OSALLISTUJAT Eerola Aila puheenjohtaja Päätöksentekijät Eerola Anja varapuheenjohtaja. Puittinen Marko Vornanen Timo

Transkriptio

1 -1, SOTELA :00 OSALLISTUJAT Eerola Aila puheenjohtaja Päätöksentekijät Eerola Anja varapuheenjohtaja Hakala Kirsi jäsen Hokkanen Risto Holmroos Anna Kujamäki Kari Leskinen Pirkko Nuora Irma Pakarinen Juha Hanski Jussi Petri Pekkolan varajäsen Puittinen Marko jäsen Vornanen Timo Muut osallistujat Hirvonen Pasi kaupunginhallituksen edustaja Haapanen Jorma palvelujohtaja Warjus-Ulvinen Kirsi vt. terveysjohtaja Koskimies Sanna hallinto- ja kehittämispäällikkö, sihteeri Rosqvist Liisa vanhustenhuollon johtaja Sahala Heli sosiaalijohtaja Spännäri Maija controller Nurminen Ilona nuorisovaltuuston edustaja Irma Nuoran avustaja Poissa Pekkola Petri jäsen ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja Sihteeri LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirjan tarkastajat PÖYTÄKIRJA YLEI- SESTI NÄHTÄVÄNÄ

2 1, SOTELA :00 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Oikaisuvaatimusohje

3 2, SOTELA :00 Pöytäkirjan tarkastajat Ei oikaisuvaatimusohjetta Valitaan Anja Eerola ja Kirsi Hakala. Seuraavana vuorossa ovat Risto Hokkanen ja Anna Holmroos.

4 3, SOTELA :00 Käsittelyjärjestys Ei oikaisuvaatimusohjetta Hyväksytään listan mukaisena.

5 4, SOTELA :00 KH: 1568/2013 Sosiaali- ja terveyslautakunnan vuoden 2014 talousarvion käyttösuunnitelma Sotela Valmistelijat: Sosiaalijohtaja Heli Sahala, puh , vt. terveysjohtaja Kirsi Warjus- Ulvinen, puh , vanhustenhuollon johtaja Liisa Rosqvist, puh ja controller Maija Spännäri, puh Talouden tasapainottamiseksi suunnitelmakaudella kaupungin taloussuunnitelmassa painotetaan mm. rakenteellisten muutosten vaikutusta henkilöstösuunnitelmaan ja euromääräisiksi talousarviotavoitteiksi, samoin sairauspoissaolojen ja sijaistarpeen väheneminen, ylityökielto sekä työn suunnittelu että työaikajärjestelyt ovat tärkeä osa tasapainottamista. Käyttösuunnitelmassa on tarkennettu henkilöstökuluihin varattuja määrärahoja henkilöstösuunnitelman mukaisiksi ja vastaamaan toimintojen uudelleenorganisointia. Samoin vastuualueiden palkkavarausten suhteessa on jyvitetty tavoite palkattomien vapaiden tuomista säästöistä. Tasapainotusohjelman mukaisesti ostopalvelujen määrää ja laatua tulee arvioida kriittisesti, tavoitteena menojen väheneminen ja kustannuskehityksen hallinta. Keskeiseksi tavoitteeksi on asetettu Carean palveluiden käyttö ja yhteistyö hoitoketjujen kehittämiseksi. Lisäksi edellytetään, että palveluverkkopäätösten linjaukset niin palvelupisteiden helpon saavutettavuuden kuin tilojen tehokkaan ja monipuolisen käytön osalta ovat osa talouden tasapainotusta. Samoin painopisteeksi on asetettu työttömyysturvan ja perustoimeentulotuen kustannusten kasvun pysäyttäminen. Edellä mainitut toimenpiteet on huomioitava myös sosiaali- ja terveyslautakunnan käyttötalous- ja investointibudjeteissa. Vastuualueet ovat käyttösuunnitelmissaan esittäneet paitsi talousarviovuoden toiminnan painopistealueita, myös keinoja tuottavuuden parantamiseksi sekä riskianalyysiä tulevista haasteista. Liitteenä olevassa käyttösuunnitelmassa on mukana myös vuodelle 2014 annetut talousarvion täytäntöönpanomääräykset, minkä mukaan toimielimen tulee päättää ja aikatauluttaa toimintamalli, jolla se toteuttaa säännöllistä raportointia talousarviovuoden aikana. Lautakunnat on velvoitettu toteuttamaan puolivuosiraportointia lautakuntaa sitovien tavoitteiden ja talouden osalta, tämän lisäksi raportointi talouden toteutumasta annetaan sosiaali- ja terveyslautakunnalle kokousaikataulutuksen mukaisesti. Avustukset Avustukset julistetaan haettavaksi kaikkien kaupungin avustusten osalta vuosittain alkuvuoden aikana ja lautakunta päättää avustuksista huhtitoukokuun kokouksessaan. Kuitenkin käyttösuunnitelmassa esitetään hyväksyttäväksi avustukset kuntouttavan toiminnan jatkumiseksi viiveettä koko vuoden ajan: Sotainvalidien Veljesliiton Kymen piiri ry/kymi-karjala osasto ry, kotkalaisten veteraanien kuntoutukseen euroa Sotainvalidien Veljesliiton Kymen piiri ry/ kuntatuki avustajatoimintaan euroa./. Käyttösuunnitelma 2014 jaetaan erillisenä liitteenä.

6 4, SOTELA :00 KH: 1568/2013 Esittelijä: Ehdotus: Palvelujohtaja Jorma Haapanen Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää hyväksyä liitteenä olevan vuoden 2014 talousarvion käyttösuunnitelman. Oikaisuvaatimusohje

7 4, SOTELA :00 / Pykälän liite: Käyttösuunnitelma 2014 Sosiaali- ja terveyslautakunta Käyttösuunnitelma 2014

8 4, SOTELA :00 / Pykälän liite: Käyttösuunnitelma 2014 SISÄLLYSLUETTELO Talousarvion sitovuus 1 Talousarvion 2014 täytäntöönpanomääräykset.. 5 Sosiaali- ja terveyslautakunta. 7 Terveydenhuollon vastuualue 10 Vanhustenhuollon vastuualue.. 17 Sosiaalihuollon vastuualue. 24 Henkilöstösuunnitelma. 32 Kustannuspaikkarakenne. 38

9 4, SOTELA :00 / Pykälän liite: Käyttösuunnitelma Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta Talousarvio ja taloussuunnitelma kuntalain mukaan Kuntalain 65 pykälässä on säännökset talousarviosta ja taloussuunnitelmasta sekä talouden tasapainottamisesta eli alijäämien kattamisesta. Kuntalain mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Lisäksi tehdään taloussuunnitelma vähintään kolmeksi vuodeksi, talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Kuntalaki edellyttää, että talousarvio ja -suunnitelma laaditaan siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Talousarvion sitovuusmääräykset ovat jäljempänä. Talousarvion ja taloussuunnitelman rakenne Talousarvion jakaantuminen käyttötalous- ja tuloslaskelmaosaan sekä investointi- ja rahoitusosaan todetaan kuntalaissa. Suomen Kuntaliitto ja kirjanpitolautakunnan kuntajaosto ovat antaneet suosituksia ja ohjeita talousarvion ja taloussuunnitelman tarkemmasta laatimisesta ja sisällöstä. Yleisperusteluissa esitetään mm. katsaus kansantalouden ja kunnallistalouden kehitykseen, kaupungin taloudellisen tilanteen kehittymiseen sekä kerrotaan talousarvion painopistealueista. Yleisperusteluihin sisällytetään vähintään kerran valtuustokaudella strategiaosa tai se voidaan laatia erillisenä strategiaohjelmana. Tavoitteet talousarviovuodelle sisältää kaupunginvaltuuston päättämät sitovat toiminnalliset tavoitteet toimielimittäin. Käyttötalousosa sisältää lautakuntakohtaiset talousarviot esitettynä pääsääntöisesti vastuualuetasolla. Toimielinten suunnitelmat sisältävät myös toiminnalliset tavoitteet ja tarvittavat tunnuslukutaulukot sekä talousarviovuoden että taloussuunnitelmavuosien osalta. Tuloslaskelmiin tulee sisällyttää toimintatulot, toimintamenot, sisäiset erät sekä suunnitelmapoistot. Taloussuunnitelma on kolmivuotinen. Tuloslaskelmaosassa esitetään kaupungin kokonaistalouden keskeiset erät, jotka ovat varsinaisen toiminnan menot ja tulot, verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot ja -menot sekä suunnitelman mukaiset poistot käyttöomaisuudesta. Suunnitelma tehdään kolmelle vuodelle. Investointiosassa esitetään kaupungin investointimenot ja -tulot, jotka esitetään tarvittaessa hankekohtaisesti. Investointiosa laaditaan viideksi vuodeksi. Rahoitusosassa esitetään meno- ja tuloarvioina pitkäaikaiseen rahoitukseen liittyvät menot ja tulot kuten antolainat, niiden lyhennykset, ottolainat ja niiden lyhennykset. Rahoitusosa sisältää rahoituslaskelman. Sen tiedot kerätään tuloslaskelmaosan lisäksi investointiosasta ja rahoitusosan taulukoista. Kotkan talousarvion rakenne ja osat Kotkan kaupungin talousarvio ja taloussuunnitelma sekä sen rakenne, sisältö ja laadinta perustuvat kuntalakiin ja sen soveltamisesta annettuihin Kuntaliiton suosituksiin. Kunnan kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa on säädetty. Talousarvion sisältö on laadittu ottaen huomioon mainitut säännökset ja ohjeet.

10 4, SOTELA :00 / Pykälän liite: Käyttösuunnitelma Kotkan kaupungin talousarviossa on yleisperustelu-, käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa sekä erikseen kolme kunnallista liikelaitosta. Talousarvion käyttötalousosa ohjaa kunnan varsinaista palvelutoimintaa. Käyttötalousosassa valtuusto asettaa toimielimille toiminnalliset tavoitteet ja osoittaa niiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot tehtävä-, vastuu- tai palvelualuekohtaisesti. Käyttötalousosassa on esitetty määrärahojen ja tuloarvioiden yhteenveto vastuu- tai palvelualueittain. Tuloslaskelmaosassa osoitetaan se, kuinka kunnan tilikaudelle jaksotettu tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, rahoitusmenoihin ja omaisuuden kulumista kuvaaviin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Tuloslaskelmassa määritetään myös kaupungin vuosikatteen taso eli tulorahoituksen määrä, joka on mahdollista kohdentaa investointien rahoitukseen ja/tai lainojen lyhennyksiin. Tuloslaskelmaosa on esitetty myös siten, että kaupungin ja liikelaitosten vaikutus erikseen ja yhteensä, on todettavissa. Investointiosan avulla kaupunki ohjaa investointien toteuttamista ja rahoitusta. Se sisältää investointisuunnitelmat talousarviovuodelle sekä suunnitelmavuosille. Lähtökohtana on, että talousarviovuodelle otetuista investoinneista on tarkka hankesuunnitelma kustannusarvioineen ja käyttötalousvaikutuksineen. Investointiosan määrärahat ja tuloarviot valtuusto hyväksyy hankeryhmittäin, hankkeittain tai lautakunnittain. Investointeja koskevat määrärahat on ryhmitelty taloussuunnitelmassa toimielimittäin ja investointilajeittain. Rahoitusosassa arvioidaan myös pitkäaikaisten saamisten muutokset ja pitkäaikaisten lainojen vähennys. Rahoitusosa kertoo kaupungin rahoitustarpeen ja palvelujen järjestämisen vaikutuksen maksuvalmiuteen. Talousarvion rahoitusosa esitetään kunnissa vakiintuneen rahoituslaskelmakaavan muodossa. Liikelaitosten talousarviot esitetään omana osanaan. Toiminnallisten tavoitteiden lisäksi talousarviot sisältävät laskelmat liikelaitoskaavalla esitettynä. Talousarvion sitovuus Kaupunginvaltuusto määrää, miten talousarvio ja sen perustelut sitovat kaupunginhallitusta ja muita kaupungin viranomaisia. Talousarvion yleisperustelut ovat informatiivisia, ja niitä ei ole tarkoitettu sitovaksi talousarvion osaksi. Talousarvion tehtäväalueittaiset perustelut ovat ohjeellisesti sitovia. Tehtäväalueiden tulee noudattaa perustelujen ja asetettujen painopistealueiden kuvaamaa toiminnallista linjaa. Talousarviossa esitettävät tunnusluvut muodostuvat suoritetavoitteista, tehokkuutta ja taloudellisuutta ilmaisevista luvuista, toiminnan laajuustiedoista sekä voimavaroja osoittavista tunnusluvuista. Tunnusluvut ovat ohjeellisia. Valtuusto voi kuitenkin korvamerkitä myös perustelutekstiin haluamiaan tavoitteita ja niiden edellyttämiä määrärahavarauksia. Strategisissa tavoitteissa on esitetty strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät, joissa kaupungin on onnistuttava edetäkseen asetetun menestysvisionsa suuntaan. Jokaiselle kriittiselle menestystekijälle ovat toimielimet määritelleet vuosittaiset toiminnalliset tavoitteet ja tavoitetasot arviointikriteerien/mittarien avulla. Kriittiset menestystekijät arviointikriteereineen ovat sitovia kaupunginvaltuustoon nähden. Tarkastuslautakunta seuraa näiden valtuuston tavoitteiden toteutumista ja raportoi niistä valtuustolle.

11 4, SOTELA :00 / Pykälän liite: Käyttösuunnitelma 2014 Käyttötalousosa 3 Lautakunta (toimielin) voi laatia itselleen sitovia tehtäväkohtaisia (vastuu- tai palvelualuetasoisia) toiminnallisia tavoitteita. Ne on esitetty toimielinten omissa talousarvioissa. Toimielimen toimintakate (toimintatuottojen ja toimintakulujen erotus) on sitova valtuustoon nähden, ellei talousarviossa ole määrärahan käytölle erikseen asetettu rajoituksia (KH tai KV). Kaupunginhallituksen, kaupunkisuunnittelulautakunnan, sosiaali- ja terveyslautakunnan, liikuntalautakunnan, lasten ja nuorten palvelujen lautakunnan ja teknisen lautakunnan vastuualueiden toimintakate on sitova lautakuntaan nähden. Nuorisotyön yksikön sekä kulttuurilautakunnan ja ympäristölautakunnan palvelualueiden toimintakate on sitova lautakuntaan nähden. Mikäli toimielin aloittaa kesken vuotta toimintakatteen puitteissa uutta toimintaa, jota ei perusteluissa ole selvitetty, ja joka aiheuttaa kustannuksia myös tulevina vuosina, on ko. asia vietävä valtuuston päätettäväksi. Toimielinten sitovien tavoitteiden sekä toimintakatteen muutoksista päättää kaupunginvaltuusto. Kaikki talousarvioon tehtävät muutokset on perusteltava, ja samalla selvitettävä, mistä kate osoitetaan. Menomäärärahojen ylitystä varten haetaan lisämäärärahaa. Tulojen alitusta varten haetaan tuloarvion tarkistusta. Toimielimellä on oikeus hyväksyä käytössään olevia käyttötalousosan menojen ja tulojen muutoksia toimielimen toimintakatteen muuttumatta, mikäli valtuustoon nähden sitovat tavoitteet eivät tämän johdosta muutu. Jos talousarvioon varatun määrärahan käyttötarkoitus muuttuu, on asia vietävä kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Käyttötalouteen liittyvästä projektirahoituksesta ja -päätöksistä annetaan talousarvion täytäntöönpanomääräyksissä tarkemmat ohjeet. Talous- ja rahoitusjohtaja tekee päätöksen ja valvoo leasingrahoituksen käyttöä. Toimielimen on perusteltava hankinnoissaan leasingrahoituksen käyttö ja varattava sitä varten käyttötalouteensa riittävät määrärahat. Investointiosan määrärahoja ei voi siirtää käyttötalouden määrärahoiksi. Investointien siirtomäärärahamenettelyä ei enää ole. Ainoastaan tilinpäätöksessä ylijäämäisestä tuloksesta voidaan tehdä varauksia investointien osalta suunnitteluvuosille. Varaus merkitään taseeseen, ja hankkeen toteuduttua varaus puretaan ja tuloutetaan kaupungin talousarvion asianomaiselle kohdalle. Toimielimen irtaimessa omaisuudessa sitovuus valtuustoon nähden on hankkeiden yhteenlaskettu menojen loppusumma. Toimielimet voivat päätöksellään toteuttaa irtaimen omaisuuden hankintoja yhteenlasketun määrärahan puitteissa erityisestä perustellusta syystä toisin, esimerkiksi muuttamalla suunnittelukauden hankintojen kiireellisyysjärjestystä. Investointiosassa sitovuus on valtuustoon nähden siten, että aineettomassa käyttöomaisuudessa se on menon loppusumma. Kiinteässä omaisuudessa nettomenon tulee olla vähintään nolla tai positiivinen eli myyntituloilla (tasearvo) täytyy kattaa vuosittaiset hankinnat. Täytäntöönpanomääräyksissä voidaan antaa tarkempia määräyksiä omaisuuden myynnistä. Talonrakennuksessa on sitovana valtuustoon nähden hankkeen bruttomenojen loppusumma, Kaupunkisuunnittelulautakunnan, teknisen lautakunnan ja liikuntalautakunnan muiden kuin em. käyttöomaisuusryhmien sitovuus on omaisuusryhmän nettomääräinen loppusumma. Poikkeuksen sitovuuteen muodostavat arvioidut valtionosuus- tms. tulot. Mikäli tulojen määrä ylittää arvioidun, sitoo investointimenon bruttomääräinen loppusumma. Arvioitua suurempi ulkopuolinen rahoitus ei saa kasvattaa hankkeen bruttomenoja. Toimielimien investointihankkeiden toteutumisen tulee tapahtua perustelujen käyttötarkoituksen puitteissa. Kaupunginhallitus on päättänyt, että uudis- ja korjausrakentamisen taidehankinnat päätetään erikseen harkiten tapauskohtaisesti. Esitys taidehankinnoista sisältyy hankesuunnitteluohjeiden mukaisesti hyväksyttävään hankesuunnitelmaan. Tuloslaskelmassa sitovan määrärahan muodostavat ulkoisten korko- ja rahoituserien, menojen ja tulojen yhteismäärät eli rahoitusnetto.

12 4, SOTELA :00 / Pykälän liite: Käyttösuunnitelma Rahoituslaskelmassa antolainojen osalta sitovuus on antolainojen lisäys. Pitkäaikaisten lainojen osalta sitovaa on lainojen nettolisäys (lainojen muutos). Pitkäaikaista lainaa on mahdollista ottaa vähemmän ja lyhennyksiä maksaa enemmän kuin talousarvioon on merkitty. Tulos- ja rahoituslaskelman tulojen poikkeamista raportoidaan valtuustolle. Edellä olevista yleismääräyksistä poiketen toimielinten ja talousarvioyksiköiden tulee ottaa huomioon seuraavat määräykset: 1. Kaupunginhallitus voi päätöksellään ostaa, myydä, vaihtaa tai lunastaa kiinteää omaisuutta sekä rakennuksia ja laitteita, kun hinnan, vaihtoarvon tai korvauksen enimmäismäärä on euroa. Kaupunkisuunnittelulautakunta, kun enimmäismäärä on euroa. 2. Kaupunginhallitus voi myöntää vahingonkorvauksen tapauksissa, joissa kaupunki on korvausvelvollinen tai joissa se voidaan katsoa korvausvelvolliseksi, eikä vaadittu korvaus ylitä euroa. Kaupunginhallitus voi myöntää helpotuksen tai vapautuksen, enimmäismäärältään euroa yksittäistapauksessa kaupungille tulevan yksityisoikeudellisen maksun, korvauksen tai saatavan suorittamisesta, jollei valtuusto ole suoritettavaa määrää erikseen vahvistanut tai määrä perustu valtuuston hyväksymään taksaan. 3. Kaupunginhallitus voi päättää tilapäisluoton ottamisesta maksuvalmiuden turvaamiseksi. Luoton enimmäismäärä on 60 miljoonaa euroa, joka käsittää konsernitilin limiitin ja muun lyhytaikaisen rahoituksen (kuntatodistukset) hankinnan. 4. Tekninen lautakunta hyväksyy rakennusten sekä muiden rakenteiden ja laitteiden luonnospiirustukset, kun töiden arvon enimmäismäärä on euroa. 5. Kaupunginjohtajalla on päätöksellään oikeus elinkeinopoliittisista syistä ehdollisesti sitoutua kaupungin puolesta ennakolta talousarvioon sisältymättömiin kunnallisteknisiin yrityksiä koskeviin määrärahahankkeisiin. Yksittäinen hanke voi olla enintään euroa. Hankkeesta on tehtävä päätös kaupunginhallituksessa ja/tai kaupunginvaltuustossa myöhemmin. 6. Yhteisöavustuksista päättää kaupunginjohtaja silloin, kun päätös ei sisällä harkintavaltaa veteraaniyhdistysten, yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistövero-osuuksien sekä seuratalojen vuokra-avustusten myöntämisen osalta. Toimielinten jäsenten lisäksi tilivelvollisia ovat: Kaupunginjohtaja Palvelujohtaja Konsernipalvelujen ja hyvinvointipalvelujen tehtäväalueilla vastuualueiden johtajat Kulttuurilautakunnan ja ympäristölautakunnan alaisten palvelualueiden johtajat sekä liikuntatoimen johtaja Keskusvaalilautakunnan sihteeri Kymenlaakson pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Kymijoen työterveyden toimitusjohtaja ICT Kymin toimitusjohtaja Talouden ja toiminnan seuranta sekä raportointi Talousarvion toteutumista seurataan raportoinnilla, jota toteutetaan konsernitasolla, toimielintasolla ja vastuu- tai palvelualuetasolla. Raportointi kohdistuu taloudellisen tuloksen, strategiatavoitteiden ja tunnuslukujen toteutumisen seurantaan. Kaupunkistrategiaan sisältyviä sitovia tavoitteita sekä taloutta koskeva talousarvion toteutumaraportti laaditaan kaksi kertaa vuodessa kaupunginhallitukselle ja valtuustolle. Talouden ja strategian toteutumisen seurannan puolivuosiraportteihin kootaan vain keskeiset kaupungin palvelutuotannon järjestämistä koskevat tiedot. Raportti laaditaan kesäkuun tilanteesta sekä tilinpäätös vuoden lopun tilanteesta. Lisäksi laaditaan talouden kuukausiraportit, jotka ovat sisällöltään edellä mainittua suppeammat. Lautakunnat velvoitetaan toteuttamaan puolivuosiraportointi lautakuntaa sitovien tavoitteiden ja talouden osalta sillä tasolla kun toimielin katsoo tarkoituksenmukaiseksi. Säännölliseen muuhun raportointiin on lautakuntien päätettävä toimintamalli, jota lautakunta kokoustensa aikataulun puitteissa toteuttaa talousarviovuoden aikana.

13 4, SOTELA :00 / Pykälän liite: Käyttösuunnitelma Talousarvion 2014 täytäntöönpanomääräykset Valtuuston hyväksyttyä toimielimille vastuu- ja palvelualueittain määrärahat lauta- ja johtokunnat (toimielimet) päättävät talousarvion käyttösuunnitelmista eli tarkistavat talousarvioesityksiinsä sisältyneet alustavat määrärahaesitykset käyttösuunnitelmiksi. Kaupunginhallitus edellyttää, että toimielimien hyväksymien käyttösuunnitelmien oleelliset muutokset saatetaan kaupunginhallituksen tietoon, mikäli sellaisista on päätetty kaupunginhallituksen ja valtuuston budjettikäsittelyssä mahdollisesti tekemien muutosten jälkeen. Talousarvion 2014 täytäntöönpanomääräykset 1. Valtuuston vahvistettua talousarvion toimielinten on päätettävä talousarvioehdotuksen laadintavaiheessa hyväksymiensä käyttösuunnitelmien tarkistamisesta vastaamaan valtuuston hyväksymää talousarviota. Käyttösuunnitelmissa on otettava huomioon kaupunginhallituksen ja valtuuston talousarviokäsittelyssä mahdollisesti tekemät sellaiset yksittäiset muutokset, jotka sisältyvät toimielimen vastuu- ja palvelualueiden määrärahoihin. Kaupunginhallitus edellyttää, että toimielimien hyväksymissä käyttösuunnitelmissa olevat oleelliset muutokset aikaisempaan toimintaan on saatettava kaupunginhallituksen tietoon. 2. Toimintakatteeseen vaikuttavat muutokset on käsiteltävä toimielimessä silloin, kun muutokset tapahtuvat vastuualueelta toiselle vastuualueelle. 3. Talousarviossa olevaan investointiosan hankkeen käynnistämiseen on saatava kaupunginhallituksen lupa, jos hankkeeseen ei saada merkittyä valtionosuutta, tai sitä saadaan huomattavasti budjetoitua vähemmän. 4. Henkilöstösuunnitelman täytäntöönpanoa varten kaupunginhallitus tekee erillisen päätöksen täyttölupakäytännöstä ( ). Ohjeistus löytyy Helmeristä. Henkilöstömenojen vähentämiseen liittyvä palkaton virkavapaa säästösyistä -ohjeistus löytyy myös Helmeristä. 5. Toimielimien on kaikessa toiminnassaan otettava huomioon kaupungin taloussäännön määräykset ja sen perusteella annetut erillisohjeet. Menojen ja tulojen kirjauksissa on noudatettava kirjanpitolautakunnan kuntajaoston kirjanpitolain soveltamisesta antamia ohjeita, Kuntaliiton suosituksia ja näiden perusteella kaupungin erikseen antamia erillisiä kirjausohjeita, sekä muutoinkin noudatettava yleisiä ja hyvän kirjanpitotavan mukaisia periaatteita. Toimielimen tai kaupunginjohtajan ja palvelujohtajan tulee määritellä laskujen hyväksyjät ja varahyväksyjät sekä asiatarkastajat ja varahenkilöt, ellei hyväksyjää ole johtosäännössä määritelty. Kaikissa laskuissa on oltava asiatarkastajan ja hyväksyjän merkintä. Hyväksyjän tulee varmistua hyväksymänsä laskun sisällöstä, tositemerkintöjen oikeellisuudesta ja kulun sisältymisestä käyttösuunnitelmaan. Hyväksyjä lähettää laskun maksettavaksi.

14 4, SOTELA :00 / Pykälän liite: Käyttösuunnitelma Tietohallinnon kehittämiseen ja tietotekniikan käyttöönottoon liittyvät merkittävät järjestelmä-, laitteisto- ja ohjelmistohankinnat sekä yhteistyösopimukset on käsiteltävä tietohallinnon johtoryhmässä. Mahdollinen siirtyminen avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin ja työasemista siirtyminen kevytpääteratkaisuihin selvitetään vuoden 2014 aikana. 7. Projektit sekä tutkimus- ja kehittämishankkeet (hankkeet) Hankkeiden osalta toimielinten ja vastuualueiden on hakemuksia tehtäessä noudatettava seuraavia periaatteita: a) toimielimen käyttösuunnitelmassa on määriteltävä perusteluineen ne hankkeet, joissa kaupunki on mukana rahoittajana b) talousarviovuoden aikana mahdollisesti käynnistettävät uudet hankkeet on hakemusvaiheessa hyväksytettävä kaupunginjohtajan johtoryhmässä c) jos hankkeeseen tarvittava kaupungin rahoitusosuus on yli euroa vuodessa, asiasta on päätettävä kaupunginhallituksessa d) hankkeen yhteys kaupunkistrategiaan on todennettava e) konsernipalvelujen hankkeita koordinoi ja ohjaa kaupunkikehityksen ja kulttuurin vastuualue, hyvinvointipalvelujen hankkeita palvelujohtaja f) kunkin projektin ohjausryhmään nimetään kaupungin edustaja / edunvalvoja g) hankkeista on raportoitava säännöllisesti h) projektien jatkohankkeet käsitellään uudelleen samassa päätöksentekojärjestyksessä kuin uudetkin hankkeet i) hakemusvaiheessa on osoitettava hankkeen toiminnan hyödyt kaupungin toiminnan kannalta 8. Leasingrahoitusta käytetään hankinnoissa kaupunginhallituksen antaman erillisen ohjeen mukaisesti. 9. Vastuu- tai palvelualueen on raportoitava toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta ja taloudestaan toimielimelleen sekä talouden vastuualueelle erikseen ilmoitettavan aikataulun mukaan. 10. Kaupunginhallitus seuraa koko kaupungin taloudellista tilannetta, henkilöstösuunnitelman toteutumista ja rahoitusasemaa kuukausittain. 11. Toimielimen tulee päättää ja aikatauluttaa toimintamalli, jolla se toteuttaa säännöllistä raportointia talousarviovuoden aikana. 12. Toimielin voi tarpeen vaatiessa antaa toimialaansa koskevista määrärahoista tarkempia ohjeita ja määräyksiä.

15 4, SOTELA :00 / Pykälän liite: Käyttösuunnitelma Strategiset tavoitteet vuodelle 2014 Kuntalain 65,2 mukaiset valtuustoon nähden sitovat tavoitteet SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2014 Palvelut laadukkaita ja käyttäjälähtöisiä Ennaltaehkäisevä toiminta on aktiivista ja omavastuuta vahvistavaa Hoito- ja palvelutakuun toteutuminen sosiaali- ja terveydenhuollossa (vastuualueittain (kyllä/ei) 70-vuotiaiden terveystapaamiseen osallistuneiden määrä Hoito- ja palvelutakuu toteutuu kaikissa palveluissa. Kaikki 70-vuotta vuonna 2014 täyttävät saavat hyvinvointia tukevan infopaketin. 50 % osallistuu yksilölliseen terveystapaamiseen ja/tai teemapäivään. Hyvinvointia edistävä ohjaus (kirje, puhelinsoitto, kotikäynti) 80- ja 85-vuotiaille, jotka eivät ole palvelujen piirissä. Sähköisten palvelujen käyttö/ käyttäjien määrä Kohderyhmästä tavoitetaan 95%. Terveydenhuollossa käyttäjämäärä 800 ja sosiaalihuollossa Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2014 Toimiva elinkeinopolitiikka tukee yrityksiä ja lisää työllisyyttä Pitkäaikaistyöttömien lukumäärä (aikasarjaseuranta) Pitkäaikaistyöttömien määrä vuoden lopussa Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2014 Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu Sotepalvelurakenneuudistuksen eteneminen Selvitys on aloitettu ja siihen osallistutaan 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2014 Henkilöstö osaava ja oikein mitoitettu, esimiestyö on laadukasta Henkilöstömitoitukset suhteessa lakisääteisiin/suosituksiin (vanhusten huolto ja terveydenhuolto) Lakisääteiset/ suositusten mukaiset henkilöstömitoitukset toteutuvat Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista Sairauspoissaolojen määrä Aktiivinen vuorovaikutus ja tiedottaminen henkilöstölle Sairauspoissaolojen määrä vähenee 1 pv/työntekijä. Henkilöstötilaisuudet toteutuvat

16 4, SOTELA :00 / Pykälän liite: Käyttösuunnitelma Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2014 Talous on tasapainossa Talouden toteuma (%) Toimintakate ei ylity 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2014 Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Toimintaa tuetaan ekotukihenkilöillä Vanhustenhuollossa 4, sosiaalihuollossa 2 ja terveydenhuollossa 2 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yleishallinto, Luottamuselimet (ltk ym), Vanhusneuvosto, Vammaisneuvosto, Kehittämistyö Terveydenhuollon vastuualue Vanhustenhuollon vastuualue Sosiaalihuollon vastuualue Toiminta-ajatus Kotkan sosiaali- ja terveystoimi edistää kotkalaisten omia hyvinvointivalintoja tukevia palveluja, joi-den avulla asukkaat itse voivat vaikuttaa aktiivisesti terveyteensä ja sosiaaliseen pärjäämiseensä. Tuloslaskelma Sosiaali- ja terveyslautakunta TP 2012 LTA 2013 KS Toimintatuotot 30 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Toimintakulut 40 Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Ulk. Toimintakate S Sisäiset erät S8 Sisäiset tuotot S9 Sisäiset kulut S Sisäiset erät Toimintakate Vuosikate S Sisäinen korko SK Sisäinen korko S Sisäinen korko Poistot ja arvonalentumiset 70 Poistot ja arvonalentumiset Poistot ja arvonalentumiset Tulos

17 4, SOTELA :00 / Pykälän liite: Käyttösuunnitelma Talous Kaupunginvaltuuston hyväksymässä talousarviossa sosiaali- ja terveyslautakunnan ulkoinen toimintakate on euroa. Valmistelussa palkankorotustason pudotus ja säästösyistä otettavien palkattomien vapaiden tavoite merkitsi karsintaa henkilöstökuluihin, toisaalta tarkistukset henkilöstösuunnitelman mukaisiksi kasvattivat palkkavarauksia. Henkilöstökulujen muutos lautakunnan esityksen ja käyttösuunnitelman välillä on 1,2 milj. euroa. Työllisyyspalvelujen, maahanmuuttotyön ja vammaispalvelujen avustusten määrärahoja karsittiin euroa, päivystyksen hankinnoista , avoterveydenhuollon, vuodeosastopaikkojen, sijaishuollon ja vammaistyön palveluiden ostoista euroa ja kotikuntalain mukaisten palveluiden järjestämisestä euroa. Lautakunnan esitykseen nähden ulkoisen toimintakatteen muutos on 2,5 milj. euroa. Investoinnit Varaukset investointeihin vuodelle 2014 ovat irtaimen omaisuuden hankinnan osalta suun terveydenhuollon hoitoyksiköiden uusimiseen. Eskolan hoivakodin valmistuttua ensikertaiseen kalustamiseen on varattu euroa. Aineettomassa käyttöomaisuudessa ATK-järjestelmien muutoksiin ja laajentumiseen on esitetty euroa.

18 4, SOTELA :00 / Pykälän liite: Käyttösuunnitelma 2014 TERVEYDENHUOLLON VASTUUALUE Toiminta-ajatus 10 Terveydenhuollon vastuualueen tehtävänä on ihmisarvoa kunnioittaen edistää väestön terveyttä kannustamalla väestöä ottamaan vastuuta terveydestään ja tarjoamalla keinoja itsehoidon toteuttamiseksi sekä järjestää sairauksien hoito tarpeenmukaisilla palveluilla yhteistyössä muiden toimi-joiden kanssa. 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2014 Palvelut laadukkaita ja käyttäjälähtöisiä Yhteydensaanti palveluihin puhelimitse Vastausprosentti vähintään 90 Ennaltaehkäisevä toiminta on aktiivista ja omavastuuta vahvistavaa Kiireetön hoitoon pääsy hoitotakuun puitteissa Pitkäaikaissairauksien hoitoprosessit on kuvattu ja jalkautettu Potilaan omaa osuutta sairauksien hoidossa lisätään sähköisten palvelujen avulla Terveyskioskien asiakas- ja käyntimäärät sekä teematapahtumien lukumäärä 70-vuotiaiden terveystapaamiseen osallistuneiden määrä Sähköinen terveystarkastus ja terveysvalmennus otetaan käyttöön Terveysasemille 2 viikossa Kuntoutukseen 2 kuukaudessa Suun terveydenhuoltoon 6 kuukaudessa Mielenterveystyössä 3 kuukaudessa Terveyskeskussairaalan sisätautipoliklinikalle 3 viikossa ja muistipoliklinikalle hoitajalle 1 kuukaudessa Viiden volyymeiltään ja kustannuksiltaan suurimman potilasryhmän hoitoprosessit on kuvattu, toiminta jalkautettu Marevan-lääkityksen itsesäätelyn ja tekstiviestipalvelun piirissä on 800 potilasta Terveyskioskin asiakasmäärä 2 500/vuosi Käyntimäärä 5 000/vuosi Teematapahtumia on vähintään 9 vuodessa molemmilla kioskilla Kaikki 70-vuotta vuonna 2014 täyttävät saavat hyvinvointia tukevan infopaketin 50 % osallistuu yksilölliseen terveystapaamiseen ja/tai teemapäivään 2500 kuntalaista hyödyntää palvelua

19 4, SOTELA :00 / Pykälän liite: Käyttösuunnitelma Kausi-influenssarokotusten peittävyys Hyvinvointikertomuksen jalkauttaminen 70 % riskiryhmään kuuluvista ja kaikki potilastyössä olevat kaupungin terveydenhuollon työntekijät ottavat rokotteen Asetetaan tavoitteet ja toimenpiteet (kyllä/ei) 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2014 Toimiva elinkeinopolitiikka tukee yrityksiä ja lisää työllisyyttä Yhteistyötä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa lisätään Yhteisiä tapaamisia kahdesti vuodessa Palvelusetelien käyttöönotto Suun terveydenhuollon palvelusetelien käyttöönotto 500 kpl/v Avoterveydenhuollon palveluseteleitä max 100 kpl/v käyttöön 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2014 Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu Sote-palvelurakenneselvitykset Kotkan kaupungin terveydenhuolto on mukana selvitystyössä (kyllä/ei) Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman mukaisesti yhteistyötä lisätään Muiden kuntien kanssa tehdään yhteistyötä kilpailutuksen ja palvelujen järjestämisen suhteen Seudullisen mielenterveys- ja päihdestrategian jalkauttaminen Maakunnallinen terveyden edistämissuunnitelma Toimenpideohjelma toteutuu Suunnitelma ja tavoitteet toteutuvat

20 4, SOTELA :00 / Pykälän liite: Käyttösuunnitelma Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2014 Henkilöstö osaava ja oikein mitoitettu, esimiestyö on laadukasta Henkilöstösuunnitelma Henkilöstörakenne noudattaa mitoitussuosituksia tai on riittävä toteuttamaan lakisääteisiä palveluja Terveydenhuollon henkilöstörakenne ja määrä toteutuvat henkilöstösuunnitelman mukaisesti Henkilöstömitoitus on suositusten mukainen Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista Vakanssien täyttöaste Sairauspoissaolot Henkilöstön täydennyskoulutus JET- ja EVA-koulutus esimiehille Esimiestehtävissä olevat osallistuvat kaupungin järjestämiin esimiesinfoihin, esimieskoulutuksiin ja POMOpajoihin TYHY, henkilöstöinfot, Kokemapäivät Kehityskeskustelut Sisäinen tiedotus Ulkoinen tiedotus Ennakkoarviointi Avoimet työpajat väestölle Kaikki vakanssit on täytetty Sairauspoissaolovähennys 0,5-1 päivää/työntekijä Rakennetaan täydennyskoulutuksen seurantajärjestelmä Esimiestehtävissä olevat ovat suorittaneet JET- tai EVAkoulutuksen tai vastaavan koulutuksen Esimiesasemassa olevien osallistujien lukumäärä/osuus TYHY- ja Kokemapäiviin sekä henkilöstöinfoihin osallistujien määrä Kehityskeskustelut käyty kaikkien työntekijöiden kanssa Vastuualueen, palvelualueen sekä toimipisteen asioista ja muutoksista tiedotetaan henkilöstölle mahdollisimman oikea-aikaisesti, tarvittaessa YT-menettely huomioiden Vastuualueen tai palvelualueen uudistuksista ja muutoksista tiedotetaan väestölle kaupungin internet-sivuilla Suurissa uudistamis- /kehittämishankkeissa tehdään ennakkoarviointi (EVA) Suurten uudistus- /kehittämishankkeiden yhteydessä järjestetään yksi avoin työpaja kuntalaisille

21 4, SOTELA :00 / Pykälän liite: Käyttösuunnitelma Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2014 Talous on tasapainossa Jonopäivien määrä keskussairaalassa 0 päivää Peruuttamattomien käyntien määrä perusterveydenhuollossa Peruuttamattomien käyntien määrä vähenee 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2014 Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Potilasturvallisuussuunnitelma on valmis ja jalkautettu yksiköihin Yksikkökohtaiset suunnitelmien valmistelu käynnistetty Työyksiköiden turvallisuusriskien päivittäminen Turvallisuuskoulutukset Turvallisuusriskit on päivitetty Terveydenhuollon henkilöstö osallistuu määrävälein koulutukseen Toiminnan painopisteet talousarviovuonna 1. Kuntalaisia tuetaan oman terveyden ylläpitämisessä ja edistämisessä 2. Keskitytään hoidon saatavuutta ja asiakastyytyväisyyttä parantaviin kehittämistoimenpiteisiin 3. Oikea hoito oikeassa paikassa; potilaan hoitoketjujen saumattomuuden läpikäyntiä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, vanhustenhuollon ja muiden palveluja tuottavien tahojen välillä 4. Päiväaikaisen päivystystoiminnan keskittäminen keskussairaalan tiloihin 5. Henkilöstön työhyvinvointi ja -tyytyväisyys lisääntyvät, sairauspoissaolot vähenevät 6. Palvelurakenteiden kehittäminen sekä Hyvinvointipuiston valmisteluprosessiin osallistuminen. Talousarvio Suuri työttömien määrä ja suurten ikäryhmien eläköityminen lisäävät julkisen terveydenhuollon palvelujen kysyntää ja tarvetta Kotkassa. Koska kunnan taloudellinen tilanne ei salli lisävakanssien perustamista, joudutaan lisääntyneestä kysynnästä selviämiseksi myös terveydenhuollossa tekemään rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia. Osa muutoksista tapahtuu jo vuoden 2014 aikana, osa tulevien vuosien aikana. Avoterveydenhuollon päällimmäinen kehittämiskohde vuonna 2014 on päiväaikaisen päivystyksen keskittäminen keskussairaalan yhteyteen. Terveysasemien henkilökunta työskentelee vuorotellen päiväpäivystyksessä ja palkkasummasta osa allokoidaan päivystykseen. Hoivakotien lääkäripalvelut kilpailutetaan keväällä Ostopalveluun varataan rahat kahdesta lääkärivakanssin palkkavarauksesta, jotka siirtyivät vanhustenhuollosta terveydenhuoltoon vuoden 2013 alusta ja jotka ovat olleet vuosia täyttämättä. Suun terveydenhuollossa hammaslääkärien rekrytointi ja hoitotakuussa pysyminen ovat olleet haasteellisia. Haasteista selviämiseksi valmistellaan palvelusetelin käyttöönottoa. Erikoishammashoidon palvelut on järjestettävä terveydenhuoltolain mukaisesti. Ensisijaiseksi palveluntuottajaksi on suunniteltu Careaa, jolta kunnat ostavat kyseiset palvelut. Mielenterveystyössä vuoden 2014 tavoitteena on hoidon porrastuksen toteuttaminen siten, että terveysasemien kanssa tehtävää yhteistyötä lisätään. Opiaattikorvaushoidoissa pidemmälle edenneistä

22 4, SOTELA :00 / Pykälän liite: Käyttösuunnitelma asiakkaista osa hoidetaan edelleen mielenterveystyössä. Korvaushoitoasiakkaiden määrä on vuonna 2014 arvion mukaan jo ja tämä muodostaa merkittävän menoerän A-klinikan ostoissa. Kesällä 2014 valmistuvat uudet vanhustenhuollon hoivapaikat vähentävät terveyskeskussairaalas-sa jatkohoitopaikkaa odottavien potilaiden määrää. Samoin lonkkamurtumapotilaiden siirtyminen keskussairaalasta suoraan Haminan Hoikuun kuntoutukseen vapauttaa Karhulan sairaalan paikkoja. Tällöin terveyskeskussairaala pystyy ottamaan nopeammin potilaita kuntoutus-, jatkohoito- ja tutkimusjaksolle keskussairaalasta ja terveysasemilta ja tämä vähentää erikoissairaanhoidon kustannuksia. Toisaalta Hoikun ostoihin on varattu euroa lonkkamurtumapotilaiden kuntoutukseen ja tavoitteena on murtumapotilaiden hoito- ja kuntoutusjakson lyheneminen ja kotona selviytymisen lisääntyminen. Infektiopotilaiden jatkosijoittelu keskussairaalasta Karhulan sairaalaan on edelleen haasteellista huonerakenteista johtuen. Erikoissairaanhoidon kanssa yhteistyössä kehitetään tulevaisuuden toimintamalleja, työnjakoa ja hoitoketjujen saumattomuutta. Vuonna 2014 panostetaan erityisesti kuntoutuksen hoitoketjujen kehittämiseen. Taloussuunnitelma Vuonna 2014 perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja hyvinvointineuvolan toimintojen keskittämiseen liittyvää suunnittelua ja valmistelua jatketaan kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti. Riskianalyysi Karhulan sairaalassa edelleen osa potilaista odottaa jatkohoitopaikkaa vanhustenhuollon palveluyksiköihin: keskussairaalan jonojen uudelleenmuodostuminen suun terveydenhuollossa ei pysytä hoitotakuun rajoissa: aluehallintovirasto edellyttää uhkasakon voimalla hoitotakuussa pysymistä lonkkamurtumapotilaiden keskimääräinen kotiutumistavoite 30 vuorokaudessa ei toteudu: ulkopuolisen kuntoutuksen ostoon panostettu raha ei tuota kunnalle säästöjä vaan näkyy lisäkustannuksena Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa työntekijöiden rekrytointi suoraan vakansseihin - työvoimapalvelujen ostot vähenevät työhyvinvointiin ja varhaisen tuen mallin jalkauttamiseen esimiestyössä panostetaan - sairauspoissaolojen ja sijaistyövoiman tarpeen väheneminen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä työnjakoa selkiytetään ja hoitoketjuja sujuvoitetaan mielenterveyspotilaiden avohoidossa kotiin vietävien palveluiden vahvistaminen asumispalvelujen sijaan

23 4, SOTELA :00 / Pykälän liite: Käyttösuunnitelma Mittarit ja tunnusluvut TERVEYDENHUOLTO TP 2012 TA 2013 TA 2014 Suoritteet/ asiakkaat - Avoterveydenhuolto lääkärien asiakkaat yhteensä muiden ammattihenkilöiden asiakkaat Suun terveydenhuolto Terveyskeskussairaala - poliklinikkatoiminta osastohoito (Karhulan sairaala) Mielenterveystyö - psykiatriset hoitokodit Somaattinen erikoissairaanhoito - avohoito laitoshoito Vaikuttavuus Avoterveydenhuolto/ Peittävyys% 60, Suun terveydenhuolto/ Peittävyys% 33, Mielenterveystyö/ Peittävyys% Lasten ja nuorten D indeksi (12v) 0,21 0,20 0,18 Taloudellisuus/tehokkuus Terveydenhuollon kustannukset /asukas 1 921, , ,00 Suun terveydenhuollon kustannukset /asukas 79,87 89,13 88,85 /käynti Avoterveydenhuollon kustannukset 234,81 234,86 233,10 /asukas Terveyskeskussairaala Vuodeosaston hoitopäivä /asiakas Vuodepaikkojen käyttöaste 98,1 Mielenterveystyön kustannukset /asukas 131,43 106,91 148,22 Erikoissairaanhoidon kustannukset /asukas 1231, , ,77 Voimavarat HTV2 319,9 339,9 326 Vuoden 2013 tunnusluvut ( /suorite) laskettu alkuperäisen talousarvion mukaisena.

24 4, SOTELA :00 / Pykälän liite: Käyttösuunnitelma Terveydenhuollon vastuualue TP 2012 LTA 2013 KS Toimintatuotot 30 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Toimintakulut 40 Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Ulk. Toimintakate S Sisäiset erät S8 Sisäiset tuotot S9 Sisäiset kulut S Sisäiset erät Toimintakate Vuosikate S Sisäinen korko SK Sisäinen korko S Sisäinen korko Poistot ja arvonalentumiset 70 Poistot ja arvonalentumiset Poistot ja arvonalentumiset Tulos

25 4, SOTELA :00 / Pykälän liite: Käyttösuunnitelma 2014 VANHUSTENHUOLLON VASTUUALUE Toiminta-ajatus Vanhuspalveluiden vastuualueen tarkoituksena on edistää asukkaiden hyvinvointia järjestämällä ja kehittämällä ikääntyneiden tarpeenmukaisia palveluja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2014 Palvelut laadukkaita ja käyttäjä6lähtöisiä Vanhuspalvelujen piirissä olevien 75-vuotta täyttäneiden %-osuus vastaavan ikäisestä väestöstä Kotihoito 25% Hoiva-asuminen 9% 17 Keskussairaalasta kotihoitoon odottavien määrä ja hoitopäivien määrä 0 hoitopäivää Ennaltaehkäisevä toiminta on aktiivista ja omavastuuta vahvistavaa Karhulan sairaalasta kotihoitoon odottavien määrä ja hoitopäivien määrä Karhulan sairaalasta hoivaasumiseen odottavien määrä Hoiva-asumisen asukkaista sairaalahoidossa % -osuus Vapautunut hoiva-asumisen paikka täytetään viiveettä Hoiva-asumisen rakennemuutos Omatoimisten 75-vuotta täyttäneiden % - osuus Hyvinvointia edistävä ohjaus (kirje, puhelinsoitto, kotikäynti) 80- ja 85-vuotiaille, jotka eivät ole palvelujen piirissä. Avoimet tiedotus- ja keskustelutilaisuudet ajankohtaisista aiheista 0 päivää alle 15 alle 5 % Viive korkeintaan 2 pv Eskolan hoivakoti valmistuu syksy 2014 Karhuvuorikodin laajennus valmistuu % selviytyy ilman vanhustenhuollon palveluja Kohderyhmästä tavoitetaan 95% Vanhustenhuollon yleisötilaisuuksia vähintään 2 vuodessa Osallisuuden lisääminen -ikäihmisille suunnattujen tilaisuuksien suunnittelussa ja järjestämisessä mukana vanhusneuvosto, ikäihmisten järjestöjä, kolmannen sektorin toimijoita ja seurakunnat Yhteisesti järjestetyt tilaisuudet

26 4, SOTELA :00 / Pykälän liite: Käyttösuunnitelma Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2014 Toimiva elinkeinopolitiikka tukee yrityksiä ja lisää työllisyyttä Sosiaalihuoltolain mukaisten yksityisten tukipalvelutuottajien määrä 3 uutta tuottajaa vanhustenhuollon ylläpitämään lakisääteiseen palvelutuottajarekisteriin 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2014 Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu Etelä-Kymenlaakson kunnilla (Hamina, Kotka, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti) on yhdenmukaisia vanhustenhuollon palvelurakenteita, toimintamalleja ja yhteistyöverkostoja. Uudet, yhdessä kehitetyt vanhustenhuollon palvelurakenteet ja toimintamallit Vanhustenhuollossa on käytössä seutukunnallisesti hyväksyttyjä palvelujen rakenteita ja toimintamalleja. Toipilasyksikkö on mallinnettu ja käytössä syksyllä hoivaasumisessa 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2014 Henkilöstö osaava ja oikein mitoitettu, esimiestyö on laadukasta Henkilöstömäärä vastaa mitoituksia ja täyttää kelpoisuusvaatimukset. Mitoitukset toteutuvat Vapautuvat kotiavustajan toimet muutetaan ensisijaisesti lähihoitajan toimiksi Toteutuneet nimikemuutokset Sairauspoissaolojen määrä Sairauspoissaolojen määrä vähenee 1.0 päivän / työntekijä Esimiestyötä kehitetään kaupungin linjausten ja vanhustenhuollon johtamisjärjestelmän mukaisesti Toteutuminen Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista Kotihoidon henkilöstön osaaminen Suunnitellut ja säännölliset henkilöstötilaisuudet Kotihoidon henkilöstön osaamistaso nousee vrt tilanteeseen Kaikille vanhustenhuollon työntekijöille tarkoitetut henkilöstötilaisuudet toteutuvat 1-2 kertaa vuodessa

27 4, SOTELA :00 / Pykälän liite: Käyttösuunnitelma Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2014 Talous on tasapainossa Toimintakate % Toimintakate ei ylity Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2014 Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Toimintaa tuetaan ekotukihenkilöillä Henkilöstön turvallisuuskoulutukset Toiminnan painopisteet talousarviovuonna - Kotona asumisen tukeminen - Jatkohoidon järjestäminen hoiva-asumiseen / kotihoitoon - Hoivan palvelurakenne ja toimintamallin muutos - Palveluohjaus ja ennaltaehkäisevä toiminta - Johtamisen ja osaamisen kehittäminen - Henkilöstöstrategiset linjaukset - Hyvinvointipuiston valmisteluprosessiin osallistuminen Talousarvio Kotihoito Hoiva-asumisessa ja kotihoidossa on nimetty vähintään 4 ekotukitukihenkilöä Vanhustenhuollon henkilöstö osallistuu turvallisuuskoulutuksiin määrävälein Kotihoidon palvelut kohdistetaan paljon apua ja hoitoa tarvitseville. Vanhustenhuollon tehtävänä on yhteistyössä terveydenhuollon vastuualueen kanssa viiveettömän jatkohoidon järjestäminen. Kotihoitoon pääsyn viiveettömyys edellyttää hyvää yhteistyötä ja hoitoketjujen toimimista erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon sekä muiden asiakkaan palveluun osallistuvien tahojen kanssa. Kaste-hankkeen kautta luotu SAS-toimintamalli, palvelutarvemittareiden ja päätöksen tekomalli on käytössä. Jokaiselle kotihoidon asiakkaalle nimetään vastuuhoitaja. Kotihoidon työajasta kohdennetaan jatkossa yhä suurempi osa välittömään asiakastyöhön. Vuonna 2014 tavoitteena on 50%:nen välitön asiakastyö. Kehittäminen perustuu vuoden 2013 tehtyyn asiakkaiden palvelutarpeen ja hoitajien työajan käytön mittauksiin sekä käynnissä olevaan Kaste- Kotona kokonainen elämä -hankkeeseen. Ennaltaehkäisevään toimintaan panostetaan entistä enemmän ja sitä kehitetään poikkihallinnollisen ikäihmisten ennaltaehkäisevien palvelujen kehittämistyöryhmän tekemän selvityksen pohjalta. Ennaltaehkäisevällä terveyttä ja hyvinvointia edistävällä toiminnalla pyritään löytämään jokaiselle ikääntyvälle mielekästä tekemistä, mahdollisuuksia osallistua toimintaan ja tuntea itsensä tärkeäksi ja onnelliseksi. Vapaaehtoistoimintaa kehitetään yhteistyössä eri järjestöjen kanssa. Kotihoidon asiakkaalle laaditaan liikuntasuunnitelma osana hoito- ja palvelusuunnitelmaa. Iäkkäiden terveysliikuntaa kehitetään yhteistyössä liikuntatoimen, terveydenhuollon palvelualueen ja kolmannen sektorin kanssa. Kotihoidossa jatketaan 80- ja 85- vuotta täyttävien ennaltaehkäisevää toimintaa henkilöille, jotka eivät ole palvelujen piirissä. Ikäryhmille tarjotaan kotikäyntejä, puhelinohjausta ja infopaketteja. Sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetukset ja niiden puitteissa tehtävät kotikäynnit ovat myös osa ennaltaehkäisevää toimintaa

28 4, SOTELA :00 / Pykälän liite: Käyttösuunnitelma Omaishoitoperheitä tuetaan omaishoidon tukitiimin sairaanhoitajan, lähihoitajien ja palveluohjaajien käyntien avulla, omaishoitajien terveystarkastuksilla ja erilaisten ryhmätoimintojen kautta sekä järjestämällä omaishoitajille asiointi- ja virkistysvapaita. Omaishoidon tukikeskus järjestää asiakasiltoja sekä ryhmätapaamisia. Yhdistykset ja järjestöt tuottavat omaishoitajille virkistys- ja kuntoutustoimintaa. Omaishoidon tuen määräraha on saman suuruinen kuin tänä vuonna. Johtamista ja lähiesimiehisyyttä vahvistetaan edelleen mm. esimiespajatoiminnan, esimiesinfojen, kokematyöskentelyn, säännöllisten palaverikäytäntöjen, koulutusten, työnohjauksen jne. avulla. Osastonhoitajien työpanosta suunnataan henkilöstöjohtamisen, työn- sekä talousjohtamisen lisäksi Kaste-hankkeen mukaiseen kehittämistyöhön. Osaamisen johtamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Erityisosaajien ammattitaitoa pyritään hyödyntämään mm työryhmätyöskentelyissä, kehittämishankkeissa, koulutuksien suunnitteluissa ja toteutuksissa, erilaisissa vastuualueiden hoitamisissa jne. Työntekijöiden ammatilliset valmiudet selvitetään osaamiskartoituksien avulla. Koulutuksia suunnataan näiden kartoitusten tulosten pohjalta sellaisille osa-alueille, joilla havaitaan osaamisvajeita. Osa koulutuksista toteutetaan Kaste-hankkeen kautta, osa oppisopimuskoulutuksena, osa työntekijöistä hakeutuu omaehtoisiin koulutuksiin mm. vanhustyön erikoisammattitutkintoon johtavaan koulutukseen, muistiasiantuntijakoulutukseen. Kotihoidon henkilökuntarakenteen muutosta viedään eteenpäin palvelurakennemuutoksen ja mm. vanhuspalvelulain edellyttämällä tavalla sekä aikaisemmin tehtyjä suunnitelmia tarkentamalla, jossa pääpaino on avoimien toimien täyttämisessä ja koulutetun henkilökunnan vakinaistamisessa. Sairauspoissaolojen vähentämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Varhaisen tuen mallin käyttöä tehostetaan ja työyhteisöjen tiimimallia tuetaan tiimisopimuksilla ja tiimivastaavilla. Hoivapalvelut Hoivapalvelujen palvelurakennemuutos on saadaan päätökseen. Ympärivuorokautista hoivaa tarvitsevat kotkalaiset vanhukset asuvat hoivakodeissa omissa vuokrahuoneissaan. Hoivapalvelut järjestävät kotihoitoa tukevaa lyhytaikaista hoitoa ja kuntoutusta. Palveluseteli on ollut käytössä hoiva-asumisessa keväästä 2012 ja määrä 110 talousarviovuonna 2014 on vuoden 2013 tasoa. Vuonna 2014 syksyllä hoivapalvelun toimintaan tulee muutoksia Eskolan vanhainkodin saneerauksen valmistuessa. Rakennus avautuu Villa Eskola -nimisenä ja siellä on noin 90 paikkaa ja Virkkulan lyhytaikayksikkö. Pihkapolun hoivakodille etsitään edelleen korvaavia tiloja.. Hoivapalvelun vastuualueen erityisenä haasteena on toimivan ja joustavan jatkohoidon toiminta-mallin luominen. Kotihoidon, terveyskeskussairaalan ja hoivapalvelujen yhteistyönä kehitetään lyhytaikaista kuntouttavaa toimintaa tukemaan kotona selviytymistä sekä sairaaloista kotiutumista. Hoivapalvelujen rakennemuutoksen valmistuessa syksyllä tarkastellaan kotihoidon lyhytaikaishoidon ostoja ja mahdollisuutta tuottaa ne omana toimintana. Kotikuntoon -yksikön (16 paikkaa) toiminta kohdentuu KOKS:n jatkohoitoa tarvitseviin asiakkaisiin. Toiminta on tuloksellista: kuntoutujat siirtyvät n. kolmen viikon jakson jälkeen hallitusti kotiin yhteistyössä kotihoidon kanssa. Kotihoitoa tukeva Virkkula -yksikkö Eskolan vanhainkodin yhteydessä toimii lomaosastona ja lyhytaikaisen kuntoutuksen yksikkönä. Myös Virkkulan toimintamalli lisää vanhusten toimintakykyä ja hyvinvointia sekä selviytymistä kotioloissa. Omaishoidettavan intervalli-jakso antaa myös omaishoitajalle mahdollisuuden virkistymiseen. Vanhuspalvelulain toteuttamishankkeessa kehitetään seutukunnallisesti yhteistyössä terveydenhuollon kanssa pidempiaikaisen toimintakyvyn arvioinnin ja kuntoutuksen toimintamalli / yksikkö, joissa ensisijaisena tavoitteena olisi aina siirtyminen takaisin kotiin. SAS -työryhmän kanssa tehdään arvioivaa ja kehittävää yhteistyötä kaikkien yksiköiden kohdalla. Yhteistyötä keskussairaalan poliklinikan kanssa jatketaan poliklinikalle hoivapalveluista ohjautuvien potilaiden määrän vähentämiseksi. Yhteistyössä laadittu äkillisen yleistilan toimintamalli on käytössä