Investointeja ihmisiin - Euroopan sosiaalirahasto 60 vuotta

Transkriptio

1 Investointeja ihmisiin - Euroopan sosiaalirahasto 60 vuotta Vanha ylioppilastalo Euroopan komission tervehdys

2 Vuosi 2017 on sekä Rooman sopimuksen allekirjoituksen ja Euroopan sosiaalirahaston luomisen 60-vuotis että 100-vuotiaan itsenäisen Suomen juhlavuosi. Tänä juhlavuonna komissio ja Suomi voivat katsoa ajassa taaksepäin mitä näiden vuosien aikana on saavutettu, mutta se tarjoaa myös mahdollisuuden kääntää katse tulevaisuuteen ja yrittää muokata siitä paras mahdollinen. Suomi on onnistunut luomaan itsenäisyytensä aikana hyvinvointivaltion, joka on useiden kansainvälisten tutkimusten ja komission rakastamien indikaattoreiden mukaan yksi maailman parhaista maista elää.

3 Suomi on ollut EU:n jäsenmaa vuodesta 1995 ja saanut myös EU-rahoitusta kyseisestä vuodesta lähtien. Vaikka EU:n rahastot ovat kuuluisa byrokratiastaan, EU:n perusperiaatteet rauhasta, solidaarisuudesta ja tasa-arvoisista mahdollisuuksista on hyvä pitää mielessä jokapäiväisissäkin rahastotyön rutiineissa. ESR on yksi harvoista käytännön välineistä, joilla näitä arvoja toteutetaan. ESR:n historia ulottuu sodanjälkeisen Euroopan jälleenrakennukseen. Vuonna 1951 perustetun Euroopan hiilija teräsyhteisön yhteyteen kuului rahasto, jonka tarkoituksena oli auttaa kaivos- ja terästeollisuuden työntekijöitä sopeutumaan rakennemuutoksiin. Tämän rahaston pohjalta luotiin 60 vuotta sitten Euroopan sosiaalirahasto.

4 ESR on kehittynyt vuosien varrella komission hallinnoimasta rahastosta jäsenmaiden yhteisesti rahoittamaksi ja hallinnoimaksi rahastoksi, josta on muodostunut EU:n työllisyysstrategian toimeenpaneva väline. ESR:n osuus komission budjetista on kasvanut 1970-luvun yhdestä prosentista tämän päivän noin 10 prosenttiin. Huolimatta hallinnollisista muutoksista, ESR on aina investoinut ihmisiin. ESR on tässä mielessä EU:n inhimilliset kasvot. ESR:n missio uusien mahdollisuuksien luomiseksi kansalaisille eurooppalaisilla työmarkkinoilla on nykyisen rakennemuutoksen aikana ajankohtaisempi kuin koskaan. ESR:n mahdollistamilla keinoilla voimme vastata kansalaisten huoliin, jotka liittyvät työmarkkinoiden ja niiden vaatimusten jatkuviin muutoksiin.

5 Työllistymisedellytysten parantaminen tarkoittaa myös investointeja opetukseen ja koulutukseen. Muuttuvilla työmarkkinoilla tarvitaan jatkuvasti uusia taitoja ja meidän tehtävänämme on huolehtia, että näihin vaatimuksiin voidaan vastata myös ESR:n kautta. Inhimillisen pääoman ja kilpailukyvyn vahvistamisen lisäksi ESR on väline, jonka avulla lisätään sosiaalista osallisuutta. Taloudellisesti vaikeina aikoina tämä on erityisen merkittävää, koska syrjäytymisen riski kasvaa yhdessä työttömyyden ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden kasvun seurauksena. Suomessa työ ja siitä saatava palkkatulo tarjoaa parhaan keinon pois köyhyydestä.

6 Ohjelmakauden sulkeminen lähestyy ja kävimme hetki sitten kollegoiden kanssa mielenkiintoisia keskusteluja ohjelmakauden toteutuksesta ja tuloksista. Vaikka Suomessa ESR:n merkitys on vähäinen joihinkin muihin jäsenmaihin verrattuna, sillä on ollut kuitenkin merkittävä rooli talouskriisin negatiivisten vaikutusten lieventämisessä. Suomen ohjelman joustavuus on antanut mahdollisuuden tuen uudelleen suuntaamiselle haasteiden mukaan. Viime ohjelmakauden saavutuksista EU-tasolla voidaan mainita mm., että ESR auttoi 9.4 miljoonaa eurooppalaista löytämään työpaikan ja sen tuella lähes 9 miljoonaa ihmistä suoritti tutkinnon.

7 ESR -ohjelmat ovat myös vahvistaneet EU:n sosiaalista ja taloudellista koheesiota ja luonut eurooppalaista lisäarvoa monin tavoin. ESR on merkinnyt taloudellisten resurssien lisäystä useissa jäsenmaissa; tukenut sellaisia kohderyhmiä tai politiikka-aloja, jotka muutoin olisivat jääneet vähemmälle huomiolle kansallisessa rahoituksessa; sekä tukenut paikallisia ja alueellisia innovaatioita sekä kokeiluja, joista myöhemmin on muodostunut pysyviä toimintoja jäsenmaissa. ESR:n avulla on myös tuettu julkisten työvoimapalvelujen kehittämistä sekä jäsenmaissa tehtyjä hallinnollisia uudistuksia.

8 Nykyisen ohjelmakauden toimeenpano on tällä hetkellä hyvässä vauhdissa. Suomi on yksi parhaiten toimeenpanoa toteuttavista jäsenmaista tällä hetkellä. Ohjelmakauden aloitus oli hieman hidasta kaikissa jäsenmaissa, mutta nyt toimeenpanoon on tullut vauhtia ja sen toivotaan kiihtyvän tulevina vuosina. Joitain lupaavia tuloksia on jo olemassa kuluvalta ohjelmakaudelta, erityisesti nuorisotyöttömyyden torjunnassa. Vuodesta 2014 ESR sekä nuorisotyöllisyysaloite (YEI) ovat auttaneet yhteensä noin 2.7 miljoona nuorta eurooppalaista löytämään tien kohti työllisyyttä joko työpaikan, koulutuksen tai tutkinnon muodossa.

9 Nämä tulokset ovat positiivisia vain kahden vuoden toimeenpanon jälkeen, mutta emme voi vielä onnitella itseämme hyvin tehdystä työstä. Tavoitteet tälle ohjelmakaudelle ovat korkealla ja paljon työtä on vielä edessä ennen kuin tavoitteet ovat saavutettu menestyksellisesti. Työttömyys ja köyhyys ovat edelleen kestämättömällä tasolla Euroopassa. 21 miljoonaa eurooppalaista on työttömänä, joista 4.2 miljoonaa on nuoria. 118 miljoonaa eurooppalaista elää köyhyys- tai syrjäytymisriskissä. 70 miljoonalla eurooppalaisella on puutteellinen luku- ja kirjoitustaito ja vielä useammalla on heikot numeraaliset ja digitaaliset taidot.

10 EU on kriittisellä vedenjakajalla Rooman sopimuksen 60 - vuotisjuhlavuonna. Työttömyys, köyhyys, syrjäytyminen ja alhainen koulutustaso eivät johda ainoastaan henkilökohtaisiin tragedioihin, mutta avaavat samalla tietä aggressiivisen ja EU:ta hajottavan populismin nousulle Euroopassa. Mainittuihin ongelmiin vastaamisessa yhtenä keinona on sosiaalisen koheesion vahvistaminen, joka on erittäin merkityksellinen osa EU:n ja koko Euroopan tulevaisuutta. Komissio valmistelee parasta aikaa ehdotusta sosiaalisten oikeuksien pilariksi, jonka tavoitteena on sosiaalisen koheesion vahvistaminen jäsenmaiden välillä. Komissio on kiitollinen suomalaisten sidosryhmien panoksesta valmisteluun.

11 Koheesiorahoituksen ja ESR:n rooli tulevaisuudessa, joka on mainittujen epävarmuustekijöiden värittämä, on juuri nyt keskustelun alla. Puhuessamme tulevaisuudesta, meidän on katsottava myös menneisyyteen ja mietittävä tarkasti mitä elementtejä koheesiorahoituksessa ja ESR:ssä tulisi muuttaa tai korjata ja mitä hyväksi havaittuja elementtejä voidaan käyttää jatkossakin. Perustuen kuluvan kauden kokemuksiin lähtökohtana tulevaisuuskeskustelulle on ESR-rahoituksen, EU:n politiikkaprioriteettien sekä Eurooppalaisen ohjausjakson tiiviimpi yhteensovittaminen. Koordinaation vahvistaminen rahoitusinstrumenttien välillä sekä keskittyminen tuloksiin hallinnollisen taakan purkamisen avulla ovat lisäksi joitain ajatuksia, joita komission sisällä tällä hetkellä työstetään.

12 Koska tämä ei ole yksinomaan Brysselissä tehtävä harjoitus, rohkaisemme teitä kertomaan ajatuksistanne ESR-rahoituksen tulevaisuuden suhteen myös tässä seminaarissa. Haastamme teidät pohtimaan: Miksi ESR on tarpeellinen rahoitusväline tulevaisuudessa ja onko sen strateginen linjaus edelleen perusteltu? Mitkä ovat ne tulevaisuuden haasteet, joihin ESR voisi Suomessa parhaiten vastata? Miten ESR:n tulokset saataisiin näkyvämmiksi kansalaisille? Komissio on erittäin kiinnostunut kuulemaan teidän näkemyksiänne näihin kysymyksiin.

13 Lopuksi kiitokset omistautumisestanne ESR:n menestykselliseen toimeenpanoon kentällä, jolla on huomattava vaikutus suomalaisten elämän laadun parantamiseksi. Saavutetuista tuloksista sekä hyvistä käytännöistä - joita Suomessa on luotu useita - kertominen niin kotimaassa kuin Euroopassakin on tärkeää ja niistä voi syystä olla ylpeä. Myykää menestystarinanne maailmalle, ostajia niille kyllä löytyy! Kiitos!