OSALLISTUJAT Eerola Aila puheenjohtaja Päätöksentekijät Eerola Anja varapuheenjohtaja. Muut osallistujat Hirvonen Pasi kaupunginhallituksen edustaja

Transkriptio

1 -1, SOTELA :00 OSALLISTUJAT Eerola Aila puheenjohtaja Päätöksentekijät Eerola Anja varapuheenjohtaja Hakala Kirsi jäsen Hokkanen Risto Holmroos Anna Kujamäki Kari Leskinen Pirkko Nuora Irma Pakarinen Juha Pekkola Petri Puittinen Marko Vornanen Timo Muut osallistujat Hirvonen Pasi kaupunginhallituksen edustaja Haapanen Jorma palvelujohtaja Warjus-Ulvinen Kirsi vt. terveysjohtaja Koskimies Sanna hallinto- ja kehittämispäällikkö, sihteeri Rosqvist Liisa vanhustenhuollon johtaja Sahala Heli sosiaalijohtaja Spännäri Maija controller Nurminen Ilona nuorisovaltuuston edustaja Irma Nuoran avustaja Poissa ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja Sihteeri LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirjan tarkastajat PÖYTÄKIRJA YLEI- SESTI NÄHTÄVÄNÄ

2 31, SOTELA :00 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Oikaisuvaatimusohje

3 32, SOTELA :00 Pöytäkirjan tarkastajat Ei oikaisuvaatimusohjetta Valitaan Kari Kujamäki ja Pirkko Leskinen. Seuraavana vuorossa ovat Irma Nuora ja Juha Pakarinen.

4 33, SOTELA :00 Käsittelyjärjestys Ei oikaisuvaatimusohjetta Hyväksytään listan mukaisena.

5 34, SOTELA :00 SOTE: 498/2014 Sosiaali- ja terveystoimen tilinpäätös- ja toimintakertomus 2013 Sotela Valmistelijat: Vastuualueiden johtajat Controller Maija Spännäri, puh Palvelussuhdeasiantuntija Johanna Kivelä, puh /. Sosiaali- ja terveystoimen tilinpäätös- ja toimintakertomus vuodelta 2013 on esityslistan erillisenä liitteenä. Esittelijä: Ehdotus: Palvelujohtaja Jorma Haapanen Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää hyväksyä sosiaali- ja terveystoimen tilinpäätös- ja toimintakertomuksen vuodelta 2013 ja lähettää sen edelleen kaupunginhallitukselle tiedoksi. Ote: Kaupunginhallitus Oikaisuvaatimusohje

6 34, SOTELA :00 / Pykälän liite: Sotela 2013 tilinpäätös(listaversio) Tilinpäätös- ja toimintakertomus 2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta

7 34, SOTELA :00 / Pykälän liite: Sotela 2013 tilinpäätös(listaversio) Luottamuselinten kokoonpano kaudella Sosiaali- ja terveyslautakunta - Aila Eerola SDP puheenjohtaja - Anja Eerola KOK varapuheenjohtaja - Kirsi Hakala PS - Risto Hokkanen SDP - Anna Holmroos VIHR - Kari Kujamäki PS - Pirkko Leskinen KOK - Irma Nuora VAS - Juha Pakarinen SDP - Petri Pekkola VAS - Marko Puittinen KOK - Timo Vornanen KOK - Pasi Hirvonen KOK kaupunginhallituksen edustaja Yksilöhuoltojaosto - Pirkko Leskinen KOK puheenjohtaja - Anne Heikkilä SDP varapuheenjohtaja - Kirsi Hakala PS - Juha Pakarinen SDP - Petri Pekkola SDP - Pasi Salmikivi KOK saakka - Marko Puittinen KOK alkaen Vammaisneuvosto - Liisa Valtonen puheenjohtaja - Jarmo Kangas varapuheenjohtaja - Juha Hinkkanen - Yrjö Nuora - Eva Pukkila - Marco Niemi - Marko Puittinen - Tarja Renlund - Kyllikki Talikka - Leif Wikman - Merja Ylivarvi Vanhusneuvosto - Erkki Hänninen puheenjohtaja - Liisa Piri varapuheenjohtaja - Jorma Ahvenainen - Niilo Alenen - Raimo Vänskä - Raili Helin - Risto Hokkanen - Mia Holmberg - Kimmo Nironen - Pirkko Suuronen - Marjatta Tuominen

8 34, SOTELA :00 / Pykälän liite: Sotela 2013 tilinpäätös(listaversio) Kokousten ja käsiteltyjen asioiden määrä Kokoukset Asiat Luottamusmieselin Sosiaali- ja terveyslautakunta - jaosto Vammaisneuvosto Vanhusneuvosto Yhteensä Asioiden esittelijät kokouksissa Sosiaali- ja terveyslautakunta: - Palvelujohtaja Jorma Haapanen - Sosiaalijohtaja Heli Sahala - Terveysjohtaja Anne Hiiri - Vanhustenhuollon johtaja Liisa Rosqvist Jaosto: - Sosiaalijohtaja Heli Sahala - Vanhustenhuollon johtaja Liisa Rosqvist Kaupungin edustajat sosiaali- ja terveystoimen yhteisöissä Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän yhtymäkokoukset - Topias Kotiniemi - Eeva-Riitta Pitko - Marja-Liisa Pohjolainen Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän hallitus - Seppo Rintamo - Riku Pirinen - Seija Piipponen-Pekkola - Emmi Voutilainen Itä-Suomen päihdehuollon yhtymäkokoukset - Pirkko Leskinen Kaakkois-Suomen Sosiaalialan osaamiskeskuksen hallitus - Raimo Korjus A-klinikkasäätiön hallitus - Anna Liakka Lastensuojelun Keskusliitto - Satu Ellonen

9 34, SOTELA :00 / Pykälän liite: Sotela 2013 tilinpäätös(listaversio) Julkaisut 2013 Etelä-Kymenlaakson kotouttamisohjelma Hyvän tuulen palvelu - Kotkan terveyskioski hyvinvoinnin edistäjänä Kotkan terveyskioskikokeilun arviointi Hyvinvointikertomus 2012 Sosiaaliasiamiehen selvitys kunnanhallituksille vuodelta 2012 Kotkan soveltamisohjeita toimeentulotuesta alkaen Mietippä Etelä-Kymenlaakson mielenterveys- ja päihdestrategia ESTER - Etelä-Suomen terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisen hanke Nuoret pudokkaat -hanke, Kotka, Loppuraportti Lapsen ääni Lapsen paras Etelä-Kymenlaaksossa Loppuraportti/Tiina Palviainen 2013

10 34, SOTELA :00 / Pykälän liite: Sotela 2013 tilinpäätös(listaversio) SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sosiaali- ja terveyslautakunnan valtuustoon nähden sitovat tavoitteet 1 Toimivat ja laadukkaat palvelut sekä osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset Arviointikriteerit/ Tavoitetaso 2013 Toteutuma menestystekijät mittarit Asiakaslähtöiset palvelut toimivat laajaalaisesti, laadukkaasti ja kustannusvaikuttavasti Hoito- ja palvelutakuun toteutuminen sosiaali- ja terveydenhuollossa (vastuualueittain (kyllä/ei) Hoito- ja palvelutakuu toteutuu kaikissa palveluissa. Vanhustenhuollossa toteutui, mutta ei hoivapalvelujen saatavuudessa Terveydenhuollossa toteutui muiden paitsi kuntoutuksen osalta Kaupunki on kilpailukykyinen työnantaja ja työhyvinvoinnin edelläkävijä Sähköisen tiedonkulun ja vuorovaikutuksen kehittäminen Seutustrategian mukaisen yhteistyön toteuttaminen Hyvinvointipalveluiden toimintamallien suunnittelun eteneminen (laadullinen arvio) Henkilöstömitoitukset suhteessa lakisääteisiin/suosituksiin (varhaiskasvatus, hyvinvointineuvola, vanhusten huolto ja terveydenhuolto) (%) Sähköisen asioinnin (ml. sosiaalinen media) hyödyntäminen (laadullinen arviointi) Sähköinen asiointi terveydenhuollossa (sähköpostit e-kirjeet tai tekstiviestit kpl) Terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelma tehdään yhteistyössä muiden Kymenlaakson kuntien kanssa Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintamallien suunnittelu etenee valitun rakennevaihtoehdon pohjalta. Lakisääteiset/ suositusten mukaiset henkilöstömitoitukset toteutuvat Sähköiset hakemukset toimivat toimeentulotuessa ja vammaispalveluissa. Sähköinen asiointi lisääntyy. Palvelujen kehittämisessä ja toimeenpanossa lisätään kuntien välistä yhteistyötä järjestämissuunnitelman mukaisesti. Sosiaalihuollon käsittelyajoissa ei kaikilta osin pysytty lakisääteisissä rajoissa. Terveysasemien päiväaikaisen päivystyksen keskittäminen osana rakenneuudistusta on valmisteilla. Vanhustenhuollossa ja terveydenhuollossa toteutui. Toimeentulotuen jatkohakemus käytössä Ensihakemus ja vammaispalveluhakemus tulivat käyttöön lokakuussa. Terveydenhuollossa 375 asiakasta on INRtekstiviesti- ja 383 ekirjepalvelun piirissä. Sosiaalihuollossa käyttäjinä 812 asiakasta. Kymenlaakson kuntien yhteistä mammografia- ja papatutkimusten kilpailutusta valmisteltu.

11 34, SOTELA :00 / Pykälän liite: Sotela 2013 tilinpäätös(listaversio) Monipuolinen ja vireä elinkeinoelämä sekä vetovoimainen suursatama Kriittiset Arviointikriteerit/ Tavoitetaso 2013 Toteutuma menestystekijät mittarit Elinkeinoelämän uudistumiskykyä tuetaan Toimivat sosiaali- ja terveyden palvelumarkkinat 2 Kehitysvammaisten asumispalveluyksikön kilpailutus toteutettu. Kilpailutettu kuntouttava työtoiminta sekä vammaisten työ- ja päivätoiminta alkaen. Palvelujen kilpailutusten määrä ja palvelusetelien käyttö lisääntyy Terveydenhuollossa suun terveydenhuollon ja avoterveydenhuollon palvelusetelien käyttöönottoa valmisteltu. Puhdas, turvallinen ja ekologinen elinympäristö Kriittiset Arviointikriteerit/ Tavoitetaso 2013 Toteutuma menestystekijät mittarit Kestävän kehityksen periaatteita noudatetaan kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa Aalborgin sitoumuksen toteutuminen sosiaalisen tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta Toimeentulotukea saavien määrä vähenee - siitä alle 25-vuotiaiden osuus alenee Pitkäaikaistyöttömien osuus vähenee Asunnottomien määrä laskee (94 henkilöä 11/2011) Toimeentulotukea saaneiden ruokakuntien määrä kasvoi 3,2 % ed. vuodesta. Pitkäaikaistyöttömien määrä lisääntyi edelleen. Asunnottomien määrä väheni (0 henkilöä v. 2012) Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Taloudellinen ja tehokas palvelujärjestelmä Arviointikriteerit/ mittarit Kustannukset /vastuualueen toimintakate Tavoitetaso 2013 Toteutuma Talousarvion mukainen ulkoinen toimintakate ei ylity. Ulkoinen toimintakatteen toteutuma-%: Terveydenhuolto 103,2% Vanhustenhuolto 107,3% Sosiaalihuolto 114,5% Talous Sosiaali- ja terveyslautakunnan lisämäärärahaesityksessä todettiin toimintatuottojen toteutuvan ennakoitua alhaisempana. Toimintatuottojen kertymä jäi n. 1,3 milj. euroa alkuperäistä talousarviota pienemmäksi, mistä maksutuottojen alenema oli merkittävin. Muutokset vanhustenhuollossa laitoshoidosta hoiva-asumiseen, palvelusetelien käyttöönotto ja ostopalvelujen laajeneminen vaikuttivat maksujen kertymään. Toisaalta myyntituottojen ja muiden tuottojen kertymät kasvattivat toimintatuottoja, jolloin tuottokertymä kokonaisuudessa nousi 0,4 milj. euroa yli vahvistetusta lisätalousarviosta. Asiakaspalveluiden ostoihin käytettiin 107,8 milj. euroa, mikä ylitti alkuperäisen talousarvion 5,2 miljoonalla eurolla ja lisätalousarvion vajaan miljoonan euron määrällä. Terveydenhuollossa asiakaspalveluiden ostoihin käytettiin 73,6 milj. euroa, vanhustenhuollossa 14,7 milj. euroa ja sosiaalihuollossa 19,5 milj. euroa. Erikoissairaanhoidon kustannukset Kotkalle vuonna 2013 olivat

12 34, SOTELA :00 / Pykälän liite: Sotela 2013 tilinpäätös(listaversio) ,- euroa ja ensihoidon osuus oli ,- euroa. Maksettuihin ennakoihin nähden Kotkan tasauslaskutus kuluneelta vuodelta on ,- euroa, mikä sisältyy yllä mainittuihin eriin. 3 Muiden palveluiden ostoihin käytettiin 2,2, milj. euroa enemmän alkuperäiseen talousarvioon verrattuna, kustannukset yhteensä olivat 18,9 milj. euroa. Tähän kuluerään kirjatut asiantuntijapalveluidenostot olivat 3,2 milj. euroa ja siitä terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen lääkärien työpanoksen osalta käytettiin n. 2 milj. euroa. Henkilöstökulujen säästö sosiaali- ja terveystoimessa oli n. 1,2 milj. euroa lisätalousarvioon nähden. Vammaispalvelulain ja toimeentulotukilain mukaisten etuuksien maksamiseen käytettiin 0,9 milj. euroa alkuperäistä talousarviota enemmän, yhteensä 17,3 M. Kustannusten kasvu näissä erissä edelliseen vuoteen oli n. 7 %. Työmarkkinatuen kuntaosuuksia maksettiin lisämääräraha esityksen arvion mukaisesti noin miljoona euroa enemmän kuin alun perin oli budjetoitu, yhteensä 3,5 M. Toimintatuottojen muutos edelliseen vuoteen nähden oli -5,2 %, ulkoisten toimintakulujen muutos 5,4 % ja lautakuntaa sitovan toimintakatteen kasvu oli noin 7 %. Tuloslaskelma Sosiaali- ja terveyslautakunta Toteuma TA 2013 LTA 2013 Tot% 3 Toimintatuotot 30 Myyntituotot ,76% 32 Maksutuotot ,52% 33 Tuet ja avustukset ,41% 34 Muut toimintatuotot ,24% 3 Toimintatuotot ,60% 4 Toimintakulut 40 Henkilöstökulut ,93% 43 Palvelujen ostot ,94% 45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,72% 47 Avustukset ,72% 48 Muut toimintakulut ,46% 4 Toimintakulut ,01% ULK. TOIMINTAKATE ,93% 4S Sisäiset erät S8 Sisäiset tuotot ,42% S9 Sisäiset kulut ,17% 4S Sisäiset erät ,71% TOIMINTAKATE ,91% 6 Rahoitustuotot ja - kulut 60 Rahoitustuotot ja -kulut /0 6 Rahoitustuotot ja -kulut /0 VUOSIKATE ,91% 6S Sisäinen korko SK Sisäinen korko /0 7 Poistot ja arvonalentumiset 6S Sisäinen korko /0 70 Poistot ja arvonalentumiset ,61% 7 Poistot ja arvonalentumiset ,61% TULOS ,92% Hallinnon vyörytykset /0 Ylijäämä / Alijäämä ,72% Irtaimen omaisuuden hankintana suun terveydenhuoltoon ostettiin röntgenlaitteisto, ,- euroa. Ja aineetonta käyttöomaisuutta hankittiin effica-järjestelmien laajennuksiin, ,- euroa.

13 34, SOTELA :00 / Pykälän liite: Sotela 2013 tilinpäätös(listaversio) 4 Vammaisneuvosto Vammaisneuvosto edustaa kotkalaisia vammaisia, heidän omaisiaan ja paikallisia vammaisjärjestöjä. Vammaisneuvosto on vammaisten asiantuntijaelin kunnassa ja toimii yhteistyöfoorumina vammaisille, päättäjille ja virkamiehille. Vuoden 2013 aikana vammaisneuvosto kokoontui seitsemän kertaa. Vammaisneuvosto käsitteli mm. esteettömyysasioita ja järjesti yhdessä Esteetön Kotka -työryhmän kanssa Esteettömyyspäivän Kotkan torilla. Vammaisneuvosto teki aloitteita ja antoi lausuntoja kaupungin eri hallinnonaloille. Vammaisneuvoston jäsenten osallistuminen erilaisiin seminaareihin ja koulutuksiin oli vilkasta. Vammaisneuvostossa oli vuoden 2013 aikana esittelijöinä mm. kuntatekniikan johtaja Hannele Tolonen, joka kertoi Kotkan joukkoliikenteestä ja siihen liittyvistä asioista. Vanhusneuvosto Vanhusneuvosto on kaupungin ja sen alueella toimivien eläkeläisjärjestöjen yhteistyöelin, jonka tehtävänä on edistää viranomaisten, vanhusten sekä eläkeläis- ja vanhustyöjärjestöjen yhteistoimintaa sekä edesauttaa ikäihmisten osallistumista ja vaikuttamista kunnalliseen päätöksentekoon. Vanhusneuvosto kokoontui vuoden aikana seitsemän kertaa. Vanhusneuvostolle esiteltiin vuoden aikana vanhustenhuollon vastuualuetta, ikäihmisten ennaltaehkäiseviä palveluja, vanhuspalvelulakia, hyvinvointikertomusta vuodelta 2012, kotihoitoa, hoivapalveluita, Kotkan joukkoliikennettä ja hyvinvointikertomuksen laadintaa. Vanhusneuvosto antoi lausunnon Kymenlaakson terveysliikuntastrategiasta Vanhusneuvosto teki aloitteet uimahallien kausilipuista yli 75-vuotiaille, aurausvallien poistosta ja palvelulinjoista ikäihmisille.

14 34, SOTELA :00 / Pykälän liite: Sotela 2013 tilinpäätös(listaversio) 5 Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet TERVEYDENHUOLLON VASTUUALUE Toimivat ja laadukkaat palvelut sekä osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset Arviointikriteerit/ Tavoitetaso 2013 Toteutuma menestystekijät mittarit Hoitotakuu toteutuu Toteutuminen Hoitotakuu toteutuu. Hoitotakuu toteutui. Peruuttamattomat ja käyttämättömät vastaanottoajat Peruuttamattomia poisjääntejä on korkeintaan 4 % käynneistä. Muilla palvelualueilla toteutui, suun terveydenhuollossa 4,5 % (vrt. 6,5 % vuonna Rekrytointi Täyttöaste Hoitohenkilöstön vakanssien täyttöaste 100 %, lääkärien vähintään 90 %. Henkilöstöohjelma Sairauspoissaolot Arvio tarvittavista resursseista tarve/suositus Poissaolojen määrä/työntekijä/v Henkilöstöohjelma ja - suositukset toteutuvat Sairauspoissaolot vähenevät. 2012) Hoitohenkilöstön vakansseista täytetty 100%, lääkärivakanssien täyttöaste <90 % Toteutui. Sairauspoissaolot vähenivät 1.3pv/tt vuodesta Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Taloudellinen ja tehokas palvelujärjestelmä Arviointikriteerit/ mittarit Terveydenhuollon kustannukset /vastuualueen toimintakate Tavoitetaso 2013 Toteutuma Talousarvion mukainen toimintakate ei ylity. Siirtoviivepäivien määrä minimoidaan Ulkoinen toimintakate 103,2% Jonopäivien määrä väheni oleellisesti. (v.2013 n=752) (v.2012 n=2225) Terveydenhuollon vastuualue Avoterveydenhuolto Avoterveydenhuollossa sairauspoissaolot vähentyivät vuoden 2012 tasosta (22 vrk) 2 päivää. Hoitotakuu toteutui vastaanottotoiminnassa, mutta kuntoutuksessa se vaihteli vuoden aikana ja vuoden lopussa 72 potilasta oli ollut jonossa yli 3 kuukautta. Vastaanottotoiminta Vuoden aikana pystyttiin vastaamaan keskimäärin 80 %:iin tulleista puheluista. Vastaanottotoiminnassa lääkäreillä oli asiakkaina kotkalaista, joilla oli yhteensä käyntejä Hoitajilla oli asiakkaina kotkalaista (käyntejä 67 44). Palveluja käytti 60,3% kotkalaisista. Päivystyskäyntien osuus oli 20,7%. Antikoagulanttihoidossa olevista potilaista tekstiviestiasiakkaita oli 375, ekirje -asiakkaita 383 ja sähköpostiasiakkaina 114. Keväällä valmisteltiin hoivakotien lääkäripalvelujen kokeilu, jossa palvelu ostetaan vuoden kokeilun ajaksi vanhusten lääkäripalveluihin erikoistuneilta yrityksiltä. Kokeilun tavoitteena on tuottaa kokonaisvaltaiset palvelut hoivakotien asukkaille, jossa heille tehdään yksilölliset tarkastukset, päivitetään lääkelistat ja tehdään hoitosuunnitelmat. Kokeilu myös vapauttaa terveysasemien lääkäreiden aikaa vastaanottotoimintaan. Kokeilu on alkanut vaiheittain juhannusalusviikolta lähtien. Kokeilua on seurattu säännöllisesti terveydenhuollon, vanhustenhuollon ja palvelun tuottajan yhteisissä palavereissa. Vuoden lopulla tehtiin kysely hoivapalveluyksiköiden henkilöstölle lääkäripalvelun toteutumisesta.

15 34, SOTELA :00 / Pykälän liite: Sotela 2013 tilinpäätös(listaversio) 6 Terveysasemien päiväaikaisen päivystystoiminnan keskittämisen suunnittelua jatkettiin syksyn aikana yhteistyössä terveysasemien ja Carean henkilöstön kanssa. Päivystykselle on etsitty tilat, toimintamallia on kuvattu ja sen tarvitsemia resursseja suunniteltu. Työ jatkuu vuoden 2014 kevään aikana. Sairaanhoitajien lääkkeenmääräämiskoulutukseen osallistui 2 sairaanhoitajaa. Yksi sairaanhoitaja aloitti asiakasvastaava -koulutuksen ja on mukana kehittämishankkeessa, jossa luodaan toimintamallia paljon terveyspalveluja käyttävien potilaiden ohjaamiseksi. Terveyskioski Terveyskioskin asiakasmäärissä verrattuna vuoden 2012 toteumaan on 6.4 % kasvu. Karhulassa terveyskioski aloitti tammikuussa kahtena päivänä viikossa. Kotkansaaren terveyskioski siirtyi Kotkansaaren sairaalan tiloihin elokuussa 2013 väliaikaisesti. Kotkansaarella terveyskioskikäynnit laskivat siirron jälkeen. Kuntoutus Kuntoutuksessa käynnit laskivat toista vuotta peräkkäin v 2012 (16 519) v 2013 (13 107). Jonossa oli vuoden lopussa 257 kotkalaista. Ryhmätoimintaa kehitettiin edelleen ja osallistujia oli 5835 potilasta. Akuuttivastaanotto laajeni syksyllä aiemmasta alaselän tutkimisesta ja hoidosta koko selkää ja olkapäätä koskevaksi. Akuuttivastaanotolla oli käyntejä 535. Perumattomat poisjäännit 269 (v ) eivät puolittuneet tavoitteen mukaisesti. Veteraaneja oli 411 vuoden lopussa ja veteraanikuntoutus jatkui avokuntoutuksena, päiväkuntoutuksena, laitoskuntoutuksena ja kotikäynteinä. Terveydenedistämisyksikkö Terveydenedistämisen koordinaattorin johdolla valmistui ensimmäinen laaja kotkalaisten hyvinvointia kuvaava hyvinvointikertomus. Kotka on ollut mukana Etelä-Suomen yhteisessä KASTE- hankkeessa, jonka tavoitteena oli luoda malli hyvinvoinnin raportointiin ja seurantaan, yhteiset indikaattorit hyvinvointia kuvaamaan ja vahvistettiin hyvinvoinnin rakenteita. Kotkassa perustettiin syksyn aikana hyvinvointityöryhmä, joka laatii ehdotuksia kotkalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi ja seurannaksi hyvinvoinnin palvelujen johtoryhmälle. Sähköisen hyvinvointikertomuksen käyttöönottoa valmisteltiin. Terveydenedistämisyksikkö oli kertomusvuonna koordinoimassa ja toimimassa erilaisissa ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen tapahtumissa, mm. vanhempainilloissa. Selvästi reitillä - tapahtuma järjestettiin 6-luokan oppilaille. Suun terveydenhuolto Kokonaisuudessaan vuoden 2013 tulosta voidaan pitää niin toiminnallisesti kuin taloudellisesti erinomaisena. Huolimatta henkilökuntavajeesta käynti- ja asiakasmäärät nousivat selvästi, tulotavoite ylitettiin lähes neljällä prosentilla ja terveysmittareillakin mitattuna tulos oli hyvä. Myös sairauspoissaolojen osalta kehitys oli myönteistä. Käyntien määrä kasvoi yli 2600 käynnillä. Aikuisten käyntien osuus oli 64,4 %. Aikuisten käyntimäärät ovat nousseet yli 1600 käynnillä. Asiakkaita oli 778 enemmän kuin vuonna Aikuisasiakkaiden osuus kaikista asiakkaista on 62,5 % muutos kaikki käynnit kaikki asiakkaat käynnit, aikuiset asiakkaat, aikuiset Päivystyskäyntejä oli 9814 eli hiukan vajaa viidesosa (19,8 %). Pitkähkö odotusaika hoitoon pääsyssä sekä yksittäisten hoitokäyntien pitkät välit lisäsivät päivystyshoidon tarvetta ja kuormittivat siten tarpeettomasti päivystystä. Suun terveydenhuollon asiakkaista (n=19216) 35,2% joutui käyttämään myös päivystyspalveluita.

16 34, SOTELA :00 / Pykälän liite: Sotela 2013 tilinpäätös(listaversio) 7 Toimintavuonna ajoittain oli vaikeuksia täyttää hoitotakuun velvoitteet. Potilaspaine aiheutti sen, että yksittäisten hoitokäyntien välit venyvät hoidon järkevän toteuttamisen kannalta liian pitkiksi. Voidaankin todeta, että hoitotakuulain kirjain pystyttiin täyttämään, mutta lain henki hoitoon pääsyn turvaamisesta kohtuullisessa ajassa ei toteutunut. Viikonloppupäivystys on hoidettu alueellisena yhteistyönä koko Kymenlaakson alueella. Tällä osaalueella on siis päästy jo koko maakunnan kattavaan yhteistyöhön. Päivystyspaikkana oli alkuvuonna Kouvola, heinäkuun alusta lähtien Karhulan hammashoitola. Suun terveydenhuollon toimintapa on suunniteltu siten, että myös terveystietoja olisi edelleen luotettavasti saatavissa. Tietyt lasten ja nuorten ikäluokat (8-, 12- ja 15-vuotiaat) tarkastetaan mahdollisimman kattavasti, jotta kerättävät terveysindeksit olisivat luotettavia. 12-vuotiaiden reikiintymistä kuvaava D-indeksi (0,19) on alentunut vuodesta 2012 (0,21)..Karieksen kokonaiskertymää kuvaava DMF-indeksi (0,51) on tarkastelujaksolla myös alempi kuin edellisen vuoden vastaavana aikana (0,60). Tervehampaisten osuus 12-vuotiaissa tarkastelujaksolla on 71 % (v %). Tältä osin kehityssuunta on siis myönteinen. Indeksit ovat hyvää pohjoismaista tasoa ja suomalaisessa Suhat -vertailuaineistossa aivan kärkipäätä. Ennaltaehkäisevää työtä on jatkettu. Hyvien suunhoitotottumusten juurruttamiseksi alakouluilla järjestettiin lasten harjausopetuksia toisluokkalaisille sekä pidettiin terveystunteja viidesluokkalaisille. Ennaltaehkäisevää toimintaa kohdistettiin myös yläkouluihin pitämällä toimintapäiviä yläkouluilla sekä osallistumalla moniammatillisiin terveydenedistämis- ja päihteettömyystapahtumiin. Toimintavuoden aikana toteutettiin mielenterveyskuntoutujien asumisyksikkö Miekun ja suun terveydenhuollon välillä suun terveyden ja elintapojen kohentamiseen keskittynyt hanke. Se toteutettiin sekä suun terveydenhuollon että asumisyksikkö Miekun henkilökunnalle kohdistettuina koulutustilaisuuksina, molempien toimijoiden henkilökunnalle suunnattuna kyselynä, asumisyksikön asukkaiden kyselyllä ja mielenterveyskuntoutujille tarjotuilla informaatiokäynneillä suuhygienistin vastaanotolla Kokeilun tavoitteena oli lisätä suun terveystietoutta mielenterveyskuntoutujilla ja heidän kanssaan toimivilla, parantaa kuntoutujien hoitomyöntyvyyttä, hoitoon hakeutumista ja hoitoon sitoutumista. Vuonna 2012 suun terveydenhuollossa käyttöönotettu tekstiviestimuistutus on merkittävästi vähentänyt peruuttamattomia poisjääntejä. Toimintavuonna perumattomia poisjääntejä oli 4,5 % (n=2212) toteutuneista käynneistä. Selittävä tekijä muuta terveydenhuoltoa korkeammalle luvulle suun terveydenhuollossa on hoidossa yksinään käyvien koululaisten määrä sekä hammaslääkäripelko, joka osaltaan aiheuttaa hoidosta poisjäämistä. Eniten poisjääntejä oli ikäluokissa 6-17-v. ( 7,4 %) ja v. (5,4 %). Henkilökunnan sairauspoissaolot vähenivät toimintavuonna edellisen kertomusvuoden tasosta 7,8 vuorokautta. Varhaisen tuen malli, TYKY- kurssit ja kohdennetut tules- kurssit ovat olleet käytössä. Mielenterveystyö Mielenterveystyön palvelualueella avohoitokäyntien määrä kasvoi niin lähetepoliklinikalla kuin ryhmä- ja kotikuntoutuksessakin. Lähetepoliklinikalle hoitoon pääsy pysyi alle 15 vuorokaudessa. Peruuttamattomat poisjäännit vähentyivät edelliseen toimintavuoteen verrattuna. Omien (kuntoutumisyksikkö Mieku) ja ostopalveluhoitovuorokausien määrä kasvoi. Vastaavasti aikuispsykiatrian hoitovuorokaudet psykiatrisessa sairaalassa vähenivät kertomusvuonna %. Yhteistyötä eri toimijoiden kanssa vahvistettiin seudullisen mielenterveys- ja päihdestrategian linjausten mukaisesti. Suun terveydenhuollon kanssa toteutettiin yhteistyöhanke mielenterveyskuntoutujien suun terveyden edistämiseksi. Kokeiluna toteutettu psykiatristen sairaanhoitajien työskentely terveysasemilla päättyi Toiminnan vakiinnuttaminen osaksi matalan kynnyksen palvelujen saatavuutta ja hoidon porrastusta ei toteutunut, koska tarvittavia vakansseja ei voitu säästösyistä täyttää. Ennaltaehkäisevää työtä jatkettiin suunnitelmallisesti toimintavuonna; palvelualue järjesti mielenterveys- ja päihdeasioita käsitteleviä foorumeita ja koulutuksia eri kohderyhmille sekä jalkautui mielenterveyden teemaviikoilla terveysasemille, terveyskioskille jne. Työnohjausta ja konsultaatiota muille toimijoille järjestettiin.

17 34, SOTELA :00 / Pykälän liite: Sotela 2013 tilinpäätös(listaversio) 8 Palveluja käyttäneissä kuntalaisissa erityisesti vuotiaiden osuus kasvoi selvästi kertomusvuonna. Toteutetun potilastyytyväisyyskyselyn (n=355) tulosten perusteella työttömyys ja taloudellinen ahdinko heijastuivat masennuksena ja siten psykiatrisen avun tarpeena edellisvuosia merkittävämmin. Yli 50% lähetepoliklinikalla hoidetuista potilaista sairasti vaikeaa tai keskivaikeaa masennusta. Erikoislääkärityöpanos lähetepoliklinikalla lisääntyi kertomusvuonna. Ylilääkärin virka oli haettavana kahdesti toimintavuoden aikana tuloksetta. Psykologivakanssien täyttöaste on 50%. Psykiatristen sairaanhoitajien ryhmässä tapahtui useita henkilövaihdoksia vuoden aikana. Sijaisten saatavuus oli hyvä. Mielenterveystyön palvelualueen toimintayksiköissä toteutettiin työterveyshuollon työpaikkaselvitykset. Henkilöstön osaamiseen, työergonomiaan ja keskustelevaan työkulttuuriin panostettiin. Talousarvion toteutumassa henkilöstömenoja rasittivat ennakoidusta suuremmat eläkeperusteiset maksut, tehostetun palveluasumisen ostot sekä opiaattikorvaushoitopotilaiden määrän kasvu. Terveyskeskussairaala Osastojen toiminta muuttui toimintavuonna akuuttipainotteiseksi. Kuormitusaste osastoilla 100% läpi vuoden. Jonopäivät erikoissairaanhoidosta vähenivät. Vuoden lopussa keskussairaalasta jonotti 4 potilasta, vastaavasti terveyskeskussairaalasta eteenpäin 26 potilasta. Osastohoitojaksoja oli 114 edellisvuotta enemmän ja keskimääräinen hoitoaika vähentyi 2 vuorokaudella. Erikoissairaanhoidossa syntyneet Clostridium -infektiot aiheuttivat ongelmia potilaiden sijoittelussa osastoille, erityisesti infektio-osastolla 1. Sairaalalääkäreiden työpanosta ohjautui osastotyön lisäksi päiväsairaalan, Kotikuntoon -yksikön, kotiutustiimin sekä saattohoitopotilaiden hoitoon ja konsultaatioihin. Osastot 2 ja 4 osallistuivat IKINÄ -hankkeeseen, jonka tavoitteena oli varhainen potilaan kaatumisriskin toteaminen ja kaatumisia ehkäisevien toimenpiteiden huomiointi hoidon suunnittelussa. Hoito- ja toimistohenkilöstön ammatillisia täydennyskoulutuspäiviä oli kertomusvuonna 4.2/ työntekijä. Koulutuspäiviä järjestettiin mm. Efficaan, Ergonomia- korttiin, lääkehoitoon ja hygieniaan liittyen. Kaikki sairaanhoitajat ovat suorittaneet LOVE- lääkehoitokoulutuksen ja lähihoitajat LOP - lääkehoitokoulutuksen. Poliklinikkatoiminnassa muistipoliklinikan käynnit lisääntyivät n. 200 käynnillä verrattuna edelliseen toimintavuoteen. Konsultaatioiden määrä kasvoi. Jonotusajat poliklinikalle pysyivät vuoden 2012 tasolla. Henkilöstön sairauspoissaolot lisääntyivät vuoden aikana. Ulkoinen toimintakate kertomusvuonna oli %. Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidossa kotkalaisten avohoitokäynnit lisääntyivät 5.5 % ja drg-hoitojaksot vähenivät 2,8 %. Kotkalaisten avohoitokäynnit olivat eniten lisääntyneet edellisvuoden jaksoon verrattuna kirurgiassa (+1666 käyntiä), sisätaudeissa (+899) ja syöpätaudeissa (+643). Erikoissairaanhoidossa toimintavuoden loppuun mennessä oli jonopäiviä 1473 vähemmän kuin vastaavana aikana vuonna Siirtoviivepäivien kustannukset pienenivät 67 %. Mittarit ja tunnusluvut Tunnusluvut TP2011 TP2012 TA2013 TP 2013 Suoritetavoitteet/ asiakkaat - Avoterveydenhuolto - lääkärien asiakkaat yhteensä muiden ammattihenkilöiden asiakkaat Suun terveydenhuolto

18 34, SOTELA :00 / Pykälän liite: Sotela 2013 tilinpäätös(listaversio) Tunnusluvut TP2011 TP2012 TA2013 TP Terveyskeskussairaala - poliklinikkatoiminta osastohoito (Karhulan sairaala) Mielenterveystyö - avohoito psykiatriset hoitokodit psykiatrinen avohoito psykiatrinen laitoshoito Somaattinen erikoissairaanhoito - avohoito laitoshoito Vaikuttavuus - Avoterveydenhuolto/ Peittävyys 57,2 % 56,2% 65% 60,3% - Suun terveydenhuolto/ Peittävyys 32,4 % 33,5% 35% Lasten ja nuorten D indeksi (12v) 0,18 0,21 0,25 9 Tuloslaskelma Terveydenhuolto Toteuma Toteuma Toteuma LTA 2013 Tot% 3 Toimintatuotot 30 Myyntituotot ,50% 32 Maksutuotot ,59% 33 Tuet ja avustukset ,41% 34 Muut toimintatuotot ,20% 3 Toimintatuotot ,26% 4 Toimintakulut 40 Henkilöstökulut ,28% 43 Palvelujen ostot ,96% 45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,40% 47 Avustukset ,69% 48 Muut toimintakulut ,96% 4 Toimintakulut ,52% ULK. TOIMINTAKATE ,09% 4S Sisäiset erät S8 Sisäiset tuotot ,86% S9 Sisäiset kulut ,24% 4S Sisäiset erät ,36% TOIMINTAKATE ,10% 6 Rahoitustuotot ja -kulut 60 Rahoitustuotot ja -kulut /0 6 Rahoitustuotot ja -kulut /0 VUOSIKATE ,09% 6S Sisäinen korko SK Sisäinen korko /0 6S Sisäinen korko /0 7 Poistot ja arvonalentumiset 70 Poistot ja arvonalentumiset ,45% 7 Poistot ja arvonalentumiset ,45% TULOS ,13% 7S Hallinnon vyörytykset SH Hallinnon vyörytykset /0 7S Hallinnon vyörytykset /0 Ylijäämä/Alijäämä ,22%

19 34, SOTELA :00 / Pykälän liite: Sotela 2013 tilinpäätös(listaversio) 10 VANHUSTENHUOLLON VASTUUALUE Toimivat ja laadukkaat palvelut sekä osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset Arviointikriteerit/ Tavoitetaso 2013 Toteutuma menestystekijät mittarit Asiakaslähtöiset palvelut toimivat laajaalaisesti, laadukkaasti ja kustannusvaikuttavasti Omatoimisten 75- vuotta täyttäneiden % - osuus (poikkileikkaustilanne 30.4, 31.8, ) 66 % selviytyy ilman julkisia vanhustenhuollon palveluita 65,4 % Vanhuspalvelujen piirissä olevien 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden määrä ja %-osuus vastaavan ikäisestä väestöstä (poikkileikkaustilanne 30.4, 31.8, ) Pitkäaikaishoidon palvelurakennemuutos etenee Kotihoidossa 25 % Hoiva-asumisessa ja pitkäaikaishoidossa 9 % Eskolan paikkaista hoitokotia valmistuu kesällä Vanhan rakennuksen saneeraus ja lisäosan suunnittelu ja rakentaminen etenevät. Arvioitu valmistumisaika on kesä Kotihoito 23,5 % Hoiva-asumisessa ja pitkäaikaishoidossa 11,1 % Eskolan hoivakodit valmistuivat kesäkuussa ja heinäkuussa. Vanhan osan saneeraus ja lisäsiiven rakentaminen aloitettiin elokuussa. Arvioitu käyttöönotto on syyskuu Paimenportille rakennetaan yksityistä 60- paikkaista hoitokotia. Kaupunki hankkii palvelut puitesopimuksella. Arvioitu valmistumisaika on kevät Pihlakodin laitospaikat puretaan keväällä 2013 ja tilat otetaan alkuperäisen suunnitelman mukaiseen hoiva-asumisen käyttöön. Vetrean hoivakoti Paimenportilla aloitti toimintansa huhtikuun alussa Pihlakodin laitospaikat(72) purettiin huhtikuun alussa. Asukkaista 45 muutti Vetrean uuteen hoivakotiin Paimenportille. Pihlan kolme yksikköä (kerrokset 2-4) muutettiin hoiva-asumisen ryhmäkodeiksi. Pihla 1 jatkoi kuntouttavana lyhytaikayksikkönä kesäkuun 16 päivään asti,jolloin Eskolan intervalliyksikkö (Virkkula) siirtyi väliaikaisesti Pihlan tiloihin.

20 34, SOTELA :00 / Pykälän liite: Sotela 2013 tilinpäätös(listaversio) vuotta täyttäneiden tarveselvityksen toteutuminen Hyvinvointi edistävä ohjaus 80- ja 85 vuotiaille, jotka eivät ole palvelujen piirissä. Keskussairaalasta kotihoitoon odottavien määrä ja hoitopäivien määrä/ kk Karhulan sairaalasta kotihoitoon odottavien määrä ja hoitopäivien määrä/kk Karhulan sairaalasta hoiva-asumiseen odottavien määrä. Hoiva-asumisen asukkaista sairaalahoidossa (poikkileikkauspäivät 30.4, 31.8 ja 31.12) 7 vuorokauden kuluessa ja kiireelliset viiveettä 50% kohderyhmästä osallistuu joko ryhmätapaamisiin tai saa kotikäynnin tai puhelinohjauksen ja infopaketin Pihkapolun korvaavien tiloja suunnittellaan Karhuvuorikodin lisäsiipeen. Arvioitu valmistumisaika on kevät toteutui toteutui 0 hoitopäivää toteutui 0 hoitopäivää toteutui alle 15 Alle 5% Hoiva-asumiseen odotti 17 potilasta Asukkaista oli sairaalahoidossa 0.4% Sosiaali- ja terveydenhuollon integroitu palvelujärjestelmä ikäihmisten palveluissa Vapautunut hoivaasumisen paikka täytetään viiveettä Eteläisillä kunnilla (Hamina, Kotka, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti) on yhdenmukaisia toimintamalleja ja palvelurakenteita sekä toimivia yhteistyöverkostoja Viive korkeintaan 5 pv Kotkassa on käytössä seutukunnallisesti kehitettyjä toimintamalleja ja palvelurakenteita. Toimintamalleja arvioidaan ja kehitetään seutukunnallisesti. Keskimääräinen viive 4-5 pv Kaikki sosiaali- ja terveyslautakunnassa hyväksytyt ovat mallit käytössä. Kehittämistä jatkettu seuraavien osalta: Kotihoidon sisällöt Asiakaspalautejärjestelmä Perhehoito Kotihoidon asiakaspalautejärjestelmä Vastuuhoitajamalli Toipilas ja arviointiyksikön mallintaminen hoiva-asumiseen Muistisairaan hoitopolku dg- saannin jälkeen

21 34, SOTELA :00 / Pykälän liite: Sotela 2013 tilinpäätös(listaversio) 12 Henkilöstömitoitus ja toiminta tasapainossa suhteessa talousarvioon ja palvelutarpeeseen. Hoitohenkilökunnalla on sosiaali- ja terveydenhuollon koulutus Kaupunki on kilpailukykyinen työnantaja ja työhyvinvoinnin edelläkävijä Sairauspoissaolojen määrä Toteutuu vapautuvien vakanssien ja henkilöstösuunnitelman mukaisesti Mitoitukset toteutuvat Suunnittelukauden aikana tavoitteellista henkilöstön rakennemuutosta viedään eteenpäin niin, että vapautuvia kotiavustajan toimia muutetaan pääsääntöisesti lähihoitajan toimiksi. Hoivapalveluiden hoitohenkilökuntamitoitus suositusten mukainen mitoitus 0,6 Moniammatillinen esimiestyö Työtyytyväisyyskyselyn tulos paranee Sairauspoissaolot vähenevät Kotiavustajan vapautuneista toimista yksi on muutettu lähihoitajan toimeksi ja toinen liikunnanohjaajan toimeksi. Kotiavustajan toimia vanhustenhuollossa 15 vuoden lopussa toteutui Sairauspoissaolot vähenivät 2,5 pv/ työntekijä verrattuna vuoteen 2012 Monipuolinen ja vireä elinkeinoelämä sekä vetovoimainen suursatama Kriittiset Arviointikriteerit/ Tavoitetaso 2013 Toteutuma menestystekijät mittarit Elinkeinoelämän uudistumiskykyä tuetaan Toimivat vanhustenhuollon palvelumarkkinat Palvelutuottajien määrä ja monimuotoisuus kasvaa 2013 merkittiin viisi tuottajaa kaupungin pitämään sosiaalihuoltolain mukaisten tukipalvelutuottajien rekisteriin. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Taloudellinen ja tehokas palvelujärjestelmä Arviointikriteerit/ mittarit Vanhustenhuollon kustannukset / vastuualueen toimintakate % Tavoitetaso 2013 Toteutuma Toimintakate ei ylity Ulkoinen toimintakatteen toteutuma oli 107,3% Vanhustenhuollon vastuualue Toiminnan painopistealueet olivat kotona asumisen tukeminen, hoivan palvelurakenne ja toimintamallin muutos, jatkohoidon järjestäminen hoiva-asumiseen ja kotihoitoon, palveluohjaus ja ennalta ehkäisevä toiminta, johtamisen ja osaamisen kehittäminen sekä henkilöstöstrategiset linjaukset. 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä 88,9 % asui kotona (tavoite 91 %) ja heistä selviytyi 65.4 % (tavoite 66 %) ilman julkisia vanhustenhuollon palveluja. 75 vuotta täyttäneistä hoivapalveluja sai 11.1 % (610), hoiva-asumisessa 10.7 %,ja tk- sairaalan pitkäaikaishoidossa 0.4 %. Kotihoidon eri palveluja sai samasta ikäryhmästä 23,5 % (1290). Kartoituskäyntejä on tehty eri-ikäisille yhteensä 1208 (1086/ 2012). Hoiva-asumisen peittävyys on selkeästi valtakunnallista tavoitetasoa (9%) korkeampi. Osaltaan tämä selittyy yli 85-vuotiaiden suurella osuudella ja korkealla sairastavuudella. 85 vuotta täyttäneistä noin 40,8% (635) sai kotihoidon palveluja ja hoivapalvelujen piirissä oli 24,5% (381).

22 34, SOTELA :00 / Pykälän liite: Sotela 2013 tilinpäätös(listaversio) 13 Omaishoidon tuen asiakkaita oli yhteensä 478 (489/2012). Omaishoitoa 75 -vuotta täyttäneistä saa 5.6 % (5,6% 2012) tavoite 5 %. Uusia sopimuksia on tehty 101:lle ja vastaavasti palvelun piiristä on poistunut 94 asiakasta. Kielteisiä päätöksiä on tehty 8. Omaishoidon asiakkaista on noin 35% säännöllisen lomajärjestelyjen piirissä. vanhustenhuollon sairauspoissaolot ovat vähentyneet 2,5 päivää työntekijää kohden verrattuna vuoteen 2012 (27.7pv/hlö / 2012 ; 25,2pv/hlö/2013.) Vanhuspalvelulaki tuli voimaan 1.7. Vanhuspalvelulaista on tiedotettu kahdessa yleisötilaisuudessa sekä eri järjestöjen tapaamisissa. Vanhusneuvosto on ollut aktiivisesti mukana yleisötilaisuuksien järjestämisessä. Yksityisten palvelutuottajien valvonta kuluu myös kunnan viranomaistehtäviin. Kotihoidon tuottajien kanssa on järjestetty kaksi yhteistä tapaamista. Asumispalvelukoordinaattori ja hoivapalvelun johtaja ovat tehneet kaikkiin yksityisiin hoivakoteihin valvontakäynnit. Käyntien yhteydessä on kiinnitetty erityistä huomiota hoito- ja palvelusuunnitelmien ja hoidon toteutumiseen. Käyntien yhteenvedoista on lähetetty kopio myös Etelä-Suomen aluehallintovirastoon. Etelä-Suomen Aluehallintoviraston kanssa on tehty kaksi yhteistä tarkastuskäyntiä uusien hoivakotien lupakäsittelyn yhteydessä. Kunnan ylläpitämässä rekisterissä on 10 sosiaalihuollon tukipalveluja tuottavaa yksityistä tuottajaa. Kotihoito Kotona asumisen tukeminen Kotihoitoasiakkaiden kotona asumista on tuettu mm. säännöllisillä intervallijaksoilla, päivähoidolla, päiväsairaalajaksoilla, turvapalveluilla, yöpartion käynneillä sekä kotiin vietävillä tukipalveluilla yhteistyössä kolmannen sektorin ja yksityisten palvelun tuottajien kanssa. Haminan hoito- ja kuntoutuskeskukseslta ostettiin kaksi intervallipaikkaa omaishoidettavien kuntoutusta varten tammikuusta toukokuuhun. Virkkulan siirtyminen City-kotiin on koettu hyvänä. Henkilöstön kanssa on työstetty vastuuhoitajamallia, joka valmistui alkuvuodesta 2013 ja malli on otettu käyttöön koko kotihoidossa. Kaikille asiakkaille on nimetty vastuuhoitaja, joka toimii tiiviissä yhteistyössä asiakkaan, omaisten, tiimin muiden työntekijöiden ja sidosryhmäläisten kanssa. Mallin avulla pyritään lisäämään kotona asuvien henkilöiden turvallisuutta ja kokonaisvaltaista hoivaa ja hoitoa sekä lisäämään omaisten kanssa tehtävää yhteistyötä. Kotihoidon kehittämistyöryhmän työskentelyn kautta tuotettiin tietoa ja käytännön toimintamalleja ruuhkahuippujen purkamiseen, resurssien oikein kohdentamiseen sekä asiakaslähtöiseen työvuorosuunnitteluun ja työnjakoon. Työn etenemistä seurataan ja arvioidaan vuoden aikana. Pitkän tähtäimen pyrkimyksenä on välittömän työajan lisääminen 30%:sta 60%:iin, joka käytännössä tarkoittaa asiakkaan luona vietetyn ajan pidentämistä ja eri työvaiheiden siirtämistä kodissa tapahtuvaksi toiminnaksi. Karhulan kotihoidon resurssitiimin pilotoinnin suunnittelu on käynnissä. Omaishoitoperheitä on tuettu mm. omaishoidon tukitiimin ja palveluohjaajien käyntien avulla, omaishoitajien terveystarkastuksien ja erilaisten ryhmätoimintojen kautta, hyvinvointi-tv:n avulla sekä järjestämällä omaishoitajille asiointi- ja virkistysvapaita. Omaishoidon tukikeskuksessa on järjestetty ryhmiä ja keskustelutilaisuuksia ja toimintaa kehitetään edelleen. Yhdistykset ja järjestöt tuottavat virkistys- ja kuntoutustoimintaa, mm. Kymenlaakson Muistiluotsi ylläpitää Muistikahvilatoimintaa Kotkassa. Omaishoitajat ja läheiset ry:n syksyllä 2012 käynnistämä elämän peili - projekti mahdollistaa omaishoitajien ryhmä- ja vertaistoiminnan lisäämisen. Kotisairaalan toiminta mahdollistaa lapsi- ja aikuispotilaiden sairaalatasoisen hoidon toteuttamisen kotona tai kodinomaisissa olosuhteissa. Saattohoitoa on toteutettu tiiviissä yhteistyössä saattohoitajan, potilaan, omaisten sekä alueellisen kotihoidon kanssa. Kesäkuussa perustettiin kotihoidon saattohoidon yhdyshenkilöverkosto, jossa kotisairaalan esimies ja saattohoitokoulutuksen saaneet sairaanhoitajat toimivat koordinaattoreina. Verkostoon on nimetty alueellisen kotihoidon jokaisesta tiimistä sairaanhoitaja-lähihoitaja työpari. Kotisairaalaan on rekrytoitu uusi vakituinen saattohoitaja, joka aloitti työnsä syksyllä.

23 34, SOTELA :00 / Pykälän liite: Sotela 2013 tilinpäätös(listaversio) 14 Kotihoitoon (50%) palkattu liikunnanohjaaja on toteuttanut erilaisia ryhmäliikuntamuotoja kotona asuville ikäihmisille (kuntosaliryhmät, vesiliikuntaryhmät, liikunta ja keskusteluryhmät). Liikunnanohjaaja on kouluttanut myös kotihoitohenkilöstöä Voitas-koulutuksien kautta toteuttamaan voima- ja tasapainoharjoitteita kotikäyntien yhteydessä. Kotihoidon fysioterapeutti on myös ohjannut kotihoidon, kotisairaanhoidon ja omaishoidon asiakkaiden kuntosaliryhmiä kaksi kertaa viikossa. Kotihoitoon perustettu liikuntavastaavien verkosto on suunnitellut henkilökohtaisen liikuntasuunnitelman sisällyttämistä jokaisen kotihoitoasiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Tämä asia on edistynyt vuoden 2013 aikana vastuuhoitajamallin käyttöönoton yhteydessä. Vuoden 2014 alussa aloittaa toinen kokopäiväinen liikunnanohjaaja kotihoidossa. Rintamaveteraaneille kotiin vietävien kunnallisten avopalvelujen tuottamiseen saatiin vuonna 2012 valtionkonttorilta rahaa ,85 euroa, jota voitiin käyttää asti. Kotihoito koordinoi määrärahan käyttöä yhteistyössä veteraanijärjestöjen kanssa. Määrärahalla ostettiin siivouspalveluja, tukipalveluja, asiointiapua, pieniä kodin ja pihan aputöitä, virikkeellistä ryhmätoimintaa, johon kuului kuljetukset ja aterioinnit sekä hankittiin yhteistyössä veteraanikuntoutuksen kanssa erilaisia apuvälineitä kotona käytettäväksi. Valtio osoitti uutta rahaa vuodelle käytettäväksi ,21 euroa. Kotihoito koordinoi määrärahan käyttöä yhteistyössä veteraaniyhdistysten kanssa. Määräraha on suunnattu ensisijaisesti paljon apua, hoivaa ja hoitoa tarvitseville tunnuksen omaaville veteraaneille. Loppurahat on käytetty siivous- ja päiväkeskuspalveluihin. Viiveetön kotihoitoon pääsy ja sairaalasta kotiutuminen Kaikille kotihoitoa hakeville on tehty palvelutarpeen arviointi ja toimintakykymittaukset, joiden perusteella on arvioitu täyttyvätkö kotihoidon kriteerit. 75 vuotta täyttäneille sekä korkeinta hoitotukea saaville on tehty yhteydenotto/ palvelutarveselvitys 7 arkipäivän sisällä palvelun hakemisesta. Kiireellisissä tilanteissa selvitys on tehty välittömästi. Mikäli kriteerit eivät ole täyttyneet, on palvelua hakevalle annettu ohjausta ja neuvontaa muiden tahojen tuottamista palveluista ja tukipalveluista. Sairaalasta kotiutumiset on pyritty hoitamaan viiveettä. Kotihoitoon pääsyn viiveettömyys edellyttää hyvää yhteistyötä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon sekä muiden asiakkaan palveluun osallistuvien tahojen kanssa. Kotiutusprosesseja on tarkennettu ja ohjeistuksia lisätty yhteistyössä Carean ja Karhulan sairaalan henkilöstön kanssa. Säännöllisistä yhteistyötapaamisista on sovittu. Muistipoliklinikan kanssa tehtävää yhteistyötä on lujitettu, muistipotilaan hoitopolkua on käyty läpi ja muistihoitajaverkostotyötä jatkettu. Äkillisen yleistilan laskumallin käyttöönottoa on jalkautettu kotihoitoon, sairaanhoitajien työpanosta on kohdennettu viikonloppuihin ja kotiutuksia on vastaanotettu kaikkina viikonpäivinä, myös iltaisin. Kotiutustiimi on toiminut kahdessa vuorossa ja heidän työpanostaan on kohdennettu vaativiin kotiutuksiin, joissa on tarvittu myös fysioterapeutin kotikäyntejä. Leporannasta on ostettu vuodelle 2013 yksi hoivakatkaisuhoitopaikka yhdessä terveydenhuollon vastuualueen ja vammaispalvelun kanssa tehostamaan päihdepotilaiden tarkoituksenmukaista ja oikea-aikaista jatkohoitoa. Myös kotona asuvat päihdeasiakkaat ovat voineet saada tarkoituksenmukaista katkaisuhoitoa kuormittamatta sairaaloita. Hoivakatkaisutoimintaa seurataan ja kehitetään säännöllisten seurantapalaverien ja saatujen palautteiden avulla. Mikevasta on ostettu yksi lyhytaikaispaikka kotihoidon asiakkaille tukemaan kotona asumista ja mahdollistamaan äkillisiin kriisiin joutuneiden mielenterveysasiakkaiden tarkoituksenmukainen hoito- ja hoiva. Palveluohjaus ja ennaltaehkäisevä toiminta Kotkan kaupungin ikäihmisten ennaltaehkäisevien palvelujen kokonaisuutta on tarkastellut työryhmä, johon on kuulunut edustajat vanhustenhuollosta, terveydenhuollosta, liikuntapalveluista ja kulttuuripalveluista. Työryhmä on koonnut yhteenvedon ennaltaehkäisevien palveluiden kokonaisuudesta ja se on esitelty Sosiaali- ja terveyslautakunnassa Yhtenä keskeisenä kehittämiskohteena on ollut 70-vuotiaiden hyvinvointikyselyn ja -terveystapaamisten sekä yhteistilaisuuksien järjestäminen. Tuotokset ovat nähtävissä myös kaupungin nettisivuilla.

24 34, SOTELA :00 / Pykälän liite: Sotela 2013 tilinpäätös(listaversio) 15 Ennaltaehkäisevän toiminnan jatkaminen ja edelleen kehittäminen on yksi uuden vanhuspalvelulain ja kotihoidon tärkeistä painopistealueista. Kotihoidossa on jatkettu 80- ja 85- vuotta täyttävien ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä ja ryhmätapaamisten järjestämistä henkilöille, jotka eivät ole kotihoidon palvelujen piirissä. Ryhmätilaisuuksien vetäjinä ovat toimineet alueen palveluohjaajat ja alueen vastuutyöntekijät. Sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetukset ja niiden puitteissa tehtävät kotikäynnit ovat olleet myös osa ennaltaehkäisevää toimintaa. Jalkautuvaa palveluohjausta on toteutettu korttelikodeissa ja Kotkan ja Karhulan terveyskioskeissa kerran kuukaudessa. Huhtikuussa toteutettiin +60 liikuntatapahtuma, yhteistyössä liikuntatoimen, terveyskioskin ja eri järjestöjen, urheiluseurojen sekä yritysten kanssa. Tapahtumaan osallistui yli 400 henkilöä. Syksylle on suunnitellut mm. toritapahtumia sekä vanhustenviikon tapahtumat. Johtamisen ja osaamisen kehittäminen Johtamista ja lähiesimiehisyyttä on vahvistettu edelleen mm. esimieskoulutusten, esimiesinfojen, kokematyöskentelyn, säännöllisten palaverikäytäntöjen, kehityskeskustelujen, jne. avulla. Osastonhoitajien määrän lisääminen ja uusien työnkuvien määrittelyt ovat tuoneet lisää potkua henkilöstöjohtamiseen ja lisäaikaa esimiesten läsnäoloon tiimeissä sekä kehittämistyön toteutukseen. Henkilöstön osaamisen johtamiseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Erityisosaajien ammattitaitoa on pyritty hyödyntämään mm. työryhmätyöskentelyissä, kehittämishankkeissa, koulutuksien suunnitteluissa ja toteutuksissa, erilaisissa vastuualueiden hoitamisissa jne. Työntekijöiden ammatillista osaamista on lisätty kouluttamalla henkilöitä lääkehuollon, toimintakyvyn arvioinnin, voima- ja tasapainokoulutusten sekä toimintakykyä edistävän työn avulla. Osa koulutuksista on toteutettu oppisopimuskoulutuksena, osa työntekijöistä on hakeutunut omaehtoisiin koulutuksiin mm. vanhustyön erikoisammattitutkintoon johtavaan koulutukseen, muistiasiantuntijakoulutukseen, osa koulutuksista on täsmä- tai täydennyskoulutuksia. Lääkehuollon koulutusta on järjestetty erikoissairaanhoidon kanssa yhteisellä koulutusohjelmalla. Alueellisen kotihoidon työntekijöille on tehty osaamiskartoitukset osana Kaste-hanketta. Kotihoidon resursseja on täydennetty tarpeen ja saatavissa olevien mahdollisuuksien mukaan aputyövoimalla. Erilaisiin avustaviin tehtäviin on palkattu mm. palkkatukityöllistettyjä ja kuntouttavan työtoiminnan kautta saatavia henkilöitä. Lähihoitaja-, sairaanhoitaja-, sosionomi-, ja geronomiopiskelijoita on ohjattu, opastettu ja perehdytetty kotihoidon eri tehtäviin. Myös peruskoulun 9.luokkalaisille on varattu TET-tutustumisjaksoja ja kesätyöntekijöille muutamia paikkoja. Henkilöstöstrategiset linjaukset Avoimet toimet on pyritty täyttämään nopealla aikavälillä. Pääsääntöisesti hakijoita on ollut ja toimet on saatu täytettyä. Nimikemuutoksia on vuoden aikana ollut neljä. Yksi sairaanhoitajan virka muutettiin palveluohjaajan viraksi, yksi sosiaalityöntekijän virka sosiaaliohjaajan viraksi, kotiavustajan toimi liikunnanohjaajan toimeksi ja erityisohjaajan toimi lakkautettiin ja perustettiin palveluohjaajan virka. Sijaistyövoimapula on vuoden aikana helpottunut ja sairauspoissaolojen vähentymisen myöstä sijaistarve on vähentynyt. Sairauspoissaolojen seurantaa on tehostettu ja varhaisen tuen mallin käyttöä on lisätty. Työterveyshuollon kanssa on käyty useita työterveysneuvotteluja ja yksi pitkään poissaollut työntekijä on irtisanottu. Kotihoito on osallistunut kansaneläkelaitoksen kyky-hankkeeseen siivoustoimen sekä Kymijoen työterveyden kanssa. Hankeen tavoitteena on aikaansaada prosessit, joiden avulla tuetaan työntekijöiden paluuta työelämään ja samalla estetään työntekijöiden työkyvyttömyyden pitkittyminen. Työntekijöille on tarjottu myös erilaisia kuntoutuskursseja sekä panostettu työhyvinvoinnin lisäämiseen mm. tyhy-toiminnan avulla. Halukkaille on myös tarjottu työnohjausta. Henkilöstön työnkiertomahdollisuuksia on lisätty ja mm. sairaanhoitajia ja lähihoitajia on lähtenyt työnkiertoon eri kotihoidon tiimeihin tai hoiva-asumisen yksiköihin.

25 34, SOTELA :00 / Pykälän liite: Sotela 2013 tilinpäätös(listaversio) 16 Palvelurakenne - ja toimintaympäristömuutokset, vanhusten määrän lisääntyminen, kotona asumisen tukeminen sekä asiakkaiden muuttuvat tarpeet luovat paineita muuttaa toimintaa ja kohdentaa henkilöstöresursseja uudelleen. Kotihoidon kehittämistyöryhmä on työskennellyt kotihoidon johtajan, esimiesten ja määräaikaisen kehittämistyöntekijän kanssa. Kehittämistyössä on arvioitu mm. toiminnanohjausta, työvuorosuunnittelua, työnjakoa, resurssin ja osaamisen oikein kohdentamista, moniammatillisen työn toteutusta sekä asiakaslähtöisen palvelukulttuurin toteutumista. Kehittämistyötä on jatkettu alueellisesti Kaste 2- Kotona kokonainen elämä-hankkeessa yhtenä tavoitteena lisätä mm. asiakkaan luona käytettyä aikaa. Hoivapalvelut Hoiva-asumisessa oli 727 (710 / 2012) asiakasta, joista 310 omaa, 278 ostopalvelua ja palveluseteliasiakkaita oli yhteensä 109. Karhulan sairaalassa oli pitkäaikaispäätöksellä 6 potilasta. Kotikuntalain perusteella kotkalaisia on muualla hoiva-asumisessa 4 ja vastaavasti muiden kuntien asukkaita Kotkassa 3. Palvelusetelituottajiksi on hyväksytty kuusi tuottajaa ja puitesopimuksella ostetaan hoiva-asumisen palveluja kolmelta tuottajalta. Hoiva-asumisen palvelurakennemuutos etenee. Pihlakodin laitospaikat (72) purettiin huhtikuun alussa ja Eskolan vanhainkodin toiminta loppui elokuussa. Pihlakodin 3 yksikköä tarjoavat jatkuvaa hoiva-asumista ja 1 yksikössä toimii väliaikaisesti intervalliyksikkö (Virkkula) vuoden 2014 syksyyn asti. Vetrean 60-paikkainen hoivakoti Paimenportilla aloitti toimintansa huhtikuun alussa. Eskolan alueen hoivakodit (yht. 118 asukasta) valmistuivat kesäkuussa ja heinäkuussa. Kotkan kaupungin toiminta alkoi ensimmäisessä talossa kesäkuun puolivälissä. Mediverkko aloitti oman toimintansa toisessa talossa elokuun alussa. Eskolan vanhan rakennuksen saneeraus ja uudisrakentaminen on käynnissä ja arvioitu valmistumisaika on syksy Pihkapolulta väheni 20 asukaspaikkaa elokuun alussa ja suurin osa näistä asukkaista siirtyi Mediverkon hoivakotiin Eskolaan. Pihkapolun 40 asukkaan korvaavien tilojen suunnittelu jatkuu edelleen Karhuvuorikodin yhteyteen rakennettavaan lisäsiipeen. Kohteen arvioitu valmistumisaika on kevät Tämän jälkeen hoiva-asumisen palvelurakennemuutos on rakentamisen osalta saatu valmiiksi. Lyhytaikapaikkojen sisällön kehittämistä on tehty yhteistyössä terveydenhuollon kanssa seutukunnallisesti. Eskolan kakkosvaiheen eli vanhan osan saneerauksen valmistuttua suunnitellaan otettavaksi uusia lyhtyaikayksiköitä käyttöön. MRSA -infektoituneet asukkaille on edelleen käytössä kolme omaa yksikköä. Infektiotilanne on tältäosin rauhoittunut ja osa paikoista on täytetty muita infektiosairauksia sairastavilla. Sairaanhoitopiirin infektiolääkäriä ja hygieniahoitajaa konsultoidaan hoitotyön käytännön järjestelyissä. Kaupungin oma hygieniahoitaja työskentelee Karhulan sairaalassa ja on konsultoitavissa ja kodeissa työnopastajana. Kotikuntoon yksikön toiminta sairaalakotiutumisessa on vakiintunut. Yksikössä oli 282 kuntoutujaa, joista kotiin siirtyi 233, heistä 30 % siirtyi ilman säännöllisiä palveluita. Laitossiirtoja oli 40, joista valtaosa siirtyi takaisin Kymenlaakson keskussairaalaan (31). Kuntoutujat tulevat pääosin keskussairaalasta. Hoivakoti- tai vanhainkotipaikan sai yhteensä 210 asukasta (233/2012). Ympärivuokautista hoivapaikkaa odotti vuoden viimeisenä päivänä 111 (99/2012) ikäihmistä, joista 17 Karhulan sairaalassa, 68 kotona ja 26 lyhytaikapaikoilla. Hoiva-asumisen toimintamalli Hoiva-asumisen mallia viedään eteenpäin. KASTE / SOTE-INTO hankkeen palvelurakennetyöryhmä valmisteli hankkeen lopuksi toiminnan arviointilomakkeen, joka otetaan käyttöön alueellisesti. Työryhmä jatkaa toimintaansa, Ryhmä on osallistunut mm. yhteisten alueellisten seurantamittareiden laadintaan vanhustenhuollon osalta. Samoin ryhmä valmistelee hoiva-asumisen vuorovaikutteisen asiakaspalautteen keräämistä.

26 34, SOTELA :00 / Pykälän liite: Sotela 2013 tilinpäätös(listaversio) 17 Tavoitteena on, että omat ja ostopalvelut muodostavat tasapainoisen ja tehokkaasti johdetun kokonaisuuden. Tavoitteena on myös kehittää kumppanuuksia, tuottavuutta sekä avointa, ammattimaista ja vastuullista toimintaa. Toimintaa on yhtenäistetty hoiva-asumisen mallin mukaiseksi myös ostopalveluissa. Ostopalvelupaikkojen kanssa tehdään yhteistyötä hoiva-asumisen mallin, äkillisen yleistilan laskun toimintamallin ja yhtenäisen kirjaamisen mallin käyttöön liittyen. Hoito- ja palelusuunnitelmiin, hoidon jatkuvuuteen ja tiedon siirtymiseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Äkillisen yleistilan laskun toiminta -malli on käytössä niin osto kuin omissa hoivapalveluyksiköissä.. Lähiesimiehet käyvät osastokokouksissa läpi Haipro -ilmoituksia ja ÄYLT -raportit henkilökunnan kanssa sovitun mallin mukaisesti, jotta mahdollisista virheistä voidaan oppia ja toimintaa voidaan kehittää. Hoivapalvelun lääkärityö on järjestetty kokeiluna kesäkuusta 2013 alkaen vuoden ajan ostopalveluna kolmen eri palveluntuottajan toimesta. Tarkoituksena on laatia kokeilun avulla kriteerit toimintamallille ja kilpailuttaa lääkäripalvelu. Kokemukset palvelusta ovat pääosin lupaavia. Lääkäripalvelut ovat parantuneet kokeilujen myötä ja samalla on pystytty paremmin vastaamaan asukkaiden lääkäripalvelun tarpeeseen. Henkilöstöresurssit Hoiva-asumisen henkilöstömitoitus (0,6) toteutuu vanhustenhuollon strategian ja laatusuositusten mukaisesti omissa ja ostopalveluissa. Mitoitusta on korjattu 17:sta määräaikaisesti palkatulla lähihoitajalla. Määräaikaisten tarve poistui, kun Pihkakodin laitospaikat saatiin purettua huhtitoukokuussa. Pihlakodista ja Eskolan vanhainkodista vapautuva vakituinen henkilöstö siirtyi vanhustenhuollon avoimiin tehtäviin Hoitajien koulutusta on suunnattu erityisesti kuntouttavan vanhustyön suuntaan ja muistisairaan asukkaan hoitotyön osaamiseen. Lääkehoidon koulutukset toteutetaan erikoissairaanhoidon kanssa yhtenevällä koulutusohjelmalla. Sairaanhoitajat suorittavat perusosion lisäksi iv-nestehoitoon ja verensiirtoihin liittyvät osiot, lähihoitajat suorittavat perusosion. Henkilöstörakennetta on muutettu kuntouttavan hoitotyön mahdollistamiseksi ja strategian mukaisesti. Hoivapalveluissa on 7 fysioterapeutin tointa ja hoivilla työskentelee yksi liikunnanohjaaja, jonka työpanos jakautuu puoliksi hoivapalveluille ja kotihoidolle. Vapaaehtois- ja viriketoiminta Yhteistyötä järjestöjen kanssa kehitetään tavoitteena kotona asuvien vanhusten toimintakyvyn ylläpito ja toimintakyvyn laskun ehkäiseminen. Liikunnanohjaaja koordinoi ja suunnittelee kuntosalien käyttöä yhdessä yksikköjen henkilöstön kanssa. Tavoitteena on mahdollisimman suuri ja monipuolinen käyttö, joka hyödyntää sekä hoivapalvelujen että kotihoidon asiakkaita ja myös muita vanhusryhmiä terveyden edistämiseksi ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Viriketyö on keskeinen kehittämisalue: tavoitteena on luoda käytännönläheinen ja joustava tapa hyödyntää vapaaehtoistyöntekijöitä asukkaiden arjen rutiineiden katkaisemiseksi. Hoivakodeissa onkin käynyt paljon erilaisia esiintyjiä. Viriketyöntekijät ovat laatineet koteihin viikko-ohjelmat, joita seuraamalla henkilökunta voi valita oman kotinsa asukkaille sopivia tilaisuuksia.

27 34, SOTELA :00 / Pykälän liite: Sotela 2013 tilinpäätös(listaversio) 18 Riskit Omaishoidon osalta menokehitys on ollut maltillista, joskin äkillisiin ja yllättäviin kriisitilanteisiin on jouduttu ostamaan lyhytaikaispaikkoja..vanhustenhuollon asiakaspalvelujen ostoihin ylitys alkuperäiseen talousarvioon oli euroa. Hoivapalvelujen rakennemuutos viivästyy henkilöstön heikon saatavuuden vuoksi Koulutetun henkilöstön saatavuus on parantunut ja vakituiset toimet on saatu täytettyä ja niihin on ollut useampia hakijoita. Eripituisiin sijaisuuksiin on saatu palkattua myös tutkinnon omaavia työntekijöitä. Rekryn varahenkilöstö, yksiköiden oma sisäinen varahenkilöstö ja vakituiset vuosilmasijaiset ja kutsurahan käyttö ovat omalta osaltaan helpottaneet sijaisjärjestelyjä. Pihkapolun hoivakodille ei saada korvaavia tiloja riittävän nopeasti Pihkapolun hoivakodille valmistuu korvaavat tilat Karhuvuorikodin yhteyteen Toiminta on voinut jatkua nykyisissä tiloissa. Asukasmäärä on vähentynyt 20:llä. Korvaavat paikat saatu Eskolasta. Lääkärityöpanos ei vastaa palvelun tarvetta Hoivakotien lääkäripalvelut ovat parantuneet kokeilujen myötä ja samalla on pystytty paremmin vastaamaan asukkaiden lääkäripalvelun tarpeeseen. Kotihoidon lääkäripalvelut eivät vastaa tarvetta ja niiden yhteinen kehittäminen on aloitettu. Mittarit ja tunnusluvut Tunnusluvut TP2011 TP2012 TA2013 TP 2013 Asukkaat 75 vuotta täyttäneet Asiakkaat Pitkäaikaishoidon asiakkaat (75-), lkm kotihoito hoivapalvelut hoiva-asuminen (oma ja osto) laitoshoito, pitkäaikaishoito Vaikuttavuus Asiakkaiden %-osuus 75 vuotta täyttäneestä väestös- 36,5 36, kotihoito, % 26,5 25, hoivapalvelut 9,6 10,6 9

28 34, SOTELA :00 / Pykälän liite: Sotela 2013 tilinpäätös(listaversio) Tuloslaskelma 19 Vanhustenhuolto Toteuma Toteuma Toteuma LTA 2013 Tot% 3 Toimintatuotot 30 Myyntituotot ,40% 32 Maksutuotot ,38% 33 Tuet ja avustukset /0 34 Muut toimintatuotot ,05% 3 Toimintatuotot ,04% 4 Toimintakulut 40 Henkilöstökulut ,51% 43 Palvelujen ostot ,18% 45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,22% 47 Avustukset ,32% 48 Muut toimintakulut ,33% 4 Toimintakulut ,14% ULK. TOIMINTAKATE ,70% 4S Sisäiset erät S8 Sisäiset tuotot /0 S9 Sisäiset kulut ,40% 4S Sisäiset erät ,35% TOIMINTAKATE ,31% 6 Rahoitustuotot ja -kulut 60 Rahoitustuotot ja -kulut /0 6 Rahoitustuotot ja -kulut /0 VUOSIKATE ,31% 6S Sisäinen korko SK Sisäinen korko /0 6S Sisäinen korko /0 7 Poistot ja arvonalentumiset 70 Poistot ja arvonalentumiset ,00% 7 Poistot ja arvonalentumiset ,00% TULOS ,31% 7S Hallinnon vyörytykset SH Hallinnon vyörytykset /0 7S Hallinnon vyörytykset /0 Ylijäämä/Alijäämä ,02%

29 34, SOTELA :00 / Pykälän liite: Sotela 2013 tilinpäätös(listaversio) 20 SOSIAALIHUOLLON VASTUUALUE Toimivat ja laadukkaat palvelut sekä osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset Arviointikriteerit/ Tavoitetaso 2013 Toteutuma menestystekijät mittarit Lasten, nuorten ja heidän perheidensä hyvinvoinnin parantaminen varhaisen tukemisen ja puuttumisen avulla Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten osuus ikäryhmästä ei nouse Tavoitetaso = < 1, 5 % sijoitettujen määrä lähes 1,4 % Sijaishuollon rakenteen säilyminen perhehoitopainotteisena Syrjäytymisen ehkäisy ja ihmisten toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantaminen Lakisääteiset palvelut pystytään tarjoamaan kuntalaisille oikeaaikaisesti ja viiveettä Sähköisen tiedonkulun ja vuorovaikutuksen kehittäminen Asiakastyytyväisyys palveluihin Seudullisen yhteistyön toteuttaminen Kaupunki on kilpailukykyinen työnantaja ja työhyvinvoinnin edelläkävijä Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17-vuotiaita vuoden aikana Säännölliset Pridevalmennukset ja perhehoidon tukeminen. Palvelutarpeen arviointi kaikille uusille toimeentulotuki-, vammaispalvelu - ja sosiaaliohjauksessa oleville asiakkaille Sosiaalitakuun toteutuminen Toimeentulotuki, lastensuojelu, vammaispalvelu Sosiaalihuollon sähköinen asiointipalvelu/asiakasmäärä vammaispalveluissa, sijaishuollossa ja toimeentulotuessa Asiakaspalautteen kerääminen Yhteistyön lisääminen palveluiden järjestämisessä Moniammatillinen esimiestyö Henkilöstömitoitukset suhteessa lakisääteisiin velvoitteisiin 8 % vastaavasta ikäluokasta (2012 ikäluokka ja asiakkaita 883) Sijoitettuna olevista lapsista 71 % perhehoidossa ( ) 100 % uusista asiakkaista Alle 7 vrk Päätökset kolmen kuukauden kuluessa. Palvelusuunnitelmat tehty avohuollon asiakkaat 9,8 % ikäluokasta. (2013 ikäluokka ja asiakkaita 957) 60 % perhehoidossa Kaikille, joille se on katsottu tarpeelliseksi tai jotka sitä ovat pyytäneet. Myöhässä käsitelty lastensuojelussa noin 10 %, toimeentulotuessa n. 11 %. Vammaispalvelupäätökset tehtiin 3 kk kuluessa. Sosiaalityöntekijän tapaaminen viiveettä Toteutui tarvittaessa. 300 asiakasta Yhteensä 812 käyttäjää Asiakaskyselyjärjestelmä toimii Työryhmiin tms. osallistuneiden asiakkaiden määrä Yhteistyösopimusten määrä lisääntyy Tyhy- kyselyn tulos paranee Mitoitukset toteutuvat Kyselyjärjestelmää ei ole käytössä. Tietoa ei ole saatavissa. Sopimuksia ei ole lisätty. Kyselyä ei tehty vuonna 2013 Mitoitukset toteutuvat, joskin asioiden määrän lisääntyminen on johtanut käsittelyaikojen pitenemiseen.

30 34, SOTELA :00 / Pykälän liite: Sotela 2013 tilinpäätös(listaversio) 21 Puhdas, turvallinen ja ekologinen elinympäristö Kriittiset Arviointikriteerit/ Tavoitetaso 2013 Toteutuma menestystekijät mittarit Kestävän kehityksen periaatteita noudatetaan kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa Aalborgin sitoumuksen toteutuminen sosiaalisen tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta Toimeentulotukea saavien määrä vähenee - siitä alle 25-v. osuus alenee Asiakastalouksien määrä lisääntyi 3,2 %. Pitkäaikaistyöttömien osuus vähenee Asunnottomien määrä laskee (94 henkilöä 11/2011) Alle 25-vuotiaiden osuus näyttää hieman vähenevän. Pitkäaikaistyöttömien määrä lisääntyi edelleen ( ). Asunnottomien määrä väheni (2012) noin 60 henkilöä. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Taloudellinen ja tehokas palvelujärjestelmä Arviointikriteerit/ mittarit Sosiaalihuollon kustannukset /vastuualueen toimintakate Tavoitetaso 2013 Toteutuma Talousarvion mukainen toimintakate ei ylity. Ulkoinen toimintakatteen toteutuma: 114,5% Hallinto ja työllisyyspalvelut Työllisyyden hoidosta tehdään laajempi erillisraportti toimintakertomuksen yhteyteen. Lapsen paras -hankkeen toiminta päättyi kesäkuun lopussa ja Minfo 3 -hanke vuoden lopussa. Hako-hanke - Työllisyyden kuntakokeilu vuosina HaKo hanke on tarjonnut pitkäaikaistyöttömien ryhmälle toimenpiteitä yhteensä 856 henkilölle vuoden 2013 aikana. Toimenpiteitä ovat olleet esimerkiksi TE-toimiston kanssa tehty kartoitus ja kutsu infotilaisuuksiin 358 henkilölle, erilaiset ryhmäpalvelut 149 henkilölle, yksilöllinen ohjaus 34 henkilölle. 17 henkilölle on löydetty työkokeilupaikka, 10 henkilölle koulutuspaikka, 6 henkilölle työpaikka ja palkkatukipaikka yhdelle henkilölle. Ohjaus tai ryhmämalleja on pilotoitu yhdeksän. Yhteistyötä eri tahojen kanssa on tehty yhteistyötä todella runsaasti, yhteensä 444 tapaamista, neuvottelua tai kokousta on toteutunut vuoden aikana. Yrityskäyntejä on toteutettu 46. Koulutusneuvontapalvelua on jatkettu yhdessä Ekamin kanssa (puhelinpalvelu asiakkaille sekä ohjaaville työntekijöille). Työllisyystilanne ja työllistämistoimet Kotka-Haminan seudulla työttömyys on pysynyt viimeiset vuodet valtakunnallista tasoa huomattavasti korkeammalla. Vuoden 2013 keskimääräinen työttömyysaste oli seudulla 14,89 %. Työttömyysaste Kotkassa 2013 joulukuun lopussa oli 19,3 %. Nuoria, alle 25-vuotiaita, työttömiä oli 628 henkilöä. Työttömät työnhakijat Työttömien työnhakijoiden keskimääräinen lukumäärä on kasvanut tasaisesti. Vuonna 2006 Kotkassa oli keskimäärin työtöntä työnhakijaa kuukaudessa. Tämän vuoden joulukuun lopun tilanne on työtöntä henkilöä kuukaudessa, kasvuprosentin ollessa 13 % verrattuna edelliseen vuoteen. Työttömistä miehiä oli noin 59 % ja naisia 41 %. Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömien määrä on joulukuun lopussa 628. Vuoden 2012 lopussa nuorten alle 25-vuotiaiden työttömien määrä oli 551. Yli 50-vuotiaiden työttömien määrä on pysynyt melko tasaisena tähän vuoteen saakka, jolloin siinä

31 34, SOTELA :00 / Pykälän liite: Sotela 2013 tilinpäätös(listaversio) 22 oli lähes 100 henkilön lisäys. Tämän ikäryhmän työttömyys kasvoi 11 % vuosien välillä. Ikäryhmän työttömiä oli vuonna 2013 keskimäärin 1 641/kk. Kelan passiivisen työmarkkinatuen maksuosuus Kotkan kaupungin maksama Kelan työmarkkinatuen kuntaosuus ja siihen liittyvien työnhakijoiden määrä on kasvanut voimakkaasti viimeisten kahden vuoden aikana. Maksuosuus on kaksinkertaistunut vuoteen 2008 verraten ja keskimääräiset hakijat/kuukausi samalla aikavälillä ovat nousseet n. 21 %. Maksuosuuden tarkastelussa tulee huomioida vuoden 2012 perusturvan korotus sekä vuotuiset indeksikorotukset. Kelan passiivisen työmarkkinatuen keskimääräiset asiakasmäärät/kk ovat kehittyneet vuosittain seuraavasti: Keskimäärin/kk Kelalle maksettava passiivisen tuen maksut ( ) ovat muuttuneet: vuodessa Kelan tilaston mukaan Kotkan aktivointiaste on alle 500 päivää työttömänä olleiden kohdalla pysynyt vakiona (n. 30 %), mutta yli 500 päivää työttömänä olleiden osalta se on laskenut vuoteen 2011 verraten lähes 5 %. Nuorten työpajat ja etsivä nuorisotyö Etelä-Kymen ammattioppilaitos Ekamin Rannikkopajat toteuttivat nuorten, alle 30-vuotiaiden työpajapalvelua, etsivää nuorisotyötä sekä starttipajatoimintaa sopimuksen mukaisesti. Pajoille ohjautui 259 kotkalaista nuorta, joista palkkatuella oli 94 nuorta. Sijoittumiset heti pajajakson jälkeen ovat alueen huonon työllisyystilanteen vuoksi laskeneet, mutta pidemmällä aikavälillä sijoittumiset koulutukseen ja muuhun palveluun ovat lisääntyneet. Alkuvuoden 2013 aikana asiakasmäärät ovat toteutuneet tavoitteiden mukaisesti. Vuoden 2013 painopisteenä on kouluyhteistyön lisääminen ja syventäminen, minkä kautta pajatyöskentelyn opinnollistamista on kehitetty. Etsivä nuorisotyö Finders palveli kaikkiaan 127 kotkalaista nuorta. Finders on tehostanut vuoden aikana toimintansa markkinointia laajoille yhteistyöverkostoilleen. Aikuisten työpajat Vuonna 2013 aikuisten työpajoilla on ollut yhteensä 109 eri henkilöä. Molemmilla pajoilla keskimääräinen asiakasmäärä kuukausitasolla on ollut lähes vaadittu 15 asiakasta. Maahanmuuttajien osuus kaikista asiakkaista oli 61 % eli enemmän kuin minimivaatimus. Asiakkaiden pajoille saamiseen vaikutti työkokeilun lakimuutos, jolloin sama asiakas ei voinut välttämättä olla pajalla kuin 1-2 kk ja uusia asiakkaita ei aina ohjautunut palveluihin. Tukityöllistäminen Tukityöllistämisen volyymi on laskenut vuoden 2011 jälkeen merkittävästi (2011 työllistettynä oli 218 henkilöä). Tähän vuoteen verraten (2013 työllistettynä oli 79 henkilöä) tukityöllistetyt ovat vähentyneet n. 64 %. Myös nuorten osuus on pudonnut, vaikkakaan se ei ole ollut koskaan merkityksellisen suuri. Työllisyystoimien painopistettä on siirretty kuntouttavaan työtoimintaan. Kuntouttava työtoiminta Kaupungin omia kuntouttavan työtoiminnan paikkoja on yritetty lisätä viimeisten vuosien aikana. Toiminnassa otettiin käyttöön v käytäntö, jossa valtionosuusraha (10,09 /henkilö/toimintapäivä siirretään työhyvinvointiin käytettäväksi yksiköille, joissa työtoiminta-asiakkaita on ollut. Vuonna 2011 valtionosuuksia siirrettiin toimipisteille n ja vuonna 2013 yhteensä n Kaupungin paikoille saatiin lisää asiakkaita aina keväälle 2013 asti, mutta syksyllä 2013 asiakkaita ei ohjautunut työtoimintapaikoille, kuin puolet alkuvuoden volyymistä.

32 34, SOTELA :00 / Pykälän liite: Sotela 2013 tilinpäätös(listaversio) 23 Kuntouttavaa työtoimintaa ostettiin 13 eri yhteisöltä. Tavoitteena oli ostaa n työtoimintapäivää. Tavoitteesta jäätiin yli1 000 päivää. Käyttöastessa näkyi asiakasohjauksen ongelma sekä TEtoimistossa että työvoiman palvelukeskuksessa. Kuntouttavan työtoiminnan asiakaita oli vuoden aikana 324. Kuntalisä yhdistyksille ja yrityksille Vuonna 2013 yhdistysten kuntalisää varattiin ja siitä käytettiin n. 92 %. Kuntalisää käytti 12 yhdistystä. Kuntalisän avulla yhdistykset työllistivät 36 henkilöä. Kuntalisäsäännöt uudistettiin alkaen. Uudistuksen tarkoituksena oli auttaa yhdistyksiä työllistämään henkilöitä myös toisen vuoden tuella niin, että henkilöiden työssäoloehto saataisiin täyttymään. Tähän tarkoitukseen kuntalisää on myönnetty muutamia. Kokeiluna tarjottiin myös yrityksille mahdollisuus hakea kuntalisää yli 500 pv työttömänä olleiden henkilöiden työllistämiseen. Yrityksiltä ei tullut vuoden aikana yhtään hakemusta. Sosiaalitakuu Toimeentulotukipäätöksistä keskimäärin 88 % on annettu alle 7 vuorokaudessa. Keskimääräinen käsittelyaika oli 3,3 päivää. Käsittelyaikojen vaihtelu oli merkittävää erilaisina ruuhka-aikoina. Lastensuojeluilmoituksista määräajassa käsiteltiin 89,9 % eli 10,1 % myöhässä. Keskimäärin lastensuojelutarpeen selivtys aloitettiin noin kolmessa päivässä. Vammaispalveluissa yhteydenotot asiakkaisiin eivät ole toteutuneet 7 vrk kuluessa, muutoin päätökset tehtiin määräajassa. Määräaikojen toteuttaminen onnistui osin aikaisempaa heikommin, mikä on selvä riskitekijä toiminnassa. Sosiaalityön palvelualue Toimeentulotuki Toimeentulotukiruokakuntien määrä oli noussut edellisestä vuodesta n. 3,2 % (4 462 > 4 603). Toimeentulotukihakemuksia käsiteltiin , näistä 14 % eli sähköisen hakemuksen perusteella. Sähköistä hakemusta käytti 15,6 % toimeentulotuen asiakkaista. Lastensuojelun avohuolto (sosiaalityö) Tavoitteena oli, että lastensuojelun avohuollon asiakkaita olisi alle 8 % ikäluokasta. Avohuollon asiakkaita oli 957 eli 9,8 % ikäluokasta (957/9786). Vuonna 2012 avohuollon asiakkaita oli 883 eli 9 % ikäluokasta (883/9861). Lastensuojelun avohuollon asiakkaiden määrä oli noussut 8,3 %. Lastensuojeluilmoituksia oli 728 ja pyyntöjä lastensuojelutarpeen selvittämiseksi 28 eli yhteensä 756. Nousua edellisestä vuodesta 8,9 % (694 > 756). Lastensuojelun asiakkuudessa on ollut yhteensä 987 lasta. Nousua edellisestä vuodesta 8,5 % (910 > 987). Lastensuojelun asiakkuudessa olevia lapsia oli 59/aluesosiaalityöntekijä. Lapsiperhetyö Tavoitteena oli, että lastensuojelun avunpyyntöihin kyetään vastaamaan. Kaikkiin lastensuojelun pyyntöihin on pystytty vastaamaan. Ilman apua on jäänyt 19 muuta yksittäistä pyyntöä. Sovittuja käyntejä eri syistä peruttu 41 kertaa. Lapsiperhetyön tavoitteena oli jatkaa äiti- ja lapsikerhotoimintaa moniammatillisen yhteistyönä. Toiminta on jatkunut yhteistyössä mm. seurakunnan ja varhaiskasvatuksen kanssa. Äiti- ja lapsikerhoista Mussukassa oli 43 ja perhekahvila Velhossa 19 sellaista toimintapäivää, joissa lapsiperhetyö oli mukana. Kävijöitä oli 585, joista 264 aikuista ja vuotiasta lasta. Koko perheen kuntoutusjaksolla Pikku-Villassa on ollut vuoden aikana viisi koko perhettä ja lisäksi muutama lapsi on ollut vuorokausihoidossa (kymmenestä eri perheestä). Heinäkuussa Pikku- Villassa oli kahden perheen lapset päivähoidossa, koska muutakaan palvelua ei kaupungissa ollut tarjota. Varhaisen tuen kehittämisessä on tehty tiivistä yhteistyötä Vatupassin ja uuden perhepalvelupäällikön kanssa.

33 34, SOTELA :00 / Pykälän liite: Sotela 2013 tilinpäätös(listaversio) 24 Nuorisoryhmä Nuorten matalan kynnyksen palvelua sai vuoden aikana 56 perhettä. Nuorten sukupuolijakauma oli 23 poikaa ja 33 tyttöä. Poikien ongelmat liittyivät ihmissuhteisiin, kouluun liittyviin asioihin, passiivisuuteen, masentuneisuuteen ja itsenäistymisvaikeuksiin. Tyttöjen ongelmat liittyivät rajattomuuteen, kapinointiin, kouluun liittyviin asioihin, ihmissuhderistiriitoihin, masentuneisuuteen ja itsenäistymiseen. Syksyn myötä vanhemmat erottuivat entistä selvemmin omana asiakasryhmänään, ja aktiivisten asiakkaiden kokonaislukumääräksi tuli 70. Vanhempien esille tuomina ongelmina korostuivat perheen sisäinen vuorovaikutus, erotilanteet, uusperheisiin liittyvä problematiikka sekä nuoren murrosikään liittyvät kysymykset. Matalaan kynnykseen ohjaavia yhteistyökumppaneita olivat koulukuraattorit, terveydenhoitajat, perheneuvola, nuorisopsykiatrian poliklinikka ja etsivä nuorisotyö Finders. Sosiaalisen median merkitys nuorten kanssa tehtävässä työssä oli edelleen suuri. Nuorten matala kynnys tasasi asiakasvirtoja Nuorisoryhmän erityisperhetyöhön ja vapautti resursseja paneutumaan entistä tehokkaammin pitkäkestoisen työn tarpeessa olevien asiakkaiden hoitamiseen Intensiiviperhetyön toiminta vakinaistettiin vuoden 2013 alusta. Vuoden aikana oli intensiiviperhetyön asiakkaana 19 nuorta perheineen. Intensiiviperhetyö on lastensuojelutarpeen selvityksen aikana tehtävä tehokas interventio. 90 %:n osalta intensiiviperhetyön asiakkaista vältettiin pitkäaikainen sijoitus. Erityisperhetyö Vaikka nuorten matala kynnys ja intensiiviperhetyö ovat tasoittaneet erityisperhetyöhön ohjautuvaa asiakasvirtaa, on pidempiaikaiseen erityisperhetyöhön ollut pahimmillaan jonossa 11 perhettä. Asiakkaita erityisperhetyöhön ohjaavat tahot ovat olleet pääasiassa lastensuojelun aluesosiaalityöntekijät ja oppilashuolto. Erityisperhetyöhön ohjautuneiden asiakasperheiden ongelmat ovat entistä monimuotoisempia ja asiakkaaksi on ohjautunut entistä enemmän monilapsisia perheitä. Erityisperhetyön kokonaisasiakasmäärä on pitkään ylittynyt tavoitetasosta, joka on määritelty optimaaliseksi työn vaikuttamiskeinojen kannalta. Ongelmina painottuivat kasvatuskysymykset, perheen sisäiset vuorovaikutusongelmat, voimakkaan murrosiän haasteet, nuorten päihteiden käyttö, karkailu, rikosalttius ja em. ongelmien kanssa samanaikaisesti koulunkäyntiin liittyvät ongelmat. Erityisperhetyötä on priorisoitu vastaamaan pääsääntöisesti kodin ulkopuolisten sijoitusten ehkäisemiseen. Ohjautumista opetustoimesta on tarkennettu vain kuraattorien tekemäksi. Vuoden 2013 aikana asiakkaina olleista 266 lapsesta sijoitettiin pidempiaikaisesti kodin ulkopuolelle kaksi nuorta. Erityisperhetyön asiakasmäärä on vähentynyt yhdellä vuodesta Nuorisoryhmän yhteydessä toimivaan joustavan perusopetuksen ryhmän (Topparoikkakoulu) korostui edelleen se, että asioiden hoidon keskittämisellä (erityisperhetyö ja koulunkäynti) pystyttiin vastaamaan hyvinkin haasteellisten nuorten ja heidän perheidensä ongelmiin. Oppilaaksi ottamisen edellytyksenä on perheen asiakkuus erityisperhetyössä. Toiminnan piirissä oli vuoden aikana yhteensä 18 nuorta. Kevätlukukauden lopussa sai kahdeksan nuorta peruskoulun päätökseen ja kaikki nuoret hakivat kevään yhteishaussa jatkokoulutukseen. Elokuussa 2013 aloittaneeseen ryhmään oli enemmän tulijoita kuin sinne voitiin ottaa. Syksyllä tarkennettiin opetustoimen johdon kanssa oppilaaksi ottamisen perusteita. Nuoret rikoksentekijät Kotkalaisten nuorten tekemät rikokset ovat vähentyneet pitkällä aikavälillä. Nuorisoryhmään keskitetyn nuoriin rikoksentekijöihin liittyvän työn pääasiallinen tavoite on liittynyt tiiviiseen ja tehokkaaseen rikoksesta epäillyn nuoren ja hänen perheensä tilanteen selvittämiseen sekä nuorten rikosten uusimisen ehkäisemiseen. Rikoslainsäädäntöön ja prosessioikeuteen liittyvä asiantuntijuuden keskittäminen on lisännyt työn tehokkuutta ja säästää lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden resurssia. Nuorten tukiasuntotyö Tukiasuntotyössä oli vuoden aikana asiakkaana 59 nuorta. Näistä 37 oli tukiasunnossa ja omissa asunnoissa tuetusti asuvia sekä kartoitusvaiheessa olevia nuoria. Luvussa on mukana kaksi nuorta, jotka asuivat omassa vuokra-asunnossa ja joille tuotettiin palvelut ostopalveluna (toisen kunnan jälkihuollossa olevia nuoria). Sosiaaliohjaukseen ohjautuneet asiakkaat (22) olivat pääasiassa tukiasunnoissa asuvien nuorten kavereita, joille tukiasuntonuoret olivat suositelleet asioiden selvittelyä. Tukiasuntotoiminnassa korostui mielenterveysongelmista kärsivien nuorten asioiden hoito. Myös nuorten vanhempien kanssa tehtävässä työssä korostuivat mielenterveysongelmaiset van-

34 34, SOTELA :00 / Pykälän liite: Sotela 2013 tilinpäätös(listaversio) 25 hemmat. Koko vuoden aikana oli poikkeuksellisen paljon tukiasuntoihin tarjolla olevia nuoria. Pienimmilläänkin jonossa oli 11 nuorta. Vuoden lopussa aloitettiin yhteistyö nuortenyhteisö Koivulan kanssa asumisvalmennuksen ja tukiasuntotyön intervallipaikkojen kehittämiseksi. Kehittämistoiminta käynnistyi heti ja ensimmäiset nuoret saatiin Koivulaan jo vuoden lopussa. Nuorten jälkihuoltotyö Nuorisoryhmässä käynnistettiin nuorten jälkihuoltotyön kokeilu- ja kehittämistoiminta. Jälkihuoltotyöhön irrotettiin yksi työntekijä (tukiasuntotoiminnan ohjaaja). Ajalla asiakkaana on ollut 23 nuorta, mikä kertoo jälkihuoltotyön tarpeesta. Jälkihuoltotyöllä on tavoitettu ja kyetty auttamaan sellaisia nuoria, jotka päihde- tai mielenterveysongelmien vuoksi eivät ole olleet motivoituneita tai kykeneviä ottamaan vastaan minkäänlaisia tukitoimia, joita heille lastensuojelulain perusteella on ollut kuitenkin velvoite järjestää. Sijaishuolto Kodin ulkopuolelle sijoitettavien lasten määrä saisi tavoitteen mukaan olla enintään 1,6 %:a ikäluokasta vuoden lopun tilanteessa oli kodin ulkopuolelle sijoitettu 135 lasta eli 1,4 % ikäluokasta (9786). Vuotta aiemmin määrä oli 133. Tavoitteena on myös, että perhehoidon osuus olisi yli 71 %, mutta osuus jäi 60 %:iin. Valtakunnallisesti Kotkan perhehoitopainotteisuus on kuntien kärkeä ja vuonna 2012 perhehoidossa oli keskimäärin 50 % sijoitetuista lapsista. Perhehoidossa olevien lasten määrä pysyi ennallaan, mutta sijoitustarpeet painottuivat nuoriin, joita ei kyetty sijoittamaan perheisiin. Hoitovuorokausista tuotettiin perhehoitona ja laitoshoitona. Perhehoitopainotteisuuden lisäämiseksi käynnistettiin nuorten perhehoidon ja lyhytaikaisen perhehoidon kehittäminen. Tavoitteena oli myös vähentää erityisen vaativan laitoshoidon ostopalveluja. Tähän tavoitteeseen ei päästy. Ostopalveluvuorokausien tavoitteena oli alle 4 380, mutta niitä oli Loppuvuonna Nuortenyhteisö Koivulaan sijoitettiin lähes yhtaikaa useita nuoria. Näiden sijoitusten avulla ostopalvelujen kasvu saatiin taittumaan ja kaikkea ostoja varten saatua lisämäärärahaa ei jouduttu käyttämään. Säästösyistä lasten ja nuorten vastaanottoyksiköt (Taimela ja Kotomäki) yhdistettiin kesällä kuukauden ajaksi (säästö ) Vuoden aikana sijoitettuna olleiden lasten määrä oli kaikkiaan 206, kun vuonna 2012 sijoitettuja lapsia oli vuoden aikana 223. Perhehoidossa on ollut kuusi lasta enemmän kuin vuosi sitten (97 > 103). Perhehoidon myynti muille kunnille on kasvanut kahdella paikalla (10,5 >12,5). Tukikeskus Villa Jensen Vuoden aikana on ollut enemmän yksittäisiä asiakkaita kuin perheitä ja tukijaksot ovat olleet aiempaa lyhyempiä. Hätäkeskuksesta tulleet lastensuojeluilmoitukset perheväkivaltatilanteista ovat lisääntyneet. Puhelinyhteydenottojen yleisimmät syyt olivat elämänkriisi, lastensuojelu ja huoli läheisestä. Turva-asumisessa yleisimmät taustasyyt olivat elämänkriisi, lastensuojelu ja perheväkivalta. Päihdehuolto Päihdehuollon erityispalvelut ostettiin edelleenkin pääosin A-klinikkasäätiön Itä-Suomen palvelualueen Kotkan toimintayksiköiltä. Avohoitoasiakkaiden ja käyntien määrä väheni n. 6 % edellisestä vuodesta (asiakkaat >1 177, käynnit > ). Katkaisuhoidossa hoitovuorokaudet vähenivät selvästi (17 %), koska yksikössä on ollut remontin vuoksi aiempaa vähemmän paikkoja käytössä (3 055 > vrk). Myös selviämisaseman hoitovuorokaudet vähenivät noin viidenneksellä (576 > 456). Nepparihoidossa (kuntouttava katko) hoitovuorokausia oli v Vuodelle 2013 tavoitteeksi asetettiin 600 hoitovuorokautta ja se ylittyi ja hoitovuorokausia oli 713. Päihdehuollon asumispalveluissa sitä vastoin hoitovuorokaudet hieman lisääntyivät (7015 > 7100).

35 34, SOTELA :00 / Pykälän liite: Sotela 2013 tilinpäätös(listaversio) 26 Työvoiman palvelukeskus Väylä Kotkan keväällä 2012 tekemän henkilöstösiirron eli lisäpanostuksen odotettiin tuovan toimintaan tehokkuutta ja asiakasvirtojen odotettiin myös lisääntyvän asiakastyötä tekevän henkilöstön kasvettua. Näin tapahtuikin, kuten alla olevasta taulukosta selviää. Vuoden 2013 lopussa asiakasmäärä oli 589, jossa on kasvua edelliseen vuoteen 12,4 %. Asiakasmääriin vaikuttaa tilanne työmarkkinoilla sekä erilaisten tukitoimien mahdollisuus. Lisäksi työvoiman palvelukeskuksen toimintatapojen kehittämistarpeet sekä TE-hallinnon uudistus vuoden 2013 alussa näkyvät etenkin alkuvuoden asiakasmäärissä. TE-hallinnon uudistuksen myötä työvoiman palvelukeskuksella ei ollut enää yhteistä johtajaa. Kotkan kaupunki palkkasi vakinaisen työvoiman palvelukeskuksen johtajan alkaen. Etelä- Kymenlaakson kunnat maksavat johtajan kustannuksista osuuden asukasluvun mukaisessa suhteessa. Kaakkois-Suomen työvoiman palvelukeskuksille nimettiin syksyllä yhteinen ohjausryhmä kehittämään toimintaa sekä yhdenmukaistamaan sitä. Vammaistyön palvelualue Kehitysvammaisten asumisen palvelurakenne muuttui vuoden 2013 aikana. Aittapolun 15- paikkainen ryhmäkoti valmistui marraskuussa. Ryhmäkodin autetun asumisen palvelut kilpailutettiin, palvelun tuottaa Coronaria Oy. Laitoshoidon asiakkaiden määrä on puolittunut vuoden aikana (tammikuussa 34 asiakasta, joulukuussa 17 asiakasta) Vastaavasti asumispalveluiden asiakasmäärä on kasvanut. Laitoshoidon purku jatkuu alueellisen suunnitelman mukaisesti. Suunnitelmaa on täsmennetty yhdessä Carean kanssa. Kotka on mukana ARA:N ja Kehitysvammaliiton Arjen Keskiössä hankkeessa yhtenä pilottikuntana. Hankkeessa Kotka on kehittänyt uudenlaista tuetun asumisen mallia. Kehitysvammaisten asumispalveluja ostetaan kuntayhtymän lisäksi 13 eri palveluntuottajalta. lisäksi vaikeavammaisten asumispalvelua ostetaan 15 eri palveluntuottajalta. Erityisesti vaikeavammaisten osalta kyse on pääasiassa yksittäisistä paikoista eri puolilla Suomea asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaan. Kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminta kilpailutettiin. Työ- ja päivätoiminnan asiakasmäärissä ei ole tapahtunut suuria muutoksia, samoin toiminta on jatkunut pääasiassa entisenlaisena. Kehitysvammaisten työllistyminen avoimille työmarkkinoille oikeisiin työsuhteisiin on kehittämisen kohteena kymenlaakson alueella. Vaikeavammaisten osalta henkilökohtaisen avun asiakasmäärät ja kustannukset jatkoivat kasvuaan. Asiakasmäärä lisääntyi 40 %:lla vuoden aikana, kustannukset nousivat lähes samassa suhteessa. Henkilökohtaisen avun ostopalveluiden määrä on jatkuvassa nousussa, koska lisääntyvissä määrin asiakkaina on henkilöitä, jotka eivät itse kykene toimimaan työnantajina. Henkilökohtaisen avun palveluseteli saatiin käyttöön vuoden 2014 alusta. Yhteistyötä henkilökohtaisen avun keskuksen kanssa on tehostettu, jotta keskus palvelisi paremmin myös kotkalaisia asiakkaita. Kuljetuspalveluiden asiakasmäärä on lievässä kasvussa. Vaikeavammaisten kuljetuspalveluita varten perustettiin oma tilausnumero, jonka kustannukset maksaa jatkossa kaupunki. Omaishoidon tuen piirissä olevien osuus on hieman kasvanut. Lyhytaikainen perhehoito omaishoidon vapaiden järjestämisessä on yleistynyt. Perhehoidon koordinointi ja valmennus siirtyi Socomilta kuntiin. Muiden palvelujen osalta asiakasmäärissä ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Vammaistyön sähköinen asiointi otettiin käyttöön loppuvuodesta. Sosiaalityöntekijöiden ja vammaispalveluohjaajien tehtäviä on uudelleenjärjestelty paremman asiakasohjautuvuuden ja palvelutason varmistamiseksi.

36 34, SOTELA :00 / Pykälän liite: Sotela 2013 tilinpäätös(listaversio) 27 Maahanmuuttajatyön palvelualue Uusi Etelä-Kymenlaakson kotouttamisohjelma vuosille on hyväksytty vuoden 2013 aikana kaikissa seudun kuntien valtuustoissa. Suunnitelman mukaisesti on perustettu seudullisen maahanmuuttajatyön koordinaattorin tehtävä ja 1.3. on aloitettu seudullinen maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjaus ja neuvontapalvelu, Virkaneuvo. Seudullisesti on koottu alueen kotoutumiskoulutusta antavat tahot ja heidän koulutustarjontansa, samoin kolmannen sektorin ja seurakuntien kielen oppimiseen tai harjoitteluun kohdistuvat toiminnot. Alulle on laitettu myös seudullisen maahanmuuttotoimikunnan kokoaminen ja maahanmuuttajafoorumin perustaminen. Sopimus seudullisten palvelujen kustannusten jakamisesta on valmisteilla. Maahanmuuttajille tarjottavien palvelujen kartoitus on aloitettu seudullisesti. Alueellisesti järjestettiin yksi kotoutumiseen liittyvä seminaari, jonka tarkoituksena oli koota yhteen niin viranomaistoimijoita kuin kolmannen sektorin toimijoita. Tilaisuus oli suosittu, 67 osallistujaa ja 11 näytteilleasettajaa: Virkaneuvo, Monikulttuurinen toimintakeskus Mylly, Ev. lut. seurakuntayhtymän vapaaehtoiset, Rodnik ry Haminasta, Yksillä purjeilla -hanke, Civet -hanke Ekamista, Kotkan korttelikotiyhdistys, Ekamin opetusdemo, Pakolaisavun Kasvokkain -hanke, Palmenian Kouvolan yksikön Vapaaehtoistyön portfolio -hanke ja Cursor Oy. Valtakunnallisesti ja alueellisesti maahanmuuttajatyön palvelualue on ollut edustettuna työ- ja elinkeinoministeriön kotouttamisen osaamiskeskusta suunnittelevassa työryhmässä ja ELYkeskukseen perustetussa maahanmuuttoasiain jaostossa. Maahanmuuttotoimisto Maahanmuuttotoimiston asiakasmäärä oli vuoden vaihteessa 307 henkilöä, 161 perhekuntaa. Uusia asiakkaita tuli vuoden aikana yhteensä 136 henkilöä, heistä 13 tuli kiintiöpakolaisena,16 perheen yhdistämisen kautta, omaehtoisia muuttajia oli 23 ja vastaanottokeskuksesta kuntaan siirtyneitä oli yhteensä 84 henkilöä. Kotoutumisajalla olevista henkilöistä 37 muutti toiseenkuntaan. Kotoutumisajalla olevat asuivat vuodenvaihteessa seuraavasti: Y-säätiön asunnoissa 23 perhekuntaa, Kotkan Asuntojen asunnoissa 31 perhekuntaa ja muilta vuokratuissa (yksityiset henkilöt/yhteisöt) 94 perhekuntaa. Kotoutumisen ostopalvelut Talousarviossa hyväksytyt, kotoutumiskoulutukseen suunnatut määrärahat on käytetty samoin kuin edellisenä vuonna: Kymenlaakson opistossa on toteutettu 2 alkeiskurssia, 2 peruskurssia ja 4 jatkokurssia kestoltaan 4 kk sekä lisäksi rahoilla on palkattu opettaja 2 x 2 kk:n ajaksi pitämään ABC kurssia luku- ja kirjoitustaidottomille (10 henkilöä) nuorisotalo Greipissä sekä kotiäideille (6 henkilöä) avoimen päiväkodin tiloissa. Kesän aikana toteutettiin myös kaksi 2 kk:n peruskurssia Kymenlaakson opiston kanssa. Monikulttuurikeskus Myllyltä on ostettu lähiympäristöön tutustuttavia palveluita sekä yhteistyössä Kotka-Kymi seurakuntayhtymän, Unicefin, SPR:n ja Myllyn kanssa järjestetty rasismin vastaisen viikon tapahtuma Kotkan konserttitalolla. Tapahtumaan osallistui 320 henkilöä. Lisäksi Vapaaseurakunnalle on myönnetty avustusta kansainvälisten iltojen toteuttamiseksi. Seudulliset palvelut / Virkaneuvo Virkaneuvo on perustettu Etelä-Kymenlaakson seudullinen maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjaus- ja neuvontapalvelu, joka jatkaa Minfo-hankkeessa aloitettua toimintaa. Sen tarkoitus on antaa ohjausta ja neuvontaa muutettaessa ulkomailta Etelä-Kymenlaakson alueelle mm. rekisteröitymiseen, työnhakuun, opiskeluun, asumiseen, terveyteen ja sosiaalisiin etuuksiin liittyvissä asioissa. Virkaneuvoon ei synny asiakkuuksia, vaan sen tehtävänä on tunnistaa palvelutarpeita, ohjata asiakkaita heille kuuluvien palvelujen piiriin, antaa neuvontaa suomalaisessa yhteiskunnassa toimimisesta ja avustaa mm. lomakkeiden täyttämisessä. Virkaneuvossa on myös laaja valikoima esitteitä eri kielillä. Palvelu on suunnattu erityisesti muille kuin pakolaistaustaisille maahanmuuttajille, esim. työn tai perhesiteiden perusteella tulleille ja paluumuuttajille. Neuvontapalvelu on tarkoitettu myös alueen viranomaisille.

37 34, SOTELA :00 / Pykälän liite: Sotela 2013 tilinpäätös(listaversio) 28 Virkaneuvoon tuli yhteensä yhteydenottoa, joista oli asiakkailta ja 89 viranomaisilta. Eniten neuvontaa annettiin venäjäksi. Kysytyimmät aihealueet neuvonnassa olivat yleisen neuvonnan lisäksi sosiaalitoimistoon, Kelaan ja raha-asioihin liittyvät asiat. Myös asumiseen liittyvissä asioissa annettiin paljon neuvontaa. Virkaneuvon elokuussa 2013 perustetuilla facebook -sivuilla oli avattu tiedostoja ja nettisivulinkkejä n kertaa. Varsinaisia muutoksia ei neuvonnan palvelusisällöissä ollut. Toiminta aloitettiin 1.3. ensin yhden neuvojan voimin. Huhtikuussa aloitti toinen neuvoja Cursorin (seutuvaliokunnan) myöntämällä projektirahoituksella. Vuodenvaihteessa vakituisia palveluneuvojia oltiin parhaillaan rekrytoimassa. Seudullisen työn merkittävimpänä riskinä lienee palvelun käyttäjien epätasainen sijoittuminen Etelä-Kymenlaakson alueelle. Kuntien viranomaisten tulisikin ottaa neuvontapalvelu käyttöön selkeästi tunnistettuna osana omaa organisaatiota. Tämän eteen tehdään jatkuvasti töitä, käyttäen eri tiedotuskanavia. Palveluneuvonta laajalla alueella vaatii organisoitua jalkautumista kuntiin (puhelin- ja sähköisen viestinnän lisäksi). Tätä varten on Virkaneuvossa olemassa konsepti palvelun tuottamisesta ja palvelun tarjoamisesta ollaan laatimassa sopimukset kustannusten jakautumisesta kuntien kesken. Virkaneuvon palveluun hakeutuu eniten venäjänkielisiä henkilöitä. Tärkeänä tavoitteena on saavuttaa myös muita kieliryhmiä enenevissä määrin. Maahanmuutto, pienistä vuosivaihteluista huolimatta on edelleen voimakasta Etelä-Kymenlaaksossa. Virkaneuvon palvelulle on selkeä tilaus, sillä alueelle muutetaan paljon työn ja perhesiteiden perusteella, suurimpien kieliryhmien ollessa venäjän- ja vironkieliset. Tehokas alkuvaiheen ohjaus ja neuvonta edesauttaa henkilöiden nopeaa sopeutumista ja parantaa asiakkaiden hyvinvointia. Hyvin toteutettu alkuvaiheen palvelu ehkäisee myös asiakkaan kiertelyä palvelusta toiseen ja vapauttaa muiden viranomaisten resursseja tehdä omaa työtään tehokkaammin, myös maahanmuuttajia palvellen silloin, kun palveluohjaus on onnistunutta ja oikea-aikaista. Tulkkikeskus Kotkan kaupunki solmi joulukuussa 2012 yhteistyösopimuksen Kouvolan kaupungin kanssa tulkkikeskuksen toiminnan järjestämiseksi. Käytännössä yhteistyö tarkoitti sitä, että Kouvolan kaupungin palkkaamana Kotkan tulkkikeskuksen toimistohenkilöstön määrä kasvoi yhdellä työntekijällä. Vuonna 2013 Kouvolan maahanmuuttajapalveluiden ja muiden Kouvolan kaupungin yksiköiden tulkkitilauksien osuus oli n. 40 % koko tulkkikeskuksen välittämistä tulkkauksista. Vuosi on ollut vilkasta myös muiden tilaajien osalta, sillä tulkkauksien määrä kasvoi yhteensä 64 % verrattuna edelliseen vuoteen. Tulkkaustunteja (sisäiset ja ulkoiset) v > h ja v > h. Tilan käydessä ahtaaksi Kuntalassa muutti tulkkikeskus uusiin tiloihin helmikuussa Pelastuslaitoksen 3. kerroksessa sijaitseva, kokonaisuudessaan tulkkikeskuksen käyttöön tullut siipi tarjosi hyvät puitteet toiminnalle. Itse toiminta kuitenkin kärsi erilaisista syistä jatkuvasti poissaoloista ja henkilökunnan vaihdoksista. Kevään edetessä tulkkikeskusta kohtasi uudenlainen haaste joka oli Timmi- tulkkivarauskalenterin ja laskutusliittymän kokonaan uusiminen uuteen versioon. Pitkittynyt kehitystyö työllisti henkilökuntaa ja ohjelma oli täysin toimintavalmiina lukuisien tukipyyntöjen ja ehdotuksien jälkeen vasta syksyn loppupuolella. Laskutuskäytännön muutos tarkoitti uudenlaisen sisäisen laskun tarkastus käytäntöön siirtymistä. Kuvioon tulivat uudet tarkistuslistat jotka aiheuttivat kaupungin sisäisille tulkin tilaajille paljon kysymyksiä, Tulkkien kanssa kehitetty sähköinen kalenteri takaa nopean ja oikean tiedonkulun sekä tilauksien hoitamisen. Nykyinen laskutusjärjestelmä on sisäistetty hyvin ja saamme ohjelmalta kaiken irti joka takaa tehokkaan laskutuksen sekä ulkoisesti että sisäisesti. Vastaanottokeskus Vastaanottokeskuksen aikuispuolella oli keskusmajoituksessa keskimäärin 149 asiakasta/pv (150 paikkaa). Yksityismajoittuneita oli keskimäärin 25 asiakasta/pv. Koivulan ryhmäkodin toiminnassa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Keskimäärin asiakkaita oli 10/pv (14 paikkaa).

38 34, SOTELA :00 / Pykälän liite: Sotela 2013 tilinpäätös(listaversio) 29 Sammonkadun kiinteistön kunto aiheutti sen, että vuoden aikana aloitettiin suunnitella ns. hajasijoitusmalliin siirtymistä. Asia etenee vuoden 2014 aikana. Ohjaajien toimisto siirtyi kesällä Sammonkadulta Eteläiselle Karjalantielle. Lisäksi terveydenhuoltopalveluissa tapahtui paljon muutoksia, kun monet palvelut siirtyivät pois kaupungilta ja palveluita siirryttiin hankkimaan ostopalveluina yksityisiltä palveluntuottajilta. Asia heijastui molempiin yksiköihin. Mittarit ja tunnusluvut Tunnusluvut TP2011 TP2012 TA2013 TP2013 Väestötiedot, kohderyhmä vuotiaat asukkaat Kodin ulkopuolelle sijoitetut, vuotiaat lapset Suoritetavoitteet, asiakkuudet/ v Sosiaalityön asiakkuudet - Lastensuojeluasiakkaat Toimeentulotukiruokakunnat Päihdehuollon asiakkaat Kuntouttava työtoiminta Lapsiperhetyö (oma) Nuorisoryhmä ex. Erityisperhetyö Perhehoito Laitoshoito (oma) Kodin ulkopuolinen hoito/ laitosmainen (ostetut) Vammaistyön asiakkuudet Maahanmuuttotyön asiakkuudet pakolaisten erityispalveluasiakkaat turvapaikanhakijat Vastaanottokeskuspaikat Vaikuttavuus Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuus ,3 1,3 1,5 1,4 Pitkäaikaistyöttömien määrä (31.12.)

39 34, SOTELA :00 / Pykälän liite: Sotela 2013 tilinpäätös(listaversio) Tuloslaskelma Sosiaalihuolto Toteuma Toteuma Toteuma LTA 2013 Tot% 3 Toimintatuotot 30 Myyntituotot ,34% 32 Maksutuotot ,66% 33 Tuet ja avustukset ,32% 34 Muut toimintatuotot ,02% 3 Toimintatuotot ,49% 4 Toimintakulut 40 Henkilöstökulut ,48% 43 Palvelujen ostot ,07% 45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,25% 47 Avustukset ,43% 48 Muut toimintakulut ,47% 4 Toimintakulut ,34% ULK. TOIMINTAKATE ,71% 4S Sisäiset erät S8 Sisäiset tuotot ,76% S9 Sisäiset kulut ,38% 4S Sisäiset erät ,89% TOIMINTAKATE ,76% 6 Rahoitustuotot ja -kulut 60 Rahoitustuotot ja -kulut /0 6 Rahoitustuotot ja -kulut /0 VUOSIKATE ,76% 6S Sisäinen korko 7 Poistot ja arvonalentumiset SK Sisäinen korko /0 6S Sisäinen korko /0 70 Poistot ja arvonalentumiset ,04% 7 Poistot ja arvonalentumiset ,04% TULOS ,79% 7S Hallinnon vyörytykset SH Hallinnon vyörytykset /0 7S Hallinnon vyörytykset /0 Ylijäämä/Alijäämä ,52%

40 34, SOTELA :00 / Pykälän liite: Sotela 2013 tilinpäätös(listaversio) HENKILÖSTÖRESURSSIT Tunnusluvut TERVEYDENHUOLTO 1) Henkilöstömäärä yhteensä 342,1 367,9 370,3 2) HTV1 yhteensä 248,8 268,2 276,5 3) HTV2 yhteensä 300,6 319, VANHUSTENHUOLTO 1) Henkilöstömäärä yhteensä 634,3 639,9 572,6 2) HTV1 yhteensä 458,7 478, ) HTV2 yhteensä 562,6 584,4 547,6 SOSIAALIHUOLTO 1) Henkilöstömäärä yhteensä 280,6 273,6 280,7 2) HTV1 yhteensä 219,1 206,5 205,3 3) HTV2 yhteensä 265,4 246,1 245,7 1) Henkilöstömäärä yhteensä joulukuu/xxxx (vakinaiset, sijaiset ja määräaikaiset) 2) HTV1 = todellinen työpanos vuodessa, luvusta on vähennetty kaikki poissaolot myös lomat 3) HTV2 = maksettu työpanos vuodessa, luvusta on vähennetty vain palkattomat poissaolot

41 35, SOTELA :00 KH: 340/2014 Sosiaali- ja terveyslautakunnan talouden seuranta Sotela Valmistelija: Controller Maija Spännäri, puh Kaupunginhallitukselle annettavassa seurantaraportissa talouden toteutumasta ennuste sosiaali- ja terveyslautakunnan toimintakatteen ylittymisestä on 1,3 milj. euroa. Työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvu on edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan noin 23 % ja vuoden 2013 tilinpäätökseen nähden kasvu tarkoittaisi n. 5 milj. euron kustannusta. Tammi-helmikuun toteutuman perusteella ennusteeksi laskettu 4,5 milj. euroa, mikä ylittää määrärahan 1,3 milj. eurolla. Lisäksi lautakuntaa sitovan toimintakatteen ylittymisen riskeinä on mm. erikoissairaanhoidon kustannusten kehittyminen. Määrärahavaraus erikoissairaanhoidon ennakoihin on n. 1,5 milj. euroa laskutusta pienempi. Tammi-helmikuun tuotelaskutukseen nähden on Kotkan käyttö ollut kuitenkin ennakkoja vähäisempää, lähes 0,6 milj. euroa ja tämän kehityksen odotetaan jatkuvan edelleen. Carean tehostamistoimenpiteet ja Kotkan omat panostukset ja linjaukset Karhulan sairaalan toiminnan muuttamiseksi ovat keinoja, joilla pyritään saavuttamaan tasapaino talousarviossa olevan vajeen kattamiseksi. Lastensuojelun ja sijaishuollon selvitystyö on meneillään ja sen tuomia ratkaisuja pyritään saamaan nopeasti käytäntöön. Edelleen riskinä tällä hetkellä on budjetin ylittyminen ulkopuolisten sijoitusten osalta n. 0,8 milj. euroa. Vammaispalveluissa asiakasmaksujen tarkistukset, osittaiset palautukset edelliseltä vuodelta sekä laskutuskäytäntöjen muutokset tuovat paineita talousarviossa pysymiseksi, samoin vammaispalvelulain edellyttämät henkiökohtaisen avun järjestämiskustannukset. Vanhustenhuollossa lääkkeiden annosjakelusta kunnalle arvioidut kustannukset tarkentunut kevään aikana, tällä hetkellä arvio on n. 0,4 milj euroa, mikä aiheuttaa painetta toimintakatteessa pysymiselle. Alla olevassa tuloslaskelmassa on esitetty vertailu edellisen vuoden vastaavan ajankohdan toteutumaan. Joissakin erissä kustannusten jaksotukset poikkeavat toisistaan, jolloin vertailu on hankalaa. Esimerkiksi henkilöstösivukuluissa vuonna 2012 ei ole mukana eläkemenoperusteisia maksuja tammi-helmikuulta, minkä vuoksi muutos-% näyttää poikkeukselliselta.

42 35, SOTELA :00 KH: 340/2014 Toteuma EUR KS 2014 Tot% Sosiaali-ja terveyslautakunta Muutos Muutos% Toimintatuotot 300 Liiketoiminnan myyntituotot ,41% ,81% 4 Toimintakulut 308 Täyden korv.perust.saadut korv.valtiolta 310 Korvaukset kunnilta ja kuntayhtymiltä 313 Muut suoritteiden myyntituotot ,59% 0 / ,93% 0 / ,09% 0 /0 30 Myyntituotot ,49% ,02% 321 Terveydenhuollon maksut ,39% 0 /0 325 Sosiaalitoimen maksut ,97% 0 /0 329 Muut palvelumaksut ,90% ,02% 32 Maksutuotot ,91% ,11% 330 Tuet ja avustukset ,43% ,10% 33 Tuet ja avustukset ,43% ,10% 340 Vuokratuotot ,64% 0 /0 350 Muut toimintatuotot ,34% ,42% 34 Muut toimintatuotot ,20% ,36% TOIMINTATUOTOT ,02% ,73% 400 Palkat ja palkkiot ,54% ,19% 410 Henkilösivukulut ,52% ,47% 40 Henkilöstökulut ,43% ,26% 430 Asiakaspalvelujen ostot ,08% ,23% 434 Muiden palvelujen ostot ,03% ,80% 43 Palvelujen ostot ,56% ,45% 450 Ostot tilikauden aikana ,14% ,29% 45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,14% ,29% 470 Avustukset kotitalouksille ,07% 0 /0 474 Avustukset yhteisöille ,26% ,03% 47 Avustukset ,49% ,05% 480 Vuokrat ,53% ,23% 490 Muut toimintakulut ,31% ,83% 48 Muut toimintakulut ,23% ,02% TOIMINTAKULUT ,22% ,38% ULK. TOIMINTAKATE ,44% ,77% 4S Sisäiset erät S98 Sisäiset tuotot ,85% ,83% S8 Sisäiset tuotot ,85% ,83% S99 Sisäiset kulut ,01% ,26% S9 Sisäiset kulut ,01% ,26% ,39% ,10% TOIMINTAKATE ,41% ,74% Esittelijä: Ehdotus: Palvelujohtaja Jorma Haapanen Sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee talouden seurannan tiedoksi. Ei oikaisuvaatimusohjetta

43 36, SOTELA :00 SOTE: 310/2014 Vanhusneuvoston uuden jäsenen valitseminen Sotela Valmistelija: Hallinto- ja kehittämispäällikkö Sanna Koskimies, puh Vanhusneuvoston toimintasäännön mukaan kaupungin ja sen alueella toimivien eläkeläisjärjestöjen yhteistyöelimenä on vanhusneuvosto (KuntaL:n mukainen toimikunta). Vanhusneuvoston toimintasäännön 2 :n mukaan sosiaali- ja terveyslautakunta valitsee vanhusneuvostoon toimikauttaan vastaavaksi ajaksi yksitoista (11) jäsentä ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen. Eläkeläisjärjestöillä on vanhusneuvostossa viisi (5) jäsentä. Vanhusneuvoston jäsenistä kaksi jäsentä asetetaan sosiaali- ja terveyslautakunnan, yksi lasten ja nuorten palveluiden lautakunnan, yksi kulttuurilautakunnan, yksi liikuntalautakunnan ja yksi kaupunkisuunnittelulautakunnan ehdottamista henkilöistä. Sosiaali- ja terveyslautakunta valitsi vanhusneuvoston jäsenet kokouksessaan seuraavasti: Jäsenet Liisa Piri Niilo Alenen Raimo Vänskä Erkki Hänninen Jorma Ahvenainen Kimmo Nironen Pirkko Suuronen Marjatta Tuominen Mia Holmberg Risto Hokkanen Raili Helin Varajäsenet Marjatta Vainio Esa Tähti Ari Mussalo Pentti Kokko Anja Karjalainen-Öhman Seppo Eerola Anniina Haarala Tarja Bohm Mari Susi Tuula Valjus Pirkko Leskinen Kotkan eläkeläisjärjestöjen yhteistyötoimikunta on ilmoittanut kaupungille, että eläkeläisjärjestöjen edustaja Jorma Ahvenainen jää pois vanhusneuvoston toiminnasta. Hänen tilalleen neuvostoon ehdotetaan varsinaiseksi jäseneksi Anja Karjalainen-Öhmania ja tämän varajäseneksi Matti Hulkkosta. Vanhusneuvoston uusi kokoonpano on seuraava: Jäsenet Liisa Piri Niilo Alenen Raimo Vänskä Erkki Hänninen Anja Karjalainen-Öhman Kimmo Nironen Pirkko Suuronen Marjatta Tuominen Mia Holmberg Risto Hokkanen Raili Helin Varajäsenet Marjatta Vainio Esa Tähti Ari Mussalo Pentti Kokko Matti Hulkkonen Seppo Eerola Anniina Haarala Tarja Bohm Mari Susi Tuula Valjus Pirkko Leskinen Vanhusneuvoston jäsenten valitsemisessa on otettava huomioon tasaarvolain 4 :n vaatimukset toimielimen kokoonpanosta, jonka mukaan toi-

44 36, SOTELA :00 SOTE: 310/2014 mielimessä tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia. Esittelijä: Ehdotus: Palvelujohtaja Jorma Haapanen Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää valita Jorma Ahvenaisen tilalle vanhusneuvoston uudeksi jäseneksi Anja Karjalainen-Öhmanin ja tämän henkilökohtaiseksi varajäseneksi Matti Hulkkosen Kotkan eläkeläisjärjestöjen yhteistyötoimikunnan ehdotuksen mukaisesti. Ote: Vanhusneuvosto Kotkan eläkeläisjärjestöjen yhteistyötoimikunta Anja Karjalainen-Öhman Matti Hulkkonen Oikaisuvaatimusohje

45 37, SOTELA :00 SOTE: 1573/2013 Päivystyksen keskittämisen eteneminen Carean toiminnaksi Sotela Valmistelija: Avoterveydenhuollon johtaja Riitta Johannala-Kemppainen, puh Päivystyksen keskittämisestä on tehty useita suunnitelmia: Etelä- Kymenlaakson ensiapu ja sosiaalipäivystys (2008/2009), Hyvinvointipuisto tarveselvityksen (2010) ja hankesuunnitelman osana (2011), Kotkan kaupungin peruspalvelujen rakennevaihtoehdot (2012), NHG:n vetämien toimintamallityöryhmien esitykset (2012), päiväpäivystysselvitys, Kotkan terveysasemien päivystyshoidon keskittäminen Kymenlaakson keskussairaalaan (2012) sekä osana Carean sairaalan laajennusta ja peruskorjausta. Carean sairaalan laajennuksen yhteydessä päivystykselle tulee uudet tilat. Päivystyksen keskittäminen Carean toiminnaksi tapahtuu kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa päiväaikainen päivystys keskitetään keskussairaalaan tiloihin Kotkan omana toimintana lukien. Toisessa vaiheessa koko päivystystoiminta siirretään Carean vastuulle. Ensimmäinen vaihe. Päiväaikaisen päivystyksen keskittäminen keskussairaalan tiloihin Tilat päiväaikaiselle päivystykselle tulevat keskussairaalan nykyisen päivystysalueen yhteyteen sairaalan eteläpäätyyn. Tiloissa sijaitsee 7 vastaanottohuonetta, joista osa monikäyttöisiä mm. toimenpiteiden suorittamiseksi ja eristyspotilaiden hoitamiseksi. Tiloihin tulee kaksi huonetta, joissa kummassakin on 3 paikkaa tarkkailupotilaille. Odotustilana toimii nykyinen kirurgian ja sisätautipoliklinikan yhteinen odotustila. Tilaan järjestetään kameravalvonta. Tilat remontoidaan päivystyskäyttöön. Toimintamallia kehitetään päivystystoiminnaksi. Terveysasemien omassa toiminnassa on helmikuusta asti erotettu päivystyspotilaat 1 3 päivän aikana hoitoa tarvitsevista potilaista. Hoidon tarpeen arvio ja potilaiden ohjaaminen oikeaan hoitopaikkaan on ensiarvoisen tärkeää, jotta tavoitteisiin päästään. Potilaat soittavat oman terveysasemansa ajanvarauspuhelimeen. Hoitaja tekee hoidontarpeen arvion ja ohjaa potilaan tarpeen mukaan kotiohjein hoitamaan itsensä, terveysasemalle tai päivystykseen sosiaali- ja terveysministeriön päivystyskriteerien mukaisesti. Päivystyksessä ilmoittaudutaan terveyskeskusavustajalle. Hän ohjaa potilaan hoitajan vastaanotolle tai lääkärin vastaanotolle. Ne potilaat, joiden hoito ei täytä päivystyshoidon kriteerejä, ohjataan takaisin omalle terveysasemalle. Suurin osa päivystyspotilaista käy sairaanhoitajan vastaanotolla, jossa hoitaja tutkii, ottaa tarvittavat kokeet ja tämän jälkeen potilas ohjataan lääkärin vastaanotolle. Kaksi lääkäriä pitää päivystysvastaanottoa. Ambulanssilla saapuvat potilaat tulevat erikoissairaanhoidon TRIAGE-hoitajan kautta joko ensiapuun tai terveyskeskuksen päivystyksen tarkkailuun. Tarkkailussa työskentelee molemmissa huoneissa yksi hoitaja ja heidän kanssaan yksi lääkäri, joka keskittyy tarkkailupotilaiden hoitoon. Aamulla yksi hoitaja ottaa vastaan raportin ensiavusta siirtyvistä potilaista (ovat tulleet aamulla odottamaan terveyskeskuspäivystyksen avautumista) ja klo yksi hoitaja antaa raportin iltapäivystyksen hoitajalle potilaista, jotka siirtyvät iltapäivystyksen hoidettaviksi. Tavoitteena on kuitenkin, että päiväpäivystys hoitaa potilaat päivävuoron aikana.

46 37, SOTELA :00 SOTE: 1573/2013 Henkilöstöä päiväpäivystykseen siirtyy terveysasemilta 3 lääkäriä, 6 sairaanhoitajaa ja yksi terveyskeskusavustaja. Terveysasemille on laadittu kiertävät vuorolistat. Kolme sairaanhoitajaa on päiväpäivystyksessä ensimmäisen kolmen kuukauden ajan päätoimisesti. Tukipalveluista laboratorio, röntgen ja välinehuollon palvelut ostetaan sairaalapalveluilta kuten nykyisinkin. Laitoshuollon palvelut ostetaan Kastekilta, kuten myös tarvittavat kuljetuspalvelut (tarkkailupotilaiden kuljetus röntgeniin). Lääkehuolto ostetaan sairaala-apteekilta. Potilastietojärjestelmä on Kotkan oma Effica, mutta atk-laitteet tulevat Carean tietohuollolta. Puhelimet tulevat Carean puhelinjärjestelmän kautta. Keskussairaalan pihapiiriin on tehty ja ollaan tekemässä lisää pysäköintipaikkoja. Toimintakulut sisältävät henkilöstön, palvelujen ostot ja aineet, tarvikkeet ja tavarat. Henkilöstö on terveyskeskuksen oma, tukipalvelut ostetaan edelleen Carealta ja ne vähenevät terveysasemilla, ilta- ja viikonloppupäivystyksen kalusteita, hoitolaitteita ym. saadaan päiväaikana käyttöön. Osa kalusteista sekä hälytysjärjestelmä joudutaan hankkimaan tiloihin. Muut toimintakulut ovat Carealle ja Kastekille maksettavia vuokria (mm. tilat, atk-laitteet). Päiväaikaisen päivystyksen keskittämisen taloudelliset vaikutukset jäävät pieniksi, jolloin niillä ei ole merkittävää vaikutusta terveydenhuollon vastuualueen 2014 talousarvioon. Toinen vaihe. Päivystyksen keskittäminen Carean toiminnaksi vuoden 2015 alusta Nykyinen Kotkan kaupungin/carean järjestämä päivystysjärjestelmä on monipolvinen. Päiväaikaisen päivystyksen kaupunki järjestää kokonaan omana toimintana, ilta- ja viikonloppupäivystyksen lääkäriresurssit ostetaan Attendolta ja sairaanhoitajaresurssit Carealta ja yöpäivystys ostetaan kokonaan Carealta. Nykyinen toimintamalli on väkisinkin päällekkäinen ja potilaan hoidon järjestymisen kannalta osin tehoton. Kaupungin päiväaikaisen päivystyksen valmistelussa yhteistyössä Carean kanssa on todettu rinnakkaisten järjestelmien luomat ongelmat mm. tiedonkulussa, potilaiden ohjautumisessa ja päivystyskriteerien yhtenevyydessä. Toteutettavan päiväaikaisen päivystyksen toteuttamisen luonnollisena jatkumona nähdään toiminnan asteittainen keskittäminen yhden hallinnon alla tapahtuvaksi. Päivystyksen keskittämisellä Carean toiminnaksi 1. saavutetaan synergiahyötyjä toiminnallisia päällekkäisyyksiä vähentämällä 2. potilas saa tarvitsemansa hoidon tasa-arvoisesti ja saumattomasti (hoidon porrastus) 3. yhdenmukaiset päivystyskriteerien tulkinnat mahdollistuvat. Tavoitteena on hoitaa potilaat oikeassa paikassa oikeaan aikaan päivystyksen prosessien mukaisesti. Lisäksi henkilöstön osalta saadaan vahvistettua osaamista ja voimavaroja. Päivystykseen käytetään tällä hetkellä noin 35 % terveysasemien kapasiteetista. Tavoitteena on saada päivystyskäynnit vähenemään valtakunnallisesti keskimääräiselle tasolle (0,3 käyntiä/asukas - yhteensä käyntiä/v). Tällä hetkellä terveysasemien päiväaikaisessa lääkäripäivystyksessä on vuosittain noin käyntiä, jonka lisäksi hoitajakäyntejä on n /v.

47 37, SOTELA :00 SOTE: 1573/2013 Päiväaikaisen päivystyksen keskittämisen jälkeen jatketaan välittömästi seuraavan vaiheen suunnittelua. Päivystyksen siirtämisessä kokonaan Carean vastuulle on vielä useita selvitettäviä mm. tietojärjestelmiin, henkilöstöön sekä kustannuksiin liittyviä kokonaisuuksia. Jo tässä vaiheessa on kuitenkin selvää, että kun päivystys on kokonaan yhden organisaation vastuulla, tarvittava toiminta pystytään tuottamaan huomattavasti nykyistä tehokkaammin ja taloudellisemmin siten, että päivystyspotilaan palvelu paranee. Esittelijä: Ehdotus: Vt. terveysjohtaja Kirsi Warjus-Ulvinen Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää 1) hyväksyä Kotkan päiväaikaisen päivystyksen siirtymisen keskussairaalan tiloihin lukien esitetyn suunnitelman mukaisesti sekä 2) hyväksyä valmistelun jatkamisen siten, että päivystys voidaan siirtää kokonaan Carean vastuulle vuonna Ote: Riitta Johannala-Kemppainen Carea Oikaisuvaatimusohje

48 38, SOTELA :00 SOTE: 474/2014 Kotkan suhtautuminen Pyhtään sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkoistussuunnitelmiin Sotela Valmistelijat: Palvelujohtaja Jorma Haapanen, puh Kaupunginlakimies Marianna Ruonala, puh Hallinto- ja kehittämispäällikkö Sanna Koskimies, puh Pyhtään kunnalla on suunnitelmissa ulkoistaa kunnan sosiaali- ja terveyspalveluja. Parhaillaan on valmisteilla tarjouspyynnön laatiminen. Vasta tarjouspyynnön valmistuttua saadaan yksilöidympi tieto siitä, mitä kilpailutetaan. Pyhtään hallintojohtaja Matti Rupposen mukaan tarkoituksena on kilpailuttaa terveyspalvelut 10 vuodeksi siten, että Kotkan kaupungin kanssa tehty sopimus ilta- ja viikonloppupäivystyksestä jäisi voimaan. Kaupunginjohtajan johtoryhmä antoi kaupunginlakimiehen, sosiaalijohtajan ja vt. terveysjohtajan tehtäväksi mm. selvittää Kotkan ja Pyhtään välisiin sosiaali- ja terveyspalveluita koskeviin sopimuksiin liittyvät irtisanomisehdot sekä pitkäaikaisten hankintasopimusten sitovuus kuntaliitostilanteissa ja yleensä sopimusten tekomahdollisuudet kuntarakenneselvitystyön aikana. Pyhtää ostaa sosiaali- ja terveyspalveluita Kotkalta keskimäärin eurolla vuodessa..l. Esittelijä: Ehdotus: Liitteenä on kaupunginlakimiehen laatima muistio Muistioon on listattu keskeiset Kotkan kaupungin voimassa olevat SOTE-alaan liittyvät sopimukset Pyhtään kanssa. Lisäksi muistio sisältää lausunnot kuntarakennemuutosten vaikutuksesta sopimuksiin ja Kotkan kanssa tehtyjen sopimusten siirtämisestä kolmannelle taholle. Palvelujohtaja Jorma Haapanen Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää merkitä liitteenä olevan muistion tiedoksi ja käynnistää omalta osaltaan tarvittavat sopimusneuvottelut Pyhtään kanssa. Ote: Sosiaalijohtaja Heli Sahala Vt. terveysjohtaja Kirsi Warjus-Ulvinen Kaupunginlakimies Marianna Ruonala Pyhtään kunta Oikaisuvaatimusohje

49 38, SOTELA :00 / Pykälän liite: Kaupunginlakimiehen laatima muistio Muistio KUNTARAKENNEMUUTOKSEN VAIKUTUKSET SOPIMUKSIIN Kaupunginjohtajan johtoryhmä on antanut kaupunginlakimiehen, sosiaalijohtajan ja vt. terveysjohtajan selvitettäväksi Pyhtään kanta Kotkan ja Pyhtään välisiin SOTE-sopimuksiin; sopimusten irtisanomismahdollisuudet ja lausuntopyynnön laatiminen Kuntaliittoon sopimusten siirtämisestä kolmannelle taholle ja pitkäaikaisten hankintasopimusten solmiminen kuntarakenneselvitystyön aikana. Alla on lueteltu Kotkan kaupungin voimassa olevat SOTE-alaan liittyvät sopimukset Pyhtään kanssa sekä selvitetty niihin liittyvät irtisanomisehdot: Hankintasopimukset: 1. Sopimus terveyskeskuksen avosairaanhoitopalvelujen järjestämisestä : - voimassa toistaiseksi, molemmin puolin 3 kuukauden irtisanomisaika 2. Sopimus psykiatrisen avohoidon palveluiden tuottamisesta : - voimassa toistaiseksi, molemmin puolin 3 kuukauden irtisanomisaika 3. Sopimus perheneuvolan palveluiden järjestämisestä : - voimassa toistaiseksi, molemmin puolin 3 kuukauden irtisanomisaika 4. Sopimus Effica YPH/LV pääkäyttäjäpalveluiden tuottamisesta : - voimassa ; ei irtisanomisehtoa, päättyy Yhteistyösopimus SOTE-ohjelman hoidosta : - voimassa toistaiseksi; irtisanomisaika molemmin puolin 1 kuukausi 6. Sopimus kriisi- ja turvapalvelujen järjestämisestä : - voimassa alkaen toistaiseksi; molemmin puolin 3 kuukauden irtisanomisaika 7. Sopimus toimivaltaisten sosiaaliviranomaisten sosiaalipäivystyksestä ja päätösvallan siirrosta : - voimassa alkaen toistaiseksi; irtisanomisaika 2 kuukautta (mukana myös muut Etelä-Kymenlaakson kunnat) Rahoitussopimus 8. Puitesopimus Kotka-Pyhtää alueen perusterveydenhuollon alueellisen koulutusylilääkärin toimen rahoituksesta Kotkan kaupungin ja Pyhtään kunnan sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän (HUS) yleislääketieteen yksikön yhteistyönä : - voimassa alkaen toistaiseksi, kunkin osapuolen irtisanomisaika 12 kuukautta Kuntarakennemuutosten vaikutus sopimuksiin Kuntaliitto on laatinut muistion, jossa käsitellään kunta- ja palvelurakenneuudistusta sekä kuntarakenteen muuttamisen vaikutuksia hankintasopimuksiin. Muistio on osoitteessa Kuntaliiton muistio on laadittu kuntajakolain 1997 voimassa ollessa. Omaisuuden tai sopimusten ja velvoitteiden siirtymistä koskevat säännökset ovat vuoden 2009 kuntarakennelaissa samansisältöiset

50 38, SOTELA :00 / Pykälän liite: Kaupunginlakimiehen laatima muistio kuin aikaisemmin voimassa olleessa laissa. Kuntaliiton muistioon perustuen myös valtiovarainministeriö on antanut oman ohjeistuksensa kuntien ICT-tuen hankintoihin ja sopimuksiin kunta- ja palvelurakenteen muutostilanteissa. Kuntien valmistellessa valtioneuvostolle tehtävää yhdistymisesitystä yhtenä olennaisena osana esitystä on yhdistymissopimus. Kuntarakennelain 8 määrää, että yhdistymissopimukseen on otettava määräykset mm. yhdistyvien kuntien palvelujärjestelmien yhteensovittamisen ja lähipalvelujen järjestämisen periaatteista. Yhdistymissopimusta on noudatettava siitä alkaen, kun kuntien valtuustot ovat hyväksyneet sopimuksen. Yhdistymissopimuksessa on mahdollista rajoittaa kuntien viranomaisten toimivaltaa jo ennen kuin valtioneuvosto on tehnyt päätöksen kuntien yhdistymisestä. Yhdistymissopimuksella voidaan estää kuntia ryhtymästä pitkäkestoisiin ja merkittäviin sitoumuksiin juuri ennen kuntaliitosta. Kuntarakennelain 31 säätää toimintarajoituksen valtioneuvoston kuntien yhdistymistä koskevan päätöksen jälkeiselle ajalle. Yhdistyvä kunta ei enää sen jälkeen saa päättää asioista, joilla olisi merkittäviä uutta kuntaa sitovia vaikutuksia ja joista päättäminen olisi yhdistymissopimuksen vastaista. Vastaavat rajoitukset koskevat toimivallanjakoa kunnan osan luovutuksen yhteydessä (KuntarakenneL 32 ). Päätöksentekoon voi kuitenkin ryhtyä, mikäli se on välttämätöntä. Kuntarakenteen selvittämisajalle ei kuntarakennelain säännöksissä ole määritelty sopimuksentekorajoituksia. Pidättäytyminen merkittävistä sopimuksista ja sitoumuksista on kunnan kannalta vapaaehtoista. Kuntien yhdistyessä tapahtuu sopimusoikeuden tarkoittama yleisseuraanto. Kuntarakennelain 36 :ssä on tästä erityinen säännös. Lakkaavan kunnan oikeudet, luvat, omaisuus, velat ja velvoitteet siirtyvät uudelle kunnalle kuntien yhdistyessä. Kunnan sopimukset ovat edellä mainittuja kuntien velvoitteita. Uusi kunta vastaa sopimuksista johtuvista velvoitteista alkuperäisen sopimuskumppanin sijasta. Jos sopimusten muuttamiseen on tarvetta, niistä voidaan käydä neuvotteluja. Sopimusten irtisanominen on mahdollista vain sopimuksissa mainituilla ehdoilla. Pitkäkestoisissa sopimuksissa on yleistä, että sopimuksista voidaan neuvotella olosuhteiden muuttuessa. Muutokset vaativat kuitenkin molempien sopimusosapuolien suostumuksen. Kuntaliitostilanteissa olemassa olevien sopimusten selvittäminen on osa selvitysprosessia. Hankintasopimuksia ei automaattisesti voida muuttaa koko uutta kuntaa koskeviksi. Hankintasopimusten laajentaminen voidaan tulkita uudeksi hankinnaksi. Pieniä muutoksia voidaan tehdä ilman uutta kilpailutusta. Hankintakausien tasoittaminen vaatii siirtymäaikaa. Kuntarakenteen muuttaminen ei sinällään ole laillinen peruste muuttaa hankintasopimuksia koskemaan uuden kunnan tarpeita. Eri asia on, jos kuntaliitosmahdollisuus on huomioitu jo hankintailmoituksessa, tarjouspyyntövaiheessa tai hankintasopimuksessa ja varauduttu sen aiheuttamiin muutoksiin. Perusteeton sopimuksen päättäminen muodostaa sopimusrikkomuksen ja saattaa aiheuttaa vahingonkorvausvelvollisuuden. Pyhtään kunnan ja Kotkan kaupungin väliset sopimukset raukeavat, mikäli kunnat yhdistyvät. Pyhtään kunnan ja muiden tahojen väliset sopimukset pysyvät voimassa entisin ehdoin. Sopimuksen osapuoleksi tulee muodostuva uusi kunta. Määräaikaiset sopimukset jatkuvat määräajan loppuun. On selvää, että liitosten siirtymäajan järjestelyt tulevat jatkumaan pitkään ennen kuin muodostuvassa uudessa kunnassa voidaan päästä yhtenäisiin sopimuksiin. Hankintalaissa ei hankintakauden pituutta ole säännelty muutoin kuin puitejärjestelyn yhteydessä. Hankintayksikkö voi kilpailuttaa harkitsemansa pituisen hankintakauden. Pitkäkestoisiin hankintoihin yleensä sisältyy sopimuksen muuttamista koskevat sopimusehdot. Kotkan kanssa tehtyjen sopimusten siirtäminen kolmannelle taholle Sopimuskumppani ei vapaasti voi siirtää sopimuksiaan kolmannelle taholle. Ainoastaan ns. yleisseuraannolla sopimukset siirtyvät kolmannelle osapuolelle. Kuntaliitos tai osakeyhtiön fuusio on yleisseuraanto. Pitkäkestoisiin sopimuksiin usein sisältyy lauseke sopimusten siirtämisestä, joko siirtäminen on täysin kielletty, vaatii sopimuskumppanin suostumuksen tai sopimus on vapaasti siirrettävissä. Mikäli tällaista lauseketta ei ole, sopimuksen siirtäminen vaatii sopimuskumppanin suostumuksen.

51 38, SOTELA :00 / Pykälän liite: Kaupunginlakimiehen laatima muistio Sopimusten siirtäminen on aivan eri asia kuin uuden sopimuksen solmiminen uuden sopimuskumppanin kanssa samasta asiasta, mistä jo ennestään on olemassa voimassa oleva sopimus. Mikäli uuden sopimuksen solmiminen johtaa sopimusrikkomukseen vanhan sopimuskumppanin kanssa, saattaa siitä seurata vahingonkorvausvastuu. Mikäli sopimus koskee kuntalain tarkoittamaa yhteistyötä, jossa Kotka toimii isäntäkuntana, raukeaa tällainen sopimus kuntaliitoksen tapahtuessa. Tällainen sopimus ei myöskään ole siirrettävissä. Tällainen sopimus on esimerkiksi yhteistoimintasopimus ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun järjestämisestä Kotkassa ja Pyhtäällä Sopimus voidaan irtisanoa päättymään irtisanomista seuraavan kalenterivuoden lopussa. Irtisanomispäivä on Kotkan kaupungin ja Pyhtään kunnan välisiin SOTE-alan sopimuksiin sisältyy mahdollisuus irtisanoa sopimukset tarvittaessa suhteellisen lyhyin irtisanomisajoin. Irtisanominen ei edellytä mitään erityistä perustetta. Pyhtään kanta Pyhtään hallintojohtaja Matti Rupposelta on tiedusteltu Pyhtään suunnitelmien tilaa. Pyhtäällä on valmisteilla tarjouspyynnön laatiminen terveyskeskuspalvelujen ulkoistamiseksi. Tarkoituksena on kilpailuttaa palvelut 10 vuodeksi siten, että Kotkan kanssa esim. ilta- ja viikonloppupäivystyksestä olevat sopimukset jäisivät voimaan. Rupposen arvio oli, ettei Pyhtäällä ole tarvetta irtisanoa em. sopimuksia kilpailutuksen takia. Keskusteltiin siitä, että hankintasopimuksessa varauduttaisiin muuttuviin tilanteisiin. Riippumatta siitä, tuleeko kuntaliitoksia tai ei, myös Pyhtäällä itsellään voi olla tarve neuvotella muutoksista mahdolliseen hankintasopimukseen. Pyhtää on arvioinut suunnittelemansa mallin tulevan kunnalle huomattavasti edullisemmaksi kuin muut vaihtoehdot. Marianna Ruonala Kaupunginlakimies

52 39, SOTELA :00 SOTE: 499/2014 Kotkan kaupungin hyvinvointipalvelujen potilasturvallisuussuunnitelma Sotela Valmistelijat: Avoterveydenhuollon johtaja Riitta Johannala-Kemppainen, puh Ylihoitaja Liisi Mattila, puh Vt. terveysjohtaja Kirsi Warjus-Ulvinen, puh Terveydenhuoltolaki (1326/2010) ja valtakunnalliset suositukset (kansallinen potilasturvallisuusstrategia ) korostavat potilasturvallisuutta osana palvelujen laatua. Lain mukaan toiminnan on oltava laadukasta, turvallista ja asianmukaisesti toteutettua. Lain 8 :n mukaan terveydenhuollon on laadittava suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta. Suunnitelmassa on otettava huomioon potilasturvallisuuden edistäminen yhteistyössä sosiaalihuollon kanssa. Suunnitelman sisältövaatimukset on määritelty sosiaali- ja terveysministeriön antamassa terveydenhuoltolain erillisessä asetuksessa (341/2011). Potilasturvallisuuden ja laatutyön kehittyessä ja potilasturvallisuutta edistäviä työkaluja käyttöönotettaessa suunnitelma on päivitettävä. Suunnitelmassa määritellään potilasturvallisuuden johtamisjärjestelmä sekä toimenpiteet potilasturvallisuuskulttuurin vahvistamiseksi, riskien tunnistaminen ja hallinta, potilaan ja läheisten osallistumisen tukeminen sekä keskeiset toimenpiteet vuosille Kotkan hyvinvointipalvelujen potilasturvallisuussuunnitelmaa on valmisteltu terveydenhuollon vastuualueella vuosien aikana. Suunnitelmaa on täydennetty muiden hyvinvointipalvelujen vastuualueiden potilasturvallisuutta koskevilla erityiskysymyksillä. Ylihoitaja Liisi Mattila on ollut suunnitelman laatimisen vastuuhenkilö. Laaditun hyvinvointipalvelujen potilasturvallisuussuunnitelman täytäntöönpanon vastuuhenkilöinä toimivat vastuu- ja palvelualueiden esimiehet../. Hyvinvointipalvelujen potilasturvallisuussuunnitelma on esityslistan erillisenä liitteenä. Esittelijä: Ehdotus: Palvelujohtaja Jorma Haapanen Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyy omalta osaltaan Kotkan kaupungin hyvinvointipalvelujen potilasturvallisuussuunnitelman toimintaohjeeksi ja nimeää terveydenhuollon vastuualueen ylihoitajan suunnitelman päivittämisen vastuuhenkilöksi. Ote: Liisi Mattila vastuualueiden johtajat palvelualueiden johtajat Oikaisuvaatimusohje

53 39, SOTELA :00 / Pykälän liite: Hyvinvointipalveluiden potilasturvallisuussuunnitel KOTKAN KAUPUNGIN HYVINVOINTIPALVELUIDEN POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA

54 39, SOTELA :00 / Pykälän liite: Hyvinvointipalveluiden potilasturvallisuussuunnitel Hyvinvointipalveluiden potilas-/asiakasturvallisuussuunnitelma Työryhmä: Johannala-Kemppainen Riitta Mattila Liisi Warjus-Ulvinen Kirsi Suunnitelma laadittu Hyväksytty: Hypan johtoryhmä Sosiaali- ja terveyslautakunta Päivitykset:

55 39, SOTELA :00 / Pykälän liite: Hyvinvointipalveluiden potilasturvallisuussuunnitel SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 KOTKAN KAUPUNGIN HYVINVOINTIPALVELUT Hyvinvointineuvola Sosiaalihuolto Terveydenhuolto Vanhustenhuolto 3 3 POTILASTURVALLISUUTEEN LIITTYVÄT KÄSITTEET Potilasturvallisuuden käsite Hoidon turvallisuus Lääkehoidon turvallisuus Laiteturvallisuus 5 4 POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN JA VASTUUHENKILÖT 5 5 POTILASTURVALLISUUSKULTTUURI 6 6 HENKILÖSTÖN OSALLISTUMINEN 7 7 HENKILÖSTÖN PEREHDYTTÄMINEN JA KOULUTUS Osaaminen Vakinaisen henkilöstön ja sijaisten hankinta Lääkärit ja hammaslääkärit Lääketieteen opiskelijan opintojen tarkistaminen Hoitohenkilökunta Sosiaalityöntekijä Sosiaaliohjaaja Henkilöstön kielitaito Perehdytys Koulutus 12 8 TERVEYDENHUOLLON LAITTEET 12 9 TURVALLISUUSRISKIEN HALLINTA, DOKEMENTOINTI JA TIEDONKULKU Turvallisuusriskien hallinta Vastuualueiden fyysinen ympäristö Hoidon dokumentointi Tiedonkulku POTILASTURVALLISUUDEN SEURANTA Vaaratapahtumien raportointi Potilaslakiin ja potilasvahinkolakiin perustuvat ilmoitukset Muistutukset Kantelut Valitukset 19

56 39, SOTELA :00 / Pykälän liite: Hyvinvointipalveluiden potilasturvallisuussuunnitel 10.6 Potilasvahinkoilmoitukset POTILAAN JA LÄHEISTEN OSALLISTUMINEN Hoitosuunnitelman laatiminen Potilasasiamies Sosiaaliasiamies Potilas/asiakaspalaute LAADUNHALLINTA-ASIAKIRJAT Lääkehoito-osaaminen Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta Osto- ja tukipalvelut Potilasruokailun omavalvonta Siivoustyön hygienia Potilaan eristäminen ja liikkumisen rajoittaminen PROSESSIT JA TOIMINTAOHJEET ALUEELLINEN YHTEISTYÖ POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMAN TOTEUTUS VUONNA LÄHTEET 29

57 39, SOTELA :00 / Pykälän liite: Hyvinvointipalveluiden potilasturvallisuussuunnitel 1 1 JOHDANTO Potilasturvallisuussuunnitelman laatiminen perustuu terveydenhuoltolakiin (1326/2010) sekä laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanoa tarkentavaan asetukseen (341/2011) sekä kansalliseen potilasturvallisuusstrategiaan , jonka mukaan potilasturvallisuustyö edellyttää suunnitelmallisuutta, seurantaa ja tarvittaessa korjaavien toimien tekemistä. Potilasturvallisuussuunnitelmassa mm. nimetään potilasturvallisuudesta vastaavat henkilöt, kuvataan vaaratapahtumien kirjaamiskäytäntö, sekä kirjataan suunnitelma, jolla potilasturvallisuuskulttuuria lähdetään yksikössä viemään eteenpäin. Kunnan perusterveydenhuollon on vastattava potilaan hoidon kokonaisuuden yhteensovittamisesta, jollei siitä muutoin erikseen sovita. Terveydenhuollon toimintayksikön on laadittava suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta. Suunnitelmassa on otettava huomioon potilasturvallisuuden edistäminen yhteistyössä sosiaalihuollon palvelujen kanssa. Tässä suunnitelmassa käytetään termiä potilasturvallisuus, se kattaa myös asiakasturvallisuuden. Suunnitelmassa kuvataan Kotkan kaupungin Hyvinvointipalveluiden potilasturvallisuuspolitiikka, potilasturvallisuusjärjestelmä ja toimintaohjeet. Hyvinvointipalveluihin rajataan kuulumaan: Hyvinvointineuvolan vastuualue, Sosiaalihuollon vastuualue, Terveydenhuollon vastuualue ja Vanhustenhuollon vastuualue. Kokonaisvastuu potilasturvallisuudesta, suunnitelman sisällöstä ja sen päivittämisestä on Hyvinvointipalveluiden palvelujohtajalla. Sisältöä päivitetään tarpeen mukaan toiminnan kehittyessä. Sosiaali- ja terveydenhuollossa ja sen toimintaympäristöissä tapahtuu jatkuvasti monia potilasturvallisuuteen vaikuttavia muutoksia; lääketieteen kehitys, erikoistuminen ja hoitoprosessien pirstaleisuus. Rajapintaongelmat etenkin tiedonkulussa lisäävät virhemahdollisuuksia. Potilasturvallisuus on sosiaali- ja terveydenhuollon laadun perusta. Laadun muita ulottuvuuksia ovat mm. hoidon vaikuttavuus, oikea-aikaisuus ja sujuvuus. Sekä laatu- että potilasturvallisuustyö perustuvat jäsentyneeseen tapaan tehdä työtä, ja niissä käytettävät menetelmät ovat paljolti samoja. Toiminnan on oltava näyttöön, sekä hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin perustuvaa. Potilasturvallisuuteen kuuluvat riskien arviointi, ehkäisevät ja korjaavat toimenpiteet sekä toiminnan jatkuva arviointi ja kehittäminen. Tarkoituksena on vähentää hoitoon liittyviä riskejä ja potilaille hoidon aikana aiheutuvia haittoja. Tästä ovat kaikki osapuolet vastuussa. Potilasturvallisuus taataan parhaiten siirtämällä huomio yksittäisistä työntekijöistä ja -virheistä potilaille aiheutuvien haittojen vähentämiseen sekä arvioimalla ja tutkimalla palvelujärjestelmää ja poistamalla siellä olevia riskejä. Useissa maissa tehtyjen potilasturvallisuuskartoitusten pohjalta on arvioitu, että joka kymmenes sairaalapotilas kärsii hoidon seurauksena haittaa, joka sadas potilas saa vakavan haitan ja yhdellä tuhannesta haitta tai virhe voi johtaa kuolemaan. Suomessa tutkimuksia ei ole tehty, mutta on arvioitu vuosittain kuolemaan johtavia hoitovirheitä vähintään 700. Haittatapahtumista ja hoitovirheistä aiheutuu maassamme vuosittain 409 miljoonan euron lisäkustannukset pelkästään vuodeosastohoidossa. Tutkimusten mukaan ainakin puolet näistä kustannuksista, eli 205 miljoonaa euroa vuodessa, olisi estettävissä. Kustannukset vastaisivat siinä

58 39, SOTELA :00 / Pykälän liite: Hyvinvointipalveluiden potilasturvallisuussuunnitel 2 tapauksessa noin kolmea prosenttia terveydenhuollon vuotuisista kokonaiskustannuksista. Potilasturvallisuutta edistävillä toimenpiteillä voidaan siis paitsi vähentää inhimillistä kärsimystä myös saavuttaa merkittäviä säästöjä terveydenhuollon organisaatioissa. Tässä suunnitelmassa ei käsitellä paloturvallisuutta, toimitilaturvallisuutta, rikosturvallisuutta, työtapaturmia eikä varautumista poikkeusoloihin ja normaaliolojen vakaviin häiriöihin. Kyseiset turvallisuuden osa-alueet on ohjeistettu erikseen. Varautumista poikkeusoloihin sekä normaaliolojen vakaviin häiriöihin käsitellään Kotkan kaupungin valmiusohjeessa. 2 KOTKAN KAUPUNGIN HYVINVOINTIPALVELUT 2.1 Hyvinvointineuvola Hyvinvointineuvola tarjoaa ennaltaehkäiseviä peruspalveluita ja terveysneuvontaa sekä varhaisen tuen palveluita edistäen ja turvaten lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä sekä tukien vanhemmuutta ja koko perheen hyvinvointia. Ennaltaehkäiseviin palveluihin kuuluvat neuvolapalvelut (perhesuunnittelu-, äitiys- ja lastenneuvolapalvelut sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut. Varhaisen palveluihin kuuluvat perheneuvola-, puhe- ja toimintaterapiapalvelut sekä neuvolan perhetyö. 2.2 Sosiaalihuolto Sosiaalihuollon vastuualueen tehtävänä on asukkaiden elämänhallinnan edistäminen tuottamalla ja kehittämällä sosiaalihuoltoon kuuluvia palveluja sekä huolehtimalla niiden oikeudenmukaisesta, tasa-arvoisesta ja tarpeeseen perustuvasta kohdentamisesta. Sosiaalihuolto on monipuolista, aktiivista ja tavoitteellista toimintaa eri toimijoiden verkostossa. Sosiaalihuollossa hyödynnetään uusinta tietämystä, tietotekniikkaa ja seutuyhteistyötä. Sosiaalityö Sosiaalityöllä turvataan lasten ja nuorten hyvän kasvun edellytykset ja vahvistetaan työikäisten ihmisten toimintakykyä ja vastuullisuutta. Vammaistyö Vammaistyön palvelualue tuottaa itse ja ostaa mm. säätiöltä ja yksityisiltä palveluntuottajilta vammaisille henkilöille tarpeen mukaiset palvelut ja tukitoimet samalla uusinta tietämystä ja seutuyhteistyötä hyödyntäen. Vammaistyön palvelualueen tavoitteena on vammaisten henkilöiden hyvinvoinnin edistäminen oikea-aikaisten ja tarpeiden mukaisten palveluiden ja tukitoimien avulla. Maahanmuuttajatyö Maahanmuuttajatyön palvelualueen tarkoituksena on järjestää asiakkailleen kotoutumislain edellyttämät vastaanottovaiheen palvelut tehokkaasti ja taloudellisesti asiakkaan elämänhallintaa edistävästi, sekä toimia maahanmuuttoasioiden koordinoijana, kehittäjänä ja asiantuntijana kaupungissa sekä jatkossa seudullisesti.

59 39, SOTELA :00 / Pykälän liite: Hyvinvointipalveluiden potilasturvallisuussuunnitel Terveydenhuolto Kotkan sosiaali- ja terveystoimi edistää kotkalaisten omia hyvinvointivalintoja tukevia palveluja, joiden avulla asukkaat itse voivat vaikuttaa aktiivisesti terveyteensä ja sosiaaliseen pärjäämiseensä. Avoterveydenhuolto Avoterveydenhuolto vastaa väestön tarvitsemien sairasvastaanottopalvelujen, terveydenedistämisen palvelujen sekä avokuntoutuspalvelujen järjestämisestä. Pääosin palvelut tuotetaan terveyskeskuksen kolmessa toimipisteessä, jotka sijaitsevat Kotkansaarella, Länsi- Kotkassa ja Karhulassa. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon palveluja tuotetaan myös oppilaitoksissa. Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuolto edistää toiminnallaan väestön terveyttä tiedottamalla, neuvomalla itsehoitovalmiuksia sekä hoitamalla jo syntynyttä sairautta valtakunnallisesti hyväksyttyjen hoitoperiaatteiden mukaisesti. Terveyskeskussairaala Karhulan terveyskeskussairaala on erikoislääkärijohtoinen sairaala, jonka toimintoihin kuuluvat vuodeosastot sekä erikoislääkärijohtoiset sisätauti- ja muistipoliklinikka. Osastot ovat erikoistuneet omille erikoisalueilleen: akuuttihoito, päivystystä tukeva toiminta, neurologinen kuntoutus, kirurginen jatkohoito, sisätaudit & infektiot ja syöpätaudit / saattohoito. Mielenterveystyö Mielenterveystyön palvelualueen tarkoituksena on aikuisväestön psykiatrisen erikoissairaanhoidon tarpeenmukainen järjestäminen sekä ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan mielenterveystyön kehittäminen yhteistyötahojen kanssa. Mielenterveystyön palvelualue koordinoi sairaanhoitopiirin aikuispsykiatrian erikoissairaanhoitoa ja kolmannen sektorin mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja. 2.4 Vanhustenhuolto Vanhustenhuollon vastuualueen tarkoituksena on edistää ikääntyneiden asukkaiden hyvinvointia järjestämällä ja kehittämällä vastuualueen tarpeenmukaisia palveluja osana hoitoketjua. Kotihoito Kotihoito tarjoaa aikuisille hoiva- ja huolenpitopalveluja sekä kaikenikäisten kotisairaanhoitoa. Kotihoito kohdennetaan ensisijaisesti paljon apua tarvitseville lyhyt- tai pitkäaikaishoitoasiakkaille. Kotkassa asiakkaan hoitoon osallistuu monituottaja-mallin mukaisesti useita toimijoita samanaikaisesti. Hoivapalvelut Hoivapalvelujen tarkoituksena on tarjota ympärivuorokautista hoitoa ja hoivaa paljon apua tarvitseville asiakkaille, jotka eivät selviydy kotihoidossa ja olisivat muutoin laitoshoidon tarpeessa.

60 39, SOTELA :00 / Pykälän liite: Hyvinvointipalveluiden potilasturvallisuussuunnitel 4 3 POTILASTURVALLISUUTEEN LIITTYVÄT KÄSITTEET 3.1 Potilasturvallisuuden käsite Potilasturvallisuudella tarkoitetaan terveydenhuollon organisaatioiden ja niissä toimivien yksilöiden ja organisaation periaatteita ja toimintoja, joiden tarkoituksena on varmistaa hoidon turvallisuus sekä suojata potilasta vahingoittumasta. Potilaan näkökulmasta potilasturvallisuus tarkoittaa sitä, että hän saa tarvitsemansa oikean hoidon, josta aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2009). Potilasturvallisuus jaetaan kolmeen osa-alueeseen, joita ovat hoidon turvallisuus, lääkehoidonturvallisuus ja laiteturvallisuus (KUVIO 1) Lähde: Lääkehoidon kehittämiskeskus Rohdon internet sivut (päivitetty 2007) Turvallisuuden muita osa-alueita ovat fyysinen turvallisuus (kulunvalvonta, vartiointi, kiinteistöturvallisuus, paloturvallisuus, rikosturvallisuus), henkilöturvallisuus (tapaturmat, väkivalta- ja uhkatilanteet) ympäristöturvallisuus ja tietoturvallisuus (tietoaineistoturvallisuus, henkilöstöturvallisuus, tietoliikennepalvelut, laitteisto, ohjelmisto, käyttöturvallisuus). 3.2 Hoidon turvallisuus Hoidon turvallisuuteen kuuluvat hoitomenetelmien turvallisuus (hoidon haittavaikutukset) ja hoitoprosessien turvallisuus (poikkeama hoitoprosessissa). 3.3 Lääkehoidon turvallisuus Lääkkeisiin ja lääkehoitoon liittyvä turvallisuus on keskeisin potilasturvallisuuden osaalueista. Turvallinen lääkehoito rakentuu kahdesta osa-alueesta. Ensimmäinen osa-alue on lääketurvallisuus, joka keskittyy lääkkeiden farmakologisiin ominaisuuksiin, ja lääkkeistä aiheutuviin haittavaikutuksiin. Toinen osa-alue on lääkitysturvallisuus, jolla tarkoitetaan lääkkeiden käyttöä ja lääkehoidon toteuttamista. Potilas saa hänelle tarkoitetun lääkkeen, oikean määrän ja oikeaan aikaan

61 39, SOTELA :00 / Pykälän liite: Hyvinvointipalveluiden potilasturvallisuussuunnitel Laiteturvallisuus Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista ylläpitää ja edistää terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä niiden käytön turvallisuutta. Se velvoittaa myös yksiköitä ylläpitämään luetteloa hallinnassaan olevista, tai potilaaseen asennetuista terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista. Terveydenhuollon laitteella tarkoitetaan instrumenttia, laitteistoa, välinettä, ohjelmistoa, materiaalia tai muuta yksinään tai yhdistelmänä käytettävää laitetta tai tarviketta, jonka valmistaja on tarkoittanut käytettäväksi ihmisen hoitamisessa. Lakia sovelletaan muun muassa mainittujen tuotteiden käyttöönottoon, asennukseen, huoltoon ja ammattimaiseen käyttöön. Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden vaatimustenmukaisuuden valvonta kuuluu sosiaali- ja terveysalan valvontavirasto Valviralle. (Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 629/2010). 4 POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN JA VASTUUHENKILÖT Hyvinvointipalveluiden palvelujohtajalla on kokonaisvastuu potilasturvallisuudesta. Tätä vastuuta ei voi delegoida. Palvelujohtajan tehtävä on varmistaa, että organisaatiossa on riittävästi henkilökuntaa ja että työntekijöillä on riittävä osaaminen työnsä toteuttamiseen. Kaikki päätökset, mukaan lukien taloudelliset, tulee arvioida myös potilasturvallisuuden näkökulmasta. Hyvinvointipalveluiden potilasturvallisuuden tavoitteet ja kehittämistoimet määritellään toimintasuunnitelmassa keväällä. Jokaisessa organisaatiossa pitää olla vähintään yksi nimetty potilasturvallisuuden vastuuhenkilö. Kotkan hyvinvointipalveluiden potilasturvallisuuden vastuuhenkilönä toimii terveydenhuollon vastuualueen ylihoitaja. Vastuualueen johtaminen perustuu Kotkan kaupungin hallinto-, johto- ja toimintasääntöihin. Hyvinvointineuvolan vastuualuetta johtaa hyvinvointineuvolan johtaja ja palvelupäällikkö. Sosiaalihuollon vastuualuetta johtaa sosiaalijohtaja ja hänen alaisenaan palvelualueiden johtajat. Terveydenhuollon vastuualuetta johtaa terveysjohtaja ja hänen alaisenaan palvelualueiden johtajat. Vanhustenhuollon vastuualuetta johtaa vanhustenhuollon johtaja ja hänen alaisenaan palvelualueiden johtajat. He kaikki yhdessä kantavat kokonaisvastuun potilasturvallisuudesta ja sen edellytyksistä sekä potilasturvallisuuspäätöksenteossa että toiminnan kehittämisessä. Johtamisessa otetaan lisäksi huomioon kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja sosiaali- ja terveyslautakunnan asiaa koskevat päätökset sekä kaupungin ohjeet. Vastuualueiden johtoryhmät linjaavat ja asettavat tavoitteet laadunhallinnalle ja potilasturvallisuudelle sekä seuraavat ja arvioivat niiden toteutumista osana muuta toimintaa. Palvelualueiden johtajat vastaavat osaltaan tavoitteiden eteenpäin toteuttamisesta ja seurannasta. Hankkiessaan ostopalveluja johdon on varmistuttava siitä, että hankittavat palvelut vastaavat laadultaan sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta. Johdon on seurattava säännöllisesti ostopalveluiden laatua ja tasoa. Potilasturvallisuuden johtaminen sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (341/2011) mukaan on keskeistä. Johdon tulee korostaa potilasturvallisuutta kaikessa toiminnassa ja luoda potilasturvallisuuteen vaikuttavat systemaattiset ja säännölliset seurantamuodot. Potilastur-

62 39, SOTELA :00 / Pykälän liite: Hyvinvointipalveluiden potilasturvallisuussuunnitel 6 vallisuutta mittaavien mittareiden tuloksia tulee tarkastella avoimesti sekä johtoryhmissä että henkilöstön kanssa. Vastuualueiden johtajat ja johtoryhmät linjaavat ja asettavat tavoitteet laadunhallinnalle ja jatkossa myös potilasturvallisuudelle sekä seuraavat ja arvioivat niiden toteutumista osana muuta toimintaa. Palvelualueiden johtajat vastaavat osaltaan tavoitteiden eteenpäin toteuttamisesta ja seurannasta. HYVINVOINTIPALVELUIDEN PALVELUJOHTAJA Hyvinvointineuvolan vastuualue Neuvolapalvelut Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Varhaisen tuen palvelut Sosiaalihuollon vastuualue Sosiaalityö Vammaistyö Maahanmuuttajatyö Terveydenhuollon vastuualue Avoterveydenhuolto Terveyskeskussairaala Suun terveydenhuolto Mielenterveystyö Vanhustenhuollon vastuualue Kotihoito Hoivapalvelut Hyvinvointineuvolan johtaja Hyvinvointineuvolan johtaja Hyvinvointineuvolan johtaja Palvelupäällikkö Sosiaalijohtaja Sosiaalityön johtaja Vammaistyön johtaja Maahanmuuttajatyön johtaja Terveysjohtaja Avoterveydenhuollon johtaja Vastaava ylilääkäri, ylihoitaja Ylihammaslääkäri Mielenterveysjohtaja Vanhustenhuollon johtaja Kotihoidon johtaja Hoivapalvelun johtaja (KUVIO 2), Hyvinvointipalveluiden vastuu henkilöt Kotkan hyvinvointipalveluissa toimii potilasturvallisuuden työryhmän jonka tehtävänä on edistää ja kehittää potilasturvallisuutta ja jalkauttaa potilasturvallisuussuunnitelma vastuualueille. Työryhmän puheenjohtajana toimii terveydenhuollon vastuualueen ylihoitaja ja hänen sijaisenaan terveysjohtaja. Muut työryhmän jäsenet ovat: hyvinvointineuvolan johtaja, hoivapalveluiden johtaja, kotihoidon johtaja ja sosiaalihuollon edustaja. 5 POTILASTURVALLISUUSKULTTUURI Potilasturvallisuuskulttuurilla tarkoitetaan potilaiden hoitoa edistävää suunnitelmallista ja järjestelmällistä toimintatapaa, sitä tukevaa johtamista sekä arvoja ja asenteita. Toimintatapa koostuu riskien arvioinnista, ehkäisevistä ja korjaavista toimenpiteistä sekä toiminnan jatkuvasta kehittämisestä. (THL, 2011.) Potilasturvallisuutta edistävässä kulttuurissa turvallisuus on arvona aito ja se otetaan huomioon päätöksenteossa ja päivittäisessä toiminnassa. Tärkeää on, että ymmärretään potilasturvallisuuden rakentuvan useista tekijöitä ja toimijoista eikä vain yksittäisten henkilöiden

63 39, SOTELA :00 / Pykälän liite: Hyvinvointipalveluiden potilasturvallisuussuunnitel 7 työstä. Potilasturvallisuuskulttuuriin sisältyy myös se, että toimintayksikössä ollaan tietoisia toiminnan epävarmuuksista ja ollaan valppaita riskejä kohtaan. (THL 2011.) Potilaiden turvallisuus koskettaa sekä potilaita että henkilökuntaa. Hyvä turvallisuuskulttuuri edistää niin potilaiden hoitoa kuin henkilökunnan hyvinvointia. Uuden terveydenhuoltolain tavoitteena on asiakaskeskeisten ja saumattomien palveluiden järjestäminen ja perusterveydenhuollon vahvistaminen. Lisäksi tavoitteena on terveyspalvelujen saatavuuden, tehokkaan tuottamisen ja väestön hyvinvoinnin edistäminen. (Laki 1326/2010; THL 2012d.) Terveydenhuoltolain perusteella annettu asetus antaa vaateita myös potilasturvallisuuden kehittämiseksi (Asetus 341/2011). Potilasturvallisuuskulttuurin avoimuuteen kuuluu anteeksipyyntö ja haittaan johtaneiden tapahtumien kertominen haittatapahtumien satuttua. Avoimuus on suositus siitä, miten potilaiden, heidän läheistensä ja sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön välisen vuorovaikutuksen tulisi toteutua. Haittatapahtuman sattuessa siitä kerrotaan avoimesti potilaalle. Tapahtuma ja mahdolliset seuraukset käydään läpi hänen kanssaan. Anteeksipyyntö tukee avoimuutta. Haittatapahtuman jälkihoito on merkityksellinen osa potilasturvallisuuden hallintaa. Sen tavoitteena on palauttaa potilaan luottamus sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmään. Riskit ja haittatapahtumat ennakoidaan ja arvioidaan etukäteen. Toimintakulttuuri on avoin ja syyllistämätön. Olennaista on moniammatillinen toimintatapa, avoin ilmapiiri ja valmius toiminnan jatkuvaan kehittämiseen. Ennakointi käytännössä on organisaation laadunhallintajärjestelmä, organisaation potilasturvallisuussuunnitelma ja potilaan hoitosuunnitelma. 6 HENKILÖSTÖN OSALLISTUMINEN Potilasturvallisuuden perustana on vastuualueiden ja sen työntekijöiden jatkuva kyky oppia ennakoinnin ja palautejärjestelmän kautta havaituista riskeistä ns. oppiva organisaatio. Henkilökunnan aktiivinen ja moniammatillinen osallistuminen potilasturvallisuuden kehittämiseen turvataan parhaiten, jos henkilökunta voi osallistua suunnitelman laatimiseen ja seurantaan sekä toiminnan kehittämiseen sen pohjalta. Esimiehen tehtävänä on varmistaa, että potilasturvallisuuden riskien hallintakäytännöt on selkeästi kuvattu ja että henkilöstöllä on edellytykset niiden soveltamiseen omassa työtoiminnassa. Työprosessien tulee olla helposti hahmotettavissa ja ne päivitetään säännöllisesti. Vastuualueiden henkilökunta osallistuu moniammatilliseen potilasturvallisuuden kehittämiseen sekä koko vastuualueen yhteisissä kokouksissa ja kehittämispäivissä että palvelualueiden omissa kokouksissa. Yksiköt keräävät vuosittain henkilökunnalta palautetta ja ideoita potilasturvallisuuden kehittämiseen ja suunnitelman päivittämiseen. Näiden lisäksi henkilökunnan potilasturvallisuusosaamista varmistetaan osastokokouksissa, kehityskeskusteluissa ja koulutuksissa. Henkilökunta voi osallistua sairaanhoitopiirin yhteisiin potilasturvallisuuskoulutuksiin.

64 39, SOTELA :00 / Pykälän liite: Hyvinvointipalveluiden potilasturvallisuussuunnitel 8 Henkilökuntaa kannustetaan tekemään matalalla kynnyksellä haittailmoitus (HaiPro). HaiProja käsitellään yksiköiden kokouksissa ja virheistä otetaan oppia. Palautteista saadun tiedon avulla kehitetään yksiköiden toimintamalleja potilasturvallisuus huomioiden kaikissa asioissa. 7 HENKILÖSTÖN PEREHDYTTÄMINEN JA KOULUTUS 7.1 Osaaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden osaaminen, työkyky ja motivaatio sekä kielitaito ovat keskeisiä asioita. Tämän vuoksi potilasturvallisuussuunnitelmaan sisällytetään myös henkilöstön ammatillisen osaamisen määrittelyjä. Terveydenhuollon ammattien harjoittamisen vaatimukset on säädetty terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994). Terveydenhuollon ammateissa toimiminen edellyttää koulutuksen ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran laillistuksen tai rekisteröinnin lisäksi riittäviä ammattitaitoja ja -tietoja, sekä sitä, että henkilö kykenee terveydentilansa ja toimintakykynsä puolesta toimimaan ammatissaan. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvonnan tavoitteena on seurata hoidon laatua ja edistää potilasturvallisuutta. Sosiaalihuollon kelpoisuusehdot on määritelty voimaan tulleessa laissa (272/2005) sekä sosiaalihuollon kelpoisuuslakia täydentävässä valtioneuvoston asetuksessa sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (608/2005). Sosiaalihuollon kelpoisuuslain tarkoituksena on edistää sosiaalihuollon asiakkaan oikeutta laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun edellyttämällä, että sosiaalihuollon ammatillisella henkilöstöllä on tarvittava koulutus ja perehtyneisyys tehtäväänsä. Laadukkaiden palveluiden perusedellytyksenä on tehtävien vaativuustasoa vastaava koulutus. Sosiaalihuollon tehtävissä vaadittavia kelpoisuuksia on täsmennetty ja ne on saatettu vastaamaan uudistuneita koulutusrakenteita. Siirtymäsäännöksillä turvataan aiempien koulutusjärjestelmien mukaisesti tutkintonsa suorittaneiden kelpoisuuden säilyminen. Laissa on määritelty kelpoisuusvaatimukset tehtävänimikkeittäin keskeisiin sosiaalihuollon ammatteihin sekä vähimmäiskoulutusvaatimus muihin sosiaalihuollon ammatillisiin tehtäviin. Sosiaalihuollon toimintayksikössä toimivan terveydenhuoltohenkilöstön kelpoisuusehdoista on lisäksi voimassa, mitä niistä erikseen säädetään tai määrätään. Sosiaalihuollon kelpoisuuslakia, samoin kuin aiempaa kelpoisuusasetustakin, sovelletaan niihin yksityisiin sosiaalipalveluihin, jotka kuuluvat yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta annetun lain piiriin. Valvontalain piiriin kuuluvat palvelut ovat joko luvanvaraisia tai ilmoituksenvaraisia palveluja. Valvontalaissa yksityisillä sosiaalipalveluilla tarkoitetaan yksityisen henkilön tai yhteisön tuottamia lasten ja nuorten huollon, lasten päivähoidon, vammaisten, kehitysvammaisten, vanhusten tai päihdehuollon palveluja ja muita vastaavia sosiaalihuollon palveluja, joita palvelujen tuottaja antaa korvausta vastaan liike- tai ammattitoimintaa harjoittamalla. Valvontalain mukaan yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajien henkilöstön on täytettävä samat kelpoisuusehdot kuin kunnan tai kuntayhtymän vastaavissa tehtävissä työskentelevältä henkilöstöltä vaaditaan.

65 39, SOTELA :00 / Pykälän liite: Hyvinvointipalveluiden potilasturvallisuussuunnitel 9 Työnantajan velvollisuus on tarkistaa ennen palvelukseen ottopäätöksen tekoa, että palkattavalla henkilöllä on tutkinnon lisäksi myös Valviran rekisteröinti. Hyvinvointipalvelut vaativat ostopalvelujen hankkimista koskevissa tarjouspyynnöissä myös yksityistä palvelun tuottajaa tarkistamaan ko. asiat palkattavalta työntekijältä. Mikäli laillistetulla ammattihenkilöllä esimerkiksi lääkärillä, sairaanhoitajalla, terveydenhoitajalla ei ole Valviran myöntämää ammatinharjoittamislupaa tai laillistusta, kyseessä on luvaton ammattitoimen harjoittaminen, josta on säädetty rangaistus rikoslain 44 luvun 3 :ssä. Mikäli palvelukseen ottajalla on aihetta epäillä esitettyjä todistuksia, palvelukseen ottajan on tarkistettava asia ja tehtävä epäillystä väärinkäytöksestä kirjallinen ilmoitus Valviraan. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta annetun lain mukaan seikasta, joka voi vaarantaa asiakas- tai potilasturvallisuutta, voidaan ja on oikeus ilmoittaa Valviraan. Ilmoitus tehdään sellaisissa asioissa, jotka on tutkittu ja jossa selvitysten perusteella vaikuttaa todennäköiseltä, että työntekijän toiminnan tai virheen seurauksena potilasturvallisuus on vaarantunut tai vaarantumassa tai muiden työntekijöiden turvallisuus vaarantuu uhkaavan tai väkivaltaisen käytöksen vuoksi. Myös palvelussuhteen päättämisestä päihteiden väärinkäytön tai osoitetun reseptiväärennöksen ja lääkeainehävikin perusteella ilmoitetaan Valviraan. Henkilöstön osaamista kartoitetaan kehityskeskustelujen yhteydessä. Yksiköissä on osalla tai kaikilla työntekijöillä omat vastuualueensa, joihin he perehtyvät tarkemmin ja opastavat näissä asioissa muita työntekijöitä. 7.2 Vakinaisen henkilöstön ja sijaisten hankinta Henkilöstön rekrytointi perustuu kaupungin virkoja ja työsuhteisia tehtäviä koskeviin ohjeisiin, kaupungin talousarvion noudattamisohjeisiin sekä täyttölupia ja henkilökunnan palvelukseen ottamista koskeviin ohjeisiin. Työvoiman muutostarpeet esitetään seuraavan vuoden talousarvioesityksessä. Kotkan kaupungilla on ammattihenkilöille määritelty kelpoisuusvaatimukset, jotka ilmoitetaan aina työpaikkailmoituksessa. 7.3 Lääkärit ja hammaslääkärit Lääkärin ja hammaslääkärin ammatin harjoittaminen on säädelty terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994). Lääkärin ja hammaslääkärin tehtävässä toimiminen Suomessa edellyttää Valviran laillistusta tai lupaa. ETA-maiden ulkopuolella tutkintonsa suorittaneet laillistetaan vasta vaaditun lisäkoulutuksen jälkeen. Palvelukseen ottajan tulee tarkistaa aina rekrytointitilanteessa terveydenhuollon ammattihenkilön, opiskelijan tai EU/ETA-maiden ulkopuolella tutkintonsa suorittaneen ammattioikeus rekisteristä > JulkiTerhikki. Nimen ja syntymävuoden lisäksi Terhikki-rekisteristä voi tulla tieto, että henkilö toimii määräaikaisella luvalla. Kyseessä on silloin terveydenhuollon ammattihenkilö, joka on saanut koulutuksensa EU- tai ETA- alueen ulkopuolisessa maassa. Osalle heistä Valvira myöntää aluksi määräaikaisen toimintaluvan. Määräajan loputtua näiden henkilöiden tietoja ei enää löydy rekisteristä. Haun tuloksena voi olla myös tieto, että henkilön oikeuksia toimia terveydenhuollon

66 39, SOTELA :00 / Pykälän liite: Hyvinvointipalveluiden potilasturvallisuussuunnitel 10 ammattihenkilönä on rajoitettu. Rajoituksen sisällöstä saa tarkempaa tietoa Valvirasta puhelimitse tai sähköpostilla: terhikki@valvira.fi. Palveluja ostettaessa sopimuksissa edellytetään, että yritys tarkistaa ammatinharjoittamisoikeuden työsopimusta tehtäessä. 7.4 Lääketieteen opiskelijan opintojen tarkistaminen Valviran ylläpitämään terveydenhuollon ammattihenkilöiden Terhikki -rekisteriin viedään tiedot lääketieteen opiskelijan suorittamista opinnoista yliopistojen toimittamien tietojen mukaan. Opiskeluvaiheen lääkäreillä oli aiemmin lääkemääräysten antamiseen yhteinen svnumero, mutta nykyisin Valvira antaa kaikille neljän opintovuoden tentit hyväksytysti suorittaneille oman yksilöintitunnuksen. Palkattaessa lääketieteen kandidaatteja sijaisiksi on aina vaadittava esittämään Valviran rekisteröintitodistus ja yksilöintitunnus. Lääketieteen opiskelija ei saa toimia lääkärin sijaisena, jos opiskelun aloittamisesta on kulunut yli 10 vuotta. Työnantajan on opiskelijan palkkaamista harkitessaan arvioitava tapauskohtaisesti opiskelijan valmiudet ja se, millaisten tehtävien hoitamiseen hänellä on riittävät edellytykset suoritettujen opintojen perusteella. Työnantajan vastuulla on ratkaista, mitä lääkärin tehtäviä sijainen voi tehdä. Opiskelijaa on ohjattava ja valvottava potilasturvallisuuden ja terveydenhuollon palvelujen laadun turvaamiseksi. Terveydenhuollon ammattitehtävässä toimivalle opiskelijalle on nimettävä ohjaajaksi laillistettu lääkäri/hammaslääkäri, jolla on riittävä käytännönkokemus. 7.5 Hoitohenkilökunta Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen mukaan laillistettujen ammattihenkilöiden tehtäviin ei voida tilapäisestikään palkata terveydenhuollon alan opiskelijaa, joka ei ole suorittanut hyväksytysti kahta kolmasosaa opinnoistaan. Työsopimukseen merkitään ammattinimikkeen mukaisista tehtävistä pois rajatut tehtävät (esim. rokottaminen). Viimeistään tällöin on myös varmistettava, että opiskelija on hyväksytysti suorittanut vaaditut opinnot. Opiskelijan on esitettävä oppilaitoksen alkuperäinen todistus opintosuorituksistaan. Kymenlaakson Rekryn tai muun hoitajia välittävän yrityksen on huolehdittava, että sijaiseksi tulevalla työntekijällä on vaadittavat lääkehoitoluvat voimassa. Ulkomailla opiskelevan, laillistetun ammattihenkilön sijaisena toimivan osalta työnantajan on varmistettava sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta (Valvira), että henkilöllä on oikeus toimia sijaisena. 7.6 Sosiaalityöntekijä Kelpoisuusvaatimuksena sosiaalityöntekijän tehtäviin on ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu pääaineopinnot tai pääainetta vastaavat yliopistolliset

67 39, SOTELA :00 / Pykälän liite: Hyvinvointipalveluiden potilasturvallisuussuunnitel 11 opinnot sosiaalityössä. Tilapäinen poikkeaminen kelpoisuusvaatimuksista on mahdollista, jos sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön tehtävään ei saada henkilöä, jolla on säädetty kelpoisuus, tehtävään voidaan ottaa enintään vuodeksi henkilö, jolla suoritettujen opintojen perusteella on riittävät edellytykset tehtävän hoitamiseen. Edellä tarkoitettua oikeutta poiketa sosiaalihuollon tehtävissä vaadittavista kelpoisuuksista ei sovelleta sosiaalityöntekijään, jolla on sosiaalihuoltolain 12 :n 2 momentissa tarkoitettu oikeus päättää kiireellisissä tapauksissa tahdosta riippumattoman huollon antamisesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä. 7.7 Sosiaaliohjaaja Kelpoisuusvaatimuksena sosiaaliohjaajan tehtäviin on tehtävään soveltuva sosiaalialalle suuntaava sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Sosiaaliohjaaja on ammattinimike sosiaalialan tehtävissä, joissa edellytetään sosiaalialan ammattikorkeakoulutasoista koulutusta. Lain siirtymäsäännösten mukaan sosiaaliohjaajan tehtäviin on kelpoinen myös ammattikorkeakoulututkintoa edeltäneen soveltuvan opistoasteisen tutkinnon suorittanut henkilö. 7.8 Henkilöstön kielitaito Terveydenhuollon ammattihenkilöllä on oltava sellainen kielitaito, että hän pystyy sen avulla selviytymään tehtävistään. Valvira ei vaadi Suomen tai muiden EU- tai ETA-maiden kansalaisilta todistusta kielitaidosta, mutta työnantaja voi sitä edellyttää. Jos henkilö, joka hakee oikeutta työskennellä Suomessa terveydenhuollon ammattihenkilönä, ei ole EU/ETA-valtion kansalainen, hänen on esitettävä hakemuksessaan todistus siitä, että hän on suorittanut valtionhallinnon kielitutkinnon tai yleisen kielitutkinnon. Valtiohallinnon kielitutkinnosta vaaditaan tyydyttävä taitotaso ja yleisestä kielitutkinnosta keskitason tutkinto (tasot 3 4). Työnantajan on varmistettava, että kielitaitovaatimus täyttyy ja henkilöllä on ammatin harjoittamiseen (asiakastyö, potilastietojen dokumentointi, lääkehoito jne.) tarvittava kielitaito. 7.9 Perehdytys Uuden työntekijän perehdyttäminen perustuu Kotkan kaupungin ohjeisiin. Uuden työntekijän perehdyttämisestä vastaa lähiesimies ja opiskelijan ohjauksen toteuttamisesta hänelle sovittu oma ohjaaja. Intranetistä löytyy koko kaupungin yhteinen perehdytysohjelma. Suunnitelmallisen perehdyttämisen tueksi Kotkan kaupunki on laatinut Perehdyttämisen tarkistuslistan ja Tervetuloa Kotkan kaupungille töihin -oppaan. Molemmat löytyvät Helmeristä. Tarkistuslista on tarkoitettu perehdyttämisprosessin työvälineeksi. Sitä täytetään esimiehen, vastuuhenkilöiden ja uuden työntekijän itsensä toimesta, ja sen avulla kaikki muistavat olennaiset perehdytysasiat. Se soveltuu parhaiten vakituisen työntekijän aloittaessa työt, mutta sille on käyttöä myös pidemmissä määräaikaisuuksissa.

68 39, SOTELA :00 / Pykälän liite: Hyvinvointipalveluiden potilasturvallisuussuunnitel 12 Tervetuloa Kotkan kaupungille töihin -opas jaetaan kaikille uusille työntekijöille. Oppaan avulla uusi työntekijä tutustuu kaupungin toimintaan sekä löytää itselleen ja työhönsä liittyvät keskeiset asiat helpommin. Perehtymisen aikana ja sen päätyttyä perehtyjä käy arvioivan keskustelun lähiesimiehensä kanssa ja laatii osaamisen ja työssä kehittymisen suunnitelman, jota arvioidaan vuosittaisissa kehityskeskusteluissa Koulutus Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutus on lakisääteistä. Vastuu täydennyskoulutuksen mahdollistamisesta ja sen rahoittamisesta on pääosin työnantajalla. Terveydenhuollon ammattihenkilöstön täydennyskoulutuksesta säädetään terveydenhuoltolaissa, työterveyslaissa, laissa terveydenhuollon ammattihenkilöistä sekä sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa. STM on antanut lisäksi suositukset täydennyskoulutuksen toteuttamiseksi. Kunnilla on lakisääteinen velvoite järjestää täydennyskoulutusta sosiaalihuollon henkilöstölle. STM on julkaissut kunnille suositukset täydennyskoulutuksen järjestämisen tueksi. Täydennyskoulutusvelvoite edellyttää, että kunnat huolehtivat henkilöstönsä riittävästä osallistumisesta sille vuosittain järjestettyyn täydennyskoulutukseen. Täydennyskoulutuksen tulee olla suunnitelmallista ja kytkeytyä kiinteästi sosiaali- ja terveystoimen toimintakäytäntöjen ja palvelujärjestelmien kehittämiseen sekä paikallisiin, alueellisiin ja valtakunnallisiin strategisiin kehittämistavoitteisiin. Velvoite koskee myös yksityistä palveluntuottajaa. Lisäksi laki velvoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöä itseään ylläpitämään ja kehittämään ammattitoiminnan edellyttämää ammattitaitoa sekä perehtymään ammattitoimintaansa koskeviin säännöksiin ja määräyksiin. Henkilöstön osaamisen hallinta perustuu ammattitutkintoon sekä yksiköiden osaamiskartan avulla laadittavaan kunkin työntekijän henkilökohtaisen osaamisen ja kehityksen arviointiin ja sen pohjalta tehtyyn henkilökohtaiseen kehittämissuunnitelmaan. Arviointi tehdään vähintään kerran vuodessa esimiesten ja työntekijöiden välisissä kehityskeskusteluissa. Henkilöstön täydennyskoulutuksen toteutumisesta raportoidaan vuosittain Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle sen antamien ohjeiden mukaisesti. Sairaanhoitopiiri järjestää koulutuksia potilasturvallisuudesta ja Kotkan kaupungin HaiPro- -raportointijärjestelmän pääkäyttäjä kouluttaa tarvittaessa henkilökuntaa. Vuoden 2014 aikana on henkilökunnalla mahdollisuus suorittaa Potilasturvallisuus -verkkokoulutus. Linkki koulutukseen löytyy Web-ohjelmista. 8 TERVEYDENHUOLLON LAITTEET Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden tulee olla potilaille ja henkilöstölle potilasturvallisia. Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista (629/2010) velvoittaa terveydenhuollon toimintayksiköitä nimeämään vastuuhenkilön vastaamaan siitä, että toiminnassa noudatetaan lakia ja sen nojalla annettuja määräyksiä. Vastuuhenkilö terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden turvallisuuteen liittyvissä asioissa on työsuojelupäällikkö. Tämän lisäksi jokaiselle osastolle ja toimintayksikölle on nimetty terveydenhuollon laitteista vastaavat henkilöt.

69 39, SOTELA :00 / Pykälän liite: Hyvinvointipalveluiden potilasturvallisuussuunnitel 13 Lääketieteen ja hoitotyön teknologian välineiden käyttökoulutusta antavat mm. laitetoimittajat ja osastojen henkilökunta. Terveydenhuollon laitteiden huollosta laaditaan suunnitelma. Laitehuoltosuunnitelma sisältää laitekohtaisen perehdytyksen ja käyttökoulutuksen, huollot ja niiden seurannan, asianmukaisen säilytyksen ja toimintakunnon testauksen. Yksikkökohtaisesti on listattu kaikki käytössä olevat laitteet, joiden käytönopastus on huomioitava perehdytyksessä. Laitehankinnat tehdään Kotkan kaupungin hankintasääntöjen mukaisesti ja niiden suunnittelussa ja hallinnassa on keskeistä lääketieteellinen ja hoitotyön asiantuntijuus. Terveydenhuollon laite tai tarvike esimerkiksi: potilassänky, instrumentit, hoitotuotteet jne. Laitteen ja tarvikkeen aiheuttaman vaaratilanteen ilmoittamisvelvollisuus on työntekijöillä Valviraan ja laitteen valmistajalle/ edustajalle. Ilmoitettava tapahtuma on tilanne, joka on johtanut tai olisi voinut johtaa potilaan, käyttäjän tai muun henkilön terveyden vaarantumiseen ja joka johtuu laitteesta tai tarvikkeesta. Säteilyä synnyttävien laitteiden käyttöön liittyvistä poikkeavista tapahtumista on lisäksi ilmoitettava Säteilyturvakeskukselle. Yksikön vastuuhenkilö huolehtii henkilöllä, joka käyttää terveydenhuollon laitetta, on sen turvallisen käytön vaatima koulutus ja kokemus laitteessa tai sen mukana on oltava turvallisen käytön kannalta tarpeelliset merkinnät ja käyttöohjeet laitetta käytetään valmistajan ilmoittaman käyttötarkoituksen ja ohjeistuksen mukaisesti käyttöpaikka soveltuu laitteen turvalliseen käyttöön laitteeseen kytkettynä tai välittömässä läheisyydessä olevat toiset terveydenhuollon laitteet, rakennusosat tai rakenteet, varusteet, ohjelmistot tai muut järjestelmät tai esineet eivät vaaranna laitteen suorituskykyä tai potilaan, käyttäjän tai muun henkilön terveyttä laitteen saa asentaa, huoltaa ja korjata vain henkilö, jolla on tarvittava ammattitaito ja kokemus seurantajärjestelmästä (jäljitettävyys, mahdollisiin vaaratilanteisiin liittyvät tiedot, ja tiedot edellä esitetyn lain vaatimista velvoitteista) 9 TURVALLISUUSRISKIEN HALLINTA, DOKUMENTOINTI JA TIEDONKULKU Kokonaisvaltainen laadun- ja riskien hallinta vaatii organisaatiolta selkeän toimintatavan ja rakenteet, joilla turvallisuusriskejä arvioidaan ja hallitaan. Oppivassa organisaatiossa laadun ja potilasturvallisuuden kehittäminen on jatkuva työskentelytapa, joka hyödyntää aikaisempia oppeja ja kokemuksia. Työympäristöä, prosesseja, toimintatapoja ja ohjeita kehitetään riski-

70 39, SOTELA :00 / Pykälän liite: Hyvinvointipalveluiden potilasturvallisuussuunnitel 14 en arviointiin perustuen. Lisäksi kehitystoimenpiteiden toteuttamista ja niiden vaikuttavuutta seurataan. 9.1 Turvallisuusriskien hallinta Hoidossa sattuneista vaaratilanteista, haittatapahtumista ja turvallisuusriskeistä oppiminen on potilasturvallisuuden kehittämisen keskeisiä keinoja. Vaaratapahtumat tulee nähdä oppimismahdollisuutena, ja niistä saatavaa tietoa tulee hyödyntää työyksiköiden ja koko organisaation toiminnan kehittämisessä. Poikkeamien ja vaaratilanteiden käsittelyssä keskitytään tapahtumaan myötävaikuttaneisiin tekijöihin ja organisaation toiminnan (työympäristöä, prosessit, toimintatavat) sekä ohjeistuksen kehittämiseen. Tavoitteena on avoimen potilasturvallisuuskulttuurin kehittyminen ja rakenteissa piilevien potilasturvallisuusriskien poistaminen, sekä estää vastaavien tapahtumien uusiutuminen tulevaisuudessa. Kehitystoimenpiteiden toteutumista seurataan ja vaikuttavuutta arvioidaan määrävälein sovitusti. Tietoa vaaratapahtumista kerätään järjestelmällisesti ja kerättyä tietoa hyödynnetään potilasja asiakasturvallisuuden kehittämisessä. Vaaratapahtuma- ja hoitopoikkeama ilmoitusten tekeminen perustuu vapaaehtoisuuteen ja ilmoitukset tehdään nimettömänä. Jokaisella työntekijällä on mahdollisuus tehdä haittatapahtumailmoitus (HaiPro) ja jatkossa myös potilailla ja omaisilla. Ilmoitusten käsittely on luottamuksellista ketään syyllistämättä. Vakavien haittatapahtumien käsittelyssä on yhteisesti sovittu menettelytapa, jossa ei syyllistetä ketään ja asianosaisia tuetaan tilanteen jälkeen. Tavoitteena on, että riskit hallitaan kokonaisuutena huomioiden potilaan hoito, työtavat ja työympäristö, laitteiden käyttö ja organisaation menettely. Työyksikön riskit arvioidaan erillisellä arviointiohjelmalla ( vähintään kerran vuodessa. Kotkan kaupungilla on erilliset hankintaohjeet, työsuojeluorganisaatio, valmiussuunnitelma ja tietoturvaohjeet. Yksiköillä on Carean alueellisen lääkehoitosuunnitelman mukaisesti tehty lääkehoitosuunnitelma, pelastussuunnitelma ja turvallisuussuunnitelma. Perehdytyksessä käytetään kaupungin yhteistä perehdytysohjelmaa. 9.2 Vastuualueiden fyysinen ympäristö Potilasturvallisuussuunnitelmaa laadittaessa on tärkeää ottaa huomioon myös toimintayksiköiden fyysisen ympäristön mahdolliset riskit potilasturvallisuudelle. Näitä ovat luonnollisesti palo- ja pelastussuunnitelmaan kuuluvat asiat. Näiden lisäksi on suuri määrä muita fyysisen ympäristön aiheuttamia välittömiä riskejä, kuten liukastumisia, kompastumisia, kaatumisia ja putoamisia aiheuttavat tekijöitä. Näitä voivat olla mm. vastapestyt ja kiillotetut lattiat (varoitusmerkit!), täydet käytävät, yllättävät kynnykset tai portaat, potilastossujen puute, mutta myös potilaiden valvonnan laiminlyönti. Välillisiä riskejä voivat aiheuttaa mm. huono ilmanvaihto, riittämätön siivous ja muu hygieniatoiminta.

71 39, SOTELA :00 / Pykälän liite: Hyvinvointipalveluiden potilasturvallisuussuunnitel Hoidon dokumentointi Dokumentointi on yksi keskeisistä terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisten päivittäisistä työtehtävistä. Se on myös tärkeä keino viestiä potilaan hoidon kaikkiin puoliin tarvittavat tiedot, joten se kytkeytyy hyvin tiiviisti tiedonkulkuun. Jatkumo hyvän dokumentoinnin ja tiedonkulun välillä on avainasemassa laadukkaan ja turvallisen hoidon antamisessa. Hyvä dokumentointi luo myös pohjaa turvallisuusriskien hallinnalle. Asetuksessa potilasasiakirjoista määritellään 7 :ssä potilaskertomuksen välttämättömän sisältö. Potilasasiakirjoihin tulee merkitä potilaan hyvän hoidon järjestämisen, suunnittelun, toteuttamisen ja seurannan turvaamiseksi tarpeelliset sekä laajuudeltaan riittävät tiedot. Ydintietojen oppaassa annetaan ohjeita rakenteisen tiedon dokumentointiin, joka on keskeistä sähköisissä potilaskertomusjärjestelmissä. Hyvinvointipalveluiden potilas/asiakastietoja ylläpidetään Effica-tietojärjestelmässä. Tietojärjestelmään tallennetaan muun muassa hoidon tarve ja tavoite, hoidon toteutus ja keinot, työnjako, seuranta ja arviointi sekä diagnoosi- ja lääkityslista. Hoitosuunnitelmaa laadittaessa potilaalle annetaan tietoa hänen sairauksistaan ja niiden hoitovaihtoehdoista sekä niihin liittyvistä riskeistä. Hoitosuunnitelmassa sovitaan myös niistä asioista, joista potilas itse huolehtii hoidossaan. Hoitosuunnitelmasta annetaan tarvittaessa kopio potilaalle. Potilasasiakirjojen laadintaa koskevat myös henkilötietolaissa (523/1999) säädetyt yleiset henkilötietojen käsittelyä koskevat periaatteet. Potilastietojen käsittelyssä noudatetaan huolellisuutta ja hyvää tietojenkäsittelytapaa. Kirjattavien tietojen tulee olla potilasasiakirjojen käyttötarkoituksen kannalta tarpeellisia. Potilaan hoitoon osallistuva sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö vastaa tekemiensä merkintöjen oikeellisuudesta ja virheettömyydestä. Merkintöjen tulee olla selkeitä ja ymmärrettäviä. Potilasasiakirjaan merkitään tietojen lähde, jos kirjattava tieto ei perustu ammattihenkilön omiin tutkimushavaintoihin. Ensisijaisesti tiedot kerätään ja kysytään potilaalta itseltään. 9.4 Tiedonkulku Potilasturvallisuudelle olennaista tietoa kulkee potilaiden, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja organisaatioiden välillä. Toimintayksikön potilasturvallisuussuunnitelmassa on määriteltävä tiedonkulun periaatteet niin potilaiden ja ammattihenkilöiden välillä kuin hoidon eri rajapinnoilla, esimerkiksi perusterveydenhuolto erikoissairaanhoito. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon potilasasiakirjat muodostavat terveydenhuollon yhteisen potilastietorekisterin, josta potilastieto on haettavissa sujuvasti toisesta organisaatiosta. Potilaalle kerrotaan rekisteristä ja hänellä on mahdollisuus kieltää toisen rekisteriorganisaation tietojen käyttö joko kokonaan tai osittain (THL 1326/ ). Yhteisestä potilastietojärjestelmästä saadaan myös tilastotietoja yhteisiin rekistereihin. Terveydenhuolto vastaa omassa toiminnassaan potilastietojen tietoturvallisuudesta sekä syntyneiden potilasasiakirjojen rekisterinpidosta henkilötietolain (523/1999) mukaisesti.

72 39, SOTELA :00 / Pykälän liite: Hyvinvointipalveluiden potilasturvallisuussuunnitel POTILASTURVALLISUUDEN SEURANTA Poikkeamien, vaaratilanteiden ja haittatapahtumien raportointi auttaa parantamaan turvallisuutta. Organisaation johdon ja toimintayksiköiden esimiesten tehtävänä on luoda avoin ja oikeudenmukainen toimintaympäristö kannustamaan henkilöstöä ilmoittamaan vaaratapahtumista aktiivisesti. Organisaatiossa ohjeistetaan vaaratapahtumailmoitusten käsittelyn vastuut ja tehtävät. Virheistä opitaan ja tapahtuneista vahingoista kertynyt tieto hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Tällaista tietoa organisaatiolle tulee potilaiden ja läheisten palautteena, muistutuksina, kanteluina, potilasvahinkoilmoituksina ja potilasasiamiehen kautta. Lisäksi henkilöstön tulee ilmoittaa haittatapahtumista ja läheltä piti -tilanteista HaiPro-järjestelmän kautta. Kaiken kertyneen tiedon säännöllinen analysointi ja käsittely on toiminnan jatkuvan kehittämisen perusta. Vaaratapahtumien raportointimenettelyyn kuuluu toimiva palautejärjestelmä. Etenkin vakavista ja/tai harvinaisista haittatapahtumista on tärkeää jakaa tietoa myös organisaatiorajojen yli. Vakavien vaara- ja haittatapahtumien analyysissa selvitetään tapahtumaan johtaneet yksilölliset syyt sekä hoitoon, sen suunnitteluun, työympäristöön ja organisaatioon liittyvät syyt Vaara- ja haittatapahtumien raportointi Potilasturvallisuutta vaarantavista tekijöistä ja riskeistä kerätään säännöllisesti tietoa: läheltä piti -tilanteiden ilmoitukset, potilasturvallisuuteen vaikuttavien poikkeamien ilmoitukset, vaaratapahtumien raportointi ja tutkinta, lakisääteiset tapahtumailmoitukset sekä potilaiden ja heidän läheistensä havainnot. Työntekijät tekevät ilmoitukset HaiPro-ohjelmaan. Esimiehet käsittelevät HaiPro ilmoitukset mahdollisimman nopeasti, siitä kun ilmoitus on tehty. HaiPro-ohjelman avulla saadaan hyvää tietoa toiminnan suunnitteluun, voimavarojen ohjaamiseen, laadun parantamiseen ja talousja henkilöstöhallintoon. Saadun tiedon avulla voidaan tunnistaa kehittämiskohteet ja ne viedään vuosittaiseen toiminnan ja talouden suunnitteluun. Ilmoitettavat tapahtumat ja tapahtumatietojen luokitus: VAARATAPAHTUMA tai POTILASTURVALLISUUSTAPAHTUMA, patient safety incident Potilaan turvallisuuden vaarantava tapahtuma, joka aiheuttaa tai voi aiheuttaa haittaa potilaalle LÄHELTÄ PITI TAPAHTUMA, tillbud; near miss Vaaratapahtuma, joka olisi voinut aiheuttaa haittaa potilaalle. Haitalta vältyttiin joko sattumalta tai siksi, että poikkeama tai vaaratilanne havaittiin ja haitalliset seuraukset pystyttiin estämään ajoissa. Esimerkiksi: Tapahtuma, joka sisälsi vaaran potilasturvallisuudelle, joka ei kuitenkaan tässä tilanteessa realisoitunut. HAITTATAPAHTUMA, negativ händelse; adverse event Vaaratapahtuma, joka aiheuttaa haittaa potilaalle.

73 39, SOTELA :00 / Pykälän liite: Hyvinvointipalveluiden potilasturvallisuussuunnitel 17 Yksikkö ja organisaatiotasolla tietoa hyödynnetään niin, että koko työyhteisö saa säännöllisesti tietoa ilmoitetuista vaaratapahtumista ja että yksikön ilmoitettuja tapahtumia tarkastellaan yhdessä ja kehittämistoimia pohditaan moniammatillisesti. Yksikön lähiesimies toimii ilmoitusten käsittelijänä ja hänen tehtävänään on organisoida säännölliset yksikön sisäiset keskustelut ja tarvittavat tarkemmat analyysit. Vakavien vaara- ja haittatapahtumien analyysissa selvitetään tapahtumaan johtaneet sekä yksilölliset että organisaatioon liittyvät syyt sekä tietoa jaetaan yli organisaatiorajojen tarvittaessa. Vakavien haittatapahtumien käsittely vaatii erillisen menettelytapansa, joka on organisaatiossa selkeästi ohjeistettu ja tiedossa. HaiPro on vaaratapahtumien raportointimenettely ja tietotekninen työkalu, joka perustuu vapaaehtoiseen, luottamukselliseen ja syyllistämättömään vaaratapahtumien ilmoittamiseen ja käsittelyyn. Järjestelmällisen ja helppokäyttöisen raportointimenettelyn avulla pyritään hyödyntämään vaaratapahtumista saatavat opit, löytämään tapahtuman syntyyn myötävaikuttavia tekijöitä sekä saamaan tietoa varautumisen riittävyydestä ja toimenpiteiden vaikutuksista. Jokaisen työntekijän hyvään ammattitaitoon kuuluu vastuu potilasturvallisuudesta ja oman työn arvioinnista ja kehittämisestä. Potilasturvallisuus on ammattilaisten ja potilaiden yhteinen asia. Potilasturvallisuutta seurataan erilaisilla indikaattoreilla ja seurantamenettelyillä. Kotkan hyvinvointipalveluissa kerättävät tiedot: Potilasturvallisuusindikaattorit Vaaratapahtumien lukumäärä/ laatu ilmoitusten määrä, sisältö ja tilastot Hoitoon liittyvät infektiot Infektioiden määrä ja tyyppi Käsihuuhdekulutus Lääkehoito Lääkitysvirheet ja -poikkeamat Ilmoitukset sivuvaikutuksista Lääkintälaitteisiin liittyvät vaaratapahtumat Ilmoitusten lukumäärä Potilaspalautteet, potilas- ja sosiaaliasiamiehen palautteet, muistutukset, kantelut, valitukset määrä ja laatu Seurantamenettely/-järjestelmä HaiPro Hygieniaraportti x2/v, antibioottikulutusseuranta x4/v Kulutus/yksikkö HaiPro FiMEA:lle Valvira Yksiköt, tuloskortti

74 39, SOTELA :00 / Pykälän liite: Hyvinvointipalveluiden potilasturvallisuussuunnitel 18 Seuranta eri organisaatiotasoilla: Osasto/toimipistetaso Lähiesimies käy yksikön potilasturvallisuusasiat läpi kuukausittain: merkittävimmät vaaratapahtumat sekä niiden perusteella annetut suositukset ja tehdyt toimenpiteet tunnistetut potilasturvallisuuden riskit ja niihin varautuminen kehittämistoimenpiteet. Vastuualue Vastuualueen johtaja seuraa potilasturvallisuuden kehitystä vähintään kerran vuodessa. yhteenveto yksikkökohtaisista raporteista vastuualueelta hygieniaraportti potilas/sosiaaliasiamiehen raportti työsuojelutoimintaohjelma raportit kanteluista, muistutuksista ja valituksista kehittämistoimenpiteet Hypan johtoryhmä yhteenvedon vastuualueiden tilanteesta potilas/sosiaaliasiamiehen raportin kerran vuodessa hoitotakuun toteutumisen työsuojelun toimintakertomus raportit potilasvahinkoilmoituksista, muistutuksista, kanteluista ja valituksista 10.2 Potilaslakiin ja potilasvahinkolakiin perustuvat ilmoitukset Terveyshaittaan johtavista haittatapahtumista ilmoitetaan lakisääteiseen sairaaloiden hoitoilmoitusjärjestelmään (HILMO). Hilmoon kirjataan komplikaatiodiagnoosit, mukaan lukien lääkehaittavaikutukset. Hoitoilmoitustietojen keruu perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta, lakiin Stakesin tilastotoimesta sekä lakiin ja asetukseen terveydenhuollon valtakunnallisista henkilörekistereistä. Hoitoilmoitusrekisterin tiedonkeruussa hoidon haittavaikutuksella tarkoitetaan terveydenhuollon ammattihenkilön antamaan hoitoon tai suorittamaan toimenpiteeseen liittyvää odottamatonta seuraamusta, joka aiheuttaa keskimäärin odotettavissa olevaan hoidon tulokseen verrattuna objektiivista haittaa potilaalle hoidon keston pidentymistä lisääntyneitä hoitokustannuksia myöhemmän suunnittelemattoman samaan vaivaan tai sairauteen liittyvän uusinta toimenpiteen Hilmon tuottama tieto on hyödynnettävissä toimintayksiköissä, ja on tärkeää ottaa se säännöllisesti huomioon laadun ja potilasturvallisuuden kehittämisessä.

75 39, SOTELA :00 / Pykälän liite: Hyvinvointipalveluiden potilasturvallisuussuunnitel 19 Hoitoilmoitus tehdään kerran vuodessa (alkuvuosi) terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselle (HILMO, sosiaalihuollon ja terveydenhuollon hoitoilmoitus 2012, määrittelyt ja ohjeistus). Tiedot kirjataan Effica potilastietojärjestelmään. Organisaation tietohallinto kokoaa tiedot ja toimittaa ne vuoden päätyttyä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselle. THL kokoaa tiedot tilastoiksi ja tilastot on saatavissa vuosittain ilmestyvässä Hilmo-oppaassa Muistutukset Hoitoonsa tai siihen liittyvään kohteluunsa tyytymätön potilas tai hänen omaisensa voi tehdä asiasta kirjallisen muistutuksen hoitopaikan terveydenhuollosta vastaavalle johtajalle. Ennen muistutuksen tekemistä kannattaa kuitenkin yrittää selvittää asia potilasta hoitaneiden henkilöiden kanssa. Usein asiat ratkeavat keskustelun avulla, eikä muita toimenpiteitä tarvita. Muistutuksen voi tehdä vapaamuotoisesti. Muistutuksen tekeminen on potilaan tai hänen omaisensa lakisääteinen oikeus, ja terveydenhuollosta vastaavan johtajan on vastattava siihen kirjallisesti kohtuullisessa ajassa, yleensä noin kuukaudessa. Vastauksesta on käytävä ilmi, miten muistutus on selvitetty hoitopaikassa ja mihin toimenpiteisiin se on mahdollisesti johtanut. Muistutukset ohjataan vastuualueiden ja palvelualueiden esimiesten kautta siihen yksikköön johon muistutus on kohdistettu. Yksiköt antavat vastineensa muistutuksen antajalle Kantelut Potilaalla tai hänen omaisellaan on oikeus kannella, jos hän on tyytymätön hyvinvointipalveluissa saatuun hoitoon tai kohteluun. Ennen kantelun tekemistä kannattaa kuitenkin harkita myös muita, nopeampia ja tehokkaampia keinoja, joilla asia voitaisiin selvittää ja ratkaista. Terveydenhuoltoa koskeva kantelu tehdään joko aluehallintovirastoon tai Valviraan vapaamuotoisesti tai kantelulomakkeella. Kantelun voi tehdä, vaikka olisi jo tehnyt hoidostaan muistutuksen hoitopaikkaan tai potilasvahinkoepäilyn vuoksi tehnyt hakemuksen Potilasvakuutuskeskukselle ( Kantelua ei yleensä tutkita, jos tapahtumista on aikaa yli viisi vuotta. Kantelu tehdään Valviraan silloin, kun hoitovirhe-epäily koskee hoidossa menehtyneen tai vaikeasti vammautuneen potilaan hoitoa ja kantelija epäilee hoitovirhettä. Muut hoitoa koskevat kantelut tehdään siihen aluehallintovirastoon ( jonka alueella potilas on ollut hoidettavana. Kantelut ohjataan vastuualueiden ja palvelualueiden esimiesten kautta siihen yksikköön jota kantelu koskee. Vastuualueiden johtajat kokoavat vastineet osallisilta. Esimiehet keräävät omalta osaltaan vastineen henkilökunnalta saamien tietojen sekä asiakirjojen pohjalta. esimiehet huolehtivat mahdollisia poikkeamia koskevien toimenpiteiden toteuttamisesta yksikössä Valitus Hallintoasiassa tehtyyn viranomaisen päätökseen tyytymätön potilas/asiakas voi tehdä asiasta valituksen hallinto-oikeuteen. Valitus voi olla vapaamuotoinen, mutta valituskirjelmästä on tultava ilmi:

76 39, SOTELA :00 / Pykälän liite: Hyvinvointipalveluiden potilasturvallisuussuunnitel 20 mitä päätöstä valitus koskee miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä vaaditaan muutettavaksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valitus hallinto-oikeuteen on aina tehtävä kirjallisesti. Valituksen voi toimittaa postitse, sähköpostitse tai telekopiona hallinto-oikeuden kirjaamoon. Asian vireillesaamiseksi riittää, että valitus on toimitettu hallinto-oikeudelle määräpäivänä klo mennessä. Liitteitä valitukseen voi toimittaa myöhemminkin. Valitukseen tulee liittää seuraavat asiakirjat: päätös, johon haetaan muutosta valitusosoituksineen. Päätöksen voi toimittaa alkuperäisenä tai jäljennöksenä. tieto siitä, milloin päätös on annettu tiedoksi, esim. kopio saantitodistuksesta tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu päätöksen tehneelle viranomaiselle. asiamiehen on liitettävä valitukseen valtakirja. Valtakirjaa ei kuitenkaan yleensä vaadita asianajajalta tai yleiseltä oikeusavustajalta. Asian vireille tulon jälkeen hallinto-oikeus hankkii viranomaiselta viran puolesta valituksen kohteena olevan päätöksen perusteena olevat asiakirjat ja lausunnon asiasta. Tämän jälkeen valittajalla on vielä tilaisuus antaa asiasta oma selityksensä. Asian selvitystä varten voidaan tilata myös muita asiakirjoja. Tarvittaessa voidaan lisäselvityksen saamiseksi järjestää myös suullinen käsittely tai katselmus. Oikeuslaitoksen sivuilla on tarkempaa tietoa oikeudenkäynnistä hallinto-oikeudessa Hallinto-oikeus antaa päätöksensä aina kirjallisena. Hallinto-oikeuden päätöksestä voi useimmissa tapauksissa joko valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen tai pyytää sieltä valituslupaa Potilasvahinkoilmoitukset Potilasvahinkoilmoitus tulee tehdä Potilasvakuutuskeskukselle kolmen vuoden kuluessa siitä, kun vahingonkärsijä sai tietää tai hänen olisi pitänyt tietää aiheutuneesta vahingosta. Vahinkoilmoituksessa on ilmoitettava vahinkopaikka ja selostettava, minkä sairauden tai vamman hoidon yhteydessä vahinko aiheutui ja milloin oireet alkoivat. Lisäksi vahinkoilmoituksen tekijän on mainittava, mistä vahingosta ja millä perusteella hän korvausta hakee. Mikäli potilas on kuollut, potilasvahinkoilmoituksen voi tehdä myös kuolinpesä tai henkilö, jolle on aiheutunut kuoleman johdosta kustannuksia tai menetyksiä. Vahinkoilmoituslomakkeita saa Potilasvakuutuskeskuksen Internet-sivuilta sekä hoitolaitosten potilasasiamiehiltä ja sosiaalityöntekijöiltä.(

77 39, SOTELA :00 / Pykälän liite: Hyvinvointipalveluiden potilasturvallisuussuunnitel POTILAAN JA LÄHEISTEN OSALLISTUMINEN 11.1 Hoito- ja palvelusuunnitelman laatiminen Tärkeänä potilasturvallisuuskulttuurin rakentumiseen vaikuttavana tekijänä nähdään potilaan, asiakkaan ja hänen läheisensä mukaan ottaminen hoidon turvallisuuden edistämiseen. Turvallisen potilashoidon perusedellytyksenä on, että hoito toteutetaan yhteisymmärryksessä potilaan kanssa. Häntä kuunnellaan ja hän osallistuu hoitonsa suunnitteluun ja toteutukseen. Potilasta kannustetaan kertomaan oireistaan, toiveistaan ja huolistaan sekä tekemään kysymyksiä hoitoonsa liittyvissä asioissa. Potilaan hoito- ja hoitosuunnitelmaan kootaan potilaan kaikki terveysongelmat sekä niihin suunnitellut toimet yhdeksi kokonaisuudeksi. Sen avulla voidaan koordinoida eri sairauksien hoidot turvallisesti ja varmistaa hoitojen yhteensopivuus ja toteutus. Hoitosuunnitelmassa sovitaan myös niistä asioista, joista potilas itse huolehtii hoidossaan. Suunnitelmaan kirjataan hoidon tarve ja tavoite, hoidon toteutus ja keinot, työnjako, seuranta ja arviointi sekä diagnoosi- ja lääkityslista. Suunnitelmalle nimetään vastuuhenkilö, joka koordinoi hoitosuunnitelmaa. Potilasturvallisuuskulttuurin onnistuminen edellyttää potilaan riittävää tiedon saantia ja neuvontaa. Turvallista potilashoitoa toteutettaessa potilaalle annetaan ymmärrettävällä tavalla tietoa omasta sairaudestaan ja sen hoidosta, erityisesti lääkehoidosta. Potilaan kanssa keskustellaan hoitoon liittyvistä riskeistä ja odotettavissa olevista tuloksista. Potilaan niin halutessa tällaista tietoa annetaan myös potilaan luotetulle henkilölle, omaiselle tai läheiselle. Potilaalle kerrotaan, että hän voi ottaa yhteyttä omaan hoitopaikkaan potilasturvallisuutta koskevissa asioissa. Haittatapahtuman sattuessa on sovittu, kuka kertoo siitä avoimesti potilaalle ja hänen niin toivoessaan myös hänen läheiselleen. Hän käy tapahtuman ja sen mahdolliset seuraukset läpi heidän kanssaan. Laki terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä (559/1994) 15 velvoittaa terveydenhuollon henkilöstön huomioimaan mitä potilaan oikeuksista on säädetty ja laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista mitä asiakkaan oikeuksista on säädetty ( /812) 4-5. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö vastaa toimintansa potilasturvallisuudesta. Potilailla ja heidän läheisillään on kuitenkin keskeinen rooli potilasturvallisuuden edistämisessä Potilasasiamies Potilaan asemaa terveydenhuollossa säätelee laki potilaan asemasta ja oikeuksista, joka tuli voimaan Lain tarkoituksena on turvata potilaan oikeudet terveydenhuollon palveluja toteutettaessa sekä parantaa potilaan kohtelua ja hoidon laatua. Kotkan kaupungissa toimii yksi potilasasiamies. Potilasasiamiehen tehtävänä on ns. potilaslain (785/92) 11 :n mukaan tiedottaa potilaan oikeuksista ja toimia niiden edistämiseksi ja toteuttamiseksi. Potilasasiamies neuvoo, ohjaa ja tarvittaessa avustaa potilaita, läheisiä ja henkilökuntaa potilaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa (muistutus, kantelu, potilasvahinkoilmoituksen teko). Potilasasiamies ei tee päätöksiä, eikä ota kantaa lääketieteelliseen hoitoon tai tehtyihin hoitoratkaisuihin. Kotkan kaupungin potilasasiamiehen toimipaikka sijaitsee Karhulan sairaalan poliklinikan tiloissa.

78 39, SOTELA :00 / Pykälän liite: Hyvinvointipalveluiden potilasturvallisuussuunnitel 22 Kotkan kaupungin potilasasiamies neuvoo potilaita ja läheisiä toimimaan ongelmatilanteissa seuraavasti: asia selvitetään ensin omassa hoitopaikassa asiasta keskustellaan potilasta hoitaneen lääkärin, hoitajan tai muun terveydenhuollon ammattilaisen kanssa mikäli asia ei näin selviä, otetaan yhteys hoitopaikan ylilääkäriin tai ylihoitajaan mikäli asia ei tämänkään jälkeen selviä, otetaan yhteys potilasasiamieheen Potilasasiamies on puolueeton henkilö, joka toimii asiakkaan edun turvaajana. Potilasasiamiehen tehtävä on neuvoa antava. Potilasasiamies ei ota kantaa potilaan lääketieteellisiin hoitopäätöksiin tai siihen onko potilaan hoidossa tapahtunut vahinko. Potilasasiamiehellä ei ole päätäntävaltaa. Potilasasiamies voi toimia asiakkaan ja työntekijän välimiehenä ongelmatilanteissa Sosiaaliasiamies Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom tuottaa sosiaaliasiamiespalvelut Kymenlaakson alueelle. Sosiaaliasiamies Sirkku Bilaletdin palvelee kuntien asukkaita kaikissa sosiaalihuollon asiakkaan asemaan ja oikeuksiin liittyvissä asioissa. Asiakkaan asemaa sosiaalihuollossa säätelee laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, joka tuli voimaan Asiakaslaki sisältää sosiaalihuollon asiakkaan osallistumiseen, kohteluun ja oikeusturvaan sisältyvät periaatteet. Lain tarkoituksena on edistää asiakaslähtöisyyttä ja asiakassuhteen luottamuksellisuutta sekä asiakkaan oikeutta laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun. Sosiaaliasiamiehen tehtävänä on: Neuvoa asiakkaita asiakaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa Avustaa asiakasta muistutuksen tekemisessä Tiedottaa asiakkaan oikeuksista Toimia muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi Sosiaaliasiamies on puolueeton henkilö, joka toimii asiakkaiden edun turvaajana. Sosiaaliasiamiehen tehtävä on neuvoa antava. Asiamies ei tee päätöksiä eikä myönnä etuuksia. Sosiaaliasiamies voi toimia asiakkaan ja työntekijän välimiehenä ongelmatilanteissa Potilas/asiakaspalaute Järjestelmällisen potilaspalautteen osana tulee kerätä myös potilasturvallisuuteen liittyviä havaintoja. Potilaiden ja potilasjärjestöjen edustajat kutsutaan mukaan potilasturvallisuutta varmistaviin ryhmiin. Näin menetellen annetun palautteen tulkinta helpottuu ja potilaiden edustajille tarjoutuu tilaisuus tehdä ehdotuksia toiminnan laadun ja sisällön parantamiseksi. Terveydenhuollossa vahvistetaan potilaan ja heidän läheisten osallistumista hoitoprosesseihin ottamalla käyttöön Potilasturvallisuusoppaassa (2011) olevat STM:n potilasturvallisuuden

79 39, SOTELA :00 / Pykälän liite: Hyvinvointipalveluiden potilasturvallisuussuunnitel 23 edistämisen ohjausryhmän kehittämät potilaiden ja heidän läheisilleen seuraavat ohjeistukset: Potilasturvallisuuden huoneentauluun potilaalle ja läheiselle on koottu asioita, jotka huomioimalla potilas tai potilaan läheinen voi osaltaan edistää potilasturvallisuutta. Huoneentaulu laitetaan esille yksiköiden ilmoitustauluille ja odotustiloihin potilaiden ja heidän läheistensä nähtäville. Potilaan käsikirja opas turvalliseen hoitoon sairaalassa tukee aikuisen potilaan turvallista hoitoa sairaalassa. Potilas voi käyttää käsikirjaa muistikirjana, jonka avulla hän voi seurata hoitonsa etenemistä. Potilasturvallisuuden muistilistoissa on lueteltu asioita, joita potilaan ja hänen läheistensä on tärkeää huomioida erilaisissa hoitoon liittyvissä tilanteissa: 12 LAADUNHALLINTA-ASIAKIRJAT Terveydenhuollon yksiköissä on tehty omat lääkehoitosuunnitelmat, pitkäaikaissairauksien hoitoon on tehty toimintaohjeita, hoitoketjukuvauksia on laadittu yhteistyössä Carean kanssa, prosessien kuvaukset on aloitettu Lääkehoito-osaaminen Lääkehoidon turvallisuus on yksi potilasturvallisuuden keskeisimmistä tekijöistä. Vuonna 2007 on hyväksytty alueellinen lääkehoitosuunnitelma Carean alueella. Alueellisen lääkehoitosuunnitelman perusteella on laadittu omat yksiköiden lääkehoitosuunnitelmat, joita päivitetään säännöllisesti. Lääkehoitosuunnitelmista löytyy ohjeet yksityiskohtaisesti lääkehoitokäytännöissä ja -luvissa ja lääkehoidon osaamisen varmentamisen menettelyissä. Lääkehoidollisen osaamisen tarpeet vaihtelevat yksiköittäin ja hoitohenkilökunnan lääkehoidolliset vastuutehtävät on määritelty yksikkökohtaisissa lääkehoitosuunnitelmissa. Terveydenhuollossa on määritelty ammattiryhmittäin työpisteessä tarvittavan lääkehoidollisen osaamisen vaatimukset. Lääkehoidon työnjaosta hoitotyön ammattiryhmien välillä päättää ylilääkäri hoitotyön esimiehen esityksen pohjalta. Päätös on kirjattuna lääkehoitosuunnitelmaan. Hoitotyön lähiesimies vastaa työyksikkönsä lääkehoidon toteuttamisesta ja varmistaa tehtäväjaossa, että lääkehoitoon osallistuvilla on riittävä osaaminen. Yksiköissä lääkehoidon potilasturvallisuutta on vahvistettu täydennyskoulutuksella (LOVE verkko-oppimisympäristö), voimassa olevilla lääkehoitoluvilla, lääkkeiden annosjakelun varmentamisella (ns. kaksoistarkastukset). Kaikissa yksiköissä suoritetaan kaksoistarkastus ennen kuin potilaat saavat lääkkeen. Kotihoidossa ja hoivapalveluissa on käytössä lääkkeiden annosjakelu, jonka apteekki suorittaa koneellisesti, tarkastuksen suorittaa useampi henkilö ja näin lääkitys- ja potilasturvallisuus huomioidaan paremmin. Lääkehoidon turvallisuutta seurataan HaiPro-raportointijärjestelmällä. Tuoreimpia turvalliseen lääkepolitiikkaan suuntaavia linjauksia on esitetty STM:n julkaisussa Lääkepolitiikka Sen mukaan lääkehoidon tavoitteiden saavuttamista voidaan edistää

80 39, SOTELA :00 / Pykälän liite: Hyvinvointipalveluiden potilasturvallisuussuunnitel 24 esimerkiksi potilaskohtaisen lääkehoitosuunnitelman, lääkekortin, lääkehoidon kokonaisarvioinnin ja annosjakelun avulla. Erityisesti useaa lääkettä samanaikaisesti käyttäville, iäkkäille sekä muille erityisryhmille tulisi tehdä lääkehoitosuunnitelma sekä arvioida lääkehoito ja sen tarve säännöllisesti. Lääkitysturvallisuutta voidaan edistää lääkitykseen liittyvien vaara- ja haittatapahtumien raportoinnilla sekä turvallisuutta parantavilla tietokannoilla. Tärkeimmät lääkehoidon tietokanavat ammattilaisille ovat Käypä hoito-suositukset sekä Terveysportti-tietokanta ja sen erityistietokannat, muun muassa lääkkeiden interaktio- ja hintatietokannat. Lääkkeiden määräämiseen tai toimittamiseen oikeutettujen henkilöiden on ilmoitettava Fimealle (Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus) toteamansa tai epäilemänsä lääkkeiden käyttöön liittyneet haittavaikutukset, erityisesti vakavat ja/tai odottamattomat, sekä kaikki uusien lääkkeiden haitat. Rokotuksia koskevat haittavaikutukset ilmoitetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL) lomakkeella Ilmoitus epäillystä rokotuksen haittavaikutuksesta Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta on osa potilasturvallisuutta. Tartuntatautilain (583/1986) mukaan tartuntatautien vastustamistyöhön kuuluu mm. sairaalainfektioiden torjunta. Sairaalainfektiolla tarkoitetaan terveydenhuollon toimintayksikössä annetun hoidon aikana syntynyttä tai alkunsa saanutta infektiota. Kunnan velvollisuutena on järjestää alueellaan tartuntatautilaissa tarkoitettu tartuntatautien vastustamistyö osana kansanterveystyötä siten kuin kansanterveyslaissa ja terveydenhuoltolaissa säädetään. Valtioneuvoston asetuksella määriteltyjen lääkkeille erittäin vastustuskykyisten mikrobien seurannasta ja rekisteröinnistä on myös laissa asetettu velvoitteet (935/2003). Sairaanhoitopiiri ohjaa alueellaan sairaalainfektioiden torjuntaa, seurantaa ja selvittämistä. Tartuntalain mukaisten velvoitteiden toteuttaminen edellyttää, että terveydenhuollon organisaatiossa on nimetty infektioiden torjuntatyöstä vastaava lääkäri ja/tai sairaanhoitaja, hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisyyn ja mm. antibioottien käytölle on annettu ohjeet ja käytännöt on määritelty. Hygieniatoimikunta muodostuu terveydenhuollon asiantuntijoista ja ottaa kantaa infektioiden torjuntaan liittyvissä asioissa, hyväksyvät tietyt toimintaohjeet, seuraa infektioita ja antaa tarvittaessa ohjeita tarvittaviin muutoksiin vallitsevissa hoitokäytännöissä. Hygieniatoimikunta kokoontuu 2 kertaa vuodessa. Hygieniahoitaja vastaa hoitoon liittyvien infektioiden torjunnasta ja sairaalahygienian kehittämisestä. Hygieniayhdyshenkilö vastaa yksikössään osaltaan hoitoon liittyvien infektioiden torjunnasta tiedottamalla ja perehdyttämällä yksikön henkilökuntaa turvallisista hoitokäytännöistä.

81 39, SOTELA :00 / Pykälän liite: Hyvinvointipalveluiden potilasturvallisuussuunnitel 25 Ohjaus ja perehdytys Työntekijä saa tarvittavat tiedot tartuntojen torjunnasta ja infektioiden ehkäisystä ja osaa toimia oikein päivittäisessä työssään mm. verkkokurssina, Infektioiden torjunnan perusteet terveydenhuollossa ( ). Ohjeet Hoitoon liittyvien infektioiden torjuntaan liittyvien ohjeiden saatavuus ja ajantasaisuus varmistetaan sillä, että ohjeet päivitetään sähköisesti Kotkan kaupungin internet-sivulle ja Effican Yleiset-kansioon. Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta, raportointi ja korjaavat toimenpiteet Infektiotilanteen seuranta on keskeinen osa infektioiden torjuntatyötä. Ilman ajan tasalla olevaa seurantatietoa ehkäisytoimenpiteiden oikea kohdentaminen on mahdotonta. Mahdolliset muutoksen infektiotilastoissa vaativat analysointia ja tilanteeseen puuttumista. Hoitavan yksikön tulee saada palautetta toiminnastaan ja vallitsevasta infektiotilanteesta säännöllisesti. Jatkuvasti seurataan sovittuja infektioita ja kahdesti vuodessa seurataan kaikki hoitoon liittyvät infektiot yhden viikon ajan. Antibioottikulutusseurantaa tehdään neljästi vuodessa, ongelmamikrobit seurataan sekä käsihuuhteen kulutusta Osto- ja tukipalvelut Kunta voi järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut omana työnä tai yhteistyössä toisten kuntien kanssa hankkimalla palveluita myös muilta palveluntuottajilta. Ostopalveluja hankkiessaan johdon on varmistuttava siitä, että hankittavat palvelut vastaavat laadultaan sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta. Tällä on haluttu turvata se, että kaikki julkisesti rahoitetut palvelut täyttävät samat laadulliset vähimmäisvaatimukset. Yksityisten palvelujen järjestämisestä ja valvonnasta säädetään yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa (152/1990) ja asetuksessa (744/1990) sekä yksityisten sosiaalipalveluiden valvonnasta annetussa laissa (603/1996). Säännökset koskevat myös kunnan yksityiseltä palvelutuottajalta ostamia palveluja. Ostopalvelut kilpailutetaan hankintalain mukaan. Tarjouspyynnössä ilmoitetaan ehdottomina vaatimuksina asioita, joilla taataan riittävä potilasturvallisuus. Palveluilta, joissa käytetään terveydenhuollon koneita ja laitteita, edellytetään asianmukaisia standardeja ja valvontasuunnitelmia. Henkilöstöltä edellytetään riittävää koulutusta ja osaamista sekä asianmukaista täydennyskoulutussuunnitelmaa. Hoitotarvikkeiden ja -laitteiden hankinnassa noudatetaan hankintalain lisäksi lakia terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista riittävän turvallisen hoidon toteutumiseksi. Tukipalvelujen tehtävänä on osaltaan edistää hoitotoiminnan turvallista toteutumista ja hoitoympäristön turvallisuutta esimerkiksi kiinteistön turvallinen toiminta, tilojen puhtaus, välineiden ja tarvikkeiden oikea-aikainen toimitus, potilaiden siirrot. Tukipalveluja tulee tuottaa niin, ettei palvelutilanne itsessään muodosta potilasturvallisuudelle uhkaa. Tukipalvelujen tehtävänä on osaltaan edistää hoitotoiminnan turvallista toteutumista ja hoitoympäristön turvallisuutta esimerkiksi kiinteistön turvallinen toiminta, tilojen puhtaus, välinei-

82 39, SOTELA :00 / Pykälän liite: Hyvinvointipalveluiden potilasturvallisuussuunnitel 26 den ja tarvikkeiden oikea-aikainen toimitus. Tukipalveluja tulee tuottaa niin, ettei palvelutilanne itsessään muodosta potilasturvallisuudelle uhkaa. Tukipalveluja tai niiden osia tuotetaan potilaan välittömässä hoito- tai asuinympäristössä sisäisen tai ulkoisen palvelutuottajan toimesta. Palvelun tuottamistilanne edellyttää usein yhteistyötä ja tiedonvaihtoa palvelutuottajan ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstön välillä. Toiminnan tulee perustua palvelusopimukseen, jossa määritellään eri tahojen vastuut, palvelumäärät ja kustannukset ym. Sopimuksessa tulee myös kuvata palvelun sisältö ja palveluun kuuluvat tehtävät ja rajapinnat mahdollisimman yksiselitteisesti. Palveluntuottaja on vastuussa siitä, että palvelua tuottava henkilöstö on asian-mukaisesti perehdytetty ja koulutettu tehtäväänsä tehtävän sisällön ja terveydenhuollon edellyttämien erityispiirteiden osalta esimerkiksi käsihygienia, hygienia, tietosuoja, yksityisyyden suoja. Sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden laitoshuollosta vastaa Kotkan kaupungin Tilapalvelun siivoustoimen laitoshuoltajat ja siivoustyönjohtaja. Laitoshuollon henkilökunnalla on vahva ammatillinen osaaminen ja koulutus. Siivousmitoitus on tehty ja se sisältää tilakohtaiset työohjeet ja siivouksessa käytettävät nykyaikaiset välineet ja koneet. Yhteistyö toimii eri yksiköiden ja hygienia-asioissa hygieniahoitajan kanssa Potilasruokailun omavalvonta Terveydensuojelulaki (763/1994) omavalvonnasta velvoittaa, että jokaisen ruuan kanssa työskentelevän on tunnettava ruoankäsittelyyn liittyvät hygieeniset vaarat ja laadittava suunnitelma ja toimittava niin, että mahdolliset terveyshaitat estetään tai havaitut haitat poistetaan. Tämä velvoite koskee sekä keittiöitä, vuodeosastoja ja palvelutaloja Siivoustyön hygienia Siivous perustuu eri tilojen mitoitettuun siivoussuunnitelmaan, jossa otetaan huomioon tilojen ja tiloissa tapahtuvan toiminnan erityispiirteet. Siivous toteutetaan siivouskoneilla ja asianmukaisilla käsityömenetelmillä ja -välineillä työpistekohtaisten siivousohjeiden ja työjärjestysten mukaisesti noudattaen Siivouspalvelun sisäisiä ohjeita, aseptista työjärjestystä ja hygieniaohjeita sekä jätehuollon ohjeita. Sen lisäksi varaudutaan tehostettuun siivoukseen epidemia- ja infektiotilanteissa. Siivoustyön laatua arvioidaan vuosittain tarkastuskierroksilla Potilaan eristäminen ja liikkumisen rajoittaminen Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen lautakunta ETENE ja Valvira 2009 ovat antaneet omia suosituksia fyysisten rajoitteiden käytöstä somaattisessa hoidossa olevien potilaiden hoitoon, joiden mukaan potilaan omaa turvallisuutta uhkaavan merkittävän vaaran johdosta liikkumisen vapautta voidaan lääkärin päätöksellä rajoittaa potilaan omasta tahdosta riippumatta. Fyysisen liikkumisen rajoittamisen avulla pyritään ensisijaisesti suojaamaan potilasta kaatumiselta, liukastumiselta ja putoamiselta. Merkintä turvallisuuden rajoittamisesta tehdään Effica-tietojärjestelmään sairaalahoidossa.

83 39, SOTELA :00 / Pykälän liite: Hyvinvointipalveluiden potilasturvallisuussuunnitel PROSESSIT JA TOIMINTAOHJEET Terveydenhuollon ydinprosesseja ovat terveyden edistäminen ja sairaanhoito sekä toimintaa tukevat prosessit. Terveyden edistäminen ja sairaanhoito -prosesseihin liittyvien palvelujen suunnittelu perustuu lainsäädännön velvoitteisiin, terveyskeskuksen vuosisuunnitteluprosessiin ja sen yhteydessä laadittavaan toimintaympäristön analyysiin ja terveyskeskuksen strategiasuunnitelmaan. Suunnittelussa otetaan huomioon kansalliset hoitosuositukset ja asiakkailta saatu palaute. Sairaanhoidon osalta palvelujen suunnittelu perustuu lisäksi asiakkaan tai potilaan kanssa tehtäviin hoito- ja palvelusuunnitelmiin. Jatkossa prosesseissa tulee huomioida myös potilasturvallisuuden näkökulma. Organisaatiorajat ylittäviä hoitoketjuja on laadittu yhteistyössä Carean kanssa. Prosessien kuvaamisen ja kehittämisen tavoite on yhdenmukaistaa ja tehostaa toimintaa tavoitteellisesti ja läpinäkyvästi. Terveydenhuollossa osa potilaiden hoitoon liittyvistä prosesseista toteutuu yksikössä samankaltaisina diagnoosista riippumatta, esimerkiksi sairaalan vuodeosastolla, terveysaseman vastaanotolla tai päivystyksessä. Osa prosesseista liittyy erityisesti tietyn sairauden hoitoon; näistä käytetään nimityksiä hoitoprotokolla, hoitopolku tai hoitoketju, riippuen kuvauksen laajuudesta ja tarkoituksesta. Toimintokohtaisten prosessien kuvaaminen yhtenäistää menettelyjä ja selkiyttää henkilökunnan työnjakoa ja vastuuta ja siten parantaa sujuvuutta sekä myötävaikuttaa poikkeamien ja virheiden vähenemiseen. Diagnoosikohtaisten hoitoketjujen muodostaminen tapahtuu yhteistyössä kaikkien potilasryhmää hoitavien tahojen kanssa, ja ne ulottuvat organisaatiorajojen yli. Hoitoketjuun kirjataan hoidon sisältö eri vaiheissa, eri toimijoiden työnjako ja tiedonkulun varmistaminen. Potilasturvallisuuden kannalta hoitoketjuissa tulee kiinnittää erityistä huomiota potilaan siirtoihin liittyviin työvaiheisiin sekä tiedonkulun varmistamiseen eri yksiköiden välillä. Tarkistuslistojen käyttö vähentää virheitä ja yhtenäistää toimintatapoja. Organisaatiorajat ylittävissä hoitoprosesseissa riskit hoitovirheisiin lisääntyvät. Hoitoprotokollissa huomioidaan hoidon laatu ja potilasturvallisuus. Hoitoprotokolla on näyttöön perustuva, moniammatillinen, yksityiskohtainen hoito-ohje, jolla standardoidaan ja koordinoidaan tietyn diagnoosiryhmän hoito-ohje. Kotkan kaupungin toimintaohjeet löytyvät Effica-tietojärjestelmän Yleinen kansio alta. Sieltä löytyvät esimerkiksi potilasohjeet, hoito-ohjeet henkilökunnalle, hoitoketjut, terveydenhuollon linkit ja yksiköiden omat ohjeet. 14 ALUEELLINEN YHTEISTYÖ Asetuksen (341/2011) mukaan potilasturvallisuussuunnitelmassa on sovittava potilasturvallisuuden täytäntöönpanossa tarvittava yhteistyö sairaanhoitopiirin kuntayhtymän alueella muiden sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden kanssa. Terveydenhuoltolain 43 :n mukaan valtuustokausittain laadittavassa terveydenhuollon järjestämissopimuksessa yhteen sovitetaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluiden toiminnallinen kokonaisuus. Sopimuksessa huomioidaan myös yhteistyö sosiaalihuollon kanssa. Yhteisessä terveydenhuollon järjestämissopimuksessa korostetaan eri toimijoiden hoitoketjujen, tiedonsiirron ja tietosuojan toimivuutta.

84 39, SOTELA :00 / Pykälän liite: Hyvinvointipalveluiden potilasturvallisuussuunnitel 28 Kymenlaaksossa on alueellisesti toimiva laadun- ja potilasturvallisuuden työryhmä, joka tukee potilasturvallisuuden kehittämistä koko Kymenlaakson alueella. Työryhmä muodostaa yhdessä alueella potilasturvallisuusverkoston. Työryhmä ohjaa alueellista laadun ja potilasturvallisuuden kehittämistä yhteiseen suuntaan, kouluttaa ja tiedottaa uusista potilasturvallisuus asioista ja tarjoaa yhteistyöverkoston vertaisoppimiseen toisilta toimijoilta. Carea vastaa alueellisen laadun- ja potilasturvallisuuden kehittämisryhmän koordinoinnista. Alueellista yhteistyötä tehdään laajalti monella alueella toiminnan kehittämiseen ja potilaiden hoitoon liittyvissä asioissa. 15 POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMAN TOTEUTUS VUONNA Potilastyöryhmän perustaminen Hyvinvointipalveluihin Potilasturvallisuussuunnitelman jalkauttaminen ja vastuualueiden omien suunnitelmien aloitus HaiPro-järjestelmän aktiivinen käyttö ja hyödyntäminen. Haittatapahtumien prosessikuvaukset ja korjaavia toimenpiteitä koskevista menettelytavoista sopiminen Potilas- ja asiakasturvallisuuteen ja sen kehittämiseen liittyvän koulutuksen järjestäminen. Laiterekisterien kattava laadinta ja huoltojen sekä kalibrointien asianmukainen toteuttaminen. Potilasturvallisuutta kuvaavien yhteisten mittareiden kehittäminen Asiakasraati Potilas-/asiakaspalaute

85 39, SOTELA :00 / Pykälän liite: Hyvinvointipalveluiden potilasturvallisuussuunnitel 29 LÄHTEET Asetus yksityisestä terveydenhuollosta. Saatavissa: Edistämme potilasturvallisuutta yhdessä. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2009:3. Yliopistopaino. Helsinki Henkilötietolaki. Saatavissa: Helovuo, A., Kinnunen, M., Peltomaa, K. ja Pennanen, P. 2011: Potilasturvallisuus. Potilasturvallisuuden keskeisiä kysymyksiä havainnollisesti ja käytännönläheisesti. Edita Prima Oy, Helsinki. HILMO, Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon hoitoilmoitus Määrittelyt ja ohjeistus. Terveydenja hyvinvoinnin laitoksen julkaisuja. Juvenes Print Tampereen Yliopistopaino Oy. Tampere Saatavissa: Honkanen, R. ym. 2008: Ikäihmisten kaatumistapaturmat ja niiden ehkäisy. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Saatavissa: Knuuttila, J. & Tamminen, A. 2004: Terveydenhuollon laadunhallinta. Turvallinen hoitoyksikkö Malli terveydenhuollon hoitoyksikön riskienhallintaan. Lääkelaitoksen julkaisuja 2/2004. Saatavissa: u_verkko_1_.pdf Laki potilaan asemasta ja oikeuksista. Saatavissa: Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista. Saatavissa: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista. Saatavissa: Laki tartuntatautilain muuttamisesta. Saatavissa: Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista. Saatavissa: Laki yksityisestä terveydenhuollosta. Saatavissa: Laki yksityisistä sosiaalipalveluista. Saatavissa: Laki yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta. Saatavissa:

86 39, SOTELA :00 / Pykälän liite: Hyvinvointipalveluiden potilasturvallisuussuunnitel 30 Lääkkeiden haittavaikutusten ilmoittaminen. FIMEA. Ohje 2/2010. Saatavissa: fi/lait_ja_ohjeet/ohjeet Lääkepolitiikka Kohti tehokasta, turvallista, tarkoituksenmukaista ja taloudellista lääkkeiden käyttöä. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2011:2. Saatavissa: Potilasasiakirjojen laatiminen sekä niiden ja muun hoitoon liittyvän materiaalin säilyttäminen. Opas henkilöstölle. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2001:3. Oy Edita Ab. Helsinki. Potilasturvallisuusopas potilasturvallisuuslainsäädännön ja strategian toimeenpanon tueksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisuja. Juvenes print Tampereen Yliopistopaino Oy. Tampere Saatavissa: Rikoslaki. Saatavissa: Riskienhallinta ja turvallisuussuunnittelu. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon johdolle ja turvallisuusasiantuntijoille. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2011:15. Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimukset valtio-, kunta- ja yksityissektorilla. Saatavissa: pdf&title=Sosiaalihuollon_ammatillisen_henkiloston_kelpoisuusvaatimukset_fi.pdf Sosiaalihuoltolaki. Saatavissa: Sosiaali- ja terveysministeriön asetus laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laadittavasta suunnitelmasta. Saatavissa: Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista. Saatavissa: Tartuntatautilaki. Saatavissa: Terveydenhuollon ammattihenkilölaki /1200, 18 a. Saatavissa: Terveydenhuollon laatuopas. Verkkojulkaisu. Suomen kuntaliitto. Helsinki Saatavissa: Terveydenhuoltolaki. Laatu ja potilasturvallisuus. Saatavissa: Terveydensuojelulaki. Saatavissa: Turvallinen lääkehoito opas. Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2005:32. Saatavissa:

87 39, SOTELA :00 / Pykälän liite: Hyvinvointipalveluiden potilasturvallisuussuunnitel 31 Vaaroista raportointi ja siitä kertyvän tiedon hyödyntämisen kansalliset linjaukset. Raportointityövaliokunta Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2010:18 Potilasturvallisuuden huoneentaulu. Saatavissa: Potilaan käsikirja. Saatavissa: 6dbfb6e9d09c Potilasturvallisuuden muistilistat. Saatavissa: 857a d9177c

88 40, SOTELA :00 SOTE: 1472/2010 Hyvinvointi- ja terveyserojen seuranta ja raportointi sekä Ennakkoarviointi, KASTE -ESTERhankkeen loppuraportointi Sotela Valmistelijat: Avoterveydenhuollon johtaja Riitta Johannala-Kemppainen, puh Controller Maija Spännäri, puh Sosiaali- ja terveyslautakunta on käsitellyt ESTER-hankekokonaisuutta kokouksissaan ja ESTER hankkeen päämääräksi asetettiin hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen Etelä-Suomen alueella sekä juurruttamalla hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisen näkökulma kuntien rakenteisiin, päätöksentekoon ja johtamiseen että kohdistamalla interventioita erityisesti haavoittuvimmassa asemassa oleviin ryhmiin, joiksi valittiin nuoret pudokkaat, maahanmuuttajat ja ikäihmiset. Hankkeen keskiössä oli alueen kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden kehittäminen. Tavoitteena oli yhtenäistää hyvinvointi- ja terveyserojen seuranta- ja raportointikäytänteitä ja ottaa päätöksenteossa käyttöön Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, nykyisin Ennakkoarviointi (EVA). Toisena tavoitteena oli kehittää strategista ja ammatillista osaamista ja yhteistyörakenteita hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseksi niin, että hankkeessa luodaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnittelijoiden/koordinaattorien ja keskeisten osaamiskeskusten aktiivinen verkosto. Kolmantena ylätason tavoitteena oli kehittää ja ottaa käyttöön menetelmiä aiemmin mainittujen kohderyhmien hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Hankkeessa oli mukana alueen kunnista Askola, Espoo, Kirkkonummi, Kotka, Kouvola, Loviisa, Porvoo, Sipoo ja Vantaa sekä perusturvakuntayhtymä Karviainen ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote. Hankkeen aikataulu oli huhtikuusta 2011 lokakuun loppuun Yhtenä osakokonaisuutena oli Hyvinvointi- ja terveyserojen seuranta ja raportointi ja Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi (EVA), mihin myös Kotka osallistui. Tavoitteina oli: 1) Mallin luominen hyvinvointi- ja terveyserojen seurannasta ja raportoinnista 2) Keskeisimpien seurattavien hyvinvointi-indikaattorien määrittely ja hyvinvointikertomusten yhtenäinen muoto 3) Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin systemaattinen käyttöönotto 4) Valmistelijoiden ja päätöksentekijöiden osaamisen lisääminen IVA-mallin käytössä ja erityisesti sen väestöryhmänäkökulman huomioinnissa. Hankkeen alkaessa Kotkassa ei ollut käytössä yhtenäistä hyvinvointikertomusta eikä kokonaisseurantaa kotkalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä oltu tehty. Kuntalaisten hyvinvointiin oli pyritty vaikuttamaan erilaisilla ohjelmilla ja strategioilla (mm. vanhustenhuollon strategia, päivähoidon varhaiskasvatussuunnitelmat, päihdehuollon strategia, terveyden edistämisen strategia, lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sekä lasten ja nuorten palveluiden strategia). Hyvinvointijohtamisen vastuita ei oltu määritelty ennen Ester-hanketta. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi (= IVA/Ennakkoarviointi) ei ole ollut käytössä missään päätöksenteossa. Hankkeen tulokset

89 40, SOTELA :00 SOTE: 1472/2010 1) Mallin luominen hyvinvointi- ja terveyserojen seurannasta ja raportoinnista Kotkaan on muodostettu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet. Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen ohjausryhmäksi on sovittu syyskuussa 2011 Hyvinvointipalvelujen johtoryhmä laajennettuna kuntatekniikan, kaupunkisuunnittelun sekä kulttuuritoimen johtajilla. Hyvinvointipalvelujen palvelujohtaja toimii hyvinvointikertomuksen omistajana ja hyvinvointipalvelujen johtoryhmä on vastannut kaupungin hyvinvointikertomuksen laadinnasta. Erillinen Hyvinvointityöryhmä perustettiin syksyllä 2013 valmistelemaan esityksiä ohjausryhmälle (mm. seuraavaa hyvinvointikertomusta varten tai sähköisen hyvinvointikertomuksen alkutiedot) sekä jakamaan tietoa omissa työyksiköissään eteenpäin. 2) Keskeisimpien seurattavien hyvinvointi-indikaattoreiden määrittely ja hyvinvointikertomusten yhtenäinen muoto Kaupunginhallitus teki päätöksen hyvinvointikertomuksen laatimisesta ja se oli kaupunginvaltuuston käsittelyssä kesäkuussa Valmisteluvaiheessa lausuntopyynnöt on esitetty sekä eri lautakunnille että lasten parlamentille, nuorisovaltuustolle sekä vanhus- ja vammaisneuvostoille. Sähköinen hyvinvointikertomus otettiin käyttöön lokakuussa Pääkäyttäjänä kunnassa toimii terveyden edistämisen koordinaattori. Ester-hankkeessa sovitut seurattavat indikaattorit otettiin käyttöön ja täydennettiin Kotkan omilla indikaattoreilla. 3) Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin systemaattinen käyttöönotto kunnassa Linjaus siitä, missä asioissa ennakkoarviointia käytetään puuttuu vielä, mutta ennakkoarviointia on pilotoitu laajassa terveyspalveluiden keskittämissuunnitelmassa (Hyvinvointipuisto) sekä päiväsairaalan kesäsulun vaikutusten arvioinnissa. 4) Valmistelijoiden ja päätöksentekijöiden osaamisen lisääminen EVA -mallin käytössä ja erityisesti sen väestöryhmänäkökulman huomioimisessa Huhtikuussa 2012 järjestettiin Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyössä peruskoulutusta ennakkoarvioinnista Hyvinvointipalveluiden johtoryhmälle. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa mm. uudet valtuutetut koulutetaan ennakkoarvioinnin käyttöön. Kustannukset Hankkeen kokonaiskustannukset olivat vuosille yhteensä 3,3 milj. euroa, johon valtionavustusta saatiin 2,5 milj. euroa. Hankkeen hallinnoinnista vastasi Espoon sosiaali- ja terveystoimi. Hankkeen johtoryhmä vastasi hankkeen toteutumisesta toiminnallisesti ja taloudellisesti. Hankkeen arviointia toteutettiin koko hankkeen ajan. Henkilöstömenot koostuivat pääasiassa työpanoksen siirroista, mutta hankkeessa oli myös palkattu 2 henkilöä koko hankealueelle. Työpanoksen siirrot kunnilta luovat edellytyksiä toiminnan jatkumiselle hankkeen päätyttyä. Lisäksi oli osuus hankkeen yhteisistä kuluista. Yhteiset kulut sisälsivät hankkeen yhteisten työntekijöiden palkkakustannukset sekä viestinnästä, koulutuksesta ja arvioinnista aiheutuvat kulut. Kotkan valtionosuuteen oikeuttavat kustannukset olivat ,44 euroa, josta kunnan maksuosuudeksi jäi ,61 euroa.

90 40, SOTELA :00 SOTE: 1472/2010./. ESTER - Etelä-Suomen terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisen hanke loppu- ja arviointiraportti jaetaan kokoukseen osallistuville esityslistan erillisenä liitteenä. Esittelijä: Ehdotus: Palvelujohtaja Jorma Haapanen Sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee tiedoksi ESTER - Etelä-Suomen terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisen hankkeen loppuraportoinnin. Ei oikaisuvaatimusohjetta

91 40, SOTELA :00 / Pykälän liite: ESTER -hanke loppu- ja arviointiraportti_final ESTER - Etelä-Suomen terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisen hanke LOPPU- JA ARVIOINTIRAPORTTI

92 40, SOTELA :00 / Pykälän liite: ESTER -hanke loppu- ja arviointiraportti_final Sisällysluettelo OSA I: ESTER HANKKEEN LOPPURAPORTTI 1. Johdanto Hankkeen organisointi, henkilöstö ja talous Hankkeen tavoitteet ja läpileikkaavat periaatteet Hankkeen tavoitteet Läpileikkaavat periaatteet Hankkeen tulokset ja vaikutukset Osakokonaisuus 1: Hyvinvointi- ja terveyserojen seuranta ja raportointi sekä Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi (IVA) Osakokonaisuus 2: Sosiaalityön osaaminen ja verkostoituminen lääkärikoulutuksessa Osakokonaisuus 3: Nuoret pudokkaat Osakokonaisuus 4: Maahanmuuttajat Osakokonaisuus 5: Ikäihmisten vertaistoiminta Intoa elämään Yhteenveto Liite 1: Johtoryhmän ja projektiryhmien jäsenet Liite 2: Innokylään mallinnetut toimintamallit Liite 3: Hyvinvointi- ja terveyserojen seurannan keskeisimmät indikaattorit Liite 4: Kuntakohtaiset loppuraportointimatriisit (erillisessä tiedostossa) OSA II: ESTER -HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI 1. Johdanto Arviointitehtävä Arvioinnin kohdentuminen Hyödynnetyt aineistot ja menetelmät Kokoavia arviointihavaintoja Tavoitteet ja tarvelähtöisyys Toimeenpano ja toteutus Tuotokset ja tulokset Vaikutukset, hyöty ja kestävyys Yhteenveto ja ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi Liite 1: Toimenpiteiden toteutuksen aste vuoden 2013 arvioinnin loppukyselyssä

93 40, SOTELA :00 / Pykälän liite: ESTER -hanke loppu- ja arviointiraportti_final 1 OSA I ESTER hankkeen loppuraportti Elina Palojärvi, Iida Vuokko sekä hankkeen projektiryhmien jäsenet

94 40, SOTELA :00 / Pykälän liite: ESTER -hanke loppu- ja arviointiraportti_final 2 1. JOHDANTO ESTER hanke oli Etelä-Suomen terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisen hanke, joka toteutettiin osana kansallista KASTE ohjelmaa vuosina ESTER hanketta hallinnoi Espoon sosiaali- ja terveystoimi ja siinä oli mukana yhteensä 12 kuntaa tai kuntayhtymää: Askola, Espoo, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS, perusturvakuntayhtymä Karviainen, Kirkkonummi, Kotka, Kouvola, Loviisa, Porvoo, Sipoo ja Vantaa. Hankkeeseen myönnettiin valtionavustusta euroa. Hankkeessa toteutui viiden osakokonaisuuden kautta: 1. Hyvinvointi- ja terveyserojen seuranta ja raportointi sekä Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi (IVA) 2. Sosiaalityön osaaminen ja verkostoituminen lääkärikoulutuksessa 3. Nuoret pudokkaat 4. Maahanmuuttajat 5. Ikäihmisten vertaistoiminta Intoa elämään Tämä loppuraportti koostuu kahdesta osasta. Osa I on hankkeen loppuraportti ja osa II arviointiraportti. Hankkeen ulkoisesta arvioinnista on vastannut Kuntoutussäätiön arviointi- ja koulutusyksikkö, joka on kirjoittanut tämän raportin osan II. Ulkoisen arvioinnin lisäksi Kuntoutussäätiö on tukenut hankkeen toteutusta jokaisessa osakokonaisuudessä järjestettyjen kehittämistyöpajojen ja juurruttamistyöpajojen kautta sekä konsultoimalla itsearviointia. Kuntakohtainen raportointi on toteutettu matriisimuodossa, jotta hankkeessa toteutetut toimenpiteet ja tulokset saataisiin esitettyä tiiviisti. Matriisit löytyvät tämän raportin liitteestä 4 (erillinen tiedosto). Hankkeen tuotoksia ja konkreettisia esimerkkejä esitellään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen KIDE-sarjan oppaassa, joka julkaistaan keväällä Oppaan teemana on hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen ja se täydentää tätä loppuraporttia sisältöasioissa. Loppuraportti pyrkii vastaamaan lähinnä siihen, mitkä ovat hankkeen tulokset ja miten hanke saavutti sille alun perin asetetut tavoitteet. Loppuraporttia on työstetty yhdessä projektiryhmien kanssa. 2. HANKKEEN ORGANISOINTI, HENKILÖSTÖ JA TALOUS Hankkeeseen perustettiin johtoryhmä, jonka puheenjohtajana toimi perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja-Leena Remes Espoosta. Hankkeen jokaisella osakokonaisuudella oli oma projektiryhmänsä ja niiden puheenjohtajat olivat myös hankkeen johtoryhmän jäseniä. Hankkeen johtoryhmää täydennettiin syksyllä 2012 hankekuntien linjajohdon edustajilla. Lisäksi johtoryhmässä oli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen edustajat sekä järjestöjen edustus Suomen sosiaali- ja terveys ry:n kautta. Liitteessä 1 on listattu hankkeen johtoryhmän ja projektiryhmien jäsenet, joissa tapahtui hieman vaihdoksia hankkeen aikana. Hankkeen yhteisenä henkilöstönä toimivat Espoosta käsin hankejohtaja Elina Palojärvi sekä projektisuunnittelija Iida Vuokko. Hankejohtaja osallistui johtoryhmän lisäksi kaikkien projektiryhmien kokouksiin, millä pyrittiin lisäämään hankkeen yhtenevyyttä ja tiedon kulkua.

95 40, SOTELA :00 / Pykälän liite: ESTER -hanke loppu- ja arviointiraportti_final 3 Kuva 1. Hankkeen organisoituminen Hankkeessa pyrittiin siihen, että ei palkata paljoa ulkopuolista henkilöstöä, vaan että kuntien olemassa oleva henkilökunta on vahvasti mukana kehittämistyössä. Tällä haluttiin edistää hankkeen tulosten juurtumista, jotta kehitetyt asiat eivät katoa projektityöntekijöiden lähtiessä. Pääosin työpanoksen siirroilla toteutettavalla hankkeella on etunsa tulosten juurtumisen kannalta, mutta haasteena on se, miten aika riittää kehittämistyöhön. Käytännössä ei ole mahdollista palkata sijaista vakituisen työntekijän tehdessä projektityötä osa-aikaisesti. Eniten palkattua henkilöstöä oli nuoret pudokkaat osakokonaisuudessa, jossa jokaisella kunnalla oli oma hankekoordinaattorinsa. Seuraavassa kahdessa taulukoissa 1 ja 2 on tarkasteltu kustannusten, joihin on haettu valtionavustusta, toteutumista suhteessa suunniteltuihin kustannuksiin. Suunniteltujen kustannusten ylitykset hyväksyttiin etukäteen hankkeen johtoryhmässä ja ne aiheutuivat hankesuunnitelman mukaisesta toiminnasta.

96 40, SOTELA :00 / Pykälän liite: ESTER -hanke loppu- ja arviointiraportti_final 4 Toteuma Budjetti % Käyttämättä Askola % Eksote % Espoo % HUS % Karviainen % Kirkkonummi % Kotka % Kouvola % Loviisa % Porvoo % Sipoo % Vantaa % Hankehallinto % Yhteensä % Taulukko 1. Talouden toteutuminen kunnittain Toteuma Budjetti % Käyttämättä Raportointi ja IVA % Lääkärikoulutus % Nuoret pudokkaat % Maahanmuuttajat % Intoa elämään % Hallinto % Yhteensä % Taulukko 2. Talouden toteutuminen osakokonaisuuksittain 3. HANKKEEN TAVOITTEET JA LÄPILEIKKAAVAT PERIAATTEET Tässä luvussa käydään läpi hankkeen tavoitteita ja läpileikkaavia periaatteita, jotka kytkeytyvät toisiinsa. 3.1 Hankkeen tavoitteet Hankkeelle asetettiin hankesuunnitelmassa kolme ylätason tavoitetta ja lisäksi jokaiselle osakokonaisuudelle omat tavoitteensa. Kunnat määrittelivät omat toimenpiteensä, joilla ne pyrkivät kohti yhteisiä tavoitteita. Hankkeen kolme yhteistä tavoitetta olivat seuraavat: 1. Yhtenäistää hyvinvointi- ja terveyserojen seurantaa ja raportointia hankealueella ja ottaa Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi (IVA) käyttöön.

97 40, SOTELA :00 / Pykälän liite: ESTER -hanke loppu- ja arviointiraportti_final 2. Kehittää strategista ja ammatillista osaamista sekä yhteistyörakenteita hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseksi. 3. Kehittää ja ottaa käyttöön menetelmiä kohderyhmien (nuoret pudokkaat, maahanmuuttajat, ikäihmiset) hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Tavoite 1 liittyi hyvinvoinnin raportointiin ja päätöksenteon ennakkoarviointiin. Monissa kunnissa oli kuitenkin tarpeen kehittää ensin hyvinvoinnin edistämisen rakenteita, esimerkiksi perustaa hyvinvointiryhmä, ennen kuin näihin teemoihin päästiin käsiksi. Rakenteiden kehittäminen on tärkeä edellytys terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiselle, koska konkreettisemman, kohderyhmiin liittyvän hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön tulee perustua tietoon ja olla sidottu johonkin rakenteisiin. Indikaattoritiedon avulla voidaan myös löytää niitä kohderyhmiä, joiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tulisi panostaa. Sähköinen hyvinvointikertomus ja ennakkoarviointi olivat työkaluja kunnille hyvinvointijohtamisen kehittämisessä. Tavoite oli osakokonaisuuden 1 painopisteenä ja sen tuloksista kerrotaan tarkemmin luvussa 4.1. Hankkeen toinen tavoite osaamisen ja yhteistyörakenteiden kehittämisestä oli keskeinen koko hankkeen toiminnassa. Osakokonaisuudessa 1 syntyi toimiva hyvinvointikoordinaattoreiden (tai vastaavien asiantuntijoiden) verkosto hankealueelle ja isojen kaupunkien osalta laajemmin Suomeen. Koulutustoiminta keskittyi hyvinvointijohtamisen, sähköisen hyvinvointikertomuksen ja IVA menetelmän koulutuksiin. Osassa kunnista koulutettiin ja tiedotettiin hyvinkin laajasti eri toimialojen johtoryhmiä, lautakuntia, kaupunginhallitusta ja valtuustoa. Osakokonaisuus 2 oli pääasiassa koulutuksellinen hanke ja keskiössä oli yhteistyön lisääminen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten välillä. Osakokonaisuudessa 3 kehitettiin kuntien sisäistä verkostoyhteistyötä nuorten parissa työskentelevien toimijoiden välillä. Osakokonaisuudessa 4 kehittyi Eksotessa ja Kouvolassa toimivaa yhteistyötä maahanmuuttajien terveyden edistämiseksi mm. terveys-, maahanmuuttoja liikuntapalveluiden kesken. Osakokonaisuudessa 5 koulutettiin Intoa elämään hyvinvointikurssin ohjaajia ja kurssit toteutettiin yhteistyössä kunnan eri toimialojen kanssa. Kolmanneksi hankkeeseen valittiin kolme kohderyhmää, joiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi kehitettiin ja otettiin käyttöön menetelmiä. Menetelmiä/ toimintamalleja on kuvattu Innokylään (liite 2). Eniten toimintamalleja kehitettiin nuorten pudokkuuden ehkäisemiseksi ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukemiseksi. Maahanmuuttajien terveyden edistämiseksi kehitettiin alkuvaiheen terveydenhuollon malli sekä erillisiä hoitopolkuja erityistarpeisiin. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi kehitettiin suomalainen malli Intoa elämään -hyvinvointikurssista. Alun perin hankkeessa oli tarkoitus olla kuudes osakokonaisuus kohderyhmänään työttömät. Tämä osakokonaisuus karsiutui kuitenkin pois hankkeen saatua haettua vähemmän rahoitusta Läpileikkaavat periaatteet Hankesuunnitelmassa oli määritelty ESTER -hankkeelle kolme läpileikkaavaa periaatetta. Näiden periaatteiden toteutumista kuvataan tarkemmin hankkeen ulkoisessa arvioinnissa. Kehittämistyö toteutuu toimijoiden yhteisen prosessin kautta Hankesuunnitelman mukaisesti tällä tarkoitettiin sitä, että kunnat ja alueet eivät toteuttaneet yksin omaa erillistä osahankettaan ja lopuksi jakaneet kokemuksia muiden kanssa, vaan kehittämistyötä tehtiin yhteistyössä kuntien ja alueiden kesken koko hankkeen ajan. Hankkeen projektiryhmät kokoontuivat säännöllisesti ja sitä kautta yhteistyö hankekuntien välillä oli melko tiivistä. Eniten yhteisiä kokoontumisia oli osakokonaisuudessa 3, koska kunnilla oli kokopäiväisiä hankekoordinaattoreita. Lisäksi ESTER -hankkeessa järjestettiin paljon yhteisiä koulutuksia, joihin osallistuttiin yli kuntarajojen.

98 40, SOTELA :00 / Pykälän liite: ESTER -hanke loppu- ja arviointiraportti_final Osakokonaisuudessa 1 oli yhteinen puolipäiväinen koordinaattori, joka toimi projektiryhmän koollekutsujana, koordinoi osakokonaisuuden yhteisiä asioita (mm. ATH tutkimuksen toteutus ja viestintä), järjesti yhteisiä koulutuksia ja tuki kuntia tavoitteiden saavuttamisessa. Tämä yhtenäisti toimintaa kunnissa. Osakokonaisuudessa 2 oli samoin yhteinen puolipäiväinen koordinaattori, joka oli sijoitettu HUS:iin. Myös hänen tehtävänään oli koordinoida hankkeen etenemistä, projektiryhmän toimintaa ja tukea kuntia. Osakokonaisuudessa 5 ei ollut varattu työpanosta yhteiseen käyttöön, mutta Espoo toimi Intoa elämään kurssin kotipesänä ja vastasi yhteisistä asioista (mm. ohjaajakoulutuksista ja materiaaleista) yhdessä hankehallinnon kanssa. Kokemuksena on, että näin isossa hankkeessa olisi kannattanut varata yhteistä työpanosta jokaiseen hankkeen osakokonaisuuteen vähintään 50% työpanoksella. Kuntalaiset ja asiakkaat ovat mukana toiminnan kehittämisessä Kuntalaisten ja asiakkaiden mukana oleminen vaihteli eri osakokonaisuuksissa. Eniten sitä oli osakokonaisuuksissa 3-5, joissa oli kohderyhmiin suuntautuvaa toimintaa. Osakokonaisuuksien 3 ja 4 oli tavoitteinakin oli osallisuuden lisääminen. Osallistumisesta tehtiin erilaisia kokeiluja, joita on kuvattu tarkemmin kuntakohtaisissa matriiseissa (liite 4). Erinomaisena nostona voi mainita sen, että osallistumaan saatiin myös sellaisia nuoria, jotka ovat ilman työ- ja opiskelupaikkaa. Heitä ei ole yleensä tavoitettu tai saatua motivoitua osallistumaan kehittämistyöhön, mutta ESTER hankkeessa siitä saatiin erittäin myönteisiä kokemuksia. Osakokonaisuuksissa 1 ja 2 kuntalaisten/asiakkaiden osallisuus ei korostunut yhtä paljon, sillä kohderyhmänä olivat enemmänkin virkamiehet ja luottamushenkilöt. Hyöty kuntalaisille tulee näissä osakokonaisuuksissa välillisesti. Kuitenkin esimerkiksi Vantaalla järjestettiin kuntalaistilaisuus hyvinvointikertomuksesta ja Kotkassa hyvinvointikertomusta kierrätettiin kommentoitavana erilaisilla asukasfoorumeilla. Osallisuutta korostettiin myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden kehittämisen yhteydessä, sillä järjestöyhteistyö on tärkeä osa sitä. Osakokonaisuudessa 2 kokeiltiin koulutusmallia, jossa oli asiakkaita mukana ja se todettiin hyvin onnistuneeksi kokeiluksi. Viestintä hankkeen tavoitteiden saavuttamisen tukena Hankkeelle tehtiin viestintäsuunnitelma, jonka pohjalta perustettiin heti alkuvaiheessa omat verkkosivut ja niitä päivitettiin säännöllisesti koko hankkeen ajan. Verkkosivuille nostettiin uutisiksi poimintoja hankekuntien työstä. Sivuihin kytkeytyi myös hanketoimijoiden käyttöön tarkoitettu portaali, mihin tallennettiin hankkeen kokouskutsut, kokousmuistiot ja muut yhteiset materiaalit. Portaali koettiin hyväksi työkaluksi sisäiseen viestintään. Viestintäsuunnitelmat tehtiin myös kuntakohtaisesti ja niitä päivitettiin hankkeen aikana. Hankkeessa julkaistiin yhteensä neljä yhteistä uutiskirjettä, joita levitettiin hankekunnissa ja yhteistyökumppaneille. Jokaisessa uutiskirjeessä esiteltiin jotain ajankohtaisia asioita joko projektiryhmän yhteisinä asioina tai nostona jostain hankekunnasta. Lisäksi nuoret pudokkaat osakokonaisuudessa julkaistiin oma uutiskirjeensä, jossa käsiteltiin pelkästään sen osakokonaisuuden asioita. Hankkeen toimijoita kannustettiin viemään asioita säännöllisesti omassa kunnassa johtoryhmien käsittelyyn, millä haluttiin lisätä johdon sitoutumista hankkeeseen. ESTER hankkeen asiat saivat näkyvyyttä paikallisessa ja valtakunnallisessa mediassa. ATH -tutkimuksen tulokset olivat esillä muun muassa YLE:n alueuutisissa, Radio Yle Arenassa, Taloussanomissa, Länsiväylässä ja Vantaan sanomissa. Lääkäreiden ja sosiaalityöntekijöiden yhteistyöstä kirjoitettiin muun muassa Mediuutisissa ja Lääkärilehdessä. Intoa elämään toiminta oli esillä useissa paikallislehdissä ja YLE:n Närbild ohjelmassa. Osa paikallislehdistä otti mielellään juttuehdotuksia vastaan, mutta päinvastaisiakin kokemuksia oli. Lisäksi hankkeen asioita esiteltiin eri tilaisuuksissa kuten Terve SOS tapahtumassa, aikuissosiaalityön päivillä, terveyssosiaalityöntekijöiden päivillä, gerontologiapäivillä sekä terveyden edistämisen maailmankonferenssissa. Esitykset olivat joko suullisia tai posteriesityksiä. 6

99 40, SOTELA :00 / Pykälän liite: ESTER -hanke loppu- ja arviointiraportti_final 7 Hankkeessa kehitettyjä toimintamalleja on mallinnettiin Innokylään, missä ne ovat kaikkien toimijoiden hyödynnettävissä (liite 2). 4. HANKKEEN TULOKSET JA VAIKUTUKSET 4.1 Osakokonaisuus 1: Hyvinvointi- ja terveyserojen seuranta ja raportointi sekä Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi (IVA) Osakokonaisuudessa 1 olivat mukana Askola, Eksote (Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari), Espoo, Kotka, Kouvola, Loviisa, Porvoo, Sipoo ja Vantaa. Osakokonaisuuden yhteiset tavoitteet olivat seuraavat: 1. Mallin luominen hyvinvointi- ja terveyserojen seurannasta, raportoinnista ja tiedontuotannosta kunnille, kuntayhtymille ja yhteistoiminta-alueille 2. Keskeisimpien seurattavien hyvinvointi-indikaattorien määrittely ja hyvinvointikertomusten yhtenäinen muoto 3. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin systemaattinen käyttöönotto hankekunnissa 4. Valmistelijoiden ja päätöksentekijöiden osaamisen lisääminen IVA -mallin käytössä ja erityisesti sen väestöryhmänäkökulman huomioinnissa. Lähtötilanne kunnissa erilainen Kuntien tilanne hyvinvointiasioiden toteuttamisessa oli hankkeen alussa hyvin vaihteleva. Suurimmassa osassa kuntia ei ollut tehty vuosittaista tai valtuustokausittaista hyvinvointikertomusta. Erilaisia suunnitelmia ja toimintaohjelmia oli käytössä, mutta ei systemaattista hyvinvointitietojen seurantaa ikäryhmittäin ja niiden pohjalta tehtyjä strategioita tai toimintaohjelmia. Etelä-Karjalassa oli voimassa oleva maakunnallinen hyvinvointistrategia, muilla alueilla ei ollut alueellista hyvinvointitoimintaa. Hyvinvoinnin edistämisen rakenteita ei ollut kaikissa kunnissa selkeästi määritelty. Isoissa kaupungeissa oli erilailla toimivia ryhmiä kaupunkitasolla ja kaupunkien sisäisillä suuralueilla. Ainoastaan Espoon sosiaali- ja terveystoimi oli päättänyt ottaa ennakkoarvioinnin käyttöön ennen hankkeen alkamista, mutta Espoossakin käyttöönotto oli vielä alkuvaiheessa. Hyvinvointi- ja terveyserojen seuranta ja raportointi Hankkeen aikana perustettiin hyvinvointiryhmät tai -tiimit kaikkiin niihin kuntiin, missä niitä ei entuudestaan ollut. Muissakin kunnissa hyvinvoinnin edistämisen rakenteita tarkasteltiin uudelleen ja kehitettiin eteenpäin. Rakenteiden kehittäminen oli välttämätön lähtökohta osakokonaisuuden varsinaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Rakenteet kehitettiin nimenomaan poikkihallinnollisesta lähtökohdasta ja ryhmien puheenjohtajuus ei ole välttämättä sosiaali- ja terveystoimessa. Osassa kunnista, esimerkiksi Vantaalla, Lappeenrannassa ja Porvoossa, hyvinvointi on nostettu vahvasti kunnan strategiaan. Kaikki kunnat ovat sitoutuneet ottamaan käyttöön sähköisen hyvinvointikertomuksen, mikä yhtenäistää kuntien hyvinvointiraportointia ja vahvistaa hyvinvointijohtamista. Osassa kunnista hyvinvointikertomukset ovat jo valmistuneet, osassa valmistuu syksyn 2013 aikana ja osassa vuoden 2014 alkupuolella (taulukko 3). Näistä hyvinvointikertomuksista osa on tehty sähköisen hyvinvointikertomuksen mallilla ja osa ei, koska 0.3. version käyttöön saaminen viivästyi ESTER -hankkeesta riippumattomista syistä syksyyn 2013 asti.

100 40, SOTELA :00 / Pykälän liite: ESTER -hanke loppu- ja arviointiraportti_final 8 kunta lähtötilanne hyvinvointikertomus kyllä/ ei ehvk otetaan käyttöön kyllä/ei laaja hyvinvontikertomus valmistumisajankohta Askola ei kyllä syksy 2013 Loviisa ei kyllä syksy 2013 Porvoo ei kyllä valmistunut keväällä 2013 Sipoo ei kyllä syksy 2013 Espoo kyllä kyllä valmistunut syksyllä 2013 Vantaa kyllä kyllä valmistunut keväällä 2013 Eksote ei kyllä syksy 2013 Kotka ei kyllä valmistunut keväällä 2013 Kouvola ei kyllä kevät 2014 Taulukko 3. Hyvinvointikertomusten tilanne hankekunnissa. Kouvolaa lukuun ottamatta kaikki osakokonaisuudessa mukana olevat kunnat osallistuivat THL:n toteuttamaan Alueelliseen terveys- ja hyvinvointitutkimukseen (ATH). Tutkimuksesta saatuja tietoja hyödynnettiin hyvinvointikertomuksissa ja jossain määrin myös muussa kunnan suunnittelussa. ATH tulokset saivat näkyvyyttä myös mediassa. Hankkeessa sovittiin yhteinen lista hyvinvointi- ja terveyseroja kuvaavista indikaattoreista, jota kunnat tulevat hyödyntämään hyvinvointiraportoinnissaan (liite 3). Terveyseroja kuvaavat tapaturmaindikaattorit Kouvolassa erityispainopisteenä olivat eri väestöryhmien terveyseroja kuvaavat tapaturmaindikaattorit. Kaupungissa seurataan päiväkotien, koulujen, sairaaloiden osastohoidon ja vanhusten kotihoidon, asumispalvelujen ja laitoshoidon tapaturmia yksiköittäin verkossa toimivalla reaaliaikaisella TAPE-tapaturmien seurantaohjelmalla. Hankkeen aikana kehitettiin lopullisesti myös potilastietojärjestelmässä toimiva tapaturmanäkymäratkaisu, joka on väline tapaturmien (ml. itsensä vahingoittamiset, itsemurhayritykset ja pahoinpitelyt) ja niihin liittyvien tekijöiden järjestelmälliseen seurantaan ja riskiryhmien tunnistamiseen. Tapaturmatilastointi pilotoitiin aiempien hankkeiden aikana kahden vuoden ajan kolmessa eri potilastietojärjestelmässä. Tilastoitu tieto analysoitiin ja julkaistiin (julkaisut verkossa). Kouvolan kaupungin päivystyksen käyttämä ja Tieto oyj:n toimittama Effican Päivystysmonitori päivitetään syksyllä Tässä yhteydessä olisi mahdollista hankkia myös tapaturmatietojen keräämistä varten tarkoitettu Tapaturmanäkymä, joka otetaan käyttöön, heti kun siitä kertyviä tietoja on mahdollista analysoida. Tapaturmatiedon avulla seurataan tapaturmien lisäksi alkoholin käyttöä, itsetuhoisuutta ja väkivaltaa eri väestöryhmissä. Pilottivaiheen tapaturmatiedosta tunnistettiin riskiryhmiä ja toteutettiin useita tapaturmien ehkäisyinterventioita. THL:n keväällä 2013 julkaisemissa kuntien sairastavuusindekseissä Kouvolan ikävakioitu tapaturmaindeksi on paras eli pienin Suomen 20 suurimman kaupungin joukossa ( Ennakkoarvioinnin käyttöönotto ja osaamisen lisääminen Päätös menetelmän käyttöönotosta on tehty suurimmassa osassa kunnista vähintään sosiaali- ja terveystoimessa (taulukko 4). Kunnat ovat alkaneet tehdä ennakkoarviointeja pääosin yhtenäisellä arviointilomakkeella. Suurimmassa osassa kunnista sen käyttö ei kuitenkaan ole vielä systemaattista ainakaan koko kaupungin tasolla, joten työ tulee jatkumaan hankkeen jälkeen. Ennakkoarviointiin liittyvää osaamista on vahvistettu useilla perus- ja syventävillä koulutuksilla, joita on suunnattu sekä valmistelijoille että luottamushenkilöille. Luottamushenkilöiden aktiivisuus on vaihdellut kunnittain. Kunnissa on myös harjoiteltu ennakkoarvioinnin tekemistä ajankohtaisissa asioissa.

101 40, SOTELA :00 / Pykälän liite: ESTER -hanke loppu- ja arviointiraportti_final 9 kunta lähtötilanne ennakkoarviointi käytössä kyllä/ei päätös käyttöönotosta kaikki hallintokunnat Askola ei kyllä kyllä 1 Loviisa ei kyllä kyllä 2 Porvoo ei kyllä kyllä 5 Sipoo ei kyllä kyllä 2 Espoo kyllä, sote kyllä sote 25 Vantaa ei kyllä sote, sivistys, nuoriso Eksote ei kyllä kyllä 3 Kotka ei kyllä kyllä 4 Kouvola ei kyllä kyllä 3 Taulukko 4. Ennakkoarvioinnin tilanne hankekunnissa. tehdyt arvioinnit hankeaikana Espoossa tehtiin ennakkoarviointimenetelmän arviointi yhteistyössä THL:n kanssa. Arvioinnin tuloksia voidaan hyödyntää menetelmän käytön edistämisessä Espoossa ja niistä on hyötyä myös muille kunnille, sillä Espoo toimii usein menetelmän kouluttajana. Kouvolassa luotiin esiarviointitaulukko, jonka avulla selvitetään tarve laajemman ennakkoarvioinnin käynnistämiseen. Myös tämä taulukko voi hyödyttää muita kuntia. Vantaalla testattiin ennakkoarvioinnin käyttöä sosiaali- ja terveystoimen käyttösuunnitelman keskeisten päätösten osalta ja hyvien kokemusten pohjalta käytäntöä on päätetty jatkaa. Ennakkoarviointimenetelmän käytön myötä osassa kunnista on alettu pohtia laajemminkin, mitä on hyvä valmistelu. Tämä näkökulma on otettu osassa kunnassa lähtökohdaksi ja se sitoo hyvinvoinnin edistämisen asiat hyvällä tavalla kunnan muuhun toimintaan. Pohdintaa Osakokonaisuudessa tehtiin paljon tärkeää taustatyötä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden vahvistamiseksi ja hyvinvointitiedolla johtamisen edistämiseksi. Osittain piti lähteä liikkeelle siitä, miksi hyvinvointikertomusta tai ennakkoarviointia pitäisi ylipäätään tehdä. Perusteluna käytettiin terveydenhuoltolakia, tulevaa sosiaalihuoltolakia, Kuntaliiton suositusta ja kunnissa saatuja hyviä kokemuksia. Hanke tuki siten em. lakien ja suositusten toimeenpanoa kunnissa. Hankkeen myötä hyvinvointijohtamisen ja -tiedon merkitys on noussut ja saanut uutta arvoa päätöksenteossa. Hyvinvointi on noussut strategiselle tasolle ja poikkihallinnolliseksi suurimmassa osassa hankekunnista. Hyvinvointi- ja terveyserojen seuranta on saatu käyntiin ja eroihin voidaan vaikuttaa kun työvälineet (hyvinvointikertomus, ennakkoarviointi) ovat käytössä. Parasta kehittämistyön aikana oli toisilta toimijoilta saatu tuki hyvinvointiasioiden eteenpäin viemiseen ja yhteisten verkostojen aikaan saaminen. Yhteistyö hyvinvointikoordinaattoreiden/ -suunnittelijoiden välillä oli tärkeää, koska kehittämisen kohteena olivat isot rakenteelliset ja strategiset asiat. Toimijat saivat tukea toisiltaan ja pienemmilläkin kunnilla oli mahdollisuus päästä kehittämään asioita, joita olisi ollut vaikeampi saada yksin eteenpäin. Myös koulutuksia ja muita tapahtumia järjestettiin yhteisesti. Onkin tärkeää, että yhteistyön jatkamisesta on jo sovittu hankekuntien kanssa. Saatuja tuloksia ja hyviä toimintatapoja ja käytänteitä on tarpeen myös levittää hankekuntien ulkopuolelle. Valtakunnallinen hyvinvointikoordinaattoreiden ja suunnittelijoiden verkoston toteutuminen THL:n tuella tukee hyvinvointityön jatkumista ja toimijoiden työn kehittämistä. 37

102 40, SOTELA :00 / Pykälän liite: ESTER -hanke loppu- ja arviointiraportti_final Valtakunnallisella tasolla yhteistyötä tehtiin isojen kaupunkien verkostossa, jonka muodostamisessa olivat mukana myös Terveempi Pohjois-Suomi (Terps) hanke sekä THL. ESTER kunnista/kuntayhtymistä Eksote, Espoo ja Vantaa olivat mukana yhdessä Oulun, Tampereen, Turun ja Kuopion kanssa työstämässä hyvinvoinnin rakenteita ja kehittämässä sähköisestä hyvinvointikertomuksesta myös isoille kunnille soveltuvaa työvälinettä. Terps hankkeen kanssa tehtiin myös tiivistä koulutusyhteistyötä siten, että Terps hankkeen toimijat järjestivät hankekunnissa useita koulutuksia hyvinvointijohtamisesta ja sähköisestä hyvinvointikertomuksesta. KEINOJA HYVINVOINTI- JA TERVEYSEROJEN KAVENTAMISEEN Luodaan kuntaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet - Johtoryhmä ja valmisteleva ryhmä, hyvinvointikoordinaattori - Asukkaiden/asiakkaiden kanssa yhdessä tekemisen kulttuuri - Kolmas sektori tiiviisti mukaan yhteistyöhön Hyvinvointikertomuksessa seurataan systemaattisesti väestöryhmittäin hyvinvointia, terveyttä ja niihin vaikuttavia tekijöitä - Lista keskeisimmistä seurattavista indikaattoreista (liite 3) - ATH, Maamu ja paikkakuntakohtaisten ym. tutkimusten tulosten hyödyntäminen Kaupungin strategiaan ja ohjelmiin nostetaan toimenpiteitä hyvinvointikertomukseen analysoidun indikaattoritiedon pohjalta ja resursoidaan ne - Konkreettisia toimenpiteitä heikommassa asemassa olevien hyväksi Tehdään ennakkoarviointia päätösten vaikutuksista (IVA/EVA) - Huomioitava nimenomaan vaikutukset eri väestöryhmiin - Asukkaat/asiakkaat mukaan arvioimaan Osakokonaisuus 2: Sosiaalityön osaaminen ja verkostoituminen lääkärikoulutuksessa Jo ennen hanketta tiedettiin, että tutustuminen sosiaalityön toimintaan on lääkäreiden perusopetuksessa erittäin vähäistä. Hankkeen alkuvaiheessa selvisi, että myös muilla terveydenhuollon ammattilaisilla on koulutustarvetta sosiaalityön tuntemukseen. Hankkeessa nähtiin, että moniammatillisen verkostoitumisen lisääminen mahdollistaisi heikoimmassa asemassa olevien asiakkaiden saumattomamman ja kokonaisvaltaisemman palvelun. Luomalla koulutusta yli sosiaali- ja terveydenhuollon ammatillisten rajojen hankkeessa pyrittiin luomaan uusia toimintamalleja terveyserojen kaventamiseen, perusterveydenhuollon osaamisen vahvistamiseen sekä moniammatillisen työn uudenlaisen toiminnan luomiseen. Sosiaalityön osaaminen ja verkostoituminen lääkärikoulutuksessa -osahankkeessa olivat mukana HUS Perusterveydenhuollon yksikkö, Espoo, Kirkkonummi ja Sipoo. Osakokonaisuuden yhteiset tavoitteet olivat: 1. Tutustuttaa perusterveydenhuollossa koulutusvaiheessa olevat nuoret lääkärit, muut lääkärit ja terveydenhuollon henkilöstö oman alueensa sosiaalitoimen yksiköihin, asiakastyöhön ja toimintatapoihin. 2. Edistää perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä heikoimmassa asemassa olevien asiakkaiden palvelussa ja heidän terveytensä edistämisessä verkostoimalla perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen paikallisten yksiköiden ammattilaisia. 3. Kehittää toimivia malleja koulutuksiksi, joita voidaan käyttää nuorten lääkäreiden, sosiaalityöntekijöiden ja hoitajien moniammatillisissa koulutuksissa sosiaalityöhön tutustumiseen. Koska hankkeessa tuotettiin perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon ammattilaisille koulutusta, haluttiin ensin selvittää heidän koulutustarpeitaan ja käsityksiään sosiaalitoimen ja perusterveydenhuollon yhteistyöstä sekä kolmannen sektorin roolista yhteisten asiakkaiden hoidossa. Tätä varten tehtiin helmi-

103 40, SOTELA :00 / Pykälän liite: ESTER -hanke loppu- ja arviointiraportti_final maaliskuussa 2012 webropol-kysely, johon vastasi projektipaikkakuntien ammattilaisista yhteensä 78 henkilöä (lääkäreitä 24, sosiaalialan koulutuksen omaavia 30, muu terveydenhoitoalan koulutuksen omaavia 23). Kysely toi hyvin esille miten eri paikkakunnilla sosiaalitoimi ja terveydenhuolto tekevät yhteistyötä ja erityisesti missä oli puutteita. Myös paikalliset koulutustarpeet ja eri ammattiryhmien koulutustoiveet saatiin kyselyn avulla selville. Näiden pohjalta luotiin paikallisia koulutuksia ja kokeiluja. Kehitetyt moniammatilliset koulutusmallit Hankkeessa järjestettiin 17 erilaista koulutustilaisuutta, joissa fokuksessa olivat palvelujen kehittäminen asiakkaita paremmin palveleviksi, paikallisten käytänteiden selkiyttäminen, ammattilaisten yhteydenpidon parantaminen, sosiaalityön ja sitä säätelevän sosiaalilainsäädännön tekeminen ymmärrettäväksi terveydenhuollon ammattilaisille ja moniammatillisen työn sujuvoittaminen. Aiheita koulutuksissa olivat mm. lastensuojelulaki ja lastensuojeluilmoituksen tekeminen, maahanmuuttajatyö, kriisityö, vammaispalvelut, ikääntyneiden palvelut, päihteitä käyttävän asiakkaan hoitopolku, etsivä nuorisotyö, kuntoutussuunnitelman laatiminen ja työ pitkäaikaistyöttömien kanssa. Lisäksi toteutettiin terveydenhuollon henkilöstölle 7 tutustumiskäyntiä tai perehdytystä sosiaalityöhön. Hankkeessa järjestettiin luentotilaisuuksia ryhmätyöskentelyineen, mutta ennen kaikkea siinä tuotettiin kolme koulutusmallia sekä kokeilu, jossa sosiaalityöntekijä työskentelee terveysasemalla osana perusterveydenhuollon moniammatillista tiimiä. Nämä on kuvattu tarkemmin Innokylässä, mutta seuraavassa lyhyt kuvaus uusista koulutusmalleista. Terveydenhuollon ammattilaisten tutustumiset sosiaalityöhön Tutustumisessa on ollut käytössä kahdenlaista mallia. Toinen oli sosiaalityön esittely osana uusien terveyskeskuslääkäreiden perehdyttämistä, mikä on koettu erittäin tarpeelliseksi ja yhteistyötä selkiinnyttäväksi. Toiminta verkostoi nopeasti sosiaalityön ja terveydenhuollon ammattilaisia. Sosiaalityöntekijä esittelee työtään, ja koulutuksessa voidaan käydä tutustumassa eri työpisteisiin. Toimintaa järjestettiin hankkeen alusta lähtien Kirkkonummella, jossa koulutusta järjesti ja osallistujat valitsi paikkakunnan koulutusylilääkäri. Toinen malli oli terveydenhuollon ammattilaisten säännölliset tutustumiset sosiaalityöhön, missä kohderyhmänä ovat perusterveydenhuollon kaikki ammattilaiset. Tavoitteena on tutustua oman kunnan sosiaalipalveluihin, sosiaalityöhön ja paikallisiin käytäntöihin sekä verkostoida sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. Tutustuminen tapahtuu eri toimipisteiden vierailujen avulla. Tätä toimintaa on järjestänyt Sipoo ja sitä on koordinoinut koulutusylilääkäri yhteistyössä aikuissosiaalityön johtavan sosiaalityöntekijän kanssa. Tutustumisia on toteutettu myös isoina luentotyyppisinä koulutustilaisuuksina, joissa sosiaali- ja terveysalojen ammattilaiset ovat voineet verkostoitua keskenään. Moniammatillinen Rohto-tyyppinen koulutusmalli. Tämän koulutuksen kohderyhmänä olivat kaikki kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset. Tavoitteena oli luoda kunnan yhteisiä toimintakäytäntöjä jonkin ongelmaksi koetun asiakasryhmän tilanteen ratkaisemiseksi. Koulutuksessa esiteltiin johdantona ongelma, johon työstettiin ratkaisua pienissä ryhmissä case-esimerkkien avulla. Koulutus koettiin erittäin tarpeelliseksi, yhteistyö ja käytänteet selkiintyivät. Lisäksi sosiaalityön ja perusterveydenhuollon ammattilaiset tutustuivat toisiinsa ja toistensa työhön. Tätä koulutusmallia järjestettiin kaikilla kolmella paikkakunnalla. Vakiintuminen jää nähtäväksi, sillä Rohto-organisaation on tarkoitus siirtyä sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollon yksiköiden vastuulle. HUS:ssa on esitetty uutta vakanssia tämän toiminnan jatkamiseksi. Moniammatilliset tiimikoulutukset sosiaali- ja terveysalojen yhteistyötä tukemassa. Koulutuksen kohderyhmänä olivat kunnan sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset Espoossa ja Sipoossa. Sipoossa oli asiakkaita mukana kokemusasiantuntijoina ja he antoivat palautetta erityisesti keskustelukulttuurista. Koulutuksen tavoitteena oli sujuvoittaa asiakkaiden hoitopolkuja ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten keskinäistä tiimityötä sekä oppia ymmärtämään toistensa työtapoja. Koulutus sai erittäin myönteistä palautetta 11

104 40, SOTELA :00 / Pykälän liite: ESTER -hanke loppu- ja arviointiraportti_final ja sille toivottiin jatkoa molemmilla paikkakunnilla. Jatko on mahdollista HUS:n perusterveydenhuollon yksikön koulutusylilääkäreiden kautta järjestettynä. Sosiaalityöntekijän työskentely terveysasemalla. Kyseessä oli Espoossa Espoonlahden terveysasemalla toteutettu kokeilu, jossa sosiaalityöntekijä työskenteli terveysasemalla osana perusterveydenhuollon moniammatillista tiimiä. Kokeilun tavoitteena oli lisätä terveysaseman työntekijöiden ymmärrystä sosiaalityön mahdollisuuksista sekä helpottaa terveysaseman asiakkaiden mahdollisuutta saada sosiaalityöntekijän apua. Sosiaalityöntekijän sijoittumisen terveysasemalle arvioitiin vähentävän asiakkaan käyntikertoja eri sosiaalityön toimipisteissä ja lääkärin vastaanotoilla sekä nopeuttavan oikea-aikaisen ja oikeanlaisen avun saantia. Sosiaalityöntekijän tuen koettiin huomattavasti helpottavan lääkäreiden ja hoitajien työtä ja vähentävän ns. sosiaalisista ongelmista johtuvia vastaanottokäyntejä. Kirkkonummella vastaava toiminta on ollut jo aiemmin vakiintunutta. Pohdintaa Sosiaalityön osaaminen ja verkostoituminen lääkärikoulutuksessa -osahankkeessa koettiin paljon onnistumisia. Alkukysely ammattilaisille selvitti paljon nykyisestä sosiaalityön ja perusterveydenhuollon yhteistyöstä ja koulutustarpeista, ja näiden varaan oli helppoa suunnitella koulutuksia. Hanke on synnyttänyt aitoa kanssakäymistä ja vuoropuhelua sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten välille. He ovat verkostoituneet, oppineet näkemään toinen toistensa työtapoja ja tarvittaessa kynnys ottaa yhteyttä oman paikkakunnan SOTE -ammattilaisiin on madaltunut. Lisäksi monet työkäytänteet ja asiakkaiden hoitopolut ovat sujuvoituneet. Paikallisissa koulutuksissa on syntynyt oikeita uusia koulutuksen ja toiminnan malleja. Erityisen ilahtuneita oltiin uusista avauksista kuten asiakkaiden mukanaolosta asiantuntijakouluttajina sekä tiimityön akvaariokoulutustekniikan onnistumisesta. Se, miksi tässä osahankkeessa saatiin nopeasti paljon tuloksia, johtui olemassa olevasta HUS:n perusterveydenhuollon yksikön koulutusorganisaatiosta, johon nämä koulutukset oli helppo istuttaa ja josta löytyivät vastuuhenkilöt vetämään koulutuksia. Nämä vastuuhenkilöt ovat koulutusylilääkäreitä, jotka ovat olleet hankkeen alusta asti myös projektiryhmän jäseniä. Haasteina hankkeessa on koettu suunnitteluajan ja hankeajan lyhyys. Hankkeen käynnistymisessä meni vuosi, sillä hankkeen suunnittelussa ja hanketyöntekijöiden rekrytoimisessa meni aikaa. Tässä hankkeessa aikaikkuna oli erityisen haasteellinen, sillä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöorganisaation ja yhteisen näkemyksen luomiseen tarvitaan aikaa. Lisäksi tarvittaisiin vuosien seurantaa ennen kuin koulutuksen vaikutukset asiakkaisiin saadaan käytännössä näkyviksi. KEINOJA HYVINVOINTI- JA TERVEYSEROJEN KAVENTAMISEEN Terveydenhuollon ja sosiaalityön yhteistyön vahvistaminen erilaisten toimintamallien ja koulutusten avulla - terveydenhuollon ammattilaisten tutustuminen sosiaalityöhön omalla paikkakunnalla - moniammatilliset tiimikoulutukset - moniammatilliset ROHTO tyyppiset koulutukset - sosiaalityöntekijän työskentely terveysasemalla Osakokonaisuus 3: Nuoret pudokkaat Nuoret pudokkaat osakokonaisuudessa olivat mukana Eksote, Espoo, Loviisa, Kotka, Kouvola ja Sipoo. Osakokonaisuuden yhteiset tavoitteet olivat seuraavat: 1. Luodaan kuntakohtaisesti monialainen peruspalvelujen toimintamalli ja verkosto nuorten itsenäistymisen tukemiseksi ja pudokkuuden ehkäisemiseksi

105 40, SOTELA :00 / Pykälän liite: ESTER -hanke loppu- ja arviointiraportti_final 2. Nuorilla on mahdollisuus suunnitella omia palvelujaan (kuntoutukseen, koulutukseen ja työhön ohjaavat palvelut) yhteistyössä ammattilaisten kanssa osallistumalla systemaattiseen palvelujen kehittämiseen 3. Luodaan itsearviointimalli verkostolle, joka tukee nuorten itsenäistymistä ja ehkäisee pudokkuutta Jatkuvan parantamisen PDSA mallin toteuttaminen Hankekunnilla oli omia painopisteitään ja toiset keskittyivät enemmän ehkäisevään työhön ja toiset korjaavaan. Jokainen hankekunta järjesti alussa jatkuvan parantamisen PDSA mallin mukaisen työpajan, jossa suunniteltiin yhdessä toimijoiden kanssa hankkeen toimenpiteitä. Neljässä kuudesta työpajasta oli mukana nuoria, jotka kokivat tärkeäksi, että saavat olla vaikuttamassa asioihin. Nuorten mukana oleminen sai kiitosta myös ammattilaisilta. PDSA -mallissa toimintaa arvioidaan jatkuvasti ja tehdään sen pohjalta tarvittavia muutoksia pienin askelin. Ajatuksena oli se, että PDSA malli voisi kenties jatkossa toimia itsearviointimallina verkostolle (vrt. tavoite 3). Osassa kunnista PDSA -malli koettiin hyödylliseksi, kun taas toisissa suhtauduttiin kriittisemmin. Hyvänä pidettiin sitä, että PDSA auttoi yhteistyön lujittamisessa ja nuorten osallistamisessa. Mallin mukainen työpaja auttoi hanketyön alkuvaihetta, sillä työpajassa sovittiin hankkeen toimenpiteet. Myöhemminkin saattoi palata siihen, mitä ensimmäisessä työpajassa oli sovittu. PDSA mallin hyödyntäminen jäi kuitenkin kunnilla kesken ja mallin toteuttamiseen olisi tarvittu enemmän ohjausta. Hanketoimijat totesivat, että malli ei sovellu niin hyvin sellaiseen toimintaan, missä toimijajoukko vaihtuu. Erityisesti kehittämistyössä mukana olleet nuoret vaihtuivat. Hanketoimijat totesivat käyttävänsä työssään samantyyppistä jatkuvan parantamisen ajattelutapaa, vaikka varsinaisesta PDSA mallista ei tässä tapauksessa voidakaan puhua. Osassa hankekunnista organisaation omaa toimintaa on päätetty jatkossa arvioida sisäisellä tai ulkoisella auditoinnilla. Toimintamalli ja verkosto nuorten itsenäistymisen tukemiseen ja pudokkuuden ehkäisemiseen Kunnat panostivat ensimmäiseen tavoitteeseen omista tarpeista, painopisteistä ja lähtötilanteesta käsin. Eksotessa Kotimäen erityisasumisyksikössä on kehitetty ja pilotoitu toimintamalli, jonka tavoitteena on tukea kehitysvammaista elämän nivelvaiheessa, kun hän on muuttamassa esim. lapsuudenkodistaan omaan asuntoon. Kotimäessä on otettu käyttöön myös uusi toimintatapa ja -kulttuuri, jossa kehitysvammainen nuori on oman elämänsä vastuullinen toimija. Nuoren itsemääräämisoikeutta ja vapautta kunnioitetaan ja itsenäistä päätöksentekoa tuetaan henkilön kykyjen ja taitojen vaatimalla tavalla. Toimintamalliin on liittynyt koulutusta sekä nuorille että heidän vanhemmilleen. Toimintamalli ja -kulttuuria juurrutetaan koko Eksoten alueelle ja se on yhtä hyvin käytettävissä myös muilla vastuualueilla esim. vanhustenpalveluissa. Sipoossa sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen yhteistyö tiivistyi huomattavasti ja saatiin pysyviä malleja yhteistyölle. Konkreettisia esimerkkejä ovat Tuuppauskokoukset, Sieppari toimintamalli sekä toimialojen yhteiset työpajat, jotka tukevat vahvasti lasten ja nuorten hyvinvointipalvelujen suunnittelua ja toteutusta Sipoossa. Kehitetyt toiminnat jatkuvat Sipoossa ja niille on määritelty vastuutahot. Espoossa koottiin nuorten kanssa toimivat keskeiset tahot yhteen monialaiseksi verkostoksi, jonka myötä toimijat ovat tietoisempia toistensa työmenetelmistä ja toimintatavoista. Verkoston koordinointi hankkeen jälkeen on sovittu ja siihen kutsutaan mukaan nuoria kokemusasiantuntijoiksi. Lautakunnalle tehtiin ehdotus etsivän nuorisotyön toimintakeskuksen ns. Espoon Vamoksen perustamisesta Espooseen ja sen toiminta käynnistyi elokuussa Kouvolassa perustettiin monialainen Riskinuoret työryhmä, mikä on lisännyt yhteistyötä nuorten kanssa toimivien tahojen kesken. Loviisassa kehitettiin verkostoterveydenhoitajan työtä, minkä tarkoituksena on tavoittaa ne nuoret, joita opiskelu- tai työterveyshuolto ei tavoita. Nuorista arviolta 65% ohjattiin eteenpäin päihde-, mielenterveystai fyysisten ongelmien vuoksi. Lisäksi Loviisassa kehitettiin koulunuorisotyötä sekä etsivää nuorisotyötä. Kaikki kehitetty toiminta tulee jatkumaan hankkeen jälkeen. Kotkassa yhteistyö on tiivistynyt kaupungin 13

106 40, SOTELA :00 / Pykälän liite: ESTER -hanke loppu- ja arviointiraportti_final palvelujen, ammattiopiston ja seurakunnan välillä. Yhteistyössä on kehitetty mm. Elämisen taito kurssi, maahanmuuttajataustaisten nuorten pienryhmä sekä ammattistarttiluokkalaisten vanhempien vertaisryhmä. Maahanmuuttajataustaisten nuorten ryhmä on antanut nuorille itsevarmuutta ja mukaan on päässyt sellaisiakin nuoria, joita vanhemmat eivät ole päästäneet muihin harrastuksiin. Vanhempainryhmän ohessa tehtiin vanhemmille tarkoitettu Keskinuoruus elämänvaiheena -opas. Kehitetyille toiminnoille on sovittu Kotkassa vastuutahot ja ne jatkuvat hankkeen jälkeen. Nuoret nostivat itse PDSA -työpajoissa esiin palveluista tiedottamisen tärkeyden, mikä onkin merkittävä asia palveluiden saatavuuden kannalta. Tähän panostettiin Kouvolassa siten, että nuoret olivat mukana suunnittelemassa tiedottamista ja työstämässä viestintämateriaaleja. Viestintä kohdentui mielenterveys- ja päihdepalveluista sekä koulujen erityistyöntekijöiden palveluista tiedottamiseen. Kotkassa työstettiin nuorten palveluista palvelukartta sähköiseen muotoon ja sitä esiteltiin ja palvelupolkuja testattiin Elävä palvelukartta tapahtumassa. Loviisassa laadittiin nuorten palveluesite, joka on ollut nuorten keskuudessa suosittu ja siitä on otettu useita painoksia. Sipoo on koonnut avohuollon tukitoimien palvelukartan toimijatasolla ja sitä tullaan jatkossa kehittämään lisää sekä päivittämään säännöllisesti. Espoossa otettiin käyttöön palveluportaali nuorten palveluista (kaupungin omalla rahoituksella). Viestintää on kunnissa kohdennettu sekä nuorille että ammattilaisille, mikä on tärkeää, koska etenkin isoissa kunnissa palveluiden hajanaisuus on yleinen ongelma. Nuorten osallisuus palvelujen kehittämiseen Yhdeksi osakokonaisuuden 3 keskeisimmistä teemoista nousi nuorten osallisuus (tavoite 2) ja se oli kaikille hankekunnille yhteinen. Kokemuksista koottiin posteri ja sitä esiteltiin Kouluterveyspäivillä ja TerveSos tapahtumassa. Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten mukaan saamista palvelujen kehittämiseen pidetään yleisesti vaikeana, mutta ESTER hankkeen kokemusten perusteella se voi onnistua. Esimerkiksi Espoossa saatiin hyviä kokemuksia ilman työ- ja opiskelupaikkaa jääneiden nuorten osallisuudesta. Nuorten Kipinä kehittämisryhmässä nuoret kehittivät verkkoneuvontapalvelua, etsivän nuorisotyön toimintakeskusta sekä matalan kynnyksen ryhmätoimintaa. Nuoret tuottivat ryhmätoiminnan menetelmäoppaan sekä kokemuselokuvan sosiaalitoimen asiakkaana olemisesta. Nuoria on pyydetty luennoimaan yliopistoihin ja korkeakouluihin osallistamisen ja aidon kohtaamisen tärkeydestä. Nuorten kehittämisryhmätoiminta jatkuu Espoossa myös hankkeen jälkeen. Sipoossa 20 syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta on löydetty kunnan omaan toimintaan Toimintakeskus Risteykseen, jossa he ovat työskennelleet kuntouttavassa työtoiminnassa tai saaneet muuta tukea tai ohjausta. Tulokset ovat olleet hyviä - nuoria on ohjattu vapaille työmarkkinoille ja palkattu oppisopimuksin kunnan omaan toimintaan. Työskentelyn aikana nuoret ovat osallistuneet aktiivisesti Risteyksen toiminnan suunnitteluun, kehittämiseen ja erityisesti toteuttamiseen. Lisäksi etsivän nuorisotyön kautta on tavoitettu 20 nuorta (kiinteästi hankkeeseen liittyen). Eksotessa kehitysvammaiset nuoret olivat vahvasti mukana kehittämässä toimintaa ja heitä rohkaistiin päättämään itse sellaisista asioista, mistä pystyvät. Myös muissa kunnissa nuoret olivat mukana palvelujen kehittämisessä. Toimijoiden mukaan tärkeintä on se, että hankkeen myötä on kunnissa saatu kokemusta siitä, että nuorten kuuleminen ja mukaan ottaminen toiminnan kehittämiseen kannattaa. Asukasnäkökulman vahvistamista on harjoiteltu ja sen rooli tulee vastaisuudessa vain kasvamaan, koska asiaan uskotaan vahvasti. Hyvien puolten lisäksi esiin nousi haasteita (esim. nuorten vaihtuvuus), minkä myötä on etsitty uudenlaisia tapoja toimia jo suunnitteluvaiheessa. Yhden nuoren tarina (nuoren luvalla) Petsku on 20-vuotias miehenalku, jolla ei ole oikein koskaan ollut harrastuksia. Armeijasta hän oli saanut B:n paperit ja vapautuksen. Lääkärissä Petskulle oli kerrottu hänen todennäköisesti jäävän eläkkeelle vaikeiden fyysisten vaivojensa takia.petskulla oli muutamaa vuotta vaille valmiin datanomin paperit, mutta koulunkäynti jäi kesken motivaation puutteesta. Petsku oli yrittänyt työllistyä vapailla markkinoilla, mutta huonolla menestyksellä. Petskulle tehtiin TE-toimiston alainen työkokeilu-sopimus (6kk) ja hän aloitti Risteyksessä aula-apulaisena. Petsku kokeili välillä puhelinmyyntityötä, mutta ei kokenut sitä mieluisaksi, joten oli halukas jatkamaan Risteyksessä. Nyt Petsku on muuttanut pois äidin luota. Hänelle haettiin omaa asuntoa yhteistyössä Risteyksen ja aikuissosiaalityön kanssa. Petsku on aloittanut oppisopimusopiskelun datanomiksi Risteyksen omien toimintojen piirissä. Petsku on osallistunut aktiivisesti luomaan uutta Risteyksen toimintaa. Muutamia myöhästymisiä lukuun ottamatta, uusien mahdollisuuksien antamisen myötä, Petskusta on kasvanut vastuuntuntoinen mies, joka on kovasti innostunut ruoanlaitosta. 14

107 40, SOTELA :00 / Pykälän liite: ESTER -hanke loppu- ja arviointiraportti_final 15 Pohdintaa Kokonaisuudessaan voidaan todeta, että kunnissa tehtiin erinomaisia kokeiluja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja ilman työ- tai opiskelupaikkaa olevien nuorten tukemiseksi. Lukuisat nuoret saivat konkreettista tukea ja monesta kokeilusta tuli kunnan pysyvää toimintaa. Siten hanketyöstä saatava hyöty jatkuu hankkeen jälkeenkin. Eniten nuoria kohdattiin erilaisissa ryhmätoiminnoissa ja tapahtumissa sekä Loviisassa verkostoterveydenhoitajan vastaanotolla ja Eksotessa Kotimäenkadun erityisasumisyksikössä. Tukea saaneiden nuorten määrää on vaikea tarkkaan laskea ja osittain työn tulokset näkyvät vasta pitkällä aikavälillä. Hankkeen toimijat uskovat kuitenkin vahvasti siihen, että tiivistyneen verkostoyhteistyön avulla nuoria voidaan tukea paremmin ja vähemmällä pompottelulla. Hankkeen onnistumisten taustalla oli toimijoiden mielestä se, että kenttätyön toimijat saatiin vahvasti mukaan ja siten hanketyö oli käytännönläheistä. Kehittämistyötä tehtiin keskellä arkea, jolloin toimintatapoja ja -malleja on päästy testaamaan suoraan arkeen. Konkreettiset ja rajatut kehittämiskohteet johtivat parhaimmillaan isompiin muutoksiin toimintakulttuurissa. Toisaalta myös rakenteiden kehittämisen ja palveluketjujen aukkojen kartoittamisen kautta päästiin konkreettiseen tekemiseen asiakkaiden kanssa. Kuntien välinen yhteistyö lisääntyi alueella hankkeen myötä ja toimijat tulivat tietoisemmiksi muissa kunnissa tehtävästä kehittämistyöstä. Nuorten syrjäytymisen ehkäisy on erittäin ajankohtainen aihe ja ESTER hanke tuo keskusteluun konkreettisia kunnissa kokeiltuja keinoja. Alla olevaan laatikkoon on koottu yhteenvedonomaisesti ESTER hankkeen kokemuksia ehkäisevän ja korjaavan työn keinoista nuorten ja nuorten aikuisten osalta. Kaiken perustana ovat moniammatillinen yhteistyö ja nuorten mukana oleminen palvelujen kehittämisessä. Nuorten kanssa kohtaamisen tulee olla aitoa ja kaikkien nuorten itsemääräämisoikeutta tulee kunnioittaa. Ennakoiva työote on tärkeää, jotta voitaisiin auttaa nuoria mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. KEINOJA HYVINVOINTI- JA TERVEYSEROJEN KAVENTAMISEEN Moniammatillisen yhteistyön lisääminen nuorten kanssa toimivien kesken Ennalta ehkäisevän työn malli, jolla syrjäytymisuhan alla olevat nuoret löydetään (vrt. Siepparitoimintamalli Sipoossa) Puuttuminen koulupoissaoloihin ja muihin hälytysmerkkeihin (vrt. Tuuppauskokoukset Sipoossa) Terveystarkastukset myös niille, joita koulu- tai työterveyshuolto ei tavoita (vrt. verkostoterveydenhoitaja Loviisassa) Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (vrt. Elämisen taito - kurssi Kotkassa) Palvelut saman katon alta (vrt. Espoon Vamos) Palveluista tiedottaminen nuorille (vrt. erityistyöntekijät tunnetuksi koulukohtaisesti ja tietoiskut Kouvolassa) Nuorten kehittämisryhmät (vrt. Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä ja muut matalan kynnykset ryhmät Espoossa) Pienryhmätoimintaa nuorille ja heidän vanhemmilleen (vrt. maahanmuuttajataustaisten nuorten pienryhmä ja ammattistarttiluokkalaisten vanhempien ryhmä Kotkassa) Kehitysvammaisten nuorten itsenäistymisen tukeminen (vrt. itsenäistymissuunnitelmat, itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen ja yksilökeskeinen toimintatapa Kotimäenkadun erityisasumisyksikössä Eksotessa)

108 40, SOTELA :00 / Pykälän liite: ESTER -hanke loppu- ja arviointiraportti_final Osakokonaisuus 4: Maahanmuuttajat Osakokonaisuudessa 4 olivat mukana Eksote ja Kouvola, joilla oli omat painopistealueensa. Eksotessa kehitettiin maahanmuuttajien terveydenhoitajan palveluohjauksellista työtä sekä keskityttiin terveyttä edistävän mallin luomiseen, käyttöönottoon ja levittämiseen. Toimintamalli toteutuu Lappeenrannan alueella ja jatkosuunnitelmissa on toiminnan laajentaminen Eksoten muihin kuntiin. Kouvolan kehittämistyön sisällöllinen painopiste oli pakolaistaustaisen ja inkerinsuomalaisen paluumuuttajaväestön alkuperehdytys ja selkeät hoitoprosessit terveydenhuollossa. Perehdytystä ja hoitopolkuja kehitettiin kohderyhmän tarpeiden pohjalta. Hankkeessa hyödynnettiin alueiden toimintaympäristön erilaisuutta kokemusten vertailussa. Toiminta jatkuu hankkeen jälkeen perustoimintana sekä Eksotessa että Kouvolassa. Osakokonaisuuden yhteiset tavoitteet olivat seuraavat: 1. Maahanmuuttajien terveyspalvelujen ja moniammatillisen yhteistyöverkoston ennalta ehkäisevän mallin luominen, käyttöönotto ja levittäminen 2. Maahanmuuttajien ja yhteistyöverkoston tieto-taidon lisääminen terveyseroihin vaikuttavissa asioissa tiedottamisen (tietopaketit, internetsivustot) ja koulutuksen keinoin 3. Maahanmuuttajien osallistamisen välineiden kehittäminen ja käyttöönotto 4. Maamu -tutkimuksessa luotujen näyttöön perustuvien maahanmuuttajien terveyden ja työkyvyn seurantaindikaattorien käyttöönotto ja seuranta Maahanmuuttajien alkuvaiheen terveydenhuolto Eksotessa luotiin maahanmuuttajien alkuvaiheen terveydenhuolto -malli yhteistyössä maahanmuuttopalveluiden kanssa. Maahanmuuttajien terveystarkastusten kehittämisen lisäksi Eksoten toiminnassa painottui maahanmuuttajien terveyden edistäminen osana kotouttamista. Terveystietoa vietiin maahanmuuttajien ryhmätoimintaan ja terveyden edistäminen juurtui osaksi maahanmuuttopalvelujen toimintaa. Terveystietoa kohdennettiin eri ikäisille maahanmuuttajille ja käsiteltävät aiheet painottuivat sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöihin ja ennaltaehkäisyyn. Terveyden edistämisen yhteistyökumppaneina toimivat Maahanmuuttopalvelut, liikuntatoimi sekä kolmannen sektorin toimijoista mm. SPR. Liikuntaneuvonnan tärkeys korostui maahanmuuttajan kotouttamista tukevassa toiminnassa. Kouvolassa painotettiin maahanmuuttajien alkuperehdytystä, jota kehitettiin kohderyhmän tarpeiden pohjalta. Toisena painopisteenä olivat selkeät hoitoprosessit, joita kehitettiin myös erityistarpeisiin (psyykkiseen kriisiin ja/tai perhekriisiin joutuneen maahanmuuttajan hoito, päihdeongelmaisen maahanmuuttajan hoito). Sosiaalitoimen ja psykiatrisen hoidon kanssa hankkeen aikana käynnistynyt yhteistyö jatkuu myös hankkeen jälkeen. Maahanmuuttajat ohjautuvat terveydenhoitajan terveystarkastukseen pääosin kuukauden sisällä paikkakunnalle muutosta. Tulkkauspalveluiden käyttöä selkiytettiin ja niiden tunnettavuutta lisättiin terveydenhuollossa. Maahanmuuttajien terveyden edistämiseksi verkostoiduttiin paikallisesti muun muassa aktiivisen elämän vahvistamisen ja toimintakyvyn palauttamisen prosessien, liikuntapalveluiden, A-klinikkasäätiön ja maahanmuuttopalveluiden kanssa sekä valtakunnallisesti vastaanottokeskusten ja kidutettujen kuntoutuskeskuksen kanssa. Maamu -tutkimuksen haastattelurunkoa on hyödynnetty terveystarkastuksen sisällön luomisessa. Kouvolassa terveystarkastus toteutetaan haastattelurungon mukaisesti motivoivan haastattelun keinoin, jolloin painopiste on ennaltaehkäisyssä ja varhaisessa puuttumisessa. Eksotessa Maamun haastattelurunkoa on hyödynnetty taustatietojen, terveydentilan ja elintapojen osalta. Maahanmuuttajien terveyden ja työkyvyn seurantaan etsitään indikaattoreita ja tässä hyödynnetään Maamu-tutkimuksen tuloksia. Sekä Kouvolassa että Eksotessa sähköisen hyvinvointikertomuksen indikaattoreiden valinta tehdään syksyn 2013 aikana.

109 40, SOTELA :00 / Pykälän liite: ESTER -hanke loppu- ja arviointiraportti_final 17 Henkilökunnan ja maahanmuuttajien osaaminen Henkilökunnan osaamista maahanmuuttaja-asioissa on lisätty molemmissa kunnissa koulutuksilla, joita on järjestetty koulutustarvekyselyn perusteella. Koulutuksiin on osallistunut Eksotessa 173 ja Kouvolassa 201 henkilöä. Sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille suunnattuihin tilaisuuksiin osallistui Eksotessa yhteensä 137 opiskelijaa. Maahanmuuttajille järjestettiin useita terveyspalveluja esitteleviä ja terveyttä edistäviä luentotilaisuuksia, joissa oli osallistujia Eksotessa yhteensä 346 ja Kouvolassa yhteensä 97. Jatkossa koulutusten järjestäminen mahdollistuu käytössä olevien henkilöstöresurssien mukaan. Tieto maahanmuuttajien alkuvaiheen terveydenhuollosta on lisääntynyt organisaation sisällä ja väestöä tiedotetaan esimerkiksi Eksoten uusituilla internetsivuilla suomeksi, englanniksi ja venäjäksi. Kouvolassa tiedotusta henkilökunnalle toteutaan yksiköiden palavereissa ja kaupungin internetsivuilla. Hankkeessa tehtiin yhteistyötä toisen asteen oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa. Kouvolassa tehtiin opetus-dvd kaupungin terveyspalveluista yhteistyössä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun viestinnän opiskelijoiden kanssa. DVD:ltä asiakkaat saavat samansisältöisen terveyspalveluneuvonnan nopeasti kuntaan muutettuaan, tarvittaessa useampaan kertaan, jolloin vastaanottoaikaa jää yksilöllisten asioiden hoitamiseen. DVD muotoinen opetusmateriaali sopii myös luku- ja kirjoitustaidottomille maahanmuuttajille. DVD on jälkiäänitetty kuudelle kielelle (darin, englannin, kurdi soranin, somalian, turkin ja venäjän kielille) ja sitä on mahdollista jälkiäänittää useammillekin kielille. Maahanmuuttajien osallisuuus Maahanmuuttajien osallisuus on toteutunut asiakastyössä ja maahanmuuttajia on kutsuttu mukaan asiantuntijoiksi kehittämis- ja suunnittelutyöhön sekä henkilökunnalle suunnattuihin koulutuksiin. Palautekyselyissä kokemusasiantuntijoiden mukana oloa on pidetty hyvänä asiana, sillä konkreettiset esimerkit antavat uutta näkökulmaa maahanmuuttajien kanssa tehtävään työhön. Maahanmuuttajilta on myös saatu hyviä kehittämisehdotuksia muun muassa viestintämateriaaleihin. Maahanmuuttajien osallisuuden toivottiin edelleen lisääntyvän, esimerkiksi koulutussuunittelussa asiakasasiantuntijoilta olisi mahdollisuus saada arvokasta tietoa kulttuurieroista ja niiden huomioimisesta. Maahanmuuttajille suunnattu terveysohjaus (terveyspalveluneuvonta, terveyden edistämisen ryhmät) pohjautui asiakastyössä vuorovaikutuksessa esiin tulleisiin aiheisiin. Maahanmuuttajille suunnatuissa palautekyselyissä todettiin kehittämistarvetta johtuen muun muassa heikosta kielitaidosta sekä luku- ja kirjoitustaidottomuudesta. Pohdintaa Osakokonaisuudessa luodut ja selkiytetyt hoitopolut mahdollistavat vaikuttavien palveluiden tuottamisen kattavasti koko kohderyhmälle. Luotujen mallien avulla kohderyhmä on saanut kattavasti apua ongelmiinsa ja tietoa terveytensä edistämiseen. Terveyden edistäminen terveydenhuollossa on pohjautunut pääosin suomenkielen taitoon, mutta kehitetyt tulkkipalvelut ja lisääntynyt kulttuuritietoisuus luovat edellytykset onnistuneelle vuorovaikutukselle. Maahanmuuttajien kanssa työskentely vaatii erityisosaamista. Tämä tarve on huomioitu henkilöresursseja lisäämällä ja toiminnan jatkamisella hankekunnissa omana toimintana. Maahanmuuttajien terveydenhoitajan konsultoiva ja kouluttava työote on lisännyt henkilökunnan osaamista maahanmuuttajien erityiskysymyksissä. Asiantuntemus on kuitenkin haavoittuvaa, jos osaaminen keskittyy liiaksi, joten organisaation sisäinen kouluttaminen on tärkeää. Henkilöstön koulutus sekä maahanmuuttajien terveysaiheisten tilaisuuksien järjestäminen jatkossa riippuu paljolti työntekijäresursoinnista.

110 40, SOTELA :00 / Pykälän liite: ESTER -hanke loppu- ja arviointiraportti_final Maahanmuuttajien alkuvaiheen terveydenhuolto ja ohjaaminen terveyspalvelujen käyttäjänä on väestön yhteinen etu. Terveyspalvelujen tarkoituksen mukainen käyttö parantaa maahanmuuttajien terveyttä ja vähentää terveyseroja. Ennaltaehkäisevän työn merkitys lisääntyy ja osakokonaisuuden sloganiksi muodostuikin Hyvä terveys tukee maahanmuuttajan kotoutumista. 18 KEINOJA HYVINVOINTI- JA TERVEYSEROJEN KAVENTAMISEEN Yhteistyö maahanmuuttajien palveluiden kehittämisessä esim. sosiaali- ja terveyspalvelut, maahanmuuttopalvelut, liikunta- ja kulttuuripalvelut, järjestöt Maahanmuuttajille terveystarkastus 1 kk sisällä maahantulosta ja ohjaus tarvittaviin palveluihin (vrt. maahanmuuttajan terveyspolku Kouvolassa) Toimivat tulkkipalvelut Maahanmuuttajien osallistuminen palvelujen kehittämiseen (vrt. keskustelutilaisuus Kouvolassa) Lisää terveystietoa maahanmuuttajille (vrt. luennot ja keskustelutilaisuudet Eksotessa ja Kouvolassa) Henkilökunnalle koulutusta kulttuurieroista ja muista tarpeellisista asioista (vrt. koulutustarvekysely henkilökunnalle Eksotessa ja Kouvolassa) 4.5 Osakokonaisuus 5: Ikäihmisten vertaistoiminta Intoa elämään Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen rajautui ESTER hankkeessa Intoa elämään hyvinvointikurssin kehittämiseen, käynnistämiseen, arvioimiseen ja levittämiseen. Osakokonaisuudessa olivat mukana Espoo, Kouvola, perusturvakuntayhtymä Karviainen ja Sipoo. Kouvola järjesti lisäksi hankesuunnitelman mukaisesti ikäihmisten kaatumisen ehkäisyn koulutusta sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Osakokonaisuuden yhteiset tavoitteet olivat seuraavat: 1. Muokata suomalainen Passion for life -malli, tuottaa tarvittava materiaali ja kouluttaa vetäjiä 2. Pilotoida mallin käyttöä Etelä-Suomen alueella, kerätä kokemuksia sen käytöstä ja arvioida sen toimivuutta ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisessa 3. Luoda edellytyksiä mallin valtakunnalliselle käyttöönotolle Intoa elämään toiminnan suomalainen malli saatiin hankkeen aikana muokattua ja testattua. Espoon vanhusten palveluissa suunniteltiin yksipäiväinen ohjaajakoulutus ja hankekunnissa koulutettiin yhteensä 49 ohjaajaa (taulukko 3). Ohjaajat saivat kurssilla käyttöönsä materiaalia ohjaamisen tueksi ja vuosittain järjestettiin ohjaajatapaamiset. Tapaamisten tarkoituksena oli ohjaajien verkostoituminen, kokemusten vaihto ja vertaistuki. Ohjaajien yhteistyö varmistaa samalla sitä, että malli ei lähde muuttumaan liian erilaiseksi eri kunnissa. Samoin Espoossa suomennettiin ja muokattiin Ruotsista saatu Intoa elämään kurssikirja, joka oli käytössä hankkeen aikana järjestetyillä kursseilla. Kurssikirjan toimivuudesta kerättiin palautetta, jonka pohjalta sitä muokattiin edelleen ja uudistettu kurssikirja valmistui syksyllä Uudistettu kurssikirja päätettiin pitää sähköisessä muodossa, jolloin sitä voi kopioida osallistujille ja tarpeen mukaan edelleen muokata palautteen pohjalta. Kurssitoiminnan käynnistyminen kunnissa Kaikissa hankekunnissa Intoa elämään -kurssitoiminta saatiin hyvin käyntiin ja toiminta tulee jatkumaan myös hankkeen jälkeen. Alkuperäisen hankesuunnitelman mukaan tavoitteena oli järjestää hankkeen aikana kaksi kurssia jokaisessa hankekunnassa, mutta suuren kysynnän vuoksi kursseja järjestettiin enemmän. Taulukossa 5 on tilasto järjestetyistä kursseista ja osallistujista. Lisäksi Helsinki ja Eksote osallistuivat ESTER

111 40, SOTELA :00 / Pykälän liite: ESTER -hanke loppu- ja arviointiraportti_final hankkeen puitteissa järjestettyyn ohjaajakoulutukseen ja Helsingissä toiminta lähti käyntiin vuoden 2012 lopussa. Helsinki ja Eksote ovat mukana myös ohjaajaverkostossa. Hanketoimijoita osallistui Pohjoismaisiin Passion för livet tapaamisiin Ruotsissa ja Norjassa, jotta saataisiin vaihtaa kokemuksia pidempään toimintaa järjestäneiden tahojen kanssa. Ruotsissa ja Norjassa on todettu mallin sopivan hyvin muillekin kuin ikäihmisille ja heidän kokemuksensa kannustavat laajentamaan toimintaa myös Suomessa. Kunta Järjestettyjä kursseja hankeaikana Osallistujamäärä yhteensä Espoo /7 Kouvola /3 perusturvakuntayhtymä /0 Karviainen Sipoo 3 (joista 1 ruotsinkielinen) 37 8/4 Yhteensä 15 kurssia /14 Helsinki ei osallistunut hankkeeseen 2/0 Eksote ei osallistunut hankkeeseen 2/0 Taulukko 5. Tilastotietoa Intoa elämään toiminnasta. Koulutettuja ohjaajia ammattilaiset/ seniorit Intoa elämään kursseja mainostettiin muun muassa lehdissä ja palvelukeskuksissa. Karviaisissa kurssilaisia haettiin terveyttä edistäviltä kotikäynneiltä, jolloin työntekijät pystyivät miettimään, ketkä asiakkaat vo isivat hyötyä kurssista eniten. Kouvolassa kurssit järjestettiin sellaisilla alueilla, missä on ilmennyt eniten haasteita. Sipoossa, Kouvolassa ja Karviaisissa järjestettiin kuljetusmahdollisuus kursseille, jolloin myös heikommin liikkuvilla tai syrjäseuduilla asuvilla oli mahdollisuus osallistua. Espoossa ensimmäisiä ryhmiä ei kohdennettu erityisesti, vaan kurssit pidettiin avoimina kaikille ja kurssien osallistujista etsittiin senioriohjaajia. Kaikissa kunnissa on harkittu, että jatkossa kursseja kokeillaan jatkossa erilaisille kohderyhmille, esimerkiksi mielenterveyskuntoutujille, omaishoitajille, aikuissosiaalityön asiakkaille tai vammaisille. 19 Arviointia Intoa elämään kursseista Palautetta saatiin 14 Intoa elämään kurssilta, yhteensä 187 vastaajalta. Osallistujien antamien arvosanojen keskiarvoksi tuli 8,9 (asteikolla 4 10). Kurssilaiset kokivat, että toiminta oli mielekästä ja että siihen voi osallistua omien voimavarojensa mukaan. Intoa elämään -kurssi on palautteen mukaan lisännyt eniten yleistä jaksamista ja vireystilaa, henkistä hyvinvointia, elämänhalua, ihmissuhteita, vuorovaikutusta ja kanssakäymistä. Erityisesti asiantuntijaalustukset ja ryhmäkeskustelut koettiin hyödyllisiksi. Kiitosta saivat luottamuksellinen ilmapiiri ja osaavat ohjaajat. Osallistujat kertoivat, että kurssin innoittamina he tekivät elämäänsä muutoksia, jotka edistävät hyvinvointia ja terveyttä pidemmälläkin aikavälillä. Eniten parannettavaa nähtiin työkirjassa, jota on jo yksinkertaistettu palautteen pohjalta. Monen vastaajan mielestä tapaamisia pitäisi olla useammin. Mikä oli mielestäsi erityisen hyvää? Mukana aktiivisia ikääntyneitä, se toimi vertaishaasteena. Kurssi antoi kokonaiskuvan mihin täytyy kiinnittää huomiota. Paljon sellaisia asioita, mitkä ehkä tiesi mutta ei muistanut soveltaa. Paljon toteutuskelpoisia vinkkejä. Uusien ihmisten tapaaminen ja keskustelut. Ilmapiiri ja luottamus joka syntyi keskusteluissa. Kurssi hyvin suunniteltu - ei liian väsyttävää.

112 40, SOTELA :00 / Pykälän liite: ESTER -hanke loppu- ja arviointiraportti_final Lisäksi Intoa elämään toimintaa arvioitiin syksyllä 2013 ohjaajatapaamisessa, johon oli kutsuttu myös THL:n edustaja. Ohjaajien mielestä toiminnasta tekee muihin hyvinvointikursseihin verrattuna erityisen se, että siihen on niin kattavasti koottu hyvinvointiin liittyvät aihealueet ja niitä käsitellään systemaattisella jatkuvan parantamisen menetelmällä. Tutkittu asiantuntijatieto yhdistyy kurssilaisten omiin pohdintoihin ja vertaistukeen. Kurssi on muutoshakuinen, mutta jokainen päättää itse, minkälaisia muutoksia haluaa kokeilla. Kurssia voisi kutsua tee se itse hyvinvointikurssiksi tai uudenlaiseksi terveyskasvatukseksi, joka on kunnille edullista ehkäisevää toimintaa. Kurssi sopii hyvin monenikäisille ihmisille ja ryhmille, erityisesti eläkkeelle jääville sitä pidettiin erinomaisena. Kurssi on hyvin strukturoitu ja yhtä teemaa käsitellään aina kolmella tapaamiskerralla, mikä tukee pysyvien muutosten tekemistä. Ohjaajat ovat vakuuttuneita siitä, että kurssi edistää osallistujien hyvinvointia ja vaikutukset voivat valua myös laajemmalle heidän perhe- ja tuttavapiiriinsä. Kurssin mahdollisuudet terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisessa riippuvat kohdentamisesta. Kurssia täytyy kohdentaa sellaisille, jotka tarvitsisivat eniten tietoa, tukea ja innostusta omien elämäntapojensa tarkasteluun, mikäli halutaan keskittyä terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseen. Toisaalta kurssilla tehtävät muutokset ovat usein ilmaisia tai edullisia ja voivat jopa säästää rahaa (esimerkiksi ruokamenoissa), joten siinäkään mielessä se ei sulje ketään pois. Kurssitoiminnan levittäminen Intoa elämään toiminnan kansallisesta kotipesästä käytiin hankkeen aikana neuvotteluja eri tahojen kanssa, mutta päädyttiin siihen, että kotipesänä toimii jatkossakin Espoon sosiaali- ja terveystoimi. Toiminta on Suomessa vielä alkuvaiheessa ja koordinaatiovastuun siirtymisen myötä se voisi helposti muuttua erilaiseksi kuin oli alun perin tarkoitus. Espoossa koordinaatiovastuu on sovittu sosiaali- ja terveystoimeen kehittämisen tulosalueelle, jossa vastuuhenkilönä on terveyden edistämisen erityissuunnittelija ( alkaen Elina Palojärvi). Hankkeen jälkeenkin kotipesä ylläpitää ohjaajaverkostoa, järjestää ohjaajakoulutuksia, hallinnoi materiaaleja, markkinoi toimintaa, tekee kansainvälistä yhteistyötä sekä varmistaa ja ylläpitää toiminnan laatua. Pohdintaa Intoa elämään osakokonaisuus onnistui toimijoiden arvioiden mukaan erinomaisesti. Kurssitoiminnan todettiin sopivan hyvin myös Suomeen. Palaute kursseilta on ollut erittäin myönteistä ja kurssilaiset ovat kertoneet tehneensä lukuisia elämäntapamuutoksia. Intoa elämään hyvinvointikurssiin on mahdollista lisätä uusia teemoja perusteemojen ohelle. Esimerkiksi mielen hyvinvoinnin ja harrastustoiminnan lisäämistä on suunniteltu ja kehittämistyö jatkuu myös hankkeen päätyttyä. Mahdollisuuksia toiminnan laajentamiseen eri kuntiin ja eri kohderyhmille on paljon, missä kotipesällä tulee olemaan iso rooli. Haasteena on se, miten toiminta tavoittaa mahdollisimman monia ikäihmisiä, esimerkiksi yksinäisiä ja syrjäytyneitä, jotta sen avulla voitaisiin kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja. Asiaan tulee kiinnittää jatkossakin huomiota ja kehittää uusia keinoja eri kohderyhmien tavoittamiseen (alla olevassa laatikossa mainittujen lisäksi). Hankkeen aikana tehtiin levittämissuunnitelmaa, minkä pohjalta kotipesä jatkaa toimintaa. Kurssit toteutettiin kuntien koordinoimana siten, että jokaisella kurssilla oli vähintään yksi ammattilainen ohjaajana. Lisäksi eri kurssikerroilla oli vierailijana aiheesta riippuen esimerkiksi ravitsemusterapeutti tai liikunnanohjaaja. Toisissa kunnissa senioriohjaajien rooli muodostui todella tärkeäksi, kun taas toisissa oli vaikeuksia saada houkuteltua senioreita ohjaajan tehtävään. Jatkossakin kunnalla tulee olemaan koordinoijan rooli, vaikka ryhmistä halutaan yhä enemmän itseohjautuvia. Toiminnalla on mahdollisuuksia levitä laajemmalle, jos siihen ei tarvitse sitoa niin paljon henkilöstöresurssia. 20

113 40, SOTELA :00 / Pykälän liite: ESTER -hanke loppu- ja arviointiraportti_final KEINOJA HYVINVOINTI- JA TERVEYSEROJEN KAVENTAMISEEN 21 Ikäihmisille järjestetään terveyttä ja hyvinvointia edistävää ryhmätoimintaa ja toimintaan pyritään saamaan mukaan sellaisia, jotka ovat yksinäisiä tai hyötyisivät toiminnasta eniten. Hankkeessa hyväksi havaittuja keinoja: - kohdennetut ryhmät esim. mielenterveyskuntoutujille, omaishoitajille, aikuissosiaalityön asiakkaille, vammaisille (kuntien jatkosuunnitelmissa) - kurssien kohdentaminen kaupunginosiin, missä eniten haasteita (vrt. Kouvola) - kurssilaisten etsiminen esim. terveyttä edistäviltä kotikäynneiltä (vrt. ptky Karviainen) - kuljetuksen järjestäminen ryhmiin tai kurssien järjestäminen eri kaupunginosissa (vrt. Sipoo) - terveellisen ruokatarjoilun järjestäminen kursseille 5. YHTEENVETO Kokonaisuudessaan ESTER hanke onnistui hyvin ja yhteistyö kuntien välillä oli hedelmällistä. Hankkeessa oli viisi aika erilaista osakokonaisuutta, mikä asetti haasteita hankkeen koordinoinnissa. Helpoiten etenivät sellaiset osiot, jotka olivat selkeimmin rajattuja ja jotka pystyttiin johtamaan yhden tulosyksikön sisällä, esimerkiksi Intoa elämään toiminta. Isojen strategisten ja kaupunkitasoisten asioiden eteenpäin vieminen voi olla hitaampaa varsinkin isoissa organisaatioissa. Molempia lähestymistapoja kuitenkin tarvitaan, koska isoja asioita ei voi jättää tekemättä sen perusteella, että ne on aikaa vievää. Hankeajan todettiin olevan lyhyt laajempien asioiden kehittämiseen, ottaen huomioon, että hankkeen aloittamiseen ja lopettamiseen menee väistämättä aikaa (mm. rekrytoinnit ja loppuraportoinnit). Myös hankehallinnointi koettiin kunnissa raskaaksi. Ilman valmiita rakenteita tai valmiita testattavia toimintamalleja hankkeen onnistumisedellytykset ovat heikommat. ESTER hankkeen kokemusten pohjalta tulevissa hankkeissa kannattaa olla rajatumpi fokus ja riittävästi aikaa kehittämiseen ja juurruttamiseen. Yhteenvetoa tuloksista ESTER-hankeen tulokset liittyvät yleisellä tasolla seuraaviin näkökulmiin 1) edellytysten luominen hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseksi 2) osaamisen ja verkostoyhteistyön lisääminen, mukaan lukien asiakkaiden osallisuus 3) konkreettiset keinot hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseksi. 1) Edellytysten luomisella tarkoitetaan poikkihallinnollisten hyvinvointirakenteiden kehittymistä, hyvinvointikertomuksen ja ennakkoarvioinnin käyttöön ottoa sekä hyvinvoinnin nostamista kuntien strategioihin. Kunnissa on saatu vietyä johtoryhmätasolle ajatus siitä, että hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on koko kunnan asia. Hyvinvointijohtamisen ja tiedon merkitys on noussut ja saanut uutta arvoa päätöksenteossa. Näiden osalta ei voida osoittaa suoria asiakasvaikutuksia, mutta hyvinvointitieto auttaa löytämään kohderyhmiä ja painopistealueita, joihin tulisi panostaa. Kuntien strategioihin vietynä se suuntaa toimintaa. Ennakkoarviointi puolestaan mahdollistaa tekemään päätöksiä, jotka edistävät tai eivät ainakaan heikennä heikommassa asemassa olevien hyvinvointia. ESTER-hanke on auttanut luomaan kuntiin tällaista hyvinvointikulttuuria. 2) Verkostoyhteistyön tiivistyminen ja asukkaiden/asiakkaiden osallisuuden lisääntyminen olivat hankkeen isoja hyötyjä ja näkyivät eri osakokonaisuuksien toiminnassa. Hanketoimijat olivat pääsääntöisesti organisaatioiden vakituista henkilökuntaa, mikä varmistaa kehitettyjen asioiden juurtumista ja verkostoyhteistyön jatkumista. Verkosoitumista tapahtui eri tasoilla: kuntien sisällä, kuntien välillä ja erityisesti osakokonaisuuden 1 osalta myös kansallisesti. Osaamisen lisäämiseksi järjestettiin koulutuksia sekä kuntien työntekijöille että asiakkaille. Koulutusten ja vastaavien tilaisuuksien osallistujamäärä koko hankkeessa oli Sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon yhteistyö on parantunut paikallisesti Kirkkonummella, Sipoossa ja Espoonlahdessa ja toisten toimijoiden tekeminen on kirkastunut. Kehitetyt koulutusmallit lisäävät yhteis-

114 40, SOTELA :00 / Pykälän liite: ESTER -hanke loppu- ja arviointiraportti_final työtä ja niitä pystytään toteuttamaan myös muilla alueilla HUS perusterveydenhuollon yksikön kautta. Myös tässä asiassa on tapahtunut kulttuurin muutosta: ymmärretään paremmin yhteisten asiakkaiden tilannetta ja että aina ei tarvita lääkäriä. Vielä ei ole dataa, vähentääkö tämä esimerkiksi lääkärikäyntejä, mutta hiljaisen tiedon perusteella vaikutuksia näyttää olevan. Nuoret pudokkaat osakokonaisuudessa koottiin toimijoita yhteen yli hallintorajojen. Erityisesti isoissa kunnissa on paljon toimijoita eikä tiedetä, mihin ohjata asiakkaita. Hankkeessa saatiin kehitettyä tätä verkostoyhteistyötä ja luotua palvelukarttoja, palveluportaaleja ja muita uusia käytänteitä. Sipoossa toiminnan tulokset näkyvät jo työttömyystilastoissa. Kokemusasiantuntijoita osataan hyödyntää jatkossa enemmän, kun hankkeessa on saatu hyviä kokemuksia. Nuorilla on paljon toimintakykyä, kun heidät saadaan mukaan. Sama koskee maahanmuuttajia, joiden osallisuuden lisäämiseksi kehiteltiin käytänteitä Eksotessa ja Kouvolassa. 3) Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen näkyy monissa asiakirjoissa, mutta usein konkretiaa puuttuu. ESTER -hankkessa tehtiin erilaisia kokeiluja, joista monesta tuli vakiintunutta toimintaa. Aika oli otollinen erityisesti nuoret pudokkaat teemalle ja nuorten osallisuudelle, sillä 2010-luvulla on puhuttu paljon nuorten syrjäytymisen ehkäisystä, kokemusasiantuntijuudesta ja palvelumuotoilusta. Hankkeesta on ollut laajempaakin merkitystä, sillä se on herättänyt tarkastelemaan palveluita uudella tavalla ja muuttamaan niitä entistä asiakaslähtöisemmiksi. Konkreettisia keinoja kehitettiin myös maahanmuuttajien ja ikäihmisten osalta. Maahanmuuttajien alkuvaiheen terveydenhuoltoon luotiin selkeät toimintamallit ja tulkkipalveluita selkiytettiin. Hyvä terveys ja terveyspalveluiden tuntemus auttavat maahanmuuttajia kotoutumaan. Intoa elämään hyvinvointikurssi testattiin senioreilla ja sen todettiin sopivan hyvin Suomeen ja myös muille kuin ikäihmisille. Mahdollisuudet hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseen riippuvat siitä, miten kurssia kohdennetaan. Kohdennettuja kursseja on jo suunnitteilla ainakin omaishoitajille, maahanmuuttajille ja kehitysvammaisille. 22

115 40, SOTELA :00 / Pykälän liite: ESTER -hanke loppu- ja arviointiraportti_final Liite 1. Johtoryhmän ja projektiryhmien jäsenet (johtoryhmän osalta hankkeen aikaiset vaihdokset merkitty). Johtoryhmä Marja-Leena Remes, Espoo (pj.) Monica Blomqvist-Åkermarck, sosiaalialan osaamiskeskus Verso Marja Dahl, Espoo, asti Eeva Honkanummi, Kaste Etelä-Suomi, alkaen Ilmo Keskimäki, THL Kristiina Kariniemi-Örmälä, Kaste Etelä-Suomi, asti Leena Kokko, Sipoo alkaen Pirkko Kouhia-Turklin, Kouvola Eila Linnanmäki, THL Katja Louhio, Vantaa alkaen Kati Myllymäki, Kouvola alkaen Erica Mäkipää, Suomen sosiaali ja terveys ry Elina Palojärvi, Espoo Tuula Partanen, Eksote Kerttu Perttilä, STM asti Kaisu Pitkälä, HUS/HY Kristiina Poikajärvi, STM, alkaen Lassi Puonti, Sipoo alkaen Maria Rysti, Espoo Iida Vuokko, Espoo Osakokonaisuus 1 projektiryhmä: Tuula Partanen, Eksote (pj.) Päivi Heikkilä, Loviisa Riitta Johannala-Kemppainen, Kotka Katri Lagerblom, Espoo Helena Leikas, Kotka Mari Lehtonen, Eksote Katja Louhio, Vantaa Päivi Mäkimartti, Porvoo Ilona Nurmi-Lϋthje, Kouvola Elina Palojärvi, Espoo Leena Pääkkönen-Tarvainen, Sipoo Eliisa Roine, Askola Tuulia Rotko, THL Johanna Sipari, Kotka Osakokonaisuus 2 projektiryhmä: Kaisu Pitkälä, HUS (pj.) Anna-Kaija Hannula, Kirkkonummi Ylva Krokfors, HUS 23

116 40, SOTELA :00 / Pykälän liite: ESTER -hanke loppu- ja arviointiraportti_final 24 Christel Lehto, Kirkkonummi Kati Liukko, Sipoo Anders Mickos, Sipoo Tuija Norlamo-Saramäki, Espoo Elina Palojärvi, Espoo Sirpa Vuori, Sipoo Satu-Maaria Walle, Espoo Simo Kokko, THL Osakokonaisuus 3 projektiryhmä: Lassi Puonti, Sipoo (pj.) Marja Dahl, Espoo Ann-Louise Björkas, Loviisa Riitta Hakoma, Eksote Marjo Karppinen, Sipoo Anna Liakka, Kotka Tarja Nyström, Kotka Miia Pauna, Kouvola Hanna Puustinen, Eksote Elina Palojärvi, Espoo Niina Mustonen, THL Osakokonaisuus 4 projektiryhmä: Pirkko Kouhia-Turklin, Kouvola (pj.) Merja Heino-Kukkurainen, Eksote Niina Ikonen, Eksote Sirkka Kauppi, Eksote Helka Korpinen, Kouvola Anne Kuukka-Puhakka, Eksote Elina Palojärvi, Espoo Soili Vähä-Konka, Kouvola Osakokonaisuus 5 projektiryhmä: Maria Rysti, Espoo (pj.) Sirkku Kallio, Kouvola Kirsi-Marja Karjalainen, Kouvola Erica Mäkipää, Soste ry Elina Palojärvi, Espoo Raija Salmi, Karviainen Tuula Wackström, Sipoo Nina Weckman, Sipoo

117 40, SOTELA :00 / Pykälän liite: ESTER -hanke loppu- ja arviointiraportti_final 25 Liite 2. Innokylään mallinnetut toimintamallit Osakokonaisuus 1: Hyvinvointi- ja terveyserojen seuranta ja arviointi sekä Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi (IVA) - Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi (IVA) kuntapäätöksissä Espoossa - Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi (IVA) kuntapäätöksissä Vantaalla - Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi (IVA) kuntapäätöksissä Sipoossa - Sähköinen hyvinvointikertomusprosessi Vantaalla - Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin koulutuspaketti Osakokonaisuus 2: Sosiaalityön osaaminen ja verkostoituminen lääkärikoulutuksessa - Moniammatilliset tiimikoulutukset tukemassa sosiaali- ja terveysalojen yhteistyötä - Terveydenhuollon ammattilaisten tutustumiset sosiaalityöhön - Sosiaalityöntekijän työskentely terveysasemalla - Rohto-pajan hyödyntäminen sosiaali- ja terveystoimen yhteistyössä Osakokonaisuus 3: Nuoret pudokkaat - Tuuppaus-kokous (Sipoo) - Sieppari (Sipoo) - Elämisen taito kurssi ammatillisessa koulutuksessa (Kotka) - Kehitysvammaisen nuoren tukeminen itsenäistymisen nivelvaiheessa (Eksote) - Nuoret mukana kehittämässä heille suunnattuja palveluja (Espoo) - Nuorten palveluiden saatavuuden parantaminen tiedottamalla (Kouvola) Osakokonaisuus 4: Maahanmuuttajat - Maahanmuuttajien palveluneuvonta terveydenhuollossa sähköisin välinein (Kouvola) - Maahanmuuttajan alkuvaiheen terveydenhuolto (Eksote) Osakokonaisuus 5: Ikäihmisten vertaistoiminta Intoa elämään - Intoa elämään ikäihmisten hyvinvointikurssi

118 40, SOTELA :00 / Pykälän liite: ESTER -hanke loppu- ja arviointiraportti_final 26 Liite 3. Hyvinvointi- ja terveyserojen seurannan keskeisimmät indikaattorit ESTER hankkeen ehdotus, hyväksytty osakokonaisuuden 1 projektiryhmässä Sähköisestä hyvinvointikertomuksesta/hyvinvointikompassista - Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu - vaikeasti työllistyvät, % vuotiaista - asunnottomat yksinäiset/ 1000 asukasta - muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä/ 1000 asukasta - toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä - gini kerroin - käytettävissä olevat tulot (%) - lasten pienituloisuusaste - yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä - kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä - koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä - kokee terveydentilansa keskitasoiseksi tai huonoksi (%), 8-9lk, lukio, ammattikoulu (kouluterveyskysely) - keskivaikea tai vaikea masentuneisuus (kouluterveyskysely) - tupakoi päivittäin (%) (kouluterveyskysely) - tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa (%) (kouluterveyskysely) - yksin asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä asuntoväestöstä ATH -tutkimuksesta (tiedot saatavilla ikä- ja koulutusryhmittäin sekä sukupuolittain) - keskitasoinen tai sitä huonompi koettu terveys - elämänlaatunsa (WHOQOL-8) keskimäärin hyväksi tuntevien osuus (%) - psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden osuus (%) - itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus (%) - niiden osuus, jotka uskovat, että todennäköisesti eivät jaksa työskennellä vanhuuseläkeikään saakka (%) - alkoholia liikaa käyttävien osuus (AUDIT-C) (%) - päivittäin tupakoivien osuus (%) - lihavien osuus (kehon painoindeksi BMI >= 30 kg/m2) (%) - arkiaskareissa (ADL + IADL) suuria vaikeuksia kokevien osuus (%) Maamu tutkimuksesta (mikäli kunta on osallistunut Maamu tutkimukseen) - psyykkisiä oireita kokevat (%) - suomen- tai ruotsinkielen ymmärtäminen heikkoa tai ei lainkaan (%) TEA viisarista - Hyvinvointi- ja terveyseroja kaventavat tavoitteet kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmassa Liite 4. Kuntakohtaiset loppuraportointimatriisit (erillisessä tiedostossa)

119 40, SOTELA :00 / Pykälän liite: ESTER -hanke loppu- ja arviointiraportti_final 27 OSA II ESTER HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI Kuntoutussäätiö Sari Nyholm, Matti Tuusa, Sari Pitkänen ja Pauliina Juntunen

120 40, SOTELA :00 / Pykälän liite: ESTER -hanke loppu- ja arviointiraportti_final JOHDANTO ESTER hankkeen kehittävän ulkoisen arvioinnin ja siihen liittyneen konsultoinnin on vuosina toteuttanut Kuntoutussäätiön arviointi- ja koulutusyksikkö. Arvioinnin kohdentumista ja toteutusta esitellään luvussa kaksi, keskeisiä arviointihavaintoja luvussa kolme ja yhteenveto sekä ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi luvussa neljä. Hanke toteutettiin osana Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa, josta sille myönnettiin valtionavustus vuosille KASTE-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön lakisääteinen strateginen ohjausväline sosiaali- ja terveyspolitiikan johtamiseen. Ohjelman tavoitteena on eriarvoisuuden vähentäminen sekä sosiaalija terveydenhuollon rakenteiden ja palvelujen järjestäminen asiakaslähtöisesti ja taloudellisesti kestävästi. ESTER-hankkeen tavoitteet ovat linjassa KASTE-ohjelman kanssa. Ohjelman päätavoitteet ovat: 1) kuntalaisten osallisuuden lisääntyminen ja syrjäytymisen väheneminen, 2) hyvinvoinnin ja terveyden lisääntyminen, 3) hyvinvointi- ja terveyserojen kaventuminen, 4) palveluiden laadun, vaikuttavuuden ja saatavuuden parantuminen sekä 5) alueellisten erojen vähentyminen. Ohjelmalla pyritään vahvistamaan kunnallista kehittämistoimintaa siten, että mahdollisuudet edistää edellä mainittuja laajoja tavoitteita paranisivat. Kunnat määrittävät omien tarpeidensa mukaisesti tärkeimmät tavoitteet, joiden suuntaisesti ne etenevät ARVIOINTITEHTÄVÄ 2.1 Arvioinnin kohdentuminen Kuntoutussäätiön toimeksiantona oli ESTER-hankkeen arviointi ja siihen liittynyt konsultointi. Konsultointi toteutettiin vuonna 2011, arviointia toteutettiin koko hankkeen ajan. Arvioinnin käytännön toteutukseen ovat osallistuneet Sari Nyholm, Matti Tuusa, Sari Pitkänen ja Pauliina Juntunen sekä vuosina Tuomas Koskela, Elina Vedenkannas ja Outi Linnolahti. Arviointia ovat kommentoineet ja ohjanneet Veijo Notkola, Mika Ala-Kauhaluoma ja Raija Tiainen. Kyseessä oli kehittävä arviointi, jossa yhdistettiin ulkoista arviointia ja itsearviointia. Kehittävän arvioinnin periaatteen mukaisesti arvioinnissa tuotettiin vuosittain konkreettisia ehdotuksia hankkeen tavoitteiden ja kohderyhmien valinnan täsmentämiseksi, toimenpiteiden kehittämiseksi ja tulosten juurruttamisen tukemiseksi. Kehittämisehdotuksilla pyrittiin mahdollistamaan resurssien ja toiminnan kohdentaminen sinne, missä tarvetta tai puutteita kulloinkin ilmeni. Julkisin varoin rahoitettavassa hankkeessa on kehittävän ulottuvuuden lisäksi oleellista tarkastella projektin aikaansaannoksia ja vaikutuksia, erityisesti hankkeen loppuvaiheessa. Vaikutuksilla tarkoitetaan yhtäältä, mitä tuloksia hanke on saanut aikaiseksi suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja toisaalta, mitä konkreettista hyötyä ja kenelle hankkeesta ja sen toimenpiteistä on ollut. ESTER-hankkeen arvioinnista voidaankin käyttää käsitettä kehittävä tilivelvollisuusarviointi. Arviointia ohjasi seuraavalla sivulla kuvattu viitekehys (Kuvio 1.). Arvioinnin väliraporteissa on otettu viitekehyksen mukaisesti kantaa hankkeen tavoitteisiin ja tarvelähtöisyyteen sekä toimeenpanon ja toteutuksen onnistuneisuuteen. Loppuraportissa otetaan lisäksi kantaa hankkeen tuotoksiin ja tuloksiin sekä vaikutuksiin, hyötyyn ja kestävyyteen. 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE

121 40, SOTELA :00 / Pykälän liite: ESTER -hanke loppu- ja arviointiraportti_final 29 Kuvio 1. Arvioinnin viitekehys. Soveltaen: European Comission (1999). Evaluation Design and Management; EFQM-malli (The EFQM Excellence Model 2003); Vedung, E (1997), Public Policy and Program Evaluation. 2.2 Hyödynnetyt aineistot ja menetelmät Kuntoutussäätiön toimeksiantoon sisältyi itsearviointimallin kehittäminen ESTER-hankkeen toimijoille. Kehittämistyö käynnistettiin syksyllä 2011 pidetyissä työpajoissa, joissa hanketoimijat työstivät konkreettisia sisältöjä itsearviointimalliin. Malli viimeisteltiin hankehallinnon kanssa ja pilotoitiin loppuvuodesta 2011, minkä jälkeen se otettiin käyttöön. Arviointia toteutettiin koko hankkeen ajan. Arviointiaineiston kerääminen suunniteltiin yhdessä hankehallinnon kanssa. Esimerkiksi kyselylomakkeet suunniteltiin syksyllä 2011 tiiviissä yhteistyössä, jotta vältyttiin päällekkäisen työn tekemiseltä. Kyselyt myös toteutettiin yhteistyössä siten, että Kuntoutussäätiön vuotuinen arviointikysely toimitettiin hanketoimijoille hankehallinnon toteuttaman sähköisen Webropol-seurantakyselyn yhteydessä. Ulkoisen arvioinnin käyttöön laadittiin osakokonaisuuskohtaiset Excel-koonnit hanketoimijoiden arviointikyselyihin antamista vastauksista. Samoin meneteltiin toimijoiden keräämien koulutus- ja muiden palautteiden kanssa. Tilaajalle on ennen arvioinnin loppuraporttia tuotettu väliraportit vuosilta 2011 ja Arvioinnissa painottuvat toiminnan toteutukseen osallistuneiden toimijoiden eli osakokonaisuuskohtaisten projektiryhmien ja hankkeen johtoryhmän jäsenten sekä hankkeen hallinnointiin ja paikalliseen toteutukseen osallistuneiden hankehenkilöiden näkemykset. Kuntoutussäätiön arviointiaineisto on kaikkina vuosina muodostunut hanketoimijoiden tuottamista dokumenteista ja arviointikyselyvastauksista sekä heidän keräämistään palautteista koskien koulutuksia ja muuta hankkeissa toteutettua toimintaa. Lisäksi toimijoiden itsearvioinnit pyydettiin ja saatiin osaksi ulkoisen arvioinnin arviointiaineistoa vuonna Käsillä olevan arvioinnin loppuraportin keskeinen arviointiaineisto muodostuu Kuntoutussäätiön laatimista väliarvioinneista, hanketoimijoiden tuottamista dokumenteista, hanketoimijoihin kuuluvien asiantuntijoiden puhelinhaastatteluista (12 kpl), juurruttamistyöpajojen muistioista (9 kpl), loppukyselyyn vastanneiden hanketoimijoiden kyselyvastauksista sekä kohderyhmien hankkeen koulutuksista ja muista toimintamuodoista antamasta palautteesta. Vuotuiset arviointikyselyt koostuivat valinta-, väittämä- ja avokysymyksistä. Kysely toteutettiin samanlaisena vuosina 2011 ja Vuonna 2013 kyselyä painotettiin tuloksiin ja vaikutuksiin. Kukin toteuttajakunta tai -kuntayhtymä tuotti yhden ryhmävastauksen jokaisesta osakokonaisuudesta, jota se toteutti. Kysely toimitettiin nimetyille yh-