OSALLISTUJAT Eerola Aila puheenjohtaja Päätöksentekijät Eerola Anja varapuheenjohtaja. Muut osallistujat Hirvonen Pasi kaupunginhallituksen edustaja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OSALLISTUJAT Eerola Aila puheenjohtaja Päätöksentekijät Eerola Anja varapuheenjohtaja. Muut osallistujat Hirvonen Pasi kaupunginhallituksen edustaja"

Transkriptio

1 -1, SOTELA :00 OSALLISTUJAT Eerola Aila puheenjohtaja Päätöksentekijät Eerola Anja varapuheenjohtaja Hakala Kirsi jäsen Hokkanen Risto Holmroos Anna Kujamäki Kari Leskinen Pirkko Nuora Irma Pakarinen Juha Pekkola Petri Puittinen Marko Vornanen Timo Muut osallistujat Hirvonen Pasi kaupunginhallituksen edustaja Haapanen Jorma palvelujohtaja Koskimies Sanna hallinto- ja kehittämispäällikkö, sihteeri Rosqvist Liisa vanhustenhuollon johtaja Sahala Heli sosiaalijohtaja Spännäri Maija controller Valta Maija terveysjohtaja Nurminen Ilona nuorisovaltuuston edustaja Irma Nuoran avustaja Poissa ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja Sihteeri LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirjan tarkastajat PÖYTÄKIRJA YLEI- SESTI NÄHTÄVÄNÄ

2 90, SOTELA :00 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Oikaisuvaatimusohje

3 91, SOTELA :00 Pöytäkirjan tarkastajat Ei oikaisuvaatimusohjetta Valitaan Timo Vornanen ja Anja Eerola. Seuraavana vuorossa ovat Kirsi Hakala ja Risto Hokkanen.

4 92, SOTELA :00 Käsittelyjärjestys Ei oikaisuvaatimusohjetta Hyväksytään listan mukaisena.

5 93, SOTELA :00 KH: 340/2014 Sosiaali- ja terveyslautakunnan toiminnan ja talouden toteutuminen Sotela Valmistelijat: Terveysjohtaja Maija Valta, puh , vanhustenhuollon johtaja Liisa Rosqvist, puh , sosiaalijohtaja Heli Sahala, puh ja controller Maija Spännäri, puh Vuodelle 2014 laaditussa taloussuunnitelmassa todetaan, että talousarvion toteutumista seurataan raportoinnilla, jota toteutetaan konsernitasolla, toimielintasolla ja vastuu- tai palvelualuetasolla. Raportointi kohdistuu taloudellisen tuloksen, strategiatavoitteiden ja tunnuslukujen toteutumisen seurantaan. Ja, että lautakunnat velvoitetaan toteuttamaan puolivuosiraportointi lautakuntaa sitovien tavoitteiden ja talouden osalta sillä tasolla kun toimielin katsoo tarkoituksenmukaiseksi. Talous Ennuste sosiaali- ja terveyslautakunnan ulkoisen toimintakatteen ylittymisestä puolenvuoden toteutuman jälkeen on noin 7,0 milj. euroa. Ennusteeseen on sisällytetty aiemmin raportoidut epävarmat tekijät: vanhustenhuollon palveluiden ostoihin sisältyvät lääkkeiden annosjakelusta kunnalle aiheutuvat kustannukset (0,5 M ), kodin ulkopuolisten sijoitusten aiheuttamat kustannukset (0,5 M ), henkilökohtaisen avun järjestäminen ostopalveluna (1,1 M ), vammaispalvelussa asiakasmaksujen palautukset (0,3 M ). Edelleen epävarmana tekijänä on Carean lopullisen kuntalaskutuksen toteutuminen. Mikäli tuotelaskutus toteutuu ennakoiden mukaisena, heikentää se sosiaali- ja terveyslautakunnan ulkoista toimintakatetta n. 1,5 milj. euroa. Muita tekijöitä, jotka aiheuttavat ylityspainetta talousarvion määrärahoihin ovat: - työmarkkinatuen kuntaosuuden ylittyminen (1,3 milj.). Ennuste avustuksina maksettavien erien osalta on 26,5 milj. euroa. - muiden palveluiden ostot, missä merkittävin osa ylityksestä syntyy asiantuntijapalveluina hankitusta lääkärityöpanoksesta, Asiantuntijapalveluihin on kirjattu mennessä n. 1,6 milj. euroa terveydenhuollon vastuualueella. Ennuste ylityksestä lautakuntatasolla on 3,3 milj. euroa. - asiakaspalveluiden ostot arvioidaan ylittyvän 3,3 milj. euroa em. henkilökohtaisen avun ja ulkopuolisten sijoitusten kustannusten lisäksi hoitopaikkojen ostamisesta Hoikusta (0,6 M ), vammaisten asumisen ja laitoshoidon kustannuksista (0,3 M ). Lisäksi ennuste on tarkentunut mielenterveystyön ostojen osalta (0,4 M ) ja sisältää myös erän Carean vuoden 2013 laskutuksesta (0,2 M ) sekä ns. jonopäivistä arvioidut kustannukset (0,2 M ) - Muiden ulkoisten kulujen ylitykseksi arvioidaan 0,3 milj. euroa. Ennuste menomäärärahojen ylittymisestä on n. 6 milj. euroa, tämä sisältää arvion henkilöstökuluihin varattujen määrärahojen riittävyydestä kattamaan muita ulkoisia kuluja. Lisäksi toimintakatetta heikentää arvio tuottojen alittumisesta budjetoituun nähden TERVEYDENHUOLLON VASTUUALUE 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut

6 93, SOTELA :00 KH: 340/2014 Ennaltaehkäisevä toiminta on aktiivista ja omavastuuta vahvistavaa Kriittiset menestystekijät Palvelut laadukkaita ja käyttäjälähtöisiä Arviointikriteerit/mittarit Yhteydensaanti palveluihin puhelimitse Kiireetön hoitoon pääsy hoitotakuun puitteissa Pitkäaikaissairauksien hoitoprosessit on kuvattu ja jalkautettu Potilaan omaa osuutta sairauksien hoidossa lisätään sähköisten palvelujen avulla Tavoitetaso 2014 Toteuma Vastausprosentti vähintään 90 Terveysasemille 2 viikossa Kuntoutukseen 2 kuukaudessa Suun terveydenhuoltoon 6 kuukaudessa Mielenterveystyössä 3 kuukaudessa Terveyskeskussairaalan sisätautipoliklinikalle 3 viikossa ja muistipoliklinikalle hoitajalle 1 kuukaudessa Viiden volyymeiltään ja kustannuksiltaan suurimman potilasryhmän hoitoprosessit on kuvattu, toiminta jalkautettu Marevan-lääkityksen itsesäätelyn ja tekstiviestipalvelun piirissä on 800 potilasta Vastausprosentti on ollut noin % kesäkuun aikana. Hoitotakuu on toteutunut, mutta 2 viikon aikana vastaanotolle pääsy ei ole vielä toteutunut. Kuntoutuksen jonot lyhentyneet, 54 potilaan osalta ei päästy hoitotakuuseen. Kuntoutuksen toimintamallia muutettu, yksityislääkäreiden lähetteillä ei enää hoideta potilaita perusterveydenhuollossa. Suun terveydenhuollossa hoitotakuu toteutuu siltä osin, että ajan saa 6 kk kuluessa yhteydenotosta. Yksittäisten hoitokäyntien välit venyvät tarkoituksettoman pitkiksi, vaikkakaan eivät ylitä 6 kk. Terveyskeskussairaalassa toteutui hoitoon pääsy. Mielenterveystyön 3 kuukauden hoitotakuu toteutuu. Diabeteksen, astman ja osteoporoosin hoitoprosessit on kuvattu. Psykoosin, kaksisuuntaisen mielialahäiriön ja masennuksen hoitoprosessit on kuvattu ja käytössä. Palvelun piirissä on noin 500 potilasta. Terveyskioskien asiakas- ja käyntimäärät sekä teematapahtumien lukumäärä 70-vuotiaiden terveys- Terveyskioskin asiakasmäärä 2 500/vuosi Käyntimäärä 5 000/vuosi Teematapahtumia on vähintään 9 vuodessa molemmilla kioskilla Kaikki 70 vuotta vuon- Terveyskioskissa on ollut asiakkaita ja käyntejä Kotkansaaren osalta muutto uusiin tiloihin on viivästynyt. Teematapahtumia on ollut kevään aikana kuukausittain pääasiassa Karhulassa.

7 93, SOTELA :00 KH: 340/2014 tapaamiseen osallistuneiden määrä Sähköinen terveystarkastus ja terveysvalmennus otetaan käyttöön Kausiinfluenssarokotusten peittävyys Hyvinvointikertomuksen jalkauttaminen na 2014 täyttävät saavat hyvinvointia tukevan infopaketin 50 % osallistuu yksilölliseen terveystapaamiseen ja/tai teemapäivään kuntalaista hyödyntää palvelua 70 % riskiryhmään kuuluvista ja kaikki potilastyössä olevat kaupungin terveydenhuollon työntekijät ottavat rokotteen Asetetaan tavoitteet ja toimenpiteet (kyllä/ei) Hyvinvointisuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet asetettu ja toteutuksessa. 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Toimiva elinkeinopolitiikka Yhteistyötä yksityisen tukee yrityksiä ja ja kolmannen sektorin lisää työllisyyttä kanssa lisätään Tavoitetaso 2014 Toteuma Yhteisiä tapaamisia kahdesti vuodessa Toteutunut mielenterveystyössä. Palvelusetelien käyttöönotto Suun terveydenhuollon palvelusetelien käyttöönotto 500 kpl/v Avoterveydenhuollon palveluseteleitä max 100 kpl/v käyttöön Palvelusetelitoiminta käynnistyi toukokuulla. Seteleitä kirjoitettu 46 kpl. Rahaa niihin sidottu eur. On otettu käyttöön keväällä Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijärit/mittarit Arviointikritee- Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu palvelurakenneselvi- Sotetykset Tavoitetaso 2014 Toteuma Kotkan kaupungin terveydenhuolto on mukana selvitystyössä (kyllä/ei) Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman mukaisesti yhteistyötä lisätään Seudullisen mielenterveys- ja päihdestrate- Muiden kuntien kanssa tehdään yhteistyötä kilpailutuksen ja palvelujen järjestämisen suhteen Toimenpideohjelma toteutuu Kilpailutuksen osalta yhteistyötä tehdään Seutuhankinnan kautta.suun terveydenhuollossa päivystyspavelujen järjestämisessä tehdään yhteistyötä koko Kymenlaakson laajuisesti. Seudullisen mielenterveys- ja päihdestrate-

8 93, SOTELA :00 KH: 340/2014 gian jalkauttaminen Maakunnallinen terveyden edistämissuunnitelma Suunnitelma ja tavoitteet toteutuvat gian jalkautuminen toteutuu asetettujen painopisteiden mukaan. 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijärit/mittarit Arviointikritee- Tavoitetaso 2014 Toteuma Henkilöstö osaava ja oikein mitoitettu, esimiestyö on laadukasta Henkilöstösuunnitelma Toteutunut Henkilöstörakenne noudattaa mitoitussuosituksia tai on riittävä toteuttamaan lakisääteisiä palveluja Terveydenhuollon henkilöstörakenne ja määrä toteutuvat henkilöstösuunnitelman mukaisesti Henkilöstömitoitus on suositusten mukainen Toteutunut Vakanssien täyttöaste Sairauspoissaolot Henkilöstön täydennyskoulutus JET- ja EVA-koulutus esimiehille Esimiestehtävissä olevat osallistuvat kaupungin järjestämiin esimiesinfoihin, esimieskoulutuksiin ja Kaikki vakanssit on täytetty Sairauspoissaolovähennys 0,5 1 päivää/työntekijä Rakennetaan täydennyskoulutuksen seurantajärjestelmä Esimiestehtävissä olevat ovat suorittaneet JET- tai EVAkoulutuksen tai vastaavan koulutuksen Esimiesasemassa olevien osallistujien lukumäärä/osuus Toteutunut Terveyskeskussairaalassa lääkäreiden vakansseista täytetty 9 (11) ja hoitajien lähes kaikki Avoterveydenhuollossa sairauspoissaolot ovat vähentyneet 10,9 päivästä 5,0 päivään. Suun terveydenhuollossa vähennys edellisen vuoden vastaavaan aikaan on ollut 1,4 päivää. Terveyskeskussairaalassa sairauspoissaolot ovat vähentyneet 9,1 päivästä 5,7 päivään. Mielenterveystyössä sairauspoissaolojen määrä on lisääntynyt 4,8 päivästä 5.9 päivään/työntekijä. Avoterveydenhuollossa tämä on toteutunut Suun terveydenhuollossa esimiesinfoihin ja POMOpajoihin osal-

9 93, SOTELA :00 KH: 340/2014 Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista POMOpajoihin TYHY, henkilöstöinfot, Kokemapäivät Kehityskeskustelut Sisäinen tiedotus Ulkoinen tiedotus TYHY- ja Kokemapäiviin sekä henkilöstöinfoihin osallistujien määrä Kehityskeskustelut käyty kaikkien työntekijöiden kanssa Vastuualueen, palvelualueen sekä toimipisteen asioista ja muutoksista tiedotetaan henkilöstölle mahdollisimman oikea-aikaisesti, tarvittaessa YT-menettely huomioiden listuttu hyvin (osallistumisprosentti n. 80) Terveyskeskussairaalassa toteutunut, samoin mielenterveystyössä. Suun terveydenhuollossa TYHY- ja Kokemapäiviin osallistuttu hyvin. Henkilöstöinfoihin osallistuminen ei työjärjestelyjen osalta juurikaan onnistu. Terveyskeskussairaalassa osallistuttu TYHY- ja Kokemapäiviin Mielenterveystyön palvelualueella on järjestetty Kokema psykiatrian poliklinikalla sekä Miekussa. Suun terveydenhuollossa kehityskeskusteluista käyty yli 60 % ja loput käydään syksyn aikana. Terveyskeskussairaalassa kehityskeskustelut käyty n. 50 % loput syksyllä Osa Miekun kehityskeskusteluista on pitämättä. Ennakkoarviointi Avoimet työpajat väestölle Vastuualueen tai palvelualueen uudistuksista ja muutoksista tiedotetaan väestölle kaupungin internetsivuilla Suurissa uudistamis-/ kehittämishankkeissa tehdään ennakkoarviointi (EVA) Suurten uudistus-/ kehittämishankkeiden yhteydessä järjestetään yksi avoin työpaja

10 93, SOTELA :00 KH: 340/2014 kuntalaisille 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijärit/mittarit Arviointikritee- Talous on tasapainossa Jonopäivien määrä keskussairaalassa Tavoitetaso 2014 Toteuma päivää 555 vuoden alusta alkanut uusi sakkopäivä maksu systeemi 0- päivästä alkaen. Peruuttamattomien käyntien määrä perusterveydenhuollossa Peruuttamattomien käyntien määrä vähenee Kuntoutuksen osalta perumattomien poisjääntien määrä on kasvanut 141 käyntiä (95 käyntiä v 2013) ja 119 potilasta (74 potilasta v 2013). Vastaanottotoiminnassa perumattomat poisjäännit ovat hieman vähentyneet 328 käyntiä (381 käyntiä v -13) ja 326 potilasta (376 pot v -13). Suun terveydenhuollossa peruuttamattomien käyntien määrä vähentynyt edellisen vuoden vastaavaan aikaan nähden 129 kpl. Peruuttamattomien käyntien osuus toteutuneista käynneistä oli v ,6 %, v ,1 %. (1 016 peruuttamatonta käyntiä v. 2014) Mielenterveystyön peruuttamattomien käyntien määrä ei ole vähentynyt n. 7% tasosta tekstiviestimuistutuksesta huolimatta. 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijärit/mittarit Arviointikritee- Tavoitetaso 2014 Toteuma Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Potilasturvallisuussuunnitelma on valmis ja jalkautettu yksiköihin Yksikkökohtaiset suunnitelmien valmistelu käynnistetty Turvallisuusriskit on päivitetty Toteutunut, yksikkökohtaisten suunnitelmien valmistelu on aloitettu, valmiina vuoden 2014 lopussa Toteutunut Työyksiköiden turvallisuusriskien päivittäminen Turvallisuuskoulutukset Terveydenhuollon henkilöstö osallistuu määrävälein koulutukseen Toteutunut

11 93, SOTELA :00 KH: 340/2014 Terveydenhuollon vastuualue Avoterveydenhuolto Avoterveydenhuollossa hoitotakuu on toteutunut kaikilla terveysasemilla. Puhelujärjestelmään on tehty muutos kesäkuun alussa. Päivystyspuhelut poimitaan ensin ja sen jälkeen vastataan muihin puheluihin tai potilas voi jättää takaisinsoittopyynnön, tämän seurauksena vastausprosentti on noussut noin %:iin. Avoterveydenhuollossa käyntimäärät (sisältää sekä lääkärit että hoitajat) ovat hieman laskeneet edellisvuoteen verrattuna (v ). Terveyskioskissa käyntimäärät ovat edelleen lisääntyneet (v ) ja asiakkaita (v ). Uusia kävijöitä kuten nuoret on myös tullut Terveyskioskiin. Hoivakotien lääkäripalvelut on ostettu kolmelta firmalta alkuvuoden ajan. Kokeilua on seurattu säännöllisesti yhteisissä palavereissa. Pientä yhteisten toimintamallien hiomista on ollut. Tavoite, että terveysasemien ja päivystyksen käynnit potilaiden yleistilan laskun vuoksi vähenevät, on toteutunut. Terveysasemien päiväaikainen päivystys keskitettiin keskussairaalan yhteyteen alkaen. Toiminta on käynnistynyt hyvin ja päivystykseen on ohjautunut pääasiassa päivystyspotilaita mennessä käyntejä oli yhteensä ja potilaita Sairauspoissaolot ovat vähentyneet avoterveydenhuollossa vuoden ,9 päivästä vuoden ,0 päivään. Vastaanottotoiminnassa poissaoloja oli ,7 päivää ( ,3 päivää). Kuntoutuksessa sairauspoissaoloja oli 6,8 päivää ( ,8 päivää). Potilasturvallisuusilmoituksia on tullut HaiPro-järjestelmään 13 kpl. Ne ovat pääasiassa läheltä piti tilanteita ja eniten koskien tiedonkulkua. Työturvallisuusilmoituksia on tullut 10 ja ne ovat potilaiden aiheuttamia fyysistä tai psyykkistä kuormitusta ja väkivaltaa. Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuollossa on tapahtunut hieman kasvua käyntien määrässä (+ 170 käyntiä.) Palveluja käyttäneitä on hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna (- 183 asiakasta). Ajoittain on ollut vaikeuksia täyttää hoitotakuun velvoitteet. Potilaspaine aiheuttaa sen, että yksittäisten hoitokäyntien välit venyvät hoidon järkevän toteuttamisen kannalta liian pitkiksi. Päivystyskäyntejä käynneistä on ollut hiukan alle viidesosa (19,4 %).Kesän alussa hammaslääkäritilanne tilapäisesti parani huomattavasti, kun kesätyöntekijät tulivat. Vuokratyövoiman tarve väheni vastaavasti. Suun terveydenhuollon ruuhkien vähentämiseksi otettiin keväällä käyttöön palveluseteli. Toiminta on lähtenyt käyntiin hieman hitaasti, koska järjestelmä työllistää vastaanottoa ja neuvontapalveluja. Myös palvelutuottajiksi ilmoittautuneilla on alkuvaiheessa ollut vaikeuksia laskuttamisessa. Myöskään potilastietojen siirtoa ei aluksi saatu suunnitellusti sujumaan. Tilanne on nyt saatu hoidetuksi. Perumattomien poisjääntien väheneminen tekstiviestimuistutuksen myötä on hieman tasaantunut. Tämän vuoden alkupuoliskolla perumattomien käyntien määrä laski noin 12 % edelliseen vuoteen verrattuna. Perumattomia poisjääntejä on silti edelleen yli 4 % toteutuneiden käyntien määrästä.

