Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2011

Transkriptio

1 Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2011 K ä s i - j a t a i d e t e o l l i s u u s l i i t t o Ta i t o r y

2 Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry 2011, Marketta Luutonen ja Taina Tervonen. Taitto: Johanna Aydemir. Kannen kuvat: Katja Kuorinki-Väänänen, Sami Perttilä, Nina Dodd ja Jouni Kaunismäki. Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry Kalevankatu Helsinki 2

3 3

4 Sisällysluettelo Tekijöiltä... 5 Tiivistelmä... 6 Sammanfattnig... 8 Summary Aineisto Kasvuhakuisuus Ammatti-identiteetti Kuluttajien ostokäyttäytyminen Markkinointi Yritystoiminnan menestystekijät ja kehittämishaasteita Yritysten kehittäminen Kehittämispalvelut Johtopäätökset Lähteet LIITE 1, Kestävä käsityö elämään -artikkeli LIITE 2. Käsityöyrittäjyys ja matkailu, tiivistelmä haastatteluista LIITE 3, Kyselylomake

5 Tekijöiltä Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry edistää käsityökulttuuria taitona ja elinkeinona. Käsityö- ja muotoilualan toimialaraportteja on tehty säännöllisesti 1990-luvun alkupuolelta. Selvitykset kertovat yrittäjien tilanteesta ja näkymistä sekä siitä, miten kehittämistoimenpiteissä onnistutaan. Selvitysten avulla täsmentyy käsitys yrittäjille tärkeistä asioista. Tällä kertaa paneuduttiin toistuvien kysymysten lisäksi yrittäjien ammattikuvaan ja menestystekijöihin. Kyselyyn vastasi yli 400 yrittäjää. Tuloksia verrataan vuoden 2009 tietoihin muutossuuntien havaitsemiseksi. Tuloksia pohdittaessa hyödynnetään ajankohtaisia luovien alojen raportteja sekä kansainvälisiä selvityksiä. Käsityö- ja muotoilualan työllistävää vaikutusta ei tiedetä tarkkaan, mutta aikaisempien tutkimusten perusteella käsityöala työllistää ihmistä hiukan tarkastelutavasta riippuen. Käsi- ja taideteollisuusjärjestö edistää käsityöalan yrittäjyyttä ylläpitämällä myymälöistä ja myyntitapahtumista muodostuvaa markkinointiverkostoa. Vuonna 2010 käsi- ja taideteollisuusyhdistysten ostot käsityöalan elinkeinonharjoittajilta olivat yli 5 miljoonaa euroa ja messut ja näyttelyt kokosivat lähes 1,5 miljoonaa kävijää. Lisäksi järjestö tarjoaa yrityspalveluita ja tekee käsityöalan yrittäjyyttä näkyväksi Taito.fiverkkopalvelun Taitoverkko-markkinapaikalla. Käsityö- ja muotoilu kuuluvat luoviin aloihin. Luovaan talouteen kohdistuu suuria odotuksia ja siksi on laadittu useita selvityksiä, suunnitelmia ja kannanottoja ja katseet kohdistuvat tulevalle hallituskaudelle. Onnistuminen on oivaltavien ja innovatiivisten yrittäjien harteilla. Yrittäjien toimintaympäristön kehittäminen kannustavaksi sekä kehittämis- ja tukipalvelujen joustavuus ovat nyt oleellisia asioita. Tärkein pääoma on luova ihminen, joka tarvitsee tukea silloin kun oivallukset eivät vielä tuota. Tarvitaan myös rohkeutta riskeihin. Starttiraha auttaa alkuun, mutta vielä puuttuu innovaatioseteli. Kulttuuriin pohjautuvalla yrittäjyydellä voi olla monia myönteisiä vaikutuksia kuten lisätä hyvinvointia, vaikuttaa elämäntapaan, rikastuttaa kuluttamista sekä lisätä yhteisöjen luottamusta ja yhtenäisyyttä (KEA 2009). Selvitys osoittaa, että käsityö- ja muotoilualan yrittäjät suhtautuvat tulevaisuuteen myönteisesti. Yritysten toiminta perustuu materiaalisiin tuotteisiin, mutta palveluiden osuus on hiukan kasvanut. Menestystekijä on yksilöllinen tuote, mutta tuotteiden tarinat ja muu informaatio kaipaavat vielä vahvistusta. Kulttuurimatkailu on yksi mahdollisuus kehittää palvelutuotteita. Raportin liitteessä pohditaan käsityömatkailua Luovien alojen kehittämisyhdistyksen Digesin toteuttaman esiselvityksen pohjalta. Valtaosa vastaajista kokee itsensä ennen kaikkea muotoilun ja valmistamisen ammattilaisiksi ja toissijaisesti yrittäjiksi. Tavoitteena on hyvä elämä luovalla ja itsenäisellä alalla. Käsityö edustaa aineetonta kulttuuripääomaa, joka mahdollistaa kestävät tuotteet ja palvelut. Raportin liitteessä Taina Saha tarkastelee kestävää käsityötä. Kiitos kaikille vastaajille ja kiitos kehittämisajatuksista! Kiitos yhteistyöstä Teollisuustaiteen liitto Ornamolle, käsi- ja taideteollisuusyhdistyksille ja kaikille muille tahoille, jotka ovat auttaneet tavoittamaan yrittäjiä. Toivomme, että julkaisu otetaan käyttöön ja tartutaan siinä esiin tuleviin havaintoihin. Kesäkuussa 2011 Marketta Luutonen toiminnanjohtaja Taina Tervonen verkkotoimittaja 5

6 Tiivistelmä Käsityöyrittäjä selvitys sisältää tietoa käsityö- ja muotoilualan yrittäjien tilanteesta ja kehittämishaasteista. Tutkimuksen tulokset myötäilevät aikaisempia tutkimuksia, mutta myös muutoksia on nähtävissä. Käsityöyrittäjät uskovat mahdollisuuksiin säilyttää yritystoiminta nykyisessä laajuudessa tai jopa kasvattaa sitä. Kuluttajien kiinnostukseen käsityö-, taidekäsityö- ja muotoilutuotteita kohtaan suhtaudutaan luottavaisesti. Aineisto koottiin internet-kyselynä helmikuussa Vastauksia saatiin 431 kpl. Yrittäjäselvityksen lisäksi tehtiin sisäänostajakysely, johon vastasi 16 käsi- ja taideteollisuus-, museo- ja design-myymälöiden myymälänhoitajaa. Vastaajista 80 % oli naisyrittäjiä. Yrittäjät olivat parhaassa työiässä, yli 70 % alle 54-vuotiaita. Lähes 80 % vastaajista oli Etelä- ja Länsi-Suomesta. Valtaosalla vastanneista yrityksistä liikevaihto on yli euroa ja reilusti yli puolilla yli euroa. Lähes 70 % vastaajista oli päätoimisia yrittäjiä. Yleisin yritysmuoto oli toiminimi ja tuotteiden yleisin valmistusmateriaali oli tekstiili. Kasvuhakuisuus Yli puolet vastaajista kertoo yrityksen kasvuhakuisuudesta ja noin kolmannes pyrkii säilyttämään nykyisen asemansa ja 10 % ei näe kasvutavoitteita. Kasvuhakuisuus ei välttämättä tarkoita yrityksen kasvua suureksi ja uusien työntekijöiden palkkaamista. Kasvulla saatetaan viitata myös kannattavuuden kasvuun. Ammatti-identiteetti Useimmat vastaajat samaistuvat koulutustaustansa mukaisiksi luovien alojen muotoilijoiksi ja tekijöiksi ja vähemmistön ammatti-identiteetti liittyy ensisijaisesti yrittäjyyteen. Vastaajille työssä on kaikkein tärkeintä itsenäinen ja vapaa luova työ. Yrittäjyys on keino organisoida toiminta ja tehdä siitä elanto. Tärkeää on myös kehittyä ja tuottaa asiakkaille mahdollisimman hyviä tuotteita. Kuluttajien ostokäyttäytyminen Kyselyyn vastanneista yrittäjistä enemmistö on sitä mieltä, että kuluttajien käsityö- ja muotoilutuotteiden ostamisessa ei ole tapahtunut muutosta. Sen sijaan sisäänostajat vastaavat, että asiakkaat ostavat vähemmän kuin ennen. He ovat myös sitä mieltä, että kotimaisuus merkitsee asiakkaille vähemmän kuin ennen. Yrittäjien mukaan kuluttajien ostopäätöksiin vaikuttavat ennen kaikkea tuotteen yksilöllisyys, laatu ja hinta ja se että tuote sopii omaan tyyliin. Alle 34-vuotiasta yrittäjistä 60 % on kuitenkin sitä mieltä, että hinta on tärkein ostopäätökseen vaikuttava tekijä. Myös sisäänostajien vastauksissa ensimmäisenä asiana on hinta ja seuraavina laatu ja omaan tyyliin sopivuus. Markkinointi Yritykset aikovat panostaa vuonna 2011 tärkeysjärjestyksessä seuraaviin toimenpiteisiin: verkkosivujen ajankohtaisuus, jälleenmyyjien hankkiminen ja verkostoituminen. Suora- ja ammattimessutapahtumiin aiotaan sen sijaan osallistua vähemmän kuin vuonna Eniten verkostoitumiseen panostavat alle 35- vuotiaat yrittäjät. Vastaajista 19 % lisää sosiaalisen median käyttöä. Verkkosivujen merkitys markkinoinnissa on vahvistunut vaikka yli puolet vastaajista on sitä mieltä, että verkkosivujen merkityksessä markkinoinnissa tai myynnissä ei ole tapahtunut muutosta edelliseen vuoteen. Yrittäjistä 36 % oli sitä mieltä, että yhteydenottojen määrän on lisääntynyt verkkosivujen kautta. 6

7 Menestystekijöitä ja kehittämishaasteita Yrittäjien mielestä tärkeimmät menestystekijät ovat tuote 81 %, erottautuminen 50 % ja asiakaspalvelu 38 %. Palvelutuotteen, kuten matkailu- ja hyvinvointipalvelun on maininnut menestystekijäksi vain 6 % vastaajista. Selvitykseen vastanneet yrittäjät valmistavat pääasiassa materiaalisia tuotteita. Valtaosan liikevaihtoa muodostuu vain tuotteista 32 % tai enemmän tuotteista kuin palveluista 37 % ja yhtälailla tuotteista kuin palveluista 19 %. Palveluiden merkitys on noussut hienoisesti ja 6 %:n liikevaihto syntyi yksinomaan palveluista. Sisäänostajien mielestä tavarantoimittajilla on erittäin paljon kehitettävää markkinointimateriaaleissa, pakkaussuunnittelussa ja kumppanuusvalmiudessa (yksinoikeustuotteet). Jossain määrin kehitettävää on tuotteen oikeassa segmentoinnissa, tuoteselosteissa ja tuotteiden toimivuudessa (tuotteet kunnolla testattuja). Eettinen ja kestävä toimintatapa Kuluttajakäyttäytymisessä on tapahtumassa muutosta kohtuullisempaan kuluttamiseen. Myös käsityö- ja muotoilualan yrittäjät joutuvat perustelemaan tuotteensa ja kertomaan ovatko ne kestäviä, kauniita, koskettavia, kannattavia. Kuluttajat ja matkailijat haluavat tarinoita tekijästä, tuotteista ja palveluista. Hyvään tuotteeseen kuuluu riittävä tieto materiaaleista, käytöstä, huollosta ja hävittämisestä. Kulttuurimatkailupalvelut Matkailijat ovat kiinnostuneita suomalaisesta arjesta, maaseudusta (puhtaus, koskemattomuus, kiireettömyys), kulttuurista, aidoista kokemuksista sekä käsityö- ja muotoilualan yrittäjien elämäntavasta ja tuotteista. Matkailijoiden odotukset ja laatuvaatimukset kasvavat jatkuvasti ja siksi yrittäjien on tärkeä keskittyä kehittämään palveluiden kokonaiskonseptia vierailijoiden näkökulmasta ja yhdistää voimansa matkailutoimijoiden kanssa. Yritysten kehittäminen Yrittäjien mielestä parhaita kehittämistoimenpiteitä ovat täsmäkoulutus, verkostoituminen, markkinoinnin ja tuotekehityksen tukeminen, myyntitapahtumien järjestäminen, tiedotuskampanjat ja arvonlisäveron alentaminen. Näyttää siltä, että ilmaista koulutusta on ollut eri hankkeiden kautta tarjolla niin runsaasti, että odotukset ovat hiukan vääristyneet. Koulutuksen tulisi olla yhä parempaa, mutta siitä ei olla valmiita maksamaan. Yrittäjät tarvitsevat apua omaan tilanteeseensa enemmän kuin yleisluontoisia kursseja. Rahoitustukea toivotaan tuotekehitykseen, messu- ja näyttelykustannuksiin sekä ensimmäisen työntekijän palkkaukseen. Arvonlisäverotus koetaan epäoikeudenmukaiseksi. Kehittämispalvelut Yrittäjät kokevat saavansa hyvin vähän hyötyä kehittämispalveluista. He ovat sitä mieltä, että palveluissa ei oteta huomioon yrittäjien tarpeita ja niistä ei tiedoteta riittävästi. Yrittäjät odottavat kehittämispalveluiden konsulteilta parempaa alan asiantuntemusta. Lisäksi he toivovat yhden luukun palvelupolkua. Johtopäätökset Käsi- ja taideteollisuusalan yrittäjyyden menestyksen lähtökohtana ovat osaavat yrittäjät, oivalliset tuotteet ja toimivat markkinointikanavat. Yrittäjien osaamiseen vaikutetaan hyvällä ammatillisella koulutuksella, räätälöidyllä täydennyskoulutuksella ja yrityspalveluilla. Hyvään yrittämisen ympäristöön kuuluvat oikeudenmukainen verotus ja työllistämiseen kannustavat rahoitusratkaisut. Tuotekehitys on jatkuva prosessi, jota voidaan edistää esimerkiksi innovaatiosetelillä. Näkyvyyttä ja toimivia markkinointikanavia voidaan vahvistaa koko toimialan yhteisillä toimenpiteillä. Kyselyn vastauksista oli luettavissa selkeä viesti kehittäjille. Koulutusta ja yrityspalveluja tulee uudistaa yhdessä yrittäjien kanssa. Palveluiden tavoitettavuutta tulee parantaa järjestelmää yksinkertaistamalla ja parantamalla palveluista tiedottamista. Haasteena on myös käsityö- ja muotoilualan näkyvyyden lisääminen ja markkinointikanavien kehittäminen. 7

8 Sammanfattnig Utredningen Hantverks- och designföretagare 2011 innehåller information om hantverks- och designföretagarnas situation och framtida utmaningar. Resultaten från undersökningen stämmer överens med tidigare undersökningar, förändringar kan emellertid också skönjas. Företagarna tror att de kan trygga företagsverksamheten i sin nuvarande omfattning eller rentav utvidga den. Det finns en tilltro till att konsumenterna har ett intresse för hantverks-, konsthantverk- och designprodukter. Utredningen genomfördes i form av en webbaserad enkät i februari Det totala antalet svar uppgick till 431. Sammanlagt 16 butiksföreståndare besvarade enkäten som hade riktats till inköpare. Av dem som svarade var 80 procent kvinnliga företagare. Företagarna var i den bästa arbetsföra åldern, drygt 70 procent var under 54 år. Nästan 80 procent av dem som besvarade frågarna kom från södra eller västra Finland. Merparten av dem som besvarade enkäten uppgav att de hade en omsättning på över euro. Drygt hälften hade en omsättning på över euro. Närmare 70 procent av dem som besvarade frågorna var företagare på heltid. Den vanligaste företagsformen var firmanamn och det vanligaste tillverkningsmaterialet för produkterna var textil. Tillväxtsorientering Över hälften av dem som besvarade frågorna meddelade att företaget var tillväxtorienterat och cirka en tredje del strävade efter att behålla sin nuvarande ställning. Endast 10 procent hade inte ställt upp några tillväxtmål. Med tillväxtorientering avses inte nödvändigtvis att ett företag expanderar kraftigt och att det rekryterar ny personal. Med tillväxt kan även avses ökad lönsamhet. Yrkesidentitet Inom hantverks- och designbranschen agerar man som självständiga aktörer inom den kreativa branschen. Företagsamheten är ett sätt för att organisera verksamheten och för att försörja sig på den. De som besvarade frågorna ansåg att det viktigaste i arbetet var att det var ett självständigt och fritt skapande arbete. De ansåg också att det var viktigt att utvecklas och producera så bra produkter som möjligt för konsumenterna. Konsumenternas köpbeteende Majoriteten av dem som besvarade enkäten ansåg att det inte hade skett någon förändring i konsumenternas köpbeteende i fråga om hantverks- och designprodukterna. Inköparna svarade däremot att konsumenterna köper mindre än tidigare. De ansåg också att det att produkten var av inhemsk tillverkning hade mindre betydelse för kunderna än tidigare. Faktorer som inverkar på konsumenternas köpbeslut Enligt företagarna påverkas konsumenternas köpbeslut framför allt av produktens särart, kvalitet och pris samt av att produkten passar ens egen stil. Av de företagare som var under 34 år ansåg 60 procent att priset var den viktigaste faktorn som inverkade på köpbesluten. Av inköparnas svar framgick att de prioriterade priset och efter det följde kvaliteten och att produkten passar ens egen stil. Marknadsföring Företagen hade för avsikt att år 2011 satsa på följande åtgärder i prioritetsordning: upprätthålla tidsenliga webbsidor, skaffa återförsäljare och bilda nätverk. De deltar däremot i smärre utsträckning än år 2009 i direktförsäljnings- och mässevenemang i Finland. Av alla företagarna satsade de som var under 8

9 35 år mest på nätverksbildning. Av dem som besvarade frågorna hade 19 procent för avsikt att öka bruket av sociala medier. Webbsidorna hade en allt större betydelse i marknadsföringen trots att över hälften av dem som hade besvarat frågorna ansåg att det inte hade skett någon förändring i webbsidornas betydelse för marknadsföringen. Av företagarna meddelade 36 procent att de hade fått ett ökat antal kontakter via sin webbplats. Framgångsfaktorer och utvecklingsutmaningar Företagarna ansåg att de viktigaste framgångsfaktorerna var själva produkten, 81 procent, dess särart, 50 procent, och kundbetjäningen, 38 procent. Av företagarna nämnde endast 6 procent en serviceprodukt, t.ex. en produkt inom turism- och välbefinnandebranschen, som framgångsfaktor. Företagarna som besvarade frågorna tillverkade i regel materialbaserade produkter. Merparten av omsättningen bildades för 32 procent av enbart produkter och för 37 procent i högre grad av produkter än av tjänster och för 19 procent i lika hög grad av produkter som av tjänster. Betydelsen av tjänsterna har stigit en aning och 6 procent av omsättningen bildades av enbart tjänster. Inköparna ansåg att leverantörerna i hög grad bör utveckla sin verksamhet vad gäller marknadsföringsmaterial, planering av förpackningar och partnerberedskap (produkter med ensamrätt). Dessutom fanns det ett visst utrymme för förbättringar vad gäller produkternas adekvata segmentering, varudeklarationer och produkternas funktionsduglighet (de bör vara omsorgsfullt testade). Ett etiskt och hållbart handlingssätt Konsumentbeteendet håller på att förändras mot en måttfullare konsumtion. Även hantverks- och designföretagarna blir tvungna att motivera sina produkter och berätta om de är hållbara, vackra, lönsamma och om de berör. Konsumenterna och turisterna vill ha berättelser om produkterna och tjänsterna och om personen som skapat dem. Tillräcklig information om material, användning, skötsel och bortskaffande hör till en bra produkt. Tjänster inom kulturturism Turister är intresserade av den finska vardagen, landsbygden (ren, orörd, utan jäkt) och kulturen, av genuina upplevelser och av hantverks- och designföretagares livsstil och produkter. Turisternas förväntningar och kvalitetskrav ökar hela tiden och därför är det viktigt att företagarna satsar på att utveckla sitt tjänstekoncept ur besökarnas perspektiv och förenar sina krafter med turismaktörerna. Utveckling av företagen Företagarna ansåg att de bästa utvecklingsinsatserna var inriktad utbildning, nätverksbildning, stöd för marknadsföring och produktutveckling, ordnande av försäljningsevenemang, informationskampanjer och lägre mervärdesbeskattning. Det förefaller som om avgiftsfri utbildning har erbjudits i så pass riklig utsträckning via olika projekt att förväntningarna har förvrängts en aning. Utbildningen bör vara allt mer högklassig, samtidigt är man dock inte beredd att betala för den. Företagarna är mera i behov av bistånd i fråga om den egna situationen än av föreläsningar av allmän karaktär. Företagarna hoppades på att få stöd för produktutveckling, kostnader för mässor och utställningar och för att anställa den första utomstående i företaget. Företagarna upplevde att mervärdesbeskattningen är orättvis. 9

10 Utvecklingstjänster Företagarna upplevde att de hade haft ytterst liten nytta av utvecklingstjänsterna. De ansåg att man i fråga om tjänsterna inte beaktade företagarnas behov och att man inte informerade i tillräcklig utsträckning om dem. Företagarna förväntade sig att konsulterna för utvecklingstjänsterna skulle vara mer sakkunniga i branschfrågor. Dessutom hade de förhoppningar om en serviceprocess som ges på ett och samma ställe. Slutsatser Utgångspunkten för en framgångsrik företagsverksamhet inom hantverks- och designbranschen är kunniga företagare, inspirerande produkter och fungerande marknadsföringskanaler. Företagarnas kompetens och yrkeskunskap kan stärkas genom god yrkesutbildning, skräddarsydd kompletterande utbildning och företagstjänster. Till god företagsamhet hör också en rättvis beskattning och finansieringslösningar som uppmuntrar till företagsamhet. Produktutvecklingen är en kontinuerlig process som kan främjas med hjälp av exempelvis innovationssedlar. Synlighet och fungerande marknadsföringskanaler kan stärkas genom gemensamma insatser inom branschen. Svaren på frågorna innehåller ett klart budskap till utvecklarna. Utbildningen och företagstjänsterna bör revideras i samråd med företagarna. Målinriktningen för tjänsterna bör förbättras genom att förenkla systemet och på ett bättre sätt informera om tjänsterna. En utmaning är också att öka synligheten hos hantverks- och designbranschen och utveckla marknadskanalerna. Summary The Craft and Design Entrepreneur 2011 survey examines the situation of craft and design entrepreneurship in Finland and the development challenges entrepreneurs are facing. The results of the survey are consistent with previous studies, but some changes are also evident. In general, craft entrepreneurs believe in their possibilities to maintain their business activities at their current level or even to expand them. They have confidence in consumers interest in craft, art and design products. The material for this survey was compiled through an Internet questionnaire in February We received 431 replies, 80% of which were from female entrepreneurs. Most of the entrepreneurs are in prime working age: over 70% are under 54 years old. Almost 80% of the respondents live in Southern and Western Finland. The great majority of the companies that replied have an annual turnover of over 10,000 euros, and well over half have more than 17,000 euros. Nearly 80% of the respondents were full-time entrepreneurs. The most common company form was sole proprietorship and the most frequent production material was textiles. The questionnaire for purchasing agents was answered by 16 shop managers. Growth-orientation Over half of the respondents say that their company is growth-oriented and about a third strive to maintain their current position, while 10% have no growth targets. Growth-orientation does not necessarily refer to an ambition to grow into a large business and hire new employees. Growth can also refer to increased profitability. 10

11 Professional Identity Entrepreneurs in the craft and design business work as independent creators. For them, entrepreneurship is a way of organising their activities and making a living out of it. The most important thing about the work for the respondents is independence and free creative work. It is also important to develop as a creator and produce products of as high a quality as possible. Consumers Buying Behaviour The great majority of the entrepreneurs who answered the questionnaire see no change in consumers buying behaviour regarding craft and design products. Purchasing agents, on the other hand, replied that customers buy less than before. They also think that customers care less whether a product has been made in Finland than they used to. According to the respondents, customers buying decisions are first and foremost affected by the product s individuality, quality and price and how well the product suits the customer s style. Of under 34-year-old entrepreneurs, 60% are of the opinion that price is the most important factor when making a buying decision. Purchasing agents graded price as the most important factor, with quality and suitability for the customer s own style coming second and third. Marketing In 2011, companies intend to invest in the following measures, given in order of importance: maintaining their web pages topical contents, acquiring distributors and networking. They will participate to a lesser degree than in 2009 in direct sale and trade fair events in Finland. Under 35-year-old entrepreneurs invest more than the rest in networking, and 19% of the respondents plan to increase their use of social media. The significance of web pages in marketing has increased, although more than half of the respondents are of the opinion that no changes have occurred in the importance of web pages for marketing and sales since the previous year. For 36% of entrepreneurs, the number of contacts they have received through their websites has increased. Success Factors and Development Challenges For entrepreneurs, the most important success factors are the product at 81%, standing out at 50% and customer service at 38%. Only 6% of the respondents mentioned a service product, such as a tourist and welfare service, as a success factor. For the most part, the entrepreneurs who responded to the questionnaire make material products. The respondents turnover only comes from products in 32% of the cases, more from products than services in 37% and equally from products and services in 19%. The significance of services has increased slightly and 6% of turnover arose exclusively from services. According to purchasing agents, there is much to be desired in the suppliers marketing materials, package design and readiness for partnership (exclusive right products). In addition to this, there is room for development in the correct segmentation of products, product information and functionality (i.e. products should be properly tested). 11

12 An Ethical and Sustainable Mode of Operation Consumer behaviour is increasingly taking a turn towards more moderate consumption. It is time to make an honest analysis of whether craft, art and design products and services are sustainable, beautiful, evocative, profitable and whether their existence is justifiable. Consumers and tourists want stories about the maker, the products and services. Moreover, sufficient information about the materials, use, care and disposal should be included with the product. Cultural Tourism Services Tourists today are interested in Finnish everyday life, the countryside (cleanliness, pristineness, the leisured pace), culture, genuine experiences and handicraft and design entrepreneurs way of life and products. Tourists expectations and demands for quality are growing continually and this is why it is important for entrepreneurs to focus on developing the overall concept of their services, taking into account their visitors points of view, and to join forces with tourism operators. Company Development In the opinion of entrepreneurs, the best development measures are precisely designed training, networking, support for marketing and product development, organising sales, publicity campaigns and reducing value added tax. It appears that there has been such an abundance of free training through various projects that this has lead to distorted expectations. Training is expected to improve continuously, although entrepreneurs are not prepared to pay for it. More than general courses, entrepreneurs need help in their current situation and they hope to receive financial assistance for product development, exhibition and fair costs and for hiring their first employee. In addition, value added tax is considered unjust. Development Services Entrepreneurs feel that development services are of very little benefit to them. Their opinion is that entrepreneurs needs are not taken into account in these services and not enough information is given about them. Entrepreneurs expect the consultants of development services to have better expertise in their field of business. They also expressed a desire for one agency that provides all the services they need. Conclusions The starting point for successful entrepreneurship within the field of crafts, art and design is skilful entrepreneurs, insightful products and functional marketing channels. Entrepreneurs competence can be influenced by good vocational education, tailored further training and business services. Essential components of a good entrepreneurial environment include fair taxation and financing methods which motivate entrepreneurs to hire employees. Product development is a continuous process that can be promoted, for example, with innovation vouchers. Visibility and functional marketing channels can be strengthened through actions that are shared by the whole branch of business. The answers to the questionnaire presented a clear message to developers: training and business services must be reformed in cooperation with entrepreneurs and the accessibility of the services must be improved by simplifying the system and developing communications about the services. An additional challenge that developers face is to boost the visibility of the crafts and design trade and to develop marketing channels. 12

13 1 Aineisto Kyselyyn vastasi ilahduttavan moni käsityö-, taidekäsityö- ja muotoilualan yrittäjä. Kyselyä lähetettiin aikaisempaa enemmän. Kyselyn tulokset myötäilevät edellisten selvitysten tuloksia. Laaja aineisto antaa mahdollisuuden tarkastella vastauksia esimerkiksi ikäryhmittäin. Kyselyyn vastasi 431 käsityö-, taidekäsityö- ja muotoilualan yrittäjää ja sisäänostajakyselyyn vastasi 16 sisäänostajaa. Digium-kyselyohjelman kautta lähetettiin yrittäjille 1054 sähköpostikutsua (vuonna 2009 lähetettiin 534 kutsua). Sähköpostikutsun kautta vastanneita oli 302 (117) ja avoimen linkin kautta tulleita vastauksia 132 (96). Tutkimuksen kohdejoukko koottiin seuraavista rekistereistä: Käsi- ja taideteollisuusliiton Taitoverkko, käsi- ja taideteollisuusyhdistysten rekisterit, Arktiset helmet ja Luova Rovaniemi (Rovaniemen Kehitys Oy:n käsi- ja taideteollisuusalan koordinointihanke), Luova Paja, Puuveneveistäjät, Taidesepät ry, Suomen Sepät ry, Modus ry, Pro Puu ry, Suomen Puukkoseura sekä Suomen Yrittäjät. Teollisuustaiteen liitto Ornamo lähetti kyselykutsua jäsenistölleen (jäsenmäärä 1750 kpl). Osa käsi- ja taideteollisuusyhdistyksistä lähetti kyselykutsun alueensa yrittäjille. Suomen Yrittäjäopisto lähetti Kultahankkeessa oleville yrittäjille kyselytiedotteen. Lisäksi kyselystä oli uutinen taito.fi verkkopalvelussa ja Taitoverkko-blogissa sekä Facebookissa. Vuoden 2009 kyselyn sisäänostajien yhteystiedot päivitettiin. Sisäänostajille lähetettiin Digiumin kautta 54 sähköpostikutsua kyselyyn. Vastaajissa oli Taito Shop -ketjun, käsi- ja taideteollisuus-, museo- sekä designmyymälöiden myymälänhoitajia. Naisyrittäjien osuus tässä aineistossa on 78 % (80 % vuonna 2009), joka on suurempi kuin koko toimialalla. Lithin (2005,19 22) mukaan käsityöalan yritykset työllistävät suurin piirtein yhtä paljon naisia ja miehiä, mutta toimialoittain yritykset ovat jakautuneet voimakkaasti miesten ja naisten yrityksiin. Tämä selvitys kuten vertailuaineistona käytetyt aikaisemmat selvitykset, on tavoittanut enemmän naisyrittäjiä. Naisyrittäjät ovat myös olleet aktiivisempia vastaajia. Vastaajista suuri osa edusti tekstiilialaa, joka on selkeästi naisten ala. Yritysten käyttämät valmistusmateriaalit ovat pääosin uusiutuvia luonnon raakaaineita kuten puuta ja tekstiilejä. Suurin osa vastanneista yrittäjistä oli parhaassa työiässä. Lähes 60 % (61 % vuonna 2009) yrittäjistä oli vuotiaita ja vain 16 % (15 % ) oli alle 35-vuotiaita ja 26 % (24 %) oli yli 54-vuotiaita. Muutokset edelliseen selvitykseen ovat pieniä. Yritysten liikevaihto on melko pieni, vaikka vastaajista 69 % (73 % vuonna 2009) oli ilmoittanut olevansa päätoiminen yrittäjä. Liikevaihto oli kuitenkin noussut edellisestä selvityksestä. Valtaosalla vastanneista yrityksistä liikevaihto on yli euroa ja reilusti yli puolilla yli euroa. Yhtenä syynä pieneen liikevaihtoon on se, että yrittäjät keräävät ansionsa useasta lähteestä kuten esimerkiksi opetustehtävistä ja tuotannosta. Käsityöalan yritykset ovat tyypillisesti pieniä 1-2 hengen yrityksiä, joissa yrittäjä on omistaja, muotoilija ja tuottaja. Keskimäärin yritykset työllistävät 1,5 henkilöä ja yritysten yleisin oikeudellinen muoto on toiminimi. 13

14 Taulukko 1: Aineiston rakenne: sukupuoli, ikä, yrityksen kotipaikka, liikevaihto, toiminta, valmistusmateriaali vuonna 2011, suluissa vuoden 2009 tiedot. VASTAAJAN SUKUPUOLI Nainen %(80 %) Mies 93 22%(20 %) VASTAAJAN IKÄ alle 35 vuotta %(15 %) vuotta %(25 %) vuotta %(36 %) yli 54 vuotta %(24 %) YRITYKSEN KOTIPAIKKA Etelä-Suomi %(32 %) Länsi-Suomi %(40 %) Itä-Suomi 49 12%(19 %) Pohjois-Suomi 48 11%(9 %) LIIKEVAIHTO alle %(35 %) %(20 %) %(29 %) tai enemmän 61 15%(16 %) YRITYKSEN TOIMINTA Päätoiminen %(73 %) Sivutoiminen %(27 %) YRITYSMUOTO Toiminimi % PÄÄASIALLINEN VALMISTUSMATERIAALI Avoin yhtiö 18 4% Kommandiittiyhtiö 26 6% Osakeyhtiö 75 18% Osuuskunta 7 2% Tekstiili %(50%) Puu 72 17%(16 %) Metallit 63 15%(11%) Keramiikka 52 13% (14%) Lasi 28 7%(5%) Kivi 9 2%(1%) Paperi 30 5% Kierrätetyt materiaalit 61 10% Muut materiaalit % (17 %) 1 Muut materiaalit 17 %, jotka ovat mm. emali, parafiini, paperi, nahka, turkis, poronsarvi, kaisla ja muovi, luu, posliini. 14

15 2 Kasvuhakuisuus Tärkeintä on tehdä hyvää työtä ja tulla sillä toimeen. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten yrityksenne tilannetta? Käsityö- ja muotoilualan yrittäjät suhtautuvat tulevaisuuteen valoisasti. Lähes 70 % vastaa olevansa voimakkaasti kasvuhakuisia tai pyrkivänsä kasvamaan mahdollisuuksien mukaan. Tulos on myönteisempi kuin vuonna Enemmistö vastaajista kertoo yrityksen tavoittelevan kasvua ja noin kolmannes pyrkii säilyttämään nykyisen asemansa. Vain 10 % ei näe kasvutavoitteita. Voimakkaasti kasvuhakuinen Pyrkii kasvamaan mahdollisuuksien mukaan Pyrkii säilyttämään asemansa Ei kasvutavoitteita Kuvio 1: Yritysten kasvuhakuisuus. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % Ikä vaikuttaa ymmärrettävästi yrityksen kasvutavoitteisiin. Alle 35-vuotiaat yrittäjät uskovat vahvasti tulevaisuuteen. Yrittäjistä 86 % on voimakkaasti kasvuhakuisia tai pyrkii kasvamaan mahdollisuuksien mukaan, 7 % pyrkii säilyttämään asemansa ja vain 6 % ei ole kasvitavoitteita. Yli 54-vuotiaista yrittäjistä vain 38 % on voimakkaasti kasvuhakuisia tai pyrkii kasvamaan mahdollisuuksien mukaan, 47 % pyrkii säilyttämään asemansa ja 15 % ei ole kasvutavoitteita. Käsityö- ja muotoilualan yritykset ovat tyypillisesti pieniä 1 2 henkeä työllistäviä toiminimiä. Sitran ja käsija taideteollisuusliiton toimesta 2000-luvun alkupuolella julkaistussa käsityöalan yrittäjyyttä analysoivassa kirjassa Käsin tehty tulevaisuus oli yhtenä johtopäätöksenä kasvu kannattavaksi, ei suureksi. Suuryritysten maailmasta peräisin oleva kasvuajattelu ei toimi käsityö- ja muotoilualalla. Kasvua tapahtuu kuitenkin siirtymällä piensarjatuotantoon ja yhteistyöllä toisten yritysten kanssa. (Luutonen & Äyväri 2002, ) Seuraavassa kappaleessa pohditaan ammatti-identiteettiä ja samalla selvitetään sitä, miksi ensisijaisena tavoitteena ei ole kasvu vaan luova, vapaa ja itsenäinen työ. 15

16 3 Ammatti-identiteetti Pidän yksinyrittäjän omasta vapaudesta. Voin tehdä vapaasti aamusta iltaan tai sitten vähän lunkimmin, riippuen tilauksista ja ajankohdasta. Tietysti on ihanaa toteuttaa omia ideoita, olisi vain enemmän aikaa. Yrittäjä Taitoverkko-blogista Käsityön aika on koittanut. Neulominen ja virkkaaminen on pop, mutta onko siitä uraksi? Käsityötaitonsa yrittäjätasolle jalostanut ihminen on usein individualisti, joka pitää kaikki langat omissa käsissään. Tötterman-Lamppu (2011, 54) Kysyimme koulutustaustaa, ammattinimikettä, kuulumista ammatilliseen organisaatioon sekä sitä, mikä työssä on tärkeintä. Pyysimme myös luokittelemaan yrityksen sen toiminnan mukaan. Kysymysten tarkoituksena oli hahmotella käsityö- ja muotoilualan yrittäjien ammatti-identiteettiä. Tiesimme aikaisemman tutkimuksen perusteella, että käsityö- ja muotoilualan yrittäjät mieltävät itsensä ennen kaikkea muotoilijoiksi ja käsityöläisiksi, joille yrittäjyys on tapa tehdä unelmastaan ammatti. Osalle toiminta on elämäntapa, jossa ero työn ja vapaa-ajan välillä hämärtyy. Yrittäjyys saattaa myös olla ainoa vaihtoehto työllistyä valitsemallaan alalla. Luovassa taloudessa yhtenä pyrkimyksenä on luovien alojen yritysten kannattavuuden ja ammattimaisen yrittäjyyden vahvistaminen. Tämä selvitys osoittaa, että yrittäjät eivät välttämättä pidä tätä ensisijaisena pyrkimyksenä. Ammatti-identiteetti on vahvasti sidoksissa ihmisen persoonaan. Tässä ammatti-identiteetillä viitataan koettuun ammattikuvaan, kysymykseen kuka minä olen. Ammatti-identiteetti syntyy monista aineksista ja se muuttuu työuran aikana. Identiteetin aineksia ovat ainakin elämänkokemus, koulutus, oma osaaminen ja työura. Vuorinen (1995, 20) määrittelee persoonallisuuden seuraavasti: Persoonallisuus tarkoittaa yksilön psyykkisten toimintojen ainutkertaista kokonaisuutta, jota hallitsevana tekijänä on yksilön minäkokemus eli kokemus itsestä ja suhde itseen, ja jota ylläpitävänä tekijänä on yksilön pyrkimys säilyttää identiteettinsä eli säilyä itsenään. Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä on usein tuotteiden valmistaja ja suunnittelija. Yrityksen menestys perustuu yrittäjän osaamiseen, asiakaslähtöiseen suunnitteluun ja valmistukseen, mutta edellyttää myös yrityksen luotsaamiseen liittyviä taitoja kuten taloushallintoa ja markkinointia. Useimmille käsityö- ja muotoilualan yrittäjille tärkeintä ja rakkainta työssä on luova ja itsenäinen suunnittelu ja tuotteiden valmistaminen. Yrittäjyys on keino tehdä osaamisesta ammatti ja elanto. Näistä syistä on ymmärrettävää, että käsityö- ja muotoilualan yrittäjät löytävät ammatillisen identiteettinsä ennen kaikkea työn sisällöstä ja koulutustaustasta. Kovalainen (2006) on tavoittanut oleellisen asian käsityö- ja muotoilualan yrittäjyydestä kirjoittaessaan, kyky sekä jalostaa oma taiteellinen panos kaupalliseksi, innovatoriseksi tuotteeksi että markkinoida ja myydä se. Matka unelmasta luovana tekijänä yrittäjäksi, joka myy ja markkinoi, on usein pitkä ja ristiriitainen. Kovalaisen mukaan osaaminen ja käsitys suunnittelusta, tuoteideoista ja niiden toteuttamismahdollisuuksista muuttuvat ajan mittaan. (2006, 26 27) Käsityö- ja muotoilualalla yrittäjänä toimiminen vaatii monien erilaisten toimenkuvien hallintaa ja ammattikuva on niin vahva kuin sen heikoin lenkki 16

17 kirjoittaa muotoilija ja yrittäjä Päivi Rintaniemi. Hän myös katsoo, että yrittäjänä toimiminen ei ole rajoittanut toimintaa taiteilijana. (Rintaniemi 2002, ) Muoti- ja designalan toisessa laidassa ovat toimijat, joiden toimintaa ohjaa taiteellinen vapaus eikä heidän intresseissään ole päällimmäisenä yritystoiminnan kasvattaminen, vaan itsensä ilmaiseminen, todetaan raportissa Tevallako tulevaisuuteen? (Lille 2010). Kuvaus voisi kertoa monesta tähän kyselyyn vastanneesta yrittäjästä. Samalla kuitenkin päämääränä on tuottaa persoonallisia tuotteita ja löytää oma paikkansa markkinoilta ja kasvattaa toimintaansa hallitusti ja kansainvälistyä. Oletettavasti monen yrittäjän lähtökohta on ensin mainittu taiteilijalähtöinen, mutta tavoitteena on jalostaa se kannattavaksi yritystoiminnaksi kuitenkin niin, että mieluummin tingitään kannattavuudesta kuin itsenäisyydestä ja vapaudesta. Luovia aloja selvittävässä julkaisussa Fact Sheets luovat alat (2010, 66 67) katsotaan, että käsityö usein mielletään harrastuksenomaiseksi toiminnaksi ja ammattikäsityöläiset, jotka tekevät taiteellista työtä, kutsuvat itseään taidekäsityöläisiksi. Käsityömenetelmiä käyttävät muotoilijat saattavat kutsua itseään käsityömuotoilijoiksi tai taideteollisiksi muotoilijoiksi. Käsityön ja muotoilun suhde saatetaan kokea myös ristiriitaiseksi. Santos (2009) pohtii hämminkiä taiteellisen muotoilun, käsityömuotoilun ja teollisen muotoilun välillä ja lähestyy asiaa käsityön markkinoiden kautta ja esittää neljä päämarkkinaa ja neljä marginaalisempaa. Käsityön merkittävimmät markkinat Santosin mukaan ovat ylellisyys, kansanperinne, itse tekeminen ja kokeileva käsityö. Marginaalisempia markkinoita ovat etnografinen, harrastus, taide ja radikaali käsityö. Taidekäsityön koetaan edustavan ylellisyysmarkkinoita ja käsityön olevan lähempänä kansanperinnettä. Todennäköisesti jatkossa nämä luokitukset sekoittuvat entisestään ja muotoilu lainaa kansanperinteestä ja käsityö seuraa muotia. Toinen kysymys on se, että käsityöalan yrittäjät kokevat kilpailutilanteen hankalaksi kun ns. harrastajakäsityöläiset myyvät tuotteita vuosittaisen myynnin jäädessä pieneksi ilman arvonlisäveroa. Tämä saattaa sekoittaa markkinoilla hintakäsityksen ja joskus myös laatukäsitystä. Tästä syystä toivotaan enemmän käsityö- ja muotoilualan ammattilaisten näkymistä ja esimerkiksi messuilla erottautumista. Britanniassa käytetään yleisesti ilmaisua Portfolio working itsenäisestä työskentelystä, jossa ansiot kootaan eri lähteistä ja pyritään tasapainoon työn ja muun elämän välillä. Crafts Council UK:n selvityksen mukaan % taidekäsityöläisistä työskentelee tällä tavalla. Monet toimivat erityisalansa lisäksi muilla muotoilun sektoreilla ja tyypillistä on opettaminen. Esimerkkinä erilaisista yhdistelmistä selvityksessä mainitaan muoti ja elokuva, sairaala ja perinne, oma tuotanto ja mielenterveysprojektit. Näyttää siltä, että monialaisuus on rikkaus eikä pakko ja parhaimmillaan onnistutaan soveltamaan luovaa osaamista aivan uudella tavalla. Käsityö- ja muotoilualan osaaminen antaa hyviä valmiuksia tarttua uusiin haasteisiin (Schwarz & Yair 2010). Samaan asiaan viittaa Veräjänkorva (2006, 73) pohtiessaan taiteen, muotoilun ja käsityön rajapintaa. Hänen mukaansa: Alalle on tyypillistä toimenkuva, jossa yhdistetään eri toimintatapoja kuten taiteen tekeminen ja Käsityöharrastuksen voimakas lisääntyminen vaikuttaa negatiivisesti yritystoimintaan. Joudumme usein ostamaan samoista paikoista tarvikkeet ja materiaalit kuin tavallinen harrastelija. Yritykset, jotka aiemmin myivät pääosin yrityksille, yhdistyksille tai kouluille ovat siirtyneet nyt markkinoimaan korutarvikkeita myös tavallisille kuluttajille. 17

18 piensarjatuotanto. Kysymys toiminnan käyttäjälähtöisyydestä jakaa taidekäsityöläiset selvästi kahteen osaan: toiset tekevät työtä taiteen näkökulmasta pyrkimyksenä vapaa ilmaisu kun taas toiset huomioivat käyttäjälähtöisyyden omassa tuotanto- ja markkinointiprosessissaan. Ruotsalaisessa käsityöalan tutkimuksessa todetaan, että ammatti- ja harrastuskäsityötä yhdistävä asia on suora kosketus materiaaliin ja yhteys kuluttajaan sekä koko prosessin hallinta. Materiaalit tosin yleensä hankitaan valmiina. Käsityö on vähentynyt ja muuttunut hyötykäsityöstä enemmän taidepainotteiseksi ja tekijät ovat sopeutuneet yrittäjiksi. Kehitystä on vahvistanut lahjaesineiden kysyntä ja taide-esineiden alhaisempi verotus. Moni taidekäsityöläinen saa lisäansioita kurssitoiminnasta. (Malm 2009, 38, 49, 54). Tanskassa käydään keskustelua siitä, onko taidekäsityö kaupallista vai taiteellista toimintaa ja miten sitä pitäisi tukea. Taidekäsityöläiset katsovat, että heidät tulisi rinnastaa taiteenaloihin kuten musiikkiin, kirjallisuuteen tai kuvataiteisiin. Suunnitelma yhdistää designkoulutus ja arkkitehtuurin koulutus avaa uusia näkymiä (Stöttemuligheder på arkitektur-, kusnthantverk- og designområderne 2010 ja Gjessling 2011). Koulutustausta Käsityö- ja muotoilualalla toimivilla on useimmiten hyvä koulutus mutta selvityksen tuloksissa yllättää se, että lähes puolilla vastaajista onkin jonkin muun alan koulutus. Tämä viittaa ainakin ammatinvaihtajien kasvavaan joukkoon. He ovat saattaneet hankkia osaamista aktiivisina harrastajina ja kouluttautua kursseilla. Alalla toimii paljon harrastajia, joiden osaaminen saattaa olla huippuluokkaa, vuosien aktiivisen tekemisen kautta syntynyttä. Joskus käytetään nimikettä proam, viitaten professionaaleihin amatööreihin. Vastavalmistuneet alalle koulutetut voivat puolestaan olla vasta ammattiosaamisen alkutaipaleella, koska he eivät ole vielä harjaantuneet tekemisen kautta. Vastaajista 27 % on artesaaneja, 12% artenomeja, 12 % muotoilija AMK tutkinnon suorittaneita ja taiteen maistereita 12 %. Vastaajista 47 % ilmoittaa koulutustaustakseen jonkin muun kuin käsityö- ja muotoilualan. Osalla opinnot ovat kesken ja ammattitaito on hankittu ammatillisilla kursseilla tai he ovat itseoppineita. 77 %:lla yli 54-vuotiaista, 44 %:lla vuotiailla, 34 %:lla vuotiailla ja 27 %:lla alle 35-vuotiailla yrittäjistä on muu koulutus kuin artesaani, artenomi, muotoilija AMK tai taiteen maisteri. Osa on todennäköisesti hakeutunut alalle jo varhain hankkimalla oppia eri lähteistä ja osa on ammatinvaihtajia. Crafts Council UK:n 2010 selvityksessä (Hun, Bill & Pollard 2010) tarkasteltiin käsityöalan korkeakoulututkinnon suorittaneiden urakehityksen alkupäätä. Työn saanti todettiin vaikeaksi, mutta kuitenkin yhdeksän kymmenestä oli palkkatyössä ja kolme viidestä oli työskennellyt luovilla aloilla. Yleistä oli työskennellä jossain vaiheessa palkatta. Itsensä työllistäminen ei ollut yhtä yleistä kuin Suomessa. Käsityöalan koulutuksen saaneiden pyrkimyksenä oli tasapaino hyvän elämän ja työn välillä, luova työ, uuden oppiminen ja tavoitteena säännölliset tulot. Yritys Kyselyn vastaajia pyydettiin määrittelemään, onko yritys taidekäsityö-, käsityö- tai muotoilualan yritys vai jokin muu. Kaikissa ikäryhmissä yleisin vastaus oli käsityöalan yritys, mutta nuorimmilla muotoilualan yritys oli selvästi yleisempi kuin taidekäsityöalan yritys. 18

19 Taulukko 2: Kyselyn vastaajia pyydettiin määrittelemään, onko yritys taidekäsityö-, käsityö- tai muotoilualan yritys vai jokin muu. taidekäsityöalan yritys käsityöalan yritys muotoilualan yritys jokin muu yritys Alle 35-vuotiaat 14 % 45 % 34 % 7 % vuotiaat 22 % 42 % 18 % 18 % vuotiaat 34 % 42 % 11 % 13 % Yli 54-vuotiaat 26 % 50 % 11 % 13 % Ammattinimike Kyselyn vastaajia pyydettiin kirjoittamaan ammattinimikkeensä avokysymykseen. Vähemmistö kyselyyn vastanneista koki itsensä ensisijaisesti yrittäjäksi. Suurin osa vastaajista käyttää ammattinimikettä, joka liittyy koulutustaustaan kuten kultaseppä, muurari, vaatturi, sisustussuunnittelija, soitinrakentaja, keraamikko ja teollinen muotoilija. Vastaajista 25 % käytti ammattinimikettä yrittäjä tai käsityöyrittäjä ja 2 % vastaajista käytti ammattinimikettä toimitusjohtaja. Vastaajista 8 % käyttää ammattinimikettä käsityöläinen, 7 % muotoilija ja 6 % suunnittelija/designer. Ammattinimike vahvistaa kuvaa pienestä yrityksestä, jossa yrittäjä itse on muotoilija ja tekijä. Ammatillisessä yhdistyksessä jäsenenä Kaikki käsityö- ja muotoilualalla toimivat eivät ole jäseninä missään ammatillisessa organisaatiossa, jotkut sen sijaan saattavat olla mukana useammassa organisaatiossa. Vastaajista 34 % on jäsenenä Suomen Yrittäjissä, 26 % Teollisuustaiteen liitto Ornamossa ja 19 % käsi- ja taideteollisuusyhdistyksessä sekä 21 % on jäsenenä oman alan yhdistyksissä ja yhteenliittymissä (esim. Pro Puu ry, Proto ry, korutaideyhdistys ry, Modus ry, huopayhdistys Filtti, Taidesepät ry ja alueelliset naisyrittäjät ry:t). Kolmannes vastaajista kuului Suomen Yrittäjiin, neljännes Ornamoon, mutta käsi- ja taideteollisuusyhdistysten jäseniä oli vajaa viidennes vastaajista. Vähäisyys tässä yhteydessä voi liittyä siihen, että käsi- ja taideteollisuusyhdistykset eivät ole ammatillisia yhdistyksiä vaan kaikkien käsityöstä kiinnostuneiden yhdistyksiä. Työssä tärkeintä Yrittäjiltä kysyttiin, mikä on työssäsi tärkeintä? Heille kaikkein tärkeintä on vapaus, luovuus ja itsensä toteuttaminen. Lisäksi tärkeää on työn haasteellisuus ja ammatillinen kehittyminen. Vain harva vastaajista piti työssä tärkeimpänä yrityksen kannattavuutta. Alle 35-vuotiaille yrittäjille tärkeintä on saada tehdä sitä mitä osaa ja mistä on kiinnostunut. Asiakaslähtöisyys ja asiakkaiden tyytyväisyys on työssä tärkeämpää ja yli 54- vuotiaille yrittäjille kuin nuoremmille. Vastauksista saa sen käsityksen, että tavoitteena on tasapainoinen hyvä elämä, johon kuuluu työskentely luovalla alalla itseään toteuttaen tarkoituksena hankkia elanto. Vapaan ja luovan työn vuoksi ollaan valmiita tinkimään muusta elintasosta. Tärkeintä työssä on vapaus, luovuus ja itsensä toteuttaminen Vastaajat arvostivat itsenäistä ja vapaata toimintaa luovalla alalla. Aineistosta löytyy paljon yhtymäkohtia taiteilijoiden toimintaan. Cronbergin raportissa (2010, 12) on avattu taiteilijuutta ja toimeentuloa. Taiteilijat saattavat kokea luovan talouden vaikeaksi ja luovuutta kahlitsevaksi. Taiteilijalle yrityksen perustaminen on väline laskutuksen hoitamiseen, ei suinkaan tie luovaan yrittäjyyteen, todetaan raportissa. Tämä on lähellä monen käsityöalan yrittäjän toimintaa. Cronbergin (2011, 15) mukaan yrittäjyyden ja 19

20 työsuhteen välillä on harmaa vyöhyke kuten vapaat taiteilijat ja toimittajat. Harmaaseen vyöhykkeeseen liittyy mm. heikko sosiaaliturva. Yrittäjät kokevat työnsä palkitsevaksi kuten seuraavissa yrittäjien kirjoittamissa kommenteissa. Ihanaa on olla yrittäjä! Mielekäs työ ja hyvä elämä! Saada tehdä käsillään jotain kaunista, kokeilla uusia malleja, oppia uutta ja tehdä asiakkaat tyytyväisiksi. Teen tätä niin kauan kuin se tuntuu hyvältä. Tärkeintä on tehdä työtä, joka tulee tarpeeseen. Nautin suunnittelemisesta ja tekemisestä, mutta en halua tehdä mitään varastoon odottelemaan. Työssäni tärkeintä on tuottaa elanto omalla suunnittelutyöllä luoden esteettisiä, kaupallisesti kannattavia, visuaalisesti aikaa kestäviä sisustustekstiilimallistoja. Malliston luomisessa olen osaltani halunnut edistää suomalaisen muotoilun kotimaista ja kansainvälistä tunnettavuutta ja ylläpitää suomalaista tuotanto- ja materiaaliosaamista. Saan tehdä sitä, mikä on minulle rakasta ja mielekästä. Tärkeää on myös kotimaisuus ja erilaisten ammattitaitojen säilyminen Suomessa. Tehdä ympäristömyönteisiä tekoja ja tuotteita. Työllistää itseni. Nautin työstä joka päivä. Yrittäjillä on huoli toimeentulosta ja jaksamisesta. Yrittäjät ovat köyhyysloukussa mutta eivät kehtaa tunnustaa sitä tai eivät itsekään ymmärrä omaa tilaansa, tulevat toimeen jollain muulla!? Kyllä tällä hetkellä tärkeintä ylivoimaisesti on, että tällä voisi elää ja tulla toimeen. Yrityksemme on nyt 5-vuotias ja se on kasvanut koko ajan. Olen joutunut palkkaamaan väkeä kehittääkseni yritystä, mutta joka kerta palkatessani väkeä olen potkaissut oman palkkani kauemmas. Nyt työvoiman ja muiden kustannusten kasvettua riskit ovat kasvaneet melko koviksi. Toki yrittäminen sinänsä on kiinnostavaa ja erityisesti tällä alalla äärimmäisen haastavaa. Tietynlaisen epäyhtälön ratkaiseminen ja ongelmista vapautuminen on haastavaa. Onnistuminen näissä tuottaa tyydytystä. Yrittäjänvapaus on mukavaa. Yrittäjänä toki toivon jonain päivänä ns. onnistuvani ja saavuttavani uskottavuutta ja tunnettuutta muotoilijana sekä taloudellista menestystä. Omien tuotteiden saaminen ihmisten eteen on myös hienoa. Alan epätyypilliset yrittäjyyden ja freelancer-toiminnan välimaastossa tapahtuvat työsuhteet ja erilaiset yrittämisen muodot luovilla aloilla tulisi selvittää. Osa-aikainen yrittäjyys on jo onneksi mahdollista ilman että tipahtaa yhteiskunnan muiden tukien ulkopuolelle. 20

21 Käsityöyrittäjyys Suomessa on kädestä suuhun elämistä. Yrittäminen on kallista eikä tukea saa helposti. Sillä summalla joka viivan alle jää ei elä kukaan vaan perheen elättäminen jää palkansaaja-puolison kontolle. Itselle ei pysty edes kunnolla kartuttamaan eläkettä koska ei ole siihen varaa. En suosittele kenellekään käsityöyrittäjyyttä. Toimintani on uudenlaisessa tilanteessa. Terveys ei enää kestä täysipäiväistä yrittäjyyttä. Toimeentulo muodostuu useasta eri lähteestä tällä hetkellä. Käsityöläiset ovat tulevaisuudessa 5-10 vuotta eteenpäin kovassa arvossa taas, jos olemme vielä elossa emmekä loppuunpalaneita raatoja:) Eläkkeelle jääminen on monelle yrittäjälle mahdotonta, koska kertynyt eläke ei riitä elämiseen. Osa yrittäjistä haluaa jäädä eläkkeelle, mutta yritystoiminnalle ei ole jatkajaa. Huolena on loppuuko yritystoiminta kokonaan? Olen jo eläkeiässä, vaikka jatkankin edelleen työtäni. Eläke on riittämätön elämiseen. Onneksi työ on mukavaa ja sitä on juuri sopivasti vielä. Voisin luopua yrityksestä ja kouluttaa sille jatkajan tai sitten teen niin kauan kun kädet toimii. 21

22 4 Kuluttajien ostokäyttäytyminen Suurta massaa, missä se raha lepää, kiinnostaa ennen kaikkea brändit. Mitä tunnetumpi brändi sen helpompi sitä on myydä ja sitä enemmän sitä ostetaan, koska sillä on silloin jokin arvo. Tunnettuus lisää arvoa. Oletko havainnut viime aikoina kuluttajien käsityö- ja muotoilutuotteiden ostokäyttäytymisessä muutoksia? Yrittäjiltä ja sisäänostajilta kysyttiin kuluttajien ostokäyttäytymisen muutoksesta. Kiinnostavaa on se kuinka erilailla yrittäjät ja sisäänostajat näkevät tilanteen. Yrittäjät kokevat tilanteen selvästi myönteisempänä kuin vuonna Yrittäjistä 44 % (54 % vuonna 2009) on sitä mieltä, että kuluttajien ostokäyttäytymisessä ei ole muutosta, 24 % (27 %) vastaa, että kuluttajat ostavat vähemmän ja 32 % (19 %) että asiakkaat ostavat enemmän kuin ennen. Ei muutosta Asiakkaat ostavat vähemmän kuin ennen Asiakkaat ostavat enemmän kuin ennen Sisäänostajat 2011 Yrittäjät 2011 Sisäänostajat 2009 Yrittäjät % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kuvio 2: Kuluttajien ostokäyttäytymisen muutos Sisäänostajat edustivat Taito Shop -ketjua, design- ja museomyymälöitä sekä lahjatavaraliikkeitä. Lamasta huolimatta useimmat liikkeet olivat onnistuneet säilyttämään markkinaosuutensa ja tällä hetkellä ollaan varovaisen myönteisiä. Sisäänostajista 38 % (33 %) on kuitenkin sitä mieltä, että kuluttajat ostavat vähemmän kuin ennen, 31% (33 %) vastaa, että ei ole muutosta ja 31 % (33 % ) vastaa, että kuluttajat ostavat enemmän kuin ennen. 22

23 Kuluttajien ostokäyttäytymistä on tutkittu paljon, mutta melko vähän on pohdittu sitä, mikä saa ostamaan käsityö- ja muotoilualan tuotteita. Englannin Crafts Council selvitti kuluttajien kiinnostusta käsin valmistettuihin työtuotteisiin ja potentiaalisia asiakkaita. Kuluttajamarkkinoilta löydettiin trendejä, jotka saattavat lisätä kiinnostusta näiden tuotteiden hankintaan. Yksilöllinen tuote tukee persoonallisen identiteetin rakentamista enemmän kuin teollinen muotoilu tai luksustuotanto. Kiinnostus aitouteen tarjoaa mahdollisuuden kertoa tuotteiden tarinoita, avata ideoita ja osoittaa tekijän taitoja. Tiedostaville kuluttajille käsin tehty tuote on luksustuotetta parempi valinta, koska siihen ei yleensä liity eettisiä ongelmia. Elämysmarkkinoilla käsityö- ja muotoilualalla on mahdollisuuksia esimerkiksi yhdistää vapaaajantoimintaan. Käsityö voi olla myös taiteentuntijoiden sijoituskohde. (Hargreaves McIntyre 2010) Mikä määrittelee kuluttajien valintoja käsityö- ja muotoilutuotteiden ostamisessa eniten nyt (valitse kolme tärkeintä)? Yksilöllisyys Laatu Hinta Omaan tyyliin sopiva Kotimaisuus Omaan ideologiaan sopiva Muotoilu Käytännöllisyys Väri Sisäänostajat 2011 Yrittäjät 2011 Sisäänostajat 2009 Yrittäjät % 20 % 40 % 60 % 80 % Kuvio 3: Kuluttajien ostopäätökseen vaikuttaneiden tekijöiden tärkeys (yrittäjät) Yrittäjien mukaan kuluttajien ostopäätöksiin vaikuttavat ennen kaikkea tuotteen yksilöllisyys, laatu ja hinta ja se että tuote sopii omaan tyyliin. Alle 34-vuotiasta vastaajista 60 % on kuitenkin sitä mieltä, että hinta on tärkein ostopäätökseen vaikuttava tekijä. Sen sijaan yli 54-vuotiaista yrittäjistä 64 % on sitä mieltä, että se on laatu. Sisäänostajien mukaan kuluttajien ostopäätöksiin vaikuttavat hinta, laatu ja se että tuote sopii omaan tyyliin. Sisäänostajien mielestä asiakkaan ostopäätökseen vaikuttavat myös tuotteen kestävyys (tuote valmistettu hyvistä materiaaleista), idea, tarina, kestävä klassikko ja paikallisuus. Sisäänostajien kotimaisuus merkitsee asiakkaille vähemmän kuin ennen. Yrittäjien käsityksessä ei ole muutosta vuoteen Voisiko yrittäjien ja sisäänostajien kokema ero johtua osaltaan siitä, että yrittäjä voi saada suoraa asiakaspalautetta eikä silloin välttämättä puhuta hinnasta vaan tuotteen ominaisuuksista. Sisäänostajan näkökulma tuotteisiin on toisenlainen osana koko myyntivalikoimaa. 23

24 5 Markkinointi Nettisivut erittäin tärkeä markkinoinninväylä, mutta paras markkinoinnin keino on tehdä leiviskänsä niin hyvin kuin mahdollista ja tyytyväinen asiakas johdattaa sanaa eteenpäin. Parhaan myynnin saa tapahtumissa, missä ihmiset ovat lomallaan tai matkoilla. Lähialueen tapahtumat ovat parhaita, koska ihmiset haluavat paikallisia tuotteita. Isommille messuille hukkuu helposti. Mihin yritys panostaa markkinoinnissa ja myynnissä vuonna 2011? Markkinointia tarkasteltiin valmiita vaihtoehtoja sisältävällä kysymyksellä siitä, mihin yritys panostaa markkinoinnissa ja myynnissä vuonna Yritykset aikovat panostaa vuonna 2011 www-sivujen ajankohtaisuuteen 50% (48 % vuonna 2009), jälleenmyyjien hankkimiseen 38%, verkostoitumiseen 33%, osallistua alan suoramessutapahtumiin Suomessa 31% (39 %), osallistumiseen alan ammattimessutapahtumiin Suomessa 17 % (28 %), asiakastilaisuuksien järjestämiseen yrittäjien verstaalla 15 % (21 %), oman verkkokaupan kehittämiseen 19 %(15 %), sosiaalisen median käytön lisäämiseen 19 %, oman verkkokaupan toteuttamiseen 11% (10 %), sosiaalisen median käyttöön ottamiseen 10% ja osallistumiseen kansainväliseen suoramyyntitapahtumiin 6% (1%). Jokin muu, mikä vastauksia oli: kansainvälistymiseen, liikelahja-asiakkaat, näyttelytoiminta ja suoramarkkinointi. Alle 35-vuotiaista vastaajista 57 % pitää tärkeimpänä panostaa verkostoitumiseen. www-sivuilla ajankohtaisuuteen Jälleenmyyjien hankkiminen Verkostoitumiseen Osallistumiseen suoramessutapahtumiin Osallistuminen ammattimessutapahtumaan Järjestää asiakastilaisuuksia yrittäjän verstaalla Oman verkkokaupan kehittämiseen Sosiaalisen median käyttöön lisäämiseen Oman verkkokaupan toteuttamiseen Sosiaalisen median käyttöön ottaminen Osallistumiseen kansainvälisiin Kuvio 4: Mihin yritys panostaa markkinoinnissa ja myynnissä vuonna 2011? 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 24

25 Näyttää siltä, että verkossa markkinointi on kasvussa ja suoramarkkinointi vähenemässä. Näin yrittäjä säästää aikaa ja rahaa, mutta menettää suoran kontaktin asiakkaaseen. Selvitys antaa viitteitä siitä, että kiinnostus messuosallistumiseen on vähenemässä. Vuonna 2009 lähes 40 % vastaajista aikoi osallistua suoramessutapahtumiin ja vuonna 2011 vain runsas 30 %. Ammattimessuissa muutos oli vielä suurempi kuin vuonna 2009 vajaa 30 % aikoi osallistua ja vuonna 2011 enää alle 20 %. Myös verstaalla tapahtuvia asiakastilaisuuksia järjestetään entistä vähemmän. Verkkosivuihin ja verkkokauppaan aiottiin sen sijaan panostaa entistä enemmän ja uudeksi markkinoinnin välineeksi oli nousemassa sosiaalinen media. Avoimissa vastauksissa yrittäjät toivat esille kokemuksiaan markkinoinnin ja myynnin haasteellisuuden. Seuraavassa otos yrittäjien vastauksista: Kauppa käy kun keskittyy valittamisen sijasta myyntityöhön. Myynti ja markkinointi ei ole ongelma. Yritys toiminut 32 vuotta ja tuotteet tunnetaan. Tärkeänä koen myös jo olemassa olevien markkinointikanavien hyvän hoitamisen. Suomi on niin pieni maa, että on menestyäkseen löydettävä isompia markkinoita persoonalliselle tuotteelle. Hyvät lehdistösuhteet ja tiedottaminen Kansainvälistyminen on ainoa tapa saada toiminnasta kannattavaa. Myynti ja markkinointi ovat se kompastuskivi ja vaikeus niin kuin useilla luovan alan yrittäjällä. Maksaisin isot prosentit mielelläni jos jostain löytyisi agentti. Saisin tehdä omaa parasta osaamistani rauhassa ja joku joka osaa parhaiten juuri myynnin voisi hoitaa sen. Näin tehdään muun alan yrityksissäkin. Oikeasti minulla ei olisi varaa pitää töissä yhtä huonoa myyjä/markkinoijaa kuin olen. Asiallisia jälleenmyyjiä on vaikea löytää. Pienten kauppojen vaikeudet heijastuvat myös tuottajille, rahojaan saa odottaa kauan ja joskus joutuu perimään perintätoimiston kautta. Olen itse tuotteideni paras myyjä! Myyntityö vaatii omistautumista ja positiivista asennetta. Liian usein messuilla alan yrittäjät koko olemuksellaan viestittävät "älä vain tule tänne". Messutapahtumat ovat yhtä tyhjän kanssa. Paras markkinointikeino on: Henkilökohtainen tuote-esittely. Puusepän paras mainos ovat tyytyväiset asiakkaat ja heidän kauttaan toimiva puskaradio. Tämä yhdistettynä selkeisiin nettisivuihin ovat ainakin omassa toiminnassani olleet toimivinta markkinointia Lehtimainoksiin ei anneta euroakaan...puskaradio on paras markkinointikanava. Yritykseni on uudessa vaiheessa koska olemme juuri aloittaneet yhteistyön ison jälleenmyyjäyrityksen kanssa yksinoikeudella. Tämä jälleenmyyjä löysi yritykseni Design-tapahtumasta. Olen aina sanonut että tapahtumissa täytyy jaksaa kiertää jotta tuotteet pääsisivät esille vaikka myynti ei aina päätä huimaakaan. Omalla kohdallani se kannatti! Ilman www-sivuja ei seinätekstiilejäni markkinoitaisi Kanadassa ja USA:ssa. 25

26 Verkkosivut markkinoinnissa Google ja Facebook ovat yllättävän suuria markkinointiarvoltaan. Onko yrityksesi verkkosivujen merkitys markkinoinnissa tai myynnissä muuttunut edellisestä vuodesta? Verkkosivujen käyttö markkinoinnissa on vakiintunut ja siksi on ymmärrettävää, että niiden käytössä ei juurikaan nähdä muutosta. Sähköisessä tiedonvälityksessä on kuitenkin vielä paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia kuten sosiaalinen media. Vastaajista 55 % (51 %) on sitä mieltä, että verkkosivujen merkityksessä markkinoinnissa tai myynnissä ei ole tapahtunut muutosta edelliseen vuoteen. Yrittäjistä 36 % (35 %) on sitä mieltä, että yhteydenottojen määrä verkkosivujen kautta on lisääntynyt. Yrittäjistä 12 % (13 %) on sitä mieltä, että tilauksien määrä on lisääntynyt verkkosivujen kautta. Vastaajista 9 % on sitä mieltä, että kaupankäynti on lisääntynyt omassa verkkokaupassa. Yrittäjille on usein ongelmallista, mihin rajalliset resurssit voisi keskittää verkkoliiketoiminnassa: Omat kotisivut vai verkkokauppa ja miten olla mukana sosiaalisessa mediassa? Facebook sosiaalisen median kanavana kiinnostaa eniten, mutta miten saada tykkääjiä ja mitä viestiä siellä? Nämä asiat askarruttivat muun muassa Kultahankkeen Facebook työpajaan osallistuneita yrittäjiä ( Ei muutosta Yhteydenottojen määrä on lisääntynyt Tilauksien määrä on lisääntynyt Kaupankäynti omassa verkkokaupassa lisääntynyt Yhteydenottojen määrä on vähentynyt Tilauksien määrä on vähentynyt 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kuvio 5: Verkkosivujen merkityksen muutos markkinoinnissa tai myynnissä 26

27 6 Yritystoiminnan menestystekijät ja kehittämishaasteita Käsityötuotteen tai palvelun hankinnassa asiakasta viehättää usein tarina tekijästä, tuotteen elinkaaresta tai sen muu uniikki piirre. Käsityö tarjoaa runsaasti keinoja osallistaa ja sitouttaa yksilöitä ja yhteisöjä kestäviin arjen valintoihin ja aitoon tekemisen iloon. Siksi kestävään käsityötuotteeseen tulisi liittää kaikki se tieto, josta asiakas voi hyötyä sen hankkiessaan. (Saha 2010) Mitkä ovat yritystoimintasi kannalta kolme tärkeintä menetystekijää? Yrittäjien mielestä yrityksen tärkeimmät menestystekijät ovat tuote 81%, erottautuminen 50% ja asiakaspalvelu 38 %. Yli 54-vuotiaista yrittäjistä 35 % on sitä mieltä, että eettinen ja kestävä toimintatapa on menestystekijä, mutta alle 35-vuotiaista vain 14 %. Palvelutuotteen, kuten matkailu- ja hyvinvointipalvelu on maininnut menestystekijäksi vain 6 % vastaajista. Tilanne ei ole juurikaan muuttunut viidessätoista vuodessa. Tuolloin tehdyssä selvityksessä tärkein menestystekijä oli tuote ja toisena oli imago, yritys- tai tuotekuva ja kolmantena jatkuva tuotekehitys. (Johnsson & Äyväri 1996, 56) Vastaavia tuloksia on esitetty myös monissa muissa tutkimuksissa. Kuviossa 3 sivulla 20 tarkastellaan kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavia asioita ja todetaan ostopäätöksiin vaikuttavan ennen kaikkea tuotteen yksilöllisyys, laatu ja hinta sekä, että tuote sopii omaan tyyliin. Tuote Erottautuminen Asiakaspalvelu Yrittäjän oma persoona Uusiutumiskyky Eettinen ja kestävä toimintatapa Verkostoituminen Jakelutiet ja markkinointiverkosto Kansainvälistyminen Palvelutuote, kuten matkailu- ja Yrittäjät % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % Kuvio 6: Yritystoiminnan kannalta tärkeimmät menestystekijät 27

28 Hinta ja hinnoittelu Tuotteiden ja palveluiden hinnoittelu on vaikeaa yrittäjille. Sisääostajien mielestä tuotteen hinta vaikuttaa ratkaisevasti kuluttajan ostopäätökseen. Yrittäjät eivät pidä asiaa yhtä ratkaisevana, mutta yleensä sovittavat hinnan olemassa olevasta markkinahinnasta. Yksilöllisille tuotteille ei välttämättä löydy vertailuhintaa. Hinnoittelussa koetaan epävarmuutta ja kaivataan asiaan neuvontaa. Tällöin yrittäjän on syytä miettiä tarkasti tuoteideansa ja sen tuotteistaminen. Kyse on kuitenkin siitä, kuinka haluttava tuote on, mitä siitä halutaan maksaa. Eettinen ja kestävä toimintatapa Käsityötä pidetään yleensä lähtökohtaisesti ekologisena toimintana. Käsityö- ja muotoilualan yrittäjät vastaavat tuotteistaan omalla nimellään ja omilla kasvoillaan. Ruotsalaista käsityötä tarkastelevassa tutkimuksessa (Malm 2009, 61 62) todetaan, että käsityöntekijät pitävät toimintaansa ekologisena, koska käytetään luonnonmateriaaleja, muotoilu on laadukkasta, hyödynnetään kierrätysmateriaaleja ja ihmistyövoima korvaa fossiilista energiaa. Luonnonmateriaalien käyttö juontaa ajalta, jolloin käytettiin läheltä saatavia raaka-aineita. Nyt ympäristömyönteisyyttä tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon mm. materiaalin kuljetus. Tuotteen valmistaminen itse pienissä erissä vahvistaa toiminnan vastuullisuutta. Kierrätysmateriaalin käyttö juontaa myös historiaan ja säästäväisyyteen. Käsityön tuotantotapaa voidaan pitää ekologisena vaikka tänä päivänä hyödynnetään myös koneita ja laitteita. Taina Saha (2011) pohtii samoja asioita artikkelissa Kestävä käsityö elämään. Kestävä käsityö ei ole vain ekologista puuhastelua, vaan rehellistä analyysiä siitä ovatko tuotteet ja palvelut kestäviä, kauniita, koskettavia, kannattavia ja onko niiden olemassaolo perusteltua. Kuluttajat ovat entistä tietoisempia omista vaikutusmahdollisuuksista eettisten ja ekologisten tuotteiden ja palveluiden puolesta. Yrittäjiltä odotetaan tietoa tuotteen koko elinkaaresta. Osa kyselyyn vastanneista yrittäjistä katsoi, että työssä parhainta on ekologisten tuotteiden valmistaminen. Erittäin paljon Ei lainkaan Paljon Erittäin vähän Vähän Kuvio 9: Minkä verran asiakkaat kysyvät tuotteiden ympäristövaikutuksista? Sisäänostajilta kysyttiin asiakkaiden kiinnostusta tuotteiden ympäristövaikutuksiin. Valtaosa, 93% (89 % vuonna 2009) vastasi, että asiakkaat kysyvät vähän tai erittäin vähän tuotteiden ympäristövaikutuksista. Ainoastaan 8 % vastasi, että asiakkaat kysyvät paljon tuotteiden ympäristövaikutuksista. Tämä ei välttämättä tarkoita sitä, että ympäristökysymykset eivät kiinnostaisi asiakkaita. Saattaa olla, että myymälä valitaan sillä perusteella, että siellä oletetaan otettavan huomioon ympäristö- ja eettiset kysymykset. Myös tuoteinformaatio on tärkeää, mutta myyjä ei välttämättä tiedä sen vaikutusta ostopäätökseen. 28

29 Tuote ja palvelutuote Mistä liiketoimintanne muodostuu? Selvitykseen vastanneet yrittäjät valmistavat pääasiassa materiaalisia tuotteita. Useimmiten kuitenkin myös materiaaliseen tuotteeseen liittyy tai olisi syytä liittyä palvelua. Asiakkaan on esimerkiksi hyvä tietää korjataanko ja huolletaanko tuotteita. Valtaosan liikevaihto muodostuu vain tuotteista 32 % (41 % vuonna 2009) tai enemmän tuotteista kuin palveluista 37 % (36 %) ja yhtälailla tuotteista kuin palveluista 19 % (13 %) vastanneista. Palveluiden merkitys on noussut hienoisesti ja 6 %:n liikevaihto syntyi yksinomaan palveluista kun vastaava osuus vuonna 2009 oli vain 3 %. Aineeton kulutus on luovassa taloudessa merkittävää ja pientä muutosta tähän suuntaan oli tapahtunut myös käsityö- ja muotoilualalla. Alan luonteesta johtuen materiaalisten tuotteiden merkitys tulee aina olemaan suuri. Lisääntyvä tarve korjaus- ja kunnostustyöhön sekä käsityöpalveluihin osana kulttuurimatkailua saattavat lisätä palveluiden osuutta. Vain tuotteista Enemmän tuotteista kuin palveluista Yhtä lailla tuotteista ja palveluista Enemmän palveluista kuin tuotteista Yrittäjät 2011 Yrittäjät 2009 Yrittäjät 2007 Vain palveluista Kuvio 7: Yrittäjien liiketoiminnan osa-alueet 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % Kälviäinen (2005, ) mainitsee esimerkkeinä asioista, joita yrittäjät voivat tuotteistaa palveluiksi: asiakkaan hankinta- ja ostokokemuksen syventäminen, oman identiteetin rakentaminen käsityötuotteiden avulla, juurien säilyttäminen ja etsiminen, oma suunnittelu ja tekeminen, läheisille ostaminen ja tekeminen sekä matkailuun ja luontoon liittyvät mahdollisuudet. Hyvinvointikäsityöyrittäjyys voisi Kälviäisen mukaan toimia kauppakeskuksissa ja se tulisi olla yksi tyky-palvelu. Matkailuun kytkeytyvät valmiit käsityötuotteet, käsityön tekemisen eksoottiset kohteet ja ympäristöt, noiden ympäristöjen suunnittelu, tekemisen seuraaminen ja asiakkaan itse tekeminen yhdistettyinä matkailupalveluihin. 29

30 Palvelumuotoilusta puhutaan paljon oikeastaan ymmärtämättä mitä sillä tarkoitetaan. Lähtökohtana on asiakasymmärrys. Muotoilun käsite ja muotoilijan työ on laajentunut tarkoittamaan ihmisten, tuotteiden ja teknologian vuorovaikutuksen suunnittelua (Miettinen 2011). Käsityömuotoilija onnistuu joskus parhaimmillaan intuitiivisesti tavoittamaan asiakasymmärryksen ja valmistamaan tuotteita ja palveluita, joissa asiakaan tarpeet, toiveet ja unelmat kohtaavat. Palvelumuotoiluajattelun omaksuminen saattaisi lisätä hyviä tuloksia myös käsityöalalla. Digesin ja Käsi- ja taideteollisuusliiton toteuttamassa Käsityöyrittäjyys ja matkailu -selvityksessä (2011) ilmeni, että käsityöalan matkailupalvelut ovat vielä alkutekijöissä. Matkailijoille tarjotaan lähinnä tuotteita eikä niihin mahdollisesti liittyvää palvelua ole kehitetty eikä erikseen hinnoiteltu. Tuotteiden tarinat kiinnostavat matkailijoita, mutta niitä ei vielä ole juurikaan hyödynnetty. Monesti on myös niin, että käsityöalan yritysten tilat ovat melko pienet eikä niissä ole helppo vastaanottaa suuria matkailijaryhmiä. Käsityökulttuurimatkailupalvelujen kehittäminen edellyttää paneutumista matkailijan odotuksiin ja yhteistyötä muiden matkailutoimijoiden kuten matkanjärjestäjien kanssa. Myös markkinoinnissa on haasteita ja monikanavainen markkinointi puuttuu vielä. Matkailijat ovat kiinnostuneita suomalaisesta arjesta, maaseudusta (puhtaus, koskemattomuus, kiireettömyys) ja käsityöalan yrittäjien elämäntavasta sekä tuotteista. Matkailijoiden odotukset ja laatuvaatimukset kasvavat jatkuvasti ja siksi yrittäjien on tärkeää keskittyä myös kokonaiskonseptien luomiseen, palvelujen tuottamiseen ja yhteistyöhön muiden alueen matkailutoimijoiden kanssa. Yrittäjät tarvitsevat tukea palveluiden kehittämiseen ja palvelunäkökulman aukikirjoittamiseen sekä monikanavaisen viestinnän toteuttamiseen. (Kosonen & Pekkarinen 2011) Sisäänostajat ovat kiinnostuneita materiaalisista tuotteista, mutta myös niihin tarvitaan tarinoita ja tuotetietoa. Sisäänostajat painottavat, että tuotekokonaisuuden tulisi olla kunnossa ennen kuin niitä tarjotaan myyntiin. Kuvio 8: Tavarantoimittajien tuotteissa kunnossa olevat seikat tai kehittämistä vaativat kohdat. Asteikko: kunnossa (Arvo: 3), jossain määrin kehitettävää (Arvo: 2), erittäin paljon kehitettävää (Arvo: 1) ja en osaa sanoa (Arvo: 0) Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että tuote on käsityö- ja muotoilualan yrityksen menestystekijä. Tuotteen markkinointi edellyttää, että myös siihen liittyvä muu materiaali ja markkinointi ovat kunnos- 30

31 sa. Sisäänostajien mielestä tavarantoimittajilla on erittäin paljon kehitettävää markkinointimateriaaleissa, pakkaussuunnittelussa ja kumppanuusvalmiudessa (yksinoikeustuotteet). Jossain määrin kehitettävää on tuotteiden tuoteselosteissa, tuotteen oikeassa segmentoinnissa ja toimivuudessa (tuotteet kunnolla testattuja). Vaikuttaa siltä, että tuotteen valmistajan mielenkiinto kohdistuu itse tuotteeseen, mutta sen lopullinen tuotteistaminen jää kesken. Yrittäjä tyytyy toimittamaan materiaalisen tuotteen ilman sen myyntiin kiinteästi kuuluvaa tarinaa, tuoteinformaatiota ja pakkausta. Käsityötuotteesta saatetaan todeta, että se puhukoon itse puolestaan. Tuotetietoa ei kannata pantata asiakkaalta: infoa materiaaleista, käytöstä, huollosta ja hävittämisestä. Tästä kertovat myös sisäänostajien kommentit. Sisäänostajakyselyn vastaajat ohjeistavat yrittäjiä Asiakaslähtöisyyttä enemmän! Tuotteen/tuotteiden hinta tulee olla sellainen että se kestää jälleenmyyjän katteen, jos käytetään vähittäiskauppaa myyntikanavana. Tuotteet tulee olla testattuja (kutistuvuus, pestävyys, astianpesukone/mikron kestävyys, lasitteet turvallisia, ei saa irrota raskasmetalleja). Toimitusaikojen tulee pitää. Uusia tuotteita tarvitaan sesongeittain. Tiedotusta tarvitaan uusista tuotteista. Valmistajan pitää ottaa selvää, mitkä ovat käytettävän jälleenmyyjän asiakassegmentit. Niin tuotteita luulisi olevan helpompi suunnitella ja valmistaa. Valmiiksi mietitty tuote alusta loppuun saakka: tuoteselosteesta pakkaukseen, segmentoidusta markkinaajatuksesta valmiisiin hintatietoihin. Tuotteiden tunnettavuus edistää myyntiä. Paljon lehdissä tai muualla esillä olleet tuotteet herättävät asiakkaiden kiinnostuksen. 31

32 7 Yritysten kehittäminen Parasta olisi jos alv-veroa saisi pudotettua esim. 9 prosenttiin. Se laskisi suoraan kuluttajahintoja ja uskoisin valtionkin saavan riittävästi, sillä halvemmat kuluttajahinnat lisäävät myyntiä ja siis mahdollistaisi useamman ansaitsevan elantonsa yrittäjinä. Millä kehittämistoimenpiteillä autetaan parhaiten yritysten toimintaa? Vastaajat kirjoittivat melko paljon kommentteja avokysymyksiin. Esitetyt kehittämistoimenpiteet on jaettu yrittäjäympäristöön liittyviin, yrittäjille suunnattuihin palveluihin sekä yrittäjiin liittyviin asioihin. Yrittäjät tunnistavat asiat, joissa he kaipaavat kehittämistä. Koulutus- ja konsultointipalvelut koetaan tarpeellisiksi, mutta valmentajilta ja konsulteilta toivotaan enemmän alan asiantuntemusta. Näyttää siltä, että ilmaista koulutusta on ollut eri hankkeiden kautta tarjolla niin runsaasti, että odotukset ovat hiukan vääristyneet. Koulutuksen tulisi olla yhä parempaa, mutta siitä ei olla valmiita maksamaan. Yrittäjät tarvitsevat apua omaan tilanteeseensa enemmän kuin yleisluontoisia kursseja. Verkostoitumiseen ja yhteistyön koordinointiin kaivataan apua. Rahoitustukea toivotaan tuotekehitykseen, messu- ja näyttelykustannuksiin sekä ensimmäisen työntekijän palkkaukseen. Arvonlisäverotus koetaan epäoikeudenmukaiseksi. Käsityö-, taidekäsityö- ja muotoilualan yrittäjien ehdotukset kehittämistoimenpiteiksi Yrittäjäympäristö tuki ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen pidempi starttirahajakso rahoitustuki tuotekehitykseen tuki messu- ja näyttelykustannuksiin arvonlisäverotuksen alentaminen Yrittäjille suunnatut palvelut konsultointi, mentorointi, täsmäkoulutus, verkostoituminen käsityö-, taidekäsityö- ja muotoilualan yrittäjyyden tuntevat konsultit tiedotus yrittäjäkursseista ja kehittämispalveluista yrittäjille ja kehittämistoimenpiteisiin aktivointi edullisia myyntitapahtumia ja laadukkaita taidekäsityön markkinointitapahtumia yhteistoimintaa kansainvälisille messuille kampanjointia käsityö- ja muotoiluyrittäjien puolesta Yrittäjät kuluttajanäkökulman vahvistaminen hinnoittelun perusteet hallintaan verkostoituminen 32

33 Yrittäjien kehittämistoimenpiteitä koskevia vastauksia Yrittäjäympäristö Käsityöyrittäjien alv voisi olla matalampi. Tukia, esim. investointeihin, tuotekehittelyyn ja lomiin olisi kohtuullista saada joskus. Näkyvyyden lisäämiseen apua, mainostaminen esim. lehdissä on kallista. Eri puolilla Suomea käsityöläisten arvostus on erilaista. Mielestäni pienyrittäjien alv-maksuja pitäisi alentaa. On ihan älytöntä, että jos korjaisin vaikka vetoketjun asiakkaan vaatteesta, alv on pienempi kuin jos vaatteen mihin tulee vetoketju. Samaa käsityötä. Panostusta pienyritysten verotuksen keventämiseksi. Käsityöalan vakuutusmaksut ovat myös kohtuuttoman suuria. Työntekijöiden palkkaaminen sen kalliuden takia lähes mahdotonta. Kehitystarve liittyy mielestäni nimenomaan valtiollisten pakollisten kulujen pienentämiseen / kohtuullistamiseen. Pienentämällä pakollisia maksuja kuten YEL. Nyt on niin että jos maksat 150 /kk YEL:iä niin se kartuttaa eläkettäsi 8 /vuosi. Alan epätyypilliset yrittäjyyden ja freelancer-toiminnan välimaastossa tapahtuvat työsuhteet ja erilaiset yrittämisen muodot luovilla aloilla tulisi selvittää. Osa-aikainen yrittäjyys on jo onneksi mahdollista ilman että tipahtaa yhteiskunnan muiden tukien ulkopuolelle. Mielestäni Taito Groupin ja Ornamon tulisi vielä voimallisemmin kampanjoida muotoilu- ja käsityöyrittäjien puolesta, pyrkiä esiintymään meidän etujärjestönä (vrt. EK, Palkansaajien keskusliitto, Suomen Yrittäjät). Tulisi kampanjoida ja ottaa voimakkaammin kantaa käsityön arvostuksen puolesta, niin että käsityöyrittäjät voisivat pyytää tuotteistaan sellaisia hintoja, että yritystoiminta kannattaa. Liian moni käsityöläinen myy tuotteitaan liian halvalla, ja tekevät muita töitä ohella. Jos kaikki käsityöläiset pitäisivät samaa linjaa tuotteiden hinnoissa, kyllä arvostus kasvaisi ja ostajia tulisi. Toiseen suuntaan taas voisi kampanjoida käsityöyritysten alv-kannan laskemista, sillä olisi suora vaikutus kannattavuuteen. Onhan kirjoilla, pääsylipuilla, matkalipuillakin 9 % alv, sama käsityölle! Yrittäjien kehittämistoimenpiteitä koskevia vastauksia Yrittäjille suunnatut palvelut Tehopäiviä: eri alojen asiantuntijoita, jopa täysin poikkeavilta aloilta. Lyhyitä "täsmäiskuja"! Hyvin itseään ilmaisemia "taviksia". Koulutus on aina tarpeen, mutta olen ollut mukana monenlaisissa projekteissa, ja silmään on pistänyt se, että monilla kouluttajilla ei ole mitään käsitystä käsityöyrittäjyyden erityistarpeista, eikä tajua siitä, kuinka kädestä suuhun välillä eletään, eikä ole varaa laittaa markkinointiin tms. isoja summia. Käsityöalaan liitetään myös helposti vääränlaista romantiikkaa joka on vailla realismia. -Itse saan eniten apua toisilta käsityöyrittäjiltä. Samassa veneessä ollaan. Mutta henkilökemia on tärkeää, kaikkien kanssa ei voi verkostoitua ja olla yhteistyössä. Pitää olla sa- 33

34 manlaiset periaatteet toiminnassa, niin se voi onnistua. Muotoilu- ja käsityöalojen yrittäjät tarvitsevat edelleen lisää ammattimaisuutta hinnoitteluun, liian halvalla ei pitäisi myydä, siitä kärsii koko ala. Noin kolmen vuoden välein jakso nettisivujen, esitteiden ja tuotteiden päivitykseen. Harvalla käsityöyrittäjällä on varaa laittaa satoja euroja kurssitukseen. Kehittämistoimenpiteillä, joilla saadaan itse yrittäjä aktivoitumaan. Yritykselle räätälöity oppisopimus ilman aikaa vievää tenttipakkoa on hyvä. Sastamalassa on oma Sastamalan koulutuskuntayhtymän PYRY 1 ja 2 hanke joihin saadaan Ely-keskukselta rahaa. Hankkeesta saadaan yrityksen tarpeiden mukaista täsmäkoulutusta ja asiantuntija-apua nopeasti paikan päälle. Lisäksi on yhteistä koulutusta. Tämä on ollut parasta ja tehokkainta mitä 30v yrittäjänä ollessa minä ja henkilökuntani ovat saaneet. Luovien alojen yrityskurssit eivät lupauksistaan huolimatta tarjoa mitään uutta tavalliseen yrittäjäkoulutukseen. Olen kolunnut ne jo joten ihan oikeasti jotain todellista tarvitaan. Yksilöllisellä neuvonnalla kuten uusyrityskeskuksessa tehtiin minun kohdallani. Ely-keskusten tulisi julkistaa erilaiset käsityötä tukevat palvelut, kuten koulutus, myymäläavustukset yms. Jonkinlainen mentor-järjestelmä voisi olla hyvä. Kokeneemmat saman alan yrittäjät näyttäisivät mallia, miten alalla käytännössä toimitaan. Lahden Velmassa järjestetyt yrittäjätreffit ovat olleet kiva tapa verkostoitua. Tilaisuus on ollut sopivan epävirallinen, johon pienyrittäjän on ollut helppo tulla tapaamaan saman alueen yrittäjiä. Annetaan tietoa ajankohtaisista asioista yritysmaailmassa ja TIEDOTETAAN myös niistä yrittäjille, samoin kuin muistakin hankkeista tulisi tiedottaa paremmin. - Yrittäjällä ei useinkaan ole aikaa hakea sitä juuri häntä koskevaa tietoa. Jos kansainvälistymistuet poistetaan, pienet käsityöyritykset eivät voi enää osallistua messutapahtumiin (ammattimessut). Tiedotus TE-keskuksien tukipalveluista, esim. työvoiman tukimuodoista, jotka näyttävän muuttuvan koko ajan ja koskevat milloin vastavalmistuneita milloin jo työuraansa päättäviä. Aloitin yritystoiminnan eläköityessäni pari vuotta sitten. Yritystukien "ikärasismi" estää lähes kaikkien tukien saamisen. Puhutaan paljon työurien pidentämisestä, mutta tässä suhteessa puheiden ja tekojen välillä on suuri ristiriita. Luoville aloille tarvittaisiin pidempi strattirahajakso, koska tunnettuuden saavuttaminen vaatii oman aikansa. 34

35 Tiedottamisella, erityisesti laadun merkitystä kuluttamisessa olisi syytä nostaa esiin sekä ekonomisessa että ekologisessa mielessä. Kokoamalla kattava tietopankki alan toimijoista ja heidän tuotteistaan, auttaen yrityksiä verkostoitumaan ja tekemään yhteishankintoja, milloin se on mahdollista. Autetaan käsityöyrittäjiä informoimalla uusista mahdollisuuksista ja tapahtumista, ja etsitään esim. yrittäjille yhteisiä myyntiagentteja vilkastuttamaan kauppaa. Pienillä yrittäjillä mainonta ja tuotteiden tunnetuksi tuominen on vaikeaa, jos toimii yksin ja pienellä budjetilla. Kestävän kehityksen korostaminen, verkostoituminen, laadukkaat talouden ja markkinoinnin perusasioiden hallinnan kurssit, yrittäjyyden ammatillisuuden ja laadukkuuden korostaminen kaikessa toiminnassa, monipuoliset ja ammatilliset auttajat ongelmatilanteissa mm. laitteet ja laitehankinnat. Enemmän tietoa meistä valtakunnan medioihin. Yrittäjien kehittämistoimenpiteitä koskevia vastauksia Muita huomioita Verkottumisen luovissa mahdollisuuksissa. Esim. miten paikalliset ao:t ja amk:t voisivat toimia yhteistyössä käsityöläisten kanssa. Kaikkea ei aina saa rahalla. Alan ammatillisen koulutuksen säilyminen ja kehittäminen yritystoimintaan paremmin valmentavaksi koulutukseksi Suomessa. Ammattiopinnoissa opiskelijoita tulisi nykyistä enemmän ohjata oman työnsä markkinointiin. Kaikista ei ole yrittäjiksi, mutta yrittäjän taidoista on hyötyä myös osuuskunta- ja yhdistystoiminnassa. Kouluttamalla käsityöaloille pätevää työvoimaa. Yrittäjät toivovat alan ammatillisen koulutuksen kehittämistä yritystoimintaan paremmin valmentavaksi. Lisäksi koulutuksessa valmistuvien osaaminen tulisi vastata paremmin työelämän tarpeita. Todistus taskussa työelämä vastassa -puheenvuorossa suositetaan, että oppilaitokset tekevät jatkossa tutkimus- ja kehitystyö -hankkeita myös mikroyritysten kanssa (Leroux 2011, 26). Yrittäjien kannattaa olla myös itse aktiivisia yhteistyötarjoajia ammattikorkeakouluihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin (työharjoittelupaikka, työelämän asiantuntija, T&K-hanke). 35

36 8 Kehittämispalvelut Toimialalle tarvitaan sopivia rahoitus- ja neuvontaratkaisuja. Usein tarjottu kehittämisraha tai neuvonta ei kohtaa tätä toimialaa lainkaan - summat liian suuria, kun pienemmälläkin saataisiin ja jo merkittävää tulosta aikaan tai neuvoja/konsultti ei ymmärrä alaa lainkaan tai hyvin vähän. Yrittäjiltä kysyttiin arviota siitä, miten osallistuminen kehittämishankkeiden koulutukseen, Ely-keskusten tuotteistetut yrityspalvelut (esim. DesignStart), Uusyrityskeskusten palvelut, Taito-yrityspalvelut, Luovien alojen Jalostamo-palvelut, Starttiraha ja Ely-keskuksen rahoituspalvelu (Yrityksen kehittämisavustus) ovat auttaneet yritystä tuotteiden ja/tai palvelujen kehittämisessä, markkinoinnin tehostamisessa? Vastaukset osoittavat, että yrittäjät kokevat saavansa vain vähän hyötyä kehittämispalveluista. He ovat sitä mieltä, että palveluissa ei oteta huomioon yrittäjien tarpeita ja eikä niistä tiedoteta riittävästi. Lisäksi yrittäjät odottavat kehittämispalvelujen konsulteilta parempaa alan asiantuntemusta. Kehittämispalveluiden toivotaan toimivan yhden luukun periaatteella. Hankkeilta odotetaan enemmän yrittäjien tarpeiden huomioimista. Koulutuksen toivotaan olevan käytännönläheistä ja lyhytkestoista toimialoille räätälöityä. Kritiikkiä hankkeet saavat siitä, että kehittämistoimenpiteet kohdistuvat pääasiassa alkaville yrittäjille. Kuvio 10: Arvioi, miten kehittämispalvelut ovat auttaneet yritystäsi? Starttiraha Vastaajista 22 % on sitä mieltä, että starttiraha on auttanut yritystoiminnassa erittäin paljon ja paljon (12% jonkin verran, 6% vähän tai hyvin vähän, 49 % ei lainkaan ja 33 % en osaa sanoa). Kehittämishankkeet Vastaajista 11 % on sitä mieltä, että osallistuminen kehittämishankkeisiin on auttanut yritystoiminnassa erittäin paljon ja paljon (17% jonkin verran, 19% vähän tai hyvin vähän, 28 % ei lainkaan ja 26 % en osaa sanoa). 36