HARTOLAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE

Transkriptio

1 1 HARTOLAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

2 2 YLEISPERUSTELUT 1 TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT Suomen talous on ollut taantumassa vuosina Maailmantalous on toipunut finanssikriisistä ja lähtenyt kasvuun vuoden 2014 aikana. Myös euroalueen taantuma on päättynyt, ja talous on kääntynyt hitaaseen nousuun. Suomen talouskehityksen pääsy kasvu-uralle vuosien aikana tulee olemaan hidasta. EU -maiden asettamat talouspakotteet Venäjän suuntaan ovat vaikeuttaneet myös Suomen itävientiä ja heikentäneet kauppatasetta. VM:n ennusteen mukaan vuonna 2015 kokonaistuotannon arvioidaan kuitenkin nousevan 1,2 % ennen kaikkea viennin ja yksityisten investointien tukemana. Julkinen talous on pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen vuoksi edelleen alijäämäinen, vaikka tällä vaalikaudella päätetyt sopeutustoimet ovat hillinneet alijäämän kasvua. Matalasuhdanne heijastuu selvimmin valtion talouteen, joka pysyy selvästi alijäämäisenä, mutta myös kunta sektori on alijäämäinen vaimean verotulokehityksen ja väestön ikääntymisestä aiheutuvien menojen kasvun vuoksi. Julkisen velan suhteen kokonaistuotantoon arvioidaan vuonna 2015 ylittävän EU:n kasvu- ja vakaussopimuksessa asetetun 60 prosentin rajan. Suomen taloutta vaivaavat samanaikaisesti rakenteelliset kasvun ja julkisen talouden kestävyyden ongelmat. Ikärakenteen muutos pienentää taloudessa tarjolla olevaa työn määrää ja kasvattaa ikäsidonnaisia julkisia eläke-, hoito- ja hoivamenoja. Vallitsevalla veroasteella julkisen talouden tulot eivät riitä kattamaan julkisen talouden menoja normaalin kehityksen puitteissa. Ilman korjaavia toimenpiteitä julkinen velka uhkaa kasvaa hallitsemattomasti suhteessa kokonaistuotantoon. Tämä ns. kestävyysvaje on valtiovarainministeriön arvion mukaan noin 4 % BKT:sta. Työmarkkinat Työttömyysaste on noussut vuonna ,6 prosenttiin ja pysyy samalla tasolla myös ensivuonna. Työttömyyden nousua on hillinnyt se, että työvoiman ulkopuolella olevien määrä on kasvanut. Työllisyysaste on tänä vuonna 68,5 prosenttia, mutta nousee ensi vuonna 68,9 prosenttiin paljolti ikärakenteen muutoksen vuoksi. Työttömien työnhakijoiden määrä on 2000-luvun ja se kasvaa ensi vuonna henkeen. Työttömyys on elämäntilanteena pitkittynyt ja pitkäaikaistyöttömyys kasvanut. Huolestuttavin tilanne on yli 55-vuotiailla työttömillä työnhakijoilla, joiden työttömyyden kesto syyskuussa 2014 oli keskimäärin 91 viikkoa. Vaikeasti työllistyvien määrä on kasvanut henkilöön. Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita on henkilöä vuonna 2014 ja henkilöä vuonna Inflaatio Vuoden 2014 keskimääräinen inflaatio on 1,1 % ja ensi vuonna inflaatioksi ennustetaan 1,5 %.

3 3 1.1 KUNTIEN TILANNE Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätöstietojen mukaan kuntien lainakanta jatkoi kasvuaan vuonna 2013 yhteensä 1,6 miljardilla eurolla ollen vuoden lopussa 13,8 miljardia euroa. Kuntien toimintakulut nousivat maltillisesti 2,4 prosentilla sekä verotuloja kertyi 1,3 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuosikatteet paranivat kunnissa edellisestä vuodesta 53 prosenttia toimintakulujen ja verotulojen muutosten vaikutuksesta. Kuntatalouden näkymät lähivuosille ovat silti huolestuttavat. Menojen kasvu uhkaa jatkua samalla kun rahoitusta leikataan ja tuloveroprosentin nostamisen kipukynnys on jo monessa kunnassa saavutettu. Kuntatalouden kestävyyden turvaaminen edellyttää sekä rakennepoliittisen ohjelman toteuttamista että kuntien omia toimia talouden sopeuttamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate riitti v tilinpäätöksissä niukasti kattamaan poistot. Kuntatalouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen nousi 8 prosenttiin. Talouskasvun ennustetaan elpyvän hitaasti ja tästä johtuen kuntien veropohjien kasvu arvioidaan ensi vuonna vähäiseksi. Useat kunnat nostivat v kunnallisvero- ja kiinteistöveroprosenttejaan, ja paine veroprosenttien korotusten jatkamiseen on tuntuva. Osana valtiontalouden sopeutustoimia peruspalvelujen valtionosuutta vähennetään edelleen vuonna Vuosille kohdistuneiden valtionosuusleikkausten johdosta kunnilta jää valtionosuuksia saamatta 6,9 mrd. euroa. Vähennys on ensi vuonna 188 milj. euroa verrattuna vuoden 2014 tasoon. Se toteutetaan alentamalla valtionosuusprosenttia yhteensä 0,73 prosenttiyksiköllä. Tämän ja muiden valtionosuusprosentin muutosten jälkeen kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentti on 25,42 v Kuntien harkinnanvaraisen valtionosuuden korotus lakkautetaan vuonna Kuntien tehtäviä ja velvoitteita on ollut määrä vähentää niin, että kuntien menot ovat vuonna 2017 miljardin alemmalla tasolla muutoin toteutuvasta. Toistaiseksi normitalkoot eivät ole edenneet vaan on pidättäydytty ainoastaan joidenkin uusien lakien ja velvoitteiden toteuttamisesta. Sosiaalihuoltolain uudistus ja lastensuojelulain muutos lisäävät kuntien menoja yhteensä n. 32 milj. eurolla ja valtionosuutta 16 milj. eurolla. Uudistus tukee erityisesti hallitusohjelmaan sisältyvää lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämistä. Kuntien menoihin ja valtionosuuksiin v vaikuttavat uusien päätösten ja lakiesitysten lisäksi myös vanhuspalvelulain ja oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanon jatkaminen. Vanhuspalvelulain toimeenpano lisää kuntien menoja 51 milj. eurolla v ja valtionosuutta 28 milj. eurolla. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpano puolestaan lisää kuntien menoja n. 9 milj. eurolla ja valtionosuutta 4,7 milj. eurolla.

4 Hallitusohjelman sekä vuosien kehysriihien päätösten vaikutus kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen on vuonna ,140 milj. Kuvassa on mukana vuoden 2015 alusta voimaan tulevan kiinteistöverojen rajojen noston ja maksujen korotusten hyödyn leikkaaminen kunnilta valtion osuutta vähentämällä sekä harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen poistaminen. Peruspalvelujen valtionosuuden leikkaukset yhteensä vuosin Uutta Uutta Lähde: Kuntaliitto

5 Palkkaratkaisu ja palkan sivukulut vuonna 2015 Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset vuosille ovat tulleet voimaan ja ne ovat voimassa 31. tammikuuta 2017 saakka. Sopimuskausi muodostuu kahdesta jaksosta. Ensimmäisen jakso on ja toinen jakso on Ensimmäisellä jaksolla kunta-alan palkkoja korotettiin sopimuskorotuksella, jonka kustannusvaikutus koko kunta-alalla oli keskimäärin 0,8. KT Kuntatyönantajat ja kunta-alan pääsopijajärjestöt ovat saavuttaneet yksimielisyyden vuoden 2015 KVTES- palkankorotuksista Neuvottelutulos merkitsee sitä, että vuonna 2015 KVTES:ssä ei tule maksuun yleiskorotusta eikä myöskään paikallista erää. Työllisyys- ja kasvusopimuksessa sovittu palkankorotusvara on käytetty keskitetysti KVTES:n rakenteellisiin sopimusmuutoksiin. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen sopijaosapuolet ovat päässeet yksimielisyyteen kesän 2015 sopimuskorotuserän käytöstä, joka kokonaisuudessaan käytetään: työaikaluvun jaksotyöaikamääräysten uudistamiseen, palkkahinnoitteluliitteiden (liitteet 1,2, 7 ja 8) uudistamiseen, eräiden palkkahinnoittelukohtien peruspalkkojen korottamiseen palkkahinnoitteluliitteissä 4 ja 5 sekä omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien palvelussuhteen ehtojen muutokseen (KVTES liite 12). Edellä kuvatun ratkaisun kustannusvaikutus on keskimäärin 0,3 prosenttia KVTES-palkkasummasta. Työnantajakohtaisesti kustannustaso voi poiketa merkittävästi keskimääräisestä kustannustasosta. Tähän vaikuttavat kunnan/kuntayhtymän henkilöstörakenne, henkilöstön tehtäväkohtaisten palkkojen taso palkkahinnoittelukohdittain sekä kuinka suuri osa henkilöstöstä tekee jaksotyötä. 5 KT Kuntatyönantajat ja kunta-alan TS-sopijajärjestöt ovat saavuttaneet yksimielisyyden vuoden 2015 TSpalkankorotuksista Palkantarkistus toteutetaan paikallisena järjestelyeränä, jonka suuruus on 0,29 % TS:n palkkasummasta. Opetushenkilöstön sopimuksessa (OVTES) korotusvarat käytetään yleiskorotukseen, kiertävien opettajien matkakustannuskorvausten tarkistuksiin, vuosisidonnaisten lisien painoarvon pienentämiseen sekä 1. ja 2. kalleusluokan lähentämiseen. Henkilösivukulut vuonna Sotu-maksut, työttömyys-, tapaturmavakuutus ym sivukulut 5,75 % palkoista 2. Palkkaperusteinen eläkemeno (KuEL) 17,05 % palkoista 3. VaEL-eläkemaksuprosentti/opettajat 21,84 % 4. Palkkaperusteinen henkilösivukulu yhteensä 22,80 % 5. KuEL:n ns. varhe-maksuihin varataan keskitetysti määräraha, joka jaetaan tulosalueille viimeistään käyttötaloussuunnitelman vahvistamisen yhteydessä käytön suhteessa. Vuoden 2015 arviointikerroin varmistuu myöhemmin. 6. Eläkemenoperusteiset maksut budjetoidaan vuoden 2014 toteutumien perusteella. Kunnallisen eläkevakuutuksen mukaan eläkemenoperusteisen maksun ennakoidaan kasvavan lievästi edellisestä vuodesta. Vuoden 2015 kerroin on 1,0.

6 6 1.2 VEROTULOJEN KEHITYS Vaatimaton talouskasvu on heikentänyt veropohjien kehitystä ja kuntatalouden verotulojen kertymää. Ansiot kasvavat tänä vuonna arviolta noin kaksi prosenttia, mutta koko talouden palkkasumman kasvu jää vain 1,4 prosenttiin. Myös yritysten tuloskehityksen odotetaan jäävän heikoksi. Kuntien verotulot kasvavat 2,3 %. Puolet kunnista korotti tuloveroprosenttia vuonna 2014, jonka vuoksi se nousi 0,40 prosenttiyksikköä ja on keskimäärin 19,74 %. Vuonna 2015 kuntien verotuloiksi arvioidaan 21,5 mrd. euroa ja kasvuksi 1,8 %. Palkkatulojen ennustetaan kasvavan 2 % vuodessa ja ansiotulojen keskimäärin 2,5 % vuosittain. Tilitysten ennakoidaan kasvavan vain 1,2 %, johtuen vähennyksien kasvusta. Ansiotuloverotuksen progressiota jyrkennetään alentamalla verotusta kaikkein matalimmalla tulotasolla ja korottamalla ylimmillä tulotasoilla. Myös lapsiperheille ja eläkeläisten verovähennyksiä lisätään. Kuntien verotuloihin vaikuttavat myös muut osin jo aiemmin päätetyt muutokset, kuten asuntolainojen korkovähennyksen rajaaminen, opintolainan korkovähennyksen päättyminen ja työtulovähennyksen korotus. Kuntien yhteisövero-osuuden määräaikainen korotus päättyy vuoden 2015 lopussa. Kuntaryhmän jakoosuudeksi on arvioitu muodostuvan 36,26 % vuonna 2015 ja 30,31 % vuonna Yhteisöverotuoton arvioidaan kasvaneen vuonna 2014 peräti 6 %. Hallitusten esitysten luonnoksista käy ilmi, että vuonna 2015 edustuskulujen osittainen vähennysoikeus palautetaan, elokuvien tuotantotuet saatetaan veronalaisiksi, osuuskuntien voitonjaon verokohtelua yhtenäistetään osakeyhtiöiden kanssa ja rahoituslaitosten vuodesta 2015 alkaen EU:n yhteiseen kriisinratkaisurahastoon maksamat vakausmaksut hyväksytään yhteisöverotuksessa vähennyskelpoisiksi menoiksi. Aiempien päätösten perusteella jakoosuuslaskennassa on jo aiemmin huomioitu, että T&K-kannustimen sekä tuotannollisten investointien korotettujen poistojen voimassa olo päättyy vuoden 2014 lopussa. Yhteisöverotuotto kasvaa vuonna 2015 siltä osin kun kuntiin sovellettavan yhteisöveron jako-osuutta nostetaan 75 miljoonalla eurolla, jolla kompensoidaan työmarkkinauudistuksen rahoitusvastuun siirto kunnille. Siirto toteutetaan ryhmäosuutta nostamalla ja muutos on huomioitu veroennustekehikon jakoosuuslaskennassa. Kunnittain lisäys jakaantuu jako-osuuksien perusteella, mutta kohdennusta oikaistaan kuntien kesken valtionosuusjärjestelmän kautta Kelan työttömyysturvatilastojen perusteella. Toisaalla yritysten edustusmenojen 50 % vähennysoikeuden palautus ja vakausmaksun vähennysoikeus vähentävät yhteisöverotuottoja. Kiinteistöverolaki muuttuu siten, että vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentin ja yleisen kiinteistöveroprosentin ala- ja ylärajoja korotetaan. Muutokset yleisen kiinteistöveroprosentin rajoissa vaikuttavat myös muun asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentin ja voimalaitosten kiinteistöveroprosentin vaihteluväleihin. Yleisen kiinteistöveroprosentin ja vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveron muutos lisää kuntien kiinteistöverotuloja 38,3 miljoonaa euroa. Korotus kohdistuu hyvin pieneen kuntajoukkoon, jonka on korotettava kiinteistöveroa alarajalla. Muutoksen tuottoa vastaava lisäys leikataan pois kunnilta valtionosuusjärjestelmän kautta kuntakohtaisesti kohdentaen. Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan niiltä kunnilta, joiden veroprosentit ovat alle uuden alarajan, tullaan perimään valtiolle vanhan veroprosentin ja uuden alarajan välinen tuotto. Ylärajojen korotuksen (n.8 milj. ) sekä veropohjan kasvun laskennallinen tuotto (n.2 milj. ) peritään kaikilta kunnilta verotusarvojen suhteessa.

7 7 Kiinteistöveroprosenttien rajat verovuodesta 2015 alkaen: Yleisen kiinteistöveroprosentti 0,80 1,55 (aiemmin 0,60-1,35) Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti 0,37 0,80 (aiemmin 0,37-0,80) Kunnanvaltuusto voi määrätä muussa kuin vakituisessa asuinkäytössä olevalle asuinrakennukselle (vapaa-ajan asunnot) erillisen kiinteistöveroprosentin, jonka vaihteluväli muuttuu nykyisestä 0,60 1,35 prosentista 0,80 1,55 prosenttiin. Muun asuinrakennuksen veroprosentti voi olla korkeintaan 0,60 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti. Laki muuttui kuitenkin niin, että jos näin laskettu veroprosentti on valtuuston määräämää yleistä kiinteistöveroprosenttia alempi, enintään valtuuston määräämän yleisen kiinteistöveroprosentin suuruinen. 1.3 VALTIONOSUUDET Rakenteellisesti Suomen valtionosuusjärjestelmä koostuu kahdesta osasta: 1. kustannus- ja tarve-erojen tasauksesta ja 2. tulopohjan tasauksesta. Kustannuserojen tasauksen laskentaperusteena ovat asukasmäärän ja ikärakenteen lisäksi erilaiset olosuhdetekijät. Toisena valtionosuusjärjestelmän kiinteänä osana kuntien tulopohjaa tasataan kunnan verotulojen perusteella. Suomen järjestelmässä merkittävämpi rooli on kustannuserojen tasauksella, jonka kautta valtion raha ohjataan järjestelmään. Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus puolestaan on kuntien välinen. Järjestelmää täydentää tilapäisissä taloudellisissa vaikeuksissa oleville kunnille myönnettävä harkinnanvarainen valtionosuuden korotus. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu myös hallinnollisesti kahdesta osasta: 1. valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) ja 2. opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisesta opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuoden 2015 alusta siten, että valtionosuuden määräytymisen ikäryhmitystä ja määräytymisen kriteeristöä on muutettu olennaisesti. Opetus- ja kulttuuritoimen osuus säilyy nykyisellään. Valtionosuusrahoitus maksetaan edelleen kunnille. 2 MUUTOKSET KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ 2.1 VÄESTÖ Hartolan väkiluku oli 3087 henkeä, jossa on vähennystä viime vuoden loppuun verraten 11 henkeä. Väkiluku on laskenut viime vuosina jyrkästi. Lapsia syntyi 20 vuonna Vuoden 2013 lokakuun lopussa kunnan väkiluku oli 3133 henkeä. Lapsia arvioidaan vuonna 2014 syntyvän 23. Väestöennusteen mukaan Hartolassa on asukkaita suunnitelmavuoden 2017 loppuun mennessä 2930 ja vuonna henkeä.

8 8 Väestöennusteista on havaittavissa lasten ja kouluikäisten määrän väheneminen ja vanhusväestön osuuden kasvaminen. Muutoksilla on vaikutusta kunnan palvelujen järjestämiseen erityisesti sivistystoimessa ja sosiaali- ja terveydenhuollossa. Väestömäärän kehitysarvio Hartolassa v Lähde: Väestöreksisterikeskus, ennakkotieto

9 HARTOLAN KUNNAN VANHUSVÄESTÖN MÄÄRÄ V v v. Yli 84 v Lähde: Hartolan kunnan oppilasennuste HARTOLAN KUNNAN LASTEN MÄÄRÄ V v v v.

10 TYÖLLISYYS JA ELINKEINOT Päijät-Hämeen työttömyysaste on ollut keskimäärin % vuoden 2014 aikana. Hartolassa työttömyys on pahentunut edellisestä vuodesta selvästi. Syyskuun lopussa työttömänä oli 12,7 % työvoimasta ja alle 25 vuotiaiden osuus työttömästä työvoimasta oli Hartolassa tammikuussa 7,4 % ja syyskuussa 16,7 % (muutos +8,8 %). Yli vuoden työttömänä olleita oli syyskuussa 40 henkeä (edellisenä vuonna 25). Työttömyyttä selittävät työnantajien heikot taloudelliset näkymät ja avoimien työpaikkojen määrän väheneminen koko Heinolan seutukunnalla. Seurauksena on ollut työttömyyden pitkittyminen. Nuorten työttömyyden ja siihen liittyvien syrjäytymisuhkien lisääntyminen on tunnistettu Hartolassa ja sen ratkaisemiseksi on toimittava entistä aktiivisemmin. Hartolassa on Päijät-Hämeen alhaisin koulutustaso, jonka vuoksi riski ylisukupolviseen nuorten kouluttautumattomuuteen on suuri. Hartolan kunnan työpaikkaomavaraisuus on ollut 108,5 %, mikä on Lahden kaupungin jälkeen maakunnan toiseksi korkein. Työpaikkoja on tilastoitu vuonna 2012 yhteensä noin 1212 kpl. Yritysten nettomuutos vuonna 2013 oli + 8 kpl. Kunnan elinkeinorakenne oli vuonna 2012 seuraava: Palveluelinkeinot 60,5 %, teollisuus ja rakentaminen 22 %, alkutuotanto 16,8 % ja 1,3%:n toimiala oli tuntematon. Tilastokeskuksen mukaan Hartolan taloudellinen huoltosuhde oli 1,73 vuonna Suhdeluku kertoo, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa oli yhtä työllistä kohden. Hartolassa on lisäksi Päijät- Hämeen alhaisin työllisyysaste 63,1, joka on yhteydessä ikääntyvän väestön määrään. Etsivä nuorisotyö, työpaja ja sote yhtymän työttömien toimintakeskus järjestävät tukitoimenpiteitä, yksilövalmennusta ja kuntouttavaa työtoimintaa vaikeimmassa tilanteessa oleville työttömille. Elinkeinoneuvoja on työpajojen yhteistyökumppani yritysten ja avointen työmarkkinoiden suuntaan. Yritysten rekrytointitarpeissa voidaan kartoittaa lisäksi palkkatukipaikkoja. Kunnan myöntämä työllistämisen kuntalisä kohdentuu lähinnä kolmannelle sektorille. Yli 300 päivää työmarkkinatuella olleiden osalta työmarkkinatuen rahoitusvastuuta siirretään kunnille vuoden 2015 alusta lukien. Tästä syystä Hartolan ja Sysmän kuntien työllisyydenhoidon ESR rahoitteinen hanke on suunnitteilla vuosille Hankkeen tavoitteena on auttaa työttömyydestä kärsivät työntekijät ja piilossa olevat työmahdollisuudet kohtaamaan toisensa paikallisessa yhteistyöverkostossa. 3 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITTELUN PERUSTELUT 3.1 LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT Kunnanhallitus hyväksyi laadintaohjeet vuoden 2015 talousarviolle ja vuosien taloussuunnitelmalle. Talousarvio on tulosalueittain laadittu tämän ohjeen mukaisesti. Sosiaali- ja terveystoimen sekä ympäristötoimen talousarvioista on saatu ennakkotieto Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymästä ja tulevana vuonna edessä on merkittävä kustannustason nousu. Kuntakohtaiset

11 käyttöarviot erikoissairaanhoidossa on arvioitu viimevuoden ja kuluvan vuoden käyttöön perustuviin suoritemääriin. 3.2 VEROTULOT 11 Vuonna 2013 kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti oli 19,38 % ja efektiivinen veroaste 14,58 %. Hartolassa vuonna 2013 ansiotuloista laskettu efektiivinen veroprosentti on 13,47 % ja vuonna ,84 %. Kunnan ns. efektiivisellä veroprosentilla tarkoitetaan maksettavan veron suhdetta ansiotuloihin. Verotulot on arvioitu Kuntaliiton vuoden 2014 lokakuun veroennustekehikon sisältämillä laskelmilla korjattuna vuoden 2013 kunnallisverotuksen lopullisilla tiedoilla. Kunnallisvero on laskettu voimassa olevalla veroperusteella ja kiinteistöverot on arvioitu vuoden 2013 maksuunpanon mukaisina. Vuoden 2014 kokonaisverotuloiksi arvioitiin talousarviossa ,017 milj. euroa, joka saavutetaan. Vuoden 2015 ennusteen mukaan verotulot kasvavat 1,8 %, mutta talousarvioon verotulot on arvioitu maltillisesti yhteensä 10,127 milj. euroa. Kunnanvaltuusto on vahvistanut kunnan tuloveron ja kiinteistöveroprosentit vuodelle 2015 marraskuussa 2014 seuraavasti: Kunnan veroprosentit vuodelle 2015 on vahvistettu seuraavasti Kunnan tulovero 21,50 % Yleinen kiinteistöveroprosentti 1,00 Vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,50 Muiden asuinrakennusten veroprosentti 1,10 Yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroprosentti 0,20 Yhteenveto Hartola Kuntaliiton veroennustekehikko TILIVUOSI ** 2014** 2015** 2016** 2017** Verolaji Kunnallisvero Muutos % -1,1 1,3 3,4 1,8 0,0 2,0 Yhteisövero Muutos % -37,7 28,1 15,5 3,5-11,6 6,9 Kiinteistövero Muutos % 2,8 1,1 9,8 0,0 0,0 0,0 VEROTULOKSI KIRJATTAVA Muutos % -5,1 3,5 5,4 1,8-1,3 2,2 ** Ennakkoarvio verotulojen kehityksestä.

12 KÄYTTÖTALOUDEN VALTIONOSUUDET Vuonna 2012 päätetyn hallitusohjelman linjaukset ja vuosien kehysriihien päätökset ovat valtionosuusjärjestelmän muutosten takana. Merkittävimmät muutokset ovat kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen kohdistuva 631 milj. euron leikkaus, minkä jälkeen on päätetty lisäleikkauksesta 125 milj. euroa vuonna Kiinteistöveron poistaminen verotulojen tasauksesta vaikutti kunnissa hyvin eri tavoin. Hartolan suuri loma-asuntojen määrä vähensi leikkauksen vaikutusta. Osittain sen vuoksi vuonna 2013 verotulojen tasaus lisäsi valtionosuuksia 0,325 milj euroa, koska Hartolan laskennallisten verotulojen kokonaiskertymä oli laskenut vahvistetussa verotuksessa. Kunnan peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä uudistetaan vuoden 2015 alusta lukien. Järjestelmää on tarkoitus yksinkertaistaa ja selkeyttää sekä parantaa sen kannustavuutta. Uudistuksesta järjestelmästä poistetaan erilliset valtionosuusperusteet, kuten: - yleisen osan määräytymisperusteet - sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset - esi- ja perusopetuksen vuotiaiden ikäluokan mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset - yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteet. - Uuden järjestelmän peruspalvelujen valtionosuuden laskennalliset kustannukset perustuvat keskeisesti ikäryhmittäisiin kustannuksiin ja sairastavuuteen. Ikäryhmitys pohjautuu nykyisiin ikäluokituksiin. Sairastavuuden painoa korotetaan ja ikäryhmien painoa vähennetään. Sairastavuuskertoimen osatekijöitä ovat terveyden-, vanhusten-, ja sosiaalihuolto. Sosiaali- ja terveystoimen valtionosuusperusteen kaikki kertoimet ovat talousarvion valmisteluvaiheessa vuoden 2013 tietojen mukaisia ja ne tarkentuvat vasta loppuvuodesta. Muina laskennallisten kustannusten määräytymisperusteina otetaan käyttöön työttömyyskerroin, vieraskielisyyskerroin, kaksikielisyys, saaristoisuus, asukastiheyskerroin ja koulutustaustakerroin. Kriteerien toinen osa muodostuu lisäosista. Niitä ovat saamelaisten kotiseutualueen kunnan, syrjäisyyden ja työpaikkaomavaraisuuden lisäosat. Kotikuntakorvaukset Kotikuntakorvausjärjestelmä sisältyy kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen. Opetuksen järjestäjä on oikeutettu kotikuntakorvaukseen oppilaan suorittaessa oppivelvollisuuttaan muussa kuin oman kotikuntansa esi- tai perusopetuksessa. Kotikuntakorvausten maksatus hoidetaan keskitetysti valtionosuusmaksatuksen yhteydessä. Valtionosuusuudistuksesta (He 38/2015 vp) johtuen myös kotikuntakorvausten laskenta muuttuu alkaen. Vuoden 2015 kotikuntakorvaukset perustuvat esi- ja perusopetuksen järjestäjien antamiin oppilasmäärätietoihin tilanteesta. Kotikuntakorvausmenoja ja -tuloja ei kuitenkaan kirjata valtionosuuksiin, vaan ne sisältyvät perusopetuksen menoihin ja tuloihin.

13 Vuoden 2015 talousarvioon sisältyvät arviot seuraavista valtionosuuksista Valtionosuuksien kehitys vuosina ja valtionosuuden muutos 2015 Toimiala (1000 eur.) Yleinen valtionosuus 183 Sosiaali- ja terveystoimi Opetus- ja kulttuuritoimi -210 Verotulon tasaus Peruspalvelujen valtionosuus Valtionosuusjärjestelmämuutos Muut opetus- ja kultt. valtionosuudet Yhteensä Harkinnanvaraisen vos:n korotus Yhteensä Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus euroa Kuntien tulopohjassa olevia eroja tasataan verotuloihin perustuvalla valtionosuuden tasauksella. Lainsäädännöllisesti tasaus on osa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Laskenta pohjautuu verohallinnon julkaisemiin verovuoden 2013 verotietoihin ( ). Samat tiedot ovat Kuntaliiton tarkistetun veroennustekehikon perustana (tarkistettu , kuntakohtaiset kehikot viikolla 37). Verotus valmistuu lokakuun loppuun mennessä, jonka jälkeen saadaan lopulliset tasauksen tiedot. Vuoden 2015 tasauksessa tasausraja on 100 % (ennen 91,86 %). Tasauslisässä on 20 %:n omavastuu (ennen ei omavastuuta). Tasausvähennys on 30 % lisättynä kunnan laskennallisten verotulojen ja tasausrajan erotuksen luonnollisena logaritmina (ennen 37 %). Lisäksi tasauksen laskennassa on otettu huomioon puolet ydinvoimaloiden kiinteistöveron laskennallisesta tuotosta (ennen kiinteistövero ei ole ollut mukana). Vuoden 2015 tasauksen laskentaan on tasausrajan nostamiseksi siirretty peruspalvelujen valtionosuudesta 724 milj. euroa (135 /asukas), mikä tarkoittaa 2,88 prosenttiyksikön alennusta peruspalvelujen valtionosuusprosenttiin. Kunta on oikeutettu valtionosuuden tasauslisään, jos sen laskennallinen verotulo asukasta kohden on tasausrajaa pienempi. Valtionosuuden tasauslisä on 80 % erotuksesta. Mikäli kunnan laskennallinen verotulo ylittää tasausrajan, vähennetään kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta tasausvähennys, joka on 30 % erotuksesta lisättynä erotuksen luonnollinen logaritmi. Verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen laskennallisuudesta johtuen tasausta laskettaessa ei käytetä kunnan omaa veroprosenttia, vaan koko maan keskimääräistä veroprosenttia. Tästä johtuen

14 yksittäisen kunnan tekemillä veroprosenttimuutoksilla ei ole vaikutusta kunnan saaman tasauslisän tai kunnan maksaman tasausvähennyksen määrään. 14 Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus euroa Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusrahoitus on talousarviossa negatiivinen, koska Hartolan kunnan itsensä järjestämiin opetus- ja sivistystoimen palveluihin kohdistuva peruspalvelujen valtion osuus on pienempi kuin kunnan osuus perusopetuksen jälkeisen koulutuksen rahoittamiseen. Ammattikorkeakoulujen rahoitusvastuu siirretään valtiolle vuoden 2015 alussa eivätkä ne kuulu enää peruspalvelubudjettitarkastelun piiriin. Kunnan omarahoitusosuus poistuu ammattikorkeakouluista. 3.4 KUNNAN RAHOITUSTARPEET JA LAINANOTTO Talousarvion rahoitusosaan sisältyvässä rahoituslaskelmassa esitetään tarkemmin pitkäaikaiseen rahoitukseen liittyvät menot ja tulot, kuten antolainat ja niiden lyhennykset, kunnan lainanotto ja lainojen lyhennykset. Kunnan rahoitustarve muodostuu investointimenoista ja pitkäaikaisten lainojen lyhennyksistä. Vuoden aikana rakennettavan huonokuntoisten ja muistisairaiden vanhusten asumisyksikön ja terveyskeskuksen saneerauksen rakentaminen toteutetaan kunnan omana hankkeena. Sitä varten vuonna 2015 tullaan nostamaanvaltion asuntorahaston rahoituspäätöksen edellyttämä 41 vuoden korkotukilaina, jonka pääoma on enintään 3,3, miljoonaa euroa. TP 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Lainanotto Lyhennykset Nettolainanotto Pitkäaikaiset lainat Lainat euroa/asukas Asukasmäärä

15 LAINAKANTA V Hartola -Koko maa (euroa / asukas) HENKILÖSTÖ Hartolan kunnassa oli vakinaista henkilöstöä vuoden 2013 lopussa 91 henkeä ja määräaikaisia 24 henkeä. Vuonna 2015 määräaikaista henkilöstöä on arvioitu olevan edellistä vuotta vähemmän, koska Verkostosta Voimaa rakennemuutoshanke on päättynyt Vakinaisen henkilöstön väheneminen johtuu pääasiassa muutoksista toiminnan organisoinnissa, johon henkilöstön luontainen poistuma antaa mahdollisuuden. Kuntayhteistyön lisääntyminen ja palvelujen ostaminen yksityiseltä sektorilta tulee olemaan näkyvämmässä roolissa tulevina vuosina. Palvelujen tarvetta ja mitoitusta joudutaan arvioimaan kriittisemmin tiukentuvan talouden vuoksi. Vuosina eläkepoistuman arvioidaan olevan enintään 10 henkeä. Osa-aikaeläkkeellä olevien määrä vähenee jatkossa, koska uusia anomuksia ei ole nyt vireillä. Vuoden 2015 talousarvioon on varattu määrärahat henkilöstön palkkaukseen siten, että sopimusperusteisten palkankorotusten arvioidaan nostavan palkkoja 1,0 % tasosta. Palkkasumma on euroa vuonna 2015 ja sen arvioidaan laskevan vuoden 2014 talousarvion tasosta euroa. Tämä johtuu mm. Verkostosta voimaa hanketoiminnan päättymisestä vuoden 2014 lopussa, ja vapautuvien virkojen ja tehtävien täyttämättä jättämisestä. Valtuusto hyväksyy henkilöstökertomuksen vuosittain osana tilinpäätöstä.

16 16 KUNNAN HENKILÖKUNTA TOIMIALOITTAIN Toimiala TA 2015 %-osuus TP 2013 %-osuus Kunnanhallitus 10 9,80 % 15 13,04 % Sivistyslautakunta 64 62,75 % 69 60,00 % Ympäristölautakunta 1 0,98 % 5 4,35 % Tekninen lautakunta 27 26,47 % 26 22,61 % Yhteensä ,00 % ,00 % 3.6 STRATEGIA Valtuusto hyväksyi kuntastrategian, jonka tarkoituksena on ohjata kunnan kehittämistoimenpiteitä tulevina vuosina. Strategia päivitetään valtuustokausittain. Kunnan visio Hartola on elinvoimainen, hyvien liikenneyhteyksien varrella sijaitseva asukkaistaan ja ympäristöstään huolehtiva aktiivinen maaseutukunta. Kunnan missio Kunta panostaa elinvoimaisuutensa säilyttämiseen ja tuottaa palvelut yhteistyössä kuntalaisten, yrittäjien ja kolmannen sektorin kanssa sekä tekee yhteistyötä naapurikuntien kanssa. Toiminta-ajatus Kunnan tehtävänä on huolehtia siitä, että kuntalaiset saavat tarvitsemansa palvelut ja heillä on turvallista ja hyvä elää Hartolassa. Painopisteet Yrittäjyys ja työpaikat Asuminen ja vapaa-ajan asuminen Kuntatalouden tasapaino ja Kuntapalvelujen järjestäminen lähellä Kuningaskunta - brändin ja me -hengen vahvistaminen Toimenpiteet ja teot Kunnan, yritysten ja yrittäjien välinen hyvä yhteistyö vahvistaa molempia toimijoita. Työpaikat ja kattavat palvelut sekä puhdas luonto ja ympäristö houkuttelevat asumaan Hartolassa. Asuminen sekä haja-asutusalueella että kuntakeskuksessa mahdollistetaan. Tehostetaan tonttien myyntiä mm. Tippavaarassa, Vanjärvellä ja Lilumäessä.

17 17 Kunnanvaltuuston määrittelemä kuntapalvelujen taso säilytetään, kulloinkin käytettävissä olevilla resursseilla. Taso voi laskea/ nousta taloustilanteen mukaan. Kuningaskunta brändistä tulee näkyvä osa kunnan viestintää. Vahvistetaan me-henkeä järjestämällä asukkaille enemmän mahdollisuuksia osallistua Hartolan kunnan toimintaan ja konkreettiseen kehittämiseen. Toimintaa ohjaavat periaatteet Kunta toimii asukkaiden ja yritysten parhaaksi olemalla avoin ja keskusteleva, toimimalla taloudellisesti ja lähellä kuntalaista Hartolalaiset arvostavat kunnan historiaa, vapaa-ajan mahdollisuuksia sekä yhteisöllisyyttä Elinvoimaisuus syntyy hyvästä yhteishengestä, aktiivisista asukkaista, ja yritystoimintaa vahvistavasta elinkeinopolitiikasta sekä yhdyskuntarakenteen kehittämisestä 3.7 SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA Kuntalain uudet säännökset sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta Kuntalain uudet säännökset velvoittavat kunnat järjestämään kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja konsernivalvonnan sekä raportoimaan niiden tuloksellisuudesta. Riskienhallinnan tulee olla järjestelmällistä toimintaa ja kattaa olennaiset kunnan ja kuntakonsernin toimintaan ja talouteen liittyvät riskit. Niistä annettavan toimintakertomusraportoinnin tulee perustua todennettavissa olevaan sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja konsernivalvonnan tuloksellisuuden arviointiin. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukainen järjestäminen Sisäisen valvonnan järjestämisestä ei aiemmin ole kuntalaissa ollut säännöksiä. Valvonnan ja riskienhallinnan merkitys ovat kuitenkin korostuneet kuntien tehtävien organisointitapojen monimuotoistuessa ja kuntien siirtäessä huomattavan osan tehtävien hoidostaan peruskunnan ulkopuolelle. Lisäksi kuntien ja kuntakonsernien toimintaan liittyvät riskit ovat usein hyvin monialaisia sekä toiminnallisesti ja taloudellisesti merkittäviä. Uudistetut säännökset määrittelevät riskienhallinnan olennaiseksi osaksi johtamista ja sisäistä valvontaa. Kunnanhallituksen vastuulla on sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen sekä tuloksellisuuden seuranta ja arviointi. Järjestämisen tulee perustua systemaattiseen ja dokumentoituun toimintatapaan. Sisäisen valvonnan ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan tulee varmentaa riskien hallintaa ja tavoitteiden saavuttamista osana johtamista, toiminnan ja talouden suunnittelua, päätöksentekoa sekä taloudenhoidon menettelyitä. Riskienhallinnan tulee olla kokonaisvaltaista, jolloin se kunnan ja kuntakonsernin tasolla: kattaa strategiset, toiminnalliset, taloudelliset sekä lakien ja hyvän hallintotavan noudattamiseen liittyvät riskit sisältää riskien tunnistamisen, analysoinnin ja priorisoinnin, hallinnan toimenpiteiden määrittelyn ja valvonnan, sekä tuloksellisuuden arvioinnin toimeenpannaan dokumentoidusti ja sen tuloksellisuudesta raportoidaan hallitukselle säännön mukaisesti

18 18 Kuntalain keskeisimmät muutokset lukien : Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. (13 ) Valtuuston tulee hyväksyä hallintosääntö, jossa on tarpeelliset määräykset sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. (50 ) Toimintakertomuksessa tulee antaa tietoja olennaisista kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvistä asioista, joista ei ole annettu muutoin tietoa taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Tällaisia asioita ovat ainakin arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä sekä tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. (69 ) Tilintarkastajan on tarkastettava onko kunnan ja kuntakonsernin sisäinen valvonta ja riskienhallinta sekä konsernivalvonta järjestetty asianmukaisesti. (73 ) Kunnallisen liikelaitoksen johtokunnan tulee vastata sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä. (87 ) Kunnallisten liikelaitosten johtajan tulee huolehtia sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. (87 ) Kunnallisten liikelaitosten on toimintakertomuksessa annettava tietoja sellaisista talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole muutoin annettu tietoa taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. 3.8 TULOSLASKELMA Tuloslaskelmassa osoitetaan, kuinka kunnan tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin eli käyttömenoihin, rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumisen edellyttämiin poistoihin. Tuloslaskelmassa summataan talousarvion käyttötalousosan toimintatulot ja menot. Yhdistely tehdään tuloslaskelmakaavan tilien tarkkuudella. Tuloslaskelman välituloksina esitetään mm. seuraavat tiedot: Toimintakate on toimintatulojen ja toimintamenojen erotus eli käyttötalouden nettomenot. Vuosikate ilmoittaa paljonko talousarviovuoden tulorahoituksesta jää investointien ja muiden pitkävaikutteisten menojen kattamiseen. Jotta terveen talouden kriteerit toteutuisivat, tulisi vuosikatteen pitkällä aikavälillä olla samaa suuruusluokkaa kuin nettoinvestoinnit. Koska investointien rahoittamiseen on perusteltua käyttää lainaa, tulisi vuosikatteen kuitenkin kattaa vähintään pitkäaikaisten lainojen lyhennykset. Vuosikatteen riittävyyttä voidaan verrata investointien lisäksi myös käyttöomaisuuden poistoihin. Vuosikatteen tulisi riittää kattamaan omaisuuden kulumista mittaavat poistot. Vuoden 2015 talousarvion tuloslaskelmasta ilmenee, että rahoituserien jälkeen vuosikate on euroa, joka ei riitä kattamaan käyttöomaisuuden poistoja. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamien ohjeiden sekä valtuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaan ja ne ovat euroa. Tilikauden tulos kertoo tilikauden tulojen ja menojen erotuksen. Vuoden 2015 talousarviossa tuloksen on arvioitu olevan euroa negatiivinen. Mikäli mahdollista, tilikauden tulosta voidaan vielä käsitellä rahastojen ja/tai varausten muutoksilla, eli niin sanotuilla tilinpäätöserillä.

19 19 Kirjanpitolautakunnan yleisohjeen mukaan satunnaisiksi tuotoiksi ja kuluiksi katsotaan sellaiset tulot ja menot, jotka perustuvat kunnan tavanomaisesta toiminnasta poikkeaviin, kertaluonteisiin ja olennaisiin tapahtumiin. Ne on perusteltua esittää omana ryhmänään vuosikatteen jälkeen, mikäli niiden määrä vuosikatteeseen suhteutettuna on olennainen. Näin vuosikatteen vertailtavuus eri vuosien ja eri kuntien välillä paremmin toteutuu. Tuloslaskelman viimeinen rivi osoittaa tilikauden yli-/alijäämän, joka vuoden 2014 talousarviossa on arvioitu olevan euroa alijäämäinen.

20 20 Hartolan kunnan tuloslaskelma Ulkoiset erät TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Satunnaiset erät Tilikauden ylijäämä/alijäämä Ylijäämä taseessa Toimintatuotot/-toimintakulut, % -14,06-13,73-12,76-12,31-12,19 Vuosikate/poistot, % 66,67-11,75 15,14-55,09-72,38 Asukasmäärä