Tilastoyksikkö Suomen Pankki. RATI-info Julkinen

Transkriptio

1 Tilastoyksikkö Suomen Pankki RATI-info Julkinen 1

2 Agenda Tervetuloa (Elisabeth Flittner) Yleistä Suomen Pankin raportointikehikosta (Tanja Laubach) European Reporting Framework, ERF (Jaska Järnfors) LuoTi-projekti (Jyrki Lehtinen) Aikataulut ja osapuoliarkisto Konsernirakenteen raportointi Asuntoyhteisöjen lainat (Jaakko Suni) Kulutusluottokyselyn tulokset (Jenna Björklund) Korkosuojaukset ja laskennallinen marginaali (Olli Tuomikoski) Vuodenvaihteen muutokset (Juuso Koppanen) Tarkennukset raportointiin (Meri Sintonen ja Jaakko Suni) Keskuspankkitalletukset Factoring Sektoriluokitus 2019 (Jyrki Lehtinen) Muut asiat (Tanja Laubach) Markkinaosuuksien julkaiseminen Korkokysely Johdannaisten raportointi Julkinen 2

3 Tilastoyksikkö Suomen Pankki Yleistä Suomen Pankin raportointikehikosta Tanja Laubach Julkinen 3

4 Suomen Pankin rahalaitosten tilastotiedonkeruu (RATI) ja konsernitiedonkeruu (KOTI) Rahalaitoksilta kerätään tietoja Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) tehtävien hoitamiseen Kansallisiin tilasto- ja analyysitarpeisiin Suomen Pankin tehtävien hoitamiseen Kansainvälisten järjestöjen tilastovaatimusten täyttämiseen Yhtenäistetty raportointikehikko vuodesta 2010 Tasetilastot, yksikkö- ja aggregaattitasolla Korkotilastot, yksikkö- ja aggregaattitasolla Vähimmäisvarantolaskelmat Tiedot Tilastokeskukselle maksutase- ja rahoitustilinpitotilastoihin Tietoja Kansainvälisen järjestelypankin (Bank of International Settlements, BIS) tilastoihin suoraan sekä Kansainvälisen valuuttarahaston (International Monetary Fund, IMF) tilastoihin EKP:n kautta Lisäksi Finanssivalvonta voi käyttää tietoja pankkivalvontaan ja tietoja voidaan hyödyntää yhteisen valvontamekanismin ja yhteisen kriisinratkaisumekanismin tehtävien hoitamiseen. Julkinen 4

5 Suomen Pankki kokoaa vaadittavat sarjat Julkinen 5

6 Laadunvalvontaa sekä yksikkötasolla että aggregaattitasolla Havaintoja voi nousta esille yksikkötason tiedoista tai eri aikasarjoja muodostettaessa. EKP:ltä tulee palautetta sekä yksikkö- että aggregaattitasolla. Eri jatkoraportointifrekvensseistä johtuen kysymyksiä saattaa tulla samaan raportointiajankohtaan liittyen useampaan otteeseen. Merkittävistä muutoksista saa mielellään omaaloitteisesti lähettää erillisselvityksen. Julkinen 6

7 Yhteistyötä viranomaisten välillä Pyrimme keräämään tiedot vain kerran mikäli mahdollista Mikäli toisella viranomaisella on oikeus kerätä vastaavat tiedot, tietoja voidaan jakaa viranomaisten kesken. Arvio tehdään aina tapauskohtaisesti, kriisitilanteissa on oikeus jakaa tietoja laajemmin. Talon sisällä tietoa saa käyttää analyyseihin laajasti, mutta tietojen julkaisemisen osalta on olemassa säännöt. Tilastot laaditaan sijaintimaan mukaan (ns. host-periaate), solotasolla (poikkeuksena KOTI-tiedonkeruu). Saamme julkaista vain aggregoituja tietoja Yksittäistä raportoijaa ei saa tunnistaa tiedoista, ns. luottamuksellisuus. Tiedonantajan luvalla voimme julkaista myös luottamuksellista tietoa. Julkinen 7

8 Kohti integroitua yhteiseurooppalaista raportointia? SDD SDD Single Data Dictionary Tavoitteena luoda viranomaisille yhtenäinen terminologia, jossa käsitteet on määritelty kertaalleen. Ei suoraan vaikuta pankkeihin, mutta on tärkeä viranomaisten taustatyössä. Tarkoitus on tunnistaa päällekkäisyydet sekä tilanteet, joissa viranomaisvaateissa on eroja. Julkinen 8

9 Kohti integroitua yhteiseurooppalaista raportointia? BIRD BIRD Banks Integrated Reporting Dictionary Tietomalli, jolla kuvataan lähdejärjestelmistä vaadittavat tiedot sekä käsittelysäännöt, joilla saa johdettua viranomaisvaateet. Sisältää tällä hetkellä AnaCreditin ja SHS:n, työn alla Finrep solo Ei sisällä ohjelmistoratkaisua Vapaaehtoinen Suomen Pankki pyrkii mahdollisuuksien mukaan hyödyntämään BIRDissä määrteltyjä koodiarvoja Linkki BIRDin nettisivuille: Julkinen 9

10 Kohti integroitua yhteiseurooppalaista raportointia? ERF ERF - European Reporting Framework Yhteiseurooppalainen raportointikehikko Miten tehdään siirtyminen kohti yhteiseurooppalaista raportointia? Julkinen 10

11 Tilastoyksikkö Suomen Pankki ERF-katsaus Tilannekatsaus, aikataulut ja Qualitative Stock Taking Exercise Jaska Järnfors Julkinen 11

12 Tilannekatsaus Julkinen 12

13 Työryhmän edistyminen Kirjallista työtä Työpajoja, joiden kesto ollut 2-3 päivää Syyskuussa työpaja Suomen Pankin järjestämänä Tällöin esiteltiin myös Suomen Pankin tilastojärjestelmiä Kyselyn (muuttunut Fact-findingista Qualitative Stock Taking Exerciseksi) valmistelua Julkinen 13

14 Yleisesityksestä ennakkotietoa Julkinen 14

15 Tausta: nykyiset tiedonkeruut eri keskuspankeissa vaihtelevat NCBs/NCAs Country A Integrated Reporting Framework Country B Suomi Transformations and matching by NCBs/NCAs ECB MFI balance sheet items statistics (BSI) MFI interest rates statistics (MIR) Monetary Data Credit Register Securities holdings statistics (SHS) Sector accounts B.o.p. & I.i.p. Supervisory Data Security-by-security reporting Other statistics e.g. BIS Statistics AnaCredit Julkinen 15

16 Approach to data collection from banks: Standardise and integrate existing frameworks for banks reporting across domains and across countries Approach to data collection from banks: Standardise and integrate existing frameworks for banks reporting across domains and across countries BIRD BoF: olemme jo hyödyntäneet Banks Integrated Reporting Dictionary Support reporting agents to optimally organise the information available in their internal systems Julkinen 16

17 Operational Systems BIRD input layer ERF collection layer Derived statistics Suomen Pankin rooli ERF-työssä Banks ESCB/SSM BSI & MIR Transformations by banks Transformations defined by banks Transformations by banks Transformations defined by banks and authorities Transformations by the ESCB SHS AnaCredit b.o.p., i.i.p & sector accounts [?] BIS, IMF & OECD Datasets [?] Other reports [?] BoF: mitä muuta pitää jäädä? BIRD ERF Single Data Dictionary (SDD) Voluntary! Julkinen 17

18 ERF pyrkii saavuttamaan samoja integroitujen tietojenkeruun etuja, mitä Suomen Pankissa on tavoiteltu 2010-luvun alusta alkaen: Main objectives: Consolidation of existing requirements into one report Simplification of the reporting Ensure proportionality Expected benefits for banks: Fewer redundancies Higher cross-country standardisation Stability of reports and reduced need for ad hoc requests Easier benchmarking Julkinen 18

19 ERF:n toteutusta ja hyötyjä arvioidaan Aim: Assess the ERF impact and define its features and format The exercise goes beyond the standard merits & costs procedure: Not assessing a new statistical regulation but Evaluating the eagerness of stakeholders to move towards an ERF In close cooperation with the banking industry (and ESCB users / producers) Various scenarios will be evaluated combining reporting and production aspects Public communication Qualitative stock-taking questionnaire Assessment of the results Cost-benefit assessment questionnaire Assessment of the results Sep-17 Dec-17 Mar-18 Jun-18 Sep-18 Dec-18 Mar Tilastoyksikkö Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland Julkinen

20 Suomen Pankin rooli ERF-työssä Suomen Pankki on aktiivisesti vaikuttanut (ja vaikuttaa) yhteiseurooppalaisen raportointikehikon (European Reporting Framework) kehittämiseen. Suomella on pitkä kokemus useiden tiedonkeruiden yhdistämisestä samaan raportointikehikkoon. Osallistuminen yhteiseurooppalaisen järjestelmän suunnitteluun on tärkeää, jotta Suomen asiantuntemus hyödynnetään täysin. Julkinen 20

21 ERF:n rakenne ja QST-kysely Julkinen 21

22 ERF:n rakenne on pitkälti vastaava kuin Suomen Pankin tiedonkeruissa mallinnusperiaatteet ovat BIRD:n (Banks Integrated Reporting Dictionary) mukaiset. Julkinen 22

23 QSTn toteutus Web-lomakepohjainen tiedonkeruu Vastaajat: Raportoijat Laatijat Käyttäjät (myös Tilastokeskus) Suomen Pankki: Vastaa kyselystä Suomen osalta: Vastaajajoukko Painotus Infotilaisuuksia vastaajille Julkinen 23

24 QSTn toteutus pankeille Suomessa Kaikki pankit ovat vastaajia Vastaaminen ryhmänä on mahdollista, jolloin sama vastaus tulee koko ryhmän vastaajille Vastaajien luokittelu BIS:n luokitukset: pääkonttori, sivuliike, sivukonttori Emojen kotimaat Täysi / häntäraportoija Vastaamattomuus otetaan huomioon Taataan mahdollisuus analysoida dataa eri luokituksilla yli kaikkien maiden Haluamme edustavat tulokset Julkinen 24

25 Kyselyyn valmistautuminen Erityinen tilaisuus kaikille raportoijille kyselylomakkeesta kun kyselylomake on julkaistu ja kysely on ajankohtainen Lisäksi on mahdollisuus kahdenvälisiin tapaamisiin Haluttaessa jaamme tietoa aikaisemminkin Julkinen 25

26 Esimerkkejä kysymyksistä: Integroidaanko koodilistat vai pitäydytäänkö asetusten minimivaatimuksissa? Nykytilanne RATI:ssa: Kaikissa vaateissa on samat koodilistat käytössä; esim. täydet maa- ja valuuttajakaumat. Käytetään mahdollisimman vähän koodilistoja nykyasetuksista huolimatta Vaihtoehto: pitäydytään asetusten minimivaatimuksissa. Eri kuutioissa on tarvittaessa eri koodilistat samoista asioista. Julkinen 26

27 Esimerkkejä kysymyksistä (2): Kansallisten lisäysten suhde ERF:ään Nykytilanne RATI:ssa: Kaikki tiedot kerätään samalla integroidusti Perusvaihtoehto: Kaikki kansalliset lisäykset omiin kuutioihin, joita ei saa käyttää virallisessa raportoinnissa. Ydinkuutiot ovat pakolliset ja samat kaikille raportoijille. Huono puoli: tuplaraportointi. Vaihtoehto 1: kansalliset lisäykset mukana lisäattribuutteina tai syvempinä hierarkioina, jonka tilastonlaatija aggregoi lopputuotteen tasolle. Vaihtoehto 2: ei mitenkään mukaan ERF:ään, vapaat kansalliset sovellutukset. Julkinen 27

28 Viime aikoina kyselyn valmistelussa painottuneita kysymyksiä Raportoinnin suhde kirjanpitostandardeihin Kuka raportoi sivuliikkeet ja konttorit? Miten eri vaihtoehdoissa hoidetaan kansalliset lisäykset? Raportoidun datan laatu: mikä on formaalisti oikea raportti? Julkinen 28

29 Tilastoyksikkö Suomen Pankki LuoTi-projekti Aikataulut ja osapuoliarkisto Jyrki Lehtinen Julkinen 29

30 LuoTin raportointiohjeet: tapahtumat Luottotietokannan raportointisivuille on edellisen RATI-infon ( ) jälkeen lisätty seuraavat dokumentit: Luottotietoraportoinnin konekielisen tietojenvälityksen kuvaus ja sen liitteet ( ) BoF AnaCredit requirements v2.2 ( ) Alustavat luottotietoraportoinnin sisältövalidoinnit ( ) Kaikki kolme dokumenttia pyritään päivittämään mennessä. Linkki Suomen Pankin luottotietokannan raportointiohjeiden sivustoon: a/ Julkinen 30

31 Osapuoliarkiston (taulu 1) raportointi DCS-tunnuksia on jaettu testiraportoinnista kiinnostuneille Suomen Pankin kuittauspalaute tiedonantajien DCS-lähetyksille alkuvuodesta 2018M01 järjestelmän ensimmäinen (release 1) tuotantoon siirto Suomen Pankissa tilanteesta tiedonantajien pakollinen testiraportointi Suomen Pankille (viikko 6?) tilanteesta tiedonantajien pakollinen osapuoliraportointi Suomen Pankille (viive 15 ppv) tilanteesta Suomen Pankin pakollinen osapuoliraportointi EKP:lle (viive 30 ppv) tilanteesta tiedonantajien kuukausittainen osapuoliraportointi Suomen Pankille (viive 15 ppv) Julkinen 31

32 Luottotiedon (taulut 2-11) raportointi 2018 kevät/kesä: luottotietojen testiraportointi Suomen Pankkiin 2018 kevät/kesä: Suomen Pankin kuittauspalaute tiedonantajien DCS-lähetyksille tilanteesta tiedonantajien pakollinen testiraportointi Suomen Pankille (heinäkuun loppu?) 2018Q3 järjestelmän toinen (release 2) tuotantoon siirto Suomen Pankissa tilanteesta tiedonantajien tuotantoraportti Suomen Pankille (15 ppv taulua 6 lukuun ottamatta, taululle 6 noin 30 ppv) alkaen siirrytään normaaliin tuotantorytmiin kaikkien taulujen osalta Julkinen 32

33 Sopimukseen liittyvät osapuolet: yleiskuva normaalista luotosta Suomen Pankki Perimmäinen emo Tiedonantaja Välitön emo Velkoja Hallinnoija Alullepanija Ei arvopaperistettu Tarkasteltava toimija Luotto AB, myönnetty Velallinen Pääkonttori Suojauksen antaja Suojaus Pääkonttori Välitön emo Perimmäinen emo Julkinen 33

34 Luotto AB, myönnetty , raportoitavat osapuolet Ensisijainen raportointi (tiedonantajat raportoivat kansalliseen keskuspankkiin): Luoton AB raportointivelvolliset: Osapuolitiedot = Tiedonantaja (reporting agent, RA) Sopimustiedot = Tarkasteltava toimija (observed agent, OA) Luoton AB sopimusosapuolet eli AnaCreditissa sopimukseen liitetyt roolit: Velkoja (normaalisti tarkasteltava toimija) Hallinnoija (normaalisti tarkasteltava toimija) Alullepanija (jos luotto myyty eteenpäin, mutta luottolaitos säilyy hallinnoijana) Velallinen Sekä velalliseen liitettynä: Pääkonttori Välitön emo Perimmäinen emo Luottoon mahdollisesti liittyvän suojauksen antaja Sekä suojauksen antajaan liitettynä: Pääkonttori* Välitön emo* Perimmäinen emo* * Ei raportoida Julkinen 34

35 Osapuoliin liitetyt tunnisteet (1/3) Vastapuolitunniste: tiedonantajan käyttämä tunniste, jonka avulla jokainen vastapuoli voidaan tunnistaa yksilöllisesti. Kullakin vastapuolella on oltava yksi vastapuolitunniste. Tämä arvo ei muutu ajan kuluessa, eikä sitä voida käyttää toisen vastapuolen vastapuolitunnisteena. Normaalisti vastapuolen tunniste on yksilöivä vain tiedonantajan omissa järjestelmissä, se ei ole yleisesti käytetty osapuolen yksilöivä tunniste. Vastapuolen tunnistetta käytetään AnaCreditissa ensisijaisena yksilöivänä tunnisteena Tiedonantajan on käytettävä raportoitavasta osapuolesta vastapuolitunnistetta seuraavien asetuksen attribuuttien kohdalla: Taulu1 Attribuutin nimi Vastapuolen tunnisteen aliasnimi taulussa 1 Vastapuolen tunniste 1 Yrityksen pääkonttorin tunniste Vastapuolen viitetiedot 1 Välittömän emon tunniste 1 Perimmäisen emon tunniste 4 Vastapuolta ja instrumenttia koskevat tiedot Vastapuolen tunniste 5 Yhteisiä vastuita koskevat tiedot Vastapuolen tunniste 7 Saatua suojausta koskevat tiedot Suojauksen antajan tunniste 9 Vastapuoliriskiä koskevat tiedot Vastapuolen tunniste 10 Vastapuolen maksukyvyttömyyttä koskevat tiedot Vastapuolen tunniste Julkinen 35

36 Osapuoliin liitetyt tunnisteet (2/3) Raportoinnissa osapuoliin liitettävät toissijaiset tunnisteet yksilöivät osapuolen yksiselitteisesti ja ovat kaikkien käytettävissä. Tällaisia tunnisteita voidaan käyttää rekisteririkastuksissa. Jos ensisijaiseen tunnisteeseen (vastapuolen tunniste) voidaan liittää jokin toissijainen tunniste, niin usean attribuutin kohdalla vastuu tiedosta siirtyy Suomen Pankille (kuten nyt esim. Ratissa ISIN-koodin kohdalla) Toissijaiset tunnisteet: 1. Oikeushenkilötunnus (LEI) = Kansainvälisen standardointijärjestön (ISO) standardin mukaisesti annettu vastapuolen universaali oikeushenkilötunnus. 2. Tunnisteen tyyppi = EKP:n AnaCredit manuaalin mukainen tieto tunnisteen tyypistä, joka raportoidaan attribuutissa "Kansallinen tunniste". 3. Kansallinen tunniste = Yleisesti käytetty tunnistekoodi, jonka avulla vastapuoli tai oikeushenkilö, josta vastapuoli muodostaa osan, voidaan yksiselitteisesti tunnistaa kotimaassaan (ei siis universaali). 4. RIAD-tunniste = EKP:n osapuoliarkistossa ao. osapuolesta oleva tunniste. Ei yleisesti käytössä oleva tunniste, mutta AnaCreditissa luonteeltaan tällainen. 5. KV-organisaation tunniste = Raportoidaan, mikäli kyseessä on "KV-organisaatio" ja organisaatio löytyy koodilistalta. Julkinen 36

37 Osapuoliin liitetyt tunnisteet (3/3) LEI-tunnus toimii universaalisti ( ja sen avulla voidaan rikastaa attribuutteja sekä kansallisista rekistereistä että EKP:n osapuoliarkistosta RIAD. Tunnuksen tyyppi ja kansallista tunnistetta käytetään rikastusavaimena yhdessä. Jos kotimainen velallinen raportoidaan y-tunnuksella (esim ), niin tunnisteen tyyppi on FI_Y_CD. EKP:n sivuilla on eri maiden (ja AnaCredit valtioiden) tunnisteen tyyppi ja esimerkki itse tunnisteesta. Jos kotimaisen osapuoleen on liitettynä y-tunnus, niin Suomen Pankilla on rikastuksia varten käytössä: Yritysrekisteri (Tilastokeskus) Konsernirekisteri (Tilastokeskus) Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä eli YTJ (Patentti- ja rekisterihallitus) Verottajan aineisto (Verohallitus) Konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteri (Oikeusrekisterikeskus) Yhteisöjen perusrekisteri (Finanssivalvonta ja Suomen Pankki) Jos muun AnaCredit valtion osapuoleen on liitettynä tunnisteen tyyppi ja kansallinen tunniste (tai RIAD tunniste), niin rikastuksiin on käytössä EKP:n osapuoliarkisto RIAD. Koodilistalla olevien KV-organisaatioiden perustiedoista vastaa Suomen Pankki (ja EKP). Julkinen 37

38 Tilastoyksikkö Suomen Pankki LuoTi-projekti Konsernirakenteen raportointi Jyrki Lehtinen Julkinen 38

39 Konsernirakenteen raportointi (1/7) Finanssiala ry välitti Suomen Pankille kysymyksen konsernirakenteen raportoinnista: 1. Millä perusteella tiedonantajien pitää raportoida AnaCreditissa omien asiakkaidensa emoyritysten tietoja siinä tapauksessa, että ko. emoyritys ei ole pankin asiakas? 2. Perustuuko vaatimus asetukseen eli onko Suomen Pankilla harkintavaltaa jättää kyseinen vaatimus pois? Julkinen 39

40 Konsernirakenteen raportointi (2/7) AnaCredit-asetuksen mukaan, kun osapuolen kotimaa on tietoja antavassa AnaCredit valtiossa, niin konsernirakenne on raportoitava aina velalliselta, jolta vähintään yksi instrumentti (luotto) on myönnetty tai sen jälkeen yksittäistapauksia koskevien järjestelyjen perusteella asianomainen kansallinen keskuspankki voi päättää olla keräämättä tietoja yksittäisiltä velalliselta, jonka kaikki instrumentit myönnetty ennen ; tai osapuoli on suojauksen antaja Jos osapuolen kotimaa ei ole tietoja antavassa AnaCredit valtiossa, niin konsernirakennetta ei tarvitse raportoida. Julkinen 40

41 Konsernirakenteen raportointi (3/7) AnaCredit asetus: Vastapuolen tunniste Velalalinen Luotto eac AnaCredit valtiot Velallinen Luotto jac Suojauksen antaja Velallinen Luotto eac Muut kuin AnaCredit valtiot Velallinen Luotto jac Suojauksen antaja Kansallinen tunniste N N N N Pääkonttorin tunniste N N X X X Välittömän emon ID N N X X X Perimmäisen emon ID N N X X X Luotto eac = luotto myönnetty ennen ja Luotto jac = Luotto myönnetty tai sen jälkeen X = tietoa ei vaadita N = yksittäistapauksia koskevien järjestelyjen perusteella asianomainen kansallinen keskuspankki voi päättää olla keräämättä näitä tietoja yksittäisiltä tiedonantajilta Tyhjä ja valkoinen = Tieto on ilmoitettava (AC asetus) Tyhjä ja keltainen (SP:n raportointivaatimus) Pääkonttorin tunniste Välittömän emon ID Perimmäisen emon ID Julkinen 41

42 Konsernirakenteen raportointi (4/7) Konsernirakenteen raportointi tapahtuu seuraavasti, kun luotto otettu jälkeen. Konsernirakenteessa Krunikan kukan omistaa Helsingin kukka, jonka omistaa Etelä- Suomen kukka, jonka puolestaan omistaa Suomen kukka. Luottolaitos on myöntänyt lainan Krunikan kukalle, ja muut konserniyritykset eivät ole luottolaitoksen asiakkaita. Attribuutti Raportointi Välitön emo Perimmäinen emo Vastapuolen ID RA_A001 RA_B001 RA_C001 Tunnisteen tyyppi FI_Y_CD Koska FI_Y_CD FI_Y_CD Kansallinen tunnus konsernirakenne Pääkonttorin ID Ei sivuliike, tyhjä raportoitu, niin välittömän ja Ei raportoida, tyhjä Ei raportoida, tyhjä Välittömän emon ID RA_B001 perimmäisen emon Ei raportoida, tyhjä Ei raportoida, tyhjä Perimmäisen emon ID RA_C001 tiedot raportoitava Ei raportoida, tyhjä Ei raportoida, tyhjä Nimi Krunikan kukka Helsingin kukka Suomen kukka Rikastus Rekisterit Rikastus Rikastus Julkinen 42

43 Konsernirakenteen raportointi (5/7) Asetuksen määritelmien mukaan: Yrityksen pääkonttorin tunniste = sen oikeushenkilön vastapuolitunniste, josta ulkomainen sivukonttori on oikeudellisesti riippuvainen osa. Tämä tieto ilmoitetaan vain vastapuolista, jotka ovat ulkomaisia sivukonttoreita. Välittömän emoyrityksen tunniste = sen oikeushenkilön vastapuolitunniste, joka on vastapuolen välitön emoyritys. Jos vastapuolella ei ole emoyritystä, ilmoitetaan vastapuolen oma vastapuolitunniste. 'Emoyrityksellä' tarkoitetaan samaa kuin asetuksen (EU) N:o 575/ artiklan 1 kohdan 15 alakohdan a alakohdan määritelmässä. Perimmäisen emoyrityksen tunniste = sen oikeushenkilön vastapuolitunniste, joka on vastapuolen perimmäinen emoyritys. Tällä perimmäisellä emoyrityksellä ei ole emoyritystä. Jos vastapuolella ei ole emoyritystä, ilmoitetaan vastapuolen oma vastapuolitunniste. 'Emoyrityksellä' tarkoitetaan samaa kuin asetuksen (EU) N:o 575/ artiklan 1 kohdan 15 alakohdan a alakohdan määritelmässä. Julkinen 43

44 Konsernirakenteen raportointi (6/7) Käytyjen keskustelujen perusteella (niin EKP:n kuin tiedonantajien kesken), Suomen Pankki tulee muuttamaan raportointivelvoitetta seuraavasti: AnaCredit valtioiden ulkopuolisilta osapuolilta rooliin katsomatta ei vaadita konsernitietoja. AnaCredit valtioiden osapuolilta vaaditaan konsernirakenne, jos luotto on myönnetty tai sen jälkeen (asetuksen vaatimuksen mukaisesti) luovutaan konsernirakenteen raportoinnista, jos yhtäkään luottoa ei ole myönnetty tai sen jälkeen luovutaan konsernirakenteen raportoinnista suojauksen antajan kohdalla Suomen Pankin raportointiskeema antaa mahdollisuuden raportoida kaikkia osapuolitietoja vapaaehtoisesti. Muutosten jälkeen konsernirakenteen raportointi taulukkona esitetään seuraavalla sivulla. Julkinen 44

45 Konsernirakenteen raportointi (7/7) AnaCredit asetus: Vastapuolen tunniste Velalalinen Luotto eac AnaCredit valtiot Velallinen Luotto jac Suojauksen antaja Velallinen Luotto eac Muut kuin AnaCredit valtiot Velallinen Luotto jac Suojauksen antaja Kansallinen tunniste N N N N Pääkonttorin tunniste N N X X X Välittömän emon ID N N X X X Perimmäisen emon ID N N X X X Luotto eac = luotto myönnetty ennen ja Luotto jac = Luotto myönnetty tai sen jälkeen X = tietoa ei vaadita N = yksittäistapauksia koskevien järjestelyjen perusteella asianomainen kansallinen keskuspankki voi päättää olla keräämättä näitä tietoja yksittäisiltä tiedonantajilta Tyhjä ja valkoinen = Tieto on ilmoitettava (AC asetus) Tyhjä ja keltainen (SP:n raportointivaatimus, alla) Pääkonttorin tunniste X X X X X Välittömän emon ID X X X X X Perimmäisen emon ID X X X X X Julkinen 45

46 Tilastoyksikkö Suomen Pankki Asuntoyhteisöjen lainat Jaakko Suni Julkinen 46

47 Asuntoyhteisöjen lainakanta kasvaa voimakkaimmin luottolaitosten kautta 40 Lainat luottolaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta rahoituslaitoksilta Velkakirjat Mrd. euroa Lähde: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. Julkinen 47

48 Asuntoyhteisöjen lainakanta Asuntoyhteisöjen lainat Asuntoyhteisöjen lainat, vuosimuutos % Mrd. EUR % Lähde: Suomen Pankki Julkinen 48

49 Asuntoyhteisöjen lainakannan korko jo lähes sama kuin asuntolainoilla Lainat asuntoyhteisöille Asuntolainat Yrityslainat % 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0, Lähde: Suomen Pankki. Julkinen 49

50 Tarkempi sektorijaottelu asuntoyhteisöjen lainoista Asunto-osakeyhtiöt, yksityiset kotimaiset Asunto-osakeyhtiöt, julkiset Asunto-osakeyhtiöt, ulkomaisomisteiset Muut asuntoyhteisöt, yksityiset kotimaiset Muut asuntoyhteisöt, julkiset Muut asuntoyhteisöt, ulkomaisomisteiset 30 Mrd. euroa Lähde: Suomen Pankki. Julkinen 50

51 Sektoritasolla merkittävää rakenteellista muutosta ei ole tapahtunut 2013Q4 2017Q2 3,5 % 4,3 % 16,5 % 17,6 % 18,9 % 61,2 % 17,0 % 61,1 % Asunto-osakeyhtiöt, yksityiset kotimaiset Asunto-osakeyhtiöt, julkiset Asunto-osakeyhtiöt, yksityiset kotimaiset Asunto-osakeyhtiöt, julkiset Muut asuntoyhteisöt, yksityiset kotimaiset Muut yht. Muut asuntoyhteisöt, yksityiset kotimaiset Muut yht. Julkinen 51

52 Tarkempi toimialakohtainen jaottelu asuntoyhteisöjen lainoista Asuntojen ja asuinkiinteistöjen hallinta Omien kiinteistöjen kauppa Asuntojen vuokraus Muut yht. 30 Mrd. euroa Tilastoyksikkö Lähde: Suomen Pankki. Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland Julkinen 52

53 Toimialatasolla tarkasteltuna rakenteellista muutosta ei ole myöskään tapahtunut 2013Q4 2,7 % 2017Q2 2,9 % 18,8 % 19,6 % 20,1 % 58,4 % 21,2 % 56,3 % Asuntojen ja asuinkiinteistöjen hallinta Omien kiinteistöjen kauppa Asuntojen vuokraus Muut yht. Asuntojen ja asuinkiinteistöjen hallinta Omien kiinteistöjen kauppa Asuntojen vuokraus Muut yht. Julkinen 53

54 Asuntoyhteisöjen lainakanta käyttötarkoituksen mukaan jaoteltuna Uudisrakentaminen Muu Korjausrakentaminen 30 Mrd. euroa /II Lähde: Suomen Pankki. Julkinen 54

55 Asuntoyhteisöjen lainakanta jaoteltuna toiminnan luonteen mukaan Kotitalouksien omistamat asunto-osakeyhtiöt Muu toiminta Vuokra-asuntoyhtiöt 25 Mrd. euroa /II Lähde: Suomen Pankki. Julkinen 55

56 Tilastoyksikkö Suomen Pankki Kulutusluottokyselyn tulokset Jenna Björklund Julkinen 56

57 Kulutusluottokysely (1/2) Euroopan komissio kerää Euroopan Unionin jäsenvaltioilta tietoa kulutusluottomarkkinoista viiden vuoden välein Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/48/EC mukaisesti. Tämän tietotarpeen täyttämiseksi lähetettiin luottolaitoksille ja muille rahoituslaitoksille kysely kuluttajille myönnetyistä luotoista toukokuussa Julkinen 57

58 Kulutusluottokysely (2/2) Tietoja kerättiin vuosilta Kyselyllä selvitettiin tietoja kolmenlaisista lainoista: asuntolainoista, vapaa-ajan asuntolainoista sekä kulutusluotoista. Kulutusluotot viittaavat tässä kaikkiin kotitalouksille myönnettyihin lainoihin, asunto- ja vapaa-ajanasuntolainat pois lukien. Kuluttajiin luettiin kyselyssä kaikki kotitaloudet paitsi elinkeinonharjoittajat ja laitoskotitaloudet. Julkinen 58

59 Luottolaitosten kuluttajille myöntämien lainojen lukumäärä (milj. kpl) Asuntolainat 1,3 1,3 1,3 1,2 1,2 1,2 Vapaa-ajan asuntolainat 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 Kulutusluotot 4,2 4,3 4,6 4,3 4,4 4,4 Julkinen 59

60 Luottolaitosten kuluttajille myöntämien lainojen keskiarvo (1 000 ) Asuntolainat Vapaa-ajan asuntolainat Kulutusluotot Lähde: Suomen Pankki Julkinen 60

61 Luottolaitosten kuluttajille myöntämien kulutusluottojen keskiarvo (1000 ) Maksuaikaluotto Tililuotot ja valmiusluottolimiitit Kulutusluotot yhteensä Pidennetty luottokorttiluotto Muut kulutusluotot Lähde: Suomen Pankki Julkinen 61

62 Luottolaitosten kuluttajille myöntämien kulutusluottojen keskiarvo (1000 ) Maksuaikaluotto Tililuotot ja valmiusluottolimiitit Pidennetty luottokorttiluotto Kulutusluotot yhteensä Lähde: Suomen Pankki Julkinen 62

63 Luottolaitosten ja muiden rahoituslaitosten kuluttajille myöntämien kulutusluottojen keskiarvo (1000 ) Luottolaitokset Muut rahoitulaitokset Lähde: Suomen Pankki Julkinen 63

64 Hoitamattomien lainojen osuus lainojen lukumäärästä (%) 0,040 0,035 0,030 0,025 0,020 0,015 0,010 0,005 0, Asuntolainat Vapaa-ajan asuntolainat Kulutusluotot Lähde: Suomen Pankki Julkinen 64

65 Tilastoyksikkö Suomen Pankki Korkosuojaukset ja laskennallinen marginaali Olli Tuomikoski Julkinen 65

66 HS Julkinen 66

67 Korkosidonnaisuus Koron kiinnitysaika Laskennallisen marginaalin laskentatapa Uudet nostot 1) Jaetaan uudet asuntolainanostot korkosidonnaisuuden ja koron kiinnitysajan mukaan 2) Vähennetään kunkin ryhmän keskikorosta sitä vastaava viitekorko 3) Lasketaan nostojen määrällä painotettu keskiarvo Lainaluokkakohtainen marginaali = keskikorko - viitekorko 3 kk euribor -sidonnaiset 6 kk euribor -sidonnaiset 12 kk euribor -sidonnaiset kk euribor 6 kk euribor 12 kk euribor Painotettu keskiarvo Laskennallinen marginaali Julkinen 67

68 HS Esimerkki laskennallisesta marginaalista, kun suojaus sisältyy sovittuun vuosikorkoon Laskennallinen marginaali tällä hetkellä 1,60 % 1,45 % Julkinen 68

69 Kysymyksiä Sisältyykö korkosuojaukset sovittuun vuosikorkoon? Lasketaanko suojaukseen liittyvät kertaluonteiset maksut todelliseen vuosikorkoon mukaan? Onko korkosuojauksen osuus helposti eriteltävissä? Kuinka suuri vaikutus korkosuojauksilla arviolta on sovittuun vuosikorkoon? Voiko suojauksen ottaminen vaikuttaa marginaaliin laskevasti? Julkinen 69

70 Tilastoyksikkö Suomen Pankki Vuodenvaihteen muutokset Juuso Koppanen Julkinen 70

71 Vuodenvaihteen muutokset (1/2) Sisältöohjeen ja tietuemuodon versiointi tapahtuu jatkossa niin, että kokonaisluku vaihtuu aina Uudet versiot: sisältöohje 2.0 ja tietuemuoto 2.0 SBS-tietueen kentän 18 = Arvopaperin tilinpäätöskäsittelyn mukainen luokittelu muutokset: 2 = Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat 4 = Rahoitusvarat, jotka nimenomaisesti luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi 41 = Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat pl. kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät 8 = Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat rahoitusvarat 6 = Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat 14 = Kassan saldot keskuspankeissa ja muut vaadittaessa maksettavat talletukset Julkinen 71

72 Vuodenvaihteen muutokset (2/2) IFRS 9 arvonalentumiset: Kirjattavien arvonalentumisten määrä kasvaa ja niiden kirjausajankohta aikaistuu, mutta raportointi RATI:ssa ei muutu Arvonalentumisissa kuukauden aikana tapahtuneet muutokset raportoidaan RATI:ssa edelleen LD- tai IL- tietueen kentässä 47 LuoTin muiden lainojen tarkempi jaottelu BS-tietueella kentässä 23 valittava käyttääkö vuoden 2018 ajan tarkempaa jaottelua vai ei. Vuoden 2019 alusta tarkempi jaottelu pakollinen: "47" = Muut lainat, tai = Rahoitusleasing, ja = Factoring, ja = Muut myyntisaamiset, ja 4791 = Muut lainat, ja Julkinen 72

73 Koodilistojen päivitykset Kansainvälisten organisaatioiden koodilista vaihtuu Aiemmin 9 koodia, jatkossa 178 koodia Vanhat koodit eivät enää toimi Valuuttakoodilistaan muutamia lisäyksiä Maksutileihin liittyvät vuositason tiedot BS-tietueelle jatkossa pakollisia Avattujen perusmaksutilien lukumäärä Evättyjen perusmaksutilihakemusten lukumäärä Siirrettyjen kuluttajien maksutilien lukumäärä Evättyjen kuluttajien maksutilien siirtohakemusten lukumäärä Julkinen 73

74 Tilastoyksikkö Suomen Pankki Tarkennukset raportointiin Keskuspankkitalletukset ja factoring Meri Sintonen ja Jaakko Suni Julkinen 74

75 Keskuspankkitalletukset (1/6) Taustaa EKP on tarkentanut validointejaan, minkä takia keskuspankkitalletusten raportointiin on kiinnitetty enemmän huomiota. Lisäksi halutaan luoda yhdenmukainen raportointiohjeistus LuoTin kanssa. Keskuspankkitalletukset (TARGET2-tilien saldot) voivat sisältää vähimmäisvarantotalletuksen ja muuta likviditeettiä maksuja varten (yön yli talletukset (depot) keskuspankkiin lasketaan myös muuksi likviditeetiksi raportoinnissa) Vähimmäisvarannon ylittävä osuus saldosta lasketaan sen mukaan, onko varantovelvoitetta täytetty vielä pitoperiodin (6 vk) aikana TARGET2-tilit Suomen Pankissa: 1. PM-tilit (rahapolitiikan vastapuolet) 2. HAM-tilit (vain vähimmäisvarantotalletusta varten) Julkinen 75

76 Keskuspankkitalletukset (2/6) Raportointi TARGET2-tilin saldo raportoidaan LD-tietueella tililuotoissa (vaade 43) vastapuolena keskuspankki (sektori 121) Vähimmäisvarantotalletukselle sovelletaan perusrahoitusoperaatioiden korkoa ja sen ylittävälle osalle yön yli talletuskorkoa (korot löytyvät täältä) Vähimmäisvarannon korko on tällä hetkellä 0,0% ja sen ylittävän osan -0,4% Koska vähimmäisvarannolle ja muulle likviditeetille sovelletaan eri korkoja, tulee tämä huomioida raportoinnissa Korkosidonnaisuutena (kenttä 41) käytetään O = Muut korot Kertynyt korko raportoidaan siirtyvissä koroissa kentässä 37 Kertynyt korko hyvitetään/veloitetaan 2 ppv pitoperiodin jälkeen ja se lasketaan koko pitoperiodin ajalta päivän päätteen saldojen keskiarvosta: Julkinen 76

77 Keskuspankkitalletukset (3/6) Esimerkki vähimmäisvarantovelvoitteen täyttymisestä ja kertyvän koron muodostumisesta SP:n ilmoittama vähimmäisvarantovelvoite per päivä: Pitoperiodi: (49 päivää) Tarvittava varanto yhteensä pitoperiodilta: 980M (20M x 49) Pitoperiodi: ,20 % -0,40 % Päivämäärä Raportoija TARGET2-tilin saldo Tarvittava varanto Vähimmäisvaranto Korko% Kertyvä korko Muu likviditeetti Korko% Kertyvä korko Korko yhteensä Pankki A , , ,00-0,00056 % -222,22 0,00-0,00111 % 0,00-222, Pankki A , , ,00-0,00056 % -388,89 0,00-0,00111 % 0,00-388, Pankki A , , ,00-0,00056 % -611,11 0,00-0,00111 % 0,00-611, Pankki A , , ,00-0,00056 % -833,33 0,00-0,00111 % 0,00-833, Pankki A , , ,00-0,00056 % ,56 0,00-0,00111 % 0, , Pankki A , , ,00-0,00056 % ,78 0,00-0,00111 % 0, , Pankki A , , ,00-0,00056 % ,00 0,00-0,00111 % 0, , Pankki A , , ,00-0,00056 % ,22 0,00-0,00111 % 0, , Pankki A , , ,00-0,00056 % ,56 0,00-0,00111 % 0, , Pankki A , , ,00-0,00056 % ,78 0,00-0,00111 % 0, , Pankki A ,00 0, ,00-0,00056 % , ,00-0,00111 % -111, , Pankki A ,00 0,00 0,00-0,00056 % , ,00-0,00111 % -555, , Pankki A ,00 0,00 0,00-0,00056 % , ,00-0,00111 % , , Pankki A ,00 0,00 0,00-0,00056 % , ,00-0,00111 % , , Pankki A ,00 0,00 0,00-0,00056 % , ,00-0,00111 % , , Pankki A ,00 0,00 0,00-0,00056 % , ,00-0,00111 % , , Pankki A ,00 0,00 0,00-0,00056 % , ,00-0,00111 % , , Pankki A ,00 0,00 0,00-0,00056 % , ,00-0,00111 % , , Pankki A ,00 0,00 0,00-0,00056 % , ,00-0,00111 % , , Pankki A ,00 0,00 0,00-0,00056 % , ,00-0,00111 % , ,00 Julkinen 77

78 Keskuspankkitalletukset (4/6) Vaihtoehto 1: Raportointi erillisillä riveillä Esimerkissä vähimmäisvarannolle käytetty nollasta poikkeavaa korkoa havainnollisuuden vuoksi VAIHTOEHTO 1 Varantovelvoitetta ei ole vielä täytetty: Vaade Sektori Nimellisarvo Sovittu vuosikorko Siirtyvät korot Vähimmäisvarantotalletus ,00-0, ,78 Muu likviditeetti ,00-0, ,00-0, ,78 Päivä, jolloin varantovelvoite täyttyy Vaade Sektori Nimellisarvo Sovittu vuosikorko Siirtyvät korot Vähimmäisvarantotalletus ,00-0, ,44 Muu likviditeetti ,00-0,40-111, ,00-0, ,56 Varantovelvoite on jo täytetty: Vaade Sektori Nimellisarvo Sovittu vuosikorko Siirtyvät korot Vähimmäisvarantotalletus ,00-0, ,44 Muu likviditeetti ,00-0, , ,00 0, ,78 Julkinen 78

79 Keskuspankkitalletukset (5/6) Vaihtoehto 2: Raportointi yhdellä rivillä TARGET2-tilin koko saldo raportoidaan yhdellä rivillä, mutta raportoitava korkoprosentti riippuu siitä, onko varantovelvoitetta täytetty vielä raportointiajankohtana vai ei Jos raportointipäivä sattuu päivälle, jolloin varantovelvoite täyttyy, korkoprosenttina raportoidaan korkojen painotettu keskiarvo VAIHTOEHTO 2 Varantovelvoitetta ei vielä täytetty: Vaade Sektori Nimellisarvo Sovittu vuosikorko Siirtyvät korot TARGET2-tilin saldo ,00-0, ,78 Päivä, jolloin varantovelvoite täyttyy Vaade Sektori Nimellisarvo Sovittu vuosikorko Siirtyvät korot TARGET2-tilin saldo ,00-0, ,56 Korko% laskettu painotettuna keskiarvona käyttäen nimellisarvoja painoina. Varantovelvoite jo täytetty: Vaade Sektori Nimellisarvo Sovittu vuosikorko Siirtyvät korot TARGET2-tilin saldo ,00-0, ,78 Julkinen 79

80 Keskuspankkitalletukset (6/6) Yhteenveto Keskuspankkitalletusten raportoinnissa on havaittu puutteita ja seuraaviin asioihin olisi hyvä kiinnittää huomiota: Tilin saldo ja siirtyvät korot tulee raportoida erikseen Siirtyviä korkoja on jäänyt raportoimatta Korkoprosentit tulisi tarkistaa ettei niitä ole esimerkiksi kovakoodattu järjestelmiin Korkosidonnaisuudet olisi myös hyvä tarkistaa Molempien vaihtoehtojen 1 ja 2 mukainen raportointi on sallittua Kummatkin vaihtoehdot vaativat tietoa siitä, onko raportointiajankohtana vähimmäisvarantovelvoitetta täytetty pitoperiodin aikana vai ei Julkinen 80

81 Factoring (1/2) Nykytilanne Factoring voidaan raportoida RATIssa valmiusluottolimiittinä (vaade 42) tai muissa lainoissa (vaade 47). Jos factoring raportoidaan vaateella valmiusluottolimiitti, pitää sen täyttää kokonaan tai lähes kokonaan seuraavat neljä ehtoa: 1. Lainanottaja voi käyttää tai nostaa varoja tiettyyn ennalta hyväksyttyyn luottolimiittiin saakka ilmoittamatta siitä etukäteen lainanantajalle. 2. Saatavilla olevan lainan määrä voi suurentua tai pienentyä sitä mukaa kuin varoja lainataan ja maksetaan takaisin. 3. Lainaa voidaan käyttää yhä uudestaan. 4. Velvoitetta varojen säännöllisestä takaisinmaksusta ei ole. Jos luottolaitoksen sopimus asiakkaan kanssa on kuitenkin velkakirjamuotoinen, raportoidaan se muissa lainoissa Muussa tapauksessa factoring raportoidaan muissa lainoissa (47) Julkinen 81

82 Factoring (2/2) Tilanne raportointiperiodista 2018M1 alkaen Factoring voidaan edelleen raportoida RATIssa valmiusluottolimiittinä (vaade 42) tai muissa lainoissa (vaade 47), samoilla ehdoilla kuin ennenkin. Mutta, jos luottolaitos ottaa käyttöön tarkemman vaadejaottelun ja on entuudestaan käyttänyt factoringin raportoimiseen vaadekoodia 47, tulee raportointi jatkossa suorittaa seuraavasti: BS-tietueen kenttään 23 täytetään arvoksi yksi (1) ja LD-tietueella factoringin vaadekoodi muuttuu Tämä ohjeistus löytyy myös RATI-sisältöohjeen v. 2.0:sta Tarkemman vaadejaottelun käyttö muuttuu pakolliseksi raportointiperiodista 2019M1 alkaen. Julkinen 82

83 Tilastoyksikkö Suomen Pankki Sektoriluokitus 2019 Jyrki Lehtinen Julkinen 83

84 Sektoriluokitus 2019: maakunnat Sektoriluokitusta muutetaan maakuntauudistuksen takia Maakunnat tulevat osaksi julkisyhteisöjä Maakunnille luodaan oma laskentataso julkisyhteisöjen alasektorina kansantalouden reaali- ja rahoitustilinpitoon Nykyinen sektoriluokitus 2012 jakaa julkisyhteisöt (S.13) seuraaviin ylätasoihin Valtionhallinto (S.1311) Osavaltionhallinto (S.1312) ei käytössä Suomessa Paikallishallinto (S.1313) Sosiaaliturvarahastot (S.1314) Näistä kolme ylintä saattavat tulla mahdollisiksi maakuntahallinnon ylätasoksi, mutta sosiaaliturvarahastot ei. Julkinen 84

85 Sektoriluokitus 2019: asuntoyhteisöt Onko muita tarpeita muuttaa sektoriluokituksen 2012 sisältöä? Kotitalouksien velkaantumisen tutkinnan yhteydessä on asuntoyhteisöjen (S.112) lainoista iso osa siirretty kotitalouksien veloiksi, koska omistusasuntojen yhtiövelasta vastaa osakas (eli yleisesti kotitalous). Sektoriluokituksen muutoksen yhteydessä tutkitaan mahdollisuutta, että alasektorin S Asunto-osakeyhtiöt, yksityiset kotimaiset jaettaisiin tarkempiin alasektoreihin S Asunto-osakeyhtiöt, yksityiset kotimaiset, kotitalouksien omistamat S Asunto-osakeyhtiöt, yksityiset kotimaiset, muiden kuin kotitalouksien omistamat Sama jako tehtäisiin myös alasektoriin S Muut asuntoyhteisöt, yksityiset kotimaiset Julkinen 85

86 Sektoriluokitus 2019: muu rahoitus Rahoitus- ja vakuutuslaitokset sektorin (S.12) sisällä uudistamisen ensisijainen paine kohdistuu sektoreihin muut rahoituksen välittäjät (S.125), rahoitusta avustavat (S.126) sekä konserninsisäiset rahoitusyksiköt ja rahanlainaajat (S.127). Sellaiset rahoituslaitokset, joiden ensisijainen tehtävä on myöntää luottoja, ovat erityisen kiinnostuksen kohteena (ns. varjopankkitoiminta). Samaten, jos Suomeen perustettaisiin ns. erityisyhtiöitä (arvopaperistamiseen erikoistuneita rahoitusyhtiöitä), niin tällaiset olisivat välittömästi EKP:n raportointivelvoitteen alaisia. Erilaisten sektorien S.125 S.127 sisäisten yksiköiden erottelulle olisi siis tarvetta, ja helpoin tapa yksilöidä yritykset omiksi ryhmikseen on sektoriluokitus. Tällöin erottelu tapahtuisi Tilastokeskuksen toimesta, ja RATI-raportoinnissa y- tunnuksellisten yritysten kohdalla luottolaitoksilla olisi vapaa pääsy Tilastokeskuksen yritysrekisteriin. Tähän tarkasteluun perustetaan työryhmä, johon osallistuvat ainakin Tilastokeskus ja Suomen Pankki. Julkinen 86

87 Tilastoyksikkö Suomen Pankki Muut asiat Tanja Laubach Julkinen 87

88 Markkinaosuuksien julkaiseminen Suomen Pankin johtokunta on tehnyt päätöksen, että Suomen Pankki alkaa julkaista pankkien markkinaosuuksia keväällä Finanssiala ry on julkaissut tietoja vuoteen 2016 saakka. Julkaiseminen vaatii pankkien suostumuksen. Ehdolla neljä julkaistavaa sarjaa Lainat Suomeen (muille kuin rahalaitoksille) Asuntolainat kotitalouksille Suomessa Talletukset Suomesta (muilta kuin rahalaitoksilta) Yrityslainat Asiasta järjestetään tiedotustilaisuus Julkinen 88

89 EKP:n korkokysely - mahdollisesti tulossa Q1/2018 Kyselyn avulla on tarkoitus selvittää Rahapoliittisten päätösten välittyminen yritys- ja kotitalouslainojen korkoihin Rahapoliittisten päätösten vaikutus pankkien kannattavuuteen Kysytään eri viitekorkojen ja korontarkistusperiodien käyttöä pankeissa. Korkotietojen kytkentä yritys- ja kotitalouslainojen kantoihin sekä uusiin sopimuksiin. Kysely on jatkoa vuoden 2013 kyselylle. Otanta vuonna 2013 oli suppea. Kyselyä laajennetaan merkittävästi Kaksi ajankohtaa, keskiarvot vuodelta 2013 sekä tältä vuodelta. Mahdollinen aikataulu Q1/2018. Kyselyn toteutuessa saatamme kysyä kansallisena lisäyksenä myös korkosuojausten (korkokattojen, -lattioiden ja putkien) vaikutus marginaaliin, sovittuun korkoon ja todelliseen vuosikorkoon Julkinen 89

90 Johdannaiset Johdannaisten osalta on poikkeavia raportointitapoja eri Euroopan maissa. Yhtenäistämistä selvitellään parhaillaan. Lisäksi RATIssa ja KOTIssa on haasteita puuttuvien luokitusten sekä negatiivisten arvojen kanssa. Tulemme olemaan osaan raportoijista yhteydessä näiden asioiden selvittämiseksi. Tavoitteena pitkällä tähtäimellä lisätä tarkistukset, joiden jälkeen puutteellisia ja virheellisiä arvoja ei enää sisäänluvussa sallita. Julkinen 90

91 Hyvä muistaa Raportin kommenttikentän käyttö Pyritään välttämättään turhaa käyttöä (esim. Lokakuun RATI-raportti ) Kannattaa hyödyntää muutosten informoinnissa Suurimmat muutokset raportoinnissa tulisi ilmoittaa raportoinnin yhteydessä sähköpostilla tai raportin kommenttikentässä Yritysjärjestelyistä, esim. fuusioista tulee ilmoittaa myös Suomen Pankille Lisäajan pyytäminen on mahdollista Teknisten tai muiden ongelmien sattuessa juuri viimeisenä raportointipäivänä on hyvä muistaa, että lisäaikaa voi aina pyytää Suomen Pankista virka-ajan puitteissa Lisäaikaa myönnetään päivä kerallaan, mutta mahdollista saada muutama päivä Rikkomusseuranta Julkinen 91

92 Hyvä muistaa Yhteystietojen pitäminen ajan tasalla helpottaa asioiden hoitamista Suomen Pankissa ja OpusCapitassa Lomat ja muut poissaolot Poissaoloviestit Sijaiset/kesätyöntekijät Voimassaolevat tunnukset Tuotantoperiodia koskeviin kysymyksiin tulee reagoida mahdollisimman pikaisesti Kahdenvälisiin tapaamisiin on aina mahdollisuus Julkinen 92

93 Yhteystiedot RATI-raportointi Elisabeth Flittner Jaakko Suni Juuso Koppanen Meri Sintonen LuoTi-projekti Mikko Koutaniemi Jyrki Lehtinen Jori Oksanen Julkinen 93