Valtioneuvoston kanslia MINVA VNEUS VNEUS Siivola Heli(VNK)

Transkriptio

1 Valtioneuvoston kanslia MINVA VNEUS VNEUS Siivola Heli(VNK) Viite Asia Yleisten asioiden neuvosto , ml. yleisten asioiden neuvosto (50 art.) Suomea edustaa kokouksessa eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho. Neuvosto ottaa tiedoksi joulukuun Eurooppa-neuvoston asialistan, jonka aiheita ovat puolustus sekä sosiaalikysymykset, koulutus ja kulttuuri. Eurooppa-neuvosto saattaa käsitellä myös joitain ulkopoliittisia kysymyksiä. Ns. EU-johtajien asialistan mukaisesti päämiehet käyvät lisäksi temaattisen keskustelun muuttoliikkeen ulkoisesta ja sisäisestä ulottuvuudesta. Neuvosto saa myös yhteenvedon Eurooppa-neuvoston päätelmien toimeenpanosta joulukuun Eurooppa-neuvostoa silmällä pitäen. Suomi ottaa joulukuun Eurooppa-neuvoston asialistan ja yhteenvedon tiedoksi. Neuvosto keskustelee komission vuoden 2018 työohjelmasta, myös EU:n lainsäädäntöprioriteetteja vuonna 2018 koskevaa toimielinten yhteistä julistusta silmällä pitäen. Suomi pitää hyvänä sitä, että komissio keskittyy isojen asiakokonaisuuksien edistämiseen ja tulosten aikaansaamiseen. Komission tulee jatkaa kasvun, kestävän kehityksen ja vakauden edistämistä (erit. sisämarkkinoiden syventäminen, teollisuuspolitiikan uudistaminen ml. data-, bioja kiertotalous sekä digitalisaation ja vapaakaupan edistäminen), niin sisäisen kuin ulkoisen turvallisuuden (erit. puolustus) ja ulkoisen toiminnan vahvistamista sekä muuttoliikkeeseen vastaamista. Lisäksi yhteisten arvojen noudattaminen, erityisesti oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen, ja sääntelyn toimivuuden parantaminen ovat unionin tehokkaan toiminnan, uskottavuuden ja kansalaisten luottamuksen kannalta keskeisiä asioita. Nämä tavoitteet ovat hyvin esillä työohjelmassa Puheenjohtajavaltio esittelee parempaa lainsäädäntöä koskevan toimielinten välisen sopimuksen toimeenpanotilannetta sekä talouspolitiikan EU-ohjausjakson 2018 keskeisimpiä vaiheita. Suomi ottaa nämä puheenjohtajavaltion katsaukset tiedoksi. EU27-kokoonpanossa neuvosto saa pääneuvottelija Barnierin tilannekatsauksen neuvotteluista Ison-Britannian kanssa ja ottaa tiedoksi joulukuun Eurooppaneuvoston (artikla 50) asialistan. Suomi ottaa tilannekatsauksen ja asialistan tiedoksi. Kantojen muuttamiselle ei tässä vaiheessa ole tarvetta. Neuvoston yhteydessä äänestetään Euroopan lääkeviraston ja Euroopan pankkiviranomaisen uusista kotipaikoista. EU-ministerivaliokunnassa

2 2(35) käsitelty erillinen perusmuistio aiheesta toimitetaan eduskunnalle vaiteliaisuuspyynnöllä. Lounaalla on tarkoitus keskustella tulevasta rahoituskehyksestä komissaari Oettingerin kanssa.

3 Asialista: Yleisten asioiden neuvosto Esityslistan hyväksyminen 3(35) (mahd.) A-kohtien hyväksyminen a) Muut kuin lainsäädäntöasiat b) Lainsäädäntöasiat (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) Muut kuin lainsäädäntöasiat Eurooppa-neuvoston 14. ja 15. joulukuuta 2017 pidettävän kokouksen selityksin varustettu esityslistaehdotus 3 Keskustelu Eurooppa-neuvoston jatkotoimet 5 Tilannekatsaus Lainsäädäntötyön suunnittelu komission vuoden 2018 työohjelma 7 Komissio esittelee Keskustelu Toimielinten välinen sopimus täytäntöönpano 16 Tilannekatsaus Eurooppalainen ohjausjakso 2018 etenemissuunnitelma 21 Puheenjohtajavaltio ja tuleva puheenjohtajavaltio esittelevät Muut asiat Yleisten asioiden neuvosto (artikla 50) Esityslistan hyväksyminen (mahd.) A-kohtien hyväksyminen Muiden kuin lainsäädäntöasioiden luettelo Muut kuin lainsäädäntöasiat Neuvottelut Yhdistyneen kuningaskunnan toimitettua SEU 50 artiklan mukaisen ilmoituksen 24 Tilannekatsaus Selityksin varustettu esityslistaehdotus 14. tai 15. joulukuuta 2017 pidettävää Eurooppa-neuvoston (50 art.) kokousta varten 24 Keskustelu

4 4(35) Muut asiat Yleisten asioiden neuvoston (50 art.) yhteydessä: Euroopan lääkeviraston ja Euroopan pankkiviranomaisen siirtäminen Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamisen yhteydessä Äänestys uusista kotipaikoista (erillinen perusmuistio VNEUS )

5 Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Eteläpää Mari(VNK) (35) Asia YAN; Joulukuun Eurooppa-neuvoston asialista Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Yleisten asioiden neuvosto ottaa tiedoksi joulukuun Eurooppaneuvoston asialistan. Suomi ottaa tiedoksi joulukuun Eurooppa-neuvoston asialistan. Eurooppa-neuvoston asialistalla on: 1. Puolustus, jonka osalta Eurooppa-neuvoston toivottaa tervetulleeksi pysyvän rakenteellisen yhteistyön käynnistämisen ja arvioi myös muilla osa-alueilla saavutettua kehitystä, erityisesti mitä tulee EU- Nato -yhteistyöhön. 2. Eurooppa-neuvosto tulee hyväksymään päätelmät sekä sosiaalikysymyksistä että koskien koulutusta ja kulttuuria Göteborgin epävirallisen sosiaalihuippukokouksen jälkeen. Eurooppa-neuvosto saattaa käsitellä joitain ulkopoliittisia kysymyksiä. Puheenjohtaja Tuskin lokakuun Eurooppa-neuvoston yhteydessä esittelemän EU-johtajien asialistan mukaisesti päämiehet käyvät temaattisen keskustelun muuttoliikkeen ulkoisesta ja sisäisestä ulottuvuudesta. Tästä keskustelusta ei tulla sisällyttämään mitään Eurooppa-neuvoston päätelmiin. ---

6 6(35) Eurooppa-neuvoston yhteydessä tullaan järjestämään myös 50 artiklan mukainen Eurooppa-neuvosto, jossa tarkastellaan tilannetta koskien Britannian eroneuvotteluja. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu EU-ministerivaliokunta, kirjallinen menettely Eduskuntakäsittely Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat 13836/17 CO EUR-PREP 53 XT 21093/17 BXT 110 CO EUR-PREP 52 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus VNEUS/Eteläpää Liitteet Viite

7 Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Eteläpää Mari(VNK) (35) Asia YAN; Eurooppa-neuvoston seuranta Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Neuvosto saa yhteenvedon Eurooppa-neuvoston päätelmien toimeenpanosta erityisesti joulukuun Eurooppa-neuvostoa silmällä pitäen. Suomi ottaa yhteenvedon tiedoksi. Suomi pitää tarpeellisena tehostaa unionin päätösten toimeenpanoa. Tällä edistetään EU:n legitimiteettiä ja uskottavuutta. Tarvitaan jäsenvaltioiden ja instituutioiden vahvempaa sitoutumista toimeenpanon varmistamiseen. Eurooppa-neuvoston rooli toimeenpanon tehostamisessa on keskeinen. Eurooppa-neuvoston päätelmien tulisi tarpeen mukaan sisältää selkeä vastuunjako kunkin asiakysymyksen seurannan, monitoroinnin ja raportoinnin osalta. Keskeisiä asiakokonaisuuksia koskeva seurantamekanismi olisi hyödyllinen. Sihteeristöllä tulisi olla keskeinen rooli tämän osalta jatkuvuuden turvaamiseksi. YAN:lla on tärkeä rooli seurannan varmistamisessa, erityisesti horisontaalisten kysymysten osalta. Sektorineuvostojen tulisi vastaavasti varmistaa keskeisten sektorikohtaisten asiakysymysten seurantaa. Eurooppa-neuvoston, yleisten asioiden neuvoston ja sektorineuvostojen välisen vuorovaikutuksen on oltava koordinoitua ja tehokasta. Toimeenpanon tehostaminen edellyttää myös, että komissio tekee tarvittavat aloitteet asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, että EU:n lainsäädäntömenettelyssä tuotetaan vähemmän mutta parempaa sääntelyä ja että jäsenvaltiot kantavat vastuunsa EU-sääntelyn oikeaaikaisesta täytäntöönpanosta ja oikeasta soveltamisesta. Komission

8 Pääasiallinen sisältö 8(35) tulisi hyödyntää täysimääräisesti EU-sääntelyn täytäntöönpanon ja soveltamisen valvontaan liittyvät välineet, mukaan lukien rakentava dialogi jäsenvaltioiden kanssa. Tilannekatsauksen taustana on neuvoston sihteeristön laatima yhteenveto Eurooppa-neuvoston päätelmistä. Työdokumentissa käydään läpi tilanne muuttoliikkeen, digitaalisen Euroopan, turvallisuuden ja puolustuksen sekä ulkosuhteiden osalta. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu EU-ministerivaliokunta, kirjallinen menettely Eduskuntakäsittely Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Sihteeristön laatima työasiakirja WK 11936/2017 INIT LIMITE CO EUR- PREP Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus VNEUS/Eteläpää Liitteet Viite

9 Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Jokelainen Jaana(VNK) (35) Asia Yleisten asioiden neuvosto ; yhteinen ohjelmointi; komission työohjelma 2018 Kokous Yleisten asioiden neuvosto U/E/UTP-tunnus E 49/2017 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Yleisten asioiden neuvosto kävi kesäkuussa ensimmäisen keskustelun komission ensi vuoden painopisteistä ja syyskuussa toisen näkemystenvaihdon komission työohjelmaa 2018 koskevan aiekirjeen pohjalta. Komission työohjelma seuraavalle 14 kuukaudelle aina ensi vuoden loppuun asti julkaistiin Marraskuun yleisten asioiden neuvosto keskustelee työohjelmasta parempaa lainsäädäntöä koskevan toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti. Tarkoituksena on vaihtaa näkemyksiä neuvoston toimielinten yhteiseen julistukseen ajamista prioriteeteista vuodelle Toimielimet antavat joulukuussa yhteisen julistuksen asioista, joita olisi käsiteltävä lainsäädäntöprosessissa ensisijaisina vuonna E-kirjeessä (E 49/2017 vp) kuvattiin Suomen painopisteitä ja kantoja komission työohjelmaan 2018 ennakkovaikuttamisessa. Siinä esitetyt näkemykset olivat jatkumoa kuluvan vuoden EU-vaikuttamisstrategialle ja - työlle. Loppuvuodesta laaditaan valtioneuvoston EU-vaikuttamisstrategia vuodelle Suomen kanta Suomi pitää hyvänä sitä, että komissio keskittyy isojen asiakokonaisuuksien edistämiseen ja tulosten aikaansaamiseen. Komission tulee jatkaa kasvun, kestävän kehityksen ja vakauden edistämistä (erit. sisämarkkinoiden syventäminen, teollisuuspolitiikan uudistaminen ml. data-, bio- ja kiertotalous sekä digitalisaation ja vapaakaupan edistäminen), niin sisäisen kuin ulkoisen turvallisuuden (erit. puolustus) ja ulkoisen toiminnan vahvistamista sekä muuttoliikkeeseen vastaamista. Lisäksi yhteisten arvojen noudattaminen, erityisesti oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen,

10 10(35) ja sääntelyn toimivuuden parantaminen ovat unionin tehokkaan toiminnan, uskottavuuden ja kansalaisten luottamuksen kannalta keskeisiä asioita. Nämä tavoitteet ovat hyvin esillä työohjelmassa Teollisuuspolitiikan uudistamisessa tavoitteena tulee olla eurooppalaisen teollisuuden kyky arvonluontiin edistämällä erityisesti digitalisaatiota, innovaatioita ja puhtaita ratkaisuja. Suomi jatkaa siihen vaikuttamista, että Euroopan teollisuuspolitiikkaa toimeenpannaan niin, että mahdollistetaan muun muassa alustatalouden myötä syntyvät uudet liiketoimintamallit sekä uuden teknologian käyttöönotto, kuten tekoäly ja robotisaatio. Suomi on tyytyväinen siihen, että tekoäly ja kyberturvallisuus on huomioitu komission tulevissa suunnitelmissa, samoin kuin digitaaliset taidot osaamisagendan edistämisessä. Myönteistä on myös se, että Suomen pitkään ajama biotalousstrategian päivitys on mainittu. Suomi jatkaa bio- ja kiertotalouden synergioiden esillä pitämistä ja vaikuttamista, jotta liiketoiminta-, osaamisja tutkimusvahvuutemme hyötyisivät kasvavasta yhteistyöstä ja toimintamahdollisuudet paranisivat sääntelyn virtaviivaistamisen ansiosta. Datan sijaintirajoitteiden poistamisen ohella tulisi entistä voimakkaammin keskittyä datan saatavuuteen, siirrettävyyteen ja yhteentoimivuuteen. Suomi on pitänyt tärkeänä, että komissio valmistelisi periaatteet datatalouden näkökulman sisällyttämiseksi kaikkiin sektorikohtaisiin digitalisaation hyödyntämistä koskeviin aloitteisiin ja että alustataloutta edistettäisiin pääasiassa muilla keinoin kuin uusin lainsäädäntöehdotuksin. Tältä osin komission työohjelma 2018 ei täysin vastaa Suomen tavoitteita. Suomi on tyytyväinen siihen, että vapaakaupan edistäminen on keskeisellä sijalla komission suunnitelmissa. EU:n on turvattava kilpailukykynsä ja - asemansa neuvottelemalla kunnianhimoisia kauppasopimuksia, jotka avaavat markkinoita eurooppalaisille yrityksille. Suomi suhtautuu myönteisesti vapaakauppasopimusten jakamiseen toimivallan perusteella. Kansainvälisen kaupan ohella investointien merkitys Suomen kansantaloudelle ja talouden suorituskyvylle on elintärkeä. Komission esittämä uusi lainsäädäntö ulkomaisten suorien investointien seurantamekanismiksi edellyttää vielä tarkempaa analysointia. Ulkomaisille investoinneille ei ole syytä asettaa rajoituksia, ellei niille ole erityisiä perusteita. Suomi pitää tärkeänä, että mahdolliset investointien rajoittamista koskevat päätökset tehdään kansallisesti. Keskusteluun pitkäaikaisemmista talous- ja rahaliiton (EMU:n) kehittämisehdotuksista on tarkoitus palata tämän vuoden loppuun mennessä Eurooppa-neuvostossa. Suomen ennakkovaikuttamiskannat on linjattu E-kirjeessä E 80/2017 vp ( ). Suomen lähtökohta on, että Britannian ero huomioidaan täysimääräisesti rahoituskehyksen kokonaistasossa. Rahoituksen tulee vastata paremmin ajankohtaisia tarpeita, erityisesti muuttoliikettä ja puolustusyhteistyötä. On erittäin tärkeää, että komissio jatkaa sisäisen turvallisuuden edistämistä. Sisäisen turvallisuuden rajat ylittävien uhkien, erityisesti

11 11(35) terrorismin, torjumiseksi on oltava yhteisiä keinoja. EU:n ja jäsenmaiden on parannettava yhteistyötään. Suomi pitää erittäin hyvänä, että komissio esittää prioriteetiksi muun muassa käsittelyssä olevien muuttoliikkeen hallinnan tehostamisehdotusten hyväksymistä. Suomi korostaa Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelman ripeää toimeenpanoa ja jatkotoimia, joissa keskitytään erityisesti EU:n puolustusrahastoon ja rahoituksen työkalupakkiin, sekä kannattaa puolustusteollisen kehittämisohjelman perustamista. Suomen kannalta on oleellista varmistaa, että puolustusteollisessa kehittämisohjelmassa varmistetaan rajat ylittävä osallistuminen sekä pk-yritysten mahdollisuus osallistua ja olla edunsaajana ohjelmassa. Laajentumispolitiikkaa tulee jatkaa sovitusti ja edellyttää samalla kriteerien tiukkaa noudattamista. Oikeusvaltio- ja perusoikeuskysymysten sekä talouden ja demokraattisten instituutioiden vahvistamisen tulee olla laajentumisprosessin keskiössä. Suomen kannalta on keskeistä taata Länsi- Balkanin vakaus ja alueellisen yhteistyön toimiminen. Kaikilla alueen mailla olevan EU-perspektiivin tulee säilyä motivoivana tekijänä uudistusten täytäntöönpanossa. Suomen tavoitteena on yhtenäinen, toimintakykyinen ja tuloksia tuottava EU. Suomi tukee Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Tuskin esittämää EUjohtajien asialistaa ja siihen sisältyvää etenemissuunnitelmaa. EU:n kehittämisessä on painotettava konkreettisten ratkaisujen löytämistä ajankohtaisiin ongelmiin. Lähtökohtana ovat Bratislavassa syksyllä 2016 sovitut kansalaisten todellisiin tarpeisiin pohjautuvat painopistealueet. Maaliskuussa 2017 annetun Rooman julistuksen periaatteita tulee noudattaa. Unionia on uudistettava ja sen toimintaa parannettava perussopimusten tarjoamia mahdollisuuksia hyödyntäen. Eduskunnalle toimitetussa E-kirjeessä (E 96 /2017 vp) linjataan tarkemmin Suomen kantoja unionin kehittämistä koskeviin institutionaalisiin kysymyksiin. Pääasiallinen sisältö Komission työohjelma 2018 Yhtenäisempi, vahvempi ja demokraattisempi unioni koostuu kahdesta osasta: 1) Rajoitetusta määrästä toimia tai aloitteita, joilla saatetaan työ painopistealueilla päätökseen ennen Euroopan parlamentin vaaleja keväällä Komissio ei aio antaa enää toukokuun 2018 jälkeen uusia säädösehdotuksia. Sen mukaan olennaista on jo pöydällä olevien ehdotusten saaminen lainsäädännöksi asti sekä tämän lainsäädännön toimeenpano. 2) Vuoden 2025 perspektiivin kunnianhimoisemmista aloitteista, jotka pohjaavat puheenjohtaja Junckerin syyskuiseen unionin tila -puheeseen ja komission valkoiseen kirjaan. Komissio antaa toimikautensa aikana

12 12(35) nämä ehdotukset, ja ne ovat kaikki sen mukaan saavutettavissa hyödyntämällä täysimääräisesti Lissabonin sopimuksen tarjoamat mahdollisuudet. Työohjelman viidessä liitteessä listataan: 1) 26 uutta aloitetta; 2) 12 REFITaloitetta; 3) 66 prioriteeteiksi katsottua käsittelyssä olevaa ehdotusta, joissa komissio haluaa edistystä; 4) 15 poisvedettävää ehdotusta sekä 5) kolme kumottavaa säädöstä. Samanaikaisesti työohjelman 2018 julkaisun kanssa komissio antoi tiedonannon paremmasta sääntelystä (COM(2017)651). Komissio on lisännyt lainsäädännön valmistelua koskevaa avoimuutta ja kuulemismenettelyjä sekä päivittänyt paremman sääntelyn ohjeet ja välineet. Sääntelyntarkastelulautakunta (Regulatory Scrutinity Board) toimii nyt täydellä kapasiteetilla komission vaikutustenarviointien ja evaluointien tukena ja laadunvalvojana. Komissio on arvioinut määrällisten vähentämistavoitteiden asettamista tietyille aloille, mutta ei ole vakuuttunut, että sitä kautta saavutettaisiin parempia tuloksia. Se aikoo kuitenkin panostaa sääntelyn vaikutusten määrälliseen ilmaisemiseen ja pyrkii esittämään taakankevennystavoitteen sääntelyn tarkistamista koskevien ehdotusten yhteydessä. Komission työohjelma sisältää muutamia niistä aloitteista, joita Suomi on esittänyt kevään 2017 kansallisen sääntelykartoituksen perusteella uudelleentarkasteltavaksi tai poisvedettäväksi. Alla kuvataan työohjelman keskeisiä ehdotuksia Junckerin kymmenen painopistealueen mukaisesti. Painopiste 1: Uutta pontta työllisyyteen, kasvuun ja investointeihin Komission mukaan prioriteettina on Euroopan parlamentin ja neuvoston nopea hyväksyntä Euroopan strategisten investointien rahaston jatkamista koskevalle EFSI 2.0 -ehdotukselle ja koontiasetusehdotukselle. Tämä koskee erityisesti säännöksiä, joilla yksinkertaistetaan Euroopan rakenneja investointirahastojen käyttöä ja helpotetaan niiden yhdistämistä Euroopan strategisten investointien rahaston kanssa. Komissio viittaa antamaansa teollisuuspolitiikkastrategiaan ja nostaa siinä yhteydessä esiin myös kiertotalouspakettinsa innovoinnin, työllisyyden ja kasvun edistämiseksi. Vielä loppuvuodesta 2017 luvataan EU:n muovistrategia ja tiedonanto jäte-, tuote- ja kemikaalilainsäädännön rajapinnoista. Toukokuussa 2018 tulee ehdotus tulevaksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi. Toisena pidemmän tähtäimen aloitteena työohjelmassa mainitaan pohdinta-asiakirja Kohti kestävää Eurooppaa vuonna Siinä tarkasteltaisiin YK:n kestävän kehityksen ja Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden toteutumista.

13 Painopiste 2: Yhdennetyt digitaaliset sisämarkkinat 13(35) Komissio pitää yhtenä prioriteettina digitaalisia sisämarkkinoita koskevien ehdotusten nopeaa käsittelyä neuvostossa ja Euroopan parlamentissa, erityisesti mainiten sähköisen viestinnän säännöstön (ns. telepaketin), tekijänoikeusuudistuksen ja digitaalisia sisältöjä koskeva direktiivin. Komission syyskuinen kyberturvallisuuspaketti sisältää uudistetun EU:n kyberturvallisuusstrategian sekä kyberturvallisuuden edistämiseen pyrkiviä aloitteita. Komissio ehdottaa myös Euroopan verkko- ja tietoturvallisuusviraston (ENISA) toiminnan kehittämistä sekä toimia kyberturvallisten tuotteiden ja palvelujen sertifioinnin edistämiseksi ja kyberrikollisuuden torjunnan ja kyberpuolustuksen tehokkuuden lisäämiseksi. Lisäksi komissio antaa ensi vuoden alussa lainsäädäntöehdotuksen, jolla puututtaisiin verkkoalustojen ja yritysten välillä havaittuihin epäoikeudenmukaisiin sopimusehtoihin ja kauppatapoihin. Keinoja etsitään myös verkkoalustoilla julkaistavan epäasiallisen sisällön poistamiseen ja torjumiseen. Painopiste 3: Joustava energiaunioni ja tulevaisuuteen suuntautuva ilmastonmuutos-politiikka Prioriteeteiksi komissio asettaa puhtaan energian paketin ja ilmastopaketin loppuun saattamisen. Loppuvuonna on tulossa vielä lainsäädäntöpaketti liikenteen päästöjen vähentämisestä ja ehdotus yhteisistä säännöistä, jotka koskevat eurooppalaisille kaasun sisämarkkinoille tulevia kaasuputkia. Pidemmän perspektiivin (2025) aloitteena ensi vuonna luvassa on tiedonanto EU:n tulevasta energia- ja ilmastopolitiikasta. Komissio huomioi tässä yhteydessä myös Euratomin perustamissopimuksen tulevaisuuden. Painopiste 4: Syvemmät ja oikeudenmukaisemmat sisämarkkinat ja lujempi teollisuuspohja Sisämarkkinoiden edistämisessä komission prioriteettina on muun muassa palvelupakettia ja yhteistä yhdistettyä yhteisöveropohjaa (CCCTB) koskevien neuvotteluiden loppuunsaattaminen. Ensi vuonna komissio keskittyy etenkin EU:n yhtiöoikeuden modernisointiin, haitallisten verokäytäntöjen torjuntaan sekä pääomamarkkinaunionin viimeistelyyn. Komissio aikoo alkuvuodesta 2018 esittää toimia myös elintarvikeketjun toiminnan parantamiseksi, jotta tuottajien markkina-asemaa voitaisiin vahvistaa ja suojata markkinoiden äkillisissä muutoksissa. Lisäksi ensi vuonna luvassa on ehdotus uuden eurooppalaisen työmarkkinaviranomaisen perustamisesta. Viranomaisen tehtävänä olisi edistää työntekijöiden oikeudenmukaista kohtelua eurooppalaisilla työmarkkinoilla, helpottaa työntekijöiden liikkuvuutta ja vahvistaa

14 14(35) jäsenmaiden välistä hallinnollista yhteistyötä. Se toimisi myös kansallisten viranomaisten välisten kiistojen ratkaisijana ja pyrkisi estämään työ- ja sosiaalilainsäädännön väärinkäyttöä sekä organisoisi rajat ylittävää valvontaa. Tähän sosiaalisen oikeudenmukaisuuden pakettiin kuuluu myös ehdotus eurooppalaisesta sosiaaliturvatunnuksesta, joka ei korvaisi kansallisia tunnuksia mutta jolla voitaisiin helpottaa kansalaisten asiointia viranomaisen kanssa eri aloilla. Pidemmän perspektiivin aloitteena komissio esittää ensi vuoden jälkipuoliskolla, että tarkasteltaisiin mahdollisuutta lisätä määräenemmistöpäätöksiä sisämarkkinoiden alaan kuuluvissa kysymyksissä SEU artikla 48(7) pohjalta. Painopiste 5: Syvempi ja oikeudenmukaisempi talous- ja rahaliitto (EMU) Osana julkaistavaa tiedonantoa komissio esittänee ainakin Euroopan vakausmekanismin (EVM) saattamista osaksi EU:n oikeudellista kehikkoa, sen päätöksentekomekanismien terävöittämistä ja yleisen aseman vahvistamista eli EVM:n muuttamista eurooppalaiseksi valuuttarahastoksi. Euroalueen talousarvion osalta komissio katsoo EU:n monivuotisen rahoituskehyksen (MFF) ja EU:n budjetin tarvitsevan oman europääluokan, joka sisältäisi määrärahoja rakenteellisille uudistuksille, euroalueen vakausjärjestelylle, pankkiunionin varautumisjärjestelylle sekä uudelle lähentymisvälineelle euroalueeseen liittymiseksi. Komission mukaan erilliselle euroalueen talousarviolle tai euroalueen parlamentille ei ole tarvetta. Lisäksi komissio aikoo saattaa sopimuksen EMU:n vakaudesta, yhteensovittamisesta, ohjauksesta ja hallinnasta (nk. fiscal compact) osaksi EU-lainsäädäntöä ja ottaa siinä huomioon maksimaaliset vakaus- ja kasvusopimuksen sallimat joustot. Pankkiunioni on tarkoitus saattaa loppuun vuoden 2018 aikana. Varsinkin riskejä tulisi vähentää, ja yhteisen kriisinratkaisurahaston varautumisjärjestelystä ja yhteisestä eurooppalaisesta talletussuojasta (EDIS) olisi kyettävä sopimaan vuoden 2018 kuluessa. Lisäksi komissio ehdottaa ensi vuonna euroalueen turvallisen sijoitusvälineen mahdollista kehittämistä koskevia valmisteluita. Komissio jatkaa työtä myös järjestämättömien luottojen vähentämiseksi neuvoston päätelmien pohjalta. Komissio aikoo pitkän tähtäimen aloitteena esittää tiedonannon pysyvän ja vastuuvelvollisen Euroopan talous- ja valtiovarainministerin tehtävän mahdollisesta luomisesta. Tehtävä voisi yhdistää yhden komission varapuheenjohtajista ja euroryhmän puheenjohtajan. Komissio aikoo samaan aikaan esittää euroalueen turvallisen sijoitusvälineen (eurobondien) mahdollista kehittämistä koskevia valmistelutöitä.

15 15(35) Komissio aikoo suositella euroalueelle neutraalia finanssipolitiikan viritystä taloudellisen elpymisen tukemiseksi. Painopiste 6: Kauppa: Globalisaation hallinta tasapainoisen ja kehittyvän kauppapolitiikan avulla Komissio peräänkuuluttaa kunnianhimoista kauppa-agendaa, jossa olisi tasapaino avoimuuden ja vastavuoroisuuden välillä. Konkreettisina toimina mainitaan niin neuvottelujen jatkaminen Mercosurin ja Meksikon kanssa kuin edistyminen Australian ja Uuden-Seelannin kanssa käytävissä neuvottelussa, kun neuvosto on hyväksynyt neuvottelumandaattiehdotukset. Lisäksi tärkeää on Japanin, Singaporen ja Vietnamin vapaakauppasopimusten loppuunsaattaminen ja toimeenpano. Komissio pitää prioriteettina sitä, että neuvosto ja Euroopan parlamentti hyväksyisivät ehdotukset EU:n kauppapoliittisten instrumenttien modernisoinnista sekä ulkomaisiin suoriin investointeihin liittyvän seurantamekanismin. Painopiste 7: Luottamukseen ja perusoikeuksien kunnioittamiseen perustuva oikeusalue Komissio korostaa sisämarkkinoiden menestyksen olevan viime kädessä kiinni luottamuksesta. Siksi se esittää kuluttajien aseman vahvistamiseksi lisätoimenpiteitä. Tarkoituksena on myös EU:n pelastuspalvelumekanismin vahvistaminen mukaan lukien sen omat operatiiviset valmiudet. Komissio painottaa terrorismin torjunnan tehostamista ja aikoo antaa tätä koskevia ehdotuksia. Lisäksi komission pitkän tähtäimen suunnitelmissa ovat Euroopan syyttäjänviraston tehtävien laajennus kattamaan myös terrorismin torjunta sekä aloite oikeusvaltioperiaatteen valvonnan lisäämiseksi EU:ssa. Painopiste 8: Kohti uudenlaista maahanmuuttopolitiikkaa Komissio toivoo neuvoston ja Euroopan parlamentin priorisoivan jo pöydällä olevat muuttoliikkeen hallintaa koskevat ehdotukset, etenkin yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän uudistamisen, mukaan lukien solidaarisuudelle ja vastuulle perustuva Dublin-järjestelmä. Painopiste 9: Vahvempi maailmanlaajuinen toimija Komissio katsoo, että puolustuksen alalla on tehtävä enemmän yhteistyötä hyödyntäen kaikki välineet, mukana lukien EU:n budjetti. Se toivoo esittämänsä puolustusteollisen kehittämisohjelman nopeaa hyväksyntää ja Euroopan puolustusrahaston nopeaa toimeenpanoa.

16 16(35) Suhteiden kehittämisestä kolmansiin maihin ja kumppaneihin komissio mainitsee Intian, Latinalaisen Amerikan, Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren AKT-maat sekä Iranin ja Irakin. Pidemmällä perspektiivillä komissio ehdottaa pohdintaa määräenemmistöpäätösten lisäämisestä EU:n yhteisessä ulkopolitiikassa (SEU art. 31(3) pohjalta). Komissio haluaa pidemmän tähtäimen tavoitteena myös edistää Länsi- Balkanin EU-lähentymistä mainiten erityisesti Serbian ja Montenegron jäsenyysneuvottelujen onnistuneen päättämisen. Painopiste 10: Demokraattisen muutoksen unioni Komission tavoitteena on Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskevan lainsäädäntöehdotuksen sekä avoimuusrekisteriä koskevan toimielinten välisen sopimuksen nopea hyväksyminen. Lisäksi työohjelmassa mainitaan prioriteettihankkeina EU:n puolueasetuksen, komitologia-asetuksen ja kansalaisaloiteasetuksen muuttamiset. Ensi vuonna on luvassa kolme pidemmän tähtäimen tiedonantoa: ensinnäkin unionin yhtenäisyyden, tehokkuuden ja demokraattisuuden edistämisestä viestinnän alalla, toiseksi toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden sekä paremman sääntelyn edistämisestä ja kolmanneksi tehokkuuden lisäämisestä unionin johdossa. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Toimielinten välisellä parempaa lainsäädäntöä koskevalla sopimuksella (15506/2015) toimielimet sopivat tehostavansa unionin vuotuista ja monivuotista ohjelmasuunnittelua noudattaen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 1 kohtaa, jonka mukaan komissio tekee aloitteet unionin vuotuisten ja monivuotisten ohjelmien laatimiseksi. Komissio käy Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa vuoropuhelua sekä ennen vuotuisen työohjelmansa hyväksymistä että tämän jälkeen. Vuoropuhelu kattaa näkemysten vaihdon ennen komission aiekirjettä, aiekirjeen pohjalta sekä jo hyväksytystä työohjelmasta. Komissio ottaa asianmukaisesti huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston vuoropuhelun kussakin vaiheessa esittämät näkemykset, mukaan lukien niiden pyytämät aloitteet. Komission työohjelman pohjalta toimielimet vaihtavat näkemyksiä tulevan vuoden aloitteista ja sopivat vuotuista toimielintenvälistä ohjelmasuunnittelua koskevasta yhteisestä julistuksesta. Siinä yksilöidään poliittisesti merkittävimmät asiat, joita olisi käsiteltävä lainsäädäntöprosessissa ensisijaisina. Toimielimet seuraavat säännöllisesti koko vuoden ajan yhteisen julistuksen täytäntöönpanoa.

17 Käsittely Euroopan parlamentissa 17(35) Euroopan parlamentti ei päässyt täysistunnossa sopuun komission vuoden 2018 työohjelmaa koskevasta päätöslauselmasta. Täysistunnossa poliittisten ryhmien puheenjohtajat ilmaisivat näkemyksensä komission tulevista suunnitelmista puheenjohtaja Junckerille tämän unionin tila -puheen jälkeen ja täysistunnossa näkemyksensä valmiista työohjelmasta sen esitelleelle varapuheenjohtaja Timmermansille. Kansallinen valmistelu Ministeriöt toimittivat toukokuussa VNK:n EU-asioiden osastolle alustavat näkemyksensä komission vuoden 2017 työohjelmasta. Niiden pohjalta laadittu E-kirje (E 49/2017 vp) käsiteltiin EU-asioiden komiteassa ja EU-ministerivaliokunnassa Komission aiekirjettä koskeva perusmuistio VNEUS käsiteltiin osana yleisten asioiden neuvostoa EU-ministerivaliokunnassa Työohjelmaa koskevan E-jatkokirjeen käsittely EU-asioiden komitean kirjallisessa menettelyssä ja EU-ministerivaliokunnassa Eduskuntakäsittely Suuri valiokunta ja Lisäksi valtioneuvoston EU-vaikuttamisstrategiaa 2017 (E 123/2016 vp) on käsitelty eduskunnan eri valiokunnissa ja suuri valiokunta on antanut asiasta lausunnon (SuVL 2/2017 vp). Valtioneuvosto on myös toimittanut selvityksen EU27- päämiesten tulevaisuuspohdinnan ja Rooman julistuksen seurannasta (E 29/2017 vp). Komission keskustelupaperi Euroopan sosiaalisesta ulottuvuudesta julkaistiin samassa yhteydessä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan tiedonannon sekä lainsäädäntöaloitteiden kanssa. Suomen kantoja aiheeseen on esitetty valtioneuvoston E-jatkokirjeessä EJ 6/2017 vp ( ). E-jatkokirjeen pohjalta laadittu Suomen vaikuttamispaperi jaettiin komissiolle ja muille jäsenvaltioille Komission keskustelupaperi globalisaation hallinnasta julkaistiin Suomen kantoja aiheeseen on esitetty valtioneuvoston E-kirjeessä E 33/2017 vp ( ). E-kirjeen pohjalta laadittu Suomen vaikuttamispaperi jaettiin komissiolle ja muille jäsenvaltioille

18 18(35) Komission keskustelupaperi talous- ja rahaliitosta julkaistiin Aihetta on käsitelty muun muassa viiden puheenjohtajan raportissa Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistelystä (2015). Eurooppa-neuvosto katsoi joulukuussa 2015, että raporttiin sisältyvien pidemmän aikavälin ehdotusten oikeudellisia, taloudellisia ja poliittisia näkökohtia on vielä tutkittava tarkemmin ja että näiden tarkasteluun palataan vuoden 2017 loppuun mennessä. Aihetta on käsitelty muistioissa VM ( ) ja VM ( ) sekä E-kirjeissä E 70/2015 vp ( ) ja E 80/2017 vp ( ) Komission keskustelupaperi puolustuksesta julkaistiin Eurooppaneuvosto linjasi joulukuussa 2016, miten yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan sekä puolustusyhteistyön vahvistamisessa edetään. Komission ja korkean edustajan tältä pohjalta esittämiä ehdotuksia on käsitelty ulkoasiainneuvostossa, ja Eurooppa-neuvosto on antanut strategista lisäohjausta. Suomen kantoja aiheeseen on käsitelty valtioneuvoston UTP-selvityksessä UTP 3/2017 vp ( ) ja UTPjatkokirjeissä UTPJ 8/2017 vp ( ), UTPJ 17/2017 vp ( ), UTPJ 22/2017 vp ( ), UTPJ 24/2017 vp ( ) ja UTPJ 25/2017 vp ( ) sekä UTPJ 26/2017 vp ( , ). Komission keskustelupaperi EU:n rahoituksesta julkaistiin Keskustelupaperi kytkeytyy EU:n tulevan monivuotisen rahoituskehyksen (2021 ) valmisteluun. Vaikuttamista tulevaan rahoituskehykseen on käsitelty valtioneuvoston E-kirjeessä E 34/2017 vp ( ) ja E- jatkokirjeissä EJ 15/2017 vp ( ), EJ 27/2017 vp, EJ 28/2017 vp ( ) ja EJ 31/2017 vp sekä EJ 32/2017 vp ( ). Lisäksi eduskunnalle on toimitettu E-kirje (E 96/2017 vp) unionin kehittämiseen liittyvistä institutionaalisista kysymyksistä ( ). Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Komission aiekirje (12103/17) Komission työohjelma 2018 COM(2017) 650 final (13837/2017) Komission tiedonanto paremman sääntelyn agendan toimeenpanosta (COM(2017) 651 final)

19 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot 19(35) Jaana Jokelainen (VNEUS), Heli Siivola (VNEUS), VNEUSin sektorideskit, EUTORI-tunnus Liitteet Viite

20 Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Kaila Heidi(VNK) (35) Asia Parempaa lainsäädäntöä koskevan toimielinten välisen sopimuksen toimeenpano Kokous Yleisten asioiden neuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio hyväksyivät toimielinten välisen sopimuksen paremmasta lainsäädännöstä. Puheenjohtajavaltio antaa yleisten asioiden neuvostossa tilannekatsauksen sopimuksen toimeenpanosta. Suomi ottaa puheenjohtajavaltion tilannekatsauksen tiedoksi. Suomi arvioi toimielinten välisen sopimuksen lisäävän EU:n lainsäädäntömenettelyn sujuvuutta, parantavan sääntelyn toimivuutta ja laatua sekä vahvistavan toiminnan avoimuutta. Se on myös riittävän selkeä, johdonmukainen ja konkreettinen. Suomi pitää paremman sääntelyn välineiden tehokasta hyödyntämistä tärkeänä. Suomi vaikuttaa siihen, että neuvostolla on kyky toimeenpanna sille asetetut parempaa sääntelyä koskevat velvoitteet, kuten vaikutusarviointien laatiminen. On myös tärkeää, että avoimuuden lisäämiseen panostetaan. Sopimus on pantava täytäntöön EU:n perussopimusten määräyksiä, toimielinten välistä tasapainoa sekä vilpittömän yhteistyön periaatetta kunnioittaen. Toimeenpanosta tulee huolehtia EU:n toimielinten ja soveltuvin osin myös jäsenvaltioiden tasolla. Toimeenpanoa tulee myös seurata säännöllisesti. Pääasiallinen sisältö Tausta

21 21(35) Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio ovat sitoutuneet hyväksymässään toimielinten välisessä sopimuksessa EU:n lainsäädäntötyön parempaan suunnitteluun ja koordinoimiseen sekä sääntelyn parantamiseen. Sopimuksessa vahvistetaan seuraavia asiakokonaisuuksia koskevat periaatteet: I yhteinen sitoutuminen ja yhteiset tavoitteet, II ohjelmasuunnittelu, III paremman lainsäädännön välineet, IV lainsäädäntövälineet, V delegoidut säädökset ja täytäntöönpanotoimet, VI lainsäädäntömenettelyn avoimuus ja koordinointi, VII EU:n lainsäädännön täytäntöönpano ja soveltaminen sekä VIII lainsäädännön yksinkertaistaminen. Lisäksi sopimukseen sisältyy sen täytäntöönpanoa ja seurantaa koskeva IX osa ja loppumääräykset sisältävä X osa. Sopimuksen liitteenä on delegoituja säädöksiä koskeva yhteisymmärrysasiakirja. Sopimus heijastaa monilta osin vuonna 2003 hyväksyttyä vastaavaa sopimusta, mutta se menee pitemmälle ja on täsmällisempi. Siinä on muun muassa otettu huomioon Lissabonin sopimuksen voimaantulon mukanaan tuomat muutokset (2009). Toimielinten väliset sopimukset voivat olla Lissabonin sopimuksen myötä oikeudellisesti sitovia. Parempaa lainsäädäntöä koskeva toimielinten välinen sopimus on laadittu suureksi osaksi oikeudellisesti velvoittavaan muotoon. Sopimuksella ei voida loukata EU:n toimielinten toimivallan rajoja eikä kiertää EU:n perussopimusten määräyksiä. Sopimus ei velvoita jäsenvaltioita, mutta siinä esitetään eräitä niille kohdistettuja kehotuksia. Toimielinten välinen sopimus on osa laajempaa paremman sääntelyn kokonaisuutta, johon kuuluu komission työmenetelmien ja menettelyjen uudistaminen säädösvalmistelun laadun, avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi (mm. kuulemisten ja vaikutusarvioiden kehittäminen), sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskeva REFITohjelma (Regulatory Fitness and Performance Programme) sekä eräät toimielinten väliset yhteistyöjärjestelyt (mm. lainsäädännön laatua koskevat suuntaviivat). Toimielinten välisen sopimuksen toimeenpano Toimielinten välisen sopimuksen toimeenpano on käynnissä EU:n toimielimissä muun muassa seuraavilta osin: Ohjelmasuunnittelu Toimielinten välisellä sopimuksella parannetaan toimielinten välistä yhteistyötä EU:n vuotuisessa ja monivuotisessa ohjelmasuunnittelussa. Sopimuksessa vahvistetaan periaatteet, jotka koskevat komission vuotuisesta työohjelmasta käytävää vuoropuhelua sen valmistelu- ja täytäntöönpanovaiheessa. Komissio kuulee Euroopan parlamenttia ja neuvostoa varhaisessa vaiheessa jo ennen ns. aiekirjettä. Se käy vuoropuhelua myös aiekirjeen pohjalta. Komissio ottaa parlamentin ja neuvoston näkemykset asianmukaisesti huomioon kaikissa menettelyn

22 22(35) vaiheissa. Periaatteita on sovellettu komission valmistellessa vuosia 2017 ja 2018 koskevia työohjelmiaan. Myös työohjelman toimeenpanon seurantaa on kehitetty. Toimielimet ovat hyväksyneet komission vuoden 2017 työohjelman pohjalta yhteisen julistuksen vuoden 2017 prioriteeteista ja lainsäädäntöprosessissa ensisijaisina pidettävistä hankkeista. Julistuksen toimeenpanon seuranta on käynnissä. Vuoden 2018 julistusta koskevat valmistelut ovat käynnissä. Vaikutusarviointien laatiminen Toimielinten välisessä sopimuksessa painotetaan vaikutustenarviointien merkitystä. Komissio on sitoutunut kehittämään vaikutustenarviointeja osana laajempaa paremman sääntelyn agendaa. Myös Euroopan parlamentin ja neuvoston tulisi tehdä vaikutustenarviointeja komission säädösehdotukseen esittämistään olennaisista muutosehdotuksista, siltä osin kuin ne katsovat sen asianmukaiseksi ja tarpeelliseksi. Neuvosto on käynnistänyt hankintamenettelyn, jotta vaikutustenarviointeja voitaisiin teettää neuvoston ulkopuolella. Kyseessä olisi pilottihanke, jonka tarkoituksena on kerätä kokemuksia ennen kuin vaikutustenarviointien tekemistavasta pidemmällä aikavälillä päätetään. Vaiheen odotetaan myös helpottavan lisäresurssitarpeen hahmottamista. Delegoidut säädökset ja täytäntöönpanosäädökset Toimielinten välisessä sopimuksessa todetaan, että voimassa oleva EU:n lainsäädäntö on tarpeen mukauttaa Lissabonin sopimuksella käyttöön otettuun lainsäädäntökehykseen ja että erityisesti on tarpeen mukauttaa pikaisesti EU:n perussäädökset, joissa vielä viitataan komitologiamenettelyyn kuuluvaan valvonnan käsittävään sääntelymenettelyyn (ns. PRAC-menettely). Komissio on antanut mukauttamista koskevat ehdotukset joulukuussa Niiden käsittely on käynnissä neuvostossa. Toimielimet ovat myös sitoutuneet perustamaan vuoden 2017 loppuun mennessä yhteisen delegoitujen säädösten rekisterin. Tavoitteena on avoimuuden lisääminen ja delegoitujen säädöksen kaikkien eri vaiheiden seurannan mahdollistaminen. Rekisterin perustaminen on käynnissä. Sopimuksessa todetaan, että toimielimet aloittavat neuvottelut vahvistaakseen ei-sitovia perusteita, jotka koskevat rajanvetoa säädösvallan ja täytäntöönpanotoimivallan delegoimisen välillä. Neuvottelut ovat käynnistymässä. Sopimukseen on liitetty delegoituja säädöksiä koskeva yhteisymmärrysasiakirja. Asiakirja sisältää säädösvallan delegoimista koskevat pääperiaatteet ja standardilausekkeet. Toimielinten välisen

23 23(35) sopimuksen ja yhteisymmärrysasiakirjan mukaan komissio sitoutuu kokoamaan ennen delegoidun säädöksen hyväksymistä kaiken tarvittavan asiantuntemuksen, myös kuulemalla jäsenvaltioiden asiantuntijoita ja järjestämällä julkisia kuulemisia. Komissio on ottanut uudet kuulemiskäytännöt käyttöön. Lainsäädäntömenettelyn seurattavuus EU:n lainsäädäntömenettelyn yleistä seurattavuutta on tarkoitus parantaa perustamalla yhteinen tietokanta lainsäädäntöasioiden käsittelytilanteen seurantaa varten. Rekisterin perustaminen on käynnissä. Tietojenvaihto kansainvälisistä sopimuksista Toimielinten välisen sopimuksen mukaan on tärkeää varmistaa, että kukin toimielin voi käyttää EU:n perussopimuksissa vahvistettuja oikeuksiaan ja täyttää niissä vahvistetut velvollisuutensa, jotka liittyvät kansainvälisten sopimusten neuvottelemiseen ja tekemiseen. Toimielimet sitoutuivat kokoontumaan kuuden kuukauden kuluessa sopimuksen voimaantulosta neuvottelemaan käytännön yhteistyöjärjestelyjen ja tietojen vaihdon parantamisesta perussopimusten puitteissa. Euroopan parlamentti on katsonut, että sen tulisi olla kansainvälisiä sopimuksia neuvoteltaessa samalla viivalla neuvoston kanssa. Kansainvälisten sopimusten neuvottelemisesta määrätään erityisesti SEUT 218 artiklassa. Toisin kuin lainsäädäntömenettelyssä, neuvosto ja parlamentti eivät ole kansainvälisten sopimusten neuvottelemisessa tasavertaisessa asemassa - niiden roolit poikkeavat toisistaan huomattavasti. Neuvosto antaa luvan neuvottelujen aloittamiselle, nimeää EU:n neuvottelijan (joka yleensä on komissio), vahvistaa neuvotteluohjeet ja antaa luvan sopimusten allekirjoittamiseen sekä väliaikaiseen soveltamiseen. Euroopan parlamentti on pidettävä informoituna välittömästi ja täysimääräisesti neuvottelujen kaikissa vaiheissa. Sen suostumusta näihin komission (tai korkean edustajan) aloitteesta tehtäviin päätöksiin ei tarvita. Neuvosto päättää myös komission aloitteesta sopimusten tekemisestä. Useimmissa tapauksissa tämä prosessin viimeinen vaihe edellyttää parlamentin hyväksyntää. Keskusteluissa neuvoston sisällä on pidetty tärkeänä, että parlamentti pidetään täysimääräisesti informoituna kansainvälisiä sopimuksia koskevista neuvotteluista. Se on myös neuvoston etujen mukaista, jotta parlamentin hyväksyntä sopimusten tekemiselle aikanaan saadaan. Samalla on kuitenkin korostettu, että tämä ei merkitse sitä, että parlamenttia olisi kuultava tai että sen esittämät näkemykset olisi otettava sellaisenaan huomioon. Mitään velvollisuutta antaa parlamentille esimerkiksi luonnoksia neuvotteluohjeiksi ei myöskään ole. Se ei voi osallistua neuvoston päätöksentekoon eikä itse sopimusneuvotteluihin.

24 24(35) Eniten keskustelua on herättänyt kysymys siitä, miten neuvotteluohjeista tiedotetaan parlamentille. Neuvoston työryhmissä on keskusteltu vapaaehtoisuuteen ja tapauskohtaiseen harkintaan perustuvasta linjasta, jossa tehtäisiin selkeä ero luonnosten ja jo hyväksyttyjen ohjeiden välillä. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT 295 artiklan mukaan Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio neuvottelevat keskenään ja sopivat yhteisellä sopimuksella yhteistyössään sovellettavista menettelytavoista. Tätä varten ne voivat perussopimuksia noudattaen tehdä toimielinten välisiä sopimuksia, jotka voivat olla velvoittavia. Toimielinten välisillä sopimuksilla ei voida muuttaa EU:n toimielinten toimivallan rajoja eikä kiertää EU:n perussopimusten määräyksiä. SEU 17 artiklan mukaan komissio tekee aloitteet EU:n vuotuisten ja monivuotisten ohjelmien laatimiseksi pyrkien toimielinten välisiin sopimuksiin. Käsittely Euroopan parlamentissa - Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Institutionaaliset kysymykset -jaosto E 23/2015 vp Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Toimielinten välinen sopimus koskee EU:n toimielimiä. Sen toimeenpano ei edellytä kansallisia lainsäädäntötoimia. Taloudelliset vaikutukset Toimielinten välisen sopimuksen toimeenpanon kustannukset kohdistuvat EU:n toimielimiin. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät EU:n toimielinten välisiä sopimuksia, puitesopimuksia ja yhteisiä julistuksia on tehty 1970-luvulta lähtien toimielinten välisen yhteistyön helpottamiseksi ja varmistamiseksi. EU:n perussopimuksiin lisättiin Lissabonin sopimuksella nimenomainen toimielinten välisiä sopimuksia koskeva oikeusperusta (SEUT 295 artikla). Määräyksen mukaan sopimukset koskevat toimielimen välisessä yhteistyössä sovellettavia menettelytapoja ja voivat olla velvoittavia.

25 25(35) Komissio käy vuoden 2018 työohjelman liitteenä olevassa parempaa sääntelyä koskevassa tiedonannossa (COM(2017) 651) läpi parempaa lainsäädäntöä koskevan toimielinten välisen sopimuksen täytäntöönpanotoimia. Asiakirjat Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välinen toimielinten sopimus paremmasta lainsäädännöstä, , EUVL L 123, Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus VNK/ Heidi Kaila, heidi.kaila@vnk.fi, puhelin VNK/Heli Siivola, heli.siivola@vnk.fi, puhelin VNK/Johannes Leppo, johannes.leppo@vnk.fi, puhelin VNK/Jaana Jokelainen, jaana.jokelainen@vnk.fi, puhelin VNK/Leila Vilhunen, leila.vilhunen@vnk.fi, puhelin UM/Kaija Suvanto, kaija.suvanto@formin.fi, puhelin OM/Hanna-Mari Kotivuori, hanna-mari.kotivuori@om.fi, puhelin OM/Anna Pohjalainen, anna.pohjalainen@om.fi, puhelin TEM/Päivi Kantanen, paivi.kantanen@tem.fi, puhelin Liitteet Viite

26 Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM EUS Henriksson Marketta(VM) (35) Asia Yleisten asioiden neuvosto ; Eurooppalainen ohjausjakso Kokous Yleisten asioiden neuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Yleisten asioiden neuvostossa kuullaan puheenjohtajan esitys talouspolitiikan EU-ohjausjakson 2018 keskeisimmistä vaiheista. Komissio julkaisee marraskuussa vuoden 2018 kasvuselvityksen (AGS) sekä tiekartan vuoden 2018 ohjausjakson toteuttamiseen. Kasvuselvityksen julkaiseminen käynnistää vuoden 2018 eurooppalaisen ohjausjakson. Kasvuselvityksen yhteydessä julkaistaan varoitusmekanismista laadittu kertomus koskien makrotalouden epätasapainojen menettelyjä (AMR). Suomen kanta Suomi ottaa tiedoksi puheenjohtajan esityksen talouspolitiikan EUohjausjakson 2018 keskeisimmistä vaiheista. Suomi tukee eurooppalaisen ohjausjakson kehittämistä. Vaikka ohjausjakso on kehittynyt aiemmista vuosista, on siinä vielä parannettavaa. Maakohtaisten suositusten toimeenpanon parantaminen edellyttää jäsenmaiden omistajuuden kasvattamista, minkä tulisi olla kantava teema ohjausjaksoa kehitettäessä. Maakohtaiset suositukset tulisi myös kohdistaa keskeisiin taloudellisiin haasteisiin ja uudistuksiin. Niiden merkitys tulisi perustella jäsenvaltioille hyvin, sillä tämä on keskeistä omistajuuden kannalta. Suomen lähtökohtana on, että jokainen jäsenvaltio kantaa vastuun omasta talouspolitiikastaan ja vastaa itse veloistaan. Suomi pitää myös tervetulleena pyrkimyksiä yksinkertaistaa finanssipolitiikan kehikkoa ja parantaa sen läpinäkyvyyttä.

27 Pääasiallinen sisältö 27(35) Yleisten asioiden neuvostossa kuullaan puheenjohtajan esitys talouspolitiikan EU-ohjausjakson 2018 keskeisimmistä vaiheista. EU:n perussopimuksen mukaan jäsenmaat pitävät talouspolitiikkaansa ja työllisyyden edistämistä yhteistä etua koskevana asiana ja ovat sitoutuneet ottamaan niille annetun ohjauksen asianmukaisesti huomioon talous-, työllisyys- ja budjettipolitiikkansa kehittämisessä ennen keskeisten päätösten tekemistä seuraavien vuosien kansallisista talousarvioistaan. Komissio julkaisee marraskuussa (tämänhetkisen tiedon mukaan ) vuotuisen kasvuselvityksen, joka käynnistää seuraavan vuoden ohjausjakson. Vuotuisen kasvuselvityksen tarkoituksena on ohjata keskustelua EU:n tasolla sovittavista yleisistä ensisijaisista tavoitteista ja toimia pohjana myös kansallisille talous- ja budjettipoliittisille päätöksille. Vuotuisessa kasvuselvityksessä 2018 esitetään EU:n talouden painopisteet tulevaksi vuodeksi Eurooppa-neuvostossa sovitun strategisen ohjelman, komission suuntaviivojen ja komission puheenjohtaja Junckerin unionin tilasta syyskuussa 2017 pitämässä puheessa esitettyjen painopisteiden pohjalta. Komissio ja jäsenmaat ovat lisänneet yhteistyötään viime vuosina. Komissio on ilmoittanut jatkavansa tiivistä vuoropuhelua ja syventävänsä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa koko vuoden 2018 EU-ohjausjakson ajan. Joulukuussa käydään ensimmäinen kierros kahdenvälisiä kokouksia jäsenvaltioiden kanssa. Tähän vuoropuheluun oman panoksensa antavat painopisteet, jotka esitetään vuoden 2018 vuotuisessa kasvuselvityksessä ja euroaluetta koskevissa suosituksissa. Helmikuussa komissio julkaisee jäsenvaltioista maaraportit, jonka jälkeen komissio jatkaa keskustelua jäsenvaltioiden kanssa. Jäsenvaltioilla on mahdollisuus antaa palautetta komission analyysistä kahdenvälisten kokousten toisella kierroksella. Jäsenvaltiot toimittavat komissiolle ja neuvostolle huhtikuussa kansalliset uudistusohjelmat ja vakaus- tai lähentymisohjelmat. Kaikki maat antavat kansallisen Eurooppa ohjelman, joissa raportoidaan etenemisestä Eurooppa strategian perusteella asetettujen kansallisten tavoitteiden ja maalle annettujen suositusten saavuttamisesta. Näissä ohjelmissa tulisi vastata komission maaraporteissa esitettyihin havaintoihin ja esittää tulevaisuuteen suuntautuvia toimintapoliittisia aloitteita. Euromaat kuvaavat julkisen talouden kehityksen vakausohjelmissa ja muut EU-maat lähentymisohjelmissa. Komissio arvioi ohjelmien perusteella jäsenmaiden julkisen talouden vakautta ja kestävyyttä sekä talous- ja työllisyyspolitiikkaa. Komissio

28 28(35) ehdottaa toukokuun puolivälissä maakohtaisia suosituksia, jotka pitävät sisällään prioriteetit seuraaville 18 kuukaudelle. Näitä käsitellään talous- ja rahoituskomiteassa, talouspoliittisessa komiteassa ja työllisyyskomiteassa ottaen huomioon sosiaalisen suojelun komitean esittämät kannanotot. TSTK-neuvosto käsittelee työllisyyssuosituksia ja Ecofin-neuvosto muita suosituksia, minkä jälkeen Eurooppa-neuvosto keskustelee niistä. Maakohtaiset suositukset hyväksytään heinäkuun Ecofin-neuvostossa. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu EU-ministerivaliokunnan kirjallinen menettely Eduskuntakäsittely Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Heinäkuussa 2017 hyväksytyissä maakohtaisissa suosituksissa neuvosto suosittaa, että Suomi toteuttaa vuosina 2017 ja 2018 toimia, joilla se: 1. harjoittaa finanssipolitiikkaansa vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osion vaatimusten mukaisesti, mikä tarkoittaa julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamista vuonna 2018, kun otetaan huomioon sallitut poikkeuksellisiin tapahtumiin liittyvät poikkeamat, rakenneuudistusten toteuttaminen ja investoinnit, joiden perusteella on myönnetty tilapäinen poikkeama; varmistaa, että hallintouudistus sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannustehokkuuden parantamiseksi hyväksytään ja toteutetaan oikea-aikaisesti; 2. edistää edelleen palkkojen kytkemistä tuottavuuden kehitykseen, kaikilta osin työmarkkinaosapuolten roolia kunnioittaen; toteuttaa kohdennettuja aktiivisen työmarkkinapolitiikan toimenpiteitä puuttuakseen työllisyys- ja sosiaalipoliittisiin haasteisiin, tarjoaa kannustimia työn vastaanottamiseen ja edistää yrittäjyyttä; 3. jatkaa sääntelykehyksen parantamista ja vähentää hallinnollista taakkaa lisätäkseen kilpailua palvelualoilla ja edistääkseen investointeja.