Katsaus työttömyysvakuutuksen historiaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Katsaus työttömyysvakuutuksen historiaan"

Transkriptio

1 1 Työttömyysvakuutus 50 vuotta seminaari, Marina Congress Center Työttömyysvakuutusrahasto Esitelmä on julkaisuvapaa klo alkaen Eino Ketola Katsaus työttömyysvakuutuksen historiaan Työttömyys ilmiönä ja työttömyysturvan tarpeen syntyminen ovat Suomessa vanhempia kuin valtiollinen itsenäisyys, mutta vaikuttavat keinot työttömyyden haittojen lieventämiseksi ovat huomattavasti itsenäisyyttä nuorempia. Työttömyyden asema yhteiskunnassa on riippunut kolmesta keskeisestä tekijästä tuotantorakenteesta, poliittisen järjestelmän toiminnasta ja työmarkkinasuhteiden kehityksestä. Kun näitä kolmea tekijää tarkastellaan neljän historiallisen jakson: autonomian ajan kolmen viimeisen vuosikymmenen, maailmansotien välisen kahden vuosikymmenen, toisen maailmansodan jälkeisen viiden vuosikymmenen sekä viimeksi kuluneen, puolentoista vuosikymmentä käsittäneen EU-jäsenyyden ja suomalaisen suurteollisuuden globaalistumisen kauden näkökulmista, huomaamme, että kaikki kolme ensin mainittua tekijää ovat näinä neljänä kautena vaihtuneet radikaalisti. Autonomian kauden työttömyys Jo1870-luvulla alkaneesta teollistumisesta huolimatta Suomi oli pitkään huomattavan maatalousvaltainen maa, jossa töiden vähäisyyttä talviaikana ei pidetty varsinaisena työttömyytenä. Työttömyys tuli sosiaaliseksi ongelmaksi siellä, missä väestö keskittyi ja tuli riippuvaiseksi palkkatyöstä ja sen myötä tuotannon markkinahäiriöistä. Ensimmäinen työttömyyteen kohdistuva tutkimus oli Eino Kuusen 1914 julkaistu väitöskirja Talvityöttömyys, sen esiintyminen ja ehkäisytoimenpiteet Suomen suurimmissa kaupungeissa. Vuoden 1906 eduskuntauudistuksesta huolimatta suuriruhtinaskunnan kansanedustuslaitoksen toiminta ei johtanut maata hallitseviin parlamentaarisiin hallituksiin, vaan vastuu yhteiskunnan ohjauksesta jäi viime kädessä Venäjän itsevaltiuteen perustuvan hallintojärjestelmän vastuulle. Tämä johti yhteiskunnallisten jännitteiden patoutumiseen. Teollinen tuotanto oli hajallaan pitkin maata, mutta tästä huolimatta työntekijät järjestäytyivät poliittisesti ja ammatillisesti. Myös Teollisuus ja työnantajat järjestäytyivät. Työmarkkinasuhteet ja sopimuskäytäntö eivät päässeet kehittymään. Suomen poliittinen järjestelmä jäi kiinni Venäjän poliittiseen ja sotilaalliseen konkurssiin ensimmäisen maailmansodan aikana. Seurauksena oli Suomen ajautuminen, monella perusteella

2 2 arvioiden aivan turhaan, sisällissotaan. Euroopan suurvaltojen imperialistisen valtapelin keskeltä kuitenkin syntyi itsenäinen Suomen valtio. Maailmansotien välinen aika Asetus työttömyyskassoista, joilla oli oikeus saada avustusta yleisistä varoista, annettiin vallankumousvuonna Tätä asetusta muutettiin vuonna 1920 annetulla lailla. Tuolloin toimivat työttömyyskassat olivat juridisesti itsenäisiä, mutta käytännössä useimmat toimivat ammattiliittojen yhteydessä. Sisällissodan jälkeen hallitukset pyrkivät luokkavastakohtaisuuksien liennyttämiseen mm. maareformilla ja asutustoiminnalla. Valtion varat eivät riittäneet laajoihin sosiaalisiin uudistuksiin. Teollisuusyrittäjien yksityinen aloitteellisuus johti kuitenkin useilla paikkakunnilla asunto-olojen ja työturvallisuuden parantamishankkeisiin. Räikeiden varallisuuserojen rinnalla sisällissodan väkivaltaisuuksien synkkä varjo ja Venäjän vallan läheisyyden synnyttämä vallankumoustraditio pitivät yllä luokkavastakohtaisuutta ja kommunismin kannatusta erityisesti ammattiyhdistysliikkeessä. Teollisuuspiirien ja työväestön välille vakiintui syvä epäluulo toisen osapuolen tarkoitusperistä. Työmarkkinasuhteiden kehitys pysähtyi. Kolmekymmentäluvun alun suuri lamakausi vei työttömiä sankoin joukoin kunnallisen köyhäinavun piiriin. Kulkumiehet ja ruokapalkalla töihin tulleet kirvesmiehet olivat tuttu ilmiö maaseudulla. Vuonna 1934, eli laman jälkeisen suurtyöttömyyden jo lientyessä, säädettiin laki työttömyyskassoista. Näihinkään säädöksiin ei sisältynyt mainintaa varoja kokoavasta valtakunnallisesta laitoksesta. Tämä merkitsi sitä, että kassat jäivät heikoiksi ja niiden myöntämät avustukset niukoiksi. Talouden noususuhdanne vähensi kiirettä laajempiin työttömyysturvaratkaisuihin. Poliittisen järjestelmän toiminta kehittyi kolmekymmentäluvun lopulla nopeammin kuin työmarkkinasuhteiden. Valtio pani alulle lainsäädäntöä eläketurvan ja terveydenhoidon parantamiseksi. Maailmansodasta korporatiiviseen rakennuskauteen Työväestön täysimittainen osallistuminen talvisodan puolustustaisteluihin poisti poliittista epäluottamusta työväestön ja porvariston välillä ja käynnisti työmarkkinasuhteiden kehityksen. Tätä seurasi jatkosodan aikainen poliittinen lähentyminen Suomen aseveljien liitossa, joka toi sosiaalisen aspektin sodankäyntiinkin. Rauhan tultua veteraanien sukupolvi siirsi rintaman opit myös työmarkkinoille. Sodan päätyttyä kommunistien julkinen toiminta sallittiin ja vanhat padotut poliittiset uskomukset purkautuivat SKP:n johtaman vaalijärjestön SKDL:n kannatuksen kasvuna. Kommunisminvastaisuus ja konkreettiset yhteiset edut yhdistivät työnantajajärjestöjen johdon ja ammattiyhdistysliikkeen maltilliset sosialidemokraatit ajamaan sopimuspolitiikkaa, jota merkittävä osa kommunisteistakin kannatti. Nopea sotakorvausteollisuuden käynnistäminen poisti kovalla

3 3 hinnalla, mutta tehokkaasti, massatyöttömyyden ja siihen liittyvät poliittiset vaarat. USA:n dollarilainojen tukemana myös valtio saattoi aloittaa mm. terveydenhoidon investoinnit. Nopeasti alkanut suurvaltojen välinen kylmä sota, Versaillesin rauha, YYA-sopimus, Valvontakomission poistuminen ja sotakorvaustoimitusten loppuun suorittaminen saattoivat yhteiskunnan uudenlaiseen tuotannolliseen järjestelmään, poliittiseen ympäristöön ja työmarkkinamalliin. Kaikkiin näihin kolmeen perustekijään vaikutti nyt naapurisuurvallan ulkopolitiikka, kaupalliset tarpeet, ja ideologiset valtapyrkimykset Suomen suhteen. Työttömyyden kasvaessa SAK asettui keväällä 1954 pakollisen työttömyysvakuutuksen kannalle työväenpuolueiden kansanedustajien tehtyä asiasta lakialoitteen. Lakialoitteiden johdosta hallitus asetti huhtikuussa 1955 työttömyysvakuutuskomitean. SAK sai vuonna 1958 tietää, että hallituksen valmistelutyö oli johtamassa yleiseen tarveharkintaiseen työttömyysvakuutukseen. Hallituksen luonnoksissa järjestelmä oli suunniteltu sellaiseksi, että maksut suoritettaisiin rahastoon, jonka hallinto jäisi ministeriöille. Maksajina olisivat työnantajat ja -tekijät. Suunnitelmissa oli, että pakollinen järjestelmä tulisi voimaan vuoden 1959 alusta. Tilanne sai STK:n kesällä 1958 tarjoamaan SAK:lle neuvotteluja työttömyyskassajärjestelmän kehittämiseksi. STK painotti, että yleistä vakuutusjärjestelmää oltiin rakentamassa teollisuuden ja sen työntekijöiden kustannuksella. STK:n johto esitti työttömyyskassoja tukevan, työnantajien rahoittaman keskuskassan perustamista. Työnantajat maksaisivat sen kulut ja hallinnoisivat sitä, mutta sen ansiosta työttömyyskassojen maksamat avustukset voisivat nousta uudelle tasolle. Eduskunta hyväksyi tältä pohjalta laaditun työttömyyskassalain yksimielisesti Työttömyyskassojen keskuskassan tukimaksut työttömyyskassoille perittiin työnantajien työttömyysvakuutusmaksun muodossa ja kassan hallinto koostui yksinomaan työnantajan edustajista. Vuoden 1960 työttömyysturvauudistus toimi esikuvana, kun Suomen sosiaaliturvaa nykyaikaistettiin 1960-luvun alussa. Työeläkelait säädettiin vuonna 1961 myös työmarkkinaosapuolien neuvottelutuloksen ja yksityisen lakialoitteen pohjalta. Työeläkkeistä tehtiin ansiosidonnaisia, kuten kassaperusteisesta työttömyysturvastakin. Keskuskassan pääoma alkoi kertyä nopeasti. Kassa hankki pääomalleen tuottoa lainaamalla sitä takaisin teollisuuden mm. teollisuuden energiantuotannon ja kaupan investointeihin. Pieni osa rahoituksesta voitiin käyttää myös työnantajien etuja lähellä oleviin investointeihin. Kassa osallistui myös SAK:n konkurssin estämiseen rahoittamalla uudelleen Metallitalon rakentamisesta syntyneitä ylisuuria lainoja. Kun rahapulassa ollut maan hallitus ryhtyi kuusikymmentäluvun puolivälissä nostamaan Keskuskassan vastuita, korporatiivinen idylli särkyi ja rajuimpina 1970-luvun vuosina keskuskassan miehet joutuivat lukemaan lehdistä ministeriöiden ja valtioneuvoston näkemyksiä. Tosiasiat tulivat pian eteen 1970-luvun lopun taantumassa. Keskuskassan rahat uhkasivat tyystin loppua. Keskuskassan maksuosuutta jouduttiin tilapäisesti laskemaan annetulla lailla silloisesta 53 prosentista 38 prosenttiin. Tästä huolimatta keskuskassan talous pysyi erittäin kireänä loppuvuoden.

4 4 Vuoden 1979 suhdannenousu paransi työllisyyttä niin merkittävästi, että keskuskassan laatima taantuman jatkuvuuteen perustuva budjetti osoittautui liian pessimistiseksi. Tapahtunut pääomavarallisuuden heilahtelu asetti tuolloin kysymyksen siitä, mikä pääomataso keskuskassan oli tarpeellista säilyttää, koska tilannetta voitiin vakuutusmaksua nostamalla korjata suhteellisen nopeasti. Vuoden 1978 taantuma oli vasta aavistus siitä, mitä Keskuskassa koki vuosina , jolloin ansiosidonnainen työttömyysturva piti yllä kansalaisen taloutta ja peruspäivärahan tai työmarkkinatuen varassa oli samana aikana kansalaista. Poikkeuksellisen syvä lama ylitti Keskuskassan oman rahoituksen mahdollisuudet. Keskuskassasta tuli merkittävien sosiaalipoliittisten rahavirtojen kauttakulkupiste. Työttömyyden vaikutusten lievittämiseen käytetyt summat kasvoivat niin suuriksi, että niistä tuli kansantalouden kannalta keskeisiä kysymyksiä. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksut nousivat parhaimmillaan 6 prosenttiin palkkasummasta. Vuonna yritystä lopetti toimintansa. Vuoden 1993 päättyessä Työttömyyskassojen keskuskassan tukimaksuvaraus oli 6,5 miljardia markkaa negatiivinen. Keskuskassalla oli yhteensä yli 7,9 miljardia markkaa vierasta pääomaa, joka koostui siirtoveloista ja lyhytaikaisista lainoista rahoitus- ja eläkelaitoksilta. Työttömyyskustannusten kattaminen yritysten työttömyysvakuutusmaksuja lisäämällä oli tullut tiensä päähän, koska maksut hidastivat yritysten toipumista lamasta ja heikensivät niiden kykyä uusien työpaikkojen luomiseen. Tämän estämiseksi harjoitetun velanoton korkokustannukset olivat vuonna ,67 miljoonaa markkaa. Ajautuminen velkavetoisuuteen ajoi vapaaehtoisen vakuutusjärjestelmän tilaan, jossa sen toiminta ei enää ollut edullista kasvaneiden korkokustannusten vuoksi. Koko ajan lisää velkaantunut valtio ei kyennyt katkaisemaan kierrettä, mutta se kykeni takaamaan Keskuskassan ottamat luotot. Työnantajilta perittiin ja kotimaisilta rahoitusmarkkinoilta lainattiin pääomia satojen tuhansien työttömien toimeentulon ylläpitoon. Euroopan unionin aika vakausodotuksista epävakauteen Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta vahvistettiin Laissa todettiin kategorisesti: Työnantajan ja palkansaajan rahoitusosuuksien järjestämiseksi ja työttömyyskassojen tukemiseksi on työttömyysvakuutusrahasto. Lailla haluttiin estää keskuskassan liiallinen velkaantuminen, jollainen oli tapahtunut laman aikana. Työttömyyskassojen keskuskassa luovutti paikkansa uudelle Työttömyysvakuutusrahastolle, jonka maksuihin ja hallintoon osallistuivat nyt myös työntekijät, joiden enemmistö oli palkka- ja koulutustason noustessa muuttunut keskiluokaksi. Jo työttömyyskassojen keskuskassa oli vuodesta 1991 alkaen tukenut huomattavalla tavalla myös toimihenkilöjärjestöjen työttömyyskassoja. Kansan enemmistön perusturvaa hoitava Työttömyysvakuutusrahasto oli tarkoitettu myös suhdannepoliittiseksi puskurirahastoksi. Palkansaajien keskusjärjestöjen mukaantulo Työttömyysvakuutusrahastoon paransi valtionhallinnon ja rahaston välistä yhteistoimintaa verrattuna keskuskassan aikaan. Kaksituhattaluvun Työttömyysvakuutusrahasto oli jo muuttunut valtion viranomaisen tavoin toimivaksi, mutta kehittynyt edelleen itsenäiseksi vakuutuslaitokseksi. Se keräsi työnantajilta ja työntekijöiltä

5 5 veronluonteisia maksuja Työttömyysetuisuuksien rahoittamiseksi ja otti vastaan myös valtion rahoitusta siirtääkseen sitä edelleen etuisuuksien saajille. Yhteistyö Koulutusrahaston kanssa loi uuden tulevaisuuden monelle jatkuvasti muuttuvassa työelämässä. Laissa määritellyn puskurirahaston kartuttaminen ja purkaminen olivat niin tarkkaan säädeltyjä, että rahastolle jäi käytännössä vain puskurin sijoitustoiminnan vaatima taloushallinto, jossa rahasto on menestynyt kiitettävästi. Viimeistään vuonna 2009 havaittiin, että puskurirahaston koko ei vastannut maailmantalouden heilahtelun voimakkuutta. Tämän lisäksi puskurin tarkoin säädelty hallinnointi vaikeutti vakuutusmaksujen määrittämistä ja puskurin käyttöä suhdannepoliittisin perustein. Puskurin suhteellinen merkitys kyllä hieman kasvoi, koska se onnistuneen sijoitusstrategian ansiosta ei ollut menettänyt arvoaan, vaikka monet vastaavat institutionaaliset pääomasijoitukset olivat. Työttömyysvakuutusrahaston jatkuvaa kehitystä osoittavassa historiassa näyttäisi olevan yksi ongelma: rahasto päätyy vain sellaisiin ratkaisuihin, jotka vastaavat hallinnon osapuolille yhteisiä lyhytaikaisia intressejä. Eräs sellainen on ollut työttömyysvakuutusmaksun tason vakaus ja maltillisuus. Varojen on katsottu palvelevan osapuolia parhaiten, kun ne ovat korkeasuhdanteessakin yritysten käytössä ja työntekijöiden elintasoa nostamassa. Näin toimien käy kuitenkin helposti niin, että kun suurtyöttömyys tulee, sitä joudutaan hoitamaan liian pienen valmiusrahaston turvin. Viime vuosina globaalit markkinahäiriöt ja Euroopan rahaliiton heikko järjestyksenpito ovat tuottaneet Työttömyysvakuutusrahastolle nopeasti muuttuvan ja aikaisempaa epävakaamman toimintaympäristön. Kansallisella tasolla tilanteeseen voi vaikuttaa rajallisesti, mutta ilmeistä on, että rahastointitavoitteita on, ei vain nostettava, vaan moninkertaistettava. Uusi aika koettelee poliittista toimintaympäristöä, jossa sodanjälkeiset yhdistävät tekijät ovat jo vuosia sitten haihtuneet. Viisitoista vuotta sitten kohdattu lama osoitti, että työmarkkinajärjestöt ja poliittinen järjestelmä kykenevät riittäviin yhteisiin ratkaisuihin vasta pakon ja uhkaavan romahduksen edessä. Globaalisti toimivalle yritykselle nykyisen Suomen korkeat työttömyysvakuutusmaksut olisivat objektiivisesti ottaen vain ylimääräinen maakohtainen kustannustekijä, valtion kannalta veroasteen nosto, jolla ei saavuteta parempaa palvelurakennetta, vaan heikennetään kilpailukykyä. Työntekijälle maksun nosto on palkan alennus. Kysyttävä on, olisiko vakaa ja hyvin hoidettu kotipesä kuitenkin globaalille toimijalle säilyttämisen arvoinen, olisiko valtion velkaantumisen torjuminen rahastoimalla hyvää suhdannepolitiikkaa ja olisiko yrityksen ja työntekijän työttömyysvakuutusmaksujen painopisteen siirtäminen hyviin vuosiin parempi kuin maksujen kasvattaminen taantuman aikana? On parempi, että kysyjä ei vastaa. Tässä parhaassa mahdollisessa maailmassa Suomi kuitenkin huolehtii tavalla tai toisella kansalaisten taloudellisesta perusturvallisuudesta. Työttömyysvakuutusrahastolla on tässä maailmassa takanaan pitkä kehitystyö ja edessään jälleen vaativa taival. Toivotan parhainta menestystä ja kun ajat ovat mitä ovat, hiukan saisi olla onneakin matkassa.

Työttömyysvakuutusrahaston esittely lainasijoittajille 11.8.2014

Työttömyysvakuutusrahaston esittely lainasijoittajille 11.8.2014 Työttömyysvakuutusrahaston esittely lainasijoittajille 11.8.214 Rahavirrat Työttömyysvakuutusrahastossa Työnantajat Työttömyyskassat Eläketurvakeskus Valtion Eläkerahasto Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Työttömyysvakuutusrahaston esittely lainasijoittajille 8.9.2012

Työttömyysvakuutusrahaston esittely lainasijoittajille 8.9.2012 Työttömyysvakuutusrahaston esittely lainasijoittajille 8.9.2012 Työttömyysvakuutusrahasto Lailla perustettu vuonna 1998 Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta (555/1998), asetus työttömyysetuuksien rahoituksesta

Lisätiedot

HE vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi työttömyysvakuutusmaksut

HE vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi työttömyysvakuutusmaksut Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 18 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi työttömyysvakuutusmaksut vuodelle

Lisätiedot

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015 infomateriaaliksi S. 1 (5) Faktaa ansioturvasta Työttömyyden aikaisen ansioturva parantaa työttömän edellytyksiä palata työhön ja turvaa toimeentulon työttömyyden aikana. Löydät tästä materiaalista keskeisimmät

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia. johtuu saman työnantajan muiden työntekijöiden. tehtäväksi myös Iomautuspäivärahaa koskeviin säännöksiin.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia. johtuu saman työnantajan muiden työntekijöiden. tehtäväksi myös Iomautuspäivärahaa koskeviin säännöksiin. 1994 vp - HE 110 Hallituksen esitys EduskunnaJJe laeiksi lomaotuksen johdosta maksettavasta ylimääräisestä työttömyysvakuutusmaksusta vuonna 1994 annetun lain muuttamisesta ja työttömyysturvalain väliaikaisesta

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

HE 95/2015 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annettua lakia.

HE 95/2015 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysetuuksien rahoituksesta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Sosiaaliturvan abc -koulutus toimittajille

Sosiaaliturvan abc -koulutus toimittajille Sosiaaliturvan abc -koulutus toimittajille 31.5.2012 Kaikkien Kela Kansaneläkelaitos (Kela) huolehtii Suomessa asuvien perusturvasta. Kaikki Suomessa asuvat ovat jossakin elämänsä vaiheessa Kelan asiakkaita.

Lisätiedot

Työttömyysturva. Esko Salo

Työttömyysturva. Esko Salo Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet

Lisätiedot

HE 130/2009 vp. Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa työntekijä

HE 130/2009 vp. Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa työntekijä HE 130/2009 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuorotteluvapaalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Määräaikaisena voimassa olevan vuorotteluvapaalain voimassaolo päättyy 31 päivänä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 87/2011 vp) täydentämisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

talletetaan 1000 euroa, kuinka paljon talouteen syntyy uutta rahaa?

talletetaan 1000 euroa, kuinka paljon talouteen syntyy uutta rahaa? TALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 1.6.2017 1. Kerro lyhyesti (korkeintaan kolmella lauseella ja kaavoja tarvittaessa apuna käyttäen), mitä tarkoitetaan seuraavilla käsitteillä: (a) moraalikato (moral hazard) (b)

Lisätiedot

Eläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010

Eläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010 Eläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010 1 Työeläkerahastot 31.12.2009 Yhteensä 124,9 mrd. Yhtiöt 78,9 mrd. Kassat ja säätiöt 6,6 mrd. MEK ja MELA 0,8 mrd. Julkinen sektori 39,4 mrd. Lähde: TELA Rahastot

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto

Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Spekulaatio ja epävakaisuus rahoitusmarkkinoilla

Lisätiedot

Talouspolitiikka ja työllisyys euron oloissa. Jussi Ahokas, pääekonomisti, SOSTE Vapaus valita toisin -seminaari

Talouspolitiikka ja työllisyys euron oloissa. Jussi Ahokas, pääekonomisti, SOSTE Vapaus valita toisin -seminaari Talouspolitiikka ja työllisyys euron oloissa Jussi Ahokas, pääekonomisti, SOSTE Vapaus valita toisin -seminaari 9.5.2017 Esityksen sisältö Kaksi talousteoreettista näkemystä työllisyyteen, työttömyyteen

Lisätiedot

Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa

Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa Johan Åström 30.1.2009 1 (5) Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa Työttömyyseläke lakkautetaan eläkelajina vuoden 1949 jälkeen syntyneiltä. Työttömyyseläke korvataan pidentämällä työttömyyspäivärahan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Muutto Ruotsiin 1960-luvulla

Muutto Ruotsiin 1960-luvulla Muutto Ruotsiin 1960-luvulla Suomen ja Ruotsin välinen muuttoliike 1945 2010 Ruotsiin n. 573 000, Suomeen n. 328 000 (virallisten tilastojen mukaan) Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot, www.stat.fi; kuvio:

Lisätiedot

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. 1 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Investointeja ihmisiin - Euroopan sosiaalirahasto 60 vuotta

Investointeja ihmisiin - Euroopan sosiaalirahasto 60 vuotta Investointeja ihmisiin - Euroopan sosiaalirahasto 60 vuotta Vanha ylioppilastalo 16.2.2017 Euroopan komission tervehdys Vuosi 2017 on sekä Rooman sopimuksen allekirjoituksen ja Euroopan sosiaalirahaston

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Liikuntapalvelujen muotoutuminen ja työnjako Suomessa. Kalervo Ilmanen FT, dosentti Jyväskylän yliopisto

Liikuntapalvelujen muotoutuminen ja työnjako Suomessa. Kalervo Ilmanen FT, dosentti Jyväskylän yliopisto Liikuntapalvelujen muotoutuminen ja työnjako Suomessa Kalervo Ilmanen FT, dosentti Jyväskylän yliopisto Alustuksen teemat Liikuntapalvelujen työnjako Suomessa Yksityiset yritykset ja seurat 1870-1900 Kunnat

Lisätiedot

HE 108/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta

HE 108/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Valtion kasvurahoitus 2013-2015

Valtion kasvurahoitus 2013-2015 Valtion kasvurahoitus 2013-2015 ICT2015-välitulosseminaari 18.5.2015 Petri Peltonen TEM / EIO 1 Polku 14: Rahoitusohjelma kattamaan alkuvaiheen ja kasvuvaiheen yritysten tarpeita Käynnistetään rahoitusohjelma

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 127/2007 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 127/2007 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 127/2007 vp Hallituksen esitys laeiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta annetun lain muuttamisesta Asia

Lisätiedot

Väliaikaishallinto - muutoksia ja täydennyksiä Etunimi Sukunimi 1

Väliaikaishallinto - muutoksia ja täydennyksiä Etunimi Sukunimi 1 Väliaikaishallinto - muutoksia ja täydennyksiä 24.2.2017 Etunimi Sukunimi 1 Maakunnan väliaikaisen valmistelutoimielimen asettaminen (voimaanpanolain 6 ) Maakunnan alueen maakunnan liiton, kuntien, perusterveydenhuollon

Lisätiedot

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 MIKSI UUDISTUS? Suomalaiset elävät keskimäärin entistä pidempään ja elinajan ennustetaan kasvavan edelleen. Työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet neuvottelemaan ratkaisun, joka nostaa

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

HE 135/2012 vp. palkasta palkkasumman euroon asti ja sen ylittävältä osalta 2,35 prosenttia

HE 135/2012 vp. palkasta palkkasumman euroon asti ja sen ylittävältä osalta 2,35 prosenttia Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 18 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysetuuksien rahoituksesta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 43/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion vuonna 1999 kansaneläkelaitokselle suorittaman takuusuorituksen vähentämisestä annetun lain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 1 TIIVISTYS: TYÖHÖN PERUSTUVA MALLI Työ mahdollistaa hyvän sosiaaliturvan ja julkiset palvelut = hyvinvointiyhteiskunnan Pohjoismainen

Lisätiedot

Työttömyysvakuutusrahaston esittely lainasijoittajille

Työttömyysvakuutusrahaston esittely lainasijoittajille Työttömyysvakuutusrahaston esittely lainasijoittajille Toimintaympäristö Rahavirrat Työttömyysvakuutusrahastossa Avainluvut 2010 muutos % 2009 2008 2007 2006 Vakuutusmaksutulo 1 622 13 % 1 431 1 579 1

Lisätiedot

SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle

SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle 2005-2006 2.11.2004 04.09.2004 SAK/SAM/NN SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle 2005-2006 Työelämän muutosturvallisuuden vahvistaminen Työn tilaajan vastuu ja ammattiliiton

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA Suomen talouden ja työllisyyden parantaminen edellyttää viennin vetoa ja monipuolistamista, investointeja sekä tuottavuuden kasvua kaikilla sektoreilla. Seuraavan

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus?

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Kilpailukykysopimus Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Neuvottelujen kaksi keskeisintä asiaa olivat: Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla ja Työehtosopimusten uudistaminen 12 kuukauden

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSKASSAT JÄSENYYS JA TALOUS 2016

TYÖTTÖMYYSKASSAT JÄSENYYS JA TALOUS 2016 TYÖTTÖMYYSKASSAT JÄSENYYS JA TALOUS 2016 JÄSENYYS JA TALOUS -TILASTO Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön julkaisema tilasto kuvaa työttömyyskassojen taloutta vuonna 2016. Tilaston sisältämät tiedot: Työttömyyskassojen

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että

Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Brysselissä, 30. tammikuuta 2002 Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Budjettikomissaari Michaele Schreyer totesi Tänään hyväksymässään ilmoituksessa komissio esittelee yleistä

Lisätiedot

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle 1 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Osallistuin valiokunnan kutsumana asiantuntijana kuulemistilaisuuteen klo 10.00. Kuulemistilaisuuden aiheena oli työeläkeindeksin palauttaminen takaisin palkkatasoindeksiksi,

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

Innovaatioiden ja teknologian aallot. Kaupunkien kasvun aallot. otti uuden tekniikan tuotteet käyttöönsä.

Innovaatioiden ja teknologian aallot. Kaupunkien kasvun aallot. otti uuden tekniikan tuotteet käyttöönsä. Innovaatioiden ja teknologian aallot otti uuden tekniikan tuotteet käyttöönsä. 1 Teknologia on kehittynyt vahvoina aaltoina, jotka ovat perustuneet merkittäviin innovaatiohin. Aallot ovat toistuneet noin

Lisätiedot

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku Kilpailukykysopimuksen vaikutukset Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku 12.11.2016 1 Kilpailukykysopimuksen taustaa Sipilän hallitus uhkasi ns. pakkolaeilla ja 1,5 miljardin euron lisäleikkauksilla

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA Erkki Pekkarinen Varma on keskinäinen ja itsenäinen Varma on keskinäinen eli asiakkaidensa omistama yhtiö Päätösvaltaa Varmassa käyttävät kaikki, jotka maksavat

Lisätiedot

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Suomen Pankki Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton edustajakokous 1 Euroalue koki kaksoistaantuman, nyt talouden elpyminen laaja-alaista BKT Euroalue KLL* GIIPS*

Lisätiedot

& siihen liittyvät työssä jaksamisen ja jatkamisen kysymykset

& siihen liittyvät työssä jaksamisen ja jatkamisen kysymykset Antti Kasvio: Työelämän muutokset & siihen liittyvät työssä jaksamisen ja jatkamisen kysymykset Esitys Punk-hankkeen seminaarissa 21.1.2010 Miten työ on nykyään muuttumassa? Perinteinen modernisaatioteoreettinen

Lisätiedot

Eläketurvakeskus Muistio 1 (6)

Eläketurvakeskus Muistio 1 (6) Eläketurvakeskus Muistio 1 (6) Eläkkeiden indeksointi ansiotason kasvun perusteella Maksussa olevia työeläkkeitä tarkistetaan vuosittain työeläkeindeksillä, jossa ansiotason muutoksen paino on 20 prosenttia

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA. OTTY ry

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA. OTTY ry YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA OTTY ry 7.6.2017 TAUSTAA Suomessa 26 palkansaajakassaa ja kaksi vuonna 1995 perustettua yrittäjäkassaa työttömyyskassojen määrä vähentynyt 42lla vuoden 1992 jälkeen työttömyyskassojen

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

Työttömyysvakuutusrahaston talouden kehitys

Työttömyysvakuutusrahaston talouden kehitys Työttömyysvakuutusrahaston talouden kehitys 2016 2017 Esittely sosiaali- ja terveysvaliokunnalle HE 170/2016 vp Työttömyyden kehitys elokuu 2016 Työttömät työnhakijat 3 kk k.a. Työttömät työnhakijat muutos

Lisätiedot

HE 170/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annettua lakia.

HE 170/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Vakavaraisuus meillä ja muualla Hallinnon koulutus, Jouni Herkama Lakimies

Vakavaraisuus meillä ja muualla Hallinnon koulutus, Jouni Herkama Lakimies Vakavaraisuus meillä ja muualla Hallinnon koulutus, 25.5.2016 Jouni Herkama Lakimies Twitter: @JouniHerkama Vakavaraisuus ja uudistukset 2017 lyhyesti Mitä vakavaraisuus on? Vakavaraisuudella tarkoitetaan

Lisätiedot

Miksi Saksa menestyy?

Miksi Saksa menestyy? Miksi Saksa menestyy? Talous- ja työmarkkinauudistusten rooli Saksan taloudellisessa menestyksessä 2000-luvulla Antti Kauhanen, ETLA Seppo Saukkonen, EK Tausta Saksan lähtökohdat 2000-luvun taitteessa

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta.

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta. LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnalle Yleishyödyllisyyssäädöksiä on muutettava kohtuuhintaisen

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos 29.2.2016 1 Yleistä Sopimuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että se korvaa hallituksen valmistelevat pakkolait Työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus

Lisätiedot

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen Siirtolaisuus ennen ja nyt Tuomas Martikainen Siirtolaisuusinstituutti Siirtolaisuusinstituuttisäätiö perustettu vuonna 1974 Juuret Turun yliopiston kaukosiirtolaisuustutkimuksessa Ainoa muuttoliikkeiden

Lisätiedot

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? 18.1.2016, dos., FT Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta/ Poliittinen historia / 18.1.2016 1 Mitä demokratialla tarkoitetaan?

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 98/2002 vp valtion vuonna 1999 kansaneläkelaitokselle annetun lain kumoamisesta sekä kansaneläkelain 59 :n ja sairausvakuutuslain 59 :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän?

Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän? Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän? Puheenvuoro Sosiaalipoliittisen yhdistyksen kestävän kehityksen työpolitiikka seminaarissa

Lisätiedot

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Uusi rahoituslaki ja soveltaminen Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Rahoituslaki ja rahoitusasetus Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE

Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE SDP:n vaihtoehtobudjetti 2016 TÄSSÄ OLLAAN NYT 1. Kasvu takertelee, Euroopan elpyminen hidasta 2. Hallitus pakastaa Suomen talouden vuodelle 2016 3. Luottamus

Lisätiedot

KOULUTUSRAHASTO 2012. Saana Siekkinen

KOULUTUSRAHASTO 2012. Saana Siekkinen KOULUTUSRAHASTO 2012 Saana Siekkinen 1 lyhyesti Omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen osallistuva aikuisopiskelija, joka on työ- tai virkasuhteessa tai toimii yrittäjänä ja joka on ollut työelämässä

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI Budjettivaliokunta

EUROOPAN PARLAMENTTI Budjettivaliokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Budjettivaliokunta 1.10.2014 2014/2064(BUD) TARKISTUKSET 1-13 Mietintöluonnos Patricija Šulin (PE537.331v01-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Apurahatutkija ja työttömyysturva -tietoisku

Apurahatutkija ja työttömyysturva -tietoisku Apurahatutkija ja työttömyysturva -tietoisku 17.3.2014 Marjaana Maisonlahti Kassanjohtaja 1 Mitä työskentelyyn tarkoitettu apuraha on työttömyysturvassa? Apuraha on toimeentulon lähde Apuraha on toimeentulon

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Vuosina 2005 2007 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2005 2006 2007

40. Eläkkeet. Vuosina 2005 2007 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2005 2006 2007 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä maahanmuuttajan erityistuesta.

Lisätiedot

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4979 Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area Q1. Yleisesti ottaen, onko Suomen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalakia muutettavaksi siten, että peruspäivärahan määrä olisi

Lisätiedot

Vakavaraisuus meillä ja muualla

Vakavaraisuus meillä ja muualla Vakavaraisuus meillä ja muualla Hallinnon koulutus, 22.9.2016 Jouni Herkama Lakimies Työeläkevakuuttajat TELA ry Vakavaraisuus ja uudistukset 2017 lyhyesti Mitä vakavaraisuus on? Vakavaraisuudella tarkoitetaan

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 12.9.2012 18.3.2013 Markets

Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 12.9.2012 18.3.2013 Markets Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 1.9.1 18.3.13 Markets OSAA TÄMÄ PÄÄSET PITKÄLLE Budjettirajoite oma talous on tasapainossa, nyt ja yli ajan Korkomatematiikka haltuun lainat, sijoitukset,

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 3: Suomen pankkikriisi 1990-92 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisi

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 6,4 8,2 10,2 9,6

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 6,4 8,2 10,2 9,6 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

Työttömyysaste (%) 8,7 9,4 9,3 9,0

Työttömyysaste (%) 8,7 9,4 9,3 9,0 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

Taloyhtiön korjaushankkeen rahoitus

Taloyhtiön korjaushankkeen rahoitus Taloyhtiön korjaushankkeen rahoitus Taloyhtiölaina / Osakaslaina Saavatko taloyhtiöt lainaa Nordeasta? Millaisia muutoksia on tapahtunut uusien säädösten myötä? Suomen talous edelleen alavireessä, mutta

Lisätiedot

Suomen jäsenmaksut. EU:lle laskivat vuonna 2010

Suomen jäsenmaksut. EU:lle laskivat vuonna 2010 Suomen jäsenmaksut EU:lle laskivat vuonna 2010 07 2011 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2010 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2010 3/8 Suomi on Euroopan unionin budjetissa nettomaksaja: valtion talousarviosta maksetaan

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2016

Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Talouskasvua on jokaisella seudulla ja jokaisella toimialalla. Kasvu on heijastunut myös työllisyyteen jokaisella toimialalla.

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-3/2015 3 SATO lyhyesti SATO 4 johtava asuntosijoitusyhtiö arvonluonti

Lisätiedot