TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI 4/2007

Transkriptio

1 TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI 4/2007

2 HELSINGIN TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI 4/2007 tammikuu 2007 Sisältö Ennakkotietoja Helsingin väestökehityksestä vuonna Työllisyys Helsingissä vuoden 2007 marraskuun lopussa 4 Henkilöstön saatavuus 5 Kaupungin palveluksessa oleva henkilöstö 9 Rakentaminen Helsingissä 2007 loka- joulukuussa 10 Talousarvion toteutumisennuste 2007 Talousarvion mukainen tulos- ja rahoituslaskelma 10 Virastojen ja laitosten sekä liikelaitosten yhdistetty tulos- ja rahoituslaskelma 14 Verotulot 16 Maksuvalmius 18 Ottolainat 19 Antolainat 20 Talousarvion toteutumisennusteet toimialoittain 20 Kaupunginjohtajan toimiala 21 Rakennus- ja ympäristötoimi 26 Sosiaali- ja terveystoimi 31 Sivistys- ja henkilöstötoimi 36 Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi 41 Investoinnit 41 Talousarvion toiminnallisten tavoitteiden seuranta 43 Sitovat toiminnalliset tavoitteet (liite 1) 45 Muut toiminnalliset tavoitteet (liite 2) 52 Kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajien toimialojen virastot ja kunnalliset liikelaitokset (liite 3) 60 Toimittaja: Ari Hietamäki Kansi: Rautatientorin jääpuisto Kuva: Paul Williams, Helsingin kaupungin kuvapankki Jakelu Ari Hietamäki, puh ari.hietamaki@hel.fi Internet ISSN

3 2 HELSINGIN TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI 4/2007 Ennakkotietoja Helsingin väestökehityksestä vuonna 2007 Helsingin kaupungin tietokeskuksen arvion mukaan kaupungin väkiluku kasvoi vuoden 2007 aikana hengellä ja oli vuodenvaihteessa 2007/2008 noin henkeä. Kasvu oli 200 henkeä edellisvuotta suurempi. Kasvu perustui aikaisempaakin merkittävämmin ulkomailta saatuun hengen muuttovoittoon, joka oli henkeä edellisvuotta suurempi. Sen sijaan kotimainen muuttotappio kasvoi edellisestä vuodesta ja oli noin 800 henkeä. Syntyneiden enemmyys kuolleisiin nähden kasvatti väestöä hengellä. Kuva 1 Helsingin saama muuttovoitto ja -tappio kotimaasta ja ulkomaista sekä luonnollinen väestönkasvu (syntyneiden enemmyys kuolleisiin nähden vuosina sekä arvio vuonna Ulkomaat Kotimaa Luonn. väestönkasvu* enn2007 Kuva 2 Helsingin nettomuutto kuukausittain vuonna 2006 ja 2007 suunnan mukaan. Ennakkotiedot vuosien 2006 ja 2007 nettomuuton kertymästä Lkm kuukausi Kotimaa 2007 Kotimaa 2006 Ulkomaat 2007 Ulkomaat 2006

4 HELSINGIN TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI 4/ Kotimaan muuttoon vuosina vaikutti muuttoa lisäävästi kotikuntalain muutos, joka mahdollisti aikaisemmin Helsingissä tilapäisesti asuneiden, etenkin opiskelijoiden, kirjautumisen kuntalaiseksi. Tilastokeskus arvioi koko pääkaupunkiseudun kasvaneen vuonna 2007 lähes hengellä ja 14 kunnan muodostaman Helsingin seudun vajaalla hengellä, mikä on suurin kasvu 2000-luvulla. Espoon kasvu oli henkeä ja Vantaan henkeä. Kehyskunnista eniten kasvoi Kerava, 900 hengellä. Helsingin väestön ikärakenteen muutos Päivähoitoikäisten, 0-6-vuotiaiden, määrä säilyi ennakkoarvion mukaan samalla tasolla kuin edellisessä vuodenvaihteessa. Sen sijaan peruskouluikäisten määrä väheni ennustetusti, vuotiaiden määrä 800 hengellä ja vuotiaiden määrä 200 hengellä vuotiaiden määrä kasvoi 450:lla. Työikäisten, vuotiaiden, määrä kasvoi hengellä. Tämä kasvu saatiin pääosin ulkomailta. Yli 65-vuotiaiden määrä kasvoi 600 hengellä, mikä oli selvästi edellisvuotta vähemmän, sillä viime vuonna eläkeikään tulleet ovat sodan aikana syntyneitä pieniä ikäluokkia. Kieli ja kansalaisuus Suomen- ja ruotsinkielisten määrä väheni, mutta vieraskielisten määrä kasvoi lähes hengellä. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia on Helsingissä nyt noin henkeä eli 9 % asukkaista. Suurimmat kieliryhmät ovat venäjän-, somalin-, viron-, englannin, arabian, kiinan ja kurdinkieliset. Näistä ryhmistä kasvoi eniten venäjänkielisten määrä, joita arvioidaan olevan lähes Niistä kieliryhmistä, joita Helsingissä puhuu äidinkielenään yli asukasta, vuoden 2007 aikana suhteellisesti eniten kasvoivat saksan, espanjan ja ranskankielisten ryhmät, noin 15 % kukin. Ulkomaan kansalaisten määrä kasvoi noin hengellä ja on nyt noin henkeä. Koska ulkomaan kansalaisista saa vuosittain jo yli henkeä Suomen kansalaisuuden, kasvaa ulkomaan kansalaisten määrä hitaammin kuin vieraskielisten määrä. Esimerkiksi somalialaistaustaisista puolet on Suomen kansalaisia. Vuoden 2007 aikana kasvoi eniten Viron, Venäjän, Intian, Saksan, Espanjan, Kiinan ja Ranskan kansalaisten määrä.

5 4 HELSINGIN TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI 4/2007 Työllisyys Helsingissä vuoden 2007 marraskuun lopussa Helsingin työttömyysaste marraskuun lopussa 2007 oli työministeriön tietojen mukaan 5,9 %, vuotta aiemmin työttömyysaste oli 7,5 %. Marraskuussa 2007 Uudenmaan TE-keskuksen alueen työttömyysaste oli 5,1 % ja koko maan 7,6 %. Työttömiä työnhakijoita oli Helsingissä , mikä on henkilöä vähemmän kuin edellisvuonna. Yli 50-vuotiaita työttömiä oli marraskuun lopussa 6 984, alle 25-vuotiaita 919. Nuorten alle 25- vuotiaiden työttömien määrä väheni 34 % vuoden takaisesta. Ikääntyneiden työttömyys laski 17 %. Pitkäaikaistyöttömien määrä väheni 33 % ollen marraskuun lopussa Vajaakuntoisia henkilöitä oli työttöminä 2 416, mikä oli 12 % vähemmän kuin vuosi sitten. Ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden määrä aleni 8 %. Helsingissä oli työministeriön työnvälitystilaston mukaan marraskuun lopussa avoimena työpaikkaa. Taulukko 1 Työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat (ml henkilökohtaisesti lomautetut) vuosi työttömyys- työttömiä yli vuoden alle 25-vuotiaat avoimet kuukausi aste, % yhteensä työttömänä työpaikat , , , , , , , , , , I 8, II 8, III 8, IV 8, V 8, VI 8, VII 9, VIII 8, IX 7, X 7, XI 7, XII 7, I 7, II 7, III 7, IV 6, V 6, VI 7, VII 7, VIII 6, IX 6, X 6, XI 5, Lähde:TM,työnvälitystilasto

6 HELSINGIN TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI 4/ Kuva 3 Avoimet työpaikat/työttömyysaste Helsingissä /95 1/96 1/97 1/98 1/99 1/00 1/01 1/02 1/03 1/04 1/05 1/06 1/ Lähde:TM,työnvälitystilasto työttömyysaste, % avoimet työpaikat, kpl Kuva 4 Työttömien, yli vuoden työttömänä olleiden ja alle 25-vuotiaiden työttömien määrän kehitys Helsingissä yhteensä yli vuoden työttömänä alle 25-vuotiaat /95 1/96 1/97 1/98 1/99 1/00 1/01 1/02 1/03 1/04 1/05 1/06 1/ Lähde:TM,työnvälitystilasto Henkilöstön saatavuus Työikäinen väestö Helsingin seudulla Työikäisen väestön, vuotiaiden, määrän ennustetaan kasvavan vuoteen 2025 mennessä Helsingissä hengellä, koko Pääkaupunkiseudulla hengellä ja Helsingin seudun 14 kunnan alueella hengellä nykytasosta. Tällä hetkellä Pääkaupunkiseudun työpaikkojen työntekijöistä 8 %:lla on asuinkunta muualla Uudellamaalla tai lähimaakunnissa. Ennusteen mukaan Pääkaupunkiseudun kantaväestön eli suomen- ja ruotsinkielisten työikäisten määrä kääntyy laskuun jo 2010, joten kasvu tullaan saamaan

7 6 HELSINGIN TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI 4/2007 ulkomaalaistaustaisesta väestöstä. Maahanmuuttajien määrän kasvusta huolimatta Helsingin kaupungissa on 2010-luvun alkuvuosina työikäisten määrän kasvu erittäin vähäistä. Vuonna 2025 pääkaupunkiseudun työikäisistä arvioidaan vajaan 17 %:n olevan taustaltaan ulkomaalaisia. Kuva 5 Työikäisen väestön eli vuotiaiden määrä Helsingin seudulla alueittain ja kieliryhmittäin sekä ennuste vuoteen vuotiaat Pääkaupunkiseudun vuotiaat Kehyskunnat Muu kieli Muu PKS HELSINKI suomen- ja ruotsinkieliset Avoimet työpaikat sekä niiden täyttäminen pääkaupunkiseudulla Helsingissä oli avointa työpaikkaa marraskuussa työministeriön työnvälitystilaston mukaan, mikä oli 9 % edellisvuotta enemmän. Kaksi vuotta sitten vallinneeseen marraskuiseen tilanteeseen verrattuna kasvua oli lähes kolmasosa. Eniten työpaikkoja oli avoinna palvelu- ja kaupallisessa työssä. Työministeriön työnvälitystilaston viime syyskuun tietojen mukaan Helsingissä niiden työpaikkojen määrä, joita ei ole voitu täyttää normaalissa täyttöajassa tai jotka ovat jääneet täyttämättä, oli yli kaksinkertaistunut edellisvuodesta. Myös kaksi vuotta sitten vallinneeseen tilanteeseen verrattuna tilanne oli vaikeampi. Helsingissä työpaikkojen täyttäminen oli syyskuussa haasteellisinta kaupallisella alalla, Espoossa liikenteen alalla ja Vantaalla ravintolaalalla. Espoossa tilanne oli vaikeutunut viime vuoden syyskuuhun verrattuna, mutta helpompi kuin kaksi vuotta sitten. Vantaalla muutokset tilanteessa olivat vähäisiä kahden viime vuoden aikana. Helsingin kaupungin tehtävien täyttö Taulukossa 2 on esitetty loka-marraskuun ajalta sekä kolmelta ensimmäiseltä vuosineljännekseltä kaupungin kokonaan täyttämättä olevien tehtävien lukumäärä niissä ammattiryhmissä, joissa henkilöstön saatavuus koetaan haasteellisimmaksi. Taulukosta käy ilmi myös täyttämättömänä olevien tehtävien prosenttiosuus tehtävien kokonaismäärästä tilanteessa ja vuosineljänneksittäin.

8 HELSINGIN TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI 4/ Taulukko 2 Tehtävien täyttötilanne eräissä ammattiryhmissä neljännellä vuosineljänneksellä 2007 Tehtävä: Vakanssien lukumäärä Täyttämättä/ lkm Täyttämättä/% tilanne Täyttämättä/ % 3. vuosi neljännes Täyttämättä/ % 2. vuosi neljännes Täyttämättä/ % 1. vuosi neljännes lähi-/perushoitajat* ,8 3,4 3,3 4,4 sairaanhoitajat ,3 5,2 6,4 8,7 hammaslääkärit ,3 4,8 9,8 9,3 lääkärit ,4 5,0 4,9 4,2 terveydenhoitajat ,6 1,1 1,6 3,2 kodinhoitajat/kotiavustajat** ,1 1,7 3,3 3,1 *ammattinimikkeet: lähihoitajat, perushoitajat, hoitajat, kodinhoitajat ** terveyskeskuksen kotihoito-osaston vakanssit Tarkasteltaessa kulunutta vuotta marraskuun loppuun asti, voidaan havaita, että vakanssien täyttötilanne on parantunut kaikissa muissa ammattiryhmissä paitsi lääkärien kohdalla. Eniten tilanne on parantunut hammaslääkärien vakanssien täytössä. Taulukossa 3 tarkastellaan opettajaryhmiä, joiden kohdalla on ollut ongelmia rekrytoida kelpoisuusehdot täyttäviä opettajia. Vaikeimmin kaikki kelpoisuusehdot täyttäviä opettajia on ollut saada erityisluokanopettajan ja erityisopettajan tehtäviin, ruotsinkielisissä kouluissa myös luokanopettajan tehtäviin. Alla mainittujen opettajaryhmien lisäksi rekrytointiongelmat ovat lisääntymässä ruotsinkielisten matemaattisten aineiden opettajien kohdalla. Virastot ja liikelaitokset hankkivat Seure Henkilöstöpalvelut Oy:ltä työntekijöitä lyhytkestoisiin sijaisuuksiin. Myös sijaisten saatavuus on ollut haasteellista niissä ammattiryhmissä, joissa täyttämättä olevien tehtävien osuus on suurin. Terveyskeskus ja sosiaalivirasto ovat suurimmat Seuren palvelujen käyttäjät. Marraskuun loppuun mennessä terveyskeskus oli hankkinut sijaistyövoimaa Seurelta noin 245 henkilötyövuoden verran ja sosiaalivirasto noin 193 Taulukko 3 Tehtävien täyttötilanne tarkasteluun valituissa opettajaryhmissä Tehtävä: Vakanssien lukumäärä Täyttämättä/ lkm Erityisopettajat (su) Erityisluokanopettajat (su) Erityisopettajat (ru) 17 1 Erityisluokanopettajat (ru) 14 0 Luokanopettajat (ru) 103 6** * opettajat: su=suomen kieli, ru=ruotsin kieli ** 6 vakanssia käyttämättä, hoidetaan tuntiopettajien voimin

9 8 HELSINGIN TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI 4/2007 henkilötyövuoden verran. Palmialla sijaisia on ollut 95 henkilötyövuotta ja opetusvirastolla 72 henkilötyövuotta. Eniten sijaisia oli perushoitajan tai hoitajan tehtävissä ja sairaanhoitajan tehtävissä. Keskimäärin 13,6 % Seuren sijaistilauksista on jäänyt täyttämättä. Taulukossa 4 on esitetty eräissä ammattiryhmissä loka-marraskuussa ja kolmen neljänneksen aikana avoimessa haussa olleet tehtävät ja niiden hakijamäärät yhteissummina sekä kuinka monta hakijaa on ollut keskimäärin tehtävää kohden. Keskiarvohakijamäärät tehtävää kohden eivät aina kerro koko kuvaa hakutilanteesta. Hajontaa yhden nimikkeen tilastoluvuissa voi esiintyä laajastikin. Myös nolla hakijaa -tilanteita esiintyy. On otettava huomioon myös se, että sama hakija voi hakea useampia tehtäviä. Taulukko 4 Ajalla avoimessa haussa olleet vakinaiset ja määräaikaiset tehtävät/hakijat valituissa ammattiryhmissä Tehtävä: Paikkoja Hakijoita Hakijoita/ paikka lokamarraskuu Hakijoita/ paikka 3. vuosi neljännes Hakijoita/ paikka 2. vuosi neljännes Hakijoita/ paikka 1. vuosi neljännes lähi-/perushoitajat ,50 1,80 1,60 1,73 sairaanhoitajat ,80 0,90 1,00 0,90 sosiaalityöntekijät ,60 6,00 6,02 8,74 kodinhoitajat/kotiavustajat ,25 2,20 2,30 2,38 hammaslääkärit ,50 3,50 0,78 lääkärit ,15 0,80 0,58 0,58 terveydenhoitajat ,20 4,50 1,50 1,82 Vuositasolla tarkasteltuna hakijamäärissä ei ole havaittavissa suuria vaihteluja. Alkuvuoteen verrattuna syksyn hakijamäärät ovat jonkin verran nousseet lähi-/perushoitajien, kodinhoitajat/ kotiavustajien, lääkäreiden sekä terveydenhoitajien kohdalla. Vastaavasti hakijamäärät sosiaalityöntekijän tehtäviin ovat olleet koko ajan laskusuunnassa. Kaupungin tehtävien täyttöön vaikuttaa myös henkilöstön pysyvyys. Lähtövaihtuvuus on suuri monissa niistä ammateista, joissa on suurimmat rekrytointihaasteet. Vuoden alusta marraskuun loppuun prosentuaalisesti eniten henkilökuntaa erosi muun kuin eläkkeelle siirtymisen vuoksi sairaanhoitajan (7,9 %) sekä perushoitajan tai lähihoitajan (6,3 %) koulutusta edellyttävistä tehtävistä. Eläkkeelle lähdön vuoksi erosi eri ammateista yhteensä noin 3,7 % henkilöstöstä. Kiinnostus jatkaa työssä yli oman henkilökohtaisen eläkeiän on kasvanut. Vuonna 2005 eri ammateissa työskenteli yhteensä 8 % eläkeiän ylittäneistä ja 15,6 % vuonna Vuonna 2007 marraskuussa eläkeiässä työskenteleviä on jo edellisen vuoden määrä, joten määrän kasvua on odotettavissa jonkin verran. Kaupunki on pyrkinyt varautumaan rekrytointihaasteisiin muun muassa kouluttamalla itselleen uutta työvoimaa oppisopimuksella ja työvoimapoliittisella rekrytointikoulutuksella. Uusien työntekijöiden kanssa solmittiin vuosina ammattiin yhteensä 920 oppisopimusta. Näistä noin puolet eli 476 on ollut lähihoitajan oppisopimuksia lähinnä vanhusten hoitoon ja huolenpitoon. Rekrytointikoulutuksella on koulutettu uusia työntekijöitä mm. puhdistuspalvelualalle, sairaanhoitajiksi ja erityisopettajiksi. Kaupungin tehtäviin koulutettavien joukossa on ollut paljon maahanmuuttajataustaisia helsinkiläisiä.

10 HELSINGIN TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI 4/ Kaupungin palveluksessa oleva henkilöstö Kaupungin palveluksessa oli marraskuun 2007 lopussa päätoimista henkilöä (ilman työllistettyjä), joista vakinaisia oli (näistä tuntipalkkaisia 2 206) ja määräaikaisia (näistä tuntipalkkaisia 259). Työllistämistuella palkattuja henkilöitä oli marraskuun lopussa 993, mikä on 180 vähemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna. Edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna on henkilöstön määrä lisääntynyt 666 henkilöllä. Lisäys on kohdentunut suurelta osin sosiaali- ja terveystoimeen sekä rakennus- ja ympäristötoimeen. Vuoden 2007 marraskuun loppuun mennessä on virastojen ja liikelaitosten palkkoja (ilman työllistettyjen palkkoja) maksettu 1 034,1 milj. euroa, mikä on 3,9 % enemmän kuin vastaavana aikana edellisenä vuonna. Taulukko 5 Kaupungin palveluksessa olevan päätoimisen henkilöstön määrän muutos Henkilöstö Henkilöstö Henkilöstö Koko Vakinainen Määräaikainen Tuntipalkkainen Henkilöstö 11/ / / / / / / /2007 Kaupunginjohtajan toimiala Rakennus- ja ympäristötoimi Sosiaali- ja terveystoimi Sivistys- ja henkilöstötoimi Kaupunkisuunnitteluja kiinteistötoimi YHTEENSÄ Kuva 6 Kaupungin henkilöstömäärän kehitys, ilman työllistettyjä /11

11 10 HELSINGIN TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI 4/2007 Rakentaminen Helsingissä loka-joulukuussa 2007 Rakentaminen Helsingissä on jatkunut edelleen vilkkaana vuoden 2007 viimeisellä neljänneksellä (ennakkotietojen mukainen tilanne ). Erityisesti toimitilarakentamisen määrä on kasvanut - toimitilarakentamiseen myönnettyjen lupien sekä aloitettujen että keskeneräisten rakennustöiden määrä on kohonnut merkittävästi vuoden 2006 viimeiseen neljännekseen verrattuna. Asuinrakentamisessa ei vastaavaa trendiä ole nähtävissä; asuinrakentamiseen on myönnetty lupia hieman enemmän, mutta uusia asuinrakennuksia on puolestaan aloitettu hieman vähemmän kuin edellisen vuoden lokajoulukuussa. Valmistuneen asuntotuotannon määrä ylittää kuitenkin selvästi edellisen vuoden viimeisen neljänneksen tason. Sekä toimitilarakentamiseen myönnettyjen rakennuslupien että aloitettujen toimitilarakennusten määrä oli kumpikin k-m 2 eli sekä myönnettyjen lupien että aloitetun toimitilarakentamisen kerrosala oli vähän yli k-m 2 edellisen vuoden lokajoulukuun tasoa korkeampi. Toimitiloja oli rakenteilla joulukuun lopussa k-m 2 eli k-m 2 enemmän kuin vuotta aiemmin joskin rakenteilla olevan tuotannon poikkeavan korkeaan määrään vaikuttaa Vuosaaren sataman varastorakennusten osuus eli k-m 2. Asuinrakentamiseen myönnettiin lupia k-m 2 eli 12 % vuoden 2006 loka-joulukuuta enemmän. Aloitettujen asuinrakennustöiden kerrosala ( k-m 2 ) puolestaan jäi 16 % edellisen vuoden viimeisen neljänneksen tasosta. Uusia asuntoja valmistui kuitenkin selvästi edellisvuotista enemmän. Vuoden viimeisellä neljänneksellä mennessä valmistui 922 asuntoa. Vuonna 2007 valmistui ennakkotietojen mukaan yhteensä asuntoa eli yli 500 asuntoa enemmän kuin vuonna Kuva 7 Rakentamisluvan saaneiden ja aloitettujen rakennusten liukuva vuosisumma I/1992-IV/2007 Myönnetyt luvat 1000 k-m Asuinrakennukset Muut rakennukset Aloitetut rakennustyöt 1000 k-m Asuinrakennukset Muut rakennukset Talousarvion mukainen tulos- ja rahoituslaskelma Vuoden 2007 tuloslaskelman toimintakate, joka kuvaa käyttötalouden toteutumista, on toteutumassa 25,2 milj. euroa talousarviota heikompana sekä 16,6 milj. euroa edellistä ennustetta heikompana. Toimintamenojen arvioidaan ylittyvän 69,8 milj. euroa ja toimintatulojen 44,6 milj. euroa. Verrattuna edelliseen ennusteeseen toimintamenojen ennakoidaan toteutuvan 27,8 milj. euroa suurempina ja toimintatulojen (ml. valmistus omaan käyttöön) 11,2 milj. euroa suurempina. Menojen ylitys selittyy pääosin sosiaali- ja terveystoimen ylityksestä, joka on yhteensä 48,8 milj. euroa. Ylityksestä 29,7 milj. euroa on sosiaalitoimen osuutta, 7,3 milj. euroa HUSin osuutta, 7,4 milj. euroa terveyskeskuksen omassa toiminnassa ennustettua ylitystä ja 4,4 milj. euroa aiheu-

12 HELSINGIN TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI 4/ tuu työmarkkinatuen kustannuksista. Työmarkkinatuen kuntaosuus on budjetoitu sosiaali- ja terveystoimessa oleviin kaupunginhallituksen käyttövaroihin. Rakennusviraston menojen arvioidaan olevan 17,0 milj. euroa talousarviota korkeammat, mutta myös viraston tulot ovat 18,9 milj. euroa talousarviota korkeammat. Kyseiset luvut johtuvat volyymin kasvusta rakennusviraston nettobudjetoiduissa yksiköissä. Ne kuitenkin vaikuttavat nostavasti tuloslaskelmaennusteen käyttötalouden yhteenlaskettuihin menoihin ja tuloihin. Kaupunginjohtajan toimialan menojen ennustetaan alittuvan 9,6 milj. euroa. Valtaosin syynä tähän on kunta-alan palkkaratkaisusta seuraaviin palkankorotuksiin varatun talousarviokohdan Menovaraus ennuste. Palkankorotuksista aiheutuvia menoja varten kohdasta Menovaraus, Khn käytettäväksi, on virastoille myönnetty kaupunginhallituksen ja tekemillä päätöksillä yhteensä 15,6 milj. euron suuruiset määrärahat. Menovarauksesta jäi käyttämättä noin 7,4 milj. euroa, joka näkyy ennusteessa talousarviomäärärahojen alituksena. Sivistys- ja henkilöstötoimen 783,1 milj. euron menomäärärahan ennustetaan ylittyvän 14,3 milj. eurolla, sillä henkilöstökeskuksen määrärahat ylittyvät 21,5 milj. eurolla. Määrärahojen ylitys aiheutuu kaupungin oman eläkejärjestelmän eläkkeiden ja eräiden lisäeläkkeiden maksamisesta. Näitä eläkemenoja vähentää taseessa olevan eläkevarauksen purkaminen, jonka suuruus on ennusteen mukaan talousarviossa arvioitua pienempi. Tästä aiheutuu 25 milj. euron lisäkustannukset henkilöstökeskuksen menoihin. Muuten henkilöstökeskuksessa määrärahoja jäisi ennusteen mukaan käyttämättä 3,5 milj. euroa. Säästöjä toimialalla syntyy opetusvirastossa 7,4 milj. euroa. Ilman eläkkeisiin liittyvää 25 milj. euron lisämenoa toimintakate olisi 8,4 milj. euroa edellistä ennustetta parempi. Edelliseen ennusteeseen tätä 25 milj. euron menoa ei ollut sisällytetty. Vuosikatteen arvioidaan olevan 119,9 milj. euroa, mikä on 124 milj. euroa talousarviota parempi. Verotuloja kertyy 123,2 milj. euroa talousarviota enemmän, mikä on 43,7 milj. edellistä ennustetta enemmän. Kunnallisveroja kertyy 61,4 milj. euroa, yhteisöveroja 46,9 milj. euroa ja kiinteistöveroja 14,9 milj. euroa talousarviota enemmän. Valtionosuuksia kertyy 186,9 milj. euroa eli 4,9 milj. euroa talousarviota enemmän. Talousarviota parempi vuosikate johtuu pääosin talousarviota 123,5 milj. euroa korkeammasta verotuloennusteesta sekä 29,8 milj. euroa talousarviota korkeammasta korkotuloennusteesta. Tilikauden tulos on ennusteen mukaan 23,3 milj. euroa ylijäämäinen, joka on 144,6 milj. euroa talousarviota parempi. Satunnaisten tulojen arvioidaan toteutuvan 21,3 milj. euroa talousarviota parempina. Syynä tähän ovat tonttien myynneistä saadut suuremmat tuotot verrattuna talousarviossa ennakoituun. Rahoituslaskelmaennusteen mukaan toimintapääoma pienenee 58,8 milj. eurolla, mikä on 210,1 milj. euroa talousarviota parempi. Tämä johtuu 150 milj. euron siirrosta Helsingin Energian edellisten tilikausien ylijäämästä kaupungin omaan pääomaan sekä vuosikatteen paranemisesta. Talousarvioon varattua 93,9 milj. euron lainaa ei tulla nostamaan. Tulorahoituksen korjauserät ovat 22,5 milj. euroa talousarviota pienemmät, sillä eläkevarauksen purkaminen vastaavaa summaa pienempänä. Talousarvion mukainen tuloslaskelmaennuste (ilman liikelaitoksia ja rahastoja sisältäen sisäiset erät) on esitetty taulukossa 6 ja rahoituslaskelmaennuste taulukossa 7. Talousarviomäärärahat sisältävät kaupunginvaltuuston hyväksymät määrärahasiirrot ja -muutokset, ei kuitenkaan kaupunginvaltuuston myöntämiä määrärahojen ylitysoikeuksia. Talousarviomäärärahat sisältävät myös kaupunginhallituksen ja myöntämät määrärahat kunta-alan palkkaratkaisun mukaisiin palkankorotuksiin. Ennusteet on laadittu marraskuun 2007 tietojen perusteella.

13 12 HELSINGIN TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI 4/2007 Taulukko 6 Tuloslaskelmaennuste Tilinpäätös Talousarvio Ennuste Erotus TA/ennuste milj. milj. milj. milj. Toimintatulot Myyntitulot 200,7 199,8 211,4 11,6 Maksutulot 141,1 136,2 143,1 6,9 Tuet ja avustukset 72,7 62,4 66,9 4,5 Vuokratulot 506,5 511,9 519,3 7,5 Muut toimintatulot 45,1 32,8 42,6 9,9 Toimintatulot yhteensä 966,1 943,0 983,4 40,3 Valmistus omaan käyttöön 82,2 81,3 85,6 4,3 Yhteensä 1 048, , ,9 44,6 Toimintamenot Palkat -962, , ,3-1,5 Henkilöstösivumenot -348,8-366,9-395,9-29,0 Palvelujen ostot , , ,8-64,7 Aineet ja tarvikkeet -135,8-138,5-142,5-4,0 Avustukset -354,1-367,4-371,9-4,6 Vuokrat -377,7-391,9-389,8 2,1 Muut menot -13,9-59,2-27,4 31,8 Toimintamenot yhteensä , , ,7-69,8 Toimintakate , , ,8-25,2 Verot ja valtionosuudet Verotulot 2 093, , ,5 123,2 Valtionosuudet 174,0 182,0 186,9 4,9 Yhteensä 2 267, , ,4 128,1 Rahoitustulot ja -menot Korkotulot 83,5 72,4 102,2 29,8 Muut rahoitustulot 80,7 80,4 83,1 2,7 Korkomenot -31,4-34,1-45,4-11,3 Muut rahoitusmenot -0,6-1,5-1,5 0,0 Yhteensä 132,3 117,2 138,3 21,1 Vuosikate 129,6-4,1 119,9 124,0 Poistot ja satunnaiset erät Poistot -186,3-195,1-195,9-0,8 Satunnaiset tulot 106,6 77,9 99,3 21,3 Satunnaiset menot -1,6 0,0 0,0 0,0 Tilikauden tulos 48,3-121,3 23,3 144,6 Poistoeron muutos 0,8 0,0 0,0 0,0 Rahastojen lisäys -2,7-28,5-36,1-7,6 Rahastojen vähennys 10,3 22,2 12,8-9,4 Yhteensä 8,5-6,3-23,3-17,0 Tilikauden yli-/alijäämä 56,7-127,6 0,0 127,6

14 HELSINGIN TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI 4/ Taulukko 7 Rahoituslaskelmaennuste Tilinpäätös Talousarvio Ennuste Erotus TA/ennuste milj. milj. milj. milj. Toiminnan rahavirta Tulorahoitus Vuosikate 129,6-4,1 119,9 124,0 Satunnaiset erät 105,0 77,6 99,1 21,5 Tulorahoituksen korjauserät -138,7-40,0-17,5 22,5 Investointien rahavirta Investointimenot -237,9-318,0 1) -341,6-23,6 Rahoitusosuudet investointimen 3,1 0,3 0,1-0,2 Pysyvien vastaavien luovutustulot 115,2 0,0 0,0 0,0 Toiminnan ja investointien rahavirta -23,6-284,2-139,9 144,2 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainojen lisäys -10,0-6,6-12,6-6,0 Antolainojen lyhennys 44,9 43,1 42,1-1,0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,0 93,9 0,0-93,9 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -58,9-93,9-93,9 0,0 Rahoituksen rahavirta -24,0 36,5-64,4-100,8 Peruspääoman korotus -8,0-21,2-4,5 16,7 Pääoman siirto Helsingin Energian 100,0 0,0 150,0 150,0 pääomasta Toimintapääoman muutos 44,4-268,9-58,8 210,1 1) Kun myönnetyt ylitysoikeudet (142,2 milj. euroa) huomioidaan, on määrärahaa käytettävissä 460,1 milj. euroa

15 14 HELSINGIN TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI 4/2007 Virastojen ja laitosten sekä liikelaitosten yhdistetty tulos- ja rahoituslaskelmaennuste Virastojen ja laitosten sekä liikelaitosten yhdistetyn tuloslaskelmaennusteen mukaan vuosikate on 495,7 milj. euroa, joka on 195 milj. euroa talousarviota parempi. Talouarviota parempi vuosikate johtuu talousarviota korkeammasta verotulo- ja korkotuloennusteesta sekä liikelaitosten talousarviota paremmista tulosennusteista. Vuosikate kattaa poistot, mutta ei investointeja (633,6 milj. euroa). Tilikauden tulos on ennusteen mukaan 295 milj. euroa ylijäämäinen, mikä on 214,8 milj. euroa talousarviota parempi. Satunnaisten erien ennustetaan toteutuvan 21,3 milj. euroa talousarviota parempana. Virastojen ja laitosten sekä liikelaitosten yhdistetyn rahoituslaskelmaennusteen mukaan toimintapääoma pienenee 28,8 milj. eurolla, mikä on 156,1 milj. euroa talousarviota parempi. Vuosaaren sataman investointien aikaistumisesta ja ohjelmamuutoksista johtuen investointien rahoittamiseen nostetaan lainaa 38 milj. euroa talousarviossa ennakoitua enemmän eli 130,0 milj. euroa. Lainan hoitokuluista vastaa Helsingin Satama. Virastojen ja laitosten sekä liikelaitosten yhdistetty tuloslaskelmaennuste (ilman sisäisiä eriä ja rahastoja) on esitetty taulukossa 8 ja rahoituslaskelmaennuste taulukossa 9. Kaupunginjohtajan toimialaan kuuluvien liikelaitosten tulos- ja rahoituslaskelmaennusteet on esitetty taulukoissa ja rakennus- ja ympäristötoimeen kuuluvien liikelaitosten tulos- ja rahoituslaskelmaennusteet taulukoissa Ennusteet on laadittu marraskuun 2007 tietojen perusteella.

16 HELSINGIN TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI 4/ Taulukko 8 Virastojen ja laitosten sekä liikelaitosten yhdistetty tuloslaskelmaennuste (ilman itsenäisinä taseyksikköinä toimivia rahastoja) Tilinpäätös Talousarvio Ennuste Erotus milj. milj. milj. milj. Tuloslaskelmaennuste Toimintatulot Myyntitulot 975,3 906,8 958,1 51,4 Maksutulot 139,9 135,4 142,4 7,0 Tuet ja avustukset 72,6 61,0 66,7 5,7 Vuokratulot 226,7 227,7 235,5 7,7 Muut toimintatulot 62,5 56,0 78,8 22,8 Toimintatulot yhteensä 1 476, , ,5 94,6 Valmistus omaan käyttöön 94,2 90,6 95,5 4,8 Yhteensä 1 571, , ,0 99,4 Toimintamenot Palkat , , ,3-5,0 Henkilöstösivumenot -396,1-416,2-445,6-29,4 Palvelujen ostot , , ,2-58,1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -396,0-404,4-390,0 14,4 Avustukset -256,6-261,3-265,8-4,5 Vuokrat -102,8-114,8-115,0-0,2 Muut menot -54,8-58,4-46,7 11,7 Toimintamenot yhteensä , , ,6-71,1 Toimintakate , , ,6 28,3 Verotulot 2 093, , ,5 123,2 Valtionosuudet 174,0 182,0 186,9 4,9 Rahoitustulot ja -menot Korkotulot 43,0 37,3 68,5 31,2 Muut rahoitustulot 15,4 8,6 18,7 10,1 Korkomenot -26,4-36,0-38,6-2,6 Muut rahoitusmenot -0,6-1,5-1,5 0,0 Vuosikate 467,4 300,7 495,7 195,0 Poistot -296,3-298,5-300,0-1,6 Satunnaiset erät 241,0 77,9 99,3 21,3 Tilikauden tulos 412,0 80,2 295,0 214,8 Poistoeron muutos 2,3 3,3 2,5-0,8 Varausten muutos -134,2-23,8-37,0-13,2 Rahastojen lisäys -2,7-28,5-36,1-7,6 Rahastojen vähennys 10,3 22,2 12,8-9,4 Tilikauden yli-/alijäämä 287,7 53,4 237,3 183,9

17 16 HELSINGIN TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI 4/2007 Taulukko 9 Virastojen ja laitosten sekä liikelaitosten yhdistetty rahoituslaskelmaennuste Tilinpäätös Talousarvio Ennuste Erotus milj. milj. milj. milj. Tulorahoitus Vuosikate 467,4 300,7 495,7 195,0 Satunnaiset erät 241,0 77,6 99,1 21,5 Tulorahoituksen korjauserät -252,2-40,0-17,5 22,5 Investointien rahavirta Investointimenot -566,4-624,5-633,6-9,1 Rahoitusosuudet investointimen 5,7 3,0 6,2 3,1 Pysyvien vastaavien luovutustulot 507,7 0,0 3,1 3,1 Toiminnan ja investointien rahavirta 403,2-283,1-46,9 236,2 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -241,3-6,6-12,6-6,0 Antolainasaamisten vähennykset 14,5 12,6 11,6-1,0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys -35,0 185,9 130,0-55,9 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -59,0-93,9-93,9 0,0 Lyhytaikaisten lainojen muutos 34,9 0,0 0,0 0,0 Liittymismaksujen muutos 0,0 4,5 3,6-0,9 Oman pääoman muutokset 8,0 0,0 0,0 0,0 Rahoituksen rahavirta -277,9 102,5 38,8-63,7 Peruspääoman korotus 0,0 0,0 0,0 0,0 Muut maksuvalmiuden muutokset 18,7-4,3-20,6-16,3 Toimintapääoman muutos 144,0-184,9-28,8 156,1 Verotulot Verotuloja kertyy yhteensä 2 262,5 milj. euroa eli 123,2 milj. euroa talousarviota enemmän. Kunnallisveroja kertyy 1 861,4 milj. euroa eli 61,4 milj. euroa talousarviota enemmän. Syynä talousarviota parempaan kertymään arvioidaan olevan ennakoitua parempi työllisyyskehitys. Yhteisöveroja kertyy 261,9 milj. euroa eli 46,9 milj. euroa talousarviota enemmän. Talousarviota suuremman kertymän arvioidaan johtuvan ennakoitua paremmasta taloustilanteesta ja siitä seuranneesta yritysten hyvästä tuloskehityksestä. Kiinteistöveroa kertyy 138,4 milj. euroa eli 14,9 milj. euroa talousarviota enemmän. Talousarviota suurempi kertymä on seurausta verohallinnon toteuttamista tonttien verotusarvojen tarkistuksista. Koiraveroa kertyy 0,8 milj. euroa eli talousarvion mukaisesti. Taulukossa 10 esitetään kumulatiivinen vuoden 2007 kunnallisveroennakoiden ja yhteisöveroennakoiden kertymä edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2007 kunnallisveron ennakoiden

18 HELSINGIN TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI 4/ tilitykset ovat kasvaneet 6,7 % ja yhteisöveron ennakot 14,9 % vuoden 2006 vastaaviin tilityksiin verrattuna. Tämä ei kuvaa suoraan vuodelle 2007 kirjattavien verotulojen määrää, koska verotulot kirjataan tilitysten mukaisesti. Vuoden verotulojen kokonaismäärään vaikuttavat myös edellisiltä ja tulevilta vuosilta kertyvät ja palautettavat verot. Taulukossa 11 esitetään vuoden 2007 talousarviotuloksi kirjatut verotulot vuosilta Joulukuun 2006 ja tammi-marraskuun 2007 tilitykset ovat yhteensä 2 261,7 milj. euroa. Taulukko 10 Kumulatiiviset kunnallisveroennakot ja yhteisöveroennakot vuosina 2006 ja 2007 kunnallisverot yhteisövero yhteensä muutos muutos muutos Tilityskausi milj. milj. % milj. milj. % milj. milj. % Tammikuu 124,5 137,6 10,5 15,5 16,6 7,5 140,0 154,2 10,2 Helmikuu 264,1 287,9 9,0 30,8 33,9 10,1 294,9 321,8 9,1 Maaliskuu 411,5 447,1 8,7 46,2 51,0 10,4 457,7 498,2 8,8 Huhtikuu 556,6 607,1 9,1 60,8 67,1 10,3 617,4 674,2 9,2 Toukokuu 702,8 755,2 7,5 76,1 82,3 8,2 778,9 837,5 7,5 Kesäkuu 874,5 922,8 5,5 91,4 97,9 7,1 965, ,7 5,7 Heinäkuu 1 030, ,4 5,6 106,1 116,4 9, , ,8 5,9 Elokuu 1 175, ,0 5,6 122,5 134,8 10, , ,8 6,0 Syyskuu 1 318, ,8 5,6 139,5 154,3 10, , ,0 6,1 Lokakuu 1 464, ,8 5,5 158,5 174,0 9, , ,8 5,9 Marraskuu 1 590, ,0 6,7 176,7 203,0 14, , ,0 7,5 Joulukuu 1 751,6 193, ,3 Taulukko 11 Vuonna 2007 kertyneet verot vuosilta (vuoden 2007 tuloiksi kirjattavat verot) kunnallisverot yhteisövero kiinteistövero yhteensä Vuodelta milj. milj. milj. milj ,3 0,4 0,0 0, ,7 0,7 0,0 2, ,7 0,2-0,2 0, ,0 0,5-0,1 1, ,0-0,3 0,0 1, ,3-12,3 0,5 47, ,2 52,6 0,8 153, ,1 206,2 137, , ,0 13,9 0,0 13,9 Yhteensä 1 861,4 261,9 138, ,7

19 18 HELSINGIN TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI 4/2007 Maksuvalmius Kuvassa 8 on esitetty maksuvalmiuden toteutunut kehitys marraskuun 2007 loppuun, sekä kehitysennuste asti. Vuosina uusia pitkäaikaisia lainoja on nostettu yhteensä 940 milj. euroa. Mainittuun summaan sisältyy Helsingin Sataman investointeihin tarkoitettuja lainoja yhteensä 130 milj. euroa. Lisäksi vuoden 2006 lokakuussa maksuvalmiutta paransi sähköverkon yhtiöittämiseen liittyvä 179 milj. euron lainajärjestely. Marraskuussa maksuvalmiutta paransivat kiinteistöviraston tonttien myynnistä saamat 55,8 milj. euron maksusuoritukset sekä Sataman investointeja varten nostettu 40 milj. euron laina. Kuva 8 Maksuvalmiuden kehitys maksuvalmiuspäivinä maksuvalmiuspäivää Toteuma Ennuste Kuva 9 Sijoitusten keskisaldot kuukausittain , , ,0 900,0 Kaupungin sijoitukset ja kassatalletukset poislukien ATT ja henkilöstökassa 966, ,0 800,0 700,0 600,0 500,0 400,0 300,0 200,0 100,0 718,0 684,4 592,6 514,4 Sijoitukset ja kassatalletukset poislukien ATT, henkilöstökassa ja liikelaitokset 0,0 marras.04 helmi.05 touko.05 elo.05 marras.05 helmi.06 touko.06 elo.06 marras.06 helmi.07 touko.07 elo.07 marras.07 Saldot, milj. euroa

20 HELSINGIN TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI 4/ Kuva 10 Sijoitusten jakauma sijoitusinstrumenteittain SIJOITUSINSTRUMENTTIEN JAKAUMA Vaihtuvakork. jvk-laina 27% Sijoitustodistukset 73% Ottolainat Vuoden 2007 talousarviossa ottolainojen lyhennyksiin on varattu 93,9 milj. euroa. Taulukossa 12 on esitetty ottolainojen kehitys vuodesta 2004 lähtien. Nykyisestä lainakannasta aiheutuvat korot ja lyhennykset vuosittain on esitetty kuvassa 11. Taulukko 12 Ottolainojen määrä vuosina Lainapääoma ilman Helsingin Sataman lainapääomaa, milj.euroa 796,3 739,4 680,4 621,6 586,5 Helsingin Sataman lainapääoma, milj.euroa 130,0 130,0 Lainapääoma yhteensä, milj.euroa 796,3 739,4 680,4 751,6 716,5 Euroa/asukas 1424,4 1318,2 1205,0 1331,4 1269,1 Kuva 11 Ottolainojen korot 1) ja lyhennykset , ,0 100,0 93,9 80,0 78,6 milj.euroa 60,0 59,9 58,7 58,7 58,6 40,0 20,0 29,4 26,9 24,2 21,5 18,4 15,3 0, ) korot laskettu nykyisen korkokannan mukaisesti lyhennys korko

21 20 HELSINGIN TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI 4/2007 Antolainat Kaupungin antolainauskanta ilman valtion välitettyjä lainoja on yhteensä 1 099,8 milj. euroa. Antolainauskannan jakauma on esitetty kuvassa 12. Kaupungin liikelaitoksille myönnetyistä 500,4 milj. euron lainoista on perustamislainojen osuus 425,5 milj. euroa. Antolainojen erääntyneet lainasaamiset on esitetty taulukossa 13. Kuva 12 Antolainauskannan jakauma , yht ,8 milj. euroa (ilman valtion välitettyjä lainoja) 0,0 100,0 200,0 300,0 400,0 500,0 600,0 Urheilu- ja ulkoilulaitosrahasto 20,9 Asuntolainarahasto 29,3 Asuntotuotantorahasto 49,1 Velkajärjestelylainat 2,3 Oma asuntotuotanto 258,1 Muu asuntotuotanto 61,2 Koulut 111,4 Sosiaalisiin tarkoituksiin myönnetyt 10,8 Liikelaitokset 500,4 Muut 56,1 Taulukko 13 Antolainojen erääntyneet, yli 12 kk maksamattomat lainasaamiset (sisältää erääntyneet korot ja lyhennykset sekä rästissä olevien lainojen pääomat) Hoitamattomat Kpl Lainapääomat Kpl % pääomasta % kpl M M Valtion lainat 0, , ,02% 0,70% Rahastolainat 0, , ,20% 0,46% Talousarviolainat 0, , ,15% 9,58% Yhteensä 1, , ,10% 6,03% Talousarvion toteutumisennusteet toimialoittain Talousarvion mukainen toimintamenoennuste toimialoittain (ilman liikelaitoksia) on esitetty taulukossa 14. Toimintamenojen arvioidaan ylittyvän 69,8 milj. euroa. Virastot ja laitokset ovat sisällyttäneet henkilöstömenojen ennusteisiinsa kunta-alan uuden palkkaratkaisun mukaisen vuodelle 2007 sijoittuvat palkankorotukset sekä kertaluonteisesti maksettavan ns. joulurahan. Kyseisiä palkankorotuksista aiheutuvia menoja varten talousarvion kaupunginjohtajan toimialan kohdasta Menovaraus, Khn käytettäväksi, on virastoille myönnetty kaupunginhallituksen ja tekemillä päätöksillä määrärahat. Toimialojen talousarviomäärärahat sisältävät kyseiset virastoille menovarauksesta myönnetyt määrärahat. Yksityiskohtaisemmat toimialoja koskevat tuloslaskelmaennusteet ja liikelaitosten tulos- ja rahoituslaskelmaennusteet on esitetty taulukoissa

22 HELSINGIN TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI 4/ Taulukko 14 Talousarvion toimintamenoennuste Talousarvio Ennuste Erotus milj. milj. milj. Kaupunginjohtajan toimiala 133,9 124,3 9,6 Rakennus- ja ympäristötoimi 345,8 362,9-17,1 Sosiaali- ja terveystoimi 1 926, ,5-48,8 Sivistys- ja henkilöstötoimi 783,1 797,4-14,3 Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi 171,1 170,4 0,7 Käyttötalousosan menot yhteensä 3 360, ,4-69,8 Tuet eräille hallintokunnille 106,3 106,3 0,0 Toimintamenot yhteensä 3 466, ,7-69,8 Kaupunginjohtajan toimiala Kaupunginjohtajan toimialan tuloslaskelmaennuste on esitetty taulukossa 15 ja sitovat sekä muut toiminnalliset tavoitteet liitteissä 1-2. Kaupunginjohtajan toimialaan kuuluvat kunnalliset liikelaitokset ovat Helsingin Energia, Helsingin Vesi ja Helsingin Satama. Liikelaitosten tulos- ja rahoituslaskelmaennusteet sekä sitovat tavoitteet on esitetty taulukoissa Taulukko 15 Kaupunginjohtajan toimialan tuloslaskelmaennuste Talousarvio Ennuste Erotus milj. milj. milj. Tulot Myyntitulot 23,0 23,3 0,4 Maksutulot 1,5 1,5 0,0 Tuet ja avustukset 4,6 5,2 0,6 Vuokratulot 0,2 0,1 0,0 Muut toimintatulot 0,9 0,8-0,1 Yhteensä 30,1 30,9 0,8 Menot Palkat -41,4-39,9 1,6 Henkilösivumenot -15,9-16,0-0,1 Palvelujen ostot -40,4-41,9-1,4 Aineet ja tarvikkeet -1,2-1,6-0,4 Avustukset -5,3-6,5-1,2 Vuokrat -7,4-8,0-0,6 Muut menot -22,3-10,5 11,8 Yhteensä -133,9-124,3 9,6 Toimintakate -103,8-93,3 10,5 Poistot -2,8-2,3 0,4 Tilikauden tulos -106,6-95,7 10,9

23 22 HELSINGIN TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI 4/2007 Pääluokan menojen ennustetaan alittuvan 9,6 milj. euroa. Valtaosin tähän on syynä kunta-alan palkkaratkaisusta seuraaviin palkankorotuksiin varatun talousarviokohdan Menovaraus ennuste. Palkankorotuksista aiheutuvia menoja varten kohdasta Menovaraus, Khn käytettäväksi, on virastoille myönnetty kaupunginhallituksen ja tekemillä päätöksillä määrärahat. Kyseisestä menovarauksesta jäi käyttämättä noin 7,4 milj. euroa, joka siis näkyy ennusteessa talousarviomäärärahojen alituksena. Ennusteen mukaan menot ovat talousarviota alemmat (1,3 milj euroa) myös valtiolle maksettavissa verotuskustannuksissa. Toimialan tulojen sekä sitovien tavoitteiden ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisina. Kunnalliset liikelaitokset Helsingin Energia Helsingin Energian tuloskehitys on ennusteen mukaan selvästi talousarviota parempi. Ennustettu liikeylijäämä on 260,0 milj. euroa (edellisessä ennusteessa 257,1 milj. euroa) eli 27,5 milj. euroa talousarviota suurempi. Ylijäämän kasvu talousarvioon nähden johtuu pääosin tuottojen kasvusta, mutta myös kuluissa syntyy säästöä. Liiketoiminnan muita tuottoja kasvattaa Asunto-osakeyhtiö Helsingin Kivelänkatu 5-7 myynti. Polttoainekuluihin vaikuttaa käytetyn hiilen ja maakaasun hintataso sekä voimalaitosten käyttöaste. Rahoitustuottoja lisää osinkotuottojen kasvu, korkotason nousu ja Helen Sähköverkko Oy:lle myönnetyn pääomalainan tuotto. Tilikauden ylijäämä tulee ennusteen mukaan olemaan 218,5 milj. euroa (edellisessä ennusteessa 207,8 milj. euroa), mikä on 44,7 milj. euroa yli talousarvion. Investointien toteumaennuste on 49,3 milj. euroa, mikä on 31,5 milj. euroa alle talousarvion. Talousarviossa investointeihin sisältyvä Oy Mankala Ab:n osakepääoman korotus 22 milj. euroa siirtyy vuodelle Suurimpia investointikohteita ovat Hanasaaren ja Patolan lämpökeskukset sekä tunneliverkoston ja kaukojäähdytysverkoston laajentaminen. Hanasaaren A- voimalaitoksen purku etenee aikataulun mukaisesti. Kassavarojen muutosennusteessa on mukana kaupunginvaltuuston vuoden 2006 tilinpäätöksen yhteydessä päättämä 150 milj. euron siirto Helsingin Energian kertyneistä ylijäämistä kaupungin omaan pääomaan. Sähkön kokonaismyyntimäärän arvioidaan toteutuvan 5 % talousarviota suurempana. Lämmönmyyntimäärän ennakoidaan jäävän lämpimän alku- ja loppuvuoden vuoksi noin 7 % talousarviota pienemmäksi. Talousarvion sitovat tavoitteet toteutuvat. Sijoitetun pääoman tuotto on ennusteen mukaan 20 %. Taulukko 16 Helsingin Energian tulos- ja rahoituslaskelmaennuste Tuloskehitys Tilinpäätös Talousarvio Ennuste Erotus milj. milj. milj. milj. Liikevaihto 674,3 611,5 625,0 13,5 Liikeylijäämä 235,4 232,5 260,0 27,5 Ylijäämä ennen varauksia 360,5 218,7 263,4 44,7 Tilikauden yli-/alijäämä 220,3 173,7 218,5 44,7 Rahoituskehitys Kassavarojen muutos 221,1 107,8 18,4-89,4 Sitovat tavoitteet: Sijoitetun pääoman tuotto vähintään 16 % Yleisillä alueilla suoritettavien kaivutöiden toteuttaminen lupaehdoissa edellytettyjen tavoiteaikojen puitteissa.

24 HELSINGIN TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI 4/ Helsingin Vesi Helsingin Veden tulos- ja rahoituslaskelma sekä sitovat tavoitteet ja toimintatiedot on esitetty taulukossa 17. Helsingin Veden talouden kehitys on selvästi talousarviota parempi. Ennusteen mukainen liikeylijäämä on 4,4 milj. euroa (edellisessä ennusteessa 3,7 milj. euroa) yli talousarvion. Tuloksen paraneminen aiheutuu pääosin tuottojen kasvusta, mutta myös kuluissa ennakoidaan syntyvän säästöä. Liikevaihdon lisäys aiheutuu pääosin veden myyntimäärän kasvusta talousarvioon verrattuna. Bruttoinvestointien toteumaennuste on 34,7 milj. euroa eli 5,4 milj. euroa yli talousarvion. Muiden kuntien rahoitusosuudet yhteisiin investointeihin ovat 3,0 milj. euroa eli nettoinvestointimenot ovat 31,7 milj. euroa. Verkostojen saneerauksiin investoidaan 12 milj. euroa eli 3,5 milj. euroa talousarviota enemmän edellisvuonna toteutumatta jääneisiin kohteisiin. Talousarvion sitovat toiminnalliset tavoitteet Vesi ennakoi saavuttavansa. Helsingin Satama Helsingin Sataman tulos- ja rahoituslaskelma sekä sitovat tavoitteet ja toimintatiedot on esitetty taulukossa 18. Helsingin Sataman liikennemäärien ja talouden kehitys on huomattavasti talousarviota parempi. Ylijäämä ennen varauksia ylittää talousarvion 12,9 milj. eurolla (edellisessä ennusteessa 10,4 milj. eurolla). Tavara- ja alusliikenteen kehitys on selvästi talousarviossa ennakoitua parempi. Matkustajamäärän arvioidaan sen sijaan jäävän hieman alle talousarvion. Liikevaihtoa kertyy ennusteen mukaan 94,8 milj. euroa, mikä ylittää talousarvion 14,6 milj. eurolla. Liikevaihtoa kasvattaa tavara- ja alusliikenteen kasvu. Vuosaaren yritysalueesta saatavat maa-aluevuokrat lisäävät myös tuloja. Liiketoiminnan muiden tuottojen kasvu johtuu Vuosaaren yritysalueelle sijoittuvilta yrityksiltä saatavien infrastruktuurikorvausten aikaistumisesta. Varsinaisten kulut toteutuvat jokseenkin talousarvion mukaisina. Poistoja lisää Vuosaaren yritysalueen infrakorvausten suuruiset kertapoistot. Rahoituskulut kasvavat talousarviosta 1,3 milj. euroa lainamäärän ja korkokannan kasvusta johtuen. Talousarviota korkeamman investointitason vuoksi lainaa joudutaan ottamaan 38 milj. euroa talousarviossa ennakoitua enemmän eli 130 milj. euroa. Investointien toteumaennuste on 171,8 milj. euroa eli 35,8 milj. euroa talousarviota enemmän. Kasvu johtuu Vuosaaren sataman investointien aikaistumisesta ja ohjelmamuutoksista sekä Katajanokan terminaalin talousarviossa ennakoitua suuremmista muutostöistä. Sitovat toiminnalliset tavoitteet Helsingin Satama ennakoi saavuttavansa muilta osin paitsi ei asiakastyytyväisyystavoitetta. Tämän vuoden asiakastyytyväisyysmittausten keskiarvo on 8,37 kun talousarviossa tavoitteena on 8,55. Asiakastyytyväisyyden taso viime vuonna oli 8,21.

25 24 HELSINGIN TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI 4/2007 Taulukko 17 Helsingin Veden tulos- ja rahoituslaskelmaennuste Tuloslaskelma Tilinpäätös Talousarvio Ennuste Erotus milj. milj. milj. milj. Liikevaihto 100,2 96,3 98,7 2,4 Valmistus omaan käyttöön 1,3 1,4 1,6 0,2 Liiketoiminnan muut tuotot 0,2 0,1 0,2 0,0 Varsinaiset kulut -40,8-43,5-41,9 1,6 Poistot -18,7-19,2-19,0 0,2 Liikeylijäämä 42,1 35,1 39,5 4,4 Rahoitustuotot 1,0 0,6 1,3 0,6 Rahoituskulut -29,1-28,5-28,5 0,0 Satunnaiset erät 0,0 0,0 0,0 Ylijäämä ennen varauksia 14,0 7,2 12,3 5,0 Poistoeron muutos 0,5 0,5 0,5 0,0 Varausten muutos -10,0-4,8-5,9-1,1 Tilikauden yli-/alijäämä 4,5 2,9 6,9 3,9 Rahoituslaskelma Tilinpäätös Talousarvio Ennuste Erotus milj. milj. milj. milj. Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus Liikeylijäämä 42,1 35,1 39,5 4,4 Poistot 18,7 19,2 19,0-0,2 Rahoitustuotot ja -kulut -28,1-27,9-27,2 0,6 Satunnaiset erät 0,0 0,0 0,0 Investoinnit -20,3-27,2-31,7-4,6 Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta 12,5-0,7-0,4 0,3 Rahoitustoiminnan kassavirta Lainakannan muutokset Kunnalta saatujen pitkäaikaisten -7,3-7,3-7,3 0,0 lainojen vähennys Oman pääoman muutokset Liittymismaksujen muutos 3,1 4,5 3,6-0,9 Muut maksuvalmiuden muutokset -0,5 0,0 0,0 Rahoitustoiminnan nettokassavirta -4,7-2,8-3,7-0,9 Kassavarojen muutos 7,8-3,5-4,2-0,6 Toimintatiedot: TA Ennuste Ero Ero-% Veden myynti Helsinkiin, milj.m 3 42,3 43,0 0,7 1,7% Veden myynti muille kunnille, milj.m 3 29,0 28,0-1,0-3,4% Käsiteltävä jätevesimäärä Helsingistä, milj.m 3 74,0 77,0 3,0 4,1% Käsiteltävä jätevesimäärä muilta kunnilta, milj.m 3 23,0 25,0 2,0 8,7% Sitovat tavoitteet: TA Ennuste Ero Ero-% Orgaaninen kokonaishiili TOC < 1,8 1,6-0,2 11,1 % Vedenjakelukatkos keskim. min/as/a < ,9 % Kokonaisfosfori P kok < ,3 % Kokonaistyppi N kok < ,0 % Yleisillä alueilla suoritettavien kaivutöiden toteuttaminen lupaehdoissa edellytettyjen tavoiteaikojen puitteissa.

26 HELSINGIN TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI 4/ Taulukko 18 Helsingin Sataman tulos- ja rahoituslakelmaennuste Tuloslaskelma Tilinpäätös Talousarvio Ennuste Erotus milj. milj. milj. milj. Liikevaihto 81,8 80,2 94,8 14,6 Valmistus omaan käyttöön 1,5 1,5 1,6 0,1 Liiketoiminnan muut tuotot 0,0 0,7 2,4 1,7 Varsinaiset kulut -40,4-42,3-42,7-0,4 Poistot -11,9-12,6-15,1-2,6 Liikeylijäämä 31,1 27,5 41,0 13,4 Rahoitustuotot 1,7 0,1 0,9 0,8 Rahoituskulut -7,2-8,8-10,2-1,3 Satunnaiset erät 0,0 0,0 0,0 Ylijäämä ennen varauksia 25,6 18,8 31,7 12,9 Poistoeron muutos 0,0 0,0 0,0 Varausten muutos -25,6-18,8-31,7-12,9 Tilikauden yli-/alijäämä 0,0 0,0 0,0 0,0 Rahoituslaskelma Tilinpäätös Talousarvio Ennuste Erotus milj. milj. milj. milj. Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus Liikeylijäämä 31,1 27,5 41,0 13,4 Poistot 11,9 12,6 15,1 2,6 Rahoitustuotot ja -kulut -5,5-8,7-9,3-0,6 Satunnaiset erät 0,0 0,0 0,0 Investoinnit -126,3-136,0-171,8-35,8 Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta -88,8-104,6-125,0-20,4 Rahoitustoiminnan kassavirta Lainakannan muutokset Muilta saatujen lainojen lisäys 0,0 92,0 130,0 38,0 Kunnalta saatujen pitkäaikaisten -1,9-1,9-1,9 0,0 lainojen vähennys Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset -2,0 3,0 5,4 2,4 Rahoitustoiminnan nettokassavirta -3,9 93,1 133,5 40,4 Kassavarojen muutos -92,6-11,5 8,5 20,0 Toimintatiedot: TA Ennuste Ero Ero-% Kokonaistavaraliikenne, tonnia ,1 % Yksiköity tavaraliikenne, tonnia ,9 % Bulkkitavaraliikenne, tonnia ,5 % Rannikkoliikenne, tonnia ,0 % Matkustajaliikenne, matkustajaa ,2 % Saapuneet alukset, nt ,5 % Sitovat tavoitteet: TA Ennuste Ero Ero-% - Asiakastyytyväisyyden taso, joka perustuu asiakastyytyväisyyden mittaamisen seurantajärjestelmään (TUTKA-järjestelmä) > 8,55 8,37-0,19-2,2 % - Sijoitetun pääoman tuottoprosentti > 7,7 10,8 3,1 40,3 % - Liikevaihto/henkilö vähintään, euroa > ,2 %