Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2013"

Transkriptio

1 Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry

2 Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry 2013, Marketta Luutonen. Taitto: Johanna Aydemir. Kansikuvat: Johanna Aydemir. Kuvissa yrittäjät Sami Rinne /Sami Rinne Design, Elina Sallinen / Oivi Design, Hanna Hirvonen Hañhi Design ja Kati Karkkonen Riiminka Design. Korvakorut Pauliina Rundgren Handicrafts. Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry Kalevankatu Helsinki 2

3 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 3 Aluksi Aineisto Kasvuhakuisuus Kuluttajien ostokäyttäytyminen Markkinointi Yritystoiminnan menestystekijät Yritysten kehittäminen Kehittämispalvelut Johtopäätökset Kehittämistavoitteiden yhteenveto Tiivistelmä Sammandrag Summary Lähteet LIITE Kyselylomake

4 Aluksi Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry edistää käsityökulttuuria taitona ja elinkeinona. Käsityö- ja muotoilualan toimialaraportteja on tehty säännöllisesti 1990-luvun alkupuolelta. Selvitykset kertovat yrittäjien tilanteesta ja näkymistä sekä siitä, miten kehittämistoimenpiteissä onnistutaan. Selvitysten avulla täsmentyy käsitys yrittäjille tärkeistä asioista. Kyselyyn vastasi yli 200 yrittäjää. Tämän selvityksen tuloksia verrataan Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2011 selvityksen tietoihin muutossuuntien havaitsemiseksi. Tuloksia pohdittaessa hyödynnetään ajankohtaisia muita selvityksiä. Käsityö- ja muotoilualan työllistävää vaikutusta ei tiedetä tarkkaan, mutta aikaisempien tutkimusten perusteella käsityöala työllistää ihmistä hiukan tarkastelutavasta riippuen. Todennäköisesti määrä on vähentynyt jossain määrin viime vuosina. Sama pulma on havaittu Englannissa, jossa pohditaan miten luovia aloja voitaisiin mitata ja esitetty yhtenä ratkaisuna käsitettä luova intensiteetti (creative intensity), jolla kuvataan luovan työn osuutta 1. Käsi- ja taideteollisuusjärjestö edistää käsityöalan yrittäjyyttä ylläpitämällä myymälöistä ja myyntitapahtumista muodostuvaa markkinointiverkostoa. Vuonna 2012 käsi- ja taideteollisuusyhdistysten ostot käsityöalan elinkeinonharjoittajilta olivat lähes 5 miljoonaa euroa ja messut ja näyttelyt kokosivat lähes 1,5 miljoonaa kävijää. Lisäksi järjestö tarjoaa yrityspalveluita ja tekee käsityöalan yrittäjyyttä näkyväksi Taito.fi -verkkopalvelun Taitoverkko-markkinapaikalla. Käsityö- ja muotoilu kuuluvat luoviin aloihin. Luovaan talouteen on kohdistunut suuria odotuksia ja siksi on laadittu useita selvityksiä, suunnitelmia ja kannanottoja. Näyttää siltä, että odotukset eivät ainakaan vielä ole toteutuneet. Onnistuminen on lopulta oivaltavien ja innovatiivisten yrittäjien harteilla. Keväällä 2013 julkaistiin Työ- ja elinkeinoministeriön ja Opetus- ja kulttuuriministeriön toimesta Kansallinen muotoiluohjelma, Muotoile Suomi. Ohjelmassa on vahvistettu, että muotoilussa on kyse tuote- ja palvelukehityksestä eikä kuten aiemmin lähes yksinomaan tuotemuotoilusta. Muotoilu ei ole hintaa lisäävä luksusta vaan ennen kaikkea parempien tuotteiden ja palvelujen muotoilua. Myös käsityö- ja taidekäsityöalan yrittäjät voivat jatkossa löytää uusia mahdollisuuksia materiaalisten tuotteiden valmistamisen rinnalle. Tämäkin selvitys vahvistaa sen, että menestystekijänä on kuitenkin onnistunut aivan erityinen tuote. Ihmiset haluavat omaa identiteettiään vahvistavia yksilöllisiä tuotteita ja käsityö- ja muotoilualan yrittäjillä on kyky muotoilla ja valmistaa näitä. Kiitos kaikille vastaajille ja kiitos kehittämisajatuksista! Kiitos yhteistyöstä Teollisuustaiteen liitto Ornamolle, käsi- ja taideteollisuusyhdistyksille ja kaikille muille tahoille, jotka ovat auttaneet tavoittamaan yrittäjiä. Kiitos Johanna Aydemirille kyselyn toimittamisesta, taulukoiden laatimisesta ja julkaisun taitosta. Toivomme, että julkaisu otetaan käyttöön ja tartutaan siinä esiin tuleviin havaintoihin. Syyskuussa 2013 Marketta Luutonen 1 Calssifying and Measuring the Creative Industries Department for Culture, Media & Sport. 4

5 1 Aineisto Aineisto koottiin helmikuussa 2013 sähköpostikyselynä. Vuoden 2011 kyselyistä poiketen ei kerätty yhtä suurta osoitteistoa vaan kysely tehtiin aikaisempaa enemmän yhteistyökumppanien välityksellä. Vuonna 2011 kerättiin yhteistyökumppaneilta heidän kontaktiosoitteistojaan joihin lähetettiin sähköistä kyselyä. Tällä kertaa välitettiin kyselylinkki yhteistyökumppaneille ja pyydettiin heitä jakamaan kyselyä edelleen omille kohderyhmilleen. Tällä tavalla ei tavoitettu yhtä paljon vastaajia kuin vuonna Vastaukset saatiin 228 käsityöyrittäjältä kun 2011 kyselyyn vastasi 431 yrittäjää. Kyselyt välitettiin nettilinkkeinä eikä tästä syystä vastausmuistutusta voitu myöskään tehdä suoraan yrittäjille. Kysely lähetettiin edelleen jaettavaksi seuraaville tahoille: Taitoverkon yrittäjät, Taku ry, Modus ry, Brinkkalan Outolintu, Suomen Yrittäjät, Kultaseppienkilta, Taidesepät, Kultaseppienliitto, Filtti ry, Helsingin käsityö- ja teollisuusyhdistys, Teollisuustaiteenliitto Ornamo, Lapin Te-keskus ja kaikki Taito Groupin käsi- ja taideteollisuusyhdistykset. Lisäksi kyselyä jaettiin Taito.fi sivuilla ja siitä tiedotettiin Taito.fi uutiskirjeessä. Vastauksia saatiin kuitenkin riittävästi ja voidaan olettaa, että aineiston kautta voidaan löytää oleelliset asiat. Suurin poikkeama vastaajien taustatiedoissa vuoden 2011 kyselyyn verrattuna on naisyrittäjien entistäkin suurempi osuus. Sisäänostajille toimitettiin kysely aiempaan tapaan ja nyt ensimmäisen kerran myös messujärjestäjille. Vuoden 2011 kyselyn sisäänostajien yhteystiedot päivitettiin. Sisäänostajille lähetettiin Digiumin kautta 41 sähköpostikutsua kyselyyn. Muistutuksesta huolimatta vastauksia saatiin vain 9 kpl. Suomessa toimiville kuudelle käsityömessujärjestäjälle lähettiin kyselyä ja heistä puolet vastasi kyselyyn. Vastaajat koulutettuja naisyrittäjiä Naisyrittäjien osuus tässä aineistossa on 86 % (78 % vuonna 2011), joka on suurempi kuin koko toimialalla. Lithin (2005,19 22) mukaan käsityöalan yritykset työllistävät suurin piirtein yhtä paljon naisia ja miehiä, mutta toimialoittain yritykset ovat jakautuneet voimakkaasti miesten ja naisten yrityksiin. Tilanne näyttää edelleen olevan tämänkaltainen. Tämä selvitys kuten vertailuaineistona käytetyt aikaisemmat selvitykset, on tavoittanut enemmän naisyrittäjiä. Naisyrittäjät ovat myös olleet aktiivisempia vastaajia. Vastaajista puolet edusti tekstiilialaa (51 %), joka on selkeästi naisten ala. Suurin osa vastanneista yrittäjistä oli parhaassa työiässä. 62 % (60 % vuonna 2011) yrittäjistä oli vuotiaita ja vain 13 % (16 %) oli alle 35-vuotiaita ja 25 % (26 %) oli yli 54-vuotiaita. Muutokset edelliseen selvitykseen ovat pieniä. Tosin nuorimpien vastaajien osuus oli vähentynyt 3 %:lla. Vastaajista valtaosalla on käsi- ja taideteollisuus- tai muotoilualan koulutus, yleisimmin artesaanin tutkinto. Vahva osaaminen on yleensä koko toiminnan lähtökohta ja yleisesti yrittäjä on itse myös tuotteiden valmistaja. Koulutustaustassa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia vuoden 2011 jälkeen. 15 % vastasi, että heillä ei ole alan koulutusta ja 26%:lla oli jokin muu koulutus. Tämä voi viitata alan vaihtajiin tai harrastuksen kautta alalle päätyneisiin. Toiminta voi myös olla lähellä ammatillista harrastamista ja edustaa ns. pro-am-kulttuuria. Monet asiat rakentuvat yhä voimakkaammin ruohonjuuritasolta ja intohimoiset harrastajat voivat luoda maailmaa mullistavia asioita. (Komonen 2012, 5) Pro-am-kulttuuria edistäviä muutostrendejä ovat mm. ammatillisten välineiden edullisuus ja helppokäyttöisyys. Asiaa tarkastelevassa raportissa viitataan erityisesti digitaalisen kulttuuriin työvälineisiin, mutta tämä koskee myös 5

6 osaa käsityövälineistä. Uudet kommunikaatiomahdollisuudet ja digitalisoituminen sekä se, että tieto ei ole enää porttien takana edistävät myös pro-am-kulttuuria. Asioiden tekeminen ja ihmisten tavoittaminen ovat mahdollisuuksia. (Komonen 2012, 39, 47, 92) Ilmiö vaikuttaa todennäköisesti käsityö- ja muotoilualaan ja sitä saattaa vahvistaa kulttuurialan koulutukseen kohdistuvat leikkaukset. Brittiläisessä nykykäsityön tekijöille suunnatussa tutkimuksessa (Craft in an Age of Change) on tunnistettu neljä erilaista uratyyppiä. Käsityöura (Craft careerists) oli aloitettu pian koulutuksen jälkeen. Artisaaneilla (Artisans) ei ollut alan korkeakoulututkintoa, mutta käsityö oli heidän pääammattinsa. Uranvaihtajille (Career changers) käsityöura oli toinen, usein keski-iässä aloitettu ja palaajat (Returners) olivat saaneet alan koulutuksen, mutta siirtyivät käsityöalalle jonkin muun uran jälkeen. Luultavasti tämän selvityksen vastaajien joukossa on kaikkia näitä tyyppejä, mutta ehkä vähemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita kuin Britanniassa. Euroopan komission luovien alojen kasvua tarkastelevassa tiedonannossa katsotaan, että luovien taitojen omaksuminen tulisi aloittaa jo nuorena ja kuulua elinikäiseen oppimiseen. (European Commission 2012) Suomessa taiteen perusopetusjärjestelmä mahdollistaa käsityöalan koulutuksen jo nuorena. Vastaajista 21 % ei kuulunut mihinkään ammatilliseen yhteisöön kun luku vuonna 2011 oli 18 %. Yli kolmannes kuului Suomen Yrittäjiin ja reilu 20 % oli jäseninä Käsi- ja taideteollisuusyhdistyksessä ja Ornamossa. Näyttäisi siltä, että Ornamon jäsenet eivät olleet vastanneet kyselyyn yhtä paljon kuin edellisellä kerralla. Vastaajista selvästi pienempi osa kuului Ornamoon kuin vuonna Jäsenyys muissa oman alan yhdistyksissä oli merkittävästi yleisempää kuin edellisessä kyselyssä. Tämä saattaisi viitata yrittäjien keskinäisen yhteistyön vahvistumiseen. Taulukko 1. Vastaajan taustatiedot: sukupuoli, ikä, koulutustausta ja jäsenyys ammatillisessa yhteisössä. 6

7 Toiminimi yleisin yritysmuoto Kyselyyn vastanneiden kotipaikka oli yleisimmin Etelä- ja Länsi-Suomessa. Itä- ja Pohjois-Suomesta oli vain 23 % vastaajista. Tämä voi kertoa sekä yrittäjien määrästä että siitä, miten heitä on tavoitettu. Yleisin yritysmuoto oli toiminimi (71 %) ja seuraavana oli osakeyhtiö (17 %). Valtaosa vastanneista edusti yhden henkilön työllistäviä yrityksiä, joita oli 82 % vastanneista kun vuonna 2011 niitä oli 77 %. Yli kymmenen henkeä työllistäviä oli vain 2 %. Vastaajat määrittelivät yrityksensä käsityöalan tai taidekäsityöalan yritykseksi. Muotoilualan yrityksiä oli vain 11 % kun vuonna 2011 niitä oli 17 %. Myös tämä viittaa siihen, että Ornamosta vastaajia oli edellistä kertaa vähemmän. Saattaa myös olla niin, että muotoilualan yritykset eivät kokeneet itseään selvityksen kohderyhmäksi. Vuoden 2011 selvityksessä pohdittiin tarkemmin yrittäjien ammatti-identiteettiä ja todettiin mm. että yrittäjät kokevat itsensä ensisijaisesti muotoilijoiksi ja käsityöläisiksi, joille yrittäjyys on tapa tehdä unelmastaan ammatti (Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2011, 16-21). Saattaa olla, että tulevaisuudessa yrittäjyys on yhä enemmän tekninen ratkaisu, jolla omasta osaamisesta tehdään ansiotoimintaa. Kuten eräässä keskustelussa asia ilmaistiin, tulevaisuudessa lapselle annetaan sosiaaliturvatunnuksen lisäksi y-tunnus. Ehkä näin. Tulevaisuudentutkija Ilkka Halava on ennakoinut, että Yrittäjyydestä on tulossa työn perusmuoto (Business Day Uutiskirje ). Yritysten liikevaihto on melko pieni, vaikka vastaajista 65 % (69 % vuonna 2011) oli ilmoittanut olevansa päätoimisia yrittäjiä. Liikevaihto oli laskenut edellisestä selvityksestä. Tulosta selittää osaltaan kasvanut naisyrittäjien osuus. Aikaisempien selvitysten perusteella naisten yritykset ovat miesten yrityksiä pienempiä ja useammin sivutoimisia. Valtaosalla vastanneista yrityksen liikevaihto oli yli euroa ja hieman yli puolilla yli euroa. Kuitenkin 35 % vastanneista ilmoitti liikevaihdon jäävän alle euron ja vain 13 % liikevaihto nousi yli euroon. Yhtenä syynä pieneen liikevaihtoon on se, että yrittäjät keräävät ansionsa useasta lähteestä. Monet toimivat esimerkiksi opetustehtävissä. Käsityöalan yritykset ovat tyypillisesti pieniä 1-2 hengen yrityksiä, joissa yrittäjä on omistaja, muotoilija ja tuottaja. Britanniassa vuonna 2012 tehdyn laajan käsityöalan selvityksen perusteella keskimääräiset tulot olivat vuonna puntaa (Craft in an Age of Change 2012). Tässä selvityksessä ei voida laskea tarkkaan keskiansiota, mutta arviolta vuoden 2012 keskiansio oli noin euroa. Yritysten liikevaihto muodostuu pääasiassa vain tuotteista (36 %) ja hyvin harvoin vain palveluista (5 %). Keskittyminen tuotteisiin näyttää vahvistuneen entisestään. Lienee selvää, että myös jatkossa tilanne on tämä, mutta voisi ajatella, että ainakin tuotteisiin ja matkailuun liittyvillä palveluilla olisi menestymisen mahdollisuuksia. Vastanneista puolet käytti tekstiiliä pääasiallisena valmistusmateriaalina kuten aiemmissakin kyselyissä. Keramiikka oli aiemmista selvityksistä poiketen puuta yleisempi valmistusmateriaali. Kierrätettyjen materiaalien käyttö näyttää yleistyneen selvästi ollen 23 % kun osuus oli aikaisemmin vain 10 %. 7

8 Taulukko 2. Yrityksen taustatiedot: kotipaikka, yritysmuoto, yrityksen toiminta, henkilökunnan määrä, liikevaihto, millainen yritys, mistä yrityksen liiketoiminta muodostuu ja tuotteiden pääasiallinen valmistusmateriaali. 1) Muut materiaalit: pergamentti, elintarvikkeet, kuvitetut musiikki dvd t,porosta saatavat materiaalit, emali, nahka, betoni, helmet, muovi, korutarvikkeet, lasikuitu, nahka, grafiikka 8

9 2 Kasvuhakuisuus Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten yrityksenne tilannetta? Oma innostus ja ehtymättömät ideat, halu tuottaa hyviä tuotteita muidenkin iloksi, yhteys muihin yrittäjiin. Käsityö- ja muotoilualan yrittäjät suhtautuvat tulevaisuuteen valoisasti. Lähes 70 % vastaa olevansa voimakkaasti kasvuhakuisia tai pyrkivänsä kasvamaan mahdollisuuksien mukaan. Tulos on jopa myönteisempi kuin vuonna Enemmistö vastaajista kertoo yrityksen tavoittelevan kasvua ja reilu 20 % pyrkii säilyttämään nykyisen asemansa. Vain 9 % ei näe kasvutavoitteita. Myönteisyys ei välttämättä kerro muutoksesta. Kyse voi olla myös siitä, että vastaajiksi on valikoitunut tulevaisuuden valoisana näkevät yrittäjät. Avovastauksissa näkyi myös pessimistisiä kommentteja. Keväällä 2013 tehdyn pk-yritysbarometrin tulokset ovat samansuuntaisia. Barometrin mukaan yritysten odotukset lähiajan suhdannekehityksestä olivat hieman aikaisempaa toiveikkaampia. Myös kannattavuutta koskevissa odotuksissa tapahtui loiva käänne parempaan, mutta sen sijaan investoinneissa oli alamäki ja yritysten kannattavuus oli tavallista heikompi ja kasvuhakuisuus oli lievästi laskenut. (Pkyritysbarometri 2013, 4) Kuvio 1: Yritysten kasvuhakuisuus. 9

10 3 Kuluttajien ostokäyttäytyminen Oletko havainnut viime aikoina kuluttajien käsityö- ja muotoilutuotteiden ostokäyttäytymisessä muutoksia? Yleinen laman ilmapiiri niin sisäänostajien kuin kuluttaja-asiakkaiden kohdalla. Taiteen ja taidekäsityön ostokulttuurin puuttuminen Suomesta. Yrittäjät suhtautuvat tulevaisuuteen valoisasti kasvuhakuisuutta kysyttäessä, mutta kuluttajien ostokäyttäytyminen osoittaa, että tilanne ei ole kovin hyvä. Tämän selvityksen perusteella kuluttajien ostokäyttäytymisessä on tapahtunut muutos. Lähes 40 % yrittäjistä ja 78 % sisäänostajista on sitä mieltä, että tuotteita ostetaan vähemmän kuin ennen. Tosin 43 % yrittäjistä ei ole havainnut muutosta. Ostamisen vähenemiseen viittaa myös se, että tässä selvityksessä liikevaihto on pienempi kuin edellisessä. On myös mahdollista, että yrittäjät myyvät aikaisempaa enemmän suoramyyntinä, joka näkyy liikkeiden myynnin vähenemisenä. Kuvio 2: Kuluttajien ostokäyttäytymisen muutos, yrittäjien näkemykset. 10

11 Kuvio 3: Kuluttajien ostokäyttäytymisen muutos, sisäänostajien näkemykset. Mikä mielestäsi vaikuttaa kuluttajien käsityö- ja muotoilutuotteiden ostamisessa eniten tänä päivänä (valitse kolme tärkeintä)? Yrittäjien mukaan kuluttajien ostopäätöksiin vaikuttavat ennen kaikkea tuotteen yksilöllisyys, omaan tyyliin sopivuus, hinta ja laatu. Vuoden 2011 vastauksiin ei ole suurta muutosta. Tuolloin järjestys oli yksilöllisyys, laatu, hinta ja omaan tyyliin sopivuus. Asiakkaat hakevat tuotteita, joiden avulla he voivat vahvistaa omaa identiteettiään. Sisäänostajien mukaan kuluttajien ostopäätöksiin vaikuttavat eniten omaan tyyliin sopivuus, käytännöllisyys, hinta sekä samanarvoisina kotimaisuus, yksilöllisyys ja laatu. Järjestys oli toinen vuoden 2011 selvityksessä, jolloin ensimmäisenä olivat laatu ja hinta ja kolmantena omaan tyyliin sopivuus. Tässä ryhmässä oli niin vähän vastaajia, että muutoksesta ei voi vetää kovin suuria johtopäätöksiä. Tulos kuitenkin edelleen vahvistaa tuotteen merkitystä. 11

12 Kuvio 4: Kuluttajien ostopäätökseen vaikuttaneiden tekijöiden tärkeys,yrittäjien mielipide. Kuvio 5: Kuluttajien ostopäätökseen vaikuttaneiden tekijöiden tärkeys, sisäänostajien mielipide. 12

13 4 Markkinointi Mihin yritys panostaa markkinoinnissa ja myynnissä lähivuosina? Yhteiset markkinareissut toisen käsityöyrittäjän kanssa, kimppakaupat muiden käsityöläisten kanssa, yhteistyö matkailuyrittäjien kanssa. Viidakkopuhelin, verkkosivut, vertaistuki. Toiset yrittäjät, hyvät yhteistyökumppanit, hyvät asiakassuhteet. Hyvä verkosto on kaikkein tärkein. Jälleenmyyjien kautta saa näkyvyyttä. Näyttelyt kertoo uutuuksista. Markkinointia tarkasteltiin valmiita vaihtoehtoja sisältävällä kysymyksellä siitä, mihin yritys panostaa markkinoinnissa ja myynnissä vuonna Yritykset aikovat panostaa verkkosivujen ajankohtaisuuteen, sosiaaliseen mediaan ja suoramyyntiin. Myös vuonna 2011 tärkeimmäksi nousi verkkosivujen ajankohtaisuus, mutta seuraavana oli jälleenmyyjien hankkiminen. Jälleenmyyjät kiinnostavat edelleen eikä oma verkkokauppa näytä olevan monen suunnitelmissa. Lähitapahtumat ja verkostoituminen ovat kuluttajamessuja tärkeämpiä. Kiinnostavaa on suoramyynnin nousu. Onko käsityö- ja muotoilualan yritys yhä enemmän yksin toimiva yksikkö, joka vastaa koko tuotanto- ja jakeluprosessista? Kansainväliset kuluttajamessut eivät kiinnosta ja kotimaiset kuluttajamessut ovat ammattimessuja tärkeämpiä. Yrittäjät olivat kirjanneet avovastauksiin ongelmaksi messuosallistumisen suuret kustannukset. 13

14 Kuvio 6: Mihin yritys panostaa markkinoinnissa ja myynnissä lähivuosina? Verkkosivujen, Facebookin ja yleensä sosiaalisen median merkitys markkinoinnissa on kasvanut, mutta tilausten määrä niiden kautta ei kuitenkaan ole lisääntynyt. Jälleenmyynti on pysynyt samana tai vähentynyt jonkin verran. Yllättävän moni vastaaja oli valinnut vaihtoehdon, en osaa sanoa. Voisiko tämä viitata siihen, että asiaa ei ole kovasti analysoitu? Tutkija Karen Yair (2012) esittää englannin Crafts Councilille tekemässään raportissa käsityö- ja taidekäsityöalan yrtyksten kasvun mahdollisuuksia. Digitallinen tuottaminen ja 3D tulostus tarjoavat mahdollisuuksia yksilöllisiin tuotteisiin ja suoramyynti verkon kautta helpottaa yksittäisten tuotteiden myyntiä. Suoramyynti verkon kautta ylittää maiden rajat ja edustaa näin globaaleja markkinoita. Kuvio 7: Muutokset markkinoinnissa ja myynnissä edellisen vuoden aikana? 14

15 5 Yritystoiminnan menestystekijät Arvioi eri tekijöiden tärkeyttä yrityksen menestymisessä? Ihmisille muotoilu, ihmisen kokoisia asioita. Aiempien selvitysten tapaan yrittäjän tärkein menestystekijä on tuote ja seuraavina ovat asiakaspalvelu, erottautuminen, muotoiluosaaminen, yrittäjän oma persoona ja kestävät materiaalit. Myös eettinen ja kestävä toimintatapa on tärkeä, samoin jakalutiet ja markkinointiverkosto ovat oleellsia. Kovin tärkeitä eivät ole palvelutuotteet, kansainvälistyminen ja aineetttomat oikeudet. Ilmeisesti tällä hetkellä alihankkijoita käytetään melko vähän, koska ne eivät näytä olevan kovin tärkeitä. Voisi ajatella, että yrittäjän kannattaa panostaa ainutlaatuisiin tuotteisiin ja tuoda esiin eettinen ja kestävä toimintatapa sekä materiaalit. Oman persoonan ja tarinan kytkeminen yrityksen viestiin lisää asiakkaiden kiinnostusta. Kuvio 8: Eri tekijöiden tärkeys yrityksen menestymisessä? 15

