Valtion metsänomistus yhteiskunnan kannalta. Levi Jussi Kumpula

Transkriptio

1 Valtion metsänomistus yhteiskunnan kannalta Levi Jussi Kumpula

2 Sisältö Miksi valtio omistaa metsää? Yleistä Metsähallituksesta Miten muualla? Kuka ohjaa ja asettaa Metsähallituksen tavoitteet? Millaiseen toimintatapaan se on johtanut? 2

3 Miksi valtio omistaa metsää? V Kustaa Waasa julisti asumattomat erämaat Jumalalle, Kuninkaalle ja Kruunulle kuuluviksi Alussa maata oli asukaslukuun nähden runsaasti ja asukkaat nauttivat isännättömiä alueita entiseen tapaansa kuten omiaan 3

4 Miksi valtio omistaa metsää? Vähitellen metsien taloudellinen merkitys kasvoi Myös valtion metsänomistus ja hallinto järjestäytyi Kasvuolosuhteiltaan karuimmat ja ja maanviljelykseen heikoimmin sopivat maat jäivät isojaossa valtion haltuun Tänään: joka hehtaarille on määritelty yhteiskunnan kokonaishyödyn kannalta oma käyttötarkoitus 4

5 Trendejä tsaarin ajoista 2000-luvulle l. loppu 1900-l. alku 1930-l l l l l l Metsänhoitolaitoksen perustaminen Metsän hävittämisen estäminen, puun hallittu myynti Kansallisaate: kauniiden maisemien suojelu Metsänhoidon kehittäminen, hakkuualojen uudistaminen Valtion mailta asutustiloja, metsistä työtä ja sotakorvauksia Retkeilyharrastus yleistyy: leiripaikkoja, reittejä Tehometsätalouden aikaa: ojitukset, koneellistaminen Luonnonsuojeluaate voimistuu: suojeluohjelmat Metsätalouden ympäristöasioiden korostuminen Metsähallituksesta uusimuotoinen liikelaitos Yhteiskuntavastuullisen toiminnan korostaminen Kannattavuuteen ja kustannustehokkuuteen panostaminen Metsähallitus 150 vuotta Edelläkävijä Uusi Metsähallitus-laki? 5

6 Metsähallituksen rooli Metsähallituksella on ollut aina merkittävä rooli valtion metsä- ja maankäyttöpolitiikan määrittelijänä ja toteuttajana Tässä roolissa Metsähallitus on ollut yhteiskunnan peili, joka on kuvastanut vallitsevia asenteita ja ajan henkeä* Metsähallituksen kantaman yhteiskunnallisen vastuun määritelmä on muuttunut yhteiskunnallisten virtausten mukana* *A. Parpola&V. Åberg: Metsävaltio 6

7 Metsähallitus kolmasosa Suomea Talousmetsien metsämaata 3,5 milj. ha Kitu- ja joutomaata 1,4 milj. ha (ei metsätalouskäytössä) Suojelualueita, erämaita ja muita alueita 4,2milj. ha Yleiset vesialueet 3,4 milj. ha Yhteensä 12,6 milj. ha Metsämaan omistus Suomessa Valtio (Metsähallitus) Yhtiöt Muut Yksityiset metsänomistajat 7

8 Liiketoiminnan tunnuslukuja 2012 Liikevaihto 377,9 milj. Tulos 115,1 milj. Tuloutus valtiolle 120,0 milj. Muut hyödyt (YYV panostukset) 54 milj. Henkilötyövuosia htv Liikevaihdon jakautuminen toiminnoittain Metsätalous Siemen- ja taimituotanto Tontinvuokraus Maa-aineskauppa 8

9 Luontopalvelujen tunnuslukuja 2012 Luontopalvelujen rahoitus 63,8 milj. pääosin valtion budjetista Henkilötyövuosia 562 htv sisältää myös nuorisotyöllistetyt 2,09 milj. käyntiä kansallispuistoissa (37) ja retkeilyalueilla (7) käyntiä luontokeskuksissa ja palvelupisteissä km ylläpidettyjä retkeilyreittejä kpl ylläpidettyjä taukopaikkoja Retkeilijöiden asiakastyytyväisyys 4,2 (asteikko 1-5) hehtaaria ennallistettuja metsä- ja suokohteita Noin hehtaarilla vedenalaisen luonnon inventointia myytyä kalastus- ja metsästyslupaa 9

10 100 Valtion metsän osuus, % Chile Suomi Japani USA Australia Brasilia Kanada 10

11 Portugali Norja Slovenia Tanska Itävalta Ranska Islanti Ruotsi Espanja Suomi Iso-Britannia Italia Belgia Viro Luxembourg Latvia Hollanti Serbia Saksa Slovakia Irlanti Unkari Liettua Romania Montenegro Kroatia Tsekki Kreikka Puola Bulgaria Sveitsi Valtion metsän osuus Euroopassa, %

12 Valtion metsien hakkuiden % osuus koko maan hakkuista

13 Metsähallitus v Tehtävänä on hoitaa, käyttää ja suojella hallinnassaan olevia luonnonvaroja ja muuta omaisuutta Tulee toimia kestävästi ja tuloksellisesti Liiketoimintaa tulee harjoittaa laissa säädettyjen yhteiskunnallisten velvoitteiden puitteissa 13

14 Kuka asettaa Metsähallitukselle tavoitteet? Laki metsähallituksesta (2004) Omistajapoliittiset linjaukset (2012) Hallitusohjelma Eduskunta Vn, MMM, YM Valtioneuvostotasoiset strategiat ja ohjelmat, mm.: Kansallinen metsäohjelma Suostrategia Kansallinen luonnonvarastrategia

15 Valtiovallan ohjauksesta sanottua Valtiovallan viime vuosien talouspolitiikka valtion metsätalouteen nähden on ollut riistopolitiikkaa: mahdollisimman suuret tulot pienimmillä mahdollisilla uhrauksilla. O.J.Lakari 1928 Tämä politiikka ajan pitkään johtaa valtion metsätalouden rappeutumiseen ja rahallisen tulon alenemiseen. O.J.Lakari 1928 Metsähallituksella oli siis silloinkin piiskansa, valtiovarainministeri, joka aina vaani uusia tuloja valtion pohjattomaan kukkaroon A.Benj. Helander

16 Metsähallituksen yleiset yhteiskunnalliset velvoitteet Säädetty Metsähallitus-laissa Biologisen monimuotoisuuden suojelu ja tarkoituksenmukainen lisääminen Luonnon virkistyskäytön huomioon ottaminen Työllisyyden huomioon ottaminen Saamelaisen kulttuurin harjoittamisen edellytysten turvaaminen Poronhoitolaissa säädettyjen velvoitteiden täyttäminen Varautuminen poikkeusoloihin Metsäpalojen ehkäisy ja asiantuntija-apu torjunnassa Eduskunta tekee päätökset budjettikäsittelyn yhteydessä Velvoitteet otetaan huomioon tulostavoitteen asettamisessa 16

17 Muut yhteiskunnalliset velvoitteet Otettava huomioon: Tutkimuksen Opetuksen Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen maankäytön tarpeet 17

18 Omistajapoliittiset linjaukset Hyväksytty talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa Taustalla mm. valtion velkaantumisen nopea kasvu Liiketoimintojen tavoitteena on kannattavuuden parantaminen Kannattamattomista liiketoiminnoista tai niiden osista luovutaan Kiinteistökaupassa siirtyminen ostolaidalta myyntilaidalle Julkiset hallintotehtävät parantaa edelleen kokonaistuottavuuttaan Kansallispuistojen, retkeilyalueiden ja muiden suojelualueiden matkailu- ja virkistyskäytön edellytyksiä parannetaan 18 18

19 19

20 Miten kestävyyttä turvataan? Kestävä metsätalous - kantava periaate Pätevä ohjeistus (ympäristöopas), seuranta Laajamittainen panostus tärkeisiin elinympäristöihin (lehdot ja korvet) Luontokohteet säilyneet hyvin puunkorjuussa Kuolleen puun määrän kehitys on suotuisa lahopuulajiston kannalta Alueellinen luonnonvarasuunnittelu

21 Maankäytön suunnittelu Suojeluohjelmat - Ympäristöministeriö vastaa Metsähallitus osallistuu Kaavoitus maakunta/ kunta vastaa maankäytön ja elinkeinojen kehittämisestä Metsähallitus edistää toiminnassaan kaavojen toteutumista Alueellinen luonnonvarasuunnittelu Metsähallitus vastaa maakunnalliset ja paikalliset tavoitteet ja sidosryhmien tarpeet sovitetaan yhteen omistajan (EK, Vn) linjaamien tavoitteiden, luonnonvarojen tarjoamien mahdollisuuksien sekä asiakastarpeiden kanssa. 21

22 Vuorovaikutteinen toimintatapa Metsähallituksen metsätalousalueet ovat monikäyttömetsiä, joissa haetaan tasapainoa metsien käsittelyyn ja eri käyttömuotoihin: Puuntuotanto Monimuotoisuus Virkistyskäyttö riista, retkeily, marjastus Porotalous ja saamelaiskulttuuri Metsien kulttuuriperintö 22

23 Metsähallitus hoitaa talousmetsiä monikäyttömetsinä Virkistyskäyttö otetaan korostetusti huomioon puuntuotannon rinnalla. Monikäyttömetsät mahdollistavat myös sellaista käyttöä, mikä suojelualueilla ei ole toteutettavissa, esimerkiksi tiestön ja tiettyjen matkailupalveluiden muodossa. Valtion maiden metsästyslupien myynti kohdistuu talouskäytön piirissä oleviin monikäyttömetsiin. 23

24 Metsähallitus ja matkailu Matkailuteollisuuden keskittymät ovat valtaosin metsätalousalueilla, mm. laskettelukeskukset Reitit maankäyttöluokittain Metsätalousalueet Retkeilyalueet Suojelualueet Metsähallituksen alueilla on matkailuliiketoimintaan ja virkistyskäyttöön tarkoitettuja reittejä yli km 36 % 60 % Suurin osa reiteistä on metsätalousalueilla 4 % 24

25 Metsätalouden toimintatapa Metsähallitus tuottaa omistajalleen kokonaisvaltaista omaisuudenhoitopalvelua Metsätalouden ydintehtävä on monikäyttömetsien suunnittelu ja toteutuksen ohjaus Toiminta pohjautuu asiakaslähtöiseen toimintatapaan Markkinoiden kysyntään määrät, hinnat Metsien kestäviin hakkuumahdollisuuksiin Toimitusmahdollisuuksiin Sidosryhmien osallistamiseen 25

26 Paul Hirt (USA): Valtion metsien käyttö on osin ideologinen, osin biologinen, osin taloudellinen, mutta läpeensä poliittinen kysymys 26