12 93, SOTELA :00 KH: 340/2014 Mielenterveystyö Mielenterveystyön 3 kuukauden hoitotakuu on toteutunut. Psykiatrian poliklinikan käynneissä ovat lisääntyneet erityisesti lähetteettömän akuuttityöryhmän yhteydenotot ja käynnit aikavälillä. Peruuttamattomia poisjääntejä on edelleen noin 7 % annetuista vastaanottoajoista. Yhteistyötä eri toimijoiden kanssa on suunnitelmallisesti lisätty potilaskohtaisissa prosesseissa. Terveysasemilla työskentelevien psykiatristen sairaanhoitajien työmalli on kokeiltu ja kuvattu tavoitteena toiminnan aloittaminen syyskuussa Psykiatrian poliklinikan sisäilmatutkimuksia on jatkettu henkilöstön ja potilaiden kokemien haittaoireiden vuoksi. Sisäilmaa koskevia Haiproja oli mennessä tullut 26. Sairauspoissaolojen määrä on kasvanut koko mielenterveystyön palvelualueella edellisen vuoden tilanteesta (4,8) 5,9 sairauspoissaolopäivään/työntekijä. Ostopalveluissa tehostettuun tai tuettuun asumiseen ohjattujen määrä ei ole kasvanut. Vastaavasti ryhmämuotoisten palvelujen sekä kotiin vietävän tuen käyttöä on lisätty. Korvaushoidon toimintaprosessit on kuvattu. Vakituisiin työsuhteisiin on saatu rekrytoitua henkilöstöä lukuun ottamatta erikoislääkäreitä. Terveyskeskussairaala Terveyskeskussairaalasta jatkohoitoon jonottavien potilaiden määrä on vähentynyt entisestään, samoin hoitoajat ovat lyhentyneet. Keskimääräinen hoitojakson pituus oli 20,4 vuorokautta (vrt. 26 vuorokautta vuonna 2013). Myös hoitojaksojen määrä on noussut. Karhulan sairaalassa oli 965 päättynyttä hoitojaksoa, kun se v vastaavana aikana oli 532 hoitojaksoa. Erikoissairaanhoidosta on voitu siis siirtää aiempaa nopeammin potilaita Karhulan sairaalaan. Myös perusterveydenhuollon päivystysvastaanotolta on pystytty ottamaan potilaita suoraan Karhulan sairaalaan, sen sijaan että he kiertäisivät esh:n kautta pth:n vuodeosastoille. Erilaiset infektiopotilaat aiheuttavat kuitenkin edelleen potilaiden sijoitteluun liittyviä ongelmia. Eristyspotilaat tarvitsevat yleensä yhden hengen huoneen ja niitä on käytettävissä vain rajoitetusti. Tästä syystä siirtoviivemaksuja ei ole edelleenkään saatu kokonaan poistettua, vaikka ne ovatkin huomattavasti pienentyneet, huomioiden vuoden alusta alkanut uusi sakkopäivä maksu 0-päivästä alkaen. Tavoitteena on saada ko. maksut kokonaan pois vuoden 2014 aikana. Hoito- ja kuntoutuskeskuksesta (Hoiku) on ostettu kevään aikana (ad. 9/2014) hoiva-asumiseen jonottaville 15 asiakkaalle tilapäispaikkoja. Näistä tulee luonnollisesti kustannuksia, mutta näiden kustannusten vaihtoehtoiskustannus tulisi esh:sta. Tällä tavalla on pyritty vähentämään esh:n kustannuksia, jotka ovat ne kaikkein kalleimmat potilaan hoitoketjussa. Yhteensä Hoikusta ostettiin hoitopäivää. Syyskuussa 2014 valmistuvien hoivapaikkojen myötä Karhulan sairaalan toivotaan keskittyvän ja profiloituvan pelkästään ns. akuutiksi perusterveydenhuollon sairaalaksi, jossa ei ole hoidossa ei sairaalahoitoa tarvitsevia potilaita. Potilasprofiilin muutos näkyy jo nyt lääke-, laboratorio-, röntgen-, ravitsemus- ja kuljetuskulujen lisääntymisenä Karhulan sairaalassa, mutta suuria poikkeamia budjettiin nähden ei ole tiedossa. Sairauspoissaolot ovat vähentyneet, vuonna 2013 oli 9,1 päivää ja 2014 oli 5,7 päivää.

13 93, SOTELA :00 KH: 340/2014 HaiPro-järjestelmään oli tehty 241 ilmoitusta, joista 194 oli potilasturvallisuus ilmoituksia ja 47 työturvallisuus ilmoituksia. Yli puolet potilasturvallisuus ilmoituksista oli tapaturmailmoituksia ja työturvaliisuus ilmoitukset koskivat väkivalta tilanteita ja työn kuormittavuutta Terveyskeskussairaalassa on paneuduttu turvallisuusasioiden kehittämiseen yhdessä työsuojeluvaltuuten kanssa. Vartiointipalveluita on lisätty kahdella käynnillä vierailutuntien aikana, useiden turvallisuusriskitapahtumien johdosta. Erikoissairaanhoidon jonopäivien määrä on ollut yhteensä 555 päivää. Vuoden 2013 vastaavana aikana jonopäivien määrä oli 506. Jonopäivien määrän kasvu johtuu siirtoviivemaksujen alkamisesta jo 0-päivästä. Vuoden 2014 aikana on tavoitteena saada jonopäivät pysyvästi nollaan. Erikoissairaanhoidon kustannusten ennustetaan kuitenkin pysyvän budjetissa ja Carean omien sopeuttamistoimien onnistuessa, myös alittavan sen. Terveyskeskussairaalassa on paneuduttu turvallisuusasioiden kehittämiseen yhdessä työsuojeluvaltuuten kanssa. Vartiointipalveluita on lisätty kahdella käynnillä vierailutuntien aikana, useiden turvallisuusriskitapahtumien johdosta. VANHUSTENHUOLLON VASTUUALUE 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijärit/mittarit Arviointikritee- Palvelut laadukkaita ja Vanhuspalvelujen piirissä olevien 75 vuotta käyttäjä6lähtöisiä täyttäneiden %-osuus vastaavan ikäisestä väestöstä Tavoitetaso 2014 Toteuma Kotihoito 25 % 26,1 % Hoiva-asuminen 9 % 10,5 % Keskussairaalasta kotihoitoon odottavien määrä ja hoitopäivien määrä 0 hoitopäivää toteutuu Karhulan sairaalasta kotihoitoon odottavien määrä ja hoitopäivien määrä Karhulan sairaalasta hoiva-asumiseen odottavien määrä Hoiva-asumisen asukkaista sairaalahoidossa % -osuus Vapautunut hoivaasumisen paikka täytetään viiveettä 0 päivää alle 15 alle 5 % Viive korkeintaan 2 pv toteutuu 13 0,3 1 % 2 3 pv Hoiva-asumisen ra- Eskolan hoivakoti valmistuu syksy 2014 Eskolan hoivakoti avautuu

14 93, SOTELA :00 KH: 340/2014 Ennaltaehkäisevä toiminta on aktiivista ja omavastuuta vahvistavaa kennemuutos Omatoimisten 75 vuotta täyttäneiden %- osuus Hyvinvointia edistävä ohjaus (kirje, puhelinsoitto, kotikäynti) 80- ja 85-vuotiaille, jotka eivät ole palvelujen piirissä. Karhuvuorikodin laajennus valmistuu % selviytyy ilman vanhustenhuollon palveluja Kohderyhmästä tavoitetaan 95 % Karhuvuorikodin laajennus valmistuu 5/ ,4 % Aloitettu Avoimet tiedotus- ja keskustelutilaisuudet ajankohtaisista aiheista Vanhustenhuollon yleisötilaisuuksia vähintään 2 vuodessa Kolmas Vanhuspalvelulain tiedotustilaisuus. Asuntojen korjausneuvon infotilaisuus Osallisuuden lisääminen -ikäihmisille suunnattujen tilaisuuksien suunnittelussa ja järjestämisessä mukana vanhusneuvosto, ikäihmisten järjestöjä, kolmannen sektorin toimijoita ja seurakunnat Yhteisesti järjestetyt tilaisuudet Yhteisesti järjestettyjä Liikunta- ja kulttuuritapahtumia. 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestystekijärit/mittarit Arviointikritee- Toimiva elinkeinopolitiikka tukee yrityksiä ja kaisten yksityisten Sosiaalihuoltolain mu- lisää työllisyyttä tukipalvelutuottajien määrä 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijärit/mittarit Arviointikritee- Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu kunnilla (Hamina, Kot- Etelä-Kymenlaakson ka, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti) on yhdenmukaisia vanhustenhuollon palvelurakenteita, toimintamalleja ja yhteistyöverkostoja. Tavoitetaso 2014 Toteuma uutta tuottajaa vanhustenhuollon ylläpitämään lakisääteiseen palvelutuottajarekisteriin 2 uutta tuottajaa Tavoitetaso 2014 Toteuma Vanhustenhuollossa on käytössä seutukunnallisesti hyväksyttyjä palvelujen rakenteita ja toimintamalleja. toteutuu Uudet, yhdessä kehitetyt vanhustenhuollon palvelurakenteet ja toimintamallit Toipilasyksikkö on mallinnettu ja käytössä syksyllä hoivaasumisessa Toipilas-/arviointi- ja kuntoutusyksikön toiminta alkaa syyskuun alussa Eskolassa

15 93, SOTELA :00 KH: 340/ Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijärit/mittarit Arviointikritee- Tavoitetaso 2014 Toteuma Henkilöstö osaava ja oikein mitoitettu, esimiestyö on laadukasta Henkilöstömäärä vastaa mitoituksia ja täyttää kelpoisuusvaatimukset. Mitoitukset toteutuvat toteutuu Vapautuvat kotiavustajan toimet muutetaan ensisijaisesti lähihoitajan toimiksi Toteutuneet nimikemuutokset Yksi nimikemuutos fysioterapeutiksi Sairauspoissaolojen määrä Sairauspoissaolojen määrä vähenee 1,0 päivän/työntekijä vähentynyt 0,5 päivää/työntekijä Esimiestyötä kehitetään kaupungin linjausten ja vanhustenhuollon johtamisjärjestelmän mukaisesti Toteutuminen toteutuu Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista Kotihoidon henkilöstön osaaminen Suunnitellut ja säännölliset henkilöstötilaisuudet Kotihoidon henkilöstön osaamistaso nousee vrt tilanteeseen Kaikille vanhustenhuollon työntekijöille tarkoitetut henkilöstötilaisuudet toteutuvat 1 2 kertaa vuodessa Syksyn 2013 osaamiskartoitusten pohjalta käynnistetty kehittämistyö ja koulutukset Henkilöstötilaisuus on suunniteltu pidettäväksi marraskuussa 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijärit/mittarit Arviointikritee- Tavoitetaso 2014 Toteuma Talous on tasapainossa Toimintakate % Toimintakate ei ylity 56,9 % 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijärit/mittarit Arviointikritee- Tavoitetaso 2014 Toteuma Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Toimintaa tuetaan ekotukihenkilöillä toteutunut Henkilöstön turvallisuuskoulutukset Vanhustenhuollon vastuualue Hoiva-asumisessa ja kotihoidossa on nimetty vähintään 4 ekotukitukihenkilöä Vanhustenhuollon henkilöstö osallistuu turvallisuuskoulutuksiin määrävälein toteutuu 75 vuotta täyttäneistä selviytyy 63,4 % (tavoite 66 %) ilman julkisia vanhustenhuollon palveluja. Hoivapalveluja saa 10,5 % ja kotihoidon eri palveluja 26,1 %. Hoiva-asumisen peittävyys on selkeästi valtakunnallista tavoiteta-

16 93, SOTELA :00 KH: 340/2014 soa (9 %) korkeampi. Osaltaan tämä selittyy yli 85-vuotiaiden suurella osuudella ja korkealla sairastavuudella sekä yksin asuvien määrällä. Palvelutarpeen arviointi 75 vuotta täyttäneille ja eläkkeensaajan korkeinta hoitotukea saaville toteutuu määräajan eli 7 arkipäivän kuluessa. Kartoituskäyntejä on tehty eri-ikäisille yhteensä 715 (864/2013). Omaishoidon tuen asiakkaita oli yhteensä 461 (451/2013). Omaishoitoa 75 vuotta täyttäneistä saa 5,3 % (tavoite 5 %). Uusia sopimuksia on tehty 54:lle ja vastaavasti palvelun piiristä on poistunut 47 asiakasta. Kielteisiä päätöksiä on tehty 7. Omaishoidon asiakkaista on noin 32 % säännöllisen lomajärjestelyjen piirissä. Hoiva-asumisessa oli 691 asukaspaikkaa, joista 311 omaa, 277 ostopalvelua ja palveluseteliasiakkaita oli yhteensä 103. Karhulan sairaalassa oli pitkäaikaispäätöksellä 5 potilasta. Kotikuntalain perusteella kotkalaisia on muualla hoiva-asumisessa 7 ja vastaavasti muiden kuntien asukkaita Kotkassa 6. Pihlakodin kolme yksikköä (kerrokset 2-4) toimivat hoiva-asumisen pienryhmäkoteina Eskolan intervalliyksikkö (Virkkula) toimii väliaikaisesti elokuun loppuun asti Pihla 1:n tiloissa. Pihkapolun 40 asukkaan korvaavien tilojen rakentaminen Karhuvuorikodin yhteyteen on aloitettu ja arvioitu valmistumisaika on toukokuu Eskolan vanhan rakennuksen saneeraus valmistuu syyskuun alkuun, siihen asti kaupungilla on omaa hoivaasumista Eskolan alueen toisessa hoivakodissa. Kotona asumista ja sairaalasta kotitutumista tukevaa lyhtyaikaishoito siirtyy kaupungin omaksi toiminnaksi Eskolan saneerauksen valmistuttua. Lyhtyaikapaikkoja on tällöin yhteensä 60. Johtamista ja lähiesimiehisyyttä on kehitetty mm. esimiesinfojen, kokematyöskentelyn, säännöllisten palaverikäytäntöjen, koulutusten, työnohjauksen jne. avulla. Osastonhoitajat ovat panostaneet henkilöstöjohtamiseen, talouden seurantaan sekä toiminnan kehittämiseen. Kotihoidon toiminnan kehittämisessä on otettu Karhulan kotihoidossa käyttöön resurssitiimi, joka täydentää alueellisen kotihoidon tiimejä. Resurssitiimiä käytetään paikkaamaan erilaisia henkilöstövajeita ja tasaamaan ruuhkahuippuja. kehittämistyön edetessä tiimirajat ovat hälventyneet ja ulkopuolisten sijaisten tarve on vähentynyt. Sama resurssitiimimalli käynnistyy syksyllä Länsi-Kotkassa ja Kotkansaarella. Uudella toimintamallilla seurataan toteutunutta asiakasaikaa ja verrataan sitä palvelusuunnitelman perusteella myönnettyyn kotihoidon palveluaikaan. Mallin avulla pyritään lisäämään välitön työaika 50 %:iin ja valmistautumaan sähköisen toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoon vuonna SOSIAALIHUOLLON VASTUUALUE 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijärit/mittarit Arviointikritee- Palvelut laadukkaita ja Sosiaalitakuiden mukaiset käsittelyajat käyttäjälähtöisiä toteutuvat Tavoitetaso 2014 Toteuma % Sosiaalihuollossa palvelutakuu ei täysin toteutunut. Asiakastyytyväisyys ja toiminnan arviointi Asiakaspalautteet käsitellään yksiköissä yhdessä. Muistutusten määrä ei kasva. Hyvinvointipuiston tilasuunnittelu on aloitettu.

17 93, SOTELA :00 KH: 340/2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutos etenee Yksilöpäätösten muutosvaatimusten määrä vähenee. Ylisektoraalinen yhteistyö lisääntyy ja Hyvinvointipuiston suunnitteluun osallistutaan aktiivisesti. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen selvitys ja suunnitelman laadinta on käynnistetty Suunnittelu alkaa syksyllä Perhehoidossa olevien osuus oli alkuvuonna 61 %. Ennaltaehkäisevä toiminta on aktiivista ja omavastuuta vahvistavaa Sähköisten palvelujen käyttö ja määrä Lastensuojelussa sijaishuollossa olevista asiakkaista 75 % on perhehoidossa Toimeentulotuen ja vammaispalvelujen sähköisten hakemusten sekä muun sähköisen asioinnin käyttäjämäärä lisääntyy. Tavoite 600 käyttäjää vuoden aikana. Sosiaalihuollon sähk. palveluja käytti noin 900 asiakasta Palveluiden painopiste ennalta ehkäisyyn Lasten ja nuorten palveluissa lisätään avohuollon toimia sekä yhteistyötä Vatupassin ja opetustoimen kanssa. Nuorten tukiasumista lisätään tarvetta vastaavaksi, myös yhtenä avohuollon tukitoimena. Asumisvalmennus on aloitettu Koivulassa ja lisäksi nuorten asumista tuetaan ryhmätoiminnoilla. Nuorisoryhmän sosiaaliohjaaja siirtyi Vatupassiin nuorten matalan kynnyksen palveluihin. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia on alle 1,5 % ikäryhmästä tilanne 1,6 % Lastensuojelun avohuollon asiakasmäärä on enintään 8 % ikäryhmästä. Asiakasmäärä oli 8,5 % ikäluokasta. Uusien lastensuojeluasiakkaiden määrä vähenee noin 5 %:lla. Uusien asiakkaiden määrä vähentynyt 13,1 % (163 ja ed. vuonna 188) 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri

18 93, SOTELA :00 KH: 340/2014 Kriittiset menestystekijät Toimiva elinkeinopolitiikka tukee yrityksiä ja lisää työllisyyttä Arviointikriteerit/mittarit Pitkäaikaistyöttömien määrä vähenee: Kelan listalla oli elokuussa henkilöä. Aikasarjaseurannan mukaan vuoden 2012 lopussa 882 henkilöä. Tavoitetaso 2014 Toteuma Vuoden lopussa Kelan listalla on 850 henkilöä. Pitkäaikaistyöttömiä aikasarjaseurannan mukaan on enintään 720 henkilöä listalla henkilöä 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijärit/mittarit Arviointikritee- Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu luissa ja lasten sijais- Maahanmuuttajapalve huollossa sekä työvoiman palvelukeskuksen toiminnassa ovat mukana kaikki seudun kunnat Tavoitetaso 2014 Toteuma Sopimukset seutuyhteistyöstä jatkuvat. Sopimustilanne ennallaan. 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijärit/mittarit Arviointikritee- Tavoitetaso 2014 Toteuma 30.6 Henkilöstö osaava ja oikein mitoitettu, esimiestyö on laadukasta Epäpätevien pitkäaikaisten sijaisten osuus enintään 3 % Henkilöstömäärä vastaa mitoituksia ja täyttää lakisääteiset kelpoisuusehdot. Sairauspoissaolot Poissaolopäivien määrä vähenee ed. vuodesta. Lähes kaikki sijaiset täyttävät kelpoisuusehdot. Sairauspoissaolot vähenivät 0,5 päivällä/henkilö (30.4.) Esimiestyötä kehitetään jatkuvasti Kehityskeskustelut Esimiehet osallistuvat työnantajan järjestämään koulutukseen ja esimiestilaisuuksiin. Kehityskeskustelut käydään vähintään kerran vuodessa. Tilaisuuksiin osallistutaan mahdollisuuksien mukaan. Kehityskeskusteluohjelma toteutuu. 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijärit/mittarit Arviointikritee- Talous on tasapainossden toteutuminen Vastuualueen talou- suunnitelman mukaisesti. Tavoitetaso 2014 Toteuma 30.6 Toimintakate ei ylity. 66,7 % 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijärit/mittarit Arviointikritee- Tavoitetaso 2014 Toteuma 30.6 Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Toimintaa tuetaan ekotukihenkilöillä. Vammaisten asumisyksiköille ja lastensuojelun yksiköille on nimetty vähintään Ekotukihenkilöitä on koulutettu kaksi.

