HARTOLAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HARTOLAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2017"

Transkriptio

1 1 HARTOLAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

2 2 YLEISPERUSTELUT 1 TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT Suomen talous on ollut taantumassa vuosina Maailmantalous on toipunut finanssikriisistä ja lähtenyt kasvuun vuoden 2014 aikana. Myös euroalueen taantuma on päättynyt, ja talous on kääntynyt hitaaseen nousuun. Suomen talouskehityksen pääsy kasvu-uralle vuosien aikana tulee olemaan hidasta. EU -maiden asettamat talouspakotteet Venäjän suuntaan ovat vaikeuttaneet myös Suomen itävientiä ja heikentäneet kauppatasetta. VM:n ennusteen mukaan vuonna 2015 kokonaistuotannon arvioidaan kuitenkin nousevan 1,2 % ennen kaikkea viennin ja yksityisten investointien tukemana. Julkinen talous on pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen vuoksi edelleen alijäämäinen, vaikka tällä vaalikaudella päätetyt sopeutustoimet ovat hillinneet alijäämän kasvua. Matalasuhdanne heijastuu selvimmin valtion talouteen, joka pysyy selvästi alijäämäisenä, mutta myös kunta sektori on alijäämäinen vaimean verotulokehityksen ja väestön ikääntymisestä aiheutuvien menojen kasvun vuoksi. Julkisen velan suhteen kokonaistuotantoon arvioidaan vuonna 2015 ylittävän EU:n kasvu- ja vakaussopimuksessa asetetun 60 prosentin rajan. Suomen taloutta vaivaavat samanaikaisesti rakenteelliset kasvun ja julkisen talouden kestävyyden ongelmat. Ikärakenteen muutos pienentää taloudessa tarjolla olevaa työn määrää ja kasvattaa ikäsidonnaisia julkisia eläke-, hoito- ja hoivamenoja. Vallitsevalla veroasteella julkisen talouden tulot eivät riitä kattamaan julkisen talouden menoja normaalin kehityksen puitteissa. Ilman korjaavia toimenpiteitä julkinen velka uhkaa kasvaa hallitsemattomasti suhteessa kokonaistuotantoon. Tämä ns. kestävyysvaje on valtiovarainministeriön arvion mukaan noin 4 % BKT:sta. Työmarkkinat Työttömyysaste on noussut vuonna ,6 prosenttiin ja pysyy samalla tasolla myös ensivuonna. Työttömyyden nousua on hillinnyt se, että työvoiman ulkopuolella olevien määrä on kasvanut. Työllisyysaste on tänä vuonna 68,5 prosenttia, mutta nousee ensi vuonna 68,9 prosenttiin paljolti ikärakenteen muutoksen vuoksi. Työttömien työnhakijoiden määrä on 2000-luvun ja se kasvaa ensi vuonna henkeen. Työttömyys on elämäntilanteena pitkittynyt ja pitkäaikaistyöttömyys kasvanut. Huolestuttavin tilanne on yli 55-vuotiailla työttömillä työnhakijoilla, joiden työttömyyden kesto syyskuussa 2014 oli keskimäärin 91 viikkoa. Vaikeasti työllistyvien määrä on kasvanut henkilöön. Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita on henkilöä vuonna 2014 ja henkilöä vuonna Inflaatio Vuoden 2014 keskimääräinen inflaatio on 1,1 % ja ensi vuonna inflaatioksi ennustetaan 1,5 %.

3 3 1.1 KUNTIEN TILANNE Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätöstietojen mukaan kuntien lainakanta jatkoi kasvuaan vuonna 2013 yhteensä 1,6 miljardilla eurolla ollen vuoden lopussa 13,8 miljardia euroa. Kuntien toimintakulut nousivat maltillisesti 2,4 prosentilla sekä verotuloja kertyi 1,3 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuosikatteet paranivat kunnissa edellisestä vuodesta 53 prosenttia toimintakulujen ja verotulojen muutosten vaikutuksesta. Kuntatalouden näkymät lähivuosille ovat silti huolestuttavat. Menojen kasvu uhkaa jatkua samalla kun rahoitusta leikataan ja tuloveroprosentin nostamisen kipukynnys on jo monessa kunnassa saavutettu. Kuntatalouden kestävyyden turvaaminen edellyttää sekä rakennepoliittisen ohjelman toteuttamista että kuntien omia toimia talouden sopeuttamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate riitti v tilinpäätöksissä niukasti kattamaan poistot. Kuntatalouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen nousi 8 prosenttiin. Talouskasvun ennustetaan elpyvän hitaasti ja tästä johtuen kuntien veropohjien kasvu arvioidaan ensi vuonna vähäiseksi. Useat kunnat nostivat v kunnallisvero- ja kiinteistöveroprosenttejaan, ja paine veroprosenttien korotusten jatkamiseen on tuntuva. Osana valtiontalouden sopeutustoimia peruspalvelujen valtionosuutta vähennetään edelleen vuonna Vuosille kohdistuneiden valtionosuusleikkausten johdosta kunnilta jää valtionosuuksia saamatta 6,9 mrd. euroa. Vähennys on ensi vuonna 188 milj. euroa verrattuna vuoden 2014 tasoon. Se toteutetaan alentamalla valtionosuusprosenttia yhteensä 0,73 prosenttiyksiköllä. Tämän ja muiden valtionosuusprosentin muutosten jälkeen kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentti on 25,42 v Kuntien harkinnanvaraisen valtionosuuden korotus lakkautetaan vuonna Kuntien tehtäviä ja velvoitteita on ollut määrä vähentää niin, että kuntien menot ovat vuonna 2017 miljardin alemmalla tasolla muutoin toteutuvasta. Toistaiseksi normitalkoot eivät ole edenneet vaan on pidättäydytty ainoastaan joidenkin uusien lakien ja velvoitteiden toteuttamisesta. Sosiaalihuoltolain uudistus ja lastensuojelulain muutos lisäävät kuntien menoja yhteensä n. 32 milj. eurolla ja valtionosuutta 16 milj. eurolla. Uudistus tukee erityisesti hallitusohjelmaan sisältyvää lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämistä. Kuntien menoihin ja valtionosuuksiin v vaikuttavat uusien päätösten ja lakiesitysten lisäksi myös vanhuspalvelulain ja oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanon jatkaminen. Vanhuspalvelulain toimeenpano lisää kuntien menoja 51 milj. eurolla v ja valtionosuutta 28 milj. eurolla. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpano puolestaan lisää kuntien menoja n. 9 milj. eurolla ja valtionosuutta 4,7 milj. eurolla.

4 Hallitusohjelman sekä vuosien kehysriihien päätösten vaikutus kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen on vuonna ,140 milj. Kuvassa on mukana vuoden 2015 alusta voimaan tulevan kiinteistöverojen rajojen noston ja maksujen korotusten hyödyn leikkaaminen kunnilta valtion osuutta vähentämällä sekä harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen poistaminen. Peruspalvelujen valtionosuuden leikkaukset yhteensä vuosin Uutta Uutta Lähde: Kuntaliitto

5 Palkkaratkaisu ja palkan sivukulut vuonna 2015 Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset vuosille ovat tulleet voimaan ja ne ovat voimassa 31. tammikuuta 2017 saakka. Sopimuskausi muodostuu kahdesta jaksosta. Ensimmäisen jakso on ja toinen jakso on Ensimmäisellä jaksolla kunta-alan palkkoja korotettiin sopimuskorotuksella, jonka kustannusvaikutus koko kunta-alalla oli keskimäärin 0,8. KT Kuntatyönantajat ja kunta-alan pääsopijajärjestöt ovat saavuttaneet yksimielisyyden vuoden 2015 KVTES- palkankorotuksista Neuvottelutulos merkitsee sitä, että vuonna 2015 KVTES:ssä ei tule maksuun yleiskorotusta eikä myöskään paikallista erää. Työllisyys- ja kasvusopimuksessa sovittu palkankorotusvara on käytetty keskitetysti KVTES:n rakenteellisiin sopimusmuutoksiin. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen sopijaosapuolet ovat päässeet yksimielisyyteen kesän 2015 sopimuskorotuserän käytöstä, joka kokonaisuudessaan käytetään: työaikaluvun jaksotyöaikamääräysten uudistamiseen, palkkahinnoitteluliitteiden (liitteet 1,2, 7 ja 8) uudistamiseen, eräiden palkkahinnoittelukohtien peruspalkkojen korottamiseen palkkahinnoitteluliitteissä 4 ja 5 sekä omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien palvelussuhteen ehtojen muutokseen (KVTES liite 12). Edellä kuvatun ratkaisun kustannusvaikutus on keskimäärin 0,3 prosenttia KVTES-palkkasummasta. Työnantajakohtaisesti kustannustaso voi poiketa merkittävästi keskimääräisestä kustannustasosta. Tähän vaikuttavat kunnan/kuntayhtymän henkilöstörakenne, henkilöstön tehtäväkohtaisten palkkojen taso palkkahinnoittelukohdittain sekä kuinka suuri osa henkilöstöstä tekee jaksotyötä. 5 KT Kuntatyönantajat ja kunta-alan TS-sopijajärjestöt ovat saavuttaneet yksimielisyyden vuoden 2015 TSpalkankorotuksista Palkantarkistus toteutetaan paikallisena järjestelyeränä, jonka suuruus on 0,29 % TS:n palkkasummasta. Opetushenkilöstön sopimuksessa (OVTES) korotusvarat käytetään yleiskorotukseen, kiertävien opettajien matkakustannuskorvausten tarkistuksiin, vuosisidonnaisten lisien painoarvon pienentämiseen sekä 1. ja 2. kalleusluokan lähentämiseen. Henkilösivukulut vuonna Sotu-maksut, työttömyys-, tapaturmavakuutus ym sivukulut 5,75 % palkoista 2. Palkkaperusteinen eläkemeno (KuEL) 17,05 % palkoista 3. VaEL-eläkemaksuprosentti/opettajat 21,84 % 4. Palkkaperusteinen henkilösivukulu yhteensä 22,80 % 5. KuEL:n ns. varhe-maksuihin varataan keskitetysti määräraha, joka jaetaan tulosalueille viimeistään käyttötaloussuunnitelman vahvistamisen yhteydessä käytön suhteessa. Vuoden 2015 arviointikerroin varmistuu myöhemmin. 6. Eläkemenoperusteiset maksut budjetoidaan vuoden 2014 toteutumien perusteella. Kunnallisen eläkevakuutuksen mukaan eläkemenoperusteisen maksun ennakoidaan kasvavan lievästi edellisestä vuodesta. Vuoden 2015 kerroin on 1,0.

6 6 1.2 VEROTULOJEN KEHITYS Vaatimaton talouskasvu on heikentänyt veropohjien kehitystä ja kuntatalouden verotulojen kertymää. Ansiot kasvavat tänä vuonna arviolta noin kaksi prosenttia, mutta koko talouden palkkasumman kasvu jää vain 1,4 prosenttiin. Myös yritysten tuloskehityksen odotetaan jäävän heikoksi. Kuntien verotulot kasvavat 2,3 %. Puolet kunnista korotti tuloveroprosenttia vuonna 2014, jonka vuoksi se nousi 0,40 prosenttiyksikköä ja on keskimäärin 19,74 %. Vuonna 2015 kuntien verotuloiksi arvioidaan 21,5 mrd. euroa ja kasvuksi 1,8 %. Palkkatulojen ennustetaan kasvavan 2 % vuodessa ja ansiotulojen keskimäärin 2,5 % vuosittain. Tilitysten ennakoidaan kasvavan vain 1,2 %, johtuen vähennyksien kasvusta. Ansiotuloverotuksen progressiota jyrkennetään alentamalla verotusta kaikkein matalimmalla tulotasolla ja korottamalla ylimmillä tulotasoilla. Myös lapsiperheille ja eläkeläisten verovähennyksiä lisätään. Kuntien verotuloihin vaikuttavat myös muut osin jo aiemmin päätetyt muutokset, kuten asuntolainojen korkovähennyksen rajaaminen, opintolainan korkovähennyksen päättyminen ja työtulovähennyksen korotus. Kuntien yhteisövero-osuuden määräaikainen korotus päättyy vuoden 2015 lopussa. Kuntaryhmän jakoosuudeksi on arvioitu muodostuvan 36,26 % vuonna 2015 ja 30,31 % vuonna Yhteisöverotuoton arvioidaan kasvaneen vuonna 2014 peräti 6 %. Hallitusten esitysten luonnoksista käy ilmi, että vuonna 2015 edustuskulujen osittainen vähennysoikeus palautetaan, elokuvien tuotantotuet saatetaan veronalaisiksi, osuuskuntien voitonjaon verokohtelua yhtenäistetään osakeyhtiöiden kanssa ja rahoituslaitosten vuodesta 2015 alkaen EU:n yhteiseen kriisinratkaisurahastoon maksamat vakausmaksut hyväksytään yhteisöverotuksessa vähennyskelpoisiksi menoiksi. Aiempien päätösten perusteella jakoosuuslaskennassa on jo aiemmin huomioitu, että T&K-kannustimen sekä tuotannollisten investointien korotettujen poistojen voimassa olo päättyy vuoden 2014 lopussa. Yhteisöverotuotto kasvaa vuonna 2015 siltä osin kun kuntiin sovellettavan yhteisöveron jako-osuutta nostetaan 75 miljoonalla eurolla, jolla kompensoidaan työmarkkinauudistuksen rahoitusvastuun siirto kunnille. Siirto toteutetaan ryhmäosuutta nostamalla ja muutos on huomioitu veroennustekehikon jakoosuuslaskennassa. Kunnittain lisäys jakaantuu jako-osuuksien perusteella, mutta kohdennusta oikaistaan kuntien kesken valtionosuusjärjestelmän kautta Kelan työttömyysturvatilastojen perusteella. Toisaalla yritysten edustusmenojen 50 % vähennysoikeuden palautus ja vakausmaksun vähennysoikeus vähentävät yhteisöverotuottoja. Kiinteistöverolaki muuttuu siten, että vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentin ja yleisen kiinteistöveroprosentin ala- ja ylärajoja korotetaan. Muutokset yleisen kiinteistöveroprosentin rajoissa vaikuttavat myös muun asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentin ja voimalaitosten kiinteistöveroprosentin vaihteluväleihin. Yleisen kiinteistöveroprosentin ja vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveron muutos lisää kuntien kiinteistöverotuloja 38,3 miljoonaa euroa. Korotus kohdistuu hyvin pieneen kuntajoukkoon, jonka on korotettava kiinteistöveroa alarajalla. Muutoksen tuottoa vastaava lisäys leikataan pois kunnilta valtionosuusjärjestelmän kautta kuntakohtaisesti kohdentaen. Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan niiltä kunnilta, joiden veroprosentit ovat alle uuden alarajan, tullaan perimään valtiolle vanhan veroprosentin ja uuden alarajan välinen tuotto. Ylärajojen korotuksen (n.8 milj. ) sekä veropohjan kasvun laskennallinen tuotto (n.2 milj. ) peritään kaikilta kunnilta verotusarvojen suhteessa.

7 7 Kiinteistöveroprosenttien rajat verovuodesta 2015 alkaen: Yleisen kiinteistöveroprosentti 0,80 1,55 (aiemmin 0,60-1,35) Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti 0,37 0,80 (aiemmin 0,37-0,80) Kunnanvaltuusto voi määrätä muussa kuin vakituisessa asuinkäytössä olevalle asuinrakennukselle (vapaa-ajan asunnot) erillisen kiinteistöveroprosentin, jonka vaihteluväli muuttuu nykyisestä 0,60 1,35 prosentista 0,80 1,55 prosenttiin. Muun asuinrakennuksen veroprosentti voi olla korkeintaan 0,60 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti. Laki muuttui kuitenkin niin, että jos näin laskettu veroprosentti on valtuuston määräämää yleistä kiinteistöveroprosenttia alempi, enintään valtuuston määräämän yleisen kiinteistöveroprosentin suuruinen. 1.3 VALTIONOSUUDET Rakenteellisesti Suomen valtionosuusjärjestelmä koostuu kahdesta osasta: 1. kustannus- ja tarve-erojen tasauksesta ja 2. tulopohjan tasauksesta. Kustannuserojen tasauksen laskentaperusteena ovat asukasmäärän ja ikärakenteen lisäksi erilaiset olosuhdetekijät. Toisena valtionosuusjärjestelmän kiinteänä osana kuntien tulopohjaa tasataan kunnan verotulojen perusteella. Suomen järjestelmässä merkittävämpi rooli on kustannuserojen tasauksella, jonka kautta valtion raha ohjataan järjestelmään. Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus puolestaan on kuntien välinen. Järjestelmää täydentää tilapäisissä taloudellisissa vaikeuksissa oleville kunnille myönnettävä harkinnanvarainen valtionosuuden korotus. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu myös hallinnollisesti kahdesta osasta: 1. valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) ja 2. opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisesta opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuoden 2015 alusta siten, että valtionosuuden määräytymisen ikäryhmitystä ja määräytymisen kriteeristöä on muutettu olennaisesti. Opetus- ja kulttuuritoimen osuus säilyy nykyisellään. Valtionosuusrahoitus maksetaan edelleen kunnille. 2 MUUTOKSET KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ 2.1 VÄESTÖ Hartolan väkiluku oli 3087 henkeä, jossa on vähennystä viime vuoden loppuun verraten 11 henkeä. Väkiluku on laskenut viime vuosina jyrkästi. Lapsia syntyi 20 vuonna Vuoden 2013 lokakuun lopussa kunnan väkiluku oli 3133 henkeä. Lapsia arvioidaan vuonna 2014 syntyvän 23. Väestöennusteen mukaan Hartolassa on asukkaita suunnitelmavuoden 2017 loppuun mennessä 2930 ja vuonna henkeä.

8 8 Väestöennusteista on havaittavissa lasten ja kouluikäisten määrän väheneminen ja vanhusväestön osuuden kasvaminen. Muutoksilla on vaikutusta kunnan palvelujen järjestämiseen erityisesti sivistystoimessa ja sosiaali- ja terveydenhuollossa. Väestömäärän kehitysarvio Hartolassa v Lähde: Väestöreksisterikeskus, ennakkotieto

9 HARTOLAN KUNNAN VANHUSVÄESTÖN MÄÄRÄ V v v. Yli 84 v Lähde: Hartolan kunnan oppilasennuste HARTOLAN KUNNAN LASTEN MÄÄRÄ V v v v.

10 TYÖLLISYYS JA ELINKEINOT Päijät-Hämeen työttömyysaste on ollut keskimäärin % vuoden 2014 aikana. Hartolassa työttömyys on pahentunut edellisestä vuodesta selvästi. Syyskuun lopussa työttömänä oli 12,7 % työvoimasta ja alle 25 vuotiaiden osuus työttömästä työvoimasta oli Hartolassa tammikuussa 7,4 % ja syyskuussa 16,7 % (muutos +8,8 %). Yli vuoden työttömänä olleita oli syyskuussa 40 henkeä (edellisenä vuonna 25). Työttömyyttä selittävät työnantajien heikot taloudelliset näkymät ja avoimien työpaikkojen määrän väheneminen koko Heinolan seutukunnalla. Seurauksena on ollut työttömyyden pitkittyminen. Nuorten työttömyyden ja siihen liittyvien syrjäytymisuhkien lisääntyminen on tunnistettu Hartolassa ja sen ratkaisemiseksi on toimittava entistä aktiivisemmin. Hartolassa on Päijät-Hämeen alhaisin koulutustaso, jonka vuoksi riski ylisukupolviseen nuorten kouluttautumattomuuteen on suuri. Hartolan kunnan työpaikkaomavaraisuus on ollut 108,5 %, mikä on Lahden kaupungin jälkeen maakunnan toiseksi korkein. Työpaikkoja on tilastoitu vuonna 2012 yhteensä noin 1212 kpl. Yritysten nettomuutos vuonna 2013 oli + 8 kpl. Kunnan elinkeinorakenne oli vuonna 2012 seuraava: Palveluelinkeinot 60,5 %, teollisuus ja rakentaminen 22 %, alkutuotanto 16,8 % ja 1,3%:n toimiala oli tuntematon. Tilastokeskuksen mukaan Hartolan taloudellinen huoltosuhde oli 1,73 vuonna Suhdeluku kertoo, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa oli yhtä työllistä kohden. Hartolassa on lisäksi Päijät- Hämeen alhaisin työllisyysaste 63,1, joka on yhteydessä ikääntyvän väestön määrään. Etsivä nuorisotyö, työpaja ja sote yhtymän työttömien toimintakeskus järjestävät tukitoimenpiteitä, yksilövalmennusta ja kuntouttavaa työtoimintaa vaikeimmassa tilanteessa oleville työttömille. Elinkeinoneuvoja on työpajojen yhteistyökumppani yritysten ja avointen työmarkkinoiden suuntaan. Yritysten rekrytointitarpeissa voidaan kartoittaa lisäksi palkkatukipaikkoja. Kunnan myöntämä työllistämisen kuntalisä kohdentuu lähinnä kolmannelle sektorille. Yli 300 päivää työmarkkinatuella olleiden osalta työmarkkinatuen rahoitusvastuuta siirretään kunnille vuoden 2015 alusta lukien. Tästä syystä Hartolan ja Sysmän kuntien työllisyydenhoidon ESR rahoitteinen hanke on suunnitteilla vuosille Hankkeen tavoitteena on auttaa työttömyydestä kärsivät työntekijät ja piilossa olevat työmahdollisuudet kohtaamaan toisensa paikallisessa yhteistyöverkostossa. 3 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITTELUN PERUSTELUT 3.1 LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT Kunnanhallitus hyväksyi laadintaohjeet vuoden 2015 talousarviolle ja vuosien taloussuunnitelmalle. Talousarvio on tulosalueittain laadittu tämän ohjeen mukaisesti. Sosiaali- ja terveystoimen sekä ympäristötoimen talousarvioista on saatu ennakkotieto Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymästä ja tulevana vuonna edessä on merkittävä kustannustason nousu. Kuntakohtaiset

11 käyttöarviot erikoissairaanhoidossa on arvioitu viimevuoden ja kuluvan vuoden käyttöön perustuviin suoritemääriin. 3.2 VEROTULOT 11 Vuonna 2013 kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti oli 19,38 % ja efektiivinen veroaste 14,58 %. Hartolassa vuonna 2013 ansiotuloista laskettu efektiivinen veroprosentti on 13,47 % ja vuonna ,84 %. Kunnan ns. efektiivisellä veroprosentilla tarkoitetaan maksettavan veron suhdetta ansiotuloihin. Verotulot on arvioitu Kuntaliiton vuoden 2014 lokakuun veroennustekehikon sisältämillä laskelmilla korjattuna vuoden 2013 kunnallisverotuksen lopullisilla tiedoilla. Kunnallisvero on laskettu voimassa olevalla veroperusteella ja kiinteistöverot on arvioitu vuoden 2013 maksuunpanon mukaisina. Vuoden 2014 kokonaisverotuloiksi arvioitiin talousarviossa ,017 milj. euroa, joka saavutetaan. Vuoden 2015 ennusteen mukaan verotulot kasvavat 1,8 %, mutta talousarvioon verotulot on arvioitu maltillisesti yhteensä 10,127 milj. euroa. Kunnanvaltuusto on vahvistanut kunnan tuloveron ja kiinteistöveroprosentit vuodelle 2015 marraskuussa 2014 seuraavasti: Kunnan veroprosentit vuodelle 2015 on vahvistettu seuraavasti Kunnan tulovero 21,50 % Yleinen kiinteistöveroprosentti 1,00 Vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,50 Muiden asuinrakennusten veroprosentti 1,10 Yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroprosentti 0,20 Yhteenveto Hartola Kuntaliiton veroennustekehikko TILIVUOSI ** 2014** 2015** 2016** 2017** Verolaji Kunnallisvero Muutos % -1,1 1,3 3,4 1,8 0,0 2,0 Yhteisövero Muutos % -37,7 28,1 15,5 3,5-11,6 6,9 Kiinteistövero Muutos % 2,8 1,1 9,8 0,0 0,0 0,0 VEROTULOKSI KIRJATTAVA Muutos % -5,1 3,5 5,4 1,8-1,3 2,2 ** Ennakkoarvio verotulojen kehityksestä.

12 KÄYTTÖTALOUDEN VALTIONOSUUDET Vuonna 2012 päätetyn hallitusohjelman linjaukset ja vuosien kehysriihien päätökset ovat valtionosuusjärjestelmän muutosten takana. Merkittävimmät muutokset ovat kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen kohdistuva 631 milj. euron leikkaus, minkä jälkeen on päätetty lisäleikkauksesta 125 milj. euroa vuonna Kiinteistöveron poistaminen verotulojen tasauksesta vaikutti kunnissa hyvin eri tavoin. Hartolan suuri loma-asuntojen määrä vähensi leikkauksen vaikutusta. Osittain sen vuoksi vuonna 2013 verotulojen tasaus lisäsi valtionosuuksia 0,325 milj euroa, koska Hartolan laskennallisten verotulojen kokonaiskertymä oli laskenut vahvistetussa verotuksessa. Kunnan peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä uudistetaan vuoden 2015 alusta lukien. Järjestelmää on tarkoitus yksinkertaistaa ja selkeyttää sekä parantaa sen kannustavuutta. Uudistuksesta järjestelmästä poistetaan erilliset valtionosuusperusteet, kuten: - yleisen osan määräytymisperusteet - sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset - esi- ja perusopetuksen vuotiaiden ikäluokan mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset - yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteet. - Uuden järjestelmän peruspalvelujen valtionosuuden laskennalliset kustannukset perustuvat keskeisesti ikäryhmittäisiin kustannuksiin ja sairastavuuteen. Ikäryhmitys pohjautuu nykyisiin ikäluokituksiin. Sairastavuuden painoa korotetaan ja ikäryhmien painoa vähennetään. Sairastavuuskertoimen osatekijöitä ovat terveyden-, vanhusten-, ja sosiaalihuolto. Sosiaali- ja terveystoimen valtionosuusperusteen kaikki kertoimet ovat talousarvion valmisteluvaiheessa vuoden 2013 tietojen mukaisia ja ne tarkentuvat vasta loppuvuodesta. Muina laskennallisten kustannusten määräytymisperusteina otetaan käyttöön työttömyyskerroin, vieraskielisyyskerroin, kaksikielisyys, saaristoisuus, asukastiheyskerroin ja koulutustaustakerroin. Kriteerien toinen osa muodostuu lisäosista. Niitä ovat saamelaisten kotiseutualueen kunnan, syrjäisyyden ja työpaikkaomavaraisuuden lisäosat. Kotikuntakorvaukset Kotikuntakorvausjärjestelmä sisältyy kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen. Opetuksen järjestäjä on oikeutettu kotikuntakorvaukseen oppilaan suorittaessa oppivelvollisuuttaan muussa kuin oman kotikuntansa esi- tai perusopetuksessa. Kotikuntakorvausten maksatus hoidetaan keskitetysti valtionosuusmaksatuksen yhteydessä. Valtionosuusuudistuksesta (He 38/2015 vp) johtuen myös kotikuntakorvausten laskenta muuttuu alkaen. Vuoden 2015 kotikuntakorvaukset perustuvat esi- ja perusopetuksen järjestäjien antamiin oppilasmäärätietoihin tilanteesta. Kotikuntakorvausmenoja ja -tuloja ei kuitenkaan kirjata valtionosuuksiin, vaan ne sisältyvät perusopetuksen menoihin ja tuloihin.

13 Vuoden 2015 talousarvioon sisältyvät arviot seuraavista valtionosuuksista Valtionosuuksien kehitys vuosina ja valtionosuuden muutos 2015 Toimiala (1000 eur.) Yleinen valtionosuus 183 Sosiaali- ja terveystoimi Opetus- ja kulttuuritoimi -210 Verotulon tasaus Peruspalvelujen valtionosuus Valtionosuusjärjestelmämuutos Muut opetus- ja kultt. valtionosuudet Yhteensä Harkinnanvaraisen vos:n korotus Yhteensä Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus euroa Kuntien tulopohjassa olevia eroja tasataan verotuloihin perustuvalla valtionosuuden tasauksella. Lainsäädännöllisesti tasaus on osa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Laskenta pohjautuu verohallinnon julkaisemiin verovuoden 2013 verotietoihin ( ). Samat tiedot ovat Kuntaliiton tarkistetun veroennustekehikon perustana (tarkistettu , kuntakohtaiset kehikot viikolla 37). Verotus valmistuu lokakuun loppuun mennessä, jonka jälkeen saadaan lopulliset tasauksen tiedot. Vuoden 2015 tasauksessa tasausraja on 100 % (ennen 91,86 %). Tasauslisässä on 20 %:n omavastuu (ennen ei omavastuuta). Tasausvähennys on 30 % lisättynä kunnan laskennallisten verotulojen ja tasausrajan erotuksen luonnollisena logaritmina (ennen 37 %). Lisäksi tasauksen laskennassa on otettu huomioon puolet ydinvoimaloiden kiinteistöveron laskennallisesta tuotosta (ennen kiinteistövero ei ole ollut mukana). Vuoden 2015 tasauksen laskentaan on tasausrajan nostamiseksi siirretty peruspalvelujen valtionosuudesta 724 milj. euroa (135 /asukas), mikä tarkoittaa 2,88 prosenttiyksikön alennusta peruspalvelujen valtionosuusprosenttiin. Kunta on oikeutettu valtionosuuden tasauslisään, jos sen laskennallinen verotulo asukasta kohden on tasausrajaa pienempi. Valtionosuuden tasauslisä on 80 % erotuksesta. Mikäli kunnan laskennallinen verotulo ylittää tasausrajan, vähennetään kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta tasausvähennys, joka on 30 % erotuksesta lisättynä erotuksen luonnollinen logaritmi. Verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen laskennallisuudesta johtuen tasausta laskettaessa ei käytetä kunnan omaa veroprosenttia, vaan koko maan keskimääräistä veroprosenttia. Tästä johtuen

14 yksittäisen kunnan tekemillä veroprosenttimuutoksilla ei ole vaikutusta kunnan saaman tasauslisän tai kunnan maksaman tasausvähennyksen määrään. 14 Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus euroa Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusrahoitus on talousarviossa negatiivinen, koska Hartolan kunnan itsensä järjestämiin opetus- ja sivistystoimen palveluihin kohdistuva peruspalvelujen valtion osuus on pienempi kuin kunnan osuus perusopetuksen jälkeisen koulutuksen rahoittamiseen. Ammattikorkeakoulujen rahoitusvastuu siirretään valtiolle vuoden 2015 alussa eivätkä ne kuulu enää peruspalvelubudjettitarkastelun piiriin. Kunnan omarahoitusosuus poistuu ammattikorkeakouluista. 3.4 KUNNAN RAHOITUSTARPEET JA LAINANOTTO Talousarvion rahoitusosaan sisältyvässä rahoituslaskelmassa esitetään tarkemmin pitkäaikaiseen rahoitukseen liittyvät menot ja tulot, kuten antolainat ja niiden lyhennykset, kunnan lainanotto ja lainojen lyhennykset. Kunnan rahoitustarve muodostuu investointimenoista ja pitkäaikaisten lainojen lyhennyksistä. Vuoden aikana rakennettavan huonokuntoisten ja muistisairaiden vanhusten asumisyksikön ja terveyskeskuksen saneerauksen rakentaminen toteutetaan kunnan omana hankkeena. Sitä varten vuonna 2015 tullaan nostamaanvaltion asuntorahaston rahoituspäätöksen edellyttämä 41 vuoden korkotukilaina, jonka pääoma on enintään 3,3, miljoonaa euroa. TP 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Lainanotto Lyhennykset Nettolainanotto Pitkäaikaiset lainat Lainat euroa/asukas Asukasmäärä

15 LAINAKANTA V Hartola -Koko maa (euroa / asukas) HENKILÖSTÖ Hartolan kunnassa oli vakinaista henkilöstöä vuoden 2013 lopussa 91 henkeä ja määräaikaisia 24 henkeä. Vuonna 2015 määräaikaista henkilöstöä on arvioitu olevan edellistä vuotta vähemmän, koska Verkostosta Voimaa rakennemuutoshanke on päättynyt Vakinaisen henkilöstön väheneminen johtuu pääasiassa muutoksista toiminnan organisoinnissa, johon henkilöstön luontainen poistuma antaa mahdollisuuden. Kuntayhteistyön lisääntyminen ja palvelujen ostaminen yksityiseltä sektorilta tulee olemaan näkyvämmässä roolissa tulevina vuosina. Palvelujen tarvetta ja mitoitusta joudutaan arvioimaan kriittisemmin tiukentuvan talouden vuoksi. Vuosina eläkepoistuman arvioidaan olevan enintään 10 henkeä. Osa-aikaeläkkeellä olevien määrä vähenee jatkossa, koska uusia anomuksia ei ole nyt vireillä. Vuoden 2015 talousarvioon on varattu määrärahat henkilöstön palkkaukseen siten, että sopimusperusteisten palkankorotusten arvioidaan nostavan palkkoja 1,0 % tasosta. Palkkasumma on euroa vuonna 2015 ja sen arvioidaan laskevan vuoden 2014 talousarvion tasosta euroa. Tämä johtuu mm. Verkostosta voimaa hanketoiminnan päättymisestä vuoden 2014 lopussa, ja vapautuvien virkojen ja tehtävien täyttämättä jättämisestä. Valtuusto hyväksyy henkilöstökertomuksen vuosittain osana tilinpäätöstä.

16 16 KUNNAN HENKILÖKUNTA TOIMIALOITTAIN Toimiala TA 2015 %-osuus TP 2013 %-osuus Kunnanhallitus 10 9,80 % 15 13,04 % Sivistyslautakunta 64 62,75 % 69 60,00 % Ympäristölautakunta 1 0,98 % 5 4,35 % Tekninen lautakunta 27 26,47 % 26 22,61 % Yhteensä ,00 % ,00 % 3.6 STRATEGIA Valtuusto hyväksyi kuntastrategian, jonka tarkoituksena on ohjata kunnan kehittämistoimenpiteitä tulevina vuosina. Strategia päivitetään valtuustokausittain. Kunnan visio Hartola on elinvoimainen, hyvien liikenneyhteyksien varrella sijaitseva asukkaistaan ja ympäristöstään huolehtiva aktiivinen maaseutukunta. Kunnan missio Kunta panostaa elinvoimaisuutensa säilyttämiseen ja tuottaa palvelut yhteistyössä kuntalaisten, yrittäjien ja kolmannen sektorin kanssa sekä tekee yhteistyötä naapurikuntien kanssa. Toiminta-ajatus Kunnan tehtävänä on huolehtia siitä, että kuntalaiset saavat tarvitsemansa palvelut ja heillä on turvallista ja hyvä elää Hartolassa. Painopisteet Yrittäjyys ja työpaikat Asuminen ja vapaa-ajan asuminen Kuntatalouden tasapaino ja Kuntapalvelujen järjestäminen lähellä Kuningaskunta - brändin ja me -hengen vahvistaminen Toimenpiteet ja teot Kunnan, yritysten ja yrittäjien välinen hyvä yhteistyö vahvistaa molempia toimijoita. Työpaikat ja kattavat palvelut sekä puhdas luonto ja ympäristö houkuttelevat asumaan Hartolassa. Asuminen sekä haja-asutusalueella että kuntakeskuksessa mahdollistetaan. Tehostetaan tonttien myyntiä mm. Tippavaarassa, Vanjärvellä ja Lilumäessä.

17 17 Kunnanvaltuuston määrittelemä kuntapalvelujen taso säilytetään, kulloinkin käytettävissä olevilla resursseilla. Taso voi laskea/ nousta taloustilanteen mukaan. Kuningaskunta brändistä tulee näkyvä osa kunnan viestintää. Vahvistetaan me-henkeä järjestämällä asukkaille enemmän mahdollisuuksia osallistua Hartolan kunnan toimintaan ja konkreettiseen kehittämiseen. Toimintaa ohjaavat periaatteet Kunta toimii asukkaiden ja yritysten parhaaksi olemalla avoin ja keskusteleva, toimimalla taloudellisesti ja lähellä kuntalaista Hartolalaiset arvostavat kunnan historiaa, vapaa-ajan mahdollisuuksia sekä yhteisöllisyyttä Elinvoimaisuus syntyy hyvästä yhteishengestä, aktiivisista asukkaista, ja yritystoimintaa vahvistavasta elinkeinopolitiikasta sekä yhdyskuntarakenteen kehittämisestä 3.7 SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA Kuntalain uudet säännökset sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta Kuntalain uudet säännökset velvoittavat kunnat järjestämään kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja konsernivalvonnan sekä raportoimaan niiden tuloksellisuudesta. Riskienhallinnan tulee olla järjestelmällistä toimintaa ja kattaa olennaiset kunnan ja kuntakonsernin toimintaan ja talouteen liittyvät riskit. Niistä annettavan toimintakertomusraportoinnin tulee perustua todennettavissa olevaan sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja konsernivalvonnan tuloksellisuuden arviointiin. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukainen järjestäminen Sisäisen valvonnan järjestämisestä ei aiemmin ole kuntalaissa ollut säännöksiä. Valvonnan ja riskienhallinnan merkitys ovat kuitenkin korostuneet kuntien tehtävien organisointitapojen monimuotoistuessa ja kuntien siirtäessä huomattavan osan tehtävien hoidostaan peruskunnan ulkopuolelle. Lisäksi kuntien ja kuntakonsernien toimintaan liittyvät riskit ovat usein hyvin monialaisia sekä toiminnallisesti ja taloudellisesti merkittäviä. Uudistetut säännökset määrittelevät riskienhallinnan olennaiseksi osaksi johtamista ja sisäistä valvontaa. Kunnanhallituksen vastuulla on sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen sekä tuloksellisuuden seuranta ja arviointi. Järjestämisen tulee perustua systemaattiseen ja dokumentoituun toimintatapaan. Sisäisen valvonnan ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan tulee varmentaa riskien hallintaa ja tavoitteiden saavuttamista osana johtamista, toiminnan ja talouden suunnittelua, päätöksentekoa sekä taloudenhoidon menettelyitä. Riskienhallinnan tulee olla kokonaisvaltaista, jolloin se kunnan ja kuntakonsernin tasolla: kattaa strategiset, toiminnalliset, taloudelliset sekä lakien ja hyvän hallintotavan noudattamiseen liittyvät riskit sisältää riskien tunnistamisen, analysoinnin ja priorisoinnin, hallinnan toimenpiteiden määrittelyn ja valvonnan, sekä tuloksellisuuden arvioinnin toimeenpannaan dokumentoidusti ja sen tuloksellisuudesta raportoidaan hallitukselle säännön mukaisesti

18 18 Kuntalain keskeisimmät muutokset lukien : Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. (13 ) Valtuuston tulee hyväksyä hallintosääntö, jossa on tarpeelliset määräykset sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. (50 ) Toimintakertomuksessa tulee antaa tietoja olennaisista kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvistä asioista, joista ei ole annettu muutoin tietoa taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Tällaisia asioita ovat ainakin arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä sekä tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. (69 ) Tilintarkastajan on tarkastettava onko kunnan ja kuntakonsernin sisäinen valvonta ja riskienhallinta sekä konsernivalvonta järjestetty asianmukaisesti. (73 ) Kunnallisen liikelaitoksen johtokunnan tulee vastata sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä. (87 ) Kunnallisten liikelaitosten johtajan tulee huolehtia sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. (87 ) Kunnallisten liikelaitosten on toimintakertomuksessa annettava tietoja sellaisista talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole muutoin annettu tietoa taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. 3.8 TULOSLASKELMA Tuloslaskelmassa osoitetaan, kuinka kunnan tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin eli käyttömenoihin, rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumisen edellyttämiin poistoihin. Tuloslaskelmassa summataan talousarvion käyttötalousosan toimintatulot ja menot. Yhdistely tehdään tuloslaskelmakaavan tilien tarkkuudella. Tuloslaskelman välituloksina esitetään mm. seuraavat tiedot: Toimintakate on toimintatulojen ja toimintamenojen erotus eli käyttötalouden nettomenot. Vuosikate ilmoittaa paljonko talousarviovuoden tulorahoituksesta jää investointien ja muiden pitkävaikutteisten menojen kattamiseen. Jotta terveen talouden kriteerit toteutuisivat, tulisi vuosikatteen pitkällä aikavälillä olla samaa suuruusluokkaa kuin nettoinvestoinnit. Koska investointien rahoittamiseen on perusteltua käyttää lainaa, tulisi vuosikatteen kuitenkin kattaa vähintään pitkäaikaisten lainojen lyhennykset. Vuosikatteen riittävyyttä voidaan verrata investointien lisäksi myös käyttöomaisuuden poistoihin. Vuosikatteen tulisi riittää kattamaan omaisuuden kulumista mittaavat poistot. Vuoden 2015 talousarvion tuloslaskelmasta ilmenee, että rahoituserien jälkeen vuosikate on euroa, joka ei riitä kattamaan käyttöomaisuuden poistoja. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamien ohjeiden sekä valtuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaan ja ne ovat euroa. Tilikauden tulos kertoo tilikauden tulojen ja menojen erotuksen. Vuoden 2015 talousarviossa tuloksen on arvioitu olevan euroa negatiivinen. Mikäli mahdollista, tilikauden tulosta voidaan vielä käsitellä rahastojen ja/tai varausten muutoksilla, eli niin sanotuilla tilinpäätöserillä.

19 19 Kirjanpitolautakunnan yleisohjeen mukaan satunnaisiksi tuotoiksi ja kuluiksi katsotaan sellaiset tulot ja menot, jotka perustuvat kunnan tavanomaisesta toiminnasta poikkeaviin, kertaluonteisiin ja olennaisiin tapahtumiin. Ne on perusteltua esittää omana ryhmänään vuosikatteen jälkeen, mikäli niiden määrä vuosikatteeseen suhteutettuna on olennainen. Näin vuosikatteen vertailtavuus eri vuosien ja eri kuntien välillä paremmin toteutuu. Tuloslaskelman viimeinen rivi osoittaa tilikauden yli-/alijäämän, joka vuoden 2014 talousarviossa on arvioitu olevan euroa alijäämäinen.

20 20 Hartolan kunnan tuloslaskelma Ulkoiset erät TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Satunnaiset erät Tilikauden ylijäämä/alijäämä Ylijäämä taseessa Toimintatuotot/-toimintakulut, % -14,06-13,73-12,76-12,31-12,19 Vuosikate/poistot, % 66,67-11,75 15,14-55,09-72,38 Asukasmäärä

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso...

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso... Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 1.1. Väestö... 4 1.2. Työpaikat, työvoima ja työllisyys... 5 1.3. Väestön koulutustaso... 6 1.4. Kunnan talouden kehitystä kuvaavia tietoja... 7

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

TA Muutosten jälkeen Tot

TA Muutosten jälkeen Tot HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 3.6. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 30.4. Tuloslaskelma Kunnan tuloslaskelma on toteutunut talousarvion puitteissa, mikäli huomioidaan kiinteistöverojen kertaluontoisuus jakamalla

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kymenlaakson kunnat Luonnos 5.4.2016 Heikki Miettinen 2014tp_2014ktal_2015 väestöenn_v52 Lähtökohdat Lähtökohdat Tavoitteena arvioida kuntien jäljelle

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007 Lahden kaupunki Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2007 LAHTI TP 2005 TP 2006 TP 2007 Asukasluku (31.12) 98 411 98 755 99 301 Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 258 802 274 700 290 033 Vuosikate

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA-2017 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA17 LÄHTÖKOHDAT Perustamissuunnitelma 1/2016: Kuntayhtymän tavoitteena on saavuttaa keskiarvoisesti ennakoitavaan kustannuskehitykseen nähden

Lisätiedot

Kuntalain taloutta koskevat muutokset

Kuntalain taloutta koskevat muutokset Kuntalain taloutta koskevat muutokset Kuntamarkkinat 12. 13.9.2012 Anneli Heinonen Kehittämispäällikkö Kuntalain muutos 15.6.2012/325 HE 24/2012 vp. HaVM 9/2012 vp Lähtökohta kuntalain uudistamiselle hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Ilari Soosalu, Johtaja, kuntatalous Sisältö Vuoden 2013 tilinpäätös Hallituksen talousarvioehdotus/ PPB 2015, RaPo:n

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

6. TULOSLASKELMAOSA * Määrärahat euroina

6. TULOSLASKELMAOSA * Määrärahat euroina Kajaanin kaupunki 74 2.12.24 6. TULOSLASKELMAOSA 22-28 * Määrärahat 1 euroina Suunnitelma TP-23 TA-24 HK-25 TA-25 26 27 28 VARSINAINEN TOIMINTA Toimintatulot 55 752 54 675 39 786 4 49 39 44 39 475 39 485

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus

LAPIN LIITTO Hallitus LAPIN LIITTO Hallitus 29.8.2016 Liite Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2018-2019 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 215,7 % 2, % 4,5 % 1, % 6,1 % 7,8 % 19,7 % 1,6 % 11, % 36,6 % Toimintakulut 36,75 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,13 mrd. Henkilösivukulut 4,88 mrd. Palvelujen

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Muutostalousarvio 2015

Siilinjärven kunta. Muutostalousarvio 2015 Siilinjärven kunta Muutostalousarvio 2015 Tuloslaskelma (ulkoinen, 1000 euroa) Muuto Muuto Muutos s s Muutos % TP 2013 TA 2014 TA 2015 TA 2015 euroa % MB-15/Ta-14 TOIMINTATULOT 19 489 18 856 18 920 18

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Jyväskylän maalaiskunta TOIMINNAN JA TALOUDEN KUUKAUSIRAPORTTI Tiivistelmä

Jyväskylän maalaiskunta TOIMINNAN JA TALOUDEN KUUKAUSIRAPORTTI Tiivistelmä 0 Jyväskylän maalaiskunta TOIMINNAN JA TALOUDEN KUUKAUSIRAPORTTI 1.1. 30.4.2008 Tiivistelmä Yleinen taloudellinen kehitys TP 2007 TA 2008 30.4.2008 Bruttokansantuote 4,4 % 3,3 % 2,8 % Työttömyysaste 6,7

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu

Kuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu Kuntien vuoden 2016 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2016 Kuntien lkm 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5 18,0

Lisätiedot

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma Vesihuoltolaitoksen johtokunta 4 19.01.2011 Vesihuoltolaitoksen johtokunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2011 2/02.02.02/2010 VESI 4 Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio on kunnan kaikkia

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto.

Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Kunnanhallitus 286 19.11.2013 Kunnanhallitus 299 03.12.2013 Kunnanhallitus 314 09.12.2013 Vuoden 2014 talousarvio ja vuosien 2015-2016 taloussuunnitelma KHALL 286 Kunnanjohtaja Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 26 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät 8.11.2016 Varatoimitusjohtaja Timo Reina Kuntatalouden tila ja hallituksen kuntatalouden toimia ohjaava tavoite Vaimeasta talouskasvusta huolimatta kuntatalouden

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1:

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 25.8.2014 Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt Vuosien 2015-2017 taloussuunnitelman kehys 14082014 1 000

Lisätiedot

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA TALOUSLUKUJEN VERTAILUA Keuruu vs. selvitysalue Tero Mäkelä LUVUT ON LASKETTU SEURAAVASTI: Tuloslaskelmista on poistettu kertaluonteiset erät, koska ne eivät ole pysyviä Verotulot on laskettu Keuruun veroprosenteilla,

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014-2017 Tiedotustilaisuus 8.2.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Suomen Kuntaliitto Kansantalouden kehitys eri vaihtoehdoissa (Muuttujien keskimääräinen vuotuinen

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Talousarviomuutos 2015

Talousarviomuutos 2015 Kunnanhallitus 232 30.11.2015 Valtuusto 50 07.12.2015 Talousarviomuutos 2015 362/02.02.02/2015 Kunnanhallitus 30.11.2015 232 Valmistelija: kunnansihteeri Vuoden 2015 talousarvion muutosesitys perustuu

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma 2017-2019 Alavieskan kunta Valtuusto 19.12.2016 JY Arvio 2016 tilinpäätöksestä tuloslaskelman osalta Poikkeama Tp ennuste - TA 2016 Muutos Tp ennuste - Tp 2015

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2014 Tilanteessa 30.9.2014 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.872.480 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.891.982 euroa ylijäämäinen. Marraskuun

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa.

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa. Talouspalvelut 8.8.2016 Palvelukeskuksille VUODEN 2017 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2018-2019 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi laadittavalla

Lisätiedot

Vakinaiset palvelussuhteet

Vakinaiset palvelussuhteet Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Talousarvion vuodelle 2012 ja taloussuunnitelman vuosille laadinnan lähtökohdat

Talousarvion vuodelle 2012 ja taloussuunnitelman vuosille laadinnan lähtökohdat Talousarvion vuodelle 2012 ja taloussuunnitelman vuosille 2013-2014 laadinnan lähtökohdat Loviisan kaupungin talousnäkymät. Huhtikuun toteumatietojen perusteella tilikaudelle 2011 ennustetaan noin 0,9

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma 151 RAHOITUSOSA 152 153 RAHOITUSOSA Talousarvion rahoitusosaan kootaan käyttötalous-, tuloslaskelma - ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko

Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko 2015 Talousjohtaja Anne Arvola 23.11.2015 Koko kunta - Toteumavertailu - Tulosennuste Lautakunnat - Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli

Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli 12.6.2015 Sisältö 1 Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli: Toimiala... 3 Toimiala... 3 Tuloslaskelma ja määrällinen henkilöstön tarve... 3 Toimialan

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus 31.03.2015 Kunnanhallitus 11.05.2015 ALAVIESKAN KUNNAN TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN TAMMI-MAALISKUU 2015 (sisäiset ja ulkoiset erät mukana) Tammi-maaliskuu 2014 TA 2015

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA SYYSKUU 2016 Tavoiteprosentti tasaisella kehityksellä 75,0 % Käyttäjä : SARLEP TOTEUTUMAVERTAILU KAUPUNKI ilman liikelaitoksia 13.10.20169:55:18 Tili(T) +muutos

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Ohjausryhmään lisätään kunnanhallituksen lisäksi kunnanjohtaja ja palvelualuejohtajat.

Ohjausryhmään lisätään kunnanhallituksen lisäksi kunnanjohtaja ja palvelualuejohtajat. 271 04.11.2013 285 19.11.2013 298 03.12.2013 Talouden tasapainottamisohjelman valmistelu KHALL 271 Kunnanvaltuusto hyväksyi 17.6.2013 kokouksessaan tasapainottamisohjelman vuoden 2013 osalta. Kunnanvaltuusto

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 24.8.2015 Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt 1 000 euroa Vuosien 2016-2018 taloussuunnitelman kehys 13.8.2015

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015» siirtymäsäännöksiä

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot