet tulevat täytetyiksi, mikäli henkilöstö on itselleen edustajan valinnut. Käytännössä näissä tilanteissa voidaan varsin vapaamuotoisesti kutsua koko henkilöstö paikalle, mutta esim. tiedonanto- ja kirjaamisvelvoitteet on toteutettava henkilöstön edustajan kanssa. Taloudellisesti työnantajalle saattaa olla edullisempaa käsitellä yt-lain mukaiset kysymykset vain henkilöstön edustajan kanssa Yhteinen kokous ja neuvottelukunta Jos yhteistoimintaneuvotteluissa käsiteltävä asia koskee useampaan kuin yhteen henkilöstöryhmään kuuluvia työntekijöitä, se käsitellään työnantajan ja asianomaisten henkilöstöryhmien edustajien yhteisessä kokouksessa. Asia voidaan sopia käsiteltäväksi myös työnantajan ja kaikkien henkilöstöryhmien asianomaisten edustajien yhteisessä kokouksessa. Yhteisen kokouksen tarkoituksena on siis koota eri henkilöstöryhmien ja työnantajan edustajat koolle käsittelemään asiaa. Työnantaja ja henkilöstöryhmien edustajat saavat sopia, että yrityksessä tai sen eri osissa käsitellään yhteistoiminnan piiriin kuuluvat asiat työnantajan ja henkilöstöryhmien edustajien yhteisessä neuvottelukunnassa. Mikäli yhteistoimintamenettely siis halutaan siirtää neuvottelukuntaan, on asiasta sovittava. Tällaisia sopimuksia tehdään usein suurehkoissa yrityksissä, ja neuvottelukuntaa kutsutaankin usein jollakin modernimmalla nimellä, esimerkkinä englanninkielinen HR board. Neuvottelukunnan perustamista on syytä harkita yrityksen omista tarpeista lähtien. Toisiin yrityksiin säännöllisesti kokoontuva neuvottelukunta saattaa sopia paremmin, kun taas useimmissa pienemmissä yrityksissä on totuttu siihen, että asiat käsitellään suoraan esimies-alaissuhteessa. Neuvottelukunnasta tehtävästä sopimuksesta tulee käydä ilmi ainakin: neuvottelukunnassa käsiteltävät asiat neuvottelukunnan kokoonpano ja neuvottelukunnan toimikauden pituus. Neuvottelukunnan henkilöstöjäsenten toimikausi on kaksi vuotta, jollei muusta toimikaudesta ole sovittu. Sopimus neuvottelukunnasta voidaan tehdä määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen irtisanomisaika on kuusi kuukautta, jollei muuta sovita. 5

8 6 Voiko yritys välttyä yhteistoimintalain soveltamiselta? Yhteistoimintalakia on sen voimaantulon jälkeen noudatettava yrityksessä, jonka työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä säännöllisesti on vähintään 20. Tällainen yritys ei voi välttyä lain soveltamiselta, ellei sen työntekijämäärä laske pysyväisluontoisesti alle tuon rajan. Teknisesti lain ulkopuolelle voidaan jättäytyä erityisesti kasvuvaiheessa muutamin eri keinoin, mutta tällaisten keinojen harkinnassa on syytä ottaa huomioon lukuisat muutkin tekijät, kuten toimenpiteiden vaikutukset esimerkiksi verotukseen, yrityksen hallinnollisiin kustannuksiin, asiakkaisiin ja markkinointiin. Vähiten haitallisia vaikutuksia aiheuttanee työvoimatarpeen paikkaaminen vuokratyövoimalla silloin kun henkilöstön määrä on nousemassa 20:een. Teknisiä keinoja välttyä yt-lain soveltamiselta ovat muun muassa: a) Vähintään 20 henkilön yritykset: yrityksen toimintojen jakaminen kahdeksi tai useammaksi yritykseksi jakamalla yhtiö kahdeksi tai useammaksi yhtiöksi tai perustamalla uusi yritys, johon siirretään osa toiminnoista ja henkilöistä yrityksessä nyt omana työnä suoritettavien töiden ulkoistaminen hankkimalla tarvittavassa määrin tuotteita/palveluita alihankkijoilta taikka vuokratyönä ja vastaavasti työvoiman vähentäminen alle 20:een henkilöön b) Alle 20 henkilön yritykset, jotka laajentavat toimintaansa: yrityksen toimintojen laajentaminen kasvattamatta työntekijämäärää: tarvittavat uudet työpanokset hankitaan yrityksen käyttöön toisilta yrityksiltä alihankintana perustetaan uusi yritys/yrityksiä laajenevia toimintoja varten ilman että työntekijämäärä yhdessäkään on 20 henkilöä hankitaan laajentamisen vaatima lisätyövoima vuokratyöntekijöinä

9 2. Henkilöstöryhmien edustajille annettavat tiedot Yhteistoimintalaissa on omat säännöksensä työnantajan tietojenantovelvollisuudesta. Tämä tietojenantovelvollisuus sisältää: tiedot yrityksen taloudellisesta tilasta palkkatiedot tiedot yrityksen työsuhteista selvitys yrityksen ulkopuolisen työvoiman käytön periaatteista Jos työnantaja laiminlyö laissa tarkoitettujen tietojen antamisen, tuomioistuin voi henkilöstöryhmän edustajan vaatimuksesta velvoittaa työnantajan antamaan tiedot määräajassa ja asettaa velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon Kerran vuodessa annettavat tiedot Tilinpäätöstiedot Työnantajan tulee antaa henkilöstöryhmien edustajille yrityksen tilinpäätös viimeistään, kun se on vahvistettu tai, jos tilinpäätöstä ei vahvisteta, kun veroilmoitus on annettava Palkkatiedot Työnantajan on annettava kerran vuodessa kunkin henkilöstöryhmän edustajalle tilastotiedot hänen edustamansa henkilöstöryhmän kaikille työntekijöille maksetuista palkoista. Henkilöstöryhmän edustajan pyynnöstä henkilöstöryhmän palkkatiedot tulee antaa eriteltyinä ammattiryhmittäin. Henkilöstöryhmien edustajille annettavien palkkatietojen henkilöstö- tai ammattiryhmittely on laadittava niin, että siitä ei käy ilmi yksittäisen työntekijän palkkatietoja. Yhteistoimintalain perusteluissa on todettu, että palkkatilastojen esittämistä koskevalla velvoitteella ei ole tarkoitus lisätä yrityksen tilastoinnin sisältöä tai menetelmiä, vaan antaa henkilöstöryhmien edustajille mahdollisuus saada yleisen käytännön mukaisesti keskimääräiset palkkatiedot. Näin ollen tiedot voidaan antaa jonkin muun palkkatilastoinnin puitteissa. Tällainen muu palkkatilastointi voi olla vaikkapa tasa-arvolain mukainen palkkakartoitus, joka on tehtävä vähintään 30 henkeä työllistävässä yrityksessä. Työmarkkinajärjestöjen välisissä sopimuksissa on palkkatilastointiin liittyviä määräyksiä, ja sellainen työnantaja, joka on työnantajaliiton jäsenenä velvollinen antamaan nämä tiedot, voi noudattaa työehtosopimuksen määräyksiä asiasta, ja antaa palkkatiedot samalla tavoin kuin ne on aiemmin annettu Selvitys yrityksen ulkopuolisen työvoiman käytön periaatteista Työnantajan tulee vuosittain esittää henkilöstöryhmien edustajille heidän pyynnöstään selvitys yrityksessä sovellettavista ulkopuolisen työvoiman käytön periaatteista. Ulkopuolisella työvoimalla tarkoitetaan tässä tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetun lain mukaista alihankintaa. Periaatteet koskevat siis tilanteita, joissa yrityksen työtiloissa tai työkohteessa työskentelee alihankkijan työntekijä silloin, kun tämän työtehtävät liittyvät tilaajan toiminnassa tavanomaisesti suoritettaviin työtehtäviin tai tilaajan tavanomaiseen toimintaan liittyviin kuljetuksiin. Sellaisesta alihankintatyöstä, jota tehdään alihankkijan omissa toimitiloissa, ei tarvitse antaa selvitystä. Selvityksestä tulee käydä ilmi työkohteet ja työtehtävät sekä ajanjakso tai -jaksot, joina mainittua työvoimaa käytetään. Jos ulkopuolisen työvoiman käytöstä aiheutuu henkilöstövaikutuksia, kuten esimerkiksi tarvetta vähentää henkilöstöä, tulee nämä henkilöstövaikutukset käsitellä erikseen yt-neuvottelussa Vähintään kaksi kertaa vuodessa annettavat tiedot Selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta Henkilöstöryhmien edustajille tulee antaa vähintään kaksi kertaa tilikauden aikana yhtenäinen selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta, josta käyvät ilmi ainakin yrityksen tuotannon, palvelu- tai muun toiminnan, työllisyyden, kannattavuuden ja kustannusrakenteen kehitysnäkymät. Henkilöstöryhmien edustajien pyynnöstä työnantajan tulee esittää selvityksestä ilmenevät kehitysnäkymät yrityksen koko henkilöstölle. Yrityksessä, jonka työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä säännöllisesti on vähintään 20 mutta alle 30, työnantaja voi esittää selvityksen yrityksen koko henkilöstölle järjestettävässä yhteisessä tilaisuudessa. Työnantajan tulee viipymättä tiedottaa henkilöstöryhmien edustajille tai koko henkilöstölle muutokset, jotka poikkeavat olennaisesti selvityksissä esitetystä kehityksestä. 7

10 2.3. Neljännesvuosittain annettavat tiedot Tiedot yrityksen työsuhteista Työnantajan tulee antaa neljännesvuosittain henkilöstöryhmien edustajille heidän pyynnöstään selvitys yrityksen määräaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa olevien työntekijöiden lukumääristä. Tämä selvitysvelvollisuus koskee siis vain lukumääriä, eikä esimerkiksi tietoja työsuhteen ehdoista tarvitse antaa Henkilöstöryhmien edustajien oikeus lisäselvityksiin Saatuaan edellä mainitut tiedot tai selvitykset, henkilöstöryhmien edustajilla tai työntekijöillä on oikeus esittää työnantajalle tarkentavia kysymyksiä. Työnantajan tulee esittää vastauksensa näihin kysymyksiin kohtuullisen ajan kuluessa. Kysymyksiä ei tarvitse esittää samassa yhteydessä kun tiedot saadaan, mutta ne on esitettävä melko pian tietojen saamisen jälkeen. Joitakin viikkoja voitaneen pitää kohtuullisena aikana kysymysten esittämiselle, samoin kysymyksiin vastaamiselle, riippuen toki selvitettävän asian laadusta ja laajuudesta Yrityksen yleiset suunnitelmat, periaatteet ja tavoitteet Yhteistoimintalaissa säädetään myös yrityksen yleisistä suunnitelmista, periaatteista ja tavoitteista sekä näiden käsittelystä yt-menettelyssä. YT-menettelyssä käsiteltävät suunnitelmat on laissa erikseen mainittu. Osa säännöksistä koskee vain vähintään 30 henkeä työllistäviä yrityksiä, osa taas kaikkia lain soveltamisalalla olevia yrityksiä. Ennen kuin yrityksessä otetaan käyttöön laissa määritelty suunnitelma, tavoitteet, periaatteet tai muu järjestely, tulee niiden perusteita, tavoitteita, tarkoituksia ja vaikutuksia käsitellä yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saavuttamiseksi niiden henkilöstöryhmien edustajien kanssa, joita asia koskee. Jos suunnitelmiin, periaatteisiin tai tavoitteisiin tulee tehtäväksi muutoksia, on myös tällainen muutos käsiteltävä. Jos työnantaja laiminlyö laissa tarkoitettujen, suunnitelmia ja periaatteita koskevin neuvotteluiden käymisen tai tietojen antamisen henkilöstöryhmien edustajille, voidaan hänet tuomita yhteistoimintavelvoitteen rikkomisesta sakkoon Työnantajan aloite Työnantajan tulee tehdä suunnitelmia, periaatteita tai tavoitteita koskeva aloite niin hyvissä ajoin ennen yhteistoimintaneuvottelujen aloittamista, että henkilöstöryhmien edustajilla on riittävästi aikaa valmistautua yhteistoimintaneuvotteluihin. Jos aloitteessa tarkoitettu asia koskee yhtä useampaa henkilöstöryhmää, aloite tulee tehdä siten, että asianomaisten henkilöstöryhmien edustajilla on mahdollisuus käsitellä sitä myös keskenään ennen yhteistoiminta- neuvottelujen alkamista. Mitään tarkkaa aikarajaa laissa ei anneta, vaan riittävä aika tulee arvioitavaksi yksittäistapauksessa ottaen huomioon henkilöstön edustajan mahdollisuus valmistautua, selvitellä käsiteltävän asian taustoja ja kuulla hänen edustamiaan työntekijöitä. Lain perusteluiden mukaan riittävä aika edellyttää pääsääntöisesti useampia päiviä. Työnantajan tulee samalla ilmoittaa yhteistoimintaneuvottelujen alkamisaika ja -paikka Henkilöstöryhmien edustajille annettavat tiedot Työnantajan tulee ennen yhteistoimintaneuvottelujen aloittamista antaa käsiteltävän asian käsittelyn kannalta tarpeelliset, käytettävissään olevat tiedot asianomaisille henkilöstöryhmien edustajille. Tiedot tulee ensisijaisesti liittää työnantajan aloitteeseen. Ne voidaan antaa myös erikseen ennen yhteistoimintaneuvottelujen alkamista ottaen kuitenkin huomioon henkilöstöryhmien edustajien mahdollisuus perehtyä asiaan, jolleivät työnantaja ja asianomaiset henkilöstöryhmien edustajat sovi toisin Henkilöstöryhmän edustajan aloiteoikeus Jos henkilöstöryhmän edustaja pyytää yhteistoimintamenettelyn aloittamista koskien laissa tarkoitettuja suunnitelmia, periaatteita tai tavoitteita, työnantajan tulee tehdä mahdollisimman pian aloite yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämisestä pyynnössä tarkoitetusta asiasta. Työn-

11 antaja voi myös pidättäytyä neuvotteluista, mutta tällöin hänen tulee antaa viipymättä kirjallinen selvitys, millä perusteella työnantaja ei pidä yhteistoimintaneuvotteluja tarpeellisina Työhönotossa noudatettavat periaatteet ja käytännöt Säännöllisesti vähintään 30 henkeä työllistävässä yrityksessä on yhteistoimintaneuvotteluissa käsiteltävä: 1) työhönotossa noudatettavat yleiset periaatteet ja menetelmät, tarvittaessa henkilöstö- tai ammattiryhmittäin taikka työtehtävittäin eriteltyinä. Työhönoton menetelmillä tarkoitetaan esimerkiksi sitä, haetaanko avautuviin paikkoihin henkilöstöä sisäisellä haulla, työvoimatoimiston, lehti-ilmoitusten tai internetin kautta. Yksittäisten työpaikkojen avautumista ei yt-neuvotteluissa tarvitse käsitellä. 2) työhöntulijalle työpaikkaan ja yritykseen perehtymiseksi annettavat tarpeelliset tiedot; sekä 3) yrityksessä noudatettavat periaatteet ja käytännöt siitä, mitä tietoja työntekijästä kerätään työhönoton yhteydessä ja työsuhteen aikana. Tietojen keräämistä työntekijästä on rajattu tarkemmin laissa yksityisyyden suojasta työelämässä Henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet Yrityksessä on laadittava yhteistoimintaneuvotteluissa vuosittain henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet työntekijöiden ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Henkilöstösuunnitelmaa ja koulutustavoitteita laadittaessa tulee ottaa huomioon ennakoitavat, yrityksen toiminnassa tapahtuvat muutokset, joilla ilmeisesti on henkilöstön rakennetta, määrää tai ammatillista osaamista koskevaa merkitystä. Henkilöstösuunnitelmaa valmisteltaessa asiat tulee käsitellä ennakoiden ja arvioiden niiden vaikutuksia ja niistä aiheutuvia toimenpiteitä koko yrityksen henkilöstölle. Suunnitelmassa pyritään varautumaan tulossa oleviin muutoksiin siten, että yrityksen työntekijöillä on myös mahdollisuus olla vaikuttamassa ja varautua niihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Lain perusteluissa on todettu, että henkilöstösuunnitelman sisältö ja laajuus voivat vaihdella yrityksen koon mukaan. Pienessä yrityksessä, jossa ei ole erityisasiantuntemusta henkilöstöasioiden hoidossa, laadittavalta henkilöstösuunnitelmalta ei edellytetä samanlaista laajuutta kuin suuremmissa yrityksissä. Velvoitteen toteuttamiseksi on kuitenkin tärkeää, että yrityksessä käydään läpi lainkohdassa esitetyt kysymykset, ja kirjataan ne vaikkapa ranskalaisin viivoin. Henkilöstösuunnitelmasta ja koulutustavoitteista tulee käydä ilmi ainakin: Yrityksen henkilöstön rakenne ja määrä sekä arvio niiden kehittymisestä; Periaatteet erilaisten työsuhdemuotojen, kuten osa-aikaisten ja määräaikaisten käytöstä; Arvio työntekijöiden ammatillisesta osaamisesta sekä ammatillisen osaamisen vaatimuksissa tapahtuvista muutoksista ja näiden syistä sekä tähän arvioon perustuvat vuosittaiset koulutustavoitteet henkilöstöryhmittäin; sekä Edellisissä kohdissa tarkoitettujen suunnitelmien ja tavoitteiden toteutumisen seurantamenettelyt. Koulutustavoitteilla ja niiden toteutumisella on tarkoitus arvioida, miten yrityksen henkilöstöä olisi koulutettava, jotta heidän ammattitaitoaan voidaan pitää yllä ja kehittää, jotta he selviytyvät muuttuvista työtehtävistä. Henkilöstösuunnitelmassa ja koulutustavoitteissa tulee kiinnittää huomiota ikääntyvien työntekijöiden erityistarpeisiin samoin kuin keinoihin ja mahdollisuuksiin, joilla työntekijät voisivat tasapainottaa työtä ja perhe-elämää. Yrityksessä, jonka työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä säännöllisesti on vähintään 20 mutta vähemmän kuin 30, voidaan henkilöstöryhmän tai -ryhmien edustajien kanssa sopia, että edellä tarkoitetut asiat käsitellään yrityksen koko henkilöstölle järjestettävässä yhteisessä tilaisuudessa. Tämä mahdollisuus ei siis poista velvollisuutta laatia henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet, vaan mahdollistaa sopimisen siitä, ettei asioita käsitellä henkilöstöryhmän tai ryhmien edustajien kanssa, vaan koko henkilöstön kanssa. Jos työnantaja irtisanoo työntekijöitä taloudellisin tai tuotannollisin perustein, on henkilöstösuunnitelmaan ja koulutustavoitteisiin tehtävä tarvittavat muutokset irtisanomisia koskevan yhteistoimintamenettelyn yhteydessä. Tarkoituksena on selvittää, aiheuttavatko toisaalta irtisanomiset ja toisaalta mahdolliset toiminnan uudelleenjärjestelyt esimerkiksi muutoksia työhön jäävien työntekijöiden työtehtäviin ja koulutustarpeisiin. Jos työnantaja laiminlyö velvollisuutensa laatia henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet, työministeriö voi henkilöstöryhmän edustajan pyynnöstä vaatia tuomioistuimelta tarkoitettua päätöstä, jos on ilmeistä, että henkilöstösuunnitelmaa ja koulutustavoitteita ei saada käsitellyksi yhteistoimintamenettelyssä. 9

12 Vuokratyövoiman käytön periaatteet, ilmoitukset ja jatkettu neuvottelumenettely Yhteistoimintamenettelyssä on käsiteltävä vuokratyövoiman käyttöä koskevat periaatteet. Tällaiset periaatteet tulee käsitellä kaikissa lain soveltamisalalla olevissa yrityksissä, jotka ylipäätään joskus aikovat käyttää vuokrattua työvoimaa. Työnantajan harkitessa sopimusta vuokratyövoiman käytöstä, siitä tulee lisäksi ilmoittaa niille henkilöstöryhmien edustajille, joiden edustamien työntekijöiden työhön vuokrattavien työntekijöiden tekemä työ vaikuttaisi. Henkilöstöryhmien edustajille annettavasta ilmoituksesta tulee käydä ilmi vuokrattavien työntekijöiden määrä, heidän työtehtävänsä ja työkohteensa, sopimuksen kestoaika sekä ajanjakso tai -jaksot, joina mainittua työvoimaa käytetään. Ilmoitus on annettava joka kerta ennen vuokratyövoiman käyttöä koskevan sopimuksen tekemistä. Säännöllisesti vähintään 30 henkeä työllistävän yrityksen henkilöstön edustajalla on oikeus, saatuaan ilmoituksen vuokratyövoiman käytöstä, viimeistään työnantajan ilmoitusta seuraavana toisena työpäivänä vaatia työnantajan harkitseman sopimuksen käsittelemistä yhteistoimintaneuvotteluissa. Tätä oikeutta ei siis ole yrityksessä, joka työllistää henkeä. Yhteistoimintaneuvottelut tulee käydä viikon kuluessa vaatimuksen esittämisestä. Työnantaja ei saa yhteistoimintaneuvottelujen aikana tehdä käsiteltävää sopimusta vuokrattavien työntekijöiden käyttämisestä. Henkilöstöryhmän edustaja ei kuitenkaan voi vaatia yhteistoimintaneuvotteluja, jos tarkoituksena on teettää vuokrattavilla työntekijöillä työtä, jota yrityksen työntekijät eivät vakiintuneen käytännön mukaan suorita, tai jos kysymyksessä on sellainen lyhytaikainen ja kiireellinen työ taikka asennus-, korjaus- tai huoltotyö, jonka teettäminen yrityksen työntekijöillä ei ole mahdollista. Jos työnantaja laiminlyö vuokratyövoiman käytön periaatteita koskevien säännösten noudattamisen, voidaan hänet tuomita yhteistoimintavelvoitteen rikkomisesta sakkoon Yrityksen sisäinen tiedottaminen Säännöllisesti vähintään 30 henkeä työllistävässä yrityksessä on yhteistoimintaneuvotteluissa käsiteltävä yrityksen sisäisen tiedotustoiminnan periaatteet ja käytännöt. Tällaisia asioita ovat muun muassa tiedotustilaisuuksien järjestäminen, tiedotuslehdet, ilmoitustaulut ja niiden käyttö, sekä esimerkiksi intranet- ja sähköpostikäytännöt sisäisen tiedottamisen välineinä Muuhun lainsäädäntöön perustuvien suunnitelmien, periaatteiden ja käytäntöjen käsittely Yhteistoimintalaissa säädetään myös muuhun lainsäädäntöön perustuvien suunnitelmien, periaatteiden ja käytäntöjen käsittelystä. Nämä suunnitelmat ja periaatteet ovat sellaisia, jotka tulevat laadittaviksi vain vähintään 30 henkeä työllistävissä yrityksissä, eikä niitä siis tarvitse myöskään käsitellä tätä pienemmissä yrityksissä. Yhteistoimintaneuvotteluissa tulee käsitellä: Tasa-arvolaissa tarkoitettu tasa-arvosuunnitelma naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistämiseksi, silloin, kun suunnitelma on tarkoitus ottaa henkilöstösuunnitelman osaksi; Ennen työterveyshuoltolain mukaisen päihdeohjelman hyväksymistä ne työtehtävät, joissa työnhakija tai työntekijä on joko velvollinen antamaan tai voi suostumuksensa perusteella antaa huumausainetestiä koskevan todistuksen työnantajalle; Työntekijöihin kohdistuvan kameravalvonnan, kulunvalvonnan ja muun teknisin menetelmin toteutettavan valvonnan tarkoitus, käyttöönotto ja näissä käytettävät menetelmät; Sähköpostin ja tietoverkon käytön periaatteet; Henkilöstörahastolaissa tarkoitetun henkilöstörahaston perustaminen ja voittopalkkiojärjestelmä sekä voittopalkkiojärjestelmästä luopuminen ja henkilöstörahaston purkaminen Tiedottaminen Yhteistoimintamenettelyn jälkeen henkilöstön tulee saada tietoonsa sen tulokset. Työnantajan tulee tiedottaa yhteistoimintaneuvotteluissa käsitellystä asiasta aikaansaadun yksimielisyyden perusteella tai yhteistoimintaneuvottelujen päättymisen jälkeen muutoin tekemänsä päätöksen yksityiskohtaisesta sisällöstä ja voimaantuloajankohdasta. Asian laajakantoisuudesta riippuen tiedottaa tulee joko asianomaisille henkilöstöryhmien edustajille tai kaikille niille työntekijöille, joita asia koskee, taikka noudattaen yrityksen sisäisen tiedottamisen periaatteita ja käytäntöjä.

13 4. Sopiminen ja henkilöstön päätökset Yhteistoimintalaissa säädetään erikseen niistä kysymyksistä, joista tulee sopia henkilöstön ja työnantajan välillä. Sopiminen on poikkeus pääsäännöstä, jonka mukaan yhteistoimintamenettelyssä käsiteltävät kysymykset ovat työnantajan päätösvallassa Neuvottelualoite ja sopimista edellyttävät asiat Työnantaja tai henkilöstöryhmän edustaja voi esittää neuvottelualoitteen neuvotellakseen ja sopiakseen seuraavista asioista: 1) vuosittain yhteistoimintakoulutuksen määristä, sisällöstä ja koulutuksen kohdentamisesta henkilöstöryhmittäin työnantajan tähän tarkoitukseen osoittamien varojen puitteissa. Yhteistoimintakoulutuksella tarkoitetaan yt-toimintaa edistävää koulutusta, vaikkapa perehtymistä uuteen yt-lakiin. 2) yrityksessä tai sen osassa noudatettavista työsäännöistä ja niihin tehtävistä muutoksista; 3) aloitetoiminnan säännöistä ja niihin tehtävistä muutoksista; 4) työsuhdeasuntojen jakamisessa noudatettavista periaatteista, osuuksien määrittämisestä henkilöstöryhmittäin sekä asuntojen jakamisesta, lukuun ottamatta yrityksen johdon käyttöön tarkoitettuja asuntoja; 5) työpaikan sosiaalitilojen ja niitä vastaavien tilojen suunnittelusta ja käytöstä, lasten päivähoidon sekä työpaikkaruokailun järjestämisestä työnantajan näihin tarkoituksiin osoittamien varojen puitteissa; sekä 6) työnantajan henkilöstön harrastus-, virkistys- ja lomatoimintaa varten osoittamien avustusten jakoperusteista. Neuvottelualoitteesta tulee selvitä pääkohdittain neuvotteluissa käsiteltävä asia ja neuvottelualoitteen perusteet Entä jos sopimukseen ei päästä? Hyvästä tarkoituksesta huolimatta voi käydä niin, ettei sopimukseen asiasta päästä. Tällöin henkilöstöllä on viimekätinen päätösvalta asioissa, jotka koskevat yhteistoimintakoulutuksen sisältöä ja henkilöstöryhmittäistä kohdentamista, työsuhdeasuntojen jakamista, sosiaalitilojen käyttöä, päivähoidon ja työpaikkaruokailun järjestämistä sekä harrastus-, virkistys- ja lomatoimintaa varten osoitettujen avustusten jakoperusteita. Työnantajalla puolestaan on oikeus päättää ratkaisusta silloin, kun sopimukseen ei päästä ja kyse on työsäännöistä, aloitetoiminnan säännöistä tai niihin tehtävistä muutoksista taikka asuntojen jakamisen periaatteista tai osuuksien määrittämisestä henkilöstöryhmittäin. Työnantajalla ei kuitenkaan lain mukaan ole oikeutta vahvistaa yksipuolisesti yrityksessä noudatettavia työsääntöjä eikä niihin tehtäviä muutoksia. Säännöksen merkitys jäänee vähäiseksi, sillä työnantajan yleiseen työnjohto- ja valvontaoikeuteen kuuluu, että hän voi antaa ohjeita työn suorittamisen sisällöstä ja menettelytavoista. Jos työnantaja laiminlyö tätä viimekätistä päätösvaltaa koskevien säännösten noudattamisen, voidaan hänet tuomita yhteistoimintavelvoitteen rikkomisesta sakkoon Neuvottelut ja sopiminen Työnantajan on neuvottelualoitteen esitettyään tai sellaisen vastaanotettuaan annettava asianomaisille henkilöstöryhmän edustajille käsiteltävän asian kannalta tarpeelliset tiedot. Jos työnantaja pitää henkilöstöryhmän edustajan esittämässä aloitteessa tarkoitettuja neuvotteluja tarpeettomina, on siitä ja sen perusteista ilmoitettava viipymättä asianomaisille henkilöstöryhmän edustajille. Neuvottelukutsun esittää työnantaja. Neuvottelut tulee lain mukaan käydä yhteistoiminnan hengessä tavoitteena sopimus käsiteltävistä asioista. Jos työnantaja laiminlyö neuvottelualoitetta ja neuvottelukutsua koskevien säännösten noudattamisen, voidaan hänet tuomita yhteistoimintavelvoitteen rikkomisesta sakkoon. Yhteistoimintaneuvotteluissa aikaansaatu sopimus on tehtävä kirjallisesti, jollei sen sisältö käy ilmi neuvotteluissa laadituista pöytäkirjoista tai niiden liitteistä. Sopimus voidaan tehdä määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Kukin sopijapuolista saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen kuuden kuukauden irtisanomisajalla, jollei muusta irtisanomisajasta ole sovittu Sopimuksen sitovuus Sopimus työsäännöistä ja aloitetoiminnan säännöistä sekä näiden muutoksista sitoo työnantajaa sekä niitä sopimuksen soveltamisalaan kuuluvia työntekijöitä, joiden henkilöstöryhmän edustaja on tehnyt sopimuksen. Tällainen sopimus ei kuitenkaan syrjäytä työsopimuksen nimenomaista, työntekijälle edullisempaa määräystä. Työnantajan on tiedotettava tehdystä sopimuksesta ja sen sisällöstä sopivalla tavalla työpaikalla. Sopimus tulee voimaan kuukauden kuluttua tiedottamisesta, jollei muusta ole sovittu. 11

14 5. Yritystoiminnan muutoksista aiheutuvat henkilöstövaikutukset ja töiden järjestelyt 12 Yritystoiminnan muutosten henkilöstövaikutuksiin ja töiden järjestelyihin liittyvää yt-menettelyä kutsutaan arkipäivän yt-menettelyksi. Kyse on sellaisista muutoksista, jotka aiheuttavat muita kuin työntekijän irtisanomiseen, osaaikaistamiseen tai lomauttamiseen johtavia henkilöstövaikutuksia. Kysymyksessä olevat asiat ovat työnantajan päätösvallassa, mutta yhteistoimintamenettelyä edellytetään ennen kuin työnantaja voi käyttää päätösvaltaansa. Jos työnantaja laiminlyö yritystoiminnan muutosten henkilöstövaikutuksia koskevat neuvottelut tai tietojen antamisen työntekijöille tai henkilöstöryhmien edustajille, voidaan hänet tuomita yhteistoimintavelvoitteen rikkomisesta sakkoon Toimenpiteet, jotka edellyttävät neuvotteluita Yhteistoimintaneuvotteluissa on ehdotuksen mukaan käsiteltävä henkilöstövaikutukset, jotka aiheutuvat: yrityksen tai sen jonkin osan lopettamisesta, siirtämisestä toiselle paikkakunnalle taikka sen toiminnan laajentamisesta tai supistamisesta; kone- ja laitehankinnoista; palvelutuotannon tai tuotevalikoiman muutoksista; muista vastaavista yritystoiminnan muutoksista; työn järjestelyistä; tai ulkopuolisen työvoiman käytöstä Jos työnantajan suunnittelemien yritystoiminnan muutosten arvioidaan johtavan työntekijän irtisanomiseen, lomauttamiseen tai osa-aikaistamiseen, yhteistoimintamenettelyssä tulee noudattaa niitä säännöksiä, jotka koskevat työvoiman vähentämistä Käsiteltävät asiat Kun työnantaja suunnittelee edellä mainittuja toimenpiteitä, hänen tulee ehdotuksen mukaan arvioida, aiheutuuko toimenpiteistä työntekijän asemaan vaikuttavia muutoksia. Yhteistoimintaneuvotteluissa on ehdotuksen mukaan käsiteltävä edellä tarkoitetuista toimenpiteistä johtuvat, työnantajan työnjohtovallan piiriin kuuluvat työntekijöiden asemaan vaikuttavat olennaiset muutokset: työtehtävissä työmenetelmissä töiden järjestelyissä työtilojen järjestelyissä sekä siirrot tehtävistä toisiin säännöllisen työajan järjestelyt, näihin suunniteltavat muutokset ja aiottujen muutosten vaikutukset säännöllisen työajan alkamiseen ja päättymiseen samoin kuin lepo- ja ruokailutaukojen ajankohtiin, jollei työnantajaa sitovasta työehtosopimuksesta johdu muuta. Yksittäisen työntekijän työehtojen muutokset eivät tule neuvoteltaviksi yhteistoimintamenettelyssä silloin, kun niistä sovitaan työntekijän kanssa. Sen sijaan jos suunniteltu toimenpide liittyy työpaikan yleisiin käytäntöihin ja työn järjestelyihin, on niistä neuvoteltava yhteistoimintamenettelyssä ennen kuin työehtojen muutoksesta voidaan neuvotella työntekijän kanssa. Säännöksessä tarkoitettujen muutosten tulee olla vaikutuksiltaan olennaisia. Vähäisiä muutoksia esiintyy työpaikoilla lähes päivittäin, eikä näistä tarvitse neuvotella. Tällainen vähäinen muutos on esimerkiksi töihin tulemattoman toisen työntekijän työvuoron korvaaminen. Sen sijaan tuntuvammista ja pysyvämmistä muutoksista tulee neuvotella. Tällainen muutos voi olla esimerkiksi toimistohuoneiden muuttaminen avokonttoriksi Yhteistoimintaneuvottelut yritystoiminnan muutoksiin liittyen Ennen kuin työnantaja päättää yritystoiminnan muutoksesta, on tarkoitetun muutoksen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista neuvoteltava yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saavuttamiseksi. Esimerkiksi yrityksen tai sen osan siirtämisestä toiselle paikkakunnalle on neuvoteltava ennen päätöksen tekemistä. Sen sijaan jotkin kone- ja laitehankinnat ovat senkaltaisia, ettei niiden henkilöstövaikutuksia voida arvioida vielä toimenpiteestä päätettäessä. Tällöin neuvottelut tulee käydä kun henkilöstövaikutukset ovat arvioitavissa ja joka tapauksessa ennen kuin henkilöstövaikutuksista päätetään Työnantajan aloite Työnantajan tulee tehdä aloite yhteistoimintaneuvotteluista niin ajoissa kuin mahdollista ottaen huomioon, minkä ajan kuluessa suunnitelma yritystoiminnan muutoksista ja sen henkilöstövaikutuksista on tarkoitus toteuttaa sekä henkilöstövaikutusten laajuus. Tarkkaa aikamäärettä neuvottelualoitteen tekemiselle ei ole määrätty, mutta työntekijöillä tulee joka tapauksessa olla riittävä aika perehtyä kulloinkin käsiteltävään asiaan.

15 Aloitteen tekemisen yhteydessä työnantajan tulee samalla ilmoittaa yhteistoimintaneuvottelujen alkamisaika ja -paikka Työntekijöille tai henkilöstöryhmien edustajille annettavat tiedot Työnantajan tulee ennen yhteistoimintaneuvottelujen aloittamista antaa asian käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot asianomaisille työntekijöille tai henkilöstöryhmien edustajille. Tiedot tulee ensisijaisesti liittää työnantajan aloitteeseen. Jos käsiteltävä asia on laajakantoinen, tiedot voidaan antaa myös erikseen ennen yhteistoimintaneuvottelujen aloittamista, kuitenkin niin, että asianomaisilla työntekijöillä tai henkilöstöryhmien edustajilla yhdessä on riittävästi aikaa perehtyä saamiinsa tietoihin Henkilöstöryhmän edustajan aloiteoikeus Myös yritystoiminnan muutoksia koskien henkilöstön edustaja voi olla aloitteellinen. Jos henkilöstöryhmän edustaja pyytää yhteistoimintaneuvottelujen aloittamista yritystoiminnan muutoksia koskevassa asiassa, työnantajan on tehtävä mahdollisimman pian aloite neuvottelujen käynnistämisestä pyynnössä tarkoitetusta asiasta tai annettava viipymättä kirjallinen selvitys, millä perusteella työnantaja ei pidä yhteistoimintaneuvotteluja tarpeellisina Tiedottaminen Työnantajan tulee tiedottaa yhteistoimintaneuvotteluissa käsitellystä asiasta aikaansaadun yksimielisyyden perusteella tai yhteistoimintaneuvottelujen päättymisen jälkeen muutoin sekä tekemästään päätöksestä että sen toteuttamisen ajankohdasta tai -kohdista joko asianomaisille henkilöstöryhmien edustajille tai kaikille niille työntekijöille, joita päätös koskee. 13

16 6. Yhteistoimintamenettely liikkeen luovutuksen yhteydessä Liikkeen luovutuksella tarkoitetaan yrityksen, liikkeen, yhteisön tai säätiön tai näiden toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle, jos luovutettava, pää- tai sivutoimisena harjoitettu liike tai sen osa pysyy luovutuksen jälkeen samana tai samankaltaisena. Tällaisessa tilanteessa työntekijät siirtyvät vanhoina työntekijöinä luovutuksensaajan palvelukseen, ja heidän työsuhteidensa ehdot säilyvät ennallaan. Mikäli työntekijöiden asemaan on suunnitteilla muutoksia, tulee muutokset käsitellä erikseen yhteistoimintamenettelyssä kuten muutkin liiketoiminnan muutoksista aiheutuvat henkilöstövaikutukset. Säännös koskee sekä luovuttajaa että luovutuksensaajaa. Luovuttajan on annettava hallussaan olevat tiedot henkilöstöryhmien edustajille hyvissä ajoin ennen luovutuksen toteuttamista, ja luovutuksensaajan viimeistään viikon kuluttua luovutuksen toteutumisesta Jos työnantaja laiminlyö tiedottamisen liikkeen luovutuksesta, voidaan hänet tuomita yhteistoimintavelvoitteen rikkomisesta sakkoon Luovutuksensaajan velvollisuus vuoropuheluun Tiedottaminen henkilöstöryhmien edustajille Liikkeen luovuttajan ja luovutuksensaajan tulee selvittää niiden henkilöstöryhmien edustajille, joita luovutus koskee: 1) luovutuksen ajankohta tai suunniteltu ajankohta; 2) luovutuksen syyt; 3) luovutuksesta työntekijöille aiheutuvat oikeudelliset, taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset; sekä 4) suunnitellut, työntekijöitä koskevat toimenpiteet. 7. Yhteistoimintamenettely työvoiman käyttöä vähennettäessä Työvoiman käytön vähentämistä koskevia säännöksiä sovelletaan työnantajan harkitessa toimenpiteitä, jotka voivat johtaa yhden tai useamman työntekijän irtisanomiseen, lomauttamiseen tai osa-aikaistamiseen taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla. Yt-menettely on tullut julkisuudessa tunnetuksi nimenomaan työvoiman vähentämiseen liittyvistä menettelyistä, ja ne ovatkin todennäköisesti molemmille osapuolille haastavin yt-prosessi. Työvoiman käyttöä koskevat yt-neuvottelut poikkeavat muista yt-neuvotteluista ensinnäkin siksi, että niihin liittyy varsin tarkkoja aikamääreitä, sekä siksi, että niihin liittyy hyvityssanktio, mikäli neuvotteluvelvollisuus laiminlyödään. Työvoiman vähentämistä koskevia säännöksiä ei sovelleta, jos yritys on asetettu konkurssiin tai se on selvi- Selvitettyään edellä mainitut tiedot henkilöstöryhmien edustajille luovutuksensaajan on varattava heille tilaisuus esittää tarkentavia kysymyksiä sekä annettava vastaukset esitettyihin kysymyksiin. Henkilöstöryhmien edustajien pyynnöstä työnantajan on esitettävä tiedot yrityksen koko henkilöstölle. tystilassa taikka jos kuolinpesän osakkaat harkitsevat työsopimuksen irtisanomista Työnantajan esitys yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämiseksi Harkitessaan yhden tai useamman työntekijän irtisanomista, lomauttamista tai osa-aikaistamista työnantajan on annettava kirjallinen neuvotteluesitys yhteistoimintaneuvottelujen ja työllistämistoimenpiteiden käynnistämiseksi viimeistään viisi päivää ennen neuvottelujen aloittamista. Neuvotteluesityksestä tulee käydä ilmi ainakin neuvottelujen alkamisaika ja -paikka sekä pääkohdittainen ehdotus neuvotteluissa käsiteltävistä asioista.

17 7.2. Työnantajan annettavat tiedot Tietojen antaminen vähintään 10 hengen irtisanomista koskevissa neuvotteluissa Harkitessaan vähintään kymmenen työntekijän irtisanomista, lomauttamista yli 90 päiväksi tai osa-aikaistamista työnantajan on annettava asianomaisten työntekijöiden edustajille kirjallisesti käytettävissään olevat tiedot: 1) aiottujen toimenpiteiden perusteista; 2) alustava arvio irtisanomisten, lomauttamisten ja osaaikaistamisten määrästä; 3) selvitys periaatteista, joiden mukaan irtisanomisen, lomauttamisen tai osa-aikaistamisen kohteeksi joutuvat työntekijät määräytyvät; sekä 4) arvio ajasta, jonka kuluessa irtisanomiset, lomauttamiset tai osa-aikaistamiset pannaan toimeen. Henkilöstöryhmien edustajille annettavat tiedot on liitettävä neuvotteluesitykseen. Työnantajan neuvotteluesityksen jälkeen saamat tiedot voidaan antaa viimeistään yhteistoimintaneuvottelut käynnistävässä neuvottelussa Tietojen antaminen alle 10 hengen irtisanomista koskevissa neuvotteluissa Jos työnantaja harkitsee alle kymmenen työntekijän irtisanomista, lomauttamista tai osa-aikaistamista taikka vähintään kymmenen työntekijän lomauttamista 90 päivää lyhyemmäksi ajaksi, työnantaja voi antaa edellä tarkoitetut tiedot asianomaisille työntekijöille tai heidän edustajilleen. Kun kyse on vähintään 10 työntekijän irtisanomiseen johtavista neuvotteluista, on tiedot annettava aina kirjallisesti. Sen sijaan pienemmissä neuvotteluissa tiedot tulee antaa kirjallisesti työntekijän tai asianomaisen henkilöstöryhmän edustajan pyynnöstä Ilmoitus työvoimatoimistolle Työnantajan esittäessä käsiteltäväksi yhteistoimintaneuvotteluissa toimenpiteitä, jotka voivat johtaa työntekijän irtisanomiseen, lomauttamiseen tai osa-aikaistamiseen, on neuvotteluesitys tai siitä ilmenevät tiedot toimitettava kirjallisesti myös työvoimatoimistolle viimeistään yhteistoimintaneuvottelujen alkaessa, jollei näitä tietoja ole toimitettu sille aikaisemmin muussa yhteydessä. Tämä säännös liittyy niin kutsuttuun muutosturvasäännöstöön, ja tarkoitus on antaa työvoimatoimistolle mahdollisuus mahdollisimman varhaisessa vaiheessa varautua ao. työntekijöiden työllistymisen tukemiseen. Vaikka työvoimatoimiston varautumisen tarve ei ole aivan yhtä suuri yksittäistä työntekijää irtisanottaessa, on ilmoitus toimitettava vaikka vähentämisneuvottelut koskisivat vain yhtä työntekijää Toimintasuunnitelma kun neuvotellaan vähintään 10 työntekijän irtisanomisesta Kun työnantaja on tehnyt neuvotteluesityksen tarkoituksestaan irtisanoa vähintään kymmenen työntekijää taloudellisin tai tuotannollisin perustein, työnantajan tulee yhteistoimintaneuvottelujen alussa antaa henkilöstöryhmien edustajille esitys työllistymistä edistäväksi toimintasuunnitelmaksi. Toimintasuunnitelmaa valmistellessaan työnantajan tulee viipymättä selvittää yhdessä työvoimaviranomaisten kanssa työllistymistä tukevat julkiset työvoimapalvelut. Toimintasuunnitelmasta tulee käydä ilmi: yhteistoimintaneuvottelujen suunniteltu aikataulu neuvotteluissa noudatettavat menettelytavat suunnitellut, irtisanomisaikana noudatettavat toimintaperiaatteet julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa tarkoitettuja palveluja käytettäessä irtisanomisaikana noudatettavat periaatteet työnhaun ja koulutuksen edistämiseksi 7.5. Toimintaperiaatteet kun neuvotellaan alle 10 työntekijän irtisanomisesta Jos työnantajan harkitsemat irtisanomiset koskevat alle kymmentä työntekijää, työnantajan on yhteistoimintaneuvottelujen alkaessa esitettävä toimintaperiaatteet, joiden mukaisesti irtisanomisajan kuluessa tuetaan työntekijöiden oma-aloitteista hakeutumista muuhun työhön tai koulutukseen sekä heidän työllistymistään julkisilla työvoimapalveluilla Mistä neuvotellaan? Jos työnantajan harkitsemat, yritystoimintaa koskevat ratkaisut ilmeisesti johtavat yhden tai useamman työntekijän irtisanomiseen, lomauttamiseen tai osa-aikaistamiseen, on yhteistoimintaneuvotteluissa käsiteltävä yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saavuttamiseksi: näiden toimenpiteiden perusteita ja vaikutuksia edellä mainittuja toimintaperiaatteita tai toimintasuunnitelmaa vaihtoehtoja työvoiman vähentämisen kohteena olevan henkilöpiirin rajoittamiseksi sekä vähentämisestä työntekijöille aiheutuvien seurausten lieventämiseksi. 15

18 Neuvotteluvelvoitteen täyttyminen Neuvotteluvelvoitteen täyttyminen kun neuvottelut koskevat alle 10 työntekijää Jos työnantajan harkitsemat irtisanomiset, lomauttamiset tai osa-aikaistamiset kohdistuvat alle kymmeneen työntekijään taikka enintään 90 päivää kestävät lomauttamiset kohdistuvat vähintään kymmeneen työntekijään, työnantajan katsotaan täyttäneen neuvotteluvelvoitteensa, kun neuvotteluja on käyty 14 päivän ajanjaksona niiden alkamisesta, jollei yhteistoimintaneuvotteluissa sovita toisin. Yhteistoimintamenettelyssä voidaan siis jo ennen 14 päivän ajanjakson täyttymistä sopia siitä, että työnantajan katsotaan täyttäneen nuvotteluvelvoitteensa Neuvotteluvelvoitteen täyttyminen kun neuvottelut koskevat vähintään 10 työntekijää Jos työnantajan harkitsemat irtisanomiset, 90 päivää pidemmät lomauttamiset tai osa-aikaistamiset kohdistuvat vähintään kymmeneen työntekijään, työnantajan katsotaan täyttäneen neuvotteluvelvoitteensa, kun neuvotteluja on käyty vähintään kuuden viikon ajanjaksona niiden alkamisesta, jollei yhteistoimintaneuvotteluissa sovita toisin. 1. Työnantajan esitys neuvotteluiden käynnistämiseksi vähintään 5 päivää ennen neuvotteluiden alkamista 2. Tietojen antaminen henkilöstön edustajille 3. Neuvotteluesityksen toimittaminen työvoimatoimistolle 4. Neuvottelut alkavat 5. Työnantaja esittää toimintaperiaatteet 6. Neuvottelut, neuvotteluiden kirjaaminen ja allekirjoittaminen Neuvotteluajanjakso on kuitenkin 14 päivää yrityksessä, jonka työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä on säännöllisesti vähintään 20 mutta alle 30, silloinkin kun neuvotellaan vähintään 10 työntekijän vähentämisestä. Yrityksen ollessa yrityssaneerauksessa neuvotteluaika on 14 päivää neuvottelujen alkamisesta Työnantajan selvitys Täytettyään työvoiman vähentämistä koskevan neuvotteluvelvoitteensa, työnantajan on esitettävä kohtuullisen ajan kuluessa henkilöstöryhmien edustajille yleinen selvitys yhteistoimintaneuvottelujen perusteella harkittavista päätöksistä. Selvityksestä tulee käydä ilmi, neuvotelluista asioista riippuen, ainakin irtisanottavien, lomautettavien ja osa-aikaistettavien määrät henkilöstöryhmittäin, lomautusten kestoajat sekä minkä ajan kuluessa työnantaja aikoo panna toimeen päätöksensä työvoiman käytön vähentämisestä. Henkilöstöryhmän edustajan pyynnöstä työnantajan on esitettävä selvitys asianomaiseen henkilöstöryhmään kuuluville työntekijöille yhteisesti heitä koskevilta osiltaan. KUVA: Irtisanomismenettely taloudellisella ja tuotannollisella perusteella hengen yrityksessä, kun irtisanotaan alle 10 työntekijää , , 11. Vähintään 5 päivää 6., , 13. Vähintään 14 päivää 7. Tarvittavat muutokset henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan 8. Neuvotteluvelvoite täyttyy 9. Irtisanomisilmoitus voidaan antaa 10. Ilmoitus työvoimatoimistolle (Työsopimuslaki) 11. Työnantajan tiedotettava työntekijän oikeuksista (Työsopimuslaki) 12. Irtisanomisaika (Työsopimuslaki) 13. Työllistymisvapaa (Työsopimuslaki)

19 8. Yleisiä säännöksiä yt-menettelyn kulkua koskien 8.1. Yhteistoimintaneuvottelujen kirjaaminen Työnantajan on pyynnöstä huolehdittava siitä, että yhteistoimintaneuvotteluista laaditaan pöytäkirjat, joista käyvät ilmi ainakin neuvottelujen ajankohdat, niihin osallistuneet ja neuvottelujen tulokset tai osallisten eriävät kannanotot. Pöytäkirjattavaksi tulevat yrityksen suunnitelmia, yritystoiminnan muutoksia ja työvoiman vähentämistä koskevat yt-neuvottelut. Lisäksi on pöytäkirjattava ne neuvottelut, joissa sovitaan henkilöstön kanssa laissa erikseen määrätyistä kysymyksistä. Kaikki neuvotteluissa läsnä olleet työnantajan ja henkilöstöryhmien edustajat tarkastavat pöytäkirjan ja varmentavat sen allekirjoituksellaan, jollei pöytäkirjan tarkastamisesta ja varmentamisesta sovita yhteistoimintaneuvotteluissa toisin. Yhteistoimintaneuvotteluista laadittavat pöytäkirjat ovat erityisen tärkeitä silloin, kun neuvotellaan työvoiman vähentämisestä. Mikäli myöhemmin esitetään väite siitä, ettei työnantaja ole täyttänyt neuvotteluvelvoitettaan asianmukaisesti, voidaan pöytäkirjoilla esittää todisteita neuvotteluiden kulusta Oikeus käyttää asiantuntijoita Henkilöstöryhmien edustajilla on oikeus kuulla ja saada tietoja asianomaisen toimintayksikön asiantuntijoilta ja mahdollisuuksien mukaan yrityksen muilta asiantuntijoilta valmistautuessaan yhteistoimintamenettelyyn sekä yhteistoimintaneuvotteluissa, kun se on käsiteltävän asian kannalta tarpeellista. Tällaisille asiantuntijoille annetaan vapautusta työstä ja maksetaan korvaus ansionmenetyksestä. Asiantuntijana voi toimia vaikkapa yrityksen talouspäällikkö, kun annetaan selvitystä yrityksen taloudellisesta tilasta. Yrityksen ulkopuolisia asiantuntijoita säännös ei koske, vaikkakin siitäkin voidaan osapuolten kesken sopia. Suoraan lain nojalla neuvotteluihin ei voi tuoda esimerkiksi ay-liikkeen lakimiestä, vaikkakin työnantaja voi tähän toki suostumuksensa antaa. Jos työnantaja laiminlyö asiantuntijoita koskevan säännöksen noudattamisen, voidaan hänet tuomita yhteistoimintavelvoitteen rikkomisesta sakkoon. Sakkoon ei kuitenkaan voida tuomita pelkästään maksuvelvollisuuden laiminlyönnistä Vapautus työstä ja korvaukset Henkilöstöryhmän edustajalla on oikeus saada yt-laissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi samoin kuin yhteistoimintakoulutusta varten riittävästi vapautusta työstään. Yhteistoimintakoulutuksen ajankohdista on sovittava työnantajan ja edustajan kesken. Työnantajan on korvattava työstä vapautuksesta aiheutuva ansionmenetys. Jos henkilöstöryhmän edustaja osallistuu työaikansa ulkopuolella yhteistoimintaneuvotteluun tai suorittaa työnantajan kanssa sovitun muun tehtävän, työnantajan on suoritettava hänelle tehtävään käytetyltä ajalta korvaus, joka vastaa edustajan säännöllisen työajan palkkaa. Jos työnantaja laiminlyö vapautusta koskevan säännöksen noudattamisen, voidaan hänet tuomita yhteistoimintavelvoitteen rikkomisesta sakkoon. Sakkoon ei kuitenkaan voida tuomita pelkästään maksuvelvollisuuden laiminlyönnistä Salassapitovelvollisuus Työntekijän, henkilöstöryhmän edustajan ja asiantuntijan tulee pitää salassa yhteistoimintamenettelyn yhteydessä saadut: Liike- ja ammattisalaisuutta koskevat tiedot; Työnantajan taloudellista asemaa koskevat tiedot, jotka eivät ole muun lainsäädännön mukaan julkisia ja joiden leviäminen olisi omiaan vahingoittamaan työnantajaa tai tämän liike- ja sopimuskumppania; Yritysturvallisuutta ja vastaavaa turvajärjestelyä koskevat tiedot, joiden leviäminen olisi omiaan vahingoittamaan työnantajaa tai tämän liike- ja sopimuskumppania; sekä Yksityisen henkilön terveydentilaa, taloudellista asemaa ja muutoin häntä henkilökohtaisesti koskevat tiedot, jollei kyseinen henkilö ole antanut suostumustaan tietojen luovuttamiseen. Työntekijällä tai henkilöstöryhmän edustajalla on kuitenkin oikeus ilmaista näitä tietoja muille työntekijöille tai heidän edustajilleen siinä laajuudessa kuin se on tarpeellista näiden työntekijöiden aseman kannalta yhteistoiminnan tarkoituksen toteuttamiseksi. Myös näillä työntekijöillä on salassapitovelvollisuus saamistaan tiedoista. 17

20 18 Salassapitovelvollisuuden edellytyksenä on, että: Työnantaja on osoittanut työntekijälle, henkilöstöryhmän edustajalle ja asiantuntijalle, mitkä tiedot kuuluvat liike- ja ammattisalaisuuden piiriin; Työnantaja on ilmoittanut että asianomaiset tiedot ovat salassa pidettäviä; ja Työntekijä ja henkilöstöryhmän edustaja on ilmoittanut salassapitovelvollisuudesta niille työntekijöille, joiden kanssa hän on asiaa käsitellyt Työnantajan tulee siis nimenomaisesti kertoa henkilöstön edustajille mitkä tiedot ovat salassapidettäviä. Salassapitovelvollisuus jatkuu koko työsuhteen voimassaoloajan Poikkeukset työnantajan tietojenantovelvollisuudesta Työnantajalla ei ole velvollisuutta antaa työntekijöille tai henkilöstöryhmien edustajille sellaisia tietoja, joiden luovuttamisesta aiheutuisi puolueettomasti arvioiden merkittävää haittaa tai vahinkoa yritykselle tai sen toiminnalle. Kyseessä on poikkeussäännös, joka voi tulla vain harvoin sovellettavaksi. Lain perusteluissa on nostettu esiin pörssiyhtiöiden salassapitosäännökset, joiden nojalla tietojenantovelvollisuudesta voidaan joissakin tapauksissa poiketa Poikkeukset yhteistoimintamenettelystä Työnantaja saa tehdä yritystoiminnan muutoksia tai työvoiman vähentämistä koskevassa asiassa päätöksen ilman edeltäviä yhteistoimintaneuvotteluja, jos yrityksen tuotanto- tai palvelutoiminnalle tai yrityksen taloudelle vahinkoa aiheuttavat erityisen painavat syyt, joita ei ole voitu tietää ennakolta, ovat yhteistoimintaneuvottelujen esteenä. Tällaiset syyt ovat erittäin harvinaisia, eikä poikkeamismahdollisuutta kannata käyttää ilman erittäin painavaa syytä. Kun perusteita poiketa yhteistoimintavelvoitteista ei enää ole, tulee työnantajan viivytyksettä käynnistää yhteistoimintaneuvottelut, joissa on selvitettävä myös poikkeuksellisen menettelyn perusteet Nähtävänäpito Työnantajan on pidettävä yhteistoimintalaki vapasti saatavilla työpaikalla. Jos työnantaja laiminlyö nähtävänäpidon, voidaan hänet tuomita yhteistoimintavelvoitteen rikkomisesta sakkoon Seuraamukset lain velvoitteiden laiminlyönnistä Hyvitys Lain irtisanomisiin, lomauttamisiin tai osa-aikaistamisiin liittyvien säännösten laiminlyönti on sanktioitu enintään euron suuruisella hyvityksellä. Tämä hyvitys voidaan tuomita työsuhteen perusteettomasta päättämisestä maksettavan korvauksen lisäksi. Toisaalta hyvitys voidaan tuomita menettelyvelvoitteiden laiminlyönnistä, vaikka irtisanomiselle olisi olemassa laissa säädetty peruste. Hyvitys tuomitaan maksettavaksi irtisanotulle työntekijälle, ja euron katto on työntekijäkohtainen; näin ollen laiminlyönnistä saattaa seurata yritykselle suurempikin rahallinen seuraamus. Hyvityksen suuruutta määrättäessä on otettava huomioon yhteistoimintavelvoitteen laiminlyönnin aste ja työnantajan olot yleensä sekä työntekijään kohdistetun toimenpiteen luonne ja hänen työsuhteensa kestoaika. Pienemmälle yritykselle määrättävä hyvitys voi olla alhaisempi kuin vastaavassa tilanteessa suuremmalle yritykselle määrättävä hyvitys. Hyvitys voidaan jättää tuomitsematta, jos työnantajan laiminlyöntiä voidaan kaikki asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen pitää vähäisenä. Työntekijän oikeus hyvitykseen raukeaa, jos kannetta ei työsuhteen kestäessä nosteta kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana oikeus hyvitykseen on syntynyt. Työsuhteen päätyttyä oikeus hyvitykseen raukeaa, jollei sitä koskevaa kannetta nosteta kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä Uhkasakko Jos työnantaja laiminlyö tietojen antamisen yrityksen taloudellisesta tilasta, palkoista, määrä- ja osa-aikaisten työntekijöiden määristä tai ulkopuolisen työvoiman käytön periaatteista, tuomioistuin voi henkilöstöryhmän edustajan vaatimuksesta velvoittaa työnantajan antamaan tiedot määräajassa ja asettaa velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon. Jos työnantaja laiminlyö velvollisuutensa laatia henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet, työministeriö voi henkilöstöryhmän edustajan pyynnöstä vaatia tuomioistuimelta tarkoitettua päätöstä, jos on ilmeistä, että henkilöstösuunnitelmaa ja koulutustavoitteita ei saada käsitellyksi yhteistoimintamenettelyssä Sakko Osa lain säännöksistä on sanktioitu sakkorangaistuksella, kuitenkin siten, ettei samaan laiminlyöntiin kohdistu useampia seuraamuksia.

21 9. Neuvotteluesitys- ja pöytäkirjamalli Yritys Oy Vastaanottaja: Henkilöstön/henkilöstöryhmän edustaja / työntekijä Neuvotteluesitys työvoiman vähentämistä koskevien yhteistoimintaneuvotteluiden aloittamiseksi, vähentämisen kohteena alle 10 henkilöä Neuvottelujen alkamisaika:..200_ klo. Neuvottelupaikka: Pääkohdittainen ehdotus neuvotteluissa käsiteltävistä asioista: (esimerkiksi työntekijöiden irtisanominen, lomauttaminen, osa-aikaistaminen) Aiottujen toimenpiteiden peruste: (voidaan selvittää myös suullisesti) Alustava arvio irtisanomisten, lomauttamisten ja osa-aikaistamisten määrästä: (voidaan selvittää myös suullisesti) Selvitys periaatteista, joiden mukaan irtisanomisen, lomauttamisen tai osa-aikaistamisen kohteeksi joutuvat työntekijät määräytyvät: (voidaan selvittää myös suullisesti) Arvio ajasta, jonka kuluessa irtisanomiset, lomauttamiset tai osaaikaistamiset pannaan toimeen: (voidaan selvittää myös suullisesti) Tämä neuvotteluesitys toimitetaan tiedoksi työvoimatoimistoon. Tämä neuvotteluesitys on toimitettu vastaanottajalle vähintään 5 päivää ennen neuvotteluiden alkamista. :ssä..200 Työnantajan edustaja Yritys Oy 19

22 XX Oy Yhteistoimintaneuvottelun pöytäkirja Työvoiman vähentämistä koskevat yhteistoimintaneuvottelut 20 Neuvottelun ajankohta: klo 10.00, XX:n kahvihuone Neuvotteluun osallistuivat: Toimitusjohtaja MM työnantajan edustajana Henkilöstön valitsema yt-edustaja KK työntekijöiden edustajana Työnantajan antamat tiedot ennen neuvottelua: Työnantaja on toimittanut asiaa koskevan neuvotteluesityksen KK:lle 5 päivää ennen neuvotteluajankohtaa. Neuvotteluesityksessä on todettu, että yrityksen tilauskanta on kilpailutilanteesta johtuen heikentynyt siten, että yrityksen on vähennettävä työvoiman käyttöään. Työnantaja arvioi vähennysmääräksi 3 työntekijää. Vähennykset kohdistuvat niihin työntekijöihin, joiden tekemä työ yrityksessä on vähentynyt. Vähennykset tullaan toteuttamaan yhteistoimintaneuvotteluita seuraavan puolen vuoden aikana. Suunniteltujen toimenpiteiden perusteiden ja vaikutusten, toimintaperiaatteiden sekä työvoiman vähentämisen vaihtoehtojen ja työntekijöille vähentämisestä aiheutuvien seurausten lieventämisen käsittely: Toimitusjohtaja MM esitteli työvoiman vähentämisen perusteita ja vaikutuksia yrityksen taloudellisesta tilanteesta johtuen. Toimitusjohtaja MM esitteli ne toimintaperiaatteet, joiden mukaisesti tuetaan työntekijöiden oma-aloitteista hakeutumista muuhun työhön tai koulutukseen sekä heidän työllistymistään julkisilla työvoimapalveluilla. Ensisijaisesti muun työn hakemiseen käytetään työllistymisvapaata, joihin työntekijöillä on työsopimuslain mukaan oikeus. Työnantaja on yhteydessä työvoimatoimistoon julkisten työvoimapalveluiden osalta. Todettiin, ettei työvoiman vähentämiselle ole taloudellisesti perusteltuja vaihtoehtoja. Todettiin, että työnantaja ei aio ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin työntekijöille vähentämisestä aiheutuvien seurausten lieventämiseksi. Neuvottelun tulos ja osallisten kannanotot: Todettiin, että lain mukainen vähimmäisneuvotteluaika neuvoteltaessa alle 10 hengen vähentämisestä on 14 päivää, ellei yhteistoimintaneuvotteluissa sovita toisin. Osalliset olivat yksimielisiä siitä, että asia on tullut yhteistoimintamenettelyssä riittävän perusteellisesti käsitellyksi ja työnantaja on täyttänyt neuvotteluvelvoitteensa. Sovittiin, ettei vähimmäisneuvotteluaikaa noudateta ja yhteistoimintalain mukainen neuvotteluvelvoite on täytetty. :ssä..200 Neuvotteluun osallistuneiden allekirjoitukset:

23 22 Käyntiosoite: Mannerheimintie 76 A, 3 krs Postiosoite: PL 999, Helsinki Puhelin: (09) Faksi: (09)

Yhteistoimintalaki. Aalto-yliopisto Juhani Kauhanen. Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 2007/334

Yhteistoimintalaki. Aalto-yliopisto Juhani Kauhanen. Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 2007/334 Yhteistoimintalaki Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 2007/334 Aalto-yliopisto Juhani Kauhanen juhani.kauhanen@aalto.fi Tarkoitus Edistää yrityksen ja henkilöstön vuorovaikutuksellisia yhteistoimintamenettelyjä

Lisätiedot

SISÄLLYS. Esipuhe 11. Lyhenteet 13. Johdanto. Soveltamisala

SISÄLLYS. Esipuhe 11. Lyhenteet 13. Johdanto. Soveltamisala SISÄLLYS Esipuhe 11 1 Johdanto 2 Soveltamisala 3 Yhteistoiminnan Lyhenteet 13 15 1.1 Vuoden 1978 yhteistoimintalaki....................... 15 1.2 Uusi yhteistoimintalaki...............................

Lisätiedot

Markus Äimälä Mika Kärkkäinen Yhteistoimintalaki Talentum Helsinki 2015

Markus Äimälä Mika Kärkkäinen Yhteistoimintalaki Talentum Helsinki 2015 Yhteistoimintalaki Markus Äimälä Mika Kärkkäinen Yhteistoimintalaki Talentum Helsinki 2015 3., uudistettu painos 2015 Markus Äimälä, Mika Kärkkäinen ja Talentum Media Oy Taitto: Marja-Leena Saari ISBN

Lisätiedot

Sisällys. Lukijalle Yhteistoimintalain ja konserniyhteistyön keskeinen sisältö Johdanto... 13

Sisällys. Lukijalle Yhteistoimintalain ja konserniyhteistyön keskeinen sisältö Johdanto... 13 Sisällys Lukijalle........................................................ 11 Yhteistoimintalain ja konserniyhteistyön keskeinen sisältö..... 13 1. Johdanto..................................................

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTA YRITYKSISSÄ

YHTEISTOIMINTA YRITYKSISSÄ YHTEISTOIMINTA YRITYKSISSÄ 14.4.2016 Oulun yliopisto Human resources management Aluepäällikkö Tuula Sivonen Teknologiateollisuus ry Teknolgiateollisuus ry Työnantajaliitto Elinkeinoelämän keskusliitto

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettely

Yhteistoimintamenettely Yhteistoimintamenettely Yritystoiminnan muutokset Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Henkilöstövaikutukset ja töiden järjestelyt (32 ) Yt-neuvottelut,

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (11)

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (11) ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (11) YHTEISTOIMINTALAIN KOKONAISUUDISTUS 1 Soveltamisala Uusi yhteistoimintalaki (334/2007, HE 254/2006) tulee voimaan 1.7.2007. Lakia aletaan soveltaa 20-29 työntekijän

Lisätiedot

Työvoiman vähentämistilanteet. Eija Mali Työmarkkinalakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

Työvoiman vähentämistilanteet. Eija Mali Työmarkkinalakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Työvoiman vähentämistilanteet Eija Mali Työmarkkinalakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Käydään läpi: Yhteistoimintamenettely Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet Eija Mali, OAJ 2 Yhteistoimintamenettely

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTALAKI kommentaari

YHTEISTOIMINTALAKI kommentaari Helena Lamponen YHTEISTOIMINTALAKI kommentaari Alma Talent 2016 Helsinki Copyright 2016 Talentum Media Oy ja Helena Lamponen Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus ISBN 978-952-14-2937-8 ISBN 978-952-14-2938-5

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTA YRITYKSISSÄ

YHTEISTOIMINTA YRITYKSISSÄ YHTEISTOIMINTA YRITYKSISSÄ 13.4.2017 Oulun yliopisto Human resources management Aluepäällikkö Tuula Sivonen Teknologiateollisuus ry Teknolgiateollisuus ry Työnantajaliitto Elinkeinoelämän keskusliitto

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTA YRITYKSISSÄ

YHTEISTOIMINTA YRITYKSISSÄ YHTEISTOIMINTA YRITYKSISSÄ 13.4.2017 Oulun yliopisto Human resources management Aluepäällikkö Tuula Sivonen Teknologiateollisuus ry Teknolgiateollisuus ry Työnantajaliitto Elinkeinoelämän keskusliitto

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettely

Yhteistoimintamenettely Yhteistoimintamenettely Yrityksen suunnitelmat, periaatteet ja tavoitteet Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet

Lisätiedot

Laki yhteistoiminnasta yrityksissä /334

Laki yhteistoiminnasta yrityksissä /334 Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 30.3.2007/334 (lähde: Finnlex säädöstietopankki) Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus Tällä lailla edistetään yrityksen

Lisätiedot

Mitä jokaisen työnantajan ja työntekijän. kun työvoiman tarve muuttuu. AA Katriina Vierula

Mitä jokaisen työnantajan ja työntekijän. kun työvoiman tarve muuttuu. AA Katriina Vierula YT-asiat käytännössä Mitä jokaisen työnantajan ja työntekijän tulee tietää, tää kun työvoiman tarve muuttuu AA Katriina Vierula Ai Asianajotoimisto i i Pl Peltonen LMR Oy 24.11.2015 YTL soveltamisala 1

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 334. Laki. yhteistoiminnasta yrityksissä. Annettu Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2007

SISÄLLYS. N:o 334. Laki. yhteistoiminnasta yrityksissä. Annettu Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2007 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 2007 N:o 334 347 SISÄLLYS N:o Sivu 334 Laki yhteistoiminnasta yrityksissä... 1039 335 Laki yhteistoiminnasta suomalaisissa ja yhteisönlaajuisissa

Lisätiedot

Yrityksessä, jossa on säännöllisesti vähemmän kuin 20 työntekijää, noudatetaan työsopimuslain (55/2001) 9 luvun 2 ja 3 :n säännöksiä.

Yrityksessä, jossa on säännöllisesti vähemmän kuin 20 työntekijää, noudatetaan työsopimuslain (55/2001) 9 luvun 2 ja 3 :n säännöksiä. 1 of 17 21/03/2011 12:20 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2007» 30.3.2007/334 30.3.2007/334 Seurattu SDK 203/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Laki yhteistoiminnasta

Lisätiedot

AB50A0050 TYÖOIKEUS. Päivitys lakimonisteeseen: Laki yhteistoiminnasta yrityksissä

AB50A0050 TYÖOIKEUS. Päivitys lakimonisteeseen: Laki yhteistoiminnasta yrityksissä AB50A0050 TYÖOIKEUS Päivitys lakimonisteeseen: Laki yhteistoiminnasta yrityksissä tysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetussa laissa (1233/ 2006). Työntekijöille tiedottamisesta

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA SOPIMUS SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 334/2007 (jatkossa yhteistoimintalaki) mukaan työnantajan tulee antaa henkilöstölle oikea-aikaisesti riittävästi

Lisätiedot

Laki yhteistoiminnasta yrityksissä / luku Yleiset säännökset. 2 luku Yhteistoiminnan osapuolet

Laki yhteistoiminnasta yrityksissä / luku Yleiset säännökset. 2 luku Yhteistoiminnan osapuolet Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 30.3.2007/334 Tämä säädös on tulostettu Edilex-lakitietopalvelusta osoitteesta www.edilex.fi/saadokset/lainsaadanto/20070334. Vastuunrajoitus ja tulosteen käyttö Edilexin

Lisätiedot

Laki yhteistoiminnasta yrityksissä / luku Yleiset säännökset. 2 luku Yhteistoiminnan osapuolet

Laki yhteistoiminnasta yrityksissä / luku Yleiset säännökset. 2 luku Yhteistoiminnan osapuolet Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 30.3.2007/334 Tämä säädös on tulostettu Edilex-lakitietopalvelusta osoitteesta www.edilex.fi/saadokset/lainsaadanto/20070334. Vastuunrajoitus ja tulosteen käyttö Edilexin

Lisätiedot

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet 2013 Edunvalvontaosasto Taloudellinen ja/tai tuotannollinen irtisanomisperuste Tuotannollinen ja/tai taloudellinen irtisanomisperuste Tuotannollisen

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettely. Henkilöstölle annettavat tiedot Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto

Yhteistoimintamenettely. Henkilöstölle annettavat tiedot Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Yhteistoimintamenettely Henkilöstölle annettavat tiedot Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto 1 Henkilöstölle annettavat tiedot YT-laki 3 luku (10-14

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettely

Yhteistoimintamenettely Yhteistoimintamenettely Seuraamukset ja pakkokeinot Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Hyvitys (62 ) - Työnantaja irtisanoo, lomauttaa, osa-aikaistaa

Lisätiedot

Opas vähentämisneuvotteluihin yksityisellä sektorilla

Opas vähentämisneuvotteluihin yksityisellä sektorilla 1 Opas vähentämisneuvotteluihin yksityisellä sektorilla Yhteistoimintalaista Tässä yhteistoimintaneuvotteluita koskevassa oppaassa on tarkoitus antaa ohjeita niin luottamusmiesten kuin jäsentenkin näkökulmasta

Lisätiedot

Yhteis- toimintalaki käytännössä. Harri Hietala Keijo Kaivanto

Yhteis- toimintalaki käytännössä. Harri Hietala Keijo Kaivanto Yhteis- toimintalaki käytännössä Harri Hietala Keijo Kaivanto TALENTUM Helsinki 2012 Talentum Media Oy ja tekijät 2., uudistettu painos Taitto: Notepad, www.notepad.fi Kansi: Lauri Karmila ISBN 978-952-14-1888-4

Lisätiedot

Yhteistoimintalaki. Neuvotteluja yhteistoiminnan hengessä

Yhteistoimintalaki. Neuvotteluja yhteistoiminnan hengessä Yhteistoimintalaki Neuvotteluja yhteistoiminnan hengessä Sisällys Johdanto... 3 1 Luku: Yleiset säännökset... 4 2 Luku: Yhteistoiminnan osapuolet... 7 3 Luku: Henkilöstöryhmien edustajille annettavat tiedot...

Lisätiedot

HE 79/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa YLEISPERUSTELUT

HE 79/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa YLEISPERUSTELUT HE 79/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa annetun lain 4 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

4. Yhteistoimintamenettely

4. Yhteistoimintamenettely 4. Yhteistoimintamenettely Yhteistoimintamenettely työvoiman käytön vähentämiseen liittyvissä tilanteissa (TUTA- menettely 1 7 Tuta- menettely Tuta- menettelyssä käsitellään asia, joka koskee tuotannollisista

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettely

Yhteistoimintamenettely Yhteistoimintamenettely Lain soveltamisala yms. Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Lain soveltamisala (2 ) - Työntekijämäärä säännöllisesti vähintään

Lisätiedot

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät Yt-lakikysely 2007 Suomen Yrittäjät 28.12.2007 1 YT-lain keskeiset velvoitteet 20 29 työntekijää työllistäville yrityksille Tiedottamisvelvollisuus vähintään 2 kertaa vuodessa yrityksen taloudellisesta

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTA-ASIAMIEHEN OHJE

YHTEISTOIMINTA-ASIAMIEHEN OHJE 1 (3) YHTEISTOIMINTA-ASIAMIEHEN OHJE OSA-AIKAISTETUN TYÖNTEKIJÄN OI- KEUDESTA YHTEISTOIMINTALAIN MUKAISEEN HYVITYKSEEN NEUVOTTELU- MENETTELYN LAIMINLYÖNTITILANTEESSA XXXXXX on pyytänyt 6.6.2011 yhteistoiminta-asiamieheltä

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta ja YT-laki YT-laki edellyttää sähköisen kulunvalvonnan käsittelemistä YTneuvotteluissa

Lisätiedot

Yhteistoiminta Helsingin yliopistossa

Yhteistoiminta Helsingin yliopistossa Yhteistoiminta Helsingin yliopistossa 13.2.2012 Henkilöstö- ja lakiasiat Jaana Sirkiä 13.2.2012 1 Helsingin yliopiston yhteistoimintasopimus Yhteistoiminnan tavoitteena on edistää ja tiivistää työnantajan

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettely. Työvoiman vähentäminen Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto

Yhteistoimintamenettely. Työvoiman vähentäminen Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Yhteistoimintamenettely Työvoiman vähentäminen Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Neuvotteluesitys (45 ) - Harkitaan irtisanomista, lomauttamista

Lisätiedot

TUTKINTAPYYNTÖ PUOLUSTUSVOIMIEN YHTEISTOIMINTAMENETTELYN LAILLISUUDESTA KOSKI EN PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN KÄSITTELYÄ

TUTKINTAPYYNTÖ PUOLUSTUSVOIMIEN YHTEISTOIMINTAMENETTELYN LAILLISUUDESTA KOSKI EN PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN KÄSITTELYÄ 1 Nimi: Petteri Leino Osoite: Aliupseeriliitto ry, Ratamestarinkatu 11 A, 7.krs, 00520 Hki Puhelin: 040 7354 987 sähköposti: petteri.leino@aliupseeriliitto.fi Helsingin poliisilaitos Pasilanraitio 11 PL

Lisätiedot

Yhteistoimintalakiopas

Yhteistoimintalakiopas Yhteistoimintalakiopas Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset Voimaantulo Tämä laki tuli voimaan 1. päivänä heinäkuuta 2007. Siirtymäsäännös Tämän lain voimaan tullessa voimassa olevaa, yhteistoiminnasta yrityksissä

Lisätiedot

Paikallinen sopiminen. YTN YRY-PÄIVÄT 16.4.2010 OTL, VT Esa Schön

Paikallinen sopiminen. YTN YRY-PÄIVÄT 16.4.2010 OTL, VT Esa Schön Paikallinen sopiminen YTN YRY-PÄIVÄT 16.4.2010 OTL, VT Esa Schön Mitä paikallinen sopiminen on? Lakiin tai työehtosopimukseen (tes) perustuvaa sopimista työsuhteiden ehdoista yms. työsuhteeseen liittyvistä

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN TOIMINTAPERIAATTEET 1.1.2014

YHTEISTOIMINNAN TOIMINTAPERIAATTEET 1.1.2014 YHTEISTOIMINNAN TOIMINTAPERIAATTEET 1.1.2014 Työryhmä Hänninen Seppo, henkilöstöjohtaja Jussila Risto, pääluottamusmies JHL Ketola Kari, työsuojelupäällikkö Koskela Satu, pääluottamusmies KTN Lampela Ritva,

Lisätiedot

Alkusanat. Helsingissä

Alkusanat. Helsingissä MUUTOSTURVA 2 Alkusanat Muutosturvan tavoitteena on parantaa taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä irtisanotun työntekijän asemaa ja edistää

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettelystä Ja muutosten hallinnasta

Yhteistoimintamenettelystä Ja muutosten hallinnasta Yhteistoimintamenettelystä Ja muutosten hallinnasta Asianajaja Teppo Laine 13.05.2014 ASIANAJOTOIMISTO LEGISTUM OY LIIKEJURIDIIKAN ASIANTUNTIJA www.legistum.fi Laki yhteistoiminnasta yrityksissä YHTEISTOIMINTALAKI

Lisätiedot

IRTISANOMISET JA LOMAUTTAMISET SEKÄ NIITÄ EDELTÄVÄT YT- NEUVOTTELUT

IRTISANOMISET JA LOMAUTTAMISET SEKÄ NIITÄ EDELTÄVÄT YT- NEUVOTTELUT IRTISANOMISET JA LOMAUTTAMISET SEKÄ NIITÄ EDELTÄVÄT YT- NEUVOTTELUT Tampere 10.2.2009 Timo Voutilainen IRTISANOMISSUOJA Yleissäännös: Työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTA-ASIAMIEHEN OHJE PAIKANTAMISTA JA HENKILÖTIETOJEN KERÄÄMISEN PERIAATTEITA JA KÄYTÄNTÖJÄ KOSKEVASTA YHTEISTOIMINTA- MENETTELYSTÄ

YHTEISTOIMINTA-ASIAMIEHEN OHJE PAIKANTAMISTA JA HENKILÖTIETOJEN KERÄÄMISEN PERIAATTEITA JA KÄYTÄNTÖJÄ KOSKEVASTA YHTEISTOIMINTA- MENETTELYSTÄ 1 (8) 5.1.2012 YHTEISTOIMINTA-ASIAMIEHEN OHJE PAIKANTAMISTA JA HENKILÖTIETOJEN KERÄÄMISEN PERIAATTEITA JA KÄYTÄNTÖJÄ KOSKEVASTA YHTEISTOIMINTA- MENETTELYSTÄ Yhteistoiminta-asiamiehelle tehdyn pyynnön keskeinen

Lisätiedot

Tast 21.2.2005. Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA

Tast 21.2.2005. Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 6/2005 Tast 21.2.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA Tulopoliittisen

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettely

Yhteistoimintamenettely Yhteistoimintamenettely Muutosturva Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Säännökset - YT-laissa - Työsopimuslaissa - Työttömyysturvalaissa - Laissa

Lisätiedot

LUOTTAMUSMIEHEN ASEMA JA OIKEUDET

LUOTTAMUSMIEHEN ASEMA JA OIKEUDET LUOTTAMUSMIEHEN ASEMA JA OIKEUDET 6. Työntekijän työsuhteen 1. Työntekijän työsuhteen päättyminen alkaminen 5. Yrityksen taloudellinen tilanne 2. Suunnitelmat ja ohjelmat sekä yrityksen y periaatteet ja

Lisätiedot

Yhteistoimintalakiopas

Yhteistoimintalakiopas Sisältö 1. Yhteistoiminnan tarkoitus ja yhteistoimintalain soveltamisala 5 1.1 Yhteistoiminnan ja yhteistoimintalain tarkoitus 5 1.2 Yhteistoimintalain soveltamisala 5 1.3 Yrityksen määritelmä ja poikkeukset

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta /2013 Laki. yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta /2013 Laki. yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2013 1233/2013 Laki yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2013 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

Tehy ry / Okkeri päivitetty LAKI YHTEISTOIMINNASTA YRITYKSISSÄ Yhteistoimintamenettely työvoiman käyttöä vähennettäessä, 8 luku

Tehy ry / Okkeri päivitetty LAKI YHTEISTOIMINNASTA YRITYKSISSÄ Yhteistoimintamenettely työvoiman käyttöä vähennettäessä, 8 luku Tehy ry / Okkeri päivitetty 21.1.2016 LAKI YHTEISTOIMINNASTA YRITYKSISSÄ Yhteistoimintamenettely työvoiman käyttöä vähennettäessä, 8 luku TYÖSOPIMUSLAKI Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet,

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 449. Laki. työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa. Annettu Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 2007

SISÄLLYS. N:o 449. Laki. työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa. Annettu Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 2007 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 2007 N:o 449 458 SISÄLLYS N:o Sivu 449 työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa... 1419 450 kunnallisesta viranhaltijasta

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN 2 1. YHTEISTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Yhteistoiminnan taustaa Yhtymähallituksen päätös 21.6.2006/ 82 vanha sopimus irtisanottiin 31.7.2007 tilalle valtakunnallinen yhteistoimintalaki 2007 / 449

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 LOIMAAN KAUPUNKI Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 Yhteistoimintamenettelyn perusteet Loimaan kaupunginhallitus päätti 31.3.2014 yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä vuoden 2014 talousarvioon

Lisätiedot

1. Ulkomailta Suomeen lähetettyjen työntekijöiden vähimmäisehdot? (Rosin)

1. Ulkomailta Suomeen lähetettyjen työntekijöiden vähimmäisehdot? (Rosin) Henkilöstöasiat käytännössä Erikoistumisjakso 16.4.2015 Kaikki harjoitustyön (HO-tuomion esittelyn ja arvioinnin) jättäneet ovat saaneet korvaavuuden yhdestä tentin kysymyksestä, joten heidän tulee tässä

Lisätiedot

taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä

taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä EDUSKUNNAN VASTAUS 192/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle

Lisätiedot

MITÄ MUISTETTAVAA TYÖVOIMAA VÄHENNETTÄESSÄ?

MITÄ MUISTETTAVAA TYÖVOIMAA VÄHENNETTÄESSÄ? MITÄ MUISTETTAVAA TYÖVOIMAA VÄHENNETTÄESSÄ? Katja Leppänen EK TYÖVOIMAN SOPEUTTAMISKEINOT - PERUSTEENA YRITYKSEN TUOTANTO / TALOUS 1. Irtisanominen työ vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi (ns. kollektiiviperuste)

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTAMENETTELY LIIKKEEN LUOVUTUKSESSA

YHTEISTOIMINTAMENETTELY LIIKKEEN LUOVUTUKSESSA 1 YHTEISTOIMINTAMENETTELY LIIKKEEN LUOVUTUKSESSA Ennen kuin työnantaja päättää yhteistoimintamenettelyn piiriin kuluvasta asiasta, siitä on neuvoteltava yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saavuttamiseksi.

Lisätiedot

Helsingissä 23. kesäkuuta 2005 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS

Helsingissä 23. kesäkuuta 2005 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2005 2007 VIII LUVUN JA IX LUVUN MUUTTAMISESTA Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2005 2007 lomauttamista koskevan

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 210/2013 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 210/2013 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 210/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle

Lisätiedot

Muistio UUSI KOULUTUSVELVOLLISUUS JA TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖVOIMAN VÄHENTÄMISEN YHTEYDESSÄ

Muistio UUSI KOULUTUSVELVOLLISUUS JA TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖVOIMAN VÄHENTÄMISEN YHTEYDESSÄ 14.12.2016 1 (7) UUSI KOULUTUSVELVOLLISUUS JA TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖVOIMAN VÄHENTÄMISEN YHTEYDESSÄ Tuta-irtisanotun työntekijän koulutusvelvollisuus Työsopimuslaki muuttuu 1.1.2017 voimaantulevalla lailla

Lisätiedot

Yhteistoimintaopas. yhteistoiminta. luottamusmiestoiminta. työturvallisuus ja työsuojeluyhteistyö. työhyvinvointi. tasa-arvo työelämässä

Yhteistoimintaopas. yhteistoiminta. luottamusmiestoiminta. työturvallisuus ja työsuojeluyhteistyö. työhyvinvointi. tasa-arvo työelämässä Yhteistoimintaopas yhteistoiminta luottamusmiestoiminta työturvallisuus ja työsuojeluyhteistyö työhyvinvointi tasa-arvo työelämässä koulutusyhteistyö yksityisyyden suoja työelämässä liite: päihdesuositus

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND VUOKRATYÖTÄ KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET VOIMAAN VUODEN 2009 ALUSTA

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND VUOKRATYÖTÄ KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET VOIMAAN VUODEN 2009 ALUSTA MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND Minna Elo JÄSENKIRJE Y/9/2008 18.12.2008 1(6) VUOKRATYÖTÄ KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET VOIMAAN VUODEN 2009 ALUSTA Koeaika Vuokratyöllä tarkoitetaan

Lisätiedot

Luottamusmiessopimus PT-STTK. 1 Soveltamisala

Luottamusmiessopimus PT-STTK. 1 Soveltamisala Luottamusmiessopimus PT-STTK 1 Soveltamisala Tätä sopimusta sovelletaan Palvelutyönantajain jäsenyrityksissä Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n jäseninä olevien toimihenkilöjärjestöjen jäseniin, ellei 10

Lisätiedot

Käsiteltävät asiat. Työsopimuksen päättyminen. Takaisinottovelvollisuus. Perhevapaat. Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen

Käsiteltävät asiat. Työsopimuksen päättyminen. Takaisinottovelvollisuus. Perhevapaat. Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen Käsiteltävät asiat Työsopimuksen päättyminen Takaisinottovelvollisuus Perhevapaat Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen Henkilöstön edustajien irtisanomissuoja Työsopimuksen päättyminen

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT 1 Sopimuksen soveltamisala Sopimuksen perusteella määräytyvät henkilöstön asema ja työehdot

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 29/2006 vp. Hallituksen esitys laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 29/2006 vp. Hallituksen esitys laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta. EDUSKUNNAN VASTAUS 29/2006 vp Hallituksen esitys laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2005 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 LOIMAAN KAUPUNKI Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 Yhteistoimintamenettelyn perusteet Loimaan kaupunginhallitus päätti 23.9.2013 yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä tavoitteena 2,4

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet

Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet Kirkon alat ry:n luottamusmiesseminaari 11.-12.5.2016 Pekka Pietinen Luottamusmiestoiminnan järjestäminen Luottamusmiessopimus

Lisätiedot

KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS Kotimaan matkustaja-alusliikenteen työehtosopimus 1(6) LIITE 3 JOHDANTO KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen perustuu työnantaja-

Lisätiedot

Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla)

Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla) Liite: Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla) LM-sopimus: Alueluottamusmies 1. Suureen tai alueellisesti hajautettuun yritykseen on oikeus valita tämän sopimuksen tarkoittamia

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

Esitys ohjeistukseksi edustuksellista yhteistoiminnasta ja työsuojelun yhteistoiminnasta Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistuksessa

Esitys ohjeistukseksi edustuksellista yhteistoiminnasta ja työsuojelun yhteistoiminnasta Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistuksessa Esitys ohjeistukseksi edustuksellista yhteistoiminnasta ja työsuojelun yhteistoiminnasta Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistuksessa 30.3.2017 Muutoksen johtoryhmän 3. kokous Henkilöstöryhmän pj Leena Kaunisto

Lisätiedot

Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan. Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014

Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan. Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014 Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014 Yleistä - Laki osaamisen kehittämisestä Työmarkkinajärjestöt sopivat maaliskuussa 2013 osaamisen

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTA- MENETTELYSTÄ

YHTEISTOIMINTA- MENETTELYSTÄ YHTEISTOIMINTA- MENETTELYSTÄ Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula 2016 www.dlapiper.com 2015 0 YTL soveltamisala 1 luku pääsääntö: säännöllisesti 20 työsuhteista työntekijää (2.1. ) raja lasketaan työnantajakohtaisesti

Lisätiedot

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN 14.12.2016 1 (5) MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN Työsopimuslaki muuttuu 1.1.2017 voimaantulevalla lailla seuraavasti: Määräaikainen työsopimus voidaan

Lisätiedot

Henkilöstö ja koulutussuunnitelmat 2014

Henkilöstö ja koulutussuunnitelmat 2014 Henkilöstö ja koulutussuunnitelmat 2014 Osaamisen kehittämistä koskevien uusien lakiesitysten mukaisesti vuoden 2014 alusta lukien työnantaja voisi saada taloudellista tukea työntekijöidensä koulutukseen.

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTASOPIMUS

YHTEISTOIMINTASOPIMUS YHTEISTOIMINTASOPIMUS Sisällysluettelo YHTEISTOIMINTASOPIMUS SISÄLLYSLUETTELO... 1 SISÄLLYSLUETTELO... 2 YHTEISTOIMINTASOPIMUS... 3 1 YHTEISTOIMINTA KANSANELÄKELAITOKSESSA... 3 2 SOPIMUKSEN TARKOITUS JA

Lisätiedot

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU Yhteistoiminnalla onnistuneeseen viestintään Case Eventum Oy Riikka Pasma Liiketalouden koulutusohjelman opinnäytetyö Taloushallinnon suuntautumisvaihtoehto Tradenomi KEMI

Lisätiedot

LAKI TYÖNANTAJAN JA HENKILÖSTÖN VÄLISESTÄ YHTEISTOIMINNASTA KUNNISSA (449/2007)

LAKI TYÖNANTAJAN JA HENKILÖSTÖN VÄLISESTÄ YHTEISTOIMINNASTA KUNNISSA (449/2007) LAKI TYÖNANTAJAN JA HENKILÖSTÖN VÄLISESTÄ YHTEISTOIMINNASTA KUNNISSA (449/2007) 1 Lain tarkoitus Edistää yhteistoimintaa kunnissa Mahdollistaa henkilöstön osallistuminen kunnan toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA TYÖMINISTERIÖN ALAI- SISSA PAKOLAISTEN JA TURVAPAIKANHAKIJOIDEN VAS- TAANOTTOKESKUKSISSA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA TYÖMINISTERIÖN ALAI- SISSA PAKOLAISTEN JA TURVAPAIKANHAKIJOIDEN VAS- TAANOTTOKESKUKSISSA SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA TYÖMINISTERIÖN ALAI- SISSA PAKOLAISTEN JA TURVAPAIKANHAKIJOIDEN VAS- TAANOTTOKESKUKSISSA Yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain (651/88) 15 :n, työsuojelun

Lisätiedot

Työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunta on antanut asiasta mietinnön (TyVM 3/2001 vp). Nyt koolla oleva eduskunta on hyväksynyt seuraavat

Työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunta on antanut asiasta mietinnön (TyVM 3/2001 vp). Nyt koolla oleva eduskunta on hyväksynyt seuraavat Hallitus on vuoden 2000 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä laiksi yksityisyyden suojasta työelämässä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 75/2000 vp). Työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunta

Lisätiedot

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014]

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014] SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN JA [X] OY:N välillä [. päivänä kuuta 2014] 1. OSAPUOLET 1.1 Luovuttaja Helsingin kaupunki (Palmia liikelaitos)

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

PT:N JA YTN:N VÄLINEN YLEISSOPIMUS

PT:N JA YTN:N VÄLINEN YLEISSOPIMUS 1/5 PT:N JA YTN:N VÄLINEN YLEISSOPIMUS Johdanto Palvelutyönantajat ry (PT) ja Ylempien Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö YTN ry (YTN) ovat tänään tehneet seuraavan yleissopimuksen järjestöjen välisen

Lisätiedot

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT 1. Yleistä Luottamusmiesvalinnoissa noudatetaan Palvelualojen Ammattiliitto PAMin hallituksen vahvistamia luottamusmiesvalintoja koskevia sääntöjä. Näillä säännöillä ei ole

Lisätiedot

Laki yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa (651/88)

Laki yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa (651/88) POSTI- JA TELEHALLITUKSEN KIERTO K IR J E K O K O E L M A 1988 Nro 41-42 Kiertokirje nro 41 Yhteistoiminta valtion virastoissa ja laitoksissa Laki yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa (651/88)

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTA-ASIAMIEHEN OHJE YHTEISTOIMINTALAIN SOVELTAMISESTA YRITYKSEN TYÖSOPIMUSSUHTEISEEN JOHTOON

YHTEISTOIMINTA-ASIAMIEHEN OHJE YHTEISTOIMINTALAIN SOVELTAMISESTA YRITYKSEN TYÖSOPIMUSSUHTEISEEN JOHTOON YHTEISTOIMINTA-ASIAMIEHEN OHJE YHTEISTOIMINTALAIN SOVELTAMISESTA YRITYKSEN TYÖSOPIMUSSUHTEISEEN JOHTOON XXXXXX on pyytänyt 6.6.2011 yhteistoiminta-asiamieheltä ohjetta yhteistoiminnasta yrityksissä annetun

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNKI 1 (9) YHTEISTOIMINNAN PELISÄÄNNÖT Yhteistyötoimikunta 25.2.2014 13 Kaupunginhallitus 17.3.2014 96

KITEEN KAUPUNKI 1 (9) YHTEISTOIMINNAN PELISÄÄNNÖT Yhteistyötoimikunta 25.2.2014 13 Kaupunginhallitus 17.3.2014 96 KITEEN KAUPUNKI 1 (9) TYÖNANTAJAN JA TYÖNTEKIJÖIDEN VÄLISEN 2015 Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa astui voimaan 1.9.2007. näillä yhteistoiminnan pelisäännöillä sovitaan

Lisätiedot

Liittojen yhteinen ohjeistus osaamisen kehittämistä koskevien määräysten soveltamiseksi

Liittojen yhteinen ohjeistus osaamisen kehittämistä koskevien määräysten soveltamiseksi Liittojen yhteinen ohjeistus osaamisen kehittämistä koskevien määräysten soveltamiseksi 1 Taloudellisesti tuettu osaamisen kehittäminen Tarkoituksena on edistää suunnitelmallista työntekijöiden ammatillisen

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

1 KJY:n VES-työryhmä LUONNOS

1 KJY:n VES-työryhmä LUONNOS 1 KJY:n VES-työryhmä LUONNOS Henkilöstösuunnittelija Marjatta Kivelä, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Henkilöstöpäällikkö Kristiina Leso, Etelä-Savon Koulutus Oy MUISTILISTA OPPILAITOSTEN YHDISTYESSÄ Liittyvä

Lisätiedot

Laki. julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta

Laki. julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta Laki julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain (223/2007) 2 8, 10 ja 10 a, sellaisina kuin

Lisätiedot

13.12.2004 TARKVES YTSOP, Neuvottelutulos 23.5.2013 1 (10) VIRASTOKOHTAINEN SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA RAJAVARTIOLAITOKSESSA

13.12.2004 TARKVES YTSOP, Neuvottelutulos 23.5.2013 1 (10) VIRASTOKOHTAINEN SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA RAJAVARTIOLAITOKSESSA 13.12.2004 TARKVES YTSOP, Neuvottelutulos 23.5.2013 1 (10) VIRASTOKOHTAINEN SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA RAJAVARTIOLAITOKSESSA SOPIJAPUOLET: a) Rajavartiolaitoksen esikunta; ja b) Julkisalan koulutettujen

Lisätiedot

www.palvelutyonantajat.fi/ Edunvalvonta Sopimustoiminta Keskusjärjestösopimukset

www.palvelutyonantajat.fi/ Edunvalvonta Sopimustoiminta Keskusjärjestösopimukset Keskusjärjestösopimus Luottamusmiessopimus PT-SAK Keskusjärjestösopimuksen nimi ruotsiksi Keskusjärjestösopimuksen työnantajapuolen nimi Palvelutyönantajat ry Työnantajajärjestön nimi ruotsiksi Servicearbetsgivarna

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

Osaamisen kehittämisen toimintamalli

Osaamisen kehittämisen toimintamalli 1(9) Osaamisen kehittämisen toimintamalli Tiivistelmä Uusi, osaamisen kehittämisen liittyvä taloudellinen kannuste on käytössä vuoden 2014 alusta alkaen. Koulutukseen liittyvän tuen saaminen edellyttää

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia siten, että vapaaehtoisen lisäeläketurvan

Lisätiedot

Suomen Farmasialiiton, Palvelualojen ammattiliitto PAMin ja Apteekkien työnantajaliiton yhteinen ohje vuosityöajan pidentämisen toteuttamisesta.

Suomen Farmasialiiton, Palvelualojen ammattiliitto PAMin ja Apteekkien työnantajaliiton yhteinen ohje vuosityöajan pidentämisen toteuttamisesta. 30.9.2016 1 OHJEET VUOSITYÖAJAN PIDENTÄMISEKSI Suomen Farmasialiiton, Palvelualojen ammattiliitto PAMin ja Apteekkien työnantajaliiton yhteinen ohje vuosityöajan pidentämisen toteuttamisesta. Vuosityöajan

Lisätiedot

Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema. Minna Pirttijärvi

Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema. Minna Pirttijärvi Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema Minna Pirttijärvi 1 Luottamusmiehen tehtävät Osallistua tarvittaessa työsuojeluvaalien järjestämiseen sekä henkilöstöedustuksen nimeämiseen edustukselliseen

Lisätiedot