Kilpailuneutraliteetin vaatimukset? Valtion metsätalouden erityistehtävät Suomessa. MMT Kii Korhonen

Transkriptio

1 Kilpailuneutraliteetin vaatimukset? Valtion metsätalouden erityistehtävät Suomessa MMT Kii Korhonen

2 Kokonaishyötyä valtion mailta monikäyttömetsätaloudella Metsähallituksen metsätalous hoitaa valtion monikäyttömetsiä ja muita alueita, yhteensä 5 milj. hehtaarilla. Metsätalous myy puuta ja järjestää puutoimitukset (6 milj.m3 ) eli 10 % maan puukaupasta. Se tuottaa 85 % Metsähallituksen tuloksesta. Metsätalouden osana ylläpidetään monipuolisessa käytössä olevaa metsätieverkkoa. Metsätalouden harjoittamiseen sisältyy luonnon monimuotoisuuden suojelu ja laaja ekosysteemipalvelujen tuotanto sekä sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden ylläpito. Esimerkkinä näiden yhdistelmästä on metsästysmahdollisuuksien turvaaminen monikäyttömetsissä. Maksimaalista puuntuotantoa rajoittamalla luodaan edellytyksiä virkistyskäytölle, matkailulle, porotaloudelle ja työllisyydelle sekä saamelaiskulttuurille. Sekä monille muille metsiin ja luontoon perustuville toiminnoille ja elinkeinoille. Monikäyttömetsätalouden tavoitteena on valtion maiden kokonaishyöty.

3 Puun myynti valtion mailta toimituskauppoina Valtio voi myydä omaisuuttaan EU:ssakin puun myynti ei sinänsä ole kilpailuneutraliteettiongelma. Puun myyjät myyvät yleensäkin puuta omistamistaan metsistä, jolloin heillä on täysi maanomistajapuhevalta maiden käyttöön. Euroopan maissa valtion metsien omistus ja hallinta ja niihin liittyvä puukauppa on järjestetty hyvin monin eri tavoin virastoista monitavoitteisiin yhtiöihin eikä painetta uudelleen järjestelyihin ole EU:n taholta tullut. Metsähallituksen osuus maan puukaupasta on 10 prosenttia ja se myy puutavaran valmiiksi katkottuna toimituspaikoille kuljetettuna. Metsähallituksen rooli on nimenomaan kilpailun mahdollistajana tärkeä, jotta yksityisillä sahoilla on mahdollisuus ostaa tarvitsemaansa puuta suurista kansainvälisistä yhtiöistä riippumattomasti.

4 Toimituskaupat ja kilpailutus Destia-tapauksessa ongelma oli se, että valtion laitos toimi vapailla markkinoilla omin konein ja henkilöin. Metsähallituksen metsätalous toimii vain valtion mailla, eikä sillä ole yhtään omaa konetta. Metsähallitus ostaa kaikki puunkorjuutyöt ja puutavaran kuljetuksen, metsänparannustyöt sekä merkittävän osan metsänhoitotöistä palveluina alan yrittäjiltä. Metsätalouden 220 milj. kuluista 75% (168 milj. ) käytetään palvelujen ostoon kilpailutuksen kautta, toimihenkilö- ja metsurikuluihin 40 milj., taimiostoihin ym. loput. Lisäksi valtiolle tuloutetaan 120 milj.. Metsähallitukselle urakoi yhteensä noin 300 metsäalan yritystä, joiden palveluksessa työskentelee yli 1000 henkilöä. Noin puolet metsänhoidon miestöistä ostetaan metsäpalveluyrittäjiltä, Lapissa erityisesti poromiehiltä. Valtion liikelaitoksena Metsähallitusta koskee laki julkisista hankinnoista, ja alihankintatyöt kilpailutetaan avoimesti ja EU-tasoisesti 2-4 vuoden välein. Tämä nimenomaan tarjoaa uusille yrittäjille alalle pääsy mahdollisuuden.

5 Mitä metsätalouden henkilöt tekevät nyt? Missä töissä kilpailuneutraalius voi olla ongelma? 1/2 Monikäyttömetsien hallinta, hoito ja käyttö sekä puun myynti valtion mailta asiakastilausten mukaan toimitettuna kokonaispalveluna (Toimihenkilöt yht. 321 htv. ) Puun myynti 3 htv, Puun korjuun ja kuljetusten organisointi, ohjaus ja palvelujen osto. 60 htv Metsänhoito- ja metsänparannustöiden organisointi, ohjaus ja palvelujen osto. 43 htv Metsurityöt, sis. kesätyöntekijät 412 htv Tiestön rakentamisen, peruskorjauksen ja ylläpidon sekä maaainesten oton organisointi, ohjaus ja palvelujen osto. 7 htv Viestintä 4 htv Johto, talous, hallintotehtävät 10 htv

6 Mitä metsätalous tekee nyt? Missä töissä kilpailuneutraalius voi olla ongelma? 2/2 Monikäyttömetsätalouden suunnittelu alue-, paikallis-, maisema- ja työkohdetasolla. 154 htv Paikkatiedon keruu ja ylläpito sisältäen puuntuotannollisen tiedon, alue-ekologisen tiedon ja muun luontotiedon, kulttuurisen ja sosiaalisen tiedon, monikäyttöön liittyvän tiedon, vesiensuojeluun ja muihin ympäristöasioihin liittyvän tiedon. sis ed Luonnonhoidon, ympäristönsuojelun, vesien suojelun, kulttuuriperinnön suojelun, lajiston, kuten riistan ja uhanalaisten lajien elinympäristöjen hoidon suunnittelu ja ohjaus kaikessa toiminnassa. sis ed Yhteistyö ja osallistava suunnittelu sidosryhmien ja paikallisten toimijoiden kanssa sis ed. Eri käyttömuotojen, kuten porotalouden ja matkailun yhteensovittaminen sis ed Muiden metsäntuotteiden myynti, ml. Luonnontuotteiden keruuluvat. sis ed. Puolustusvoimien, rajavartioston, tutkimuksen ja koulutuksen tarpeiden yhteensovittaminen. sis ed Päällekkäiskäytön käyttöoikeussopimusten ja vuokrasopimusten teko ja ylläpito 7 htv ja Osa ed Malminetsinnän luvat ja kaivosasiat 1 htv Hakkuulaskelmien tuottaminen 2 htv Metsätalouden paikkatieto- ja muiden tietojärjestelmien kehittäminen 11 htv Ympäristöasioiden, biodiversiteetin suojelun, vesiensuojelun, kulttuuriperinnön suojelun yms kehittäminen ja laadun varmistaminen kaikessa toiminnassa 9 htv + 10 määräaik 6

7 Mikä tekee valtion metsätaloudesta erityistä? Metsien pohjoinen sijainti ja tuottopotentiaali Yhteiskunnallinen kokonaishyöty ja julkiset velvoitteet Ekosysteemipalvelujen laaja kokonaisuus Monikäyttömetsätalouden suunnittelu ja metsien kestävä hoito ja käyttö Paikallisyhteisöjen tarpeet Paikallisyhteisöjen ja sidosryhmien vaikutusmahdollisuudet Infrastruktuuri maaseudulla Matkailu ja hyvinvointipalvelut metsätalousalueilla Porotalouden edellytysten turvaaminen Kulttuuriperinnön turvaaminen Saamelaiskulttuurin turvaaminen Tutkimuksen, opetuksen, puolustusvoimien ja rajavartioston erityistarpeet Maankäytön hallinta ja metsien päällekkäiskäytön sopimukset Biodiversiteetin suojelun edelläkävijyys Vesienhoidon ja suojelun kehittäminen Riistaeläimistön elinympäristöjen hoito Puunkorjuun, -kuljetusten ja metsänhoidon yrittäjyyden mahdollisuudet Puukaupan riippumattomuus Biotalouden laaja-alainen kehittäminen

8 Kokonaishyöty maa- ja vesiomaisuudesta määrittää valtion metsäomistuksen tavoitteet ja metsätalouden harjoittamisen puitteet Lakiesityksen mukaan Metsähallitus 1) harjoittaa liiketoimintaa ja 2) hoitaa maa- ja vesiomaisuuden hallintaan liittyviä julkisia hallintotehtäviä. Liiketoiminnan toimialaksi on määritelty omaisuuden taloudellinen hyödyntäminen. Liiketoiminta on metsätalousosakeyhtiössä, joka harjoittaa metsätaloutta ja toimittaa puutavaraa. Metsähallituksen liiketoiminnan alueisiin liittyy tarpeita edistää muutakin kuin Metsähallituksen omaa liiketoimintaa, esimerkiksi matkailun, porotalouden, marjateollisuuden yms mahdollisuuksia. Myös Laatumaan kehittämishankkeet tulee arvioida laajasti valtion maiden kokonaishyödyn näkökulmasta. Siksi juuri metsätaloudella, jolla on paikalliset toimihenkilöt ja joka tuntee alueiden olosuhteet, tulee säilyä yhteensovittamisrooli ja kiinteistöpuhevalta liiketoiminnan alueisiin. Alueiden päällekkäiskäyttö moniin eri tarkoituksiin yhtä aikaa, on pohjoisen oloissa varmasti tehokkaampaa kuin määrittää kullekin toimijalle omat alueet. Siihen tarvitaan hyvää, paikallista yhteen sovittamista.

9 Suomen tulevaisuudelle biotalouden kehittäminen on avainasemassa valtion maat ja vedet tarjoavat tälle hyviä edellytyksiä Yhteiskunnan monipuoliset tavoitteet ovat peruste sille, että valtiolla on omaa metsätaloutta. Valtion maiden hoito on tehokkaimmalla mahdollisella tavalla järjestetty, kun koko logistinen ketju maankäytön hallinnasta ja suunnittelusta, toimenpidesuunnittelun kautta toimenpiteisiin ja puun toimittamiseen asiakkaalle halutunlaisena sekä yhteiskunnan muut palvelut metsistä ovat samoissa käsissä. Metsätaloudelle tulee lakiin selvästi kirjata toimintaa rajoittavat yleiset yhteiskunnalliset velvoitteet. Voimassa olevan lain mukaan niitä ovat: luonnon monimuotoisuus, virkistyskäyttö, porotalous, saamelaiskulttuuri ja työllisyys. Uutena yhteiskunnan tavoitteena korostuu biotalouden kehittäminen. Uuden Metsähallituslain tulee mahdollistaa biotalouden monipuolinen tulevaisuus valtion mailla! 9

10

11 Kiitos! 11