16 Vastaajat kirjoittivat menestystekijöistä kirjallisia kommentteja. Seuraavassa esimerkkejä. Tuote Tuote tekee yrityksen. Palvelutuote Satunnaisesti tehtävää. Perinteeseen pohjautuvat tuotteet Tuotteiden ajattomuus jatkaa niiden käyttöikää. Muotoiluosaaminen Perusedellytys! Uusiutumiskyky Ei saa olla itsetarkoitus. Ideoita on, karsinta enemmänkin ongelma. Erottautuminen Vähän edellä aina. Omat muista erottuvat mallistot. Eettinen ja kestävä toimitatapa Perusta. Kierrätys, myrkyttömästi tuotetut materiaalit, tuotteiden pitkä käyttöikä yms. Kestävät materiaalit Yritystoiminnan kulmakiviä, siksi asiakkaat tulevat meille: kestävä kehitys taloudellisesti. Pieni yrittäjä voi vain pärjätä hyvällä laadulla. Alihankkijat Osuus tuotannossa pieni. Ei ole käytännössä toiminut. Aineettoman omaisuuden suojaaminen Mahdotonta saada pitävää mallisuojaa. Mallisuojasta ei ole hyötyä, jos ei ole varaa jatkuvaan lakimiespalveluun. Asiakaspalvelu Perusedellytys! Palvelut tuotteina. Kansainvälistyminen Kiinnostaa, mutta omat resurssit eivät oikein riitä. Verkostoituminen 16

17 Syntyy ajan myötä. Antaa näkemystä ja ideoita soveltaa muiden käytänteitä. Tietotekniikan hyödyntäminen Välttämätön markkinoinnissa ja byrokratian hoitamisessa. Jakelutiet ja markkinointiverkosto Koko ajan pitää punnita ja kartoittaa. Yrittäjän oma persoona Yritys tarvitsee kasvot jotta olemme lähestyttäviä ja luotettavia. Finns bara en som mig. Tärkeää olla täysillä mukana koko persoonallaan. Sisäänostajien ja messujärjestäjien kommenteissa oli asioita, joilla yrittäjät voisivat parantaa menestystään. Seuraavassa esimerkkejä. Kun tuotteet ovat asiakaslähtöisiä, testattuja, kauniita ja hauskoja jälleenmyyjän on hauska myydä tällaisia tuotteita. Hinta/laatu suhde. Ihmiset arvostavat yhä enemmän aineettomia lahjoja. Tuotemyynti vaikeampaa. Tuoteselosteet tuntuvat edelleen puuttuvan, vaikkakin tilanne on parantunut. Tuotemerkki antaa vakuuttavamman tunteen tuotteen laadusta. Uusia/uudistettuja tuotteita tulee liian harvoin. Usein kaupassamme kuulee sanottavan: ostaisin lahjan henkilölle, jolla on kaikkea. Hyviä tuotteita tähän tavaraähkyyn, joita vielä kuluttaja tarvitsee. Kuuntelemalla asiakkaita, olemalla askeleen edellä kilpailijoista. Selkeä liikeidea: kenelle, mitä, miksi, missä. Osaston erottautumiseen muista näytteilleasettajista (osaston koko ja ilme, sisäänheittotoimenpiteet). Aktiivinen messutyöskentely. Ennakkotiedottamiseen messuosallistumiseen messujärjestäjän kanavia käyttäen. Keskittävät entistä enemmän osallistumistaan messuille ja tapahtumiin, joissa erityisesti kohdentuu kohderyhmä. 17

18 6 Yritysten kehittäminen Millä kehittämistoimenpiteillä voitaisiin tukea yrityksiä? Lähimedioissa läsnäolo, pienkäsityöläisten järkevämpi verotus ja tukipalvelut. Arvonlisäveron muutos käsin tehtäville tuotteille. Arvostamalla tasavertaiseksi yrittäjäksi. Vastaajat kirjoittivat melko paljon kommentteja avokysymyksiin. Esitetyt kehittämistoimenpiteet on jaettu yrittäjäympäristöön liittyviin, yrittäjille suunnattuihin palveluihin sekä yrittäjiin liittyviin asioihin. Yrittäjäympäristö Ehdottomasti eniten mainittu asia oli arvonlisäveron alentaminen tai jopa poistaminen pieniltä käsityöja taidekäsityöalan yrityksiltä. Verotusta pidetään epäoikeudenmukaisena ja toimintaa rajoittavana. Samoin kilpailu verotuksen ulkopuolella olevien harrastajatekijöiden kanssa koetaan hankalaksi. Runsaasti toiveita oli kirjattu erilaisesta suorasta rahoitustuesta yrityksen kehittämistoimintaan ja investointeihin sekä messu- ja näyttelykustannuksiin. Muita asioita olivat mm. työllistämiskynnyksen alentaminen, oppisopimustuen lisääminen, perustulo ja eläketurva. Yrittäjille suunnatut palvelut Yrittäjät kaipaavat nopeita, kohdennettuja matalan kynnyksen koulutus- ja kehittämispalveluja. Suuria hankkeita ei pidetä niinkään hyvinä. Palveluiden tulee olla myös kustannuksiltaan edullisia. Markkinointiin kaivataan uudenlaista otetta ja vaihtoehtoisia väyliä. Messujen kokonaiskustannukset koetaan liian korkeiksi. Useampi vastaaja mainitsee Taito-yrityspalvelut toimivina palveluina. Palvelut myydään palvelutuottajan näkökulmasta liian halvalla, mutta ongelmaksi niidenkin kohdalla saattavat tulla kustannukset yrittäjälle. Miten voisi purkaa suuria hankkeita matalan kynnyksen vaikuttaviksi toimenpiteiksi, jolla voitaisiin auttaa yrityksiä nopeasti ilman monia välikäsiä? Yrittäjät Yrittäjillä on hyviä kokemuksia keskinäisestä verkostoitumisesta ja yhteistyöstä. Näkyvyys ja toiminnan arvostaminen syntyvät paremmin yhdessä. Yrittäjät kokevat osaamisen puutteita mm. markkinoinnissa, tietotekniikassa ja kansainvälisessä toiminnassa. 18

19 Kerro kolme yrityksesi toimintaa parhainten tukevaa asiaa? Vastaajia pyydettiin kirjoittamaan kolme parhaiten yrityksen toimintaa tukevaa asiaa. Yrittäjä luottaa ensisijaisesti omaan osaamiseensa ja tuotteeseensa saman alan yrittäjien vertaistukeen sekä omaan perheeseen. Joissain vastauksissa mainittiin myös kehityspalveluja. Seuraavassa esimerkkejä vastauksista. Oma intohimo, asiakkaiden palaute, luovan työn into. Oma innostus ja ehtymättömät ideat, halu tuottaa hyviä tuotteita muidenkin iloksi, yhteys muihin yrittäjiin. Oma aktiivisuus ja sitkeys. Tuotteet, hyvät toimittajat, oma mallisto. Vertaistuki sekä yrittäjäyhteisössä sekä henkilökohtaisten ystävien kesken. Yhteiset markkinareissut toisen käsityöyrittäjän kanssa, kimppakaupat muiden käsityöläisten kanssa, yhteistyö matkailuyrittäjien kanssa. Näkyvyys tasaisesti, taloudellinen kannattavuus, tasainen laatu. Laatu, asiakaspalvelu, lähituotanto, lähiverkostot. Erikoiset, laadukkaat, yksinkertaiset ajattomat tuotteet, jatkuva saatavuus, käsintehty Suomessa. Innoittavat asiakkaat ja heiltä tuleva palaute ja toivomukset. Raha eli hyvä myynti, esittelyt lehdissä, mielipidevaikuttajien (toimittajien) kommentit ja artikkelit. Erottautuminen muista, verkostoituminen. Mina kunders och familjens intresse. Jag tycker om mitt arbete. Ammattitaito, yksilölliset tuotteet, asiakkaat. Perhe, ystävät, raha. Starttiraha on ollut suuri apu. 19

20 Kerro kolme yrityksesi toimintaa vaikeuttavaa asiaa? Vastaajia pyydettiin myös kirjoittamaan kolme asiaa, jotka vaikeuttavat toimintaa. Kommentteja oli kirjattu runsaasti. Vastaajia huolestutti lama, asiakkaiden ja oma taloustilanne sekä oma terveys ja yksin pärjääminen. Arvonlisävero sai jälleen useita mainintoja sekä se, että yhteiskunnan tukitoimenpiteiden katsotaan kohdistuvan suurille yrityksille. Muita esiin tulleita asioita olivat materiaalin hankintaan liittyvät ongelmat, yrityksen tuntemattomuus ja sijainti, sesonkiluontoisuus, byrokratia ja markkinointiosaamisen puute. Myös kilpailutilanne halpatuonnin, Ikean ja harrastajatekijöiden kanssa koettiin ongelmalliseksi. Seuraavassa esimerkkejä vastauksista. Korkea ALV tuotteissa. Materiaalin kallistuminen. Asiakkaat menneet lama-ajatteluun mukaan. Verotus, Suomessa pienet markkinat laadukkaille hintavimmille käsintehdyille tuotteille. Harrastajien yms. tuleminen ammattimaisella otteella sosiaalisessa mediassa esille myymään tuotteitaan erilaisten sivustojen kautta. Mistä neuvoja pulmatilanteissa? Ajanpuute kokeilla ja kehittää uutta, materiaalien kallistuminen, myyntipaikkojen hintojen nousu. Yksi ihminen ei ehdi kaikkea tietoa etsiä. Vaikeimmat asiat ovat tieto siitä miten yksin olen jos jotain sattuu. 20

21 7 Kehittämispalvelut Arvioi eri kehittämistoimenpiteiden merkitystä tuotteiden ja/tai palvelujen ja markkinoinnin kehittämisessä? Vertaistuki, vertaistuki, vertaistuki. Yksilöllisyys, laatu ja erikoisosaaminen. Puskaradio, internet, tapahtumat. Valtion ja kehittäjäorganisaatioiden toimesta yrityksille suunnataan kehittämispalveluja. Osa on yleisiä kehittämispalveluja ja osa on suunnattu juuri tälle toimialalle. Yrittäjiltä kysyttiin arviota seuraavien asioiden merkityksestä yrityksille: osallistuminen kehittämishankkeisiin, Ely-keskusten kehittämis- ja rahoituspalvelut, Uusyrityskeskusten palvelut, Starttiraha, Taito-yrityspalvelut, Korkeakoulujen ja oppilaitosten täydennyskoulutus sekä vertaistuki ja yrittäjien yhteisöt. Vastaukset osoittavat, että yrittäjät kokevat saavansa vain vähän hyötyä kehittämispalveluista. Noin puolet vastaajista olivat kokeneet kehittämishankkeet hyödyllisiksi ja alle puolet starttirahan ja täydennyskoulutuksen, ely-keskusten palvelut, uusyrityskeskusten palvelut ja Taito-yrityspalvelut. Tämä ei tietenkään tarkoita, että palvelut olisivat merkityksettömiä. Osalle yrittäjistä juuri nämä palvelut ovat saattaneet toimia. Ehkä yrittäjät ovat tottuneet siihen, että koko toiminta on heidän itsensä varassa eikä ulkopuolisen tukeen voi luottaa. Tulokset osoittavat, että palvelutarjontaa kannattaa vakavasti pohtia ja kehittää. Yhtenä ongelmana voi olla se, että palvelutuottajalla ei aina ole riittävää kokemusta yrittäjyydestä tai sitten palvelu ei ole riittävän räätälöity. Yrityspalveluja selvästi tärkeämpää on yritysten vertaistuki ja yrittäjien yhteisöt. Kannattaakin miettiä, voisiko tätä toimintaa jotenkin tukea tai ottaa osaksi yrityspalveluja. Voisivatko yrittäjien yhteisöt olla nykyistä paljon aktiivisemmin mukana palvelukehityksessä? Tjockt-lankamerkin perustanut yrittäjä Marja Leivo kommentoi Taito-lehden haastattelussa yritysvalmennusta: Kyllähän yrittäjä nytkin voi osallistua joihinkin erilaisiin yritysvalmennuksiin. Mutta itseäni on aikanaan hymyilyttänyt se, että mitä järkeä minun on istua koulutuksessa, jossa saan käteeni nipun lippuja ja lappuja, jotka ihan itsekin olisin voinut netistä tulostaa? Syvällisempi konkreettinen mentorointi saattaisi olla paljon tehokkaampaa. (Aalto 2013, 23) 21

22 Kuvio 9: Arvioi, miten kehittämispalvelut ovat auttaneet yritystäsi? 22

23 8 Johtopäätökset Käsityö- ja muotoilualan yrittäjyyden menestyksen lähtökohdat ovat osaavat yrittäjät, oivalliset tuotteet ja toimivat markkinointikanavat. Yrittäjien osaamiseen vaikutetaan hyvällä koulutuksella, räätälöidyillä täydennyskoulutuksilla ja yrityspalveluilla. Hyvään yrittämisen ympäristöön kuuluvat oikeudenmukainen verotus ja työllistämiseen kannustavat rahoitusratkaisut. Tuotekehitys on jatkuva prosessi, jota voidaan edistää esimerkiksi rahoitustuella. Näkyvyyttä ja toimivia markkinointikanavia voidaan vahvistaa koko toimialan yhteisillä toimenpiteillä. Uskotaan tulevaisuuteen, mutta tilanne heikentynyt Käsityö- ja muotoiluala edustaa merkittävää luovan talouden toimialaa, joka voi lisätä ihmisten hyvinvointia ja ympäristön viihtyisyyttä. Yrittäjät uskovat mahdollisuuksiinsa, vaikka kuluttajien kiinnostus on vähentynyt. Kysely antaa hiukan ristiriitaisen kuvan tilanteesta. Vastaajat kirjaavat paljon epäkohtia, mutta toisaalta näkevät myös alan vahvuuksia. Vuoden 2013 tulokset eivät poikkea merkittävästi vuoden 2011 kyselyn tuloksesta, mutta jotkut kehityssuunnat ovat vahvistuneet ja merkkejä muutoksista on nähtävissä. Britanniassa vuonna 2012 tehdyn nykykäsityöläisille suunnatun tutkimuksen mukaan toimiala todettiin melko vakiintuneeksi ja muutokset 2000-luvun alkupuoleen melko pieniksi. Osa-aikatyö oli lisääntynyt ja toimintaa harjoitettiin esimerkiksi opetustyön ohella. Yli 60 %:lla oli tutkinto taiteen, käsityön tai muotoilun alalta ja 24%:lla oli muuta alan koulutusta. 88 % vastaajista työskenteli yksin. Myynnissä oli siirrytty paljolti perinteisistä myymälöistä suoramyyntiin. (Craft in an Age of Change 2012) Viitteitä tähän suuntaan oli nähtävissä myös tässä selvityksessä. Suomessa yli 80 %:lla vastaajista oli alan koulutusta ja yli 80 % työskenteli yksin. Myös Suomessa suoramyynti ja markkinointi sosiaalisen median kautta olivat vahvistuneet. Käsityö- ja muotoilualan yritys näyttäytyy tässä selvityksessä hyvin vahvasti käsityö- tai muotoilualan koulutuksen saaneelta useimmiten naispuoliselta henkilöltä, joka on perustanut toiminimen voidakseen harjoittaa ammattiaan käsityöläisenä tai muotoilijana. Työssä tärkeintä on vapaus, luovuus ja itsensä toteuttaminen (Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2011, 19). Tuotteet ovat useimmiten materiaalisia tuotteita, joiden yleisin valmistusmateriaali on tekstiili. Toiminta on tyypillisesti pienimuotoista ja usein sitä harjoitetaan muun toiminnan ohella. Vuoden 2011 selvityksessä (s. 17) kirjoitettiin Englannissa Portfolio working toiminnaksi nimetystä itsenäisestä työskentelystä, jossa ansiot kootaan useasta lähteestä ja pyritään tasapainoon työn ja muun elämän välillä. Kyselyssä tuli voimakkaasti esille se, että arvonlisävero koetaan liian kovaksi ja epäoikeudenmukaiseksi. Yksi vastaaja kutsui sitä rangaistusveroksi. Samoin katsotaan, että yhteiskunta ei huomioi pieniä yksinyrittäjiä, joiden tarpeet poikkeavat suurien yritysten tarpeista. Yrittäjät kaipaavat rahoitusta ja kehittämistoimenpiteitä, joilla voi tukea yrit- Arvonlisävero koetaan kohtuuttomaksi rangaistusveroksi. 23

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous?

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015 Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? 26.5.2015 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tekstiiliteollisuusalan tilannetta

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

KASVUN SUUNTA KYSELY

KASVUN SUUNTA KYSELY KASVUN SUUNTA KYSELY Olen tyytyväinen elämääni yrittäjänä, mutta olen tehnyt myös pitkää päivää ja nauttinut työni jättämästä jäljestä Toimitilat käy pieneksi, mutta ei tällä iällä viitsisi lainanottoa

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 Rakentaminen Kauppa 1 16 16 17 Palvelut 8 9 Muut 1 1 2 3 4 6 7 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 1 Rakentaminen Kauppa 18 16 16 17 Palvelut 54 59 Muut 2 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Satakunta

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Satakunta Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 12 Rakentaminen Kauppa 18 16 18 17 Palvelut 51 59 Muut 1 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 Lukijoiden ammattiryhmät Ammati Otos (kpl) %-koko otannasta Vähittäiskauppias 141 kpl. 70,5 % Sisäänostaja 7 kpl. 3,4 % Sisustussuunnittelija 11 kpl. 5,7 % Muu 41 kpl. 20,5 % Yhteensä

Lisätiedot

Monikanavaisen verkkokaupan perustaminen, rakentaminen ja markkinointi sekä kansainvälinen kauppa

Monikanavaisen verkkokaupan perustaminen, rakentaminen ja markkinointi sekä kansainvälinen kauppa Monikanavaisen verkkokaupan perustaminen, rakentaminen ja markkinointi sekä kansainvälinen kauppa 3.11.2016 1 Kokenut ja osaava toimittaja & Toimituksia vuodesta 1991 liikevaihto 5,3 M 2015, tulos 1 MEUR

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Hämeen Näky - Pk-yritysten ennakointiosaamisen kehittäminen kuva: www.google.fi VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Tulevaisuus on tehtävä Tulevaisuuden ymmärtäminen Historiantutkimus, muisti,

Lisätiedot

Työnhaku 2.0. #viestikoulu. 11.2.2016 Sanna Saarikangas

Työnhaku 2.0. #viestikoulu. 11.2.2016 Sanna Saarikangas Työnhaku 2.0 A s i a n t u n t i j a b r ä n d i v e r k o s s a, t y ö n h a k u s o m e s s a j a v i s u a a l i n e n C V 11.2.2016 Sanna Saarikangas Mitä? Ohjelmassa Miten ja miksi työnhaku on muuttunut

Lisätiedot

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

75 % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI

75 % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI 1 TUTKIMUKSEN PÄÄHAVAINNOT 2 Onko yrityksesi kasvamassa vai hiipumassa?

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Menestyksen porkkanoita

Menestyksen porkkanoita Menestyksen porkkanoita Usko Uskallus Innostuminen Oma Yritys-messut Wanha Satama, Helsinki 20.3.2013 Miksi jotkut yritykset menestyvät?...ja toiset eivät? Olemassaolon oikeutus ; Mikä on/ olisi minun

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 15.9.2016 Insinööritieteiden korkeakoulu Minna Nevala, psykologi Materiaalit: psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Mitä hyötyä on itsetuntemuksesta? Reflektointiprosessi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 612/2003 vp Käsityöläisten arvonlisävero Eduskunnan puhemiehelle Erilaiset maatilatorit toimivat käsityöläisten ja muiden pienten tavarantoimittajien myyntipaikkoina. Nykyinen arvonlisäverojärjestelmä

Lisätiedot

Porvoolaisten sitoutuminen matkailuun MATKATIETO 2016 EVA HOLMBERG, JARMO RITALAHTI, OLIVIA MIETTINEN & RONJA LEHTINEN

Porvoolaisten sitoutuminen matkailuun MATKATIETO 2016 EVA HOLMBERG, JARMO RITALAHTI, OLIVIA MIETTINEN & RONJA LEHTINEN Porvoolaisten sitoutuminen matkailuun MATKATIETO 2016 EVA HOLMBERG, JARMO RITALAHTI, OLIVIA MIETTINEN & RONJA LEHTINEN Taustaa Matkailijat ovat olleet perinteisesti kiinnostuneita paikallisista kulttuureista,

Lisätiedot

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä Viestinnän ja johtamisen yhteispeli TAMK, Teiskontie 33, Tampere 31.05.3007 klo 12.00 Tuottavuus ja viestintä Teknologiayhteiskunnan haaste Tehokkuuden tavoittelu on aina ohjannut kehitystämme. Ihmisen

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Osaamista, työtä ja yrittäjyyttä

Osaamista, työtä ja yrittäjyyttä Osaamista, työtä ja yrittäjyyttä Aikuiskoulutus uudistuu Veli-Matti Lamppu 1 Työn eetos muuttuu 2 Ihan mikä tahansa on mahdollista 3 L. Gratton: Shift merkittävät globaalit muutosaallot Teknologiakehitys

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen työpaikoilla

Osaamisen kehittäminen työpaikoilla Osaamisen kehittäminen työpaikoilla 1 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, % Suhdannenäkymät ja BKT 90 70 50 0 - -0-50 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin 8 6 4 2 0-2 -4-6 -70-8 -90 - II/00

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

- Arvonluonnin muutoksen aakkoset arvot, arki ja arvostus julkaisu. VTT Oy. - sparrausta ja neuvontaa yhteistyössä mm. Tekesin kanssa.

- Arvonluonnin muutoksen aakkoset arvot, arki ja arvostus julkaisu. VTT Oy. - sparrausta ja neuvontaa yhteistyössä mm. Tekesin kanssa. 8/9/Kuopio Aineeton tuotanto viestintä. Julkaisut: - Aineeton arvo talouden uusi menestystekijä - Rohkeutta. Näkemystä. Kasvua. Aineeton tuotanto vauhdittaa uudistumista. - Yrityskatsaus 1/2016 - Arvonluonnin

Lisätiedot

Hallituspohja. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 24

Hallituspohja. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 24 Hallituspohja 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 Kansainvälinen pitkäkestoinen koulukyselytutkimus, jossa tarkastellaan kouluikäisten lasten ja nuorten terveyskäyttäytymistä ja elämäntyylejä eri konteksteissa.

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY It-päättäjäbarometri 2016 Atean it-päättäjäbarometri toteutettiin kuudetta kertaa huhtikuun 2016 aikana sähköisenä kyselylomakkeena. Kyselyyn vastasi määräaikaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liiton yhteisökuva Liiton Surveypal-nettitutkimus

Suomalaisen Työn Liiton yhteisökuva Liiton Surveypal-nettitutkimus Suomalaisen Työn Liiton yhteisökuva 2010 Liiton Surveypal-nettitutkimus 27.12.2010 13.1.2011 Henkilöstön palvelukyky JÄSENET 2010 30 37 JÄSENET 2008 32 35 Liiton henkilöstön palvelukyky JÄSENET 2006 JÄSENET

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen Linda Holma Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

SUOMALAISET JA KENKIEN EETTISYYS. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta

SUOMALAISET JA KENKIEN EETTISYYS. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta SUOMALAISET JA KENKIEN EETTISYYS Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta JOHDANTO Suomalaiset ostavat 21 miljoonaa paria kenkiä vuosittain.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Miksi tiedottaa (median kautta)?

Miksi tiedottaa (median kautta)? Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Pk-toimintaympäristökysely. Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä

Pk-toimintaympäristökysely. Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä Pk-toimintaympäristökysely Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä Työnantajayritysten tilannekuva 2 Omistajanvaihdosten pato kasvaa edelleen* 58 000 yritystä 16 000 yritystä Alkuvaihe Kasvu Vakaa toiminta

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Hallituksen yrittäjyyshanke

Hallituksen yrittäjyyshanke Hallituksen yrittäjyyshanke Valtion ja kuntien rooli elinkeinopolitiikassa / Kuntamarkkinat 14.9.2016 Teollisuusneuvos Ulla Hiekkanen-Mäkelä Yritys- ja alueosasto Yritysrakenne Suomessa Suomessa on 283

Lisätiedot

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa ICT- Go Global Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma 2011 24.2.2011 / SKa Finpro oikea partneri kansainväliseen menestykseen Finpro on kansallinen konsulttiorganisaatio, joka nopeuttaa suomalaisten

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI

KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymä KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI Haukivuori, Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, Suomenniemi

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella!

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 Lapin muotoiluohjelman valmistelu Viestinnän tavoite INNOVATIIVISTA MUOTOILUA LAPPILAISILLE HYVINVOINTIA - varmistaa Lapin muotoiluohjelman tunnettuus -

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016 DIAARINUMERO CIMO/1/03.30.10/2016 Helsinki, 17.2.2016 TARJOUSPYYNTÖ Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO pyytää tarjoustanne tämän tarjouspyynnön mukaisesti. Hankintamenettely on avoin.

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot