Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa. Raimo Itkonen

Transkriptio

1 Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa Raimo Itkonen

2 Mikä on Metsähallitus? Luonnonvara-alan palveluja tuottava valtion liikelaitos, jolla on liiketoimintaa ja julkisia palveluja Toimialoja metsätalous, valtion luonnonsuojelu-, retkeily- ja erämaa-alueiden hoito, uhanalaisten lajien kantojen seuranta ja suojelu, luontomatkailu- ja retkeilypalvelut, metsästys- ja kalastus valtion mailla ja vesillä, maa-aineksen jalostus ja myynti, lomatonttien myynti ja vuokraus sekä metsäkiinteistökauppa, taimi- ja siementuotanto Toiminnan perustana valtionmaiden tuloksellinen kokonaishallinta Laaja asiakaskunta kansalaisista suuryrityksiin 2

3 Metsähallituksen organisaatio 3

4 Valtion maiden tuloksekas hoito Vahvuutena valtion luonnonvarojen kokonaisuuden monitavoitteinen hallinta Linjana eri intressien yhteensovittaminen, vuorovaikutus ja alueiden monikäyttö tehokkaasti, palvelevasti ja kannattavasti Statukseltaan, luonnonoloiltaan ja tavoitteiltaan erilaiset alueet muodostavat tiiviin kokonaisuuden Talousmetsien metsämaata 3,6 milj. ha Kitu- ja joutomaata 1,5 milj. ha (ei metsätalouskäytössä) Suojelualueita, erämaita ja muita alueita 4,0 milj. ha Vesialueita 3,4 milj. ha 4

5 Mitä luontopalvelut tekee? Hallussa km 2 valtion omistamia alueita Luontopalvelujen rahoitus 51,4 milj. pääosin valtion budjetista Henkilötyövuosia 513 htv Luonnonsuojelualueverkoston hoito ja käytön suunnittelu yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Luontotyyppien ja lajien suojelu valtion maa- ja vesialueilla Merkittävien uhanalaisten lajien kantojen valtakunnallinen seuranta ja suojelu Kulttuuriperinnön suojelu valtion maa- ja vesialueilla Luonnon virkistyskäytön edistäminen ja maksuttomien retkeilypalvelujen tuottaminen Metsästys- ja kalastus valtion mailla ja vesillä Erävalvonta Maastoliikenneluvat Kansainvälinen yhteistyö 5

6 käyntiä 37 kansallispuistoa (v. 2011) 19 luonnonpuistoa 7 valtion retkeilyaluetta 12 Lapin erämaa-aluetta lähes 500 muuta luonnonsuojelualuetta Suomen yleisiä vesialueita Yhteensä yli 7 milj. ha, 18 % Suomen pinta-alasta Kansallispuistot Luontokeskukset

7 Luontokohteiden kysyntä v kansallispuistot (35 kpl) 1,96 milj. käyntiä kasvua edellisestä vuodesta n. 1 % valtion retkeilyalueet (7 kpl) 0,36 milj. käyntiä kasvua edellisestä vuodesta n. 6 % kaikkien Metsähallituksen hoitamien virkistyskohteiden kokonaiskäyntimäärä 4,8 miljoonaa 7

8 Luonnon virkistyskäytön palveluvarustusta v Reiska- paikkatietojärjestelmä. Palveluvarustus Koko maa Keski-Suomi Luontokeskukset, -talot ja palvelupisteet (lkm) 29 2 Opastusrakennelmat (lkm) Autio- ja vuokratuvat (lkm) Taukopaikkarakennelmat (lkm) Veneilyrakennelmat (lkm) Kuivakäymälät ja muut jätehuoltorakennelmat (lkm) Polttopuuhuoltorakennelmat (lkm) Retkeilyreitit ja luontopolut (km) Pitkospuut (km) Veneily- ja vesiretkeilyreitit (km) Moottorikelkkaurat ja -reitit (km)

9 Metsähallituksen luontopalvelut luo edellytyksiä retkeilylle ja luontomatkailulle matkailu- ja virkistyskäytön kokonaisvaltaista osaamista kansainvälisestä ja valtakunnan tasosta alue- ja paikallistasolle palvelujen suunnittelu perustuu tutkittuun tietoon kysynnästä, kestävyydestä ja vaikuttavuudesta edistykselliset yhteiset tietojärjestelmät (reittien ja rakenteiden paikkatietojärjestelmä, kysyntätiedon järjestelmä) sähköiset jakelukanavat Luontoon.fi ja Retkikartta.fi 9

10 Kansallispuistojen ja retkikohteiden matkailu tuo rahaa paikallistalouteen Kansallispuistojen ja retkeilyalueiden hoitoon ja rakenteisiin sijoitetut rahat palautuvat monikertaisesti takaisin paikallisena yritystoimintana ja työpaikkoina. 10

11 Virkistyskäytön tunnuslukuja ,3 milj. käyntiä kansallispuistoissa (35) ja retkeilyalueilla (7) käyntiä luontokeskuksissa ja palvelupisteissä opastettua asiakasta Noin km ylläpidettyjä retkeilyreittejä ja -latuja Noin kpl ylläpidettyjä taukopaikkoja Virkistyspalvelujen asiakastyytyväisyys 4,2 (asteikko 1-5) Noin myytyä kalastus- ja metsästyslupaa Luontoon.fi-verkkopalvelussa 2,5 miljoonaa käyntiä 297 yhteistyösopimusta matkailuyritysten kanssa Kansallispuistoissa kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset vaikutukset 109 milj., 1400 htv 11

12 Kehitettävät aluekokonaisuudet 12

13 Salamajärven kansallispuisto 6200 ha, Kivijärvi, Kinnula, Perho kävijää v luontotupa, vuokratupa, autiotupa, 4 laavua +11 tulentekopaikkaa, lintutorni, 2 luontopolkua ja 60 km retkeilyreittejä, keskeinen osa Peuran polun reitistöä Koirajärvien virkistyskalastusalue erämaista luontoa ja eläimistöä 13

14 Pyhä-Häkin kansallispuisto 1300 ha, Saarijärvi perustettu 1956, vanhimpia puistojamme kävijää v opastuspiste, vuokratupa, keittokatos, 14 km retkeilyreittejä vanhoja metsiä, ikihonkia 14

15 Päijänteen virkistyskäyttökohteet kolme kansallispuistoa 10 Metsähallituksen muuta rantautumispaikkaa 9 Pvy:n kohdetta 15

16 Leivonmäen kansallispuisto 3000 ha, Joutsa kävijää v laavua +2 tulentekopaikkaa, 31 km retkeilyreittejä, osa soveltuu liikuntaesteisille monimuotoista keskisuomalaista luontoa 16

17 Isojärven kansallispuisto 2200 ha, Kuhmoinen kävijää v vuokratupa, 4 laavua, 2 nuotiopaikkaa, 2 luontopolkua, 30 km retkeilyreittejä Päijänteen seudun erämaista vuorimaata ja kulttuuriperintöä 17

18 Muut kohteet, mm.: Julmat lammit 3 km retkeilyreittiä Kulhanvuori 4 km luontopolkua Kanavuori 3 km luontopolkua Vaarunvuoret rantautumispaikka, 5 km retkeilyreittiä, nuotiopaikka Päijänteen, Keiteleen, Konneveden ym. rantautumispaikat varustus yleensä laavu ja nuotiopaikka, kuivakäymälä 18

19 Kehittämishankkeita Päijänteen alueen kehittämishankkeet matkailullisesti merkittävien kohteiden varustaminen biosfäärialue Koirasalmen alueen kehittäminen Salamajärvellä metsäpeuratietokeskus? Kuusmäen suojelumetsän virkistyskäytön kehittäminen Investointiluonteinen kehittäminen edellyttää ulkopuolista rahoitusta 19

20 Kiitos mielenkiinnosta! Raimo Itkonen