Lockelainen sydänmaa ja itseohjautuva kansalaisyhteiskunta Lauri Holappa Globaali poliittinen talous: rakenteet ja käännekohdat

Transkriptio

1 Lockelainen sydänmaa ja itseohjautuva kansalaisyhteiskunta Lauri Holappa Globaali poliittinen talous: rakenteet ja käännekohdat Valtiotieteellinen tiedekunta / Lauri Holappa/ Lockelainen sydänmaa ja itseohjautuvan kansalaisyhteiskunnan ajatus

2 Luennon tavoitteet Perehdytään kapitalistisen talouden ideologiseen historiaan Markkinatalous syntyi yhtäältä normaalin sosiaalisen kanssakäymisen sivutuotteena Toisaalta markkinatalouden synty on edellyttänyt itseohjautuvuuden ajatuksen luonnollistumista (tämän luennon teema) Kapitalistinen talous voi toimia vain, jos yhteiskunnassa vallitsee laajasti jaettu käsitys itseohjautuvista markkinoista Kapitalismi edellyttää myös aktiivista poliittista regulaatiota, jolla synnytetään markkinoita à tarvitaan legitiimeiksi koettuja ideoita, joilla regulaatio voidaan perustella Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

3 Luennon sisällöstä 1. Kansalaisyhteiskunnan nousu: Magna Cartasta Mainioon vallankumoukseen 2. Järjestyksen dilemma ja poliittisen taloustieteen nousu 3. Talous ilman rahaa 3

4 Britannia ja talouden henki Markkinatalouden keskeiset instituutiot olivat jo pitkälle kehittyneitä 1100-luvun Italiassa Kirjanpito Byrokraattisesti organisoitu yritystoiminta Vapaat työmarkkinat Omaisuuden suojan takaava oikeusjärjestelmä Italialaisen vapaamarkkinajärjestelmän käytännöt levisivät nopeasti myös muualle erityisesti Englantiin Englannissa itseohjautuvan talousjärjestelmän piirteet alkoivat vakiintua erityisesti kauppaakäyvän aateliston ja kaupunkilaisporvariston liikkeenharjoittamiskäytäntöihin 4

5 Magna Carta Kuningas Juhana Maattoman epäonnistuneet sotaretket 1200-luvun alussa johtivat kruunun interventionistiseen talouspolitiikkaan ja verotuksen kiristymiseen Sääntelyn vastainen kapina pyrittiin kumoamaan tiukentuneella järjestyksenpidolla ja mielivaltaisilla pidätyksillä à vasallit ja muu aatelisto ryhtyivät kapinaan Kapinaliikkeen tavoitteena oli kumota kuninkaan rajoittamaton määräysvalta Kansalaisten autonomia poliittisen päätöksentekojärjestelmän reunaehdoksi 5 Ei verotusta ilman edustusta Väkivaltamonopoli riippumattomien tuomioistuinten valvontaan ja sääntelyyn, parlamentille oikeus päättää verotuksesta

6 Mainio vallankumous (1) Vuonna 1685 valtaan Jaakko II Katolinen Jaakko II joutui kahnauksiin protestanttienemmistöisen parlamentin kanssa à kuningas nosti armeijan ja virkakoneiston johtoon katolisia, kasvatti armeijan kokoa ja riisui parlamentin vallan Whig- ja Tory-puolueet halusivat torjua katolisen vallan ja absoluuttisen monarkian tavoitteena itsenäisen kansalaisyhteiskunnan pelastaminen ja voimistaminen Mainio vallankumous (tai ) Kansalaisyhteiskunnan autonomiaa voimistettiin Kuninkaalle jätettiin vain toimeenpanovalta, ylin päätösvalta parlamentille Bill of Rights Omistusoikeuksien voimistaminen Verotusoikeuden kaventaminen Kompromissi suvereenin ja kansan välillä rikottiin: yhteiskunnalliset valtasuhteet oli määriteltävä kansalaisyhteiskunnassa 6

7 Mainio vallankumous (2) Kees van der Pijl (1998): From then on we can speak of a civil society, a society form which the state has withdrawn after having imposed itself actively and constructively, shaping the institutions needed to permit the liberal withdrawal from the sphere of wealth creation. This withdrawal leaves behind its traces in the form of the legal guarantee of private property and binding contract, as well as the infrastructure for their legal vindication without which civil self-regulation would soon degenerate into violence. 7

8 Lockelainen sydänmaa Kees van der Pijl: mainio vallankumous synnytti uuden poliittis-kulttuurisen tilan Valtio alistettiin kansalaisyhteiskunnalle Valtion tehtäväksi ulkoisen turvallisuuden takaaminen Koskemattomuus vapautena (lockelainen liberalismi) Irti suurista valtioprojekteista à Porvarillinen emansipaatio Kyse ei ollut lockelaisesta valtiosta vaan alueesta: vallankumous levisi myös Pohjois- Amerikan siirtokuntiin Lockelainen sydänmaa on ideologinen projekti, jossa valtio on väline tavoitteen toteuttamiseen 8

9 David Hume ja järjestyksen dilemma Miten järjestys voidaan taata suvereenin puuttuessa? Kysymykseen oli vastattava, jotta emansipatorinen yhteiskuntajärjestys voitiin säilyttää David Hume ( ): himot voivat tasapainottaa toisiaan Ideaalina English Shopkeeper Himot on alistettava rationaalis-egoistiselle kulttuurille ja instituutioille 9

10 Klassinen poliittinen taloustiede ja itseohjautuvuuden ajatus Humen premissien pohjalle syntyi uusi yhtenäinen tieteenala: klassinen poliittinen taloustiede Tavoitteena yhteiskunnallisen uusintamisen tutkiminen itseohjautuvuuden näkökulmasta Adam Smithin näkymätön käsi suvereenin tilalle Ostajien ja myyjien kohdatessa vapailla markkinoilla syntyy tuotantojärjestelmä, joka vastaa kansalaisten intressejä ja synnyttää yhteiskunnallisen harmonian 10

11 Klassinen poliittinen taloustiede ja vaihtokauppa (1) Vaihtokaupan tapahtuminen rahan välityksellä muodosti kuitenkin ongelman varhaisille poliittisille taloustieteilijöille Jos toimijat eivät haluaisikaan käyttää rahaa, vaan säästää sitä, eivät tuottajien maksamat palkat kulkeutuisikaan takaisin tuottajille Näin ollen rahan rooli piti määritellä ainoastaan vaihdon välineeksi à kenelläkään ei ollut syytä hamstrata rahaa Valtiotieteellinen tiedekunta / Lauri Holappa/ Lockelainen sydänmaa ja itseohjautuvan kansalaisyhteiskunnan ajatus

12 Klassinen poliittinen taloustiede ja vaihtokauppa (2) Adam Smith (1776, An Inquiry into the Nature and Causes of the Wealth of Nations): Money, therefore, necessarily runs after goods, but goods do not always or necessarily run after money. The man who buys, does not always mean to sell again, but frequently to use or to consume. Smithin mielestä taloudellisen toiminnan tavoitteena ei ole rahan vaan hyödykkeiden ja palveluiden kerääminen 12

13 Sayn laki Jean-Baptiste Say (1803, Treatise on Political Economy) pyrki systematisoimaan Smithin teoriaa Tarjonta luo oman kysyntänsä. Kokonaiskysyntä (=kulutuksen, investointien ja viennin yhteissumma kansantaloudessa jonakin ajanhetkenä) ei voi koskaan muodostua ongelmaksi, koska kokonaiskysyntä on aina maksimaalista Jos jonkin tietyn hyödykkeen kysyntä vähenee, kohdentuu kysyntä automaattisesti uusiin hyödykkeisiin à efektiivinen kysyntä ei vähene Jokainen yksilö tuottaa jotakin tiettyä hyödykettä, mutta kyseisellä hyödykkeellä on tuottajalle vain vaihtoarvoa à yksilöt haluavat vaihtaa kaikki tuottamansa hyödykkeet joihinkin muiden tuottamiin hyödykkeisiin saavuttaakseen maksimaalisen hyvinvoinnin Kokonaiskysynnän vähentyminen tarkoittaisi sitä, että ihmiset eivät tuottaisi sellaisia hyödykkeitä, joita haluttaisiin hankkia à tällöin ihmiset eivät myöskään itse saisi haluamiaan hyödykkeitä à hyötyään maksimoivien rationaalisten toimijoiden maailmassa efektiivisen kysynnän vähentyminen ei ole mahdollista 13

14 Sayn laki ja uusklassinen taloustiede (1) Smithin ja Sayn käsitys taloudesta vaihtokauppana siirtyi myös uusklassiseen taloustieteeseen Carl Menger (1871, Principles of Economics): raha tekee vaihtokaupasta nopeampaa ja tehostaa taloutta Léon Walras ( , Elements of Pure Economics) Raha toimii kaupankäynnin tehostajana Rahaa tarvitaan periaatteessa myös halutun käteistasapainon aikaansaamiseksi, eli tulevien laskujen maksamiseksi Tulevat transaktiot kuitenkin tiedetään jo etukäteen, joten raha säilyy vaihdon välineenä 14

15 Sayn laki ja uusklassinen taloustiede (2) Nykyään Sayn lakia edustaa uusklassinen korkoteoria Säästämisen lisääntyminen vähentää rahan kysyntää à pankit lainaavat rahaa halvemmalla Säästämisen vähentyminen lisää rahan kysyntää à pankit perivät myöntämistään lainoista korkeampaa korkoa Mitä korkeampi korkotaso, sitä vähemmän lainanottoa ja investointeja Korkomekanismi tasapainottaa talouden ja tekee kokonaiskysynnästä pitkällä aikavälillä merkityksetöntä Valtiotieteellinen tiedekunta / Lauri Holappa/ Lockelainen sydänmaa ja itseohjautuvan kansalaisyhteiskunnan ajatus

16 Yhteenveto Britannian yhteiskuntajärjestelmä kehittyi itseohjautuvaan suuntaan vahvan porvarillisen talousjärjestelmän ansiosta Itseohjautuvan yhteiskuntajärjestyksen oli pystyttävä materiaaliseen uusintamiseen à itseohjautuvuus tarvitsi oman teoreettisen pohjansa Klassinen poliittinen taloustiede syntyi tutkimaan materiaalisen uusintamisen edellytyksiä itseohjautuvassa yhteiskuntamallissa Markkinatalouden idea palveli porvariston luokkakamppailua feodaalisessa yhteiskuntajärjestelmässä Porvarillinen talous perustuu vapaalle vaihdannalle, jonka avulla syntyy yhteiskunnan tarpeita vastaava tuotantojärjestelmä, ja kaikkien tarpeet pystytään tyydyttämään Porvarillinen talous on vaihdantatalous 16