19 93, SOTELA :00 KH: 340/2014 kaksi ekotukihenkilöä. Sosiaalihuollon hallinto ja työllisyyspalvelut Sosiaalihuollon hallinto sisältää vastuualueen yhteiset käyttömenot sekä vastuualueen ICT-kustannukset. Työllisyyspalveluihin kuuluu työvoiman palvelukeskus Väylän toiminta sekä kaikki työllisyystoimenpiteet ja Kelalle maksettava osuus pitkäaikaistyöttömien kustannuksista. Väylän toimintaa kehitetään vuoden aikana uuden ohjausmallin mukaisesti sekä panostaen kykyyn vastata seudullisiin palvelutarpeisiin. Kotkan työttömyysprosentti on edelleen lähes 18 % ja pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa. Kelan työmarkkinatuen maksut olivat euroa ed. vuotta suuremmat, mutta kasvu on hidastunut keväällä. Kuntouttavassa työtoiminnassa on toteutunut tammi-kesäkuussa 2014 yhteensä työtoimintapäivää. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna on 6,5 %. Palkkatuella on tammi-toukokuussa työllistetty 42 henkilöä sisältäen 5 oppisopimusta ja 7 velvoitetyöllistettyä. Valtakunnallinen työllisyyden kuntakokeilu ( ) tuo Kotkalle yhdessä Haminan kanssa lisärahoitusta uusien työllistämismallien luomiseen. Työllisyyspalvelupäällikkö siirtyi 1.7. muihin tehtäviin ja virka lakkautetaan Sosiaalityön palvelualue Ns. sosiaalitakuun toteutuminen lastensuojelussa ja toimeentulotuen käsittelyssä varmistetaan mm. toimintaprosesseja kehittämällä ja sähköistä asiointia lisäämällä. Alkuvuoden aika erityisesti toimeentulotuen käsittelyajat pitenivät yli määräaikojen, mutta tilanne on kesäkuun loppuun mennessä saatu jälleen lakisääteisten määräaikojen puitteisiin. Efficaasiakastietojärjestelmän käyttöä on laajennettu sijaishuoltoon ja nuorisoryhmään sekä sosiaali- ja kriisipäivystykseen, mikä on tehostanut työtä. Lastensuojelu ja sijaishuolto Lastensuojelun ja sijaishuollon selvityksestä on saatu alkuselvityksen raportti. Työskentely jatkuu syksyllä sen pohjalta. Perhehoitopainotteisuus lisääntyi. Lyhytaikaisen perhehoidon ja nuorten perhehoidon kehittämisestä on tehty suunnitelmat. Lyhytaikaisessa perhehoidossa on ollut 6 lasta. Hoitovuorokausista perhehoidon osuus on 61 %. Edellisenä vuonna perhehoidon osuus oli 58 %. Perhehoitoon sijoitettiin yhteensä 21 lasta, joka on 9 lasta enemmän kuin vuosi sitten. Laitospalvelujen ostoa ei hoitovuorokausina ole pystytty vähentämään. Määrän kasvu on kuitenkin hidastunut alkuvuoteen verrattuna. Kasvu on nyt 74 vrk, kun se vielä huhtikuun lopussa oli 234 vrk. Määrällisesti ostopalveluihin sijoitettujen lasten määrä väheni selvästi (6 lasta ja ed. vuonna 18). Erityisperhetyön asiakkaana oli 122 perhettä, joissa 224 alaikäistä lasta. Erityisperhetyön piiriin purettu kolmen nuoren sijoitus ulkopuolisista laitoksista. Intensiiviperhetyön asiakkaina oli 15 nuorta perheineen. Näistä kaksi sijoitettiin omiin laitoksiin selvittelyjaksolle. Nuorten jälkihuoltotyön toimintamalli on vakiintunut. Nuorten tukiasumista lisätään tarpeen mukaan, jotta sijoitukset lyhenisivät. Asumisvalmennus on aloitettu Koivulan nuortenyhteisössä ja lisäksi tu-

20 93, SOTELA :00 KH: 340/2014 kiasumista tuetaan erilaisilla ryhmätoiminnoilla. Kotiin tehtävää perhetyötä ja muuta yhteistyötä kehitetään Vatupassin kanssa. Nuorten matalan kynnyksen palvelut toimivat jatkossa Vatupassissa, jonne siirtyi yksi työntekijä Nuorisoryhmästä. Taimelan ja Kotomäen vastaanottoyksiköt toimivat kesällä neljän viikon ajan yhtenä yksikkönä, jolla voitiin vähentää sijaistarvetta. Vammaistyön palvelualue Laitospaikkojen vähennys merkitsee Carealta ostettavien laitospalvelujen ja niiden kustannusten vähenemistä. Laitoshoidon käyttöpäivät ovat vähentyneet viime vuodesta 40 %. Kehitysvammahuollossa ostetaan tarvittaessa asumispalveluja asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden mukaisesti yksityisiltä palveluntuottajilta. Asiakasmäärät asumispalveluissa ovat kasvaneet laitoshoidon vähentyessä. Lievää kasvua on ollut myös muuten, asiakkaita yhteensä on 186. Lyhytaikaisen hoidon ja tutkimusjaksojen määrä Carean palveluissa vaihtelee kuukausittain asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden mukaan. Lyhytaikaiseen hoitoon on käytetty lisääntyvissä määrin perhehoitoa niiden lasten kohdalla, joilla se on mahdollista. Päivätoimintaan ja työtoimintaan osallistuvien asiakkaiden määrä on pysynyt ennallaan. Avotyön osuus on lievässä kasvussa ja kehitysvammaisten pääsyä palkkatyöhön on pyritty edistämään. Omaishoidossa asiakasmäärät ovat edelleen lisääntyneet. Lyhytaikainen perhehoito on laajentunut, lisää perhehoitajia ja lapsia on tullut palvelun piiriin. Subjektiivinen oikeus henkilökohtaiseen apuun on lisännyt palvelun käyttöä. Asiakasmäärä on kasvanut viime vuoden vastaavasta ajankohdasta 36 %, asiakkaita on nyt yhteensä 152. Erityisesti ovat nousseet ostopalvelun määrät ja kustannukset. Ostopalvelujen kilpailutusta valmistellaan. Henkilökohtaisen avun palvelusetelin piirissä on 2 palveluntuottajaa. Vammaispalvelujen kustannusselvitys on käynnistynyt kesäkuussa. Kuljetuspalveluissa asiakasmäärä on jatkanut tasaista lievää kasvua. Kustannukset eivät kuitenkaan ole viime vuoden vastaavasta ajankohdasta kohonneet. Taksin tilauskustannukset kaupungille ovat kesäkuuhun mennessä olleet n Asiakasmaksutulot ovat vähentyneet lainsäädännön ja sen tulkintojen mukaisen ohjeistuksen myötä n. 40 %. Viime vuoden liikaa perittyjä asiakasmaksuja palautettiin asiakkaille n Maahanmuuttajatyön palvelualue Seudullinen alkuvaiheen ohjaus ja neuvontapalvelu Virkaneuvo jatkaa toimintaansa vakinaisella henkilökunnalla. Seudullisen Kotouttamisohjelman mukaisesti on perustettu seudullinen Maahanmuuttotoimikunta ja Maahanmuuttajafoorumi. Molemmat ovat kokoontuneet ensimmäisen kerran kevään aikana. Panostusta kotoutumiskoulutuksiin on jatkettu edellisen vuoden tavoin. Näin on arvioitu yhdessä työhallinnon ja muiden toimijoiden (3 sektori) jär-

21 93, SOTELA :00 KH: 340/2014 jestämien kotoutumistoimenpiteiden kanssa päästävän lain edellyttämiin suositusaikoihin ja vältytään pitkiltä odotusajoilta kielikoulutukseen. Kymenlaakson Opiston kautta on toteutettu alkuvuoden aikana 4 erilaista koulutusryhmää, tämä on osaltaan auttanut siihen, että odotusajat kielikoulutukseen tai kurssien välillä on pysynyt kohtuullisena. Lisäksi on ollut palkattuna opettaja joka on kevään aikana vetänyt yhden omaehtoisen alkeiskurssin ja kotiäitien kielikurssin avoimen päivähoidon tiloissa. Alkeiskurssille on ohjattu lähinnä vasta maahan tulleita henkilöitä, ja täten kielen opiskelu on päässyt vauhtiin mahdollisimman pian maahan tulon jälkeen. Kolmannen sektorin toimijat ja seurakunnat ovat myös aktiivisesti järjestäneet erilaisia aktiviteetteja maahanmuuttajille. Kiintiöpakolaisten vastaanottoa on jatkettu 15 henkilöä/vuosi mennessä oli saapunut 8 henkilöä. Tulkkikeskuksessa panostetaan palvelujen ja laadun kehittämiseen sekä toiminnan laajentamiseen tiiviimmin koko Kaakkois-Suomen alueelle. Yhteistyösopimus Kouvolan kanssa on voimassa ja vastaavaa yhteistyötä tarjotaan Etelä-Kymenlaakson kunnille ja Carealle. Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus Vastaanottokeskuksen Sammonkadun asiakkaat ovat hajasijoitusmallin mukaisesti siirtyneet uusiin tiloihin. Tilat sijaitsevat osoitteissa Keskuskatu 43, Jokipolku 1 ja Paatelantie 6. Lisäksi vuokralla on 5 yksittäistä asuntoa sekä toimistotiloja osoitteissa Eteläinen Karjalantie 5 ja Karhulantie 46. Vastanottokeskuksen toiminnan muuttaminen hajasijoitusmalliin on sujunut hyvin eikä häiriöitä ole aiheutunut. Vastaanottokeskus jatkaa toimintaansa 100 paikkaisena. Koivulan ryhmäkodin toiminta jatkuu ennallaan. Esittelijä: Ehdotus: Vs. palvelujohtaja Liisa Rosqvist Sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee tiedoksi sosiaali- ja terveystoimen toiminnan ja talouden toteutuman Ei oikaisuvaatimusohjetta

22 94, SOTELA :00 KH: 464/2012 Esisopimus rakennushankkeen suunnittelukustannusten jaosta Kh / 5 Valmistelijat: Palvelujohtaja Jorma Haapanen, puh Hallinto- ja kehittämispäällikkö Sanna Koskimies, puh Valtuusto on kokouksessaan / 94 tehnyt päätöksen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä hyvinvointineuvoloiden tulevaisuuden rakenteesta. Päätöksen mukaan kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palvelut keskitetään pääosin yhteen paikkaan keskussairaalan yhteyteen. Keskittäminen tapahtuu vaiheittain, alkaen terveyskeskusten päivystystoiminnan keskittämisestä. Carea on edennyt nykyisten tilojen peruskorjauksessa ja uusien tilojen suunnittelussa siihen vaiheeseen, että hankkeen arkkitehtisuunnittelu kilpailutetaan alkuvuodesta Carea on perustanut hankeyhtiön, joka vastaa koko hankkeen suunnittelusta ja rakentamisesta. Hankeyhtiö vastaa myös suunnittelun kustannuksista. Kaupungin terveysjohtaja on osallistunut vuoden 2013 aikana Carean suunnittelukokouksiin kaupungin edustajana. Kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluiden käyttöön tarvitaan noin m 2. Tällä hetkellä keskitettäväksi suunniteltujen toimintojen käytössä kaupungilla on m 2, joten keskittäessä toimintoihin tarvittava neliömäärä vähenee oleellisesti. Kaupungin toiminnot ovat kiinteä osa kokonaisuutta, joten suunnittelu ja rakentaminen tehdään yhtenä kokonaisuutena. Kaupungille ei aiheudu suunnittelu- ja rakentamisaikana kustannuksia, vaan kaikki kustannukset sisältyvät aiheuttamisperiaatteen mukaisesti kaupungin toimintojen käyttöön tulevien tilojen vuokriin. Esittelijä: Ehdotus: Päätös: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää merkitä asian tiedoksi ja päättää oikeuttaa kaupungin puolesta jatkamaan hankkeen suunnittelua ja valmistelua osana valtuuston päätöksen / 94 täytäntöönpanoa. Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti. Kh / 168 Valmistelijat: Palvelujohtaja Jorma Haapanen, puh Kansliapäällikkö Jarmo Koivisto, puh /. Suunnittelukustannusten kustannusjaosta on valmisteltu esisopimus kaupunginhallituksen päättämien periaatteiden mukaisesti. Luonnos sopimukseksi on liitteenä. Käytön aikaisesta kustannusten kohdentamisesta laaditaan kuntayhtymän ja kaupungin kanssa erillinen sopimus, joka turvaa läpinäkyvän ja oikeudenmukaisen kustannusten jaon keskussairaalan ja kaupungin toimintojen kesken. Vastaavasti valmistelussa on myös sopimus kaupungin osuudesta tarvittavan pitkäaikaisen lainan takaus- tai vastaaviin järjestelyihin. Carean hallitus käsittelee asiaa kokouksessaan

23 94, SOTELA :00 KH: 464/2012 Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää hyväksyä omalta osaltaan liitteenä olevan sopimuksen ja oikeuttaa kaupunginlakimiehen tekemään siihen tarvittaessa teknisiä tarkistuksia. Asian käsittely: Kaupunginjohtaja esittelijänä ilmoitti poistavansa liitteenä olevan esisopimusluonnoksen ensimmäisen sivun kahdelta viimeiseltä riviltä sanat paitsi, jos päätöksen tekemättä jättäminen johtuu Kaupungista riippumattomista syistä. II varapuheenjohtaja Semi Lommi teki seuraavan muutosehdotuksen: Kaupunginhallitus ei hyväksy liitteenä olevaa sopimusta. Jäsen Pirjo Tujula kannatti muutosehdotusta. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja teki seuraavan äänestysehdotuksen: Kaupunginjohtajan ehdotus: JAA; II varapuheenjohtaja Lommin ehdotus: EI. Kenelläkään ei ollut huomauttamista äänestysehdotukseen. Toimitettiin nimenhuutoäänestys: JAA Elomaa Järnstedt Aalto-Partanen Hirvonen Kirjavainen Luumi Merivirta Olsson Pitko Taavitsainen Tiusanen Kari EI Lommi Tujula Äänestyksen tulos: Kaupunginjohtajan ehdotus 11 ääntä ja II varapuheenjohtaja Lommin ehdotus 2 ääntä. Päätös: Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti äänestyksen jälkeen äänin 11-2 mukaan lukien se, että liitteenä olevan esisopimusluonnoksen ensimmäisen sivun kahdelta viimeiseltä riviltä poistettiin sanat paitsi, jos päätöksen tekemättä jättäminen johtuu Kaupungista riippumattomista syistä. Sotela Valmistelija: Palvelujohtaja Jorma Haapanen, puh /. Suunnittelukustannusten kustannusjaosta on valmisteltu esisopimus kaupunginhallituksen päättämien periaatteiden mukaisesti. Luonnos sopimukseksi on esityslistan liitteenä.

24 94, SOTELA :00 KH: 464/2012 Esittelijä: Ehdotus: Vs. palvelujohtaja Liisa Rosqvist Merkitään tiedoksi. Ei oikaisuvaatimusohjetta

25 94, SOTELA :00 / Pykälän liite: Carea kustannustenjakosopimus kh ESISOPIMUS Sopimuksen osapuolet Carea-Sairaalat Oy Y-tunnus: Osoite: Kotkantie Kotka jäljempänä Yhtiö Kotkan kaupunki Y-tunnus: Osoite: PL Kotka jäljempänä Kaupunki Sopimuksen ehdot Carea-Sairaalat Oy ja Kotkan kaupunki sopivat Kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimitilojen suunnittelun ja rakentamisen kustannusten jaosta seuraavaa: Yhtiö suunnittelee ja rakennuttaa Kymenlaakson keskussairaalan peruskorjauksen ja uudisrakennuksen, mihin liittyy Kaupungin n m2:n tilavaraus. Kaupungin osuus arvioiduista n. 10 miljoonan euron suunnittelukustannuksista ( 7000 brm2, kokonaisneliöiden ollessa brm2 ) on neliöiden perusteella 15,6 % eli n euroa. Koko hankkeen tavoitekustannusarvio on euroa, mikä sisältää suunnittelukustannukset. Kotkan osuus on tilojen perusteella euroa. Luvut tarkentuvat, kun varsinainen arkkitehtisuunnittelu käynnistyy. Kaupunki sitoutuu vuokraamaan varaamansa tilat Yhtiöltä omakustannusvuokralla, joka sisältää pääomavastikkeen ja käyttövastikkeen. Yhtiö rahoittaa vuokratuotoilla Kaupungin käyttöön tulevien tilojen rakennuttamis- ja rahoituskulut. Hankesuunnitelman valmistuttua Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä tekee lopullisen investointipäätöksen, jonka edellytyksenä on, että Kaupunki on hyväksynyt omien tilojensa suunnitelmat ja kustannusarvion. Investointipäätös tehdään vuoden 2015 loppuun mennessä. Jos Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä ei tee investointipäätöstä edellä olevan ajan kuluessa, Kaupunki sitoutuu maksamaan Yhtiölle siihen asti kertyneet suunnittelukulut varaamiensa tilojen osalta.

26 94, SOTELA :00 / Pykälän liite: Carea kustannustenjakosopimus kh Kaupungin nimeämillä edustajilla on oikeus osallistua täysivaltaisesti hankkeen suunnitteluryhmiin, minkä lisäksi Kaupungilla on oikeus saada käyttöönsä kaikki hanketta koskevat tiedot ja laskelmat päätöksentekoaan ja hankkeen seurantaa varten. Yhtiö tiedottaa säännöllisesti kaupungille hankkeeseen liittyvistä asioista. Erimielisyydet Sopimuksen voimaantulo Sopimuksen päättyminen Tätä sopimusta koskevat erimielisyydet pyritään ratkaisemaan neuvotteluteitse. Mikäli asiassa ei päästä yhteisymmärrykseen, ratkaistaan riita Kymenlaakson käräjäoikeudessa. Kustannustenjakosopimus tulee voimaan, kun molemmat osapuolet ovat sen allekirjoittaneet. Tämän sopimuksen voimassaolo päättyy xx.xx.2015 tai kun tilojen vuokrauksesta on sitä ennen allekirjoitettu esisopimus tai vuokrasopimus. Tätä sopimusta on laadittu kaksi yhtäpitävää kappaletta, yksi kummallekin sopimuksen osapuolelle. Kotkassa xx.xx.xxxx Carea-Sairaalat Oy Kotkan kaupunki

27 95, SOTELA :00 SOTE: 1217/2014 Kotkan soveltamisohjeita toimeentulotuesta alkaen Sotela Valmistelijat: Sosiaalityön johtaja Anna Liakka, puh Sosiaalijohtaja Heli Sahala, puh /. Kotkan soveltamisohjeita toimeentulotuesta alkaen Perustuslain 19.1 :n mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Toimeentulotuki on tämän oikeuden toteuttamista turvaava keskeinen rahaetuus. Sosiaalihuoltolain mukaan kunnan tulee myöntää toimeentulotukea kunnassa oleskelevalle henkilölle. Laki toimeentulotuesta (1412/1997) ja asetus toimeentulotuesta (66/1988, 112/2001) määrittelee tarkemmin toimeentulotuen myöntämisen samoin Sosiaali- ja terveysministeriön opas toimeentulotukilain soveltajille (2013:4). Sosiaali- ja terveysministeriön opas korostaa ehkäisevän toimeentulotuen merkitystä osana laajempaa kuntien ehkäisevien toimien kokonaisuutta, erityisesti osana ehkäisevää lastensuojelua. Ministeriö korostaa lasten ja nuorten tukemisessa harrastusmenojen tukemista täydentävällä ja ehkäisevällä toimeentulotuella sekä vuotiaiden nuorten osalta perusosan alentamisen yhteydessä tehtävän asiakassuunnitelman tärkeyttä nuorten syrjäytymisen ehkäisylle ja osallisuuden edistämiselle. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta (189/2001) ja siihen tehdyt muutokset sisältävät myös toimeentulotukea koskevia säädöksiä. Kunnilla on lisäksi mahdollisuus antaa omia soveltamisohjeita toimeentulotuesta. Näillä ohjeilla ei saa rajoittaa viranhaltijoiden harkintaa päätettäessä perheen tai yksilöiden oikeudesta toimeentulotukeen eivätkä ohjeet saa muutoinkaan olla ristiriidassa lainsäädännön kanssa. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) sisältää säännökset asiakkaan osallistumisesta itseään koskevien päätösten tekoon, asiakkaan kohtelusta ja asiakkaan oikeusturvasta. Laki täsmentää perusoikeuksien sisältöä ja sisältää säännökset vaitiolovelvollisuudesta ja sosiaalihuollon viranomaisen oikeudesta saada ja antaa tietoja. Lain tarkoituksena on edistää asiakaslähtöisyyttä, oikeutta hyvään sosiaalihuoltoon sekä suunnitelmallisuutta. Toimeentulotukea myönnettäessä on otettava huomioon asiakaslain säännökset. Kotkan sosiaali- ja terveyslautakunta on edellisen kerran vahvistanut muutokset toimeentulotuen soveltamisohjeisiin alkaen. Tähän ohjeeseen nähden on nyt tehty seuraavia muutoksia: päivitetty sekä toimeentulotuen perusavustus että muita etuuksia ja vastaavia koskevat muutokset vuoden 2014 tiedoilla päivitetty toimeentulotuessa menona hyväksyttävät kohtuulliset asumismenot vastaamaan Kotkan asumiskustannusten kohtuullista tasoa täsmennetty ohjeet passinhakumatkojen korvaamisesta toimeentulotukena sekä henkilöllisyyden todistamisesta aiheutuvien kulujen huomioimisesta Esittelijä: Ehdotus: Sosiaalijohtaja Heli Sahala Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää hyväksyä Kotkan soveltamisohjeet toimeentulotuesta liitteen mukaisena ja noudatettavaksi toimeentulotukea myönnettäessä alkaen.

28 95, SOTELA :00 SOTE: 1217/2014 Ote: Erillisen jakelun mukaan Oikaisuvaatimusohje

29 95, SOTELA :00 / Pykälän liite: Toimeentulotukiohjeet_2014 Kotkan soveltamisohjeita toimeentulotuesta alkaen

30 95, SOTELA :00 / Pykälän liite: Toimeentulotukiohjeet_ Sisällysluettelo 1. Soveltamisohjeen käyttäjälle 3 2. Toimeentulotuen rakenne ja tarkoitus 3 3. Toimeentulotuen suuruus Toimeentulotuen perusosien määrät lukien 5 4. Asumismenot 7 5. Terveydenhuoltomenot 9 6. Lasten päivähoitomenot Opiskelijat Ulkomaalainen ja maahanmuuttaja toimeentulotuen hakijana Erityisistä tarpeista johtuvat menot Erityisravinto Kodin irtaimistohankinnat Lastentarvikkeet Lapsen tapaamisoikeuden toteuttaminen ja luonapito Opinnoista aiheutuvat menot Romanivaatetus Hautausmenot Työmatkakulut Muuttokulut Ulkomaalaisten passit ja oleskeluluvat Menot, jotka eivät oikeuta toimeentulotukeen Oman auton käyttö Jälkiverot Sakot Velat ja osamaksut Pankki- ja luottokorttivelat Velkasaneeraus Asianajajan palkkiot Kansalaisuushakemusten ym. asiakirjojen kustannukset Ulosotto Muuta huomioonotettavaa Veronpalautukset Asevelvolliset ja siviilipalvelusta suorittavat Vangin käyttövarat ja oikeus toimeentulotukeen Puhelinmaksut A-klinikkahoito Vuokrarästit Yrittäjät Aktivointitoimenpiteisiin osallistuvat Henkilötodistukset Vähäiset tulot ja avustukset Ehkäisevä toimeentulotuki Toimeentulotuen takaisinperintä Päätös Säädökset 17 Jakelu 18

31 95, SOTELA :00 / Pykälän liite: Toimeentulotukiohjeet_ KOTKAN KAUPUNKI Hyvinvointipalvelut Sosiaalihuollon vastuualue Sosiaalityön palvelualue Sosiaalitoimistot 1. Soveltamisohjeen käyttäjälle Toimeentulotukea myönnettäessä noudatetaan toimeentulotukilakia (1412/97), asetusta (66/98) sekä sosiaali- ja terveysministeriön toimeentulotukioppaan (2013/4) ohjeita ja niihin myöhemmin tehtyjä muutoksia. Sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymät menettelytapaohjeet on tarkoitettu täydentämään ja tarkentamaan toimeentulotukilain ja asetuksen säädöksiä ja toimeentulotukioppaan ohjeita sekä takaamaan kuntalaisille yhtenäisen käytännön toimeentulotukilakia sovellettaessa. Sosiaali- ja terveyslautakunnan antamia ohjeita ei kuitenkaan voi käyttää yksinomaisina päätöksen perusteluina, vaan päätökset tulee aina perustella toimeentulotukilain ja asetuksen asianmukaisilla kohdilla. Ohjeet eivät rajoita viranhaltijoiden yksilökohtaista harkintaa, koska toimeentulotukea myönnettäessä on aina erityistapauksia, joihin ei voida antaa yksittäisiä ohjeita. 2. Toimeentulotuen rakenne ja tarkoitus "Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo" (TTTL 1 1 mom.). Yksilöllä on aina vastuu itsestään ja toimeentulotuella pyritään parantamaan edellytyksiä tämän vastuun toteuttamiselle. Elatusvelvollisuus määritellään toimeentulotukilain 2 :n 2 momentissa seuraavasti: "Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä, siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa (234/1929), lapsen elatuksesta annetussa laissa (704/1975) ja muussa laissa säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta." Toimeentulotuki muodostuu perustoimeentulotuesta ja täydentävästä toimeentulotuesta. Lisäksi voidaan myöntää ehkäisevää toimeentulotukea. Toimeentulotuki myönnetään hakemuksesta ja se määrätään lain mukaan yleensä kuukaudeksi kerrallaan. Tukea maksetaan se määrä, jolla asiakkaan tukeen oikeuttavat menot ylittävät hänen tulonsa ja varansa.

32 95, SOTELA :00 / Pykälän liite: Toimeentulotukiohjeet_2014 Perustoimeentulotukeen sisältyy perusosa, jolla pitää lain mukaan kattaa ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot, henkilökohtaisen puhtauden ja kodin puhtauden menot, paikallisliikenteen maksut, lehtitilaukset ja puhelimen käyttö. Perusosan lisäksi perustoimeentulotuella katettavia menoja ovat asumistukilain 6 :n mukaiset asumismenot (esim. vuokra tai vastike, vesimaksu, lämmityssähkö), vähäistä suuremmat terveydenhuollon menot, taloussähkölasku ja kotivakuutusmaksu. Täydentävään toimeentulotukeen sisältyvät niin sanotut erityismenot, joita ovat lasten päivähoidon maksu, muut kuin perusmenoina hyväksyttävät asumismenot (esim. muutosta aiheutuvat kustannukset) sekä henkilön tai perheen erityisistä olosuhteista aiheutuvat menot. Varsinaisen toimeentulotuen lisäksi kunta voi myöntää ehkäisevää toimeentulotukea. Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on puolestaan edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä (TTTL 2 mom.). Ehkäisevä toimeentulotuki on riippumaton siitä, onko henkilö tai perhe oikeutettu yleiseen toimeentulotukeen. Oikeus toimeentulotukeen "Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla" (TTTL 2 1 mom.). Koska toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto, olisi aina ennen tuen myöntämistä selvitettävä henkilön tai perheen mahdollisuudet saada toimeentulonsa turvatuksi muista tulolähteistä. Tarvittaessa toimeentulotuen hakijoita tulee ohjata käyttämään heille kuuluvia ns. ensisijaisia sosiaaliturvaetuuksia Toimeentulotuen suuruus 3.1. Toimeentulotuen perusosien määrät lukien 1. Perusosien määrät Toimeentulotuesta annetun lain 9 a :n mukaan toimeentulotuen perusosan määrä on sidottu kansaneläkeindeksin kehitykseen. Kansaneläkeindeksin pisteluvuksi vuodelle 2014 on vahvistettu Tammikuun 2013 alusta toimeentulotuen perusosien määrät nousevat indeksikorotuksen verran. Kaikissa kunnissa sovelletaan samoja perusosien euromääriä. Yksin asuvan henkilön perusosan määrä on 480,20 euroa lähtien. Yksinhuoltajalle korotettuna maksettavan perusosan määrä on 528,22 euroa. Osa ansiotuloista jätetään edelleen huomioon ottamatta toimeentulotukea myönnettäessä Vuonna 2002 käynnistynyttä kokeilua, jossa osa ansiotuloista jätetään huomioimatta toimeentulotukea myönnettäessä, jatketaan ainakin vuoden 2014 loppuun. Toimeentulotukea hakevan henkilön tai perheen ansiotuloista vähintään 20 prosenttia mutta enintään 150 euroa kuukaudessa voidaan jättää huomioimatta tukea myönnettäessä. Kokeilun tavoitteena

33 95, SOTELA :00 / Pykälän liite: Toimeentulotukiohjeet_ on edistää toimeentulotukea saavien työllistymistä. Etuoikeutetun tulon määrä on kotitalouskohtainen. TOIMEENTULOTUEN PERUSOSIEN MÄÄRÄT LÄHTIEN Kansaneläkeindeksi 1630 Tuen saaja Euroa/kk Euroa/pv 1) Yksin asuva 2) 480,20 16,01 Yksinhuoltaja 528,22 17,61 Muu 18 vuotta täyttänyt Avio- ja avopuolisot, kumpikin 408,17 13,61 Vanhempansa tai vanhempiensa luona asuva 18 vuotta täyttänyt henkilö 350,55 11, vuotias lapsi vuotias 1. lapsi 336,14 11, lapsi 312,13 10, lapsi jne. 288,12 9,60 Alle 10-vuotias lapsi Alle 10-vuotias 1. lapsi 302,53 10, lapsi 278,52 9, lapsi jne. 254,51 8,48 1) Kun toimeentulotukea myönnetään lyhyemmäksi ajaksi kuin kuukaudeksi (toimeentulotukilaki, 15 ), toimeentulotuen perusosan määrä päivää kohti on laskettu jakamalla kuukausimäärä kolmellakymmenellä 2) Sekä yhdessä 18 vuotta täyttäneen lapsensa kanssa asuva vanhempi, joka ei ole avioliitossa tai elä toimeentulotukilain 3 1 momentin mukaisissa avioliitonomaisissa olosuhteissa (toimeentulotukilaki, 9 ) "Perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä, sanomalehden tilauksesta, puhelimen käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. Kulutustutkimukseen perustuvat perusosan laskennalliset perusteet ovat seuraavat: Prosenttia perusosasta Ravintomenot 49 Vaatemenot 9 Informaatiomenot 20 Vähäiset terveydenhuoltomenot 3 Muut jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot % Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan näitä voidaan ohjeellisesti soveltaa, mikäli tuen hakija saa avustusta kyseisiin menoeriin jostain muusta lähteestä.

34 95, SOTELA :00 / Pykälän liite: Toimeentulotukiohjeet_ Perhe/yhteistalous Toimeentulotukea määriteltäessä perheeseen kuuluvina henkilöinä pidetään yhteistaloudessa asuvia vanhempia, heidän alaikäisiä lapsiaan, avio- ja avopuolisoja sekä rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä. Yhteistaloudesta on kysymys lähinnä silloin, kun henkilöillä on yhteinen ruokatalous ja taloudessa olevat käyttötavarat ja kodinkoneet (esim. sanomalehti, TV, puhelin, jääkaappi) ovat yhteiskäytössä. Mikäli täysi-ikäiset henkilöt asuvat yhteistaloudessa, mutta eivät mene perheen käsitteen alle, niin heille kummallekin laaditaan erillinen toimeentulotukilaskelma ja silti perusosa määräytyy yhteistaloudessa elävän 408,17 /kk mukaan. Mikäli hakija ilmoittaa osoitteekseen Poste Restante, käytetään yhteistaloudessa elävän perusosaa. Vanhempansa tai vanhempiensa luona asuvan 18 vuotta täyttäneen henkilön perusosa on 350,55 /kk ja hänelle tehdään aina oma toimeentulotukilaskelma, jossa otetaan huomioon ainoastaan hänen omat tulonsa ja toimeentulotukeen oikeuttavat menonsa. Yläikärajaa ei ole säädetty. Vastasyntyneen vauvan perusosa lasketaan perheen laskelmaan syntymäpäivästä lukien. Alennettu perusosa Toimeentulotuen suorittamisesta alennettuna (- 20 % tai - 40 %) on säädetty TTTL:n 10 :ssä. Alentaminen voi olla kestoltaan enintään (2) kaksi kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien, jos alentamista ei voida pitää kohtuuttomana. Perusosan alentamisen yhteydessä olisi aina pyrittävä laatimaan suunnitelma yhteistyössä toimeentulotuen hakijan ja eri viranomaisten kanssa, jotta näin voitaisiin mahdollisesti edistää hakijan itsenäistä suoriutumista. Perusosan alentamisen tarvetta ja määrää tulee aina harkita tapauskohtaisesti ja ottaa huomioon tuen hakijan ja tarvittaessa myös hänen perheensä olosuhteet kokonaisuutena.

35 95, SOTELA :00 / Pykälän liite: Toimeentulotukiohjeet_ Asumismenot Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan kunnilla on oikeus toimeentulotuen myöntämismenettelyssä harkita asumismenojen kohtuullista suuruutta. Kohtuulliset asumismenot: Henkilöluku Asunnon kohtuullinen Kohtuulliset asumismenot pinta-ala (m 2 ) /kk Milloin ruokakuntaan kuuluu enemmän kuin (8) kahdeksan henkilöä, korotetaan asunnon kohtuullista pinta-alaa 10 m 2 jokaista kahdeksan henkilöä ylittävää ruoka kunnan jäsentä kohden ja kerrotaan näin saadulla neliömetrimäärällä neliövuokra Alivuokralaissuhteessa (asutaan osassa asuntoa) enimmäisvuokra on yhdeltä hengeltä 300 /kk ja useamman hengen osalta käytetään kohtuullisuusharkintaa. Kohtuullisia asumismenoja ei käytetä asumispalveluyksiköissä tms. (esim. kun kunta osoittaa pakolaiselle asunnon), joissa asukas itse ei voi vaikuttaa vuokran määrään. Näiden asiakkaiden vuokrat huomioidaan siis täysimääräisinä. Asumistukilain 6 :ssä tarkoitettuja asumismenoja ovat: 1) vuokra-asunnossa - vuokra - vesimaksut - erikseen maksettavat lämmityskustannukset 2) Asumisoikeusasunto ja osaomistusasunto rinnastetaan vuokra-asuntoon toimeentulotukea määrättäessä. Asumisoikeusasunnon ja osaomistusasunnon hyväksyttäviä asumismenoja ovat vastike ja erikseen maksettavat lämmityskustannukset ja vesimaksut. Osaomistusasunnon pääomavastiketta, joka on lainan lyhennysosuutta ja jolla maksetaan ko. huoneiston asunto-osakkeiden loppuosuuden kauppahintaa, ei hyväksytä asumistuessa vuokraksi, siten ei myöskään hyväksytä asumismenoiksi asumisoikeusmaksun ja osaomistukseen oikeuttavan osamaksun maksamista varten otettujen lainojen korkoja. 3) Omistusasunnossa - hoito- ja rahoitusvastike - erikseen maksettavat lämmityskustannukset - vesimaksut

36 95, SOTELA :00 / Pykälän liite: Toimeentulotukiohjeet_ omakotitalossa - lämmityskustannukset - vesimaksut - palovakuutus - tontin vuokra - kiinteistövero - puhtaanapitokustannukset Asumismenoiksi luetaan myös asunnon hankkimiseksi tai perusparantamiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen vuotuisista koroista aiheutuvat menot kokonaisuudessaan kohtuullisten asumismenojen rajaan saakka, mikäli tuen hakijan verotuksen ennakonpidätyksessä on asuntolainojen korot jo otettu huomioon. Jos sähkölaskussa on sekä sähkölämmitys että taloussähkö yhdessä, on taloussähkön osuus laskusta noin 30 % ja lämmityssähkön osuus noin 70 %. Muut asumismenot Näitä ovat mm. taloussähkö, saunamaksu ja kohtuullinen kotivakuutus, jotka otetaan huomioon TTTA:n 1 :n perusteella täysimääräisinä kohtuullisuusharkintaa noudattaen. Muina asumismenoina voidaan ottaa huomioon takuuvuokra ja vuokraennakko kohtuullisuusperiaatteiden mukaisesti. Pääsääntöisesti takuuvuokraan annetaan takuusitoumus, joka on (1) yhden kuukauden vuokran suuruinen. Jos takuuvuokra myönnetään toiseen kuntaan muuttavalle, takuusitoumus annetaan määräaikaisena (korkeintaan 1 vuosi). Erityistä tarveharkintaa käyttäen voidaan myöntää kahden kuukauden takuusitoumus. Mikäli takuuvuokra on jouduttu maksamaan rahana, se peritään takaisin asumisen päätyttyä. Vuokrasuhteen päätyttyä voi vuokranantaja periä sosiaalitoimistolta maksamattomat vuokrat, asunnon normaalia kulumista suuremmista vahingoista aiheutuvat tai muusta poikkeuksellisesta tilanteesta aiheutuvat kulut annetun vuokravakuuden määrään asti. Vuokranantajan tulee esittää perusteet vuokravakuuden maksamiselle ja maksuperusteista neuvotellaan tarvittaessa erikseen. Mm. Kotkan Asunnot Oy:llä on olemassa lista, mitkä asiat tulkitaan asunnon normaaliksi kulumiseksi ja mitkä eivät. Asunnon vaihtoon ei avusteta ilman erityisperusteita. Perusteltuja syitä muuttoon ovat: asiakas on asunnoton, perheen koko muuttuu, kyseessä on aikaisempaa edullisempi, toimeentulotuessa huomioon otettavien kohtuullisten asumismenojen mukainen asunto tai asiakkaan tilanne muuten oleellisesti muuttuu. Toiselle paikkakunnalle muutettaessa vakuusmaksu voidaan ottaa huomioon, mikäli tiedossa on muu kuin lyhytaikainen työpaikka tai opiskelupaikka. Toimeentulotukioikeutta arvioitaessa voidaan ottaa huomioon myös muut erityiset perhe- tai sosiaaliset syyt. Muuta huomioon otettavaa Asuntolainojen korkoja ja muita asumismenoja huomioon otettaessa on syytä arvioida hakijan/perheen mahdollisuuksia selvitä tuloillaan pitkäaikaisista maksuvelvoitteista, ettei ryhdyttäisi toimeentulotuella tukemaan täysin epärealistisia asumisratkaisuja. Asumistuki on ensisijainen etuus, joka on haettava heti. Toista vuokraa ei makseta ennen kuin on varmistunut, että asumistukea on haettu. Alle 18-vuotiaan osalta vuokrasopimuksen allekirjoittaa huoltaja, joka myös antaa suostumuksensa itsenäiselle asumiselle. Huoltajan vastuu ei poistu, vaikka alaikäinen nuori siirtyy asumaan itsenäisesti.

37 95, SOTELA :00 / Pykälän liite: Toimeentulotukiohjeet_ Kirjallinen vuokrasopimus on esitettävä ja tarvittavat tarkistukset on voitava tehdä, ennen kuin asumiskuluja voidaan toimeentulotukena maksaa. 5. Terveydenhuoltomenot Perusosaan sisältyvinä vähäisinä terveydenhuoltomenoina pidetään sellaisia jokapäiväisen elämän ja perheessä annettavan ensiavun aiheuttamia menoja, jotka eivät uhkaa perheen tai yksilön taloutta. Toimeentulotuen menolaskelmassa hyväksyttäviä terveydenhuoltomenoja ovat: Lääkärin määräämien lääkekulujen omavastuuosuus, sairaalamaksut, hammashoidosta ja silmälasien hankinnasta aiheutuneet menot yms. apteekkijakelu, terveydenhuollosta aiheutuvat matkamenot jne. Nämä terveydenhuoltomenot otetaan huomioon siltä osin, kun niitä ei korvata sairausvakuutuslain nojalla. Toimeentulotukea myönnettäessä edellytetään, että asiakas käyttää julkisia terveydenhuoltopalveluja. Terveydenhoitomenojen harkinta: Kun joudutaan harkitsemaan terveydenhuollon menojen kohtuullisuutta, voidaan käyttää asiantuntijan arviota (esim. vastaava ylihammaslääkäri). Myös terveydenhuoltomenoista aiheutuviin matkakuluihin voidaan tarvittaessa myöntää toimeentulotukea joissain tilanteissa, joissa sairausvakuutus ei korvaa matkakuluja. Tällaisia tilanteita voivat olla esim. useita kertoja viikossa tapahtuvat käynnit A-klinikalla tai mielenterveyskeskuksessa. Toimeentulotuen myöntäminen matkakuluihin tulee perustua asiakassuunnitelmaan. Yksityislääkärin palkkiot: Yksityislääkärin palkkioihin ei pääsääntöisesti myönnetä toimeentulotukea, poikkeuksena silmälääkärit. Lääkkeet: Lääkkeisiin ei pääsääntöisesti anneta maksusitoumuksia, vaan lääkekulut korvataan jälkikäteen kuittia ja reseptiä tai potilasohjetta vastaan. Maksusitoumus voidaan poikkeustapauksissa antaa, kun kyseessä esim. yllättävät ja poikkeuksellisen suuret lääkekulut tai maksusitoumuksen antaminen muuten tarkoituksenmukaista. Maksusitoumuksen antamisen ratkaisee toimeentulotukipäätöksentekoon oikeutettu työntekijä. Hammasproteesien osalta on huomattava, että erikoishammasteknikko saa laittaa kokoproteesin terveeseen suuhun ja hän voi myös suorittaa hammasproteesien korjaukset, mutta osaproteesien laittamiseen on oikeus vain hammaslääkärillä. Silmälasien hankinnoissa käytetään seutuhankinnan neuvottelemaa sopimusliikettä ja sopimuksen mukaista hinnoittelua. Piilolinsseihin myönnetään avustusta vain, jos on lääketieteelliset erityisperusteet ja piilolasinesteet (ei reseptilääke) kuuluvat perusosaan. Fysikaalinen hoito ja kuntoutus otetaan huomioon vain lääkärin määräämin perustein ja tällöinkin käytetään vain terveyskeskuksen antamia palveluita. Sairaala- tai muun laitoshoidon osalta terveyskeskuksen sairaalan sosiaalihoitaja tekee tarvittaessa maksujen alentamis-/vapautuspäätöksen. Oleskelukunta korvaa tarvittaessa alle 14 vrk kestäneen sairaala- tai muun laitoshoidon. Jos hoito kestää yli 14 vrk, vastaa kaikista kuluista kotikunta.

38 95, SOTELA :00 / Pykälän liite: Toimeentulotukiohjeet_2014 Kun asiakas on ollut yli 14 vrk sairaalassa, tälle hoitoajalle normilaskelmaa tehtäessä ei perusosaa huomioida muuta kuin lakisääteisen vähimmäiskäyttörahan osuus (105 /kk vuonna 2014). 10 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut (kotihoidon, hoiva-asumisen ja asumispalvelujen asiakasmaksut) Sosiaali- ja terveystoimessa määrätyn asiakasmaksun alentaa tai poistaa maksupäätöksen tekijä asiakasmaksulain 11 :n mukaisesti 6. Lasten päivähoitomenot Yksityisestä päivähoidosta perheelle aiheutuvat menot otetaan huomioon toimeentulotukimenona. Tällöin tuen tarvetta vähentävänä tekijänä otetaan huomioon lasten kotihoidon tuesta ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain mukainen tuki. Jos toimeentulotuen tarve näyttää olevan pitkäaikaista, on syytä selvittää perheen mahdollisuudet saada kunnallista päivähoitoa. Koululaisen aamu- tai iltapäivähoidosta aiheutuvat menot rinnastetaan yksityiseen päivähoitoon. Kunnallisen päivähoidon maksuihin ei pääsääntöisesti myönnetä toimeentulotukea, vaan ensisijaista on päivähoitomaksun alentaminen tai poisto. Ennen kuin vapautusta tai alennusta harkitaan, on perheen otettava yhteyttä päivähoitotoimistoon. Päivähoitotoimisto selvittää viimeisimmän päivähoitomaksun ja mahdollisuudet erilaisiin maksujärjestelyihin (uudet eräpäivät, osamaksut jne.). Harkinnanvaraisesti päivähoitotoimisto voi alentaa päivähoitomaksua tai vapauttaa kokonaan siitä, kun kysymyksessä on lastensuojeluun liittyvä avohuollon tukitoimi, joka perustuu perheen, päivähoidon ja sosiaalitoimen yhdessä laatimaan asiakassuunnitelmaan. 7. Opiskelijat Opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki, joka on tarkoitettu kattamaan opiskeluaikaiset opinto- ja toimeentulokustannukset. (ks. Sosiaali- ja terveysministeriön opas toimeentulotuen soveltajille). Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion takauksesta opintolainaan. Siten myös valtion takaaman lainan muodossa suoritettava tuki on ensisijainen toimeentulotukeen nähden. Opiskelijan edellytetään selvittävän lainansaantimahdollisuutensa kaikista lähteistä ja jos pankki hylkää lainahakemuksen, on siitä pyydettävä kirjallinen selvitys. Sosiaali- ja terveysministeriön näkemyksen mukaan opintolainan ottamista ei tulisi edellyttää alle 18-vuotiailta opiskelijoilta. Opintolainan ottamista ei myöskään tule edellyttää lastensuojelulain tarkoittamassa jälkihuollossa olevilta nuorilta, taikka nuorilta, jotka opiskelevat sellaisessa koulutuksessa, joka antaa valmiuksia jatko-opintoihin, mutta ei paranna opiskelijan työmarkkinavalmiuksia tai valmista ammattiin. Kyseessä oleva koulutus voi olla esimerkiksi maahanmuuttajanuorille suunnattu kielitaitoa ja opiskeluvalmiuksia parantava koulutus. Kotona asuvan alle 20-vuotiaan toisen asteen opiskelijan ei edellytetä hakevan opintolainaa, jos vanhemmat ovat vähävaraisia.

39 95, SOTELA :00 / Pykälän liite: Toimeentulotukiohjeet_2014 Kun/jos Kelan opintotukikeskuksesta on tullut kielteinen päätös, selvitetään luottohäiriön määrä. Jos summa on kohtuullinen, voidaan harkita sen maksamista toimeentulotukena, edellyttäen, että opiskelija esittää todistuksen jostain pankista lainan saannista, kun luottotiedot kunnossa. Opiskelijan oikeus toimeentulotukeen pyritään pääsääntöisesti laskemaan lukukausittain. Muita opiskelusta aiheutuvia kuluja (esim. opiskelutarvikkeet) voidaan huomioida menolaskelmassa harkinnan mukaan. Opintolainojen korkomenoja ei pääsääntöisesti huomioida menona. Kelasta pitää tapauskohtaisesti selvittää mahdollisuudet korkotukeen. Laivaharjoittelu: Opiskeluihin kuuluvan pakollisen laivaharjoittelun aikana opiskelijan perusosasta vähennetään 49 % ruokaosuus Ulkomaalainen ja maahanmuuttaja toimeentulotuen hakijana (ks. Opas toimeentulotukilain soveltajille sivut 52 59) 9. Erityisistä tarpeista johtuvat menot Tässä kohdin on mahdollisuus joustavasti harkiten ottaa huomioon henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvia menoja mm. seuraavasti: 9.1 Erityisravinnosta aiheutuvat menot 35 /kk (esim. diabetes, keliakia, alle 18- vuotiailla laktoosi-intoleranssi). Erityisruokavaliota vaativasta sairaudesta on saatava riittävä selvitys (lääkärintodistus). Kelan myöntämää keliakiakorvausta 21 /kk ei huomioida tulona. 9.2 Kodin irtaimistohankintoihin voidaan myöntää toimeentulotukea erityisperustein lastensuojeluasiakkaille, ensiasuntoa perustaville (mm. paluumuuttajille) ja pitkäaikaisille toimeentulotukiasiakkaille. Irtaimistohankintoihin myönnettävä toimeentulotuki on yksinäiselle enintään 300, pariskunnalle 400 ja lisäksi 50 /alaikäinen lapsi. 9.3 Lastentarvikkeisiin voidaan myöntää alkuavustuksena enintään 250 (vaunut, sänky, hoitopöytä yms.). Lapsen rattaisiin voidaan tarvittaessa myöntää erikseen toimeentulotukea enintään 50. Turvaistuimeen voidaan myöntää 50. Lasten polkupyöriin 50. Lasten harrastusmenot sisältyvät yleensä lasten perusosalla katettaviin menoihin, mutta lapsen harrastustoimintaan liittyvillä erityisillä tarpeilla (esim. harrastuksen kustannukset, lastensuojelulliset perusteet, sosiaalistumisen tukeminen) voidaan kohtuullista avustamista tukea (enintään 300 /vuosi/lapsi). 9.4 Lapsen tapaamisoikeuden toteuttaminen ja luonapito. Tukea myönnetään tavallisesti sen mukaan, kuin kuluista on vanhempien kesken ja sosiaalilautakunnan vahvistamalla sopimuksella sovittu tai tuomioistuimen päätöksellä määrätty. Pääsääntöisesti hyväksytään lasten tapaamisista ja luonapidosta aiheutuvia kustannuksia 2 viikonloppua kuukaudessa (4 vrk) käyttäen lapsen iän mukaista perusnormia. Harkinnan mukaan voidaan erikseen korvata pidemmistä matkoista aiheutuvia kuluja. Oman auton käytöstä korvataan 0,20 /km.

40 95, SOTELA :00 / Pykälän liite: Toimeentulotukiohjeet_ Opinnoista aiheutuvat menot. Harkinnanvaraisesti voidaan toimeentulotuella tukea erilaisia opiskelusta aiheutuvia menoja. 9.6 Romanivaatetus. Romaaninaisten hameen hankintaan hyväksytään enintään 400 kahden vuoden välein. Edellytyksenä on, että asiakas on asunut kunnassa vähintään puoli vuotta ennen hameen myöntämistä. Muu vaatetus kuten röijyt, pusero ym. kuuluvat perusosaan. Miesten romanivaatetus kuuluu perusosaan. 9.7 Hautausmenojen osalta otetaan huomioon kuolinpesän varat. Mikäli vainajalle tai hänen puolisolleen ei jää varoja, on hänellä oikeus saada hautaus toimeentulotukena. Hautauksissa käytetään seutuhankinnan neuvottelemaa sopimusliikettä ja sopimuksen mukaista hinnoittelua Erillisiä kuluja muistotilaisuudesta, lehti-ilmoituksesta, muistolaatasta ja haudan hoidosta ei makseta toimeentulotukena. Lähiomaiselle voidaan myöntää kukkalaitteeseen enintään 35. Pitkäaikaisille toimeentulotukiasiakkaille voidaan lisäksi myöntää avustusta hautajaisvaatteiden hankintaan enintään 50 /henkilö. Lähiomaiseksi katsotaan aviopuoliso, avopuoliso, lapset, vanhemmat, isovanhemmat ja sisarukset. Seurakunnalle annetaan hautauksesta erillinen maksusitoumus. 9.8 Työmatkakulut ja muut työssäkäynnistä aiheutuneet menot. Tuloina ei oteta huomioon tuloja siltä osin kuin ne vastaavat työmatkamenoja ja muita työssäkäynnistä aiheutuvia menoja (TTTL 11 2 kohta). Työmatkakuluja ei siis erikseen huomioida menolaskelmassa menona, vaan vastaava summa vähennetään hakijan työtuloista. Työmatkamenot vähennetään edullisimman matkustustavan (esim. seutulippu) mukaan. Jos julkisten kulkuneuvojen käyttö ei ole mahdollista ja hakija käyttää omaa autoaan työmatkoillaan, voidaan huomioida kilometrikorvaus 0,20 /km. Harkinnanvaraisesti voidaan avustaa mm. työvaatteiden ja työvälineitten hankinnasta aiheutuviin menoihin. Kokeiluaikana vähennetään henkilön tai perheen ansiotuloista ns. etuoikeutettuna tulona vähintään 20 % kuitenkin enintään 150 /kk. Vähennys on kotitalouskohtainen. Eri lakien perusteella maksettavaa ylläpitokorvausta, toimintarahaa, korotusosaa ja majoituskorvausta ei oteta tulona huomioon. 9.9 Muuttokulut. Toimeentulotuella tuetaan vain välttämättömiä muuttoja. Jos muutto suuntautuu toiseen kuntaan, varsinaiset muuttokustannukset suorittaa se kunta, josta muutto tapahtuu. Työvoimatoimistosta on syytä tarkistaa, voiko muuttoavustusta saada sieltä. Muutosta tai takuuvuokrasta aiheutuvat kustannukset otetaan pääsääntöisesti huomioon siinä kunnassa, jossa oleskeltaessa kustannukset erääntyvät maksettaviksi. Muutoissa voidaan avustaa joko suoraan rahana tai maksusitoumuksena muuttokustannuksiin (vuokrattavat pakettiautot, muutto- ja kuljetusfirmat). Maksusitoumukset on syytä rajata riittävän tarkoin (esim. muuttovälin osoitteet, apumiesten määrä, euromäärät) Ulkomaalaisten passit ja oleskeluluvat Avustusta voidaan myöntää ulkomaalaisen passin, oleskeluluvan tai vastaavan asiakirjan hankkimis- tai uusimismenoihin, jos asiakirja on välttämätön esim. ensisi-

41 95, SOTELA :00 / Pykälän liite: Toimeentulotukiohjeet_2014 jaisten etuuksien hakemista varten. Mikäli Suomessa ei ole kyseisen maan edustustoa, ja passi on haettava lähimmästä maan edustustosta, voidaan matkakulut korvata halvinta matkustustapaa käyttäen Menot, jotka eivät oikeuta toimeentulotukeen 10.1 Oman auton käytöstä aiheutuvat kustannukset (ks. kohta Työmatkamenot) Jälkiverojen maksua ei huomioida. Tarvittaessa asiakas ohjataan hakemaan vapautusta verosta Sakkoja ei huomioida menona Velat ja osamaksut, jotka ovat syntyneet menoista, joihin ei voida myöntää toimeentulotukea 10.5 Pankki- ja luottokorttivelkojen korot ja lyhennykset Velkasaneerauksessa vahvistetun maksuohjelman mukainen velan lyhennys. Tilapäisesti voidaan kuitenkin velkajärjestelyssä jo olevalle myöntää avustusta esim. satunnaisiin terveydenhuoltomenoihin Asianajajan palkkiot ja oikeudenkäyntimatkojen kustannukset Kansalaisuushakemusten ym. asiakirjojen kustannukset. Toimeentulotukea ei myönnetä ko. hakemukseen eikä asiakirjojen lunastamiseen Ulosotto. Asiakkaan vapaaehtoisesti ulosottoon maksamia maksuja ei huomioida menona. 11. Muuta huomioon otettavaa 11.1 Veronpalautukset. Pitkähkössä asiakassuhteessa olevilta yksinäisiltä otetaan veronpalautuksista tulona huomioon joulukuun laskelmassa 200 ylittävä osa ja perheellisillä 500 ylittävä osa. Ilmoitus viimeisimmästä verotuksesta on syytä pyytää nähtäväksi ennen menolaskelman tekemistä 11.2 Asevelvolliset ja siviilipalvelusta suorittavat. Oikeutta toimeentulotukeen ei ole esim. viikonloppuvapaiden ym. lomien osalta. Yksittäistapauksissa esim. jälkihuollossa olevaa nuorta voidaan tukea ehkäisevän toimeentulotuen varoilla Vangin käyttövarat ja oikeus toimeentulotukeen vankeusaikana Vankilaviranomaisten tulee huolehtia vangin toimeentulosta vankeusaikana, joten varsinaista (TOTUL 1 ) toimeentulotukea ei vangille pääsääntöisesti myönnetä. Sen sijaan omaisuuden säilyttäminen vapausrangaistuksen ajalla voidaan järjestää viime sijassa toimeentulotukena, jos muita vaihtoehtoja ei ole. (Ks. Opas toimeentulotukilain soveltajille, s ) Tämän lisäksi vanki voi joutua tilanteeseen, jossa toimeentulotuella turvataan laitoshoidon suuruiset käyttövarat, 99 euroa kuukaudessa tai muita välttämättömiä menoja. Vangin vankeuslajilla (sakko-, tutkinta- tai vankeusvankeus) ei ole merkitystä toimeentulotuesta päätettäessä. Vangin toimeentulotuen myöntämisestä vastaa vangin kotikunta.

42 95, SOTELA :00 / Pykälän liite: Toimeentulotukiohjeet_2014 Jos vangilla ei ole kotikuntaa Suomessa, vangin toimeentulotuesta vastaa se kunta, jonka alueella vankila sijaitsee, olipa kyseessä tutkinta- tai vankeusvanki. Ennen mahdollisen toimeentulotuen myöntämistä tulee selvittää vangin mahdollisuus saada avustusta vankilasta. STM:n opas linjaa, että vankila vastaa esimerkiksi silmälasien hankinnasta niiden vankien osalta, joilta kotikunta puuttuu ja joilla on pitkä vankeustuomio. Vankeinhoitolaitos ei kustanna kaikkia niitä menoja, jotka voidaan ottaa huomioon toimeentulotukea myönnettäessä. Ennen tuen myöntämistä tulee selvittää vangin tosiasialliset tulot, esimerkiksi mahdollinen eläketulo kotimaasta. Vangin toimeentulotukihakemus Vanki hakee toimeentulotukea vapaamuotoisella kirjallisella hakemuksella. Useimmilla vankiloilla on lomake toimeentulotuen hakemista varten. Hakemuksen liitteenä tulee olla seuraavat selvitykset: tilikortti, josta käy ilmi vangin saama työ- tai toimintakorvaus tai vankilan maksama käyttövara vankilan sosiaalityöntekijän selvitys vankeusajan kestosta ja laadusta (tutkintavanki (TV) vai vankeusvanki (VV)) ja lausunto siitä, osallistuuko vanki työtoimintaan tai opiskeluun ja verotuspäätös ja verotustodistus, mikäli näitä ei ole esitetty ennen vankeusajan alkamista. Toimeentulotukipäätös lähetetään tiedoksi hakemuksen mukaisilla yhteystiedoilla. Vangin käyttövara Vankila vastaa tutkinta- ja vankeusvankien toimeentulosta. Toimeentulotuen käyttövaran tarvetta arvioitaessa on selvitettävä, mitä vangin on mahdollista tosiasiassa saada vankeinhoidon kustantamana ja mitkä ovat vangin tosiasialliset tulot ja varat. Vastaavasti on selvitettävä, mitä ovat ne vangin tosiasialliset menot, joita hänen omat tulonsa ja varansa eivät kata. Vangilla ei ole oikeutta vaatia sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksusäädösten mukaista käyttövaraa (nyt 99 /kk) eikä vankien menojen arvioinnissa käytetä perusteena asiakasmaksuja koskevia perusteita. (KHO 2013:57 ja KHO 2013:58) Vangin terveydenhoitomenot Vankeinhoitolaitoksen on järjestettävä tai muutoin turvattava vangin lääketieteellisten tarpeiden mukainen terveyden- ja sairaanhoito sekä lääkinnällinen kuntoutus (vankeuslaki 10 luku 1 ). Vangin terveydenhuollon kustannukset maksetaan valtion varoista. Valtion maksuvelvollisuus edellyttää, että vankilan ulkopuolella järjestettävä tutkimus tai annettava hoito on Vankeinhoitolaitoksen lääkärin osoittamaa ja hyväksymää (vankeuslaki 10 luku 7 ). Vankeinhoitolaitoksen järjestämisvastuu ei koske kuitenkaan kaikkia sellaisia terveydenhoidon kustannuksia, jotka ovat vangin kannalta välttämättömiä. Ohessa on lista terveydenhoidon kustannuksista, joihin myönnetään perustoimeentulotukea, mikäli niitä ei ole katsottu kuuluvan vankeuslain 10 :n tarkoittamiin tarpeiden mukaisiin terveydenhoito- ja sairaanhoitoon kuuluviksi: vankilan hammaslääkärin hoitosuunnitelman ja kustannusarvion mukaan myönnetään maksusitoumus sekä osaproteesi- että koko proteesihoitoon mikäli optikko tai silmälääkäri on arvioinut silmälasien tarpeellisuuden, myönnetään maksusitoumus silmälaseihin vankilan sijaintikunnan optikkoliikkeeseen, mikäli välimatka tai muu tekijä huomioon ottaen maksusitoumusta ei ole mielekästä myöntää Kotkan sopimusoptikolle. 14

43 95, SOTELA :00 / Pykälän liite: Toimeentulotukiohjeet_ Vangin asumiskustannukset vankeusaikana Vangin asumiskustannukset voidaan ottaa huomioon harkinnan mukaan lyhyen tuomion aikana. Mikäli vangilla on oma asunto ja oikeus asumistukeen ennen vankeusrangaistusta, Kela maksaa asumistuen rangaistuksen alkamisesta seitsemännen kuukauden alkuun saakka. Lyhyenä tuomiona voidaan pitää pääsääntöisesti kuusi kuukautta kestävää vankeusrangaistusta. Jos vankeusaika on tiedossa heti rangaistuksen alkaessa ja se on yli kuusi kuukautta, asumiskustannukset hyväksytään toimeentulotuen menona sille ajalle, joka tarvitaan asunnon irtisanomiseksi ja tyhjentämiseksi. Jossain tilanteissa asunnon jälleenvuokraus vankeusajaksi voi olla mahdollinen. Mikäli vanki on perheellinen ja mikäli muu perhe hakee toimeentulotukea, perhettä ei ohjata asunnon vaihtamiseen, ellei perhe itse niin halua. Kohtuullisia asumismenoja arvioitaessa perheen henkilölukuun lasketaan myös vankeusrangaistuksessa oleva perheenjäsen. Valvottu koevapaus Ehdotonta vankeusrangaistusta suorittavalla vangilla on mahdollisuus valvottuun koevapauteen sijoitusvankilan suorittaman arvion perusteella. Vanki on koevapauden aikana oikeutettu ensisijaisiin sosiaaliturvaetuuksiin ja toimeentulotukeen samoin perustein kuin muutkin tukea hakevat kuntalaiset Puhelinmaksut ja muut informaatiomenot sisältyvät perusosaan. Harkinnanvaraisesti voidaan vammaisen tai pitkäaikaissairaan henkilön puhelinkuluja huomioida menolaskelmassa enintään 20 /kk A-klinikkahoito. Kymen A-klinikkatoimi päättää hoitomaksujensa perinnästä, perimättä jättämisestä ja niiden alentamisesta. Mikäli asiakkaalla on säännöllinen asiakassuunnitelmaan perustuva hoitosuhde A-klinikalle, voidaan matkakulut korvata toimeentulotukena. Ennen kuin matkakulut seuraavan kerran korvataan, pyydetään todistus toteutuneista käynneistä A-klinikalla. (ks. kohta Terveydenhoitomenot) Vuokrarästit. Pyritään huomioimaan sekä asunnon säilyttämisen tarve että kaikki asiakkaan mahdollisuudet itse osallistua vuokrarästiensä maksamiseen. Kokonaistilannetta arvioitaessa tulisi palata niihin kuukausiin, joina asiakkaan vuokrat ovat jääneet maksamatta ja laskettava ko. ajalta mahdollinen oikeus toimeentulotukeen. Vuokrarästeihin myönnetään avustus ehkäisevänä toimeentulotukena. Ennen päätöksentekoa on neuvoteltava sosiaalityön johtajan kanssa. Saman asiakkaan rästivuokria ei makseta pääsääntöisesti toista kertaa Yrittäjät. Lähtökohtana on yrittäjän antama oma selvitys. Erityisesti on tarpeen selvittää yrittäjän omassa käytössä olevien varojen määrä mm. seuraavista asiakirjoista: - yrityksen tilinpäätös - tilintarkastuskertomus - tiliotteet ja/tai välitilinpäätös - viimeisimmät veroilmoitukset - palkkailmoitukset - työvoimaviranomaisen/kelan lausunnot

44 95, SOTELA :00 / Pykälän liite: Toimeentulotukiohjeet_ Yrittäjän tulojen määrittelyä varten on käytettävissä erityinen lomake (kuntalomake nro e 6529). Jos yritystoiminta on selvästi kannattamatonta, ei ole tarkoituksenmukaista, että tällaista yrittäjää tuetaan toimeentulotuella pitkäaikaisesti. Mikäli yrittäjä kehotuksista tai neuvoista huolimatta laiminlyö mahdollisuutensa lakkauttaa kannattamaton yritystoiminta, voidaan toimeentulotukea alentaa 20 tai 40 %. Yritystoiminnan arvioinnissa voidaan käyttää apuna esim. veroviranomaisten ja erityisten konsulttien asiantuntemusta Aktivointitoimenpiteisiin osallistuvat: Aktivointisuunnitelmassa sovittuihin aktiivitoimenpiteisiin osallistuville voidaan myöntää ehkäisevänä toimeentulotukena ylläpitokorvauksen suuruista toimintarahaa. Toimintaraha maksetaan osallistumispäiviltä eikä sitä makseta, jos korvausta maksetaan muuta kautta (esim. kuntouttavan työtoiminnan toimintaraha, työttömyysturvalain mukainen ylläpitokorvaus tms.) Henkilötodistukset Virallinen henkilötodistus on tarpeellinen asiakirja. Siihen voidaan myöntää toimeentulotukea tarvittaessa. Henkilökortin katoamisesta tai anastuksesta on aina ilmoitettava poliisille. Tällöin poliisi voi pyynnöstä peruuttaa kortin ja sulkea siinä olevan kansalaisvarmenteen. Kortinhaltijan vastuu varmenteiden käytöstä katkeaa, kun kortti on ilmoitettu sulkulistalle. Asiakkaan, joka hakee toimeentulotukea kadonneen henkilökortin perusteella, tulee pyytää esittämään tosite katoamisilmoituksesta poliisille. Henkilötodistuksena voi käyttää myös passia. Henkilötodistuksen ja passin kustannuksissa ei ole juuri eroa. Toimeentulotukea voidaan myöntää siten henkilötodistukseen myös passin muodossa Vähäiset tulot ja avustukset Kertaluonteisia vähäisiksi katsottavia avustuksia ja ansioita ei oteta huomioon toimeentulotukea myönnettäessä. Kertaluonteisena ja vähäisenä tulona pidetään tuloa, joka on enintään 100 euroa kuukaudessa. Mikäli kertaluontoinen tulo toistuu, niin asiakkaalle ilmoitetaan, että se tullaan jatkossa huomioimaan tulona. Alaikäisten lasten satunnaiset kesä- ja viikonloppupalkat ovat tuloja, joita ei oteta huomioon toimeentulotuessa. 12. Ehkäisevä toimeentulotuki Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta (ToimeentulotukiL 1 2 mom). Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää, vaikka henkilöllä tai perheellä ei ole oikeutta toimeentulotukeen varsinaisen toimeentulotuen normilaskelman perusteella. Ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen on osa suunnitelmallista sosiaaliohjausta ja sosiaalityötä ja sillä pyritään ajoissa auttamaan henkilöä ja perhettä selviytymään toimeentulo-ongelmistaan ja mahdollisesti siten estämään varsinainen toimeentulotukiasiakkuus. Ehkäisevä toimeentulotuki on erityisen käyttökelpoinen yksilön tai perheen akuuteissa kriiseissä (esim. perheenjäsenen kuolema, vakava sairaus, rikosuhrius, aviokriisi, häätöuhka). Ehkäisevää tukea voidaan myös myöntää velkakierteen katkaisemiseksi, opiskeluun ja työllistymisen turvaamiseen, vanhusten asumiseen ja vammaisten itsenäiseen selviytymiseen

45 95, SOTELA :00 / Pykälän liite: Toimeentulotukiohjeet_2014 silloin, kun vammaispalvelulaki ei anna tähän mahdollisuutta sekä lasten ja nuorten harrastusmenojen tukemiseen. 13. Toimeentulotuen takaisinperintä Muistettava on, että TTTL:n 20 :n 1 momentissa säädetyillä perusteilla takaisinperintä tulee kysymykseen vain, jos siitä on päätetty jo tukea myönnettäessä. Takaisinperinnästä voidaan poikkeuksellisesti päättää myös jälkikäteen, jos tuen myöntäminen on perustunut tahallaan annettuihin erehdyttäviin tietoihin tai TTTL:n 17 :ssä säädetyn ilmoitusvelvollisuuden tahalliseen laiminlyöntiin (muuttuneet olosuhteet) Päätös Kaikkiin asiakkaan hakemuksiin on tehtävä kirjallinen (ATK) päätös. Näin myös silloin, kun hakemus on esitetty suullisesti viranomaisen suostumuksella. Päätöksen alkuun kirjataan asiakkaan anomuksen sisältö riittävän yksityiskohtaisesti, jos se käy ilmi hakemuksesta. Annettavasta päätöksestä on käytävä selvästi esiin se, mihin asianosainen on oikeutettu tai velvoitettu taikka miten asia on muuten ratkaistu (HMenL 23 ). Päätöksessä tulee ottaa kantaa kaikkiin hakemuksessa esitettyihin vaatimuksiin. Päätös on perusteltava ilmoittamalla sen perusteena olevat pääasialliset tosiseikat sekä säännökset ja määräykset (HMenL 24 1 mom.). Huomattava on, että perusteleminen on tarpeen vain siltä osin, kuin päätöksellä on osittain tai kokonaan hylätty jokin hakijan esittämistä vaatimuksista. Päätös on annettava asianosaiselle viipymättä tiedoksi, koska muutoksenhakuaika ei ala muuten kulua. Perhettä koskeva toimeentulotukipäätös annetaan tiedoksi sille, joka on tukea hakenut. 15. Säädökset Laki toimeentulotuesta 1412/1997 (muutokset /1218). Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeudesta 812/2000. Hallintolaki 434/2003. Sosiaalihuoltolaki 710/1982. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001. Laki lapsen elatuksesta 704/1975. Laki maahanmuuttajien kotoutumisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta 493/1999. Sosiaali- ja terveysministeriön opas toimeentulotuen soveltajille 2013:4

46 95, SOTELA :00 / Pykälän liite: Toimeentulotukiohjeet_ JAKELU Jaosto Sosiaalijohtaja Sijaishuollon johtaja Vammaistyön johtaja Sosiaalityön johtaja Sosiaalityöntekijät Sosiaaliohjaajat Toimistosihteerit Sairaalan sosiaalityöntekijät Hoiva-asumisen sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat ja asumispalvelukoordinaattorit SAS-toimistot Kotihoidon palveluohjaajat Kotisairaanhoidon osastonhoitajat Velkaneuvoja Psykiatrian poliklinikka Mielenterveyskuntoutujien asumispaveluyksikkö A-klinikka Rikosseuraamuslaitos Kouvolan yhdyskuntaseuraamustoimisto Kela Oikeusaputoimisto KOKS/sosiaalityöntekijät x 4 Työvoimatoimisto Työvoiman palvelukeskus Sosiaaliasiamies Maahanmuuttajapalvelut Yleinen edunvalvonta Seurakunnat Kotkan poliisilaitos Toimeentulotukiohjeet_2014_sotela.docx

47 96, SOTELA :00 KH: 1218/2014 Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Sotela Valmistelijat: Hyvinvointineuvolan johtaja Hannele Pajanen, puh , päivähoidon johtaja Maija Rikberg, puh , sosiaalijohtaja Heli Sahala, puh ja palvelupäällikkö Tiina Palviainen, puh Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on luettavissa osoitteessa ten_ja_nuorten_hyvinvointisuunnitelma_ pdf Lastensuojelulain (417/2007) 12 :n mukaan kuntien on laadittava suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnitelman hyväksyy kunnanvaltuusto ja se tulee tarkistaa vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Ensimmäinen suunnitelma laadittiin vuosille Väliarviointi suoritettiin vuonna Loppuarviointi koottiin kaupunginvaltuuston kokouksessa Terveydenhoitolaki (1326/2010) tuli voimaan Sen myötä kunnat saivat velvoitteita, joiden työstäminen siirsi suunnitelman päivittämistä. Suunnitelma on nyt laadittu vuosille ja sen on laatinut poikkihallinnollinen ja moniammatillinen Kasva Kotkassa työryhmä. Suunnitelman liitteiksi tulevat oppilas- ja opiskeluhuoltosuunnitelma sekä syksyllä päivitykseen tuleva Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintasuunnitelma. Jatkossa Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on osa kaupungin sähköistä hyvinvointikertomusta. Seuranta ja arviointi tapahtuvat hyvinvointikertomuksen kautta. Lisäksi suunnitelmakauden päämäärien ja tekojen toteutumista seurataan Kasva Kotkassa -työryhmässä. Suunnitelma sisältää tietoja: 1) lasten ja nuorten kasvuoloista 2) hyvinvointia edistävistä, tukevista ja turvaavista toimista ja palveluista 3) suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta Kotkan kaupunkistrategian mukaisesti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman punaisena lankana on siirtää palveluiden painopistettä korjaavasta ennaltaehkäisevään toimintaan. Palveluissa halutaan korostaa käyttäjälähtöisyyttä ja asukkaiden vaikuttamismahdollisuutta. Tärkeänä nähdään myös turvallinen kasvu- ja toimintaympäristö sekä sen kehittäminen. Lasten ja nuorten palveluiden yhteiset tavoitteet ovat: Edistää Tukea Turvata lasten, nuorten ja perheiden terveyttä ja hyvinvointia lasten ja nuorten myönteistä kasvua, kehitystä ja oppimista lasten ja nuorten oikeus yhteisöllisyyteen, osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen Esittelijä: Ehdotus: Vs. palvelujohtaja Liisa Rosqvist Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyy omalta osaltaan Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman vuosille Ote: Kaupunginhallitus

48 96, SOTELA :00 KH: 1218/2014 Ei oikaisuvaatimusohjetta

49 96, SOTELA :00 / Pykälän liite: Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma_2 KOTKAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA

50 96, SOTELA :00 / Pykälän liite: Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma_2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO JA LÄHTÖKOHDAT KOTKAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMAN TOIMINTAA OHJAAVAT ASIAKIRJAT JA ARVOT LASTEN JA NUORTEN KASVUOLOT Lasten ja nuorten osuus väestöstä Lapsiperheet Maahanmuuttajalapset ja -nuoret Työllisyys Lasten ja nuorten ulkoilu- ja liikuntamahdollisuudet Lasten ja nuorten kasvuolot kotkalaisten lasten ja nuorten sekä heidän vanhempien arvioimana LAPSEN, NUOREN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT KOTKASSA SUUNNITELMAKAUDEN PÄÄMÄÄRÄT JA TEOT SEURANTA JA ARVIOINTI LIITTEET Liite 1: Kasva Kotkassa -työryhmä Liite 2: Sähköisen hyvinvointikertomuksen indikaattorit Liite 3: Opiskeluhuolto osana lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa Kotkan kaupungissa

51 96, SOTELA :00 / Pykälän liite: Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma_2 1 Lastensuojelulain 12 mukaan kuntien on laadittava suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Lain mukaan kunnanvaltuusto hyväksyy suunnitelman sekä seuraa ja arvioi sen toteuttamista. Suunnitelma on tarkistettava vähintään kerran neljässä vuodessa ja se on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 pykälän mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on osa kaupungin sähköistä hyvinvointikertomusta. Suunnitelman liitteinä ovat oppilas- ja opiskeluhuoltosuunnitelma sekä syksyllä päivitykseen tuleva Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintasuunnitelma. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman avulla kunnan luottamushenkilöt saavat kokonaisvaltaisen käsityksen lasten, nuorten ja lapsiperheiden kasvuoloista sekä resursseista, joita tarvitaan heidän hyvinvointinsa turvaamiseksi. Suunnitelman on tarkoitus ohjata konkreettisesti kunnan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi- ja lastensuojelupolitiikkaa. Suunnitelma on lakisääteinen väline ohjata, johtaa ja kehittää lasten ja nuorten hyvinvointityötä kunnassa. Suunnitelma sisältää tietoja: 1) lasten ja nuorten kasvuoloista 2) hyvinvointia edistävistä, tukevista ja turvaavista toimista ja palveluista 3) suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa huomioidaan kotkalaiset vuotiaat lapset, nuoret ja heidän perheensä. Lastensuojelulain mukaan lapsena pidetään vuotiasta henkilöä ja nuorena vuotiasta. Nuorisolain (72/2006) mukaan nuori on alle 29 -vuotias henkilö. Kotkan lasten ja nuorten ensimmäinen hyvinvointisuunnitelma tehtiin vuosille Se hyväksyttiin Kotkan kaupunginvaltuustossa ( 122) ja Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman loppuarviointi on hyväksytty valtuustossa ( 32). Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman on laatinut ja sen toteutumista arvioinut poikkihallinnollinen ja moniammatillinen Kasva Kotkassa -työryhmä (Liite 1). Uutta suunnitelmaa on työstetty eri työryhmissä vuosina ja uuden suunnitelman tavoitteet on asetettu vuosille

52 96, SOTELA :00 / Pykälän liite: Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma_2 2 Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa ohjaavia tärkeimpiä asiakirjoja ovat YK:n lapsen oikeuksien sopimus sekä valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma Suunnitelma liittyy Kotkan kaupungin kaupunkistrategiaan ja hyvinvointikertomukseen sekä Kotkan lasten ja nuorten palvelujen strategiaan. Valittujen vuosittaisten tavoitteiden seuranta toteutuu sähköisen hyvinvointikertomuksen kautta. Valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman mukaan lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa laadittaessa huomio tulisi kiinnittää lasten ja nuorten elämään kolmen kärjen kautta: osallisuus, yhdenvertaisuus, arjen hallinta. Lisäksi kehittämisohjelman toteuttamistapana on yhteistyön voimistaminen. Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadinnassa on soveltaen käytetty lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman kolmea kärkeä. Taustalla olevat ja toimintaa ohjaavat arvot ovat: terveys ja hyvinvointi, oikeudenmukaisuus, oppiminen ja ihmisenä kasvaminen, oman itsensä, toisten sekä ympäristön kunnioittaminen, välittäminen ja suvaitsevaisuus. Kasva Kotkassa -työryhmä valitsi hyvinvointisuunnitelman tavoitteiksi: Edistää lasten, nuorten ja perheiden terveyttä ja hyvinvointia Tukea lasten ja nuorten myönteistä kasvua, kehitystä ja oppimista Turvata lasten ja nuorten oikeus yhteisöllisyyteen, osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen

53 96, SOTELA :00 / Pykälän liite: Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma_ Lasten ja nuorten osuus väestöstä Vuonna 2013 Kotkassa asui henkilöä. Lasten ja nuorten osuus väestöstä vähentyy tilastokeskuksen ennusteen mukaan vain hieman tulevien vuosikymmenien aikana. Vuodesta 2009 vuoteen 2013 asti syntyneiden lasten määrä Kotkassa oli lievässä laskussa. Vuonna 2013 syntyneitä lapsia oli 467. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan syntyvien lasten määrä pysyy lähes ennallaan vuoteen 2020 asti. Ennusteiden mukaan seuraavina vuosikymmeninä syntyy noin 495 lasta vuosittain. Huomioitavaa on, että kolmasosa ikäryhmästä (0-29 vuotiaista) on täysi-ikäisiä ja moni heistä on jo itse vanhempia. Taulukko 1. Väestötilasto Kotka yhteensä Tilastokeskus: Väestötilasto Taulukko 2. Väestöennuste (2012) vuotiaiden osalta, Kotka 2020 Väestöennuste (2012) vuotiaiden osalta, Kotka Sukupuolet yhteensä Kotka Ikäluokat yhteensä yhteensä vuotiaita (30,76 % ennustetusta väestöstä) Lähde: Tilastokeskus: Väestötilasto

54 96, SOTELA :00 / Pykälän liite: Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma_ Lapsiperheet Lapsiperheiksi luokitellaan perheet, joissa on alle 18 -vuotiaita lapsia. Perheen muodostavat yhdessä asuvat avio- tai avoliitossa olevat henkilöt ja heidän lapsensa, jompikumpi vanhemmista lapsineen sekä avio- ja avopuolisot ilman lapsia. Kotkassa oli vuoden 2012 lopussa kaikkiaan perhettä. Lapsiperheiden osuus perheistä oli 38,1 % eli 5567 lapsiperhettä. Kotkassa on lapsiperheiden osuus suurempi kuin vertailukunnassa Lappeenrannassa, mutta pienempi kuin Vaasassa ja koko Suomessa. Osa vanhemmista kuuluu myös itse tarkastelun kohteena olevaan (0-29-vuotiaiden) ikäluokkaan. Taulukko 3. Lapsiperheiden osuus perheistä Lapsiperheet, % perheistä Kotka ,2 38,1 Lappeenranta 38,3 38, ,7 Vaasa 40, ,6 39,3 Koko maa 40, ,7 39,5 *= tietoja ei käytettävissä Lähde: Tilastokeskus: Väestötilasto

55 96, SOTELA :00 / Pykälän liite: Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma_2 5 Yksinhuoltajaperheitä lapsiperheistä oli 25,1 % eli 1397 yksinhuoltajaperhettä. Kotkassa yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä on koko seurantajakson aikana ( ) korkeampi kuin vertailukaupungeissa ja koko maassa. Taulukko 4. Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä Kotka 24,6 24,4 24,6 25,1 Lappeenranta 23,1 22,9 22,8 22,7 Vaasa 19,6 19,3 19,3 19,2 Koko maa 20,1 20,2 20,3 20,4 *= tietoja ei käytettävissä Lähde: Tilastokeskus: Väestötilasto

56 96, SOTELA :00 / Pykälän liite: Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma_ Maahanmuuttajalapset ja -nuoret Maahanmuuttajia tarkastellaan tässä kansalaisuuden ja äidinkielen mukaan. Tarkastelun keskiössä ovat lapset ja nuoret eli vuotiaat. Tilastojen lisäksi esitetään tietoja heistä palvelujen käyttäjinä. Vuonna 2013 Kotkassa asui henkilöä ja heistä oli ulkomaan kansalaisia Tämä on 5,9 % väestöstä. Vieraskielisten asukkaiden määrä oli kaikkiaan henkilöä. Suurimmat ulkomaalaisryhmät olivat Venäjän, Viron ja Irakin kansalaiset joita oli yhteensä noin henkilöä. Kieliryhminä luonnollisesti suurimmat olivat myös venäjä, eesti, arabia ja kurdi, joita äidinkielenään puhuvia oli noin henkilöä. Taulukko 5. Vieraskieliset lapset ja nuoret Kotkassa v 7-14v 15-18v 19-24v 25-29v Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa on kaikkiaan 39 äidinkieltä suomen lisäksi. Kolme suurinta kieliryhmää ovat venäjä, arabia ja burma. Vuonna 2013 oli varhaiskasvatuspalveluiden piirissä 218 monikulttuuritaustaista lasta.

57 96, SOTELA :00 / Pykälän liite: Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma_ Asuminen Kotkassa on kaikkiaan asuntokuntaa, joista 5556 asuntokunnassa on alle 18-vuotiaita lapsia. Näistä 5556 lapsiasuntokunnasta ahtaasti asuu 1669 eli n. 30 %. Koko maassa lapsiasuntokunnista ahtaasti asuu n. 29 %. Indikaattori ilmaisee ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuuden prosentteina kaikista lapsiasuntokunnista. Lapsiasuntokunta on asuntokunta, jossa on vähintään yksi alle 18-vuotias henkilö. Asunto on ahtaasti asuttu, jos siinä asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun (Tilastokeskus 2012). Taulukko 6. Ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuus kaikista lapsiasuntokunnista Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista Kotka 30 30,3 30,5 30 Lappeenranta 25,8 26,1 25,1 25,4 Vaasa 28,7 28,8 28,7 28,5 Koko maa 29,5 29,5 29,3 29,2 *= tietoja ei käytettävissä Tilastokeskus: Asuntokunnat ja asuinolot Taulukko 7. Asuntokunnat asumisväljyyden mukaan Kotka Yhteensä Lapsiasuntokunta Ei lapsiasuntokunta Yhteensä Tilava Normaali Ahdas Tuntematon Tilastokeskus: Asunnot 2012

58 96, SOTELA :00 / Pykälän liite: Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma_2 8 Nuorista vuotiaista jonottaa tällä hetkellä asuntoa 99 henkilöä, joista 68 hakee asuntoa yksin ja 31 pariskuntana tai perheenä. Hakemukset asuntoihin ovat voimassa kolme kuukautta ja asunnon saannin kesto riippuu paljon hakualueesta. Vuonna 2013 asunnon sai 143 ikäryhmään kuuluvaa, joista oli 92 yksinäistä ja 51 pariskuntaa tai perhettä. Nuoret asunnonhakijat toivovat yksiöitä tai pieniä kaksioita (n.40m2) keskusta -alueilta tai ainakin hyvien kulkuyhteyksien varrelta (Kotkan asunnot Oy 2013). 3.5 Työllisyys Kotka-Haminan seudulla työttömyys on pysynyt viimeiset vuodet valtakunnallista tasoa huomattavasti korkeammalla. Vuoden 2013 keskimääräinen työttömyysaste oli seudulla 14,9 %. Se on kasvanut vuodesta 2008 lähtien n. 40 %. Kotkan tilanne verrattuna muihin seudun kuntiin on ollut heikompi. Vuonna 2008 Kotkassa oli keskimäärin työtöntä työnhakijaa kuukaudessa. Vuoden 2013 keskiarvo oli työtöntä henkilöä kuukaudessa. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut merkittävästi ja vuonna 2013 määrä kasvoi 9 % edellisestä vuodesta. Myös yli 50 -vuotiaiden työttömien määrä lisääntyi selvästi vuonna Työttömistä noin 60 % on miehiä. Nuorten työttömien määrä seudulla on pysynyt melko vakaana. Nuoria, alle 25-vuotiaita, työttömiä oli vuonna 2013 keskimäärin 557 henkilöä/kk. Helmikuun 2014 työllisyyskatsauksen mukaan nuorten työttömien määrä väheni Kotkassa edellisen vuoden lukuihin verrattuna, mutta muutos on pieni. Nuorisotakuun edellyttämä työllistymissuunnitelma oli laadittu 75,4 prosentille alle 25 -vuotiaista työttömistä nuorista. Taulukko 8. Työttömyyden muutokset Kotkassa Työttömien osuus työvoimasta % 14,9 15,8 16,8 Työttömät työnhakijat Nuoret alle 25-vuotiaat työttömät Yli vuoden työttömänä olleet Lähde: TEM työllisyyskatsaukset, josta laskettu keskiarvo ko. vuodelta

59 96, SOTELA :00 / Pykälän liite: Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma_ Lasten ja nuorten ulkoilu- ja liikuntamahdollisuudet Kotkassa on viheralueita yhteensä noin 1400 hehtaaria, joista rakennettuja puistoja on noin 170 hehtaaria. Puistojen ja muiden viheralueiden sekä luontopolkujen hyvällä hoidolla edesautetaan kaikenikäisten mahdollisuuksia ulkoiluun ja virkistykseen. Kotkassa liikuntapalveluja tuotetaan yhteistyössä järjestöjen kanssa. Liikuntapaikkoina on mm. 11 liikuntahallia, 28 koulun liikuntatilaa, 9 kuntorataa, yhteensä 32 km valaistua sekä 60 km kunnossapidettävää latua sekä 18 urheilu- ja palloilukenttää. Kaikesta liikuntatilojen käytöstä n. 70 % on seurojen juniorikäyttöä. Lisäksi lähiliikuntapaikkoja on 8, joista viimeisin on rakennettu Karhuvuoreen.

60 96, SOTELA :00 / Pykälän liite: Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma_ Lasten ja nuorten kasvuolot kotkalaisten lasten ja nuorten sekä heidän vanhempien arvioimana Varhaiskasvatuksen kysely Vanhemmat arvioivat vuosittain päivähoidon ja varhaiskasvatuksen toimintaa ja laatua päivähoitoikäisten hyvinvoinnin kannalta. Keväällä 2014 palautetta antoi 317 perhettä. Annetuissa avoimissa arvioineissa korostuvat hyvät kokemukset lasten turvallisuudesta ja henkilökunnan paneutumisesta lapsen hyvään arkeen päivähoidossa. Suuri osa myös kokee saavansa hyvin palautetta lapsen päivästä sekä voivansa riittävästi osallistua lapsensa kasvuun ja kehitykseen liittyvään keskusteluun. Lapsen yksilöllinen kohtelu ja vanhempien kuuleminen vuorovaikutustilanteissa ovat kyselyn mukaan vanhemmille tärkeitä arvoja. Vuorovaikutukseen liittyvästä hyvästä palautteesta huolimatta toivotaan säännöllisyyttä ja enemmän aikaa keskusteluun lapsen kasvusta ja kehityksestä Annetussa palautteessa huolenaiheiksi nousee henkilökunnan suuri vaihtuvuus ja erityisesti se, että kasvattajien määrä koetaan riittämättömäksi. Myös lapsiryhmien koko ja rajalliset toimintatilat mainitaan useissa vastauksissa laatua heikentävänä tekijänä. Päivähoitopalvelun käytännön joustavuus, hoitoaikojen järjestäminen ja vanhempien työvuorojen sovittaminen päivähoidon rytmiin tuntuu monista vanhemmista hankalalta ja huonosti perheiden tarpeita vastaavalta. Työvuodesta on saatu laadun keskiarvoksi arvosana 4,2/5. Päiväkodissa tarjottava ruoka saa edelleen jonkin verran kritiikkiä. Sitä pidetään liian teollisena ja pienille lapsille sopimattomana. Monet vastaajat myös kritisoivat liian makeita välipaloja tai makeisten tarjoamista juhlapäivinä. Kouluterveyskysely Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn tulosten mukaan positiivista muutosta edelliseen kyselyyn verrattuna luokkalaisten kohdalla oli tapahtunut mm. suhteessa vanhempiin ja perheeseen. Vanhemmat tiesivät paremmin lastensa viikonloppuiltojen viettopaikan ja keskusteluyhteys vanhempien kanssa parani. Lisäksi perheiden yhteinen ateriointi ja aamupalan syöminen lisääntyi. Huolen aiheista 8. ja 9. luokkalaisten kohdalla nousivat läheisten alkoholin käytön aiheuttamat ongelmat, rikkeiden teko, koulukiusatuksi joutuminen ja opiskeluun liittyvien vaikeuksien lisääntyminen. Vaikka tupakointi ja päihteiden käyttö eivät lisääntyneet, ovat nämä yleisempiä kotkalaisilla pojilla kuin keskimäärin koko Suomessa. Vuoden 2013 Kouluterveyskyselyn tulokset ovat kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa

61 96, SOTELA :00 / Pykälän liite: Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma_2 Kotkalaiset 8. ja 9. luokkien oppilaat arvioivat vuonna 2013 kouluterveyskyselyssä ilon ja huolen aiheita seuraavasti: 11 Lukion 1. ja 2. luokan opiskelijoiden kohdalla positiivista muutosta edelliseen kyselyyn verrattuna tapahtui erityisesti kouluun sekä terveystottumuksiin liittyvissä tekijöissä. Koulun työilmapiiri parani, opiskeluun liittyvät vaikeudet vähenivät, kuulluksi tuleminen koulussa lisääntyi ja erilaisten päivittäisten oireiden kokeminen vähentyi. Tupakointi, huumekokeilut ja humalajuominen vähentyi. Huolen aiheiksi lukiolaisilla nousivat liikunnan vähentyminen ja ruutuajan lisääntyminen. Sekä peruskouluikäiset että lukiolaiset tytöt ovat kokeneet seksuaalista väkivaltaa joskus tai toistuvasti enemmän kuin pojat. Kotkalaisten nuorten kohdalla epätietoisuus siitä, miten vaikuttaa koulun asioihin, oli yleisempää kuin koko maassa. Vastaavasti kotkalaiset lukion 1. ja 2. luokan oppilaat arvioivat kouluterveyskyselyssä 2013 ilon ja huolen aiheita seuraavasti:

62 96, SOTELA :00 / Pykälän liite: Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma_2 12

63 96, SOTELA :00 / Pykälän liite: Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma_2 13 Arviointikysely perusopetuksen ja lukion oppilaille Perusopetuksessa ja lukiossa toteutettiin arviointikysely joulukuussa tammikuussa Vastaajina oli 3574 oppilasta. Kyselyllä haluttiin selvittää oppilaiden koulunkäyntiin liittyviä mielipiteitä, käsityksiä, toiveita ja tarpeita. Kyselyn mukaan oppilaat tulevat hyvin toimeen muiden oppilaiden kanssa. Kiusaamista koetaan harvoin. Oppilaat kokevat turvalliseksi sekä koulussa olon että koulumatkat. Tyytymättömimpiä oppilaat ovat mahdollisuuteen vaikuttaa koulun asioihin, piha-alueen liikuntamahdollisuuksiin sekä kouluruokaan. Kaikki vastaajat N= Tulen toimeen muiden oppilaiden kanssa 4,24 3. Koulussa minua ei kiusata 4,29 4. Olen tyytyväinen kouluruokaan 3,23 6. Koulumatkani on turvallinen 4,35 7. Koen oloni myös koulussa turvalliseksi 4,38 9. Koulun tarjoama harrastustoiminta on mielestäni riittävä 3, Voin vaikuttaa oppilaskunnan kautta koulun asioihin 2, Keskustelen vanhempien kanssa koulupäivän sujumisesta 3, Koulun piha-alue kannustaa minua liikkumaan 3, Koulun tilat ovat viihtyisät 3, Oppitunneilla on hyvä työrauha 3, Saan mielestäni koulussa riittävästi tukea oppimiseen 4, Voin halutessani puhua omista asioistani koulun aikuisen kanssa 3,80 Nuorisobarometri Kotkassa on parin viime vuosikymmenen aikana tehty nuorisotoimen toimesta useita nuorisokyselyitä, joista viimeinen on vuodelta Sama kysely tehtiin Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan 15 kunnassa. Kotkan vastaajia (14-20-v.) oli yhteensä 884. Tärkeimpinä nuorisotyön palveluina he pitivät nuorisotaloa ja tapahtumia. Kotkalaiset nuoret olivatkin hieman muuta aluetta ahkerampia nuorisotalojen kävijöitä ja myös tyytyväisiä nuorisotaloihin. Muista palveluista nuoret olivat eniten tyytyväisiä seuraaviin palveluihin: kirjasto, pyörätiet ja jalankulkuväylät, koulutus, liikunta- ja urheilupalvelut ja puistot ja ulkoilualueet. Vähiten tyytyväisiä he olivat seuraaviin: joukkoliikenne ja maahanmuuttajapalvelut. Liki 52 % nuorista arveli asuvansa vielä 5 vuoden päästä Kotkassa. Vastaava luku koko vastausalueella oli vain 41 %. Kotka sai kotipaikkana arvosanan 7,8 (4-10), joka oli keskivertoa hieman parempi.

64 96, SOTELA :00 / Pykälän liite: Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma_ LAPSEN, NUOREN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT KOTKASSA Palvelukartan palvelukuvauksiin pääsee tutustumaan osoitteessa

Sisällysluettelo SOTELA, 22.4.2015 17:00, Esityslista 1

Sisällysluettelo SOTELA, 22.4.2015 17:00, Esityslista 1 Sisällysluettelo SOTELA, 22.4.2015 17:00, Esityslista 1-1 Esityslistan kansilehti (läsnäolijat)... 1 58 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus... 2 59 Pöytäkirjan tarkastajat... 3 60 Käsittelyjärjestys...

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ Sosiaali- ja terveyslautakunta 9.12.2015 94 Voimaantulo 1.1.2016 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimintasääntö... 2 II LUKU...

Lisätiedot

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT TERVEYSPALVELUT OPTS 215 3.6.215 Kustannukset ja tuottavuustavoitteet Mittari Toteuma 213 Tavoite 214 Toteuma 214 Tavoitetaso 215 1. Taloustavoitteet Menot - 136 633 993 Tulot - 2 87 6 Netto - 115 826

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 89 22.10.2013. 89 Asianro 7575/02.02.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 89 22.10.2013. 89 Asianro 7575/02.02.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) 89 Asianro 7575/02.02.00/2013 Talousarviomuutokset 2013 / perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueet Kaupungin talousarvion sitovuusmääräysten mukaan bruttobudjetoiduilla

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 2 1 Toiminta- ajatus 2 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen vastuualueen toiminta- ajatuksena on järjestää kunnan asukkaille palveluja tarpeen mukaan sekä ylläpitää

Lisätiedot

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016 Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Kehitysvammaisten palvelujen organisointi Kärkihanke: Kehitysvammaisten asumispalveluiden avopainotteisuuden edistäminen Tuotantopuolen vastuuhenkilö: Sosiaalipalvelujen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden tilauksen toteutuminen

Sosiaali- ja terveyspalveluiden tilauksen toteutuminen Sosiaali- ja terveyspalveluiden tilauksen toteutuminen Osavuosikatsaus 03/2014 Keskeiset huomiot Yksityiskohtaiset tilaustaulukon toteumat raportoitu kaupunginhallitukselle, löydettävissä kaupungin nettisivuilta

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA 2014-2016

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA 2014-2016 TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Johdon ja esimiesten raportointi

Johdon ja esimiesten raportointi Johdon ja esimiesten raportointi Uutta Maiseman korvaavaa raportointijärjestelmää kehitetään parhaillaan. Tiedot täydentyvätj ja tarkentuvat elokuun osavuosikatsaukseen. Perhepalvelut Kodin ulkopuolelle

Lisätiedot

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Tetola 20.01.2009 Terveyden ja

Lisätiedot

TILAUSKEHYKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT

TILAUSKEHYKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT Vastaanottopalvelut + 0,9 me Hoitoonpääsy ja yhteydensaanti parantunut Tavoite 90 %:n vastausprosentti lokakuussa > tason ylläpitäminen ja parantaminen Siilaisen vastaanottotilojen

Lisätiedot

Lisämäärärahan myöntäminen sosiaalityöhön, vammaispalveluihin, päivähoitoon ja vanhusten asumispalveluihin

Lisämäärärahan myöntäminen sosiaalityöhön, vammaispalveluihin, päivähoitoon ja vanhusten asumispalveluihin Sosiaali- ja terveyslk 50 11.10.2011 Kunnanhallitus 317 07.11.2011 Lisämäärärahan myöntäminen sosiaalityöhön, vammaispalveluihin, päivähoitoon ja vanhusten asumispalveluihin 351/030.033/2010 SOSTE 50 Sosiaali-

Lisätiedot

21 19.02.2014. Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut ydinprosessin käyttösuunnitelma vuodelle 2014

21 19.02.2014. Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut ydinprosessin käyttösuunnitelma vuodelle 2014 Yhteistoiminta-alueen sosiaalija terveyslautakunta 21 19.02.2014 Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut ydinprosessin käyttösuunnitelma vuodelle 2014 YASOSLTK 21 Kuntalain 65 :n mukaan kunnan toiminnassa

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 100 18.11.2014. 100 Asianro 7402/02.02.00/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 100 18.11.2014. 100 Asianro 7402/02.02.00/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) 100 Asianro 7402/02.02.00/2014 Talousarviomuutokset 2014 / perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueet Perusturvan ja terveydenhuollon vuoden 2014 talousarvion

Lisätiedot

Maanantai 4.3.2013 klo 10.00 10.41. Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone

Maanantai 4.3.2013 klo 10.00 10.41. Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone Viranomainen PÖYTÄKIRJA Nro 2/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Sosiaalilautakunta KOKOUSAIKA Maanantai 4.3.2013 klo 10.00 10.41 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015

Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015 Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Matti Heikkinen, perhepalvelujohtaja, YTL Sisältö

Lisätiedot

Vairinen-Salmela, Johanna, j. 7 Paasonen, Jaana, vj. - Sosiaali- ja terveyslautakunta. TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Toiminta-ajatus

Vairinen-Salmela, Johanna, j. 7 Paasonen, Jaana, vj. - Sosiaali- ja terveyslautakunta. TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Toiminta-ajatus TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Sosiaali- ja terveyslautakunta Hallinto Pentti Taimen Toiminta-ajatus Sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävänä on vastata tarpeellisten sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Avopalvelujen vahvistaminen Kehittämishanke: Avopalvelujen vahvistaminen mielenterveystyö ja vastaanottotoiminta Tuotantopuolen

Lisätiedot

JOENSUU. TP 2014 TA 2015 TA 2016 Raportointitaso. Hallinto- ja talouspalvelut. Terveyspalvelut MITTARIT. Vastaanotto

JOENSUU. TP 2014 TA 2015 TA 2016 Raportointitaso. Hallinto- ja talouspalvelut. Terveyspalvelut MITTARIT. Vastaanotto JOENSUU MITTARIT Hallinto- ja talouspalvelut Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 Terveyspalvelut Vastaanotto Avohoito- /

Lisätiedot

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEIS- PALVELUSTA (TYP) KYMENLAAKSOSSA

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEIS- PALVELUSTA (TYP) KYMENLAAKSOSSA YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEIS- PALVELUSTA (TYP) KYMENLAAKSOSSA 1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (TYP)

Lisätiedot

RAPORTTI TOIMENPITEISTÄ V. 2007 TALOUSARVIOSSA PYSYMISEKSI

RAPORTTI TOIMENPITEISTÄ V. 2007 TALOUSARVIOSSA PYSYMISEKSI 1 RAPORTTI TOIMENPITEISTÄ V. 2007 TALOUSARVIOSSA PYSYMISEKSI Hallituksen alainen toiminta Suunnittelu- ja kehittämisyksikkö Yhteiset palvelut Toiminta sopeutuu talousarvion 2007 voimavaroihin vähentämällä

Lisätiedot

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Menettelytapasäännöksiä Vanhuspalveluissa ei subjektiivisia uusia oikeuksia

Lisätiedot

OSALLISTUJAT Eerola Aila puheenjohtaja Päätöksentekijät Eerola Anja varapuheenjohtaja. Puittinen Marko Vornanen Timo

OSALLISTUJAT Eerola Aila puheenjohtaja Päätöksentekijät Eerola Anja varapuheenjohtaja. Puittinen Marko Vornanen Timo -1, SOTELA 29.1.2014 17:00 OSALLISTUJAT Eerola Aila puheenjohtaja Päätöksentekijät Eerola Anja varapuheenjohtaja Hakala Kirsi jäsen Hokkanen Risto Holmroos Anna Kujamäki Kari Leskinen Pirkko Nuora Irma

Lisätiedot

1. Ratkaista toimialallaan kaupungille kuuluvat asiat, ellei niitä ole tällä johtosäännöllä määrätty sen alaisen viranhaltijan ratkaistavaksi.

1. Ratkaista toimialallaan kaupungille kuuluvat asiat, ellei niitä ole tällä johtosäännöllä määrätty sen alaisen viranhaltijan ratkaistavaksi. HEINOLAN KAUPUNKI KUNNALLINEN III/PER SÄÄNTÖKOKOELMA Sosiaali- ja terveystoimi Kaupunginvaltuuston 17.11.2008 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 9.2.2009 hyväksymä muutos Kaupunginvaltuuston 11.5.2009 hyväksymä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos 17.09.2014 Sivu 1 / 1 3684/05.17.00/2014 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Mari Ahlström,

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta

TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta Toimeentulotuki on toimeentulotukilain (1412/1997) nojalla myönnettävä viimesijainen taloudellinen tuki. Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen Espoon kaupunki Omaishoidon tuki on palvelukokonaisuus, joka koostuu

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUT Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Heidi Ulriksson

SOSIAALIPALVELUT Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Heidi Ulriksson SOSIAALIPALVELUT Sosiaali- ja terveyslautakunta Heidi Ulriksson Toiminta Sosiaalipalveluyksikön tuottamat palvelut perustuvat sosiaalihuollon voimassa olevaan lainsäädäntöön. Subjektiiviseen oikeuteen

Lisätiedot

Toimeentulotuen tarkoitus

Toimeentulotuen tarkoitus Toimeentulotuen tarkoitus Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä.

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

2014 Toimintakertomus

2014 Toimintakertomus sosiaalilautakunta 29.1.2015 1 2014 Toimintakertomus 2.6 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen tehtävänä on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen ja yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 20/2014 1 (6) Kaupunginhallitus Stj/1 19.5.2014

Helsingin kaupunki Esityslista 20/2014 1 (6) Kaupunginhallitus Stj/1 19.5.2014 Helsingin kaupunki Esityslista 20/2014 1 (6) Päätöshistoria Sosiaali- ja terveysvirasto 7.5.2014 HEL 2014-005402 T 01 01 00 Sosiaali- ja terveysvirasto esittää, että kaupunginhallitus päättäisi seuraavista

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen asiakasmaksut. alkaen

Sosiaali- ja terveystoimen asiakasmaksut. alkaen Sosiaali- ja terveystoimen asiakasmaksut Terveydenhoidon asiakasmaksut Vastaanottojen asiakasmaksut Terveyskeskuksen sairaanhoitokäynti 18 vuotta täyttäneiltä 3 kertaa kalenterivuodessa, lukuunottamatta

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Talousarvio 2013 (valtuusto) Tilinpäätös 2012

Talousarvio 2013 (valtuusto) Tilinpäätös 2012 Asiakas: Joensuu Palvelu: Vastaanotto Vastuuhenkilö: Johtava ylilääkäri TILAUS -05-05 %:a Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiakkaat 7 697 8 000 5 877 73 % Vastaanotto / yhteistoiminta-alueen asukas

Lisätiedot

- KONNEVEDEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA No 6/2013 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sivu 62. Kunnantalo, lautakuntien kokoushuone

- KONNEVEDEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA No 6/2013 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sivu 62. Kunnantalo, lautakuntien kokoushuone - KONNEVEDEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA No 6/2013 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sivu 62 KOKOUSAIKA 15.10.2013.2013 klo 18.00- KOKOUSPAIKKA Kunnantalo, lautakuntien kokoushuone JÄSEN: Teemu Pakarinen, pj Seija

Lisätiedot

Toimialan toiminnan kuvaus

Toimialan toiminnan kuvaus Toimialan toiminnan kuvaus Joensuun kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelukeskus vastaa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä Joensuussa sekä yhteistoimintasopimuksiin pohjautuen Kontiolahden ja

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Paula Sundqvist, sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille kuntalaisille ja kiireellinen

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

KUUKAUSIRAPORTTI TAMMMIKUU

KUUKAUSIRAPORTTI TAMMMIKUU KUUKAUSIRAPORTTI TAMMMIKUU 2012 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/31 1 KARVIAISEN NETTOMENOT 1.1 Nettomenot (kumulatiivinen), Karviainen 1.2 Nettomenot (kumulatiivinen), lasten ja nuorten palvelulinja KUUKAUSIRAPORTTI

Lisätiedot

Tehostetun palveluasumisen kilpailutus 2013, Palveluseteli vaihtoehtoisena hankintamuotona

Tehostetun palveluasumisen kilpailutus 2013, Palveluseteli vaihtoehtoisena hankintamuotona Tehostetun palveluasumisen kilpailutus 2013, Palveluseteli vaihtoehtoisena hankintamuotona Miksi palveluseteli? Lisää asiakkaan/hänen läheistensä valinnan mahdollisuuksia ja vahvistaa itsemääräämisoikeutta

Lisätiedot

2015 Toimintasuunnitelma/sosiaalitoimi

2015 Toimintasuunnitelma/sosiaalitoimi 1 2015 Toimintasuunnitelma/sosiaalitoimi Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö

Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö 1 (13) Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.5.2015 2 (13) Sisällysluettelo Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Organisaatio... 3 1. Toimiala...

Lisätiedot

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Perhepalvelut Nimike: perhepalvelujen palveluesimies, virka Tehtävät: Perhepalvelujen palveluesimies

Lisätiedot

Sosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös. 23.6.2011 M.Paavola

Sosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös. 23.6.2011 M.Paavola Sosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös Sosiaalipalvelut sairaanhoitopiirin toimialueena 2 toimintavuotta Tyytyväisyyttä mm. koulutustarjonnan ja työhyvinvointia edistävän toiminnan

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA. 2014 Nro 1

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA. 2014 Nro 1 Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2014 Nro 1 SOSIAALIHUOLLON VASTUUALUEEN TOIMINTASÄÄNTÖ (Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa 20.11.2013) I YLEISTÄ 1 Soveltamisala 2 Toiminta-ajatus Sosiaalihuollon

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen kokoushuone

Kaupunginhallituksen kokoushuone KOTKAN KAUPUNKI KOKOUSKUTSU Nro 11/2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA 16.12.2015 klo 17:00 Kaupunginhallituksen kokoushuone KÄSITELTÄVÄT ASIAT Läsnäolijat... 1 175 Kokouksen laillisuus

Lisätiedot

2014 Toimintasuunnitelma, toteuma ajalta 1-8/2014

2014 Toimintasuunnitelma, toteuma ajalta 1-8/2014 2014 Toimintasuunnitelma, toteuma ajalta 1-8/2014 2.6 Sosiaalilautakunta 1 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; Sosiaalitoimen hallinto, Sosiaalityö, Vanhustyö/kotipalvelu sekä Vammais. Sitovuustasoihin

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Palvelualue: Perhe ja sosiaalipalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään palvelualueen tavoitteet palveluiden järjestämiseen,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA/ No 1/2014 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA ESITYSLISTA Sivu 1. Kunnantalo, lautakuntien kokoushuone

KONNEVEDEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA/ No 1/2014 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA ESITYSLISTA Sivu 1. Kunnantalo, lautakuntien kokoushuone KONNEVEDEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA/ No 1/2014 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA ESITYSLISTA Sivu 1 KOKOUSAIKA 4.2.2014 klo 18.00-19.07 KOKOUSPAIKKA Kunnantalo, lautakuntien kokoushuone JÄSEN: VARAJÄSEN: Teemu

Lisätiedot

Toteuma 2013-11 285 229 81 %

Toteuma 2013-11 285 229 81 % Palvelu: Vastaanotto Vastuuhenkilö: Johtava ylilääkäri TILAUS TA %:a Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiakkaat 8 000 7 515 94 % Vastaanotto / yhteistoiminta-alueen asukas 207 161 78 % Vastaanotto /

Lisätiedot

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA. 2013 Nro 14

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA. 2013 Nro 14 Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2013 Nro 14 TERVEYDENHUOLLON VASTUUALUEEN TOIMINTASÄÄNTÖ (Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa 28.8.2013, tulee voimaan 1.9.2013) YLEISTÄ 1 Soveltamisala 2 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015 Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi OIVA keskus Miia Autiomäki 18.2.2015 20.2.2015 Johdon tukipalvelut vastuualuejohtaja Anssi Niemelä Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen/ OIVA-keskus

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen kokoushuone

Kaupunginhallituksen kokoushuone KOTKAN KAUPUNKI KOKOUSKUTSU Nro 8/2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA 23.09.2015 klo 18:00 Kaupunginhallituksen kokoushuone KÄSITELTÄVÄT ASIAT Läsnäolijat... 1 125 Kokouksen laillisuus

Lisätiedot

Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta

Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta 1 Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta Toimeentulotuki on toimeentulotukilain (1412/1997) nojalla myönnettävä viimesijainen taloudellinen tuki. Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi

Lisätiedot

+ / - ed.v % MB 2015 % TP 2014 EST 2015. ERO TA15 EST Tot % TOIMINTATUOTOT 1 151 4 973 0 634 102 100,0 294 597 634 102 0 0,2

+ / - ed.v % MB 2015 % TP 2014 EST 2015. ERO TA15 EST Tot % TOIMINTATUOTOT 1 151 4 973 0 634 102 100,0 294 597 634 102 0 0,2 SIILINJÄRVEN KUNTA / SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Kuukausiraportti TULOSALUEET TAMMI - HELMIKUU 2015 YHTEISET PALVELUT 16,67 Tot % voisi olla + / - ed.v TOIMINTATUOTOT 1 151 4 973 0 634 102 100,0 294 597

Lisätiedot

Kolmannesvuosiraportti elokuu 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Kolmannesvuosiraportti elokuu 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Naantalin kaupungin lausunto koskien Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän toimintaa

Naantalin kaupungin lausunto koskien Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän toimintaa Sosiaali- ja terveyslautakunta 39 21.05.2014 Kaupunginhallitus 260 02.06.2014 Naantalin kaupungin lausunto koskien Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän toimintaa 361/00.03.01/2014 SOTELTK 39 Perusturvajohtaja

Lisätiedot

Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki

Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki 1 Toimeentulotuki turvaa välttämättömän toimeentulon Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Jokaisella Suomen

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI SOSIAALIJOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 52. Voimaan: 1.1.2015 I LUKU

SUONENJOEN KAUPUNKI SOSIAALIJOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 52. Voimaan: 1.1.2015 I LUKU 1 SUONENJOEN KAUPUNKI SOSIAALIJOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 52 Voimaan: 1.1.2015 I LUKU SOVELTAMISALA 1 Suonenjoen kaupungin sosiaalihuollon järjestämisessä noudatetaan, mitä on

Lisätiedot

Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 ovk Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 ovk Terveyspalvelut

Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 ovk Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 ovk Terveyspalvelut JOENSUU Hallinto- ja talouspalvelut Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 Terveyspalvelut Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiaaat

Lisätiedot

ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY

ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY VALTUUSTO 20.5.2013 Ritva Erkama Kausien 2005-2008 sekä 2009-2012 tarkastuslautakunnan puheenjohtaja KAUPUNGIN TALOUS JA TUOTTAVUUS Kaupungin haasteina: menojen kasvaminen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ. TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ. TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Henkilöstöresurssiyksikkö TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Vakinaiset virat/toimet 631 638 573 615,2 568,4 Ulkopuolelta ostettu työvoima/päivät 833 2 330 1 360 470 400 HENKILÖSTÖRESURSSI-

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Liitteet 24.5.2012 Talousarvion toteumavertailu Hirvensalmi Hirvensalmi Hirvensalmi Talousarvio 2012 (valtuusto) 0 Toteuma 2012-03 TILAUS Aikuispsykososiaaliset

Lisätiedot

Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen. Toimeentulotuki

Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen. Toimeentulotuki Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen Toimeentulotuki Toimeentulotuen hakeminen ja myöntäminen Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata

Lisätiedot

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa Oulu: OKS

Lisätiedot

Perhehoitajille maksettavat hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus 1.1.2015 alkaen. 45,43 / kerta Kestoltaan < 10h/vrk

Perhehoitajille maksettavat hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus 1.1.2015 alkaen. 45,43 / kerta Kestoltaan < 10h/vrk 1 IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Perhehoitajille maksettavat hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus 1.1.2015 alkaen. HOITOPALKKIO Peruste: Perhehoitajalaki 3.11.2006/ 948 Vähimmäiskulukorvaus 1.1.2015

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut 2014 / Vertailutaulukko esityksestä

Vammaispalvelujen asiakasmaksut 2014 / Vertailutaulukko esityksestä Vammaispalvelulain palveluasuminen ravintomenoista. Asumisvalmennus, VpL Vuokra ja käyttökustannukset Asuntoon liittyvät keskitetyt hankinnat ja yhteiskäyttö a) Ateriamaksu kun tarjotaan keskitetyt ateriapalvelut

Lisätiedot

Doctagonin Porvoon etälääkäripalveluiden arviointi 12.2.2014

Doctagonin Porvoon etälääkäripalveluiden arviointi 12.2.2014 1 Doctagonin Porvoon etälääkäripalveluiden arviointi 12.2.2014 Johdanto Doctagon Oy on kehittänyt toimintamallin jonka tarkoituksena on tuottaa kattava lääketieteellinen tuki vanhusten kotihoidolle alueilla

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Palvelualue: Vanhus- ja vammaispalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään palvelualueen tavoitteet palveluiden järjestämiseen,

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaa koordinoi johtoryhmä, jonka nimeää apulaiskaupunginjohtaja.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaa koordinoi johtoryhmä, jonka nimeää apulaiskaupunginjohtaja. Vanhus- ja vammaispalvelujen vastuualue vastaa - seuraavien sosiaalihuoltolain 17. :ssä tarkoitettujen palvelujen järjestämisestä vanhuksille ja vammaisille: omaishoidon tuki, kotipalvelut, sosiaalityö,

Lisätiedot

Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan. Infotilaisuus 23.2.2012. Maritta Koskinen 1 22.2.2012

Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan. Infotilaisuus 23.2.2012. Maritta Koskinen 1 22.2.2012 Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan Infotilaisuus 23.2.2012 Maritta Koskinen 1 Taustaa palvelusetelille Aiemmat säädökset palvelusetelistä vuonna 2004 Laajentui vuonna 2008 Palvelusetelilaki (569/2009)

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 176 Rakennuslautakunnan seurantaraportti 10/2013 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. (09) 816 24811 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto

Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto Seudullisen sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä on edistää yhteistoiminta-alueen asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä sekä huolehtia siitä, että yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna)

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna) SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA YKSILÖJAOSTO HYVINVOINTIJAOSTO SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO Perusturva HALLINTO Perusturva Toimistopalvelut Talousasiat Terveyspalvelujen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 322 9.11.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO VANHUSTEN HOITOPAIKKOJEN SÄILYTTÄMISTÄ JA LISÄÄMISTÄ KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-2346 Esityslistan asia

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.8.2008 (ilman liikelaitoksia)

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.8.2008 (ilman liikelaitoksia) 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.8.2008 (ilman liikelaitoksia) Maakunnan talousarvio 2008 hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 13.12.2007 135. Sosiaali- ja terveystoimialan osalta on hyväksyttyä

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Erityisryhmien asiakasmaksut 1.1.2014 alkaen

Erityisryhmien asiakasmaksut 1.1.2014 alkaen Erityisryhmien asiakasmaksut 1.1.2014 alkaen Päihde- ja mielenterveyskuntoutus Palvelumaksu Ateriat Muuta huomioitavaa Palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen Asiakkaan nettotulojen ja hyväksyttävien

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

Uusi asumisyksikkö Naantalin kaupungin sote:n talousarviossa

Uusi asumisyksikkö Naantalin kaupungin sote:n talousarviossa Uusi asumisyksikkö Naantalin kaupungin sote:n talousarviossa Tulot asukkaita/hpv /as/hpv yht. /kk Asukkailta perittävät vuokrat 15 550 8 250 KELA:n enimmäisvuokra Asukkaiden sähkömaksut 15 20 300 voidaan

Lisätiedot

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

KIHNIÖN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 2 / 2011. Perusturvalautakunta. 15.02.2011 klo 17.30 19.15

KIHNIÖN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 2 / 2011. Perusturvalautakunta. 15.02.2011 klo 17.30 19.15 KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 2 / 2011 Perusturvalautakunta Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet 15.02.2011 klo 17.30 19.15 Terveys- ja palvelukeskuksen kokoushuone Kärkelä Pilvi Kohtala Paavo Heinilä

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot