Monikäyttönäkökulma Metsähallituksen organisaatiouudistukseen

Transkriptio

1 Monikäyttönäkökulma Metsähallituksen organisaatiouudistukseen MH:n organisaatiouudistus seminaari, Rovaniemi Tarja Pasma Toiminnanjohtaja Puh Sähköp:

2 Esityksen sisältö Metsähallituksen rooli Keväällä 2011 esitelty ns. Ojalan malli SLL:n näkemys mallin riskeistä Hallitusneuvotteluissa sovittua SLL:n versio Ojalan versioon SLL:n linjaukset Ekosysteemipalvelut lähtökohdaksi Luettelo alueista, joille ei pitäisi asettaa taloudellisia tuotto odotuksia Lapin näkökulma 2

3 Metsähallituksen rooli 1/3 Julkiset hallintotehtävät (JHT) Lakien toteuttaminen, luonnonsuojelualueiden hoito, lajien ja luontotyyppien suojelu, uhanalaisten lajien seuranta, kulttuuriperinnön vaaliminen ja virkistyskäyttö Viranomaistehtävät Metsästys ja kalastusasiat, erävalvonta ja maastoliikenneluvat Saamelaisten kotiseutualueen suurin maanhaltija 3

4 Metsähallituksen rooli 3/3 OTT Kristian Siikavirta Kilpailu ja hankintainstituutti KHI OY:stä (6/2010): Metsähallituksella nyt oleva vastuu yhteiskunnallisten tehtävien hoitamisesta ja viranomaistehtävät voidaan antaa vain laaja alaiselle valtion virastolle. Perustuslain 124 :n mahdollisista tulkinnoista huolimatta kilpailevilla markkinoilla toimivalle organisaatiolle ei tule antaa lainkaan viranomaisen tehtäviä. Päätösvalta valtion alueiden ja luonnonvarojen kestävän kehityksen mukaisesta ja saamelaisten oikeuksia kunnioittavasta hyödyntämisestä on säilytettävä valtion viranomaisella. 4

5 Metsähallituksen rooli 2/3 124 Hallintotehtävän antaminen muulle kuin viranomaiselle Julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan kuitenkin antaa vain viranomaiselle. > Metsähallituslain uudistus meneillään Hallintolaki /434: julkisuus, selvittämisvelvollisuus, läpinäkyvyys 5

6 Keväällä 2011 esitelty ns. Ojalan malli 6

7 Mallin riskit 1/2 (SLL:n näkemys) Eduskunnan ohjaus ei esitetyssä mallissa toteudu Ministeriöiden tulosohjaus ulottuu vain laitoksen johtoon Rakennetaan tietoisesti hämäräorganisaatioita, jossa sekoitetaan valta ja vastuu sekä liiketoiminta ja kansallisomaisuus Valtion maiden käytön ja metsätalouden suunnittelusta vastaava taho sekä luontopalveluiden asiantuntemuksen rooli jatkossa on epäselvä. Maankäytön suunnittelu vastaa lopulta siitä, että Metsähallitukselle asetetut yhteiskunnalliset velvoitteet toteutuvat. 7

8 Mallin riskit 2/2 (SLL:n näkemys) Ilman palomuuria liiketoiminnan ja julkisten hallintotehtävien ohjauksen välillä ajaudutaan päättämään alueiden käytöstä liiketoiminnan ja rahoituksen ehdoilla. Takeet Metsähallituksen omilla päätöksillä talouskäytön ulkopuolelle jätettyjen alueiden säilymisestä ovat heikot. Kaavailtu maa ja vesialueiden siirto Metsähallituksen taseesta (Metsähallitusta siis ohjaa nykyään kaksi ministeriötä YM ja MMM) MMM:n taseeseen, tarkoittaa siis alueiden siirtämistä luonnonvarojen tehokasta käyttöä edistävän ministeriön hallinnan alle. Näin heikennetään edelleen ympäristöministeriön ohjausta ja edistetään luonnonvaraministeriön syntymistä. On hyvin epäselvää mikä taho käyttäisi valtaa tasesiirtojen valmistelussa ja niistä päättämisestä. 8

9 Hallitusneuvotteluissa sovittiin Valtion maiden ja vesien kokonaishallinta säilytetään Metsähallituksella Metsähallitus säilytetään kokonaisuutena Metsähallituksen luontopalvelut, niiden kehittäminen ja rahoitus turvataan Suojelualueiden ylläpito turvataan Ympäristöministeriön asemaa luontopalveluiden asiantuntija ja strategiaohjauksessa ei heikennetä 9

10 SLL:n versio Ojalan versioon 10

11 SLL:n linjaukset 1/2 Metsähallituksen uudessa organisaatiossa uudistuksen syy, kilpailuneutraliteetti ja hallitusohjelman kirjaukset johtavat virastomaiseen Metsähallitukseen Mitään asiallista syytä virastomallin huonouteen ei ole esitetty. Loogisinta, yksinkertaisinta, tasapuolisinta ja läpinäkyvintä olisi, että valtion koko maa ja vesiomaisuutta hallinnoisi virasto. Syynä virastomallin torppaamiseen on ollut talouspuolen tahto luonnonvaraselonteon hengessä päästä hallinnoimaan Luontopalveluille (LP) kuuluvaa maaja vesiomaisuutta, erityisesti sen lainsäädännöllä suojaamatonta osuutta. 11

12 SLL:n linjaukset 2/2 Nykyiselläänkin julkiset hallintotehtävät (JHT) toteutetaan virastomaisesti toimien, yhtenä kokonaisuutena ja suorassa tulosohjauksessa YM:öön (osa MMM:öön) Maa ja vesiomaisuuden käytön strateginen suunnittelu ja Metsähallituksen yhteiskunnalliset velvoitteet hoituvat parhaiten julkisena hallintotehtävänä virastossa Virasto takaa kilpailuneutraliteetin, palomuuri liiketoimintojen ja maankäytön strategisen suunnittelun (osa JHT:ä) välissä sekä toiminnan läpinäkyvyyden julkisen hallinnon periaatteiden mukaan JHT toimisi virastona yhtenä yksikkönä sisältäen niin erävalvontatehtävät, luontopalveluiden tehtävät jne. 12

13 Alueet joille ei pitäisi asettaa taloudellisia tuotto odotuksia jouto ja kitumaat (mukaan lukien aiemmin korkeina alueina määritellyt erityisen herkät alueet) laajat, luonnontilaiset metsäalueet (esim. ns. metsämantereet) ja vanhojen metsien alueet Itä ja Pohjois Suomessa (dialogiprosessin kohteet) METSO ohjelman mukaiset kohteet valtionmailla sekä siinä kesken olevat toimenpidekohteet alue ekologisten suunnitelmien erikoisalueet (mm. luontokohteet ja ekologiset yhteydet ilmastonmuutokseen sopeutumista ajatellen järkeviksi kokonaisuuksiksi täydennettyinä) valtion retkeilyalueet kansallisissa ja maakunnallisissa selvityksissä sekä kaavoituksen yhteydessä esille tulleet luonnonsuojelullisesti tai virkistyskäytöllisesti arvokkaat valtionmaakohteet 13

14 Alueet joille ei pitäisi asettaa taloudellisia tuotto odotuksia uhanalaisten lajien ja luontotyyppien suojelutason parantamiseksi keskeiset valtionmaakohteet hakkuiden ulkopuolelle jätetyt saamelaiskäräjien kanssa sovitut alueet Metsä Lapin pienoiserämaat valtion vesialueet Saamelaisten kotiseutualue tuottamattomat, epäonnistuneesti metsäojitetut ja ennallistettavat suometsämaat hallitusohjelman mukaiset lisäsuojeltavat valtionmaiden metsähehtaaria suostrategian mukaiset lisäsuojeltavat valtionmaiden suometsämosaiikit 14

15 Lapin näkökulma Metsähallituksen toiminta näkyy selvimmin Lapissa, koska se omistaa suuren osan Lapin luonnonvaroista Luonnonvarojen käytön vaikutus mm. matkailuun, keräily ja porotalouteen, virkistykseen, saamelaisten oikeuksiin Metsähallituksen hallinnoima maa ja vesiomaisuus tulee pitää soranoton, turpeen kaivun ja rakentamisen sekä kaivostoiminnan ulottumattomissa vaikka metsienhakkuiden yhtiöittäminen olisikin edessä. 15

16 Ekosysteemipalvelut lähtökohdaksi Kaikissa luontoon vaikuttavissa uudistuksissa tulisi uudistusta katsoa myös ekosysteemipalvelujen turvaamisen näkökulmasta Ilmastonmuutoksen haittavaikutusten lieventäminen Luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämien 16

17 Kiitos! Kuva: 17