Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Jokelainen Jaana(VNK)

Transkriptio

1 Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Jokelainen Jaana(VNK) Asia Komission työohjelma 2018 Kokous Yleisten asioiden neuvosto U/E/UTP-tunnus E 49/2017 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Yleisten asioiden neuvosto kävi kesäkuussa ensimmäisen keskustelun komission ensi vuoden painopisteistä ja syyskuussa toisen näkemystenvaihdon komission työohjelmaa 2018 koskevan aiekirjeen pohjalta. Komission työohjelma seuraavalle 14 kuukaudelle aina ensi vuoden loppuun asti julkaistiin Marraskuun yleisten asioiden neuvosto keskustelee työohjelmasta parempaa lainsäädäntöä koskevan toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti. Tarkoituksena on vaihtaa näkemyksiä neuvoston toimielinten yhteiseen julistukseen ajamista prioriteeteista vuodelle Toimielimet antavat joulukuussa yhteisen julistuksen asioista, joita olisi käsiteltävä lainsäädäntöprosessissa ensisijaisina vuonna E-kirjeessä (E 49/2017 vp) kuvattiin Suomen painopisteitä ja kantoja komission työohjelmaan 2018 ennakkovaikuttamisessa. Siinä esitetyt näkemykset olivat jatkumoa kuluvan vuoden EU-vaikuttamisstrategialle ja - työlle. Loppuvuodesta laaditaan valtioneuvoston EU-vaikuttamisstrategia vuodelle Suomen kanta Suomi pitää hyvänä sitä, että komissio keskittyy isojen asiakokonaisuuksien edistämiseen ja tulosten aikaansaamiseen. Komission tulee jatkaa kasvun, kestävän kehityksen ja vakauden edistämistä (erit. sisämarkkinoiden syventäminen, teollisuuspolitiikan uudistaminen ml. data-, bio- ja kiertotalous sekä digitalisaation ja vapaakaupan edistäminen), niin sisäisen kuin ulkoisen turvallisuuden (erit. puolustus) ja ulkoisen toiminnan vahvistamista sekä muuttoliikkeeseen vastaamista. Lisäksi yhteisten

2 2(12) arvojen noudattaminen, erityisesti oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen, ja sääntelyn toimivuuden parantaminen ovat unionin tehokkaan toiminnan, uskottavuuden ja kansalaisten luottamuksen kannalta keskeisiä asioita. Nämä tavoitteet ovat hyvin esillä työohjelmassa Teollisuuspolitiikan uudistamisessa tavoitteena tulee olla eurooppalaisen teollisuuden kyky arvonluontiin edistämällä erityisesti digitalisaatiota, innovaatioita ja puhtaita ratkaisuja. Suomi jatkaa siihen vaikuttamista, että Euroopan teollisuuspolitiikkaa toimeenpannaan niin, että mahdollistetaan muun muassa alustatalouden myötä syntyvät uudet liiketoimintamallit sekä uuden teknologian käyttöönotto, kuten tekoäly ja robotisaatio. Suomi on tyytyväinen siihen, että tekoäly ja kyberturvallisuus on huomioitu komission tulevissa suunnitelmissa, samoin kuin digitaaliset taidot osaamisagendan edistämisessä. Myönteistä on myös se, että Suomen pitkään ajama biotalousstrategian päivitys on mainittu. Suomi jatkaa bio- ja kiertotalouden synergioiden esillä pitämistä ja vaikuttamista, jotta liiketoiminta-, osaamisja tutkimusvahvuutemme hyötyisivät kasvavasta yhteistyöstä ja toimintamahdollisuudet paranisivat sääntelyn virtaviivaistamisen ansiosta. Datan sijaintirajoitteiden poistamisen ohella tulisi entistä voimakkaammin keskittyä datan saatavuuteen, siirrettävyyteen ja yhteentoimivuuteen. Suomi on pitänyt tärkeänä, että komissio valmistelisi periaatteet datatalouden näkökulman sisällyttämiseksi kaikkiin sektorikohtaisiin digitalisaation hyödyntämistä koskeviin aloitteisiin ja että alustataloutta edistettäisiin pääasiassa muilla keinoin kuin uusin lainsäädäntöehdotuksin. Tältä osin komission työohjelma 2018 ei täysin vastaa Suomen tavoitteita. Suomi on tyytyväinen siihen, että vapaakaupan edistäminen on keskeisellä sijalla komission suunnitelmissa. EU:n on turvattava kilpailukykynsä ja - asemansa neuvottelemalla kunnianhimoisia kauppasopimuksia, jotka avaavat markkinoita eurooppalaisille yrityksille. Suomi suhtautuu myönteisesti vapaakauppasopimusten jakamiseen toimivallan perusteella. Kansainvälisen kaupan ohella investointien merkitys Suomen kansantaloudelle ja talouden suorituskyvylle on elintärkeä. Komission esittämä uusi lainsäädäntö ulkomaisten suorien investointien seurantamekanismiksi edellyttää vielä tarkempaa analysointia. Ulkomaisille investoinneille ei ole syytä asettaa rajoituksia, ellei niille ole erityisiä perusteita. Suomi pitää tärkeänä, että mahdolliset investointien rajoittamista koskevat päätökset tehdään kansallisesti. Keskusteluun pitkäaikaisemmista talous- ja rahaliiton (EMU:n) kehittämisehdotuksista on tarkoitus palata tämän vuoden loppuun mennessä Eurooppa-neuvostossa. Suomen ennakkovaikuttamiskannat on linjattu E-kirjeessä E 80/2017 vp ( ). Suomen lähtökohta on, että Britannian ero huomioidaan täysimääräisesti rahoituskehyksen kokonaistasossa. Rahoituksen tulee vastata paremmin ajankohtaisia tarpeita, erityisesti muuttoliikettä ja puolustusyhteistyötä. On erittäin tärkeää, että komissio jatkaa sisäisen turvallisuuden edistämistä. Sisäisen turvallisuuden rajat ylittävien uhkien, erityisesti

3 3(12) terrorismin, torjumiseksi on oltava yhteisiä keinoja. EU:n ja jäsenmaiden on parannettava yhteistyötään. Suomi pitää erittäin hyvänä, että komissio esittää prioriteetiksi muun muassa käsittelyssä olevien muuttoliikkeen hallinnan tehostamisehdotusten hyväksymistä. Suomi korostaa Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelman ripeää toimeenpanoa ja jatkotoimia, joissa keskitytään erityisesti EU:n puolustusrahastoon ja rahoituksen työkalupakkiin, sekä kannattaa puolustusteollisen kehittämisohjelman perustamista. Suomen kannalta on oleellista varmistaa, että puolustusteollisessa kehittämisohjelmassa varmistetaan rajat ylittävä osallistuminen sekä pk-yritysten mahdollisuus osallistua ja olla edunsaajana ohjelmassa. Laajentumispolitiikkaa tulee jatkaa sovitusti ja edellyttää samalla kriteerien tiukkaa noudattamista. Oikeusvaltio- ja perusoikeuskysymysten sekä talouden ja demokraattisten instituutioiden vahvistamisen tulee olla laajentumisprosessin keskiössä. Suomen kannalta on keskeistä taata Länsi- Balkanin vakaus ja alueellisen yhteistyön toimiminen. Kaikilla alueen mailla olevan EU-perspektiivin tulee säilyä motivoivana tekijänä uudistusten täytäntöönpanossa. Suomen tavoitteena on yhtenäinen, toimintakykyinen ja tuloksia tuottava EU. Suomi tukee Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Tuskin esittämää EUjohtajien asialistaa ja siihen sisältyvää etenemissuunnitelmaa. EU:n kehittämisessä on painotettava konkreettisten ratkaisujen löytämistä ajankohtaisiin ongelmiin. Lähtökohtana ovat Bratislavassa syksyllä 2016 sovitut kansalaisten todellisiin tarpeisiin pohjautuvat painopistealueet. Maaliskuussa 2017 annetun Rooman julistuksen periaatteita tulee noudattaa. Unionia on uudistettava ja sen toimintaa parannettava perussopimusten tarjoamia mahdollisuuksia hyödyntäen. Eduskunnalle toimitetussa E-kirjeessä (E 96 /2017 vp) linjataan tarkemmin Suomen kantoja unionin kehittämistä koskeviin institutionaalisiin kysymyksiin. Pääasiallinen sisältö Komission työohjelma 2018 Yhtenäisempi, vahvempi ja demokraattisempi unioni koostuu kahdesta osasta: 1) Rajoitetusta määrästä toimia tai aloitteita, joilla saatetaan työ painopistealueilla päätökseen ennen Euroopan parlamentin vaaleja keväällä Komissio ei aio antaa enää toukokuun 2018 jälkeen uusia säädösehdotuksia. Sen mukaan olennaista on jo pöydällä olevien ehdotusten saaminen lainsäädännöksi asti sekä tämän lainsäädännön toimeenpano. 2) Vuoden 2025 perspektiivin kunnianhimoisemmista aloitteista, jotka pohjaavat puheenjohtaja Junckerin syyskuiseen unionin tila -puheeseen ja komission valkoiseen kirjaan. Komissio antaa toimikautensa aikana

4 4(12) nämä ehdotukset, ja ne ovat kaikki sen mukaan saavutettavissa hyödyntämällä täysimääräisesti Lissabonin sopimuksen tarjoamat mahdollisuudet. Työohjelman viidessä liitteessä listataan: 1) 26 uutta aloitetta; 2) 12 REFITaloitetta; 3) 66 prioriteeteiksi katsottua käsittelyssä olevaa ehdotusta, joissa komissio haluaa edistystä; 4) 15 poisvedettävää ehdotusta sekä 5) kolme kumottavaa säädöstä. Samanaikaisesti työohjelman 2018 julkaisun kanssa komissio antoi tiedonannon paremmasta sääntelystä (COM(2017)651). Komissio on lisännyt lainsäädännön valmistelua koskevaa avoimuutta ja kuulemismenettelyjä sekä päivittänyt paremman sääntelyn ohjeet ja välineet. Sääntelyntarkastelulautakunta (Regulatory Scrutinity Board) toimii nyt täydellä kapasiteetilla komission vaikutustenarviointien ja evaluointien tukena ja laadunvalvojana. Komissio on arvioinut määrällisten vähentämistavoitteiden asettamista tietyille aloille, mutta ei ole vakuuttunut, että sitä kautta saavutettaisiin parempia tuloksia. Se aikoo kuitenkin panostaa sääntelyn vaikutusten määrälliseen ilmaisemiseen ja pyrkii esittämään taakankevennystavoitteen sääntelyn tarkistamista koskevien ehdotusten yhteydessä. Komission työohjelma sisältää muutamia niistä aloitteista, joita Suomi on esittänyt kevään 2017 kansallisen sääntelykartoituksen perusteella uudelleentarkasteltavaksi tai poisvedettäväksi. Alla kuvataan työohjelman keskeisiä ehdotuksia Junckerin kymmenen painopistealueen mukaisesti. Painopiste 1: Uutta pontta työllisyyteen, kasvuun ja investointeihin Komission mukaan prioriteettina on Euroopan parlamentin ja neuvoston nopea hyväksyntä Euroopan strategisten investointien rahaston jatkamista koskevalle EFSI 2.0 -ehdotukselle ja koontiasetusehdotukselle. Tämä koskee erityisesti säännöksiä, joilla yksinkertaistetaan Euroopan rakenneja investointirahastojen käyttöä ja helpotetaan niiden yhdistämistä Euroopan strategisten investointien rahaston kanssa. Komissio viittaa antamaansa teollisuuspolitiikkastrategiaan ja nostaa siinä yhteydessä esiin myös kiertotalouspakettinsa innovoinnin, työllisyyden ja kasvun edistämiseksi. Vielä loppuvuodesta 2017 luvataan EU:n muovistrategia ja tiedonanto jäte-, tuote- ja kemikaalilainsäädännön rajapinnoista. Toukokuussa 2018 tulee ehdotus tulevaksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi. Toisena pidemmän tähtäimen aloitteena työohjelmassa mainitaan pohdinta-asiakirja Kohti kestävää Eurooppaa vuonna Siinä tarkasteltaisiin YK:n kestävän kehityksen ja Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden toteutumista.

5 Painopiste 2: Yhdennetyt digitaaliset sisämarkkinat 5(12) Komissio pitää yhtenä prioriteettina digitaalisia sisämarkkinoita koskevien ehdotusten nopeaa käsittelyä neuvostossa ja Euroopan parlamentissa, erityisesti mainiten sähköisen viestinnän säännöstön (ns. telepaketin), tekijänoikeusuudistuksen ja digitaalisia sisältöjä koskeva direktiivin. Komission syyskuinen kyberturvallisuuspaketti sisältää uudistetun EU:n kyberturvallisuusstrategian sekä kyberturvallisuuden edistämiseen pyrkiviä aloitteita. Komissio ehdottaa myös Euroopan verkko- ja tietoturvallisuusviraston (ENISA) toiminnan kehittämistä sekä toimia kyberturvallisten tuotteiden ja palvelujen sertifioinnin edistämiseksi ja kyberrikollisuuden torjunnan ja kyberpuolustuksen tehokkuuden lisäämiseksi. Lisäksi komissio antaa ensi vuoden alussa lainsäädäntöehdotuksen, jolla puututtaisiin verkkoalustojen ja yritysten välillä havaittuihin epäoikeudenmukaisiin sopimusehtoihin ja kauppatapoihin. Keinoja etsitään myös verkkoalustoilla julkaistavan epäasiallisen sisällön poistamiseen ja torjumiseen. Painopiste 3: Joustava energiaunioni ja tulevaisuuteen suuntautuva ilmastonmuutos-politiikka Prioriteeteiksi komissio asettaa puhtaan energian paketin ja ilmastopaketin loppuun saattamisen. Loppuvuonna on tulossa vielä lainsäädäntöpaketti liikenteen päästöjen vähentämisestä ja ehdotus yhteisistä säännöistä, jotka koskevat eurooppalaisille kaasun sisämarkkinoille tulevia kaasuputkia. Pidemmän perspektiivin (2025) aloitteena ensi vuonna luvassa on tiedonanto EU:n tulevasta energia- ja ilmastopolitiikasta. Komissio huomioi tässä yhteydessä myös Euratomin perustamissopimuksen tulevaisuuden. Painopiste 4: Syvemmät ja oikeudenmukaisemmat sisämarkkinat ja lujempi teollisuuspohja Sisämarkkinoiden edistämisessä komission prioriteettina on muun muassa palvelupakettia ja yhteistä yhdistettyä yhteisöveropohjaa (CCCTB) koskevien neuvotteluiden loppuunsaattaminen. Ensi vuonna komissio keskittyy etenkin EU:n yhtiöoikeuden modernisointiin, haitallisten verokäytäntöjen torjuntaan sekä pääomamarkkinaunionin viimeistelyyn. Komissio aikoo alkuvuodesta 2018 esittää toimia myös elintarvikeketjun toiminnan parantamiseksi, jotta tuottajien markkina-asemaa voitaisiin vahvistaa ja suojata markkinoiden äkillisissä muutoksissa. Lisäksi ensi vuonna luvassa on ehdotus uuden eurooppalaisen työmarkkinaviranomaisen perustamisesta. Viranomaisen tehtävänä olisi edistää työntekijöiden oikeudenmukaista kohtelua eurooppalaisilla työmarkkinoilla, helpottaa työntekijöiden liikkuvuutta ja vahvistaa

6 6(12) jäsenmaiden välistä hallinnollista yhteistyötä. Se toimisi myös kansallisten viranomaisten välisten kiistojen ratkaisijana ja pyrkisi estämään työ- ja sosiaalilainsäädännön väärinkäyttöä sekä organisoisi rajat ylittävää valvontaa. Tähän sosiaalisen oikeudenmukaisuuden pakettiin kuuluu myös ehdotus eurooppalaisesta sosiaaliturvatunnuksesta, joka ei korvaisi kansallisia tunnuksia mutta jolla voitaisiin helpottaa kansalaisten asiointia viranomaisen kanssa eri aloilla. Pidemmän perspektiivin aloitteena komissio esittää ensi vuoden jälkipuoliskolla, että tarkasteltaisiin mahdollisuutta lisätä määräenemmistöpäätöksiä sisämarkkinoiden alaan kuuluvissa kysymyksissä SEU artikla 48(7) pohjalta. Painopiste 5: Syvempi ja oikeudenmukaisempi talous- ja rahaliitto (EMU) Osana julkaistavaa tiedonantoa komissio esittänee ainakin Euroopan vakausmekanismin (EVM) saattamista osaksi EU:n oikeudellista kehikkoa, sen päätöksentekomekanismien terävöittämistä ja yleisen aseman vahvistamista eli EVM:n muuttamista eurooppalaiseksi valuuttarahastoksi. Euroalueen talousarvion osalta komissio katsoo EU:n monivuotisen rahoituskehyksen (MFF) ja EU:n budjetin tarvitsevan oman europääluokan, joka sisältäisi määrärahoja rakenteellisille uudistuksille, euroalueen vakausjärjestelylle, pankkiunionin varautumisjärjestelylle sekä uudelle lähentymisvälineelle euroalueeseen liittymiseksi. Komission mukaan erilliselle euroalueen talousarviolle tai euroalueen parlamentille ei ole tarvetta. Lisäksi komissio aikoo saattaa sopimuksen EMU:n vakaudesta, yhteensovittamisesta, ohjauksesta ja hallinnasta (nk. fiscal compact) osaksi EU-lainsäädäntöä ja ottaa siinä huomioon maksimaaliset vakaus- ja kasvusopimuksen sallimat joustot. Pankkiunioni on tarkoitus saattaa loppuun vuoden 2018 aikana. Varsinkin riskejä tulisi vähentää, ja yhteisen kriisinratkaisurahaston varautumisjärjestelystä ja yhteisestä eurooppalaisesta talletussuojasta (EDIS) olisi kyettävä sopimaan vuoden 2018 kuluessa. Lisäksi komissio ehdottaa ensi vuonna euroalueen turvallisen sijoitusvälineen mahdollista kehittämistä koskevia valmisteluita. Komissio jatkaa työtä myös järjestämättömien luottojen vähentämiseksi neuvoston päätelmien pohjalta. Komissio aikoo pitkän tähtäimen aloitteena esittää tiedonannon pysyvän ja vastuuvelvollisen Euroopan talous- ja valtiovarainministerin tehtävän mahdollisesta luomisesta. Tehtävä voisi yhdistää yhden komission varapuheenjohtajista ja euroryhmän puheenjohtajan. Komissio aikoo samaan aikaan esittää euroalueen turvallisen sijoitusvälineen (eurobondien) mahdollista kehittämistä koskevia valmistelutöitä.

7 7(12) Komissio aikoo suositella euroalueelle neutraalia finanssipolitiikan viritystä taloudellisen elpymisen tukemiseksi. Painopiste 6: Kauppa: Globalisaation hallinta tasapainoisen ja kehittyvän kauppapolitiikan avulla Komissio peräänkuuluttaa kunnianhimoista kauppa-agendaa, jossa olisi tasapaino avoimuuden ja vastavuoroisuuden välillä. Konkreettisina toimina mainitaan niin neuvottelujen jatkaminen Mercosurin ja Meksikon kanssa kuin edistyminen Australian ja Uuden-Seelannin kanssa käytävissä neuvottelussa, kun neuvosto on hyväksynyt neuvottelumandaattiehdotukset. Lisäksi tärkeää on Japanin, Singaporen ja Vietnamin vapaakauppasopimusten loppuunsaattaminen ja toimeenpano. Komissio pitää prioriteettina sitä, että neuvosto ja Euroopan parlamentti hyväksyisivät ehdotukset EU:n kauppapoliittisten instrumenttien modernisoinnista sekä ulkomaisiin suoriin investointeihin liittyvän seurantamekanismin. Painopiste 7: Luottamukseen ja perusoikeuksien kunnioittamiseen perustuva oikeusalue Komissio korostaa sisämarkkinoiden menestyksen olevan viime kädessä kiinni luottamuksesta. Siksi se esittää kuluttajien aseman vahvistamiseksi lisätoimenpiteitä. Tarkoituksena on myös EU:n pelastuspalvelumekanismin vahvistaminen mukaan lukien sen omat operatiiviset valmiudet. Komissio painottaa terrorismin torjunnan tehostamista ja aikoo antaa tätä koskevia ehdotuksia. Lisäksi komission pitkän tähtäimen suunnitelmissa ovat Euroopan syyttäjänviraston tehtävien laajennus kattamaan myös terrorismin torjunta sekä aloite oikeusvaltioperiaatteen valvonnan lisäämiseksi EU:ssa. Painopiste 8: Kohti uudenlaista maahanmuuttopolitiikkaa Komissio toivoo neuvoston ja Euroopan parlamentin priorisoivan jo pöydällä olevat muuttoliikkeen hallintaa koskevat ehdotukset, etenkin yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän uudistamisen, mukaan lukien solidaarisuudelle ja vastuulle perustuva Dublin-järjestelmä. Painopiste 9: Vahvempi maailmanlaajuinen toimija Komissio katsoo, että puolustuksen alalla on tehtävä enemmän yhteistyötä hyödyntäen kaikki välineet, mukana lukien EU:n budjetti. Se toivoo esittämänsä puolustusteollisen kehittämisohjelman nopeaa hyväksyntää ja Euroopan puolustusrahaston nopeaa toimeenpanoa.

8 8(12) Suhteiden kehittämisestä kolmansiin maihin ja kumppaneihin komissio mainitsee Intian, Latinalaisen Amerikan, Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren AKT-maat sekä Iranin ja Irakin. Pidemmällä perspektiivillä komissio ehdottaa pohdintaa määräenemmistöpäätösten lisäämisestä EU:n yhteisessä ulkopolitiikassa (SEU art. 31(3) pohjalta). Komissio haluaa pidemmän tähtäimen tavoitteena myös edistää Länsi- Balkanin EU-lähentymistä mainiten erityisesti Serbian ja Montenegron jäsenyysneuvottelujen onnistuneen päättämisen. Painopiste 10: Demokraattisen muutoksen unioni Komission tavoitteena on Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskevan lainsäädäntöehdotuksen sekä avoimuusrekisteriä koskevan toimielinten välisen sopimuksen nopea hyväksyminen. Lisäksi työohjelmassa mainitaan prioriteettihankkeina EU:n puolueasetuksen, komitologia-asetuksen ja kansalaisaloiteasetuksen muuttamiset. Ensi vuonna on luvassa kolme pidemmän tähtäimen tiedonantoa: ensinnäkin unionin yhtenäisyyden, tehokkuuden ja demokraattisuuden edistämisestä viestinnän alalla, toiseksi toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden sekä paremman sääntelyn edistämisestä ja kolmanneksi tehokkuuden lisäämisestä unionin johdossa. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Toimielinten välisellä parempaa lainsäädäntöä koskevalla sopimuksella (15506/2015) toimielimet sopivat tehostavansa unionin vuotuista ja monivuotista ohjelmasuunnittelua noudattaen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 1 kohtaa, jonka mukaan komissio tekee aloitteet unionin vuotuisten ja monivuotisten ohjelmien laatimiseksi. Komissio käy Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa vuoropuhelua sekä ennen vuotuisen työohjelmansa hyväksymistä että tämän jälkeen. Vuoropuhelu kattaa näkemysten vaihdon ennen komission aiekirjettä, aiekirjeen pohjalta sekä jo hyväksytystä työohjelmasta. Komissio ottaa asianmukaisesti huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston vuoropuhelun kussakin vaiheessa esittämät näkemykset, mukaan lukien niiden pyytämät aloitteet. Komission työohjelman pohjalta toimielimet vaihtavat näkemyksiä tulevan vuoden aloitteista ja sopivat vuotuista toimielintenvälistä ohjelmasuunnittelua koskevasta yhteisestä julistuksesta. Siinä yksilöidään poliittisesti merkittävimmät asiat, joita olisi käsiteltävä lainsäädäntöprosessissa ensisijaisina. Toimielimet seuraavat säännöllisesti koko vuoden ajan yhteisen julistuksen täytäntöönpanoa.

9 Käsittely Euroopan parlamentissa 9(12) Euroopan parlamentti ei päässyt täysistunnossa sopuun komission vuoden 2018 työohjelmaa koskevasta päätöslauselmasta. Täysistunnossa poliittisten ryhmien puheenjohtajat ilmaisivat näkemyksensä komission tulevista suunnitelmista puheenjohtaja Junckerille tämän unionin tila -puheen jälkeen ja täysistunnossa näkemyksensä valmiista työohjelmasta sen esitelleelle varapuheenjohtaja Timmermansille. Kansallinen valmistelu Ministeriöt toimittivat toukokuussa VNK:n EU-asioiden osastolle alustavat näkemyksensä komission vuoden 2017 työohjelmasta. Niiden pohjalta laadittu E-kirje (E 49/2017 vp) käsiteltiin EU-asioiden komiteassa ja EU-ministerivaliokunnassa Komission aiekirjettä koskeva perusmuistio VNEUS käsiteltiin osana yleisten asioiden neuvostoa EU-ministerivaliokunnassa Työohjelmaa koskevan E-jatkokirjeen käsittely EU-asioiden komitean kirjallisessa menettelyssä ja EU-ministerivaliokunnassa Eduskuntakäsittely Suuri valiokunta ja Lisäksi valtioneuvoston EU-vaikuttamisstrategiaa 2017 (E 123/2016 vp) on käsitelty eduskunnan eri valiokunnissa ja suuri valiokunta on antanut asiasta lausunnon (SuVL 2/2017 vp). Valtioneuvosto on myös toimittanut selvityksen EU27- päämiesten tulevaisuuspohdinnan ja Rooman julistuksen seurannasta (E 29/2017 vp). Komission keskustelupaperi Euroopan sosiaalisesta ulottuvuudesta julkaistiin samassa yhteydessä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan tiedonannon sekä lainsäädäntöaloitteiden kanssa. Suomen kantoja aiheeseen on esitetty valtioneuvoston E-jatkokirjeessä EJ 6/2017 vp ( ). E-jatkokirjeen pohjalta laadittu Suomen vaikuttamispaperi jaettiin komissiