Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2013

Transkriptio

1 Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry

2 Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry 2013, Marketta Luutonen. Taitto: Johanna Aydemir. Kansikuvat: Johanna Aydemir. Kuvissa yrittäjät Sami Rinne /Sami Rinne Design, Elina Sallinen / Oivi Design, Hanna Hirvonen Hañhi Design ja Kati Karkkonen Riiminka Design. Korvakorut Pauliina Rundgren Handicrafts. Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry Kalevankatu Helsinki ktl@taito.fi 2

3 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 3 Aluksi Aineisto Kasvuhakuisuus Kuluttajien ostokäyttäytyminen Markkinointi Yritystoiminnan menestystekijät Yritysten kehittäminen Kehittämispalvelut Johtopäätökset Kehittämistavoitteiden yhteenveto Tiivistelmä Sammandrag Summary Lähteet LIITE Kyselylomake

4 Aluksi Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry edistää käsityökulttuuria taitona ja elinkeinona. Käsityö- ja muotoilualan toimialaraportteja on tehty säännöllisesti 1990-luvun alkupuolelta. Selvitykset kertovat yrittäjien tilanteesta ja näkymistä sekä siitä, miten kehittämistoimenpiteissä onnistutaan. Selvitysten avulla täsmentyy käsitys yrittäjille tärkeistä asioista. Kyselyyn vastasi yli 200 yrittäjää. Tämän selvityksen tuloksia verrataan Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2011 selvityksen tietoihin muutossuuntien havaitsemiseksi. Tuloksia pohdittaessa hyödynnetään ajankohtaisia muita selvityksiä. Käsityö- ja muotoilualan työllistävää vaikutusta ei tiedetä tarkkaan, mutta aikaisempien tutkimusten perusteella käsityöala työllistää ihmistä hiukan tarkastelutavasta riippuen. Todennäköisesti määrä on vähentynyt jossain määrin viime vuosina. Sama pulma on havaittu Englannissa, jossa pohditaan miten luovia aloja voitaisiin mitata ja esitetty yhtenä ratkaisuna käsitettä luova intensiteetti (creative intensity), jolla kuvataan luovan työn osuutta 1. Käsi- ja taideteollisuusjärjestö edistää käsityöalan yrittäjyyttä ylläpitämällä myymälöistä ja myyntitapahtumista muodostuvaa markkinointiverkostoa. Vuonna 2012 käsi- ja taideteollisuusyhdistysten ostot käsityöalan elinkeinonharjoittajilta olivat lähes 5 miljoonaa euroa ja messut ja näyttelyt kokosivat lähes 1,5 miljoonaa kävijää. Lisäksi järjestö tarjoaa yrityspalveluita ja tekee käsityöalan yrittäjyyttä näkyväksi Taito.fi -verkkopalvelun Taitoverkko-markkinapaikalla. Käsityö- ja muotoilu kuuluvat luoviin aloihin. Luovaan talouteen on kohdistunut suuria odotuksia ja siksi on laadittu useita selvityksiä, suunnitelmia ja kannanottoja. Näyttää siltä, että odotukset eivät ainakaan vielä ole toteutuneet. Onnistuminen on lopulta oivaltavien ja innovatiivisten yrittäjien harteilla. Keväällä 2013 julkaistiin Työ- ja elinkeinoministeriön ja Opetus- ja kulttuuriministeriön toimesta Kansallinen muotoiluohjelma, Muotoile Suomi. Ohjelmassa on vahvistettu, että muotoilussa on kyse tuote- ja palvelukehityksestä eikä kuten aiemmin lähes yksinomaan tuotemuotoilusta. Muotoilu ei ole hintaa lisäävä luksusta vaan ennen kaikkea parempien tuotteiden ja palvelujen muotoilua. Myös käsityö- ja taidekäsityöalan yrittäjät voivat jatkossa löytää uusia mahdollisuuksia materiaalisten tuotteiden valmistamisen rinnalle. Tämäkin selvitys vahvistaa sen, että menestystekijänä on kuitenkin onnistunut aivan erityinen tuote. Ihmiset haluavat omaa identiteettiään vahvistavia yksilöllisiä tuotteita ja käsityö- ja muotoilualan yrittäjillä on kyky muotoilla ja valmistaa näitä. Kiitos kaikille vastaajille ja kiitos kehittämisajatuksista! Kiitos yhteistyöstä Teollisuustaiteen liitto Ornamolle, käsi- ja taideteollisuusyhdistyksille ja kaikille muille tahoille, jotka ovat auttaneet tavoittamaan yrittäjiä. Kiitos Johanna Aydemirille kyselyn toimittamisesta, taulukoiden laatimisesta ja julkaisun taitosta. Toivomme, että julkaisu otetaan käyttöön ja tartutaan siinä esiin tuleviin havaintoihin. Syyskuussa 2013 Marketta Luutonen 1 Calssifying and Measuring the Creative Industries Department for Culture, Media & Sport. 4

5 1 Aineisto Aineisto koottiin helmikuussa 2013 sähköpostikyselynä. Vuoden 2011 kyselyistä poiketen ei kerätty yhtä suurta osoitteistoa vaan kysely tehtiin aikaisempaa enemmän yhteistyökumppanien välityksellä. Vuonna 2011 kerättiin yhteistyökumppaneilta heidän kontaktiosoitteistojaan joihin lähetettiin sähköistä kyselyä. Tällä kertaa välitettiin kyselylinkki yhteistyökumppaneille ja pyydettiin heitä jakamaan kyselyä edelleen omille kohderyhmilleen. Tällä tavalla ei tavoitettu yhtä paljon vastaajia kuin vuonna Vastaukset saatiin 228 käsityöyrittäjältä kun 2011 kyselyyn vastasi 431 yrittäjää. Kyselyt välitettiin nettilinkkeinä eikä tästä syystä vastausmuistutusta voitu myöskään tehdä suoraan yrittäjille. Kysely lähetettiin edelleen jaettavaksi seuraaville tahoille: Taitoverkon yrittäjät, Taku ry, Modus ry, Brinkkalan Outolintu, Suomen Yrittäjät, Kultaseppienkilta, Taidesepät, Kultaseppienliitto, Filtti ry, Helsingin käsityö- ja teollisuusyhdistys, Teollisuustaiteenliitto Ornamo, Lapin Te-keskus ja kaikki Taito Groupin käsi- ja taideteollisuusyhdistykset. Lisäksi kyselyä jaettiin Taito.fi sivuilla ja siitä tiedotettiin Taito.fi uutiskirjeessä. Vastauksia saatiin kuitenkin riittävästi ja voidaan olettaa, että aineiston kautta voidaan löytää oleelliset asiat. Suurin poikkeama vastaajien taustatiedoissa vuoden 2011 kyselyyn verrattuna on naisyrittäjien entistäkin suurempi osuus. Sisäänostajille toimitettiin kysely aiempaan tapaan ja nyt ensimmäisen kerran myös messujärjestäjille. Vuoden 2011 kyselyn sisäänostajien yhteystiedot päivitettiin. Sisäänostajille lähetettiin Digiumin kautta 41 sähköpostikutsua kyselyyn. Muistutuksesta huolimatta vastauksia saatiin vain 9 kpl. Suomessa toimiville kuudelle käsityömessujärjestäjälle lähettiin kyselyä ja heistä puolet vastasi kyselyyn. Vastaajat koulutettuja naisyrittäjiä Naisyrittäjien osuus tässä aineistossa on 86 % (78 % vuonna 2011), joka on suurempi kuin koko toimialalla. Lithin (2005,19 22) mukaan käsityöalan yritykset työllistävät suurin piirtein yhtä paljon naisia ja miehiä, mutta toimialoittain yritykset ovat jakautuneet voimakkaasti miesten ja naisten yrityksiin. Tilanne näyttää edelleen olevan tämänkaltainen. Tämä selvitys kuten vertailuaineistona käytetyt aikaisemmat selvitykset, on tavoittanut enemmän naisyrittäjiä. Naisyrittäjät ovat myös olleet aktiivisempia vastaajia. Vastaajista puolet edusti tekstiilialaa (51 %), joka on selkeästi naisten ala. Suurin osa vastanneista yrittäjistä oli parhaassa työiässä. 62 % (60 % vuonna 2011) yrittäjistä oli vuotiaita ja vain 13 % (16 %) oli alle 35-vuotiaita ja 25 % (26 %) oli yli 54-vuotiaita. Muutokset edelliseen selvitykseen ovat pieniä. Tosin nuorimpien vastaajien osuus oli vähentynyt 3 %:lla. Vastaajista valtaosalla on käsi- ja taideteollisuus- tai muotoilualan koulutus, yleisimmin artesaanin tutkinto. Vahva osaaminen on yleensä koko toiminnan lähtökohta ja yleisesti yrittäjä on itse myös tuotteiden valmistaja. Koulutustaustassa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia vuoden 2011 jälkeen. 15 % vastasi, että heillä ei ole alan koulutusta ja 26%:lla oli jokin muu koulutus. Tämä voi viitata alan vaihtajiin tai harrastuksen kautta alalle päätyneisiin. Toiminta voi myös olla lähellä ammatillista harrastamista ja edustaa ns. pro-am-kulttuuria. Monet asiat rakentuvat yhä voimakkaammin ruohonjuuritasolta ja intohimoiset harrastajat voivat luoda maailmaa mullistavia asioita. (Komonen 2012, 5) Pro-am-kulttuuria edistäviä muutostrendejä ovat mm. ammatillisten välineiden edullisuus ja helppokäyttöisyys. Asiaa tarkastelevassa raportissa viitataan erityisesti digitaalisen kulttuuriin työvälineisiin, mutta tämä koskee myös 5

6 osaa käsityövälineistä. Uudet kommunikaatiomahdollisuudet ja digitalisoituminen sekä se, että tieto ei ole enää porttien takana edistävät myös pro-am-kulttuuria. Asioiden tekeminen ja ihmisten tavoittaminen ovat mahdollisuuksia. (Komonen 2012, 39, 47, 92) Ilmiö vaikuttaa todennäköisesti käsityö- ja muotoilualaan ja sitä saattaa vahvistaa kulttuurialan koulutukseen kohdistuvat leikkaukset. Brittiläisessä nykykäsityön tekijöille suunnatussa tutkimuksessa (Craft in an Age of Change) on tunnistettu neljä erilaista uratyyppiä. Käsityöura (Craft careerists) oli aloitettu pian koulutuksen jälkeen. Artisaaneilla (Artisans) ei ollut alan korkeakoulututkintoa, mutta käsityö oli heidän pääammattinsa. Uranvaihtajille (Career changers) käsityöura oli toinen, usein keski-iässä aloitettu ja palaajat (Returners) olivat saaneet alan koulutuksen, mutta siirtyivät käsityöalalle jonkin muun uran jälkeen. Luultavasti tämän selvityksen vastaajien joukossa on kaikkia näitä tyyppejä, mutta ehkä vähemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita kuin Britanniassa. Euroopan komission luovien alojen kasvua tarkastelevassa tiedonannossa katsotaan, että luovien taitojen omaksuminen tulisi aloittaa jo nuorena ja kuulua elinikäiseen oppimiseen. (European Commission 2012) Suomessa taiteen perusopetusjärjestelmä mahdollistaa käsityöalan koulutuksen jo nuorena. Vastaajista 21 % ei kuulunut mihinkään ammatilliseen yhteisöön kun luku vuonna 2011 oli 18 %. Yli kolmannes kuului Suomen Yrittäjiin ja reilu 20 % oli jäseninä Käsi- ja taideteollisuusyhdistyksessä ja Ornamossa. Näyttäisi siltä, että Ornamon jäsenet eivät olleet vastanneet kyselyyn yhtä paljon kuin edellisellä kerralla. Vastaajista selvästi pienempi osa kuului Ornamoon kuin vuonna Jäsenyys muissa oman alan yhdistyksissä oli merkittävästi yleisempää kuin edellisessä kyselyssä. Tämä saattaisi viitata yrittäjien keskinäisen yhteistyön vahvistumiseen. Taulukko 1. Vastaajan taustatiedot: sukupuoli, ikä, koulutustausta ja jäsenyys ammatillisessa yhteisössä. 6

7 Toiminimi yleisin yritysmuoto Kyselyyn vastanneiden kotipaikka oli yleisimmin Etelä- ja Länsi-Suomessa. Itä- ja Pohjois-Suomesta oli vain 23 % vastaajista. Tämä voi kertoa sekä yrittäjien määrästä että siitä, miten heitä on tavoitettu. Yleisin yritysmuoto oli toiminimi (71 %) ja seuraavana oli osakeyhtiö (17 %). Valtaosa vastanneista edusti yhden henkilön työllistäviä yrityksiä, joita oli 82 % vastanneista kun vuonna 2011 niitä oli 77 %. Yli kymmenen henkeä työllistäviä oli vain 2 %. Vastaajat määrittelivät yrityksensä käsityöalan tai taidekäsityöalan yritykseksi. Muotoilualan yrityksiä oli vain 11 % kun vuonna 2011 niitä oli 17 %. Myös tämä viittaa siihen, että Ornamosta vastaajia oli edellistä kertaa vähemmän. Saattaa myös olla niin, että muotoilualan yritykset eivät kokeneet itseään selvityksen kohderyhmäksi. Vuoden 2011 selvityksessä pohdittiin tarkemmin yrittäjien ammatti-identiteettiä ja todettiin mm. että yrittäjät kokevat itsensä ensisijaisesti muotoilijoiksi ja käsityöläisiksi, joille yrittäjyys on tapa tehdä unelmastaan ammatti (Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2011, 16-21). Saattaa olla, että tulevaisuudessa yrittäjyys on yhä enemmän tekninen ratkaisu, jolla omasta osaamisesta tehdään ansiotoimintaa. Kuten eräässä keskustelussa asia ilmaistiin, tulevaisuudessa lapselle annetaan sosiaaliturvatunnuksen lisäksi y-tunnus. Ehkä näin. Tulevaisuudentutkija Ilkka Halava on ennakoinut, että Yrittäjyydestä on tulossa työn perusmuoto (Business Day Uutiskirje ). Yritysten liikevaihto on melko pieni, vaikka vastaajista 65 % (69 % vuonna 2011) oli ilmoittanut olevansa päätoimisia yrittäjiä. Liikevaihto oli laskenut edellisestä selvityksestä. Tulosta selittää osaltaan kasvanut naisyrittäjien osuus. Aikaisempien selvitysten perusteella naisten yritykset ovat miesten yrityksiä pienempiä ja useammin sivutoimisia. Valtaosalla vastanneista yrityksen liikevaihto oli yli euroa ja hieman yli puolilla yli euroa. Kuitenkin 35 % vastanneista ilmoitti liikevaihdon jäävän alle euron ja vain 13 % liikevaihto nousi yli euroon. Yhtenä syynä pieneen liikevaihtoon on se, että yrittäjät keräävät ansionsa useasta lähteestä. Monet toimivat esimerkiksi opetustehtävissä. Käsityöalan yritykset ovat tyypillisesti pieniä 1-2 hengen yrityksiä, joissa yrittäjä on omistaja, muotoilija ja tuottaja. Britanniassa vuonna 2012 tehdyn laajan käsityöalan selvityksen perusteella keskimääräiset tulot olivat vuonna puntaa (Craft in an Age of Change 2012). Tässä selvityksessä ei voida laskea tarkkaan keskiansiota, mutta arviolta vuoden 2012 keskiansio oli noin euroa. Yritysten liikevaihto muodostuu pääasiassa vain tuotteista (36 %) ja hyvin harvoin vain palveluista (5 %). Keskittyminen tuotteisiin näyttää vahvistuneen entisestään. Lienee selvää, että myös jatkossa tilanne on tämä, mutta voisi ajatella, että ainakin tuotteisiin ja matkailuun liittyvillä palveluilla olisi menestymisen mahdollisuuksia. Vastanneista puolet käytti tekstiiliä pääasiallisena valmistusmateriaalina kuten aiemmissakin kyselyissä. Keramiikka oli aiemmista selvityksistä poiketen puuta yleisempi valmistusmateriaali. Kierrätettyjen materiaalien käyttö näyttää yleistyneen selvästi ollen 23 % kun osuus oli aikaisemmin vain 10 %. 7

8 Taulukko 2. Yrityksen taustatiedot: kotipaikka, yritysmuoto, yrityksen toiminta, henkilökunnan määrä, liikevaihto, millainen yritys, mistä yrityksen liiketoiminta muodostuu ja tuotteiden pääasiallinen valmistusmateriaali. 1) Muut materiaalit: pergamentti, elintarvikkeet, kuvitetut musiikki dvd t,porosta saatavat materiaalit, emali, nahka, betoni, helmet, muovi, korutarvikkeet, lasikuitu, nahka, grafiikka 8

9 2 Kasvuhakuisuus Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten yrityksenne tilannetta? Oma innostus ja ehtymättömät ideat, halu tuottaa hyviä tuotteita muidenkin iloksi, yhteys muihin yrittäjiin. Käsityö- ja muotoilualan yrittäjät suhtautuvat tulevaisuuteen valoisasti. Lähes 70 % vastaa olevansa voimakkaasti kasvuhakuisia tai pyrkivänsä kasvamaan mahdollisuuksien mukaan. Tulos on jopa myönteisempi kuin vuonna Enemmistö vastaajista kertoo yrityksen tavoittelevan kasvua ja reilu 20 % pyrkii säilyttämään nykyisen asemansa. Vain 9 % ei näe kasvutavoitteita. Myönteisyys ei välttämättä kerro muutoksesta. Kyse voi olla myös siitä, että vastaajiksi on valikoitunut tulevaisuuden valoisana näkevät yrittäjät. Avovastauksissa näkyi myös pessimistisiä kommentteja. Keväällä 2013 tehdyn pk-yritysbarometrin tulokset ovat samansuuntaisia. Barometrin mukaan yritysten odotukset lähiajan suhdannekehityksestä olivat hieman aikaisempaa toiveikkaampia. Myös kannattavuutta koskevissa odotuksissa tapahtui loiva käänne parempaan, mutta sen sijaan investoinneissa oli alamäki ja yritysten kannattavuus oli tavallista heikompi ja kasvuhakuisuus oli lievästi laskenut. (Pkyritysbarometri 2013, 4) Kuvio 1: Yritysten kasvuhakuisuus. 9

10 3 Kuluttajien ostokäyttäytyminen Oletko havainnut viime aikoina kuluttajien käsityö- ja muotoilutuotteiden ostokäyttäytymisessä muutoksia? Yleinen laman ilmapiiri niin sisäänostajien kuin kuluttaja-asiakkaiden kohdalla. Taiteen ja taidekäsityön ostokulttuurin puuttuminen Suomesta. Yrittäjät suhtautuvat tulevaisuuteen valoisasti kasvuhakuisuutta kysyttäessä, mutta kuluttajien ostokäyttäytyminen osoittaa, että tilanne ei ole kovin hyvä. Tämän selvityksen perusteella kuluttajien ostokäyttäytymisessä on tapahtunut muutos. Lähes 40 % yrittäjistä ja 78 % sisäänostajista on sitä mieltä, että tuotteita ostetaan vähemmän kuin ennen. Tosin 43 % yrittäjistä ei ole havainnut muutosta. Ostamisen vähenemiseen viittaa myös se, että tässä selvityksessä liikevaihto on pienempi kuin edellisessä. On myös mahdollista, että yrittäjät myyvät aikaisempaa enemmän suoramyyntinä, joka näkyy liikkeiden myynnin vähenemisenä. Kuvio 2: Kuluttajien ostokäyttäytymisen muutos, yrittäjien näkemykset. 10

11 Kuvio 3: Kuluttajien ostokäyttäytymisen muutos, sisäänostajien näkemykset. Mikä mielestäsi vaikuttaa kuluttajien käsityö- ja muotoilutuotteiden ostamisessa eniten tänä päivänä (valitse kolme tärkeintä)? Yrittäjien mukaan kuluttajien ostopäätöksiin vaikuttavat ennen kaikkea tuotteen yksilöllisyys, omaan tyyliin sopivuus, hinta ja laatu. Vuoden 2011 vastauksiin ei ole suurta muutosta. Tuolloin järjestys oli yksilöllisyys, laatu, hinta ja omaan tyyliin sopivuus. Asiakkaat hakevat tuotteita, joiden avulla he voivat vahvistaa omaa identiteettiään. Sisäänostajien mukaan kuluttajien ostopäätöksiin vaikuttavat eniten omaan tyyliin sopivuus, käytännöllisyys, hinta sekä samanarvoisina kotimaisuus, yksilöllisyys ja laatu. Järjestys oli toinen vuoden 2011 selvityksessä, jolloin ensimmäisenä olivat laatu ja hinta ja kolmantena omaan tyyliin sopivuus. Tässä ryhmässä oli niin vähän vastaajia, että muutoksesta ei voi vetää kovin suuria johtopäätöksiä. Tulos kuitenkin edelleen vahvistaa tuotteen merkitystä. 11

12 Kuvio 4: Kuluttajien ostopäätökseen vaikuttaneiden tekijöiden tärkeys,yrittäjien mielipide. Kuvio 5: Kuluttajien ostopäätökseen vaikuttaneiden tekijöiden tärkeys, sisäänostajien mielipide. 12

13 4 Markkinointi Mihin yritys panostaa markkinoinnissa ja myynnissä lähivuosina? Yhteiset markkinareissut toisen käsityöyrittäjän kanssa, kimppakaupat muiden käsityöläisten kanssa, yhteistyö matkailuyrittäjien kanssa. Viidakkopuhelin, verkkosivut, vertaistuki. Toiset yrittäjät, hyvät yhteistyökumppanit, hyvät asiakassuhteet. Hyvä verkosto on kaikkein tärkein. Jälleenmyyjien kautta saa näkyvyyttä. Näyttelyt kertoo uutuuksista. Markkinointia tarkasteltiin valmiita vaihtoehtoja sisältävällä kysymyksellä siitä, mihin yritys panostaa markkinoinnissa ja myynnissä vuonna Yritykset aikovat panostaa verkkosivujen ajankohtaisuuteen, sosiaaliseen mediaan ja suoramyyntiin. Myös vuonna 2011 tärkeimmäksi nousi verkkosivujen ajankohtaisuus, mutta seuraavana oli jälleenmyyjien hankkiminen. Jälleenmyyjät kiinnostavat edelleen eikä oma verkkokauppa näytä olevan monen suunnitelmissa. Lähitapahtumat ja verkostoituminen ovat kuluttajamessuja tärkeämpiä. Kiinnostavaa on suoramyynnin nousu. Onko käsityö- ja muotoilualan yritys yhä enemmän yksin toimiva yksikkö, joka vastaa koko tuotanto- ja jakeluprosessista? Kansainväliset kuluttajamessut eivät kiinnosta ja kotimaiset kuluttajamessut ovat ammattimessuja tärkeämpiä. Yrittäjät olivat kirjanneet avovastauksiin ongelmaksi messuosallistumisen suuret kustannukset. 13

14 Kuvio 6: Mihin yritys panostaa markkinoinnissa ja myynnissä lähivuosina? Verkkosivujen, Facebookin ja yleensä sosiaalisen median merkitys markkinoinnissa on kasvanut, mutta tilausten määrä niiden kautta ei kuitenkaan ole lisääntynyt. Jälleenmyynti on pysynyt samana tai vähentynyt jonkin verran. Yllättävän moni vastaaja oli valinnut vaihtoehdon, en osaa sanoa. Voisiko tämä viitata siihen, että asiaa ei ole kovasti analysoitu? Tutkija Karen Yair (2012) esittää englannin Crafts Councilille tekemässään raportissa käsityö- ja taidekäsityöalan yrtyksten kasvun mahdollisuuksia. Digitallinen tuottaminen ja 3D tulostus tarjoavat mahdollisuuksia yksilöllisiin tuotteisiin ja suoramyynti verkon kautta helpottaa yksittäisten tuotteiden myyntiä. Suoramyynti verkon kautta ylittää maiden rajat ja edustaa näin globaaleja markkinoita. Kuvio 7: Muutokset markkinoinnissa ja myynnissä edellisen vuoden aikana? 14

15 5 Yritystoiminnan menestystekijät Arvioi eri tekijöiden tärkeyttä yrityksen menestymisessä? Ihmisille muotoilu, ihmisen kokoisia asioita. Aiempien selvitysten tapaan yrittäjän tärkein menestystekijä on tuote ja seuraavina ovat asiakaspalvelu, erottautuminen, muotoiluosaaminen, yrittäjän oma persoona ja kestävät materiaalit. Myös eettinen ja kestävä toimintatapa on tärkeä, samoin jakalutiet ja markkinointiverkosto ovat oleellsia. Kovin tärkeitä eivät ole palvelutuotteet, kansainvälistyminen ja aineetttomat oikeudet. Ilmeisesti tällä hetkellä alihankkijoita käytetään melko vähän, koska ne eivät näytä olevan kovin tärkeitä. Voisi ajatella, että yrittäjän kannattaa panostaa ainutlaatuisiin tuotteisiin ja tuoda esiin eettinen ja kestävä toimintatapa sekä materiaalit. Oman persoonan ja tarinan kytkeminen yrityksen viestiin lisää asiakkaiden kiinnostusta. Kuvio 8: Eri tekijöiden tärkeys yrityksen menestymisessä? 15

16 Vastaajat kirjoittivat menestystekijöistä kirjallisia kommentteja. Seuraavassa esimerkkejä. Tuote Tuote tekee yrityksen. Palvelutuote Satunnaisesti tehtävää. Perinteeseen pohjautuvat tuotteet Tuotteiden ajattomuus jatkaa niiden käyttöikää. Muotoiluosaaminen Perusedellytys! Uusiutumiskyky Ei saa olla itsetarkoitus. Ideoita on, karsinta enemmänkin ongelma. Erottautuminen Vähän edellä aina. Omat muista erottuvat mallistot. Eettinen ja kestävä toimitatapa Perusta. Kierrätys, myrkyttömästi tuotetut materiaalit, tuotteiden pitkä käyttöikä yms. Kestävät materiaalit Yritystoiminnan kulmakiviä, siksi asiakkaat tulevat meille: kestävä kehitys taloudellisesti. Pieni yrittäjä voi vain pärjätä hyvällä laadulla. Alihankkijat Osuus tuotannossa pieni. Ei ole käytännössä toiminut. Aineettoman omaisuuden suojaaminen Mahdotonta saada pitävää mallisuojaa. Mallisuojasta ei ole hyötyä, jos ei ole varaa jatkuvaan lakimiespalveluun. Asiakaspalvelu Perusedellytys! Palvelut tuotteina. Kansainvälistyminen Kiinnostaa, mutta omat resurssit eivät oikein riitä. Verkostoituminen 16

17 Syntyy ajan myötä. Antaa näkemystä ja ideoita soveltaa muiden käytänteitä. Tietotekniikan hyödyntäminen Välttämätön markkinoinnissa ja byrokratian hoitamisessa. Jakelutiet ja markkinointiverkosto Koko ajan pitää punnita ja kartoittaa. Yrittäjän oma persoona Yritys tarvitsee kasvot jotta olemme lähestyttäviä ja luotettavia. Finns bara en som mig. Tärkeää olla täysillä mukana koko persoonallaan. Sisäänostajien ja messujärjestäjien kommenteissa oli asioita, joilla yrittäjät voisivat parantaa menestystään. Seuraavassa esimerkkejä. Kun tuotteet ovat asiakaslähtöisiä, testattuja, kauniita ja hauskoja jälleenmyyjän on hauska myydä tällaisia tuotteita. Hinta/laatu suhde. Ihmiset arvostavat yhä enemmän aineettomia lahjoja. Tuotemyynti vaikeampaa. Tuoteselosteet tuntuvat edelleen puuttuvan, vaikkakin tilanne on parantunut. Tuotemerkki antaa vakuuttavamman tunteen tuotteen laadusta. Uusia/uudistettuja tuotteita tulee liian harvoin. Usein kaupassamme kuulee sanottavan: ostaisin lahjan henkilölle, jolla on kaikkea. Hyviä tuotteita tähän tavaraähkyyn, joita vielä kuluttaja tarvitsee. Kuuntelemalla asiakkaita, olemalla askeleen edellä kilpailijoista. Selkeä liikeidea: kenelle, mitä, miksi, missä. Osaston erottautumiseen muista näytteilleasettajista (osaston koko ja ilme, sisäänheittotoimenpiteet). Aktiivinen messutyöskentely. Ennakkotiedottamiseen messuosallistumiseen messujärjestäjän kanavia käyttäen. Keskittävät entistä enemmän osallistumistaan messuille ja tapahtumiin, joissa erityisesti kohdentuu kohderyhmä. 17

18 6 Yritysten kehittäminen Millä kehittämistoimenpiteillä voitaisiin tukea yrityksiä? Lähimedioissa läsnäolo, pienkäsityöläisten järkevämpi verotus ja tukipalvelut. Arvonlisäveron muutos käsin tehtäville tuotteille. Arvostamalla tasavertaiseksi yrittäjäksi. Vastaajat kirjoittivat melko paljon kommentteja avokysymyksiin. Esitetyt kehittämistoimenpiteet on jaettu yrittäjäympäristöön liittyviin, yrittäjille suunnattuihin palveluihin sekä yrittäjiin liittyviin asioihin. Yrittäjäympäristö Ehdottomasti eniten mainittu asia oli arvonlisäveron alentaminen tai jopa poistaminen pieniltä käsityöja taidekäsityöalan yrityksiltä. Verotusta pidetään epäoikeudenmukaisena ja toimintaa rajoittavana. Samoin kilpailu verotuksen ulkopuolella olevien harrastajatekijöiden kanssa koetaan hankalaksi. Runsaasti toiveita oli kirjattu erilaisesta suorasta rahoitustuesta yrityksen kehittämistoimintaan ja investointeihin sekä messu- ja näyttelykustannuksiin. Muita asioita olivat mm. työllistämiskynnyksen alentaminen, oppisopimustuen lisääminen, perustulo ja eläketurva. Yrittäjille suunnatut palvelut Yrittäjät kaipaavat nopeita, kohdennettuja matalan kynnyksen koulutus- ja kehittämispalveluja. Suuria hankkeita ei pidetä niinkään hyvinä. Palveluiden tulee olla myös kustannuksiltaan edullisia. Markkinointiin kaivataan uudenlaista otetta ja vaihtoehtoisia väyliä. Messujen kokonaiskustannukset koetaan liian korkeiksi. Useampi vastaaja mainitsee Taito-yrityspalvelut toimivina palveluina. Palvelut myydään palvelutuottajan näkökulmasta liian halvalla, mutta ongelmaksi niidenkin kohdalla saattavat tulla kustannukset yrittäjälle. Miten voisi purkaa suuria hankkeita matalan kynnyksen vaikuttaviksi toimenpiteiksi, jolla voitaisiin auttaa yrityksiä nopeasti ilman monia välikäsiä? Yrittäjät Yrittäjillä on hyviä kokemuksia keskinäisestä verkostoitumisesta ja yhteistyöstä. Näkyvyys ja toiminnan arvostaminen syntyvät paremmin yhdessä. Yrittäjät kokevat osaamisen puutteita mm. markkinoinnissa, tietotekniikassa ja kansainvälisessä toiminnassa. 18

19 Kerro kolme yrityksesi toimintaa parhainten tukevaa asiaa? Vastaajia pyydettiin kirjoittamaan kolme parhaiten yrityksen toimintaa tukevaa asiaa. Yrittäjä luottaa ensisijaisesti omaan osaamiseensa ja tuotteeseensa saman alan yrittäjien vertaistukeen sekä omaan perheeseen. Joissain vastauksissa mainittiin myös kehityspalveluja. Seuraavassa esimerkkejä vastauksista. Oma intohimo, asiakkaiden palaute, luovan työn into. Oma innostus ja ehtymättömät ideat, halu tuottaa hyviä tuotteita muidenkin iloksi, yhteys muihin yrittäjiin. Oma aktiivisuus ja sitkeys. Tuotteet, hyvät toimittajat, oma mallisto. Vertaistuki sekä yrittäjäyhteisössä sekä henkilökohtaisten ystävien kesken. Yhteiset markkinareissut toisen käsityöyrittäjän kanssa, kimppakaupat muiden käsityöläisten kanssa, yhteistyö matkailuyrittäjien kanssa. Näkyvyys tasaisesti, taloudellinen kannattavuus, tasainen laatu. Laatu, asiakaspalvelu, lähituotanto, lähiverkostot. Erikoiset, laadukkaat, yksinkertaiset ajattomat tuotteet, jatkuva saatavuus, käsintehty Suomessa. Innoittavat asiakkaat ja heiltä tuleva palaute ja toivomukset. Raha eli hyvä myynti, esittelyt lehdissä, mielipidevaikuttajien (toimittajien) kommentit ja artikkelit. Erottautuminen muista, verkostoituminen. Mina kunders och familjens intresse. Jag tycker om mitt arbete. Ammattitaito, yksilölliset tuotteet, asiakkaat. Perhe, ystävät, raha. Starttiraha on ollut suuri apu. 19

20 Kerro kolme yrityksesi toimintaa vaikeuttavaa asiaa? Vastaajia pyydettiin myös kirjoittamaan kolme asiaa, jotka vaikeuttavat toimintaa. Kommentteja oli kirjattu runsaasti. Vastaajia huolestutti lama, asiakkaiden ja oma taloustilanne sekä oma terveys ja yksin pärjääminen. Arvonlisävero sai jälleen useita mainintoja sekä se, että yhteiskunnan tukitoimenpiteiden katsotaan kohdistuvan suurille yrityksille. Muita esiin tulleita asioita olivat materiaalin hankintaan liittyvät ongelmat, yrityksen tuntemattomuus ja sijainti, sesonkiluontoisuus, byrokratia ja markkinointiosaamisen puute. Myös kilpailutilanne halpatuonnin, Ikean ja harrastajatekijöiden kanssa koettiin ongelmalliseksi. Seuraavassa esimerkkejä vastauksista. Korkea ALV tuotteissa. Materiaalin kallistuminen. Asiakkaat menneet lama-ajatteluun mukaan. Verotus, Suomessa pienet markkinat laadukkaille hintavimmille käsintehdyille tuotteille. Harrastajien yms. tuleminen ammattimaisella otteella sosiaalisessa mediassa esille myymään tuotteitaan erilaisten sivustojen kautta. Mistä neuvoja pulmatilanteissa? Ajanpuute kokeilla ja kehittää uutta, materiaalien kallistuminen, myyntipaikkojen hintojen nousu. Yksi ihminen ei ehdi kaikkea tietoa etsiä. Vaikeimmat asiat ovat tieto siitä miten yksin olen jos jotain sattuu. 20

21 7 Kehittämispalvelut Arvioi eri kehittämistoimenpiteiden merkitystä tuotteiden ja/tai palvelujen ja markkinoinnin kehittämisessä? Vertaistuki, vertaistuki, vertaistuki. Yksilöllisyys, laatu ja erikoisosaaminen. Puskaradio, internet, tapahtumat. Valtion ja kehittäjäorganisaatioiden toimesta yrityksille suunnataan kehittämispalveluja. Osa on yleisiä kehittämispalveluja ja osa on suunnattu juuri tälle toimialalle. Yrittäjiltä kysyttiin arviota seuraavien asioiden merkityksestä yrityksille: osallistuminen kehittämishankkeisiin, Ely-keskusten kehittämis- ja rahoituspalvelut, Uusyrityskeskusten palvelut, Starttiraha, Taito-yrityspalvelut, Korkeakoulujen ja oppilaitosten täydennyskoulutus sekä vertaistuki ja yrittäjien yhteisöt. Vastaukset osoittavat, että yrittäjät kokevat saavansa vain vähän hyötyä kehittämispalveluista. Noin puolet vastaajista olivat kokeneet kehittämishankkeet hyödyllisiksi ja alle puolet starttirahan ja täydennyskoulutuksen, ely-keskusten palvelut, uusyrityskeskusten palvelut ja Taito-yrityspalvelut. Tämä ei tietenkään tarkoita, että palvelut olisivat merkityksettömiä. Osalle yrittäjistä juuri nämä palvelut ovat saattaneet toimia. Ehkä yrittäjät ovat tottuneet siihen, että koko toiminta on heidän itsensä varassa eikä ulkopuolisen tukeen voi luottaa. Tulokset osoittavat, että palvelutarjontaa kannattaa vakavasti pohtia ja kehittää. Yhtenä ongelmana voi olla se, että palvelutuottajalla ei aina ole riittävää kokemusta yrittäjyydestä tai sitten palvelu ei ole riittävän räätälöity. Yrityspalveluja selvästi tärkeämpää on yritysten vertaistuki ja yrittäjien yhteisöt. Kannattaakin miettiä, voisiko tätä toimintaa jotenkin tukea tai ottaa osaksi yrityspalveluja. Voisivatko yrittäjien yhteisöt olla nykyistä paljon aktiivisemmin mukana palvelukehityksessä? Tjockt-lankamerkin perustanut yrittäjä Marja Leivo kommentoi Taito-lehden haastattelussa yritysvalmennusta: Kyllähän yrittäjä nytkin voi osallistua joihinkin erilaisiin yritysvalmennuksiin. Mutta itseäni on aikanaan hymyilyttänyt se, että mitä järkeä minun on istua koulutuksessa, jossa saan käteeni nipun lippuja ja lappuja, jotka ihan itsekin olisin voinut netistä tulostaa? Syvällisempi konkreettinen mentorointi saattaisi olla paljon tehokkaampaa. (Aalto 2013, 23) 21

22 Kuvio 9: Arvioi, miten kehittämispalvelut ovat auttaneet yritystäsi? 22

23 8 Johtopäätökset Käsityö- ja muotoilualan yrittäjyyden menestyksen lähtökohdat ovat osaavat yrittäjät, oivalliset tuotteet ja toimivat markkinointikanavat. Yrittäjien osaamiseen vaikutetaan hyvällä koulutuksella, räätälöidyillä täydennyskoulutuksilla ja yrityspalveluilla. Hyvään yrittämisen ympäristöön kuuluvat oikeudenmukainen verotus ja työllistämiseen kannustavat rahoitusratkaisut. Tuotekehitys on jatkuva prosessi, jota voidaan edistää esimerkiksi rahoitustuella. Näkyvyyttä ja toimivia markkinointikanavia voidaan vahvistaa koko toimialan yhteisillä toimenpiteillä. Uskotaan tulevaisuuteen, mutta tilanne heikentynyt Käsityö- ja muotoiluala edustaa merkittävää luovan talouden toimialaa, joka voi lisätä ihmisten hyvinvointia ja ympäristön viihtyisyyttä. Yrittäjät uskovat mahdollisuuksiinsa, vaikka kuluttajien kiinnostus on vähentynyt. Kysely antaa hiukan ristiriitaisen kuvan tilanteesta. Vastaajat kirjaavat paljon epäkohtia, mutta toisaalta näkevät myös alan vahvuuksia. Vuoden 2013 tulokset eivät poikkea merkittävästi vuoden 2011 kyselyn tuloksesta, mutta jotkut kehityssuunnat ovat vahvistuneet ja merkkejä muutoksista on nähtävissä. Britanniassa vuonna 2012 tehdyn nykykäsityöläisille suunnatun tutkimuksen mukaan toimiala todettiin melko vakiintuneeksi ja muutokset 2000-luvun alkupuoleen melko pieniksi. Osa-aikatyö oli lisääntynyt ja toimintaa harjoitettiin esimerkiksi opetustyön ohella. Yli 60 %:lla oli tutkinto taiteen, käsityön tai muotoilun alalta ja 24%:lla oli muuta alan koulutusta. 88 % vastaajista työskenteli yksin. Myynnissä oli siirrytty paljolti perinteisistä myymälöistä suoramyyntiin. (Craft in an Age of Change 2012) Viitteitä tähän suuntaan oli nähtävissä myös tässä selvityksessä. Suomessa yli 80 %:lla vastaajista oli alan koulutusta ja yli 80 % työskenteli yksin. Myös Suomessa suoramyynti ja markkinointi sosiaalisen median kautta olivat vahvistuneet. Käsityö- ja muotoilualan yritys näyttäytyy tässä selvityksessä hyvin vahvasti käsityö- tai muotoilualan koulutuksen saaneelta useimmiten naispuoliselta henkilöltä, joka on perustanut toiminimen voidakseen harjoittaa ammattiaan käsityöläisenä tai muotoilijana. Työssä tärkeintä on vapaus, luovuus ja itsensä toteuttaminen (Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2011, 19). Tuotteet ovat useimmiten materiaalisia tuotteita, joiden yleisin valmistusmateriaali on tekstiili. Toiminta on tyypillisesti pienimuotoista ja usein sitä harjoitetaan muun toiminnan ohella. Vuoden 2011 selvityksessä (s. 17) kirjoitettiin Englannissa Portfolio working toiminnaksi nimetystä itsenäisestä työskentelystä, jossa ansiot kootaan useasta lähteestä ja pyritään tasapainoon työn ja muun elämän välillä. Kyselyssä tuli voimakkaasti esille se, että arvonlisävero koetaan liian kovaksi ja epäoikeudenmukaiseksi. Yksi vastaaja kutsui sitä rangaistusveroksi. Samoin katsotaan, että yhteiskunta ei huomioi pieniä yksinyrittäjiä, joiden tarpeet poikkeavat suurien yritysten tarpeista. Yrittäjät kaipaavat rahoitusta ja kehittämistoimenpiteitä, joilla voi tukea yrit- Arvonlisävero koetaan kohtuuttomaksi rangaistusveroksi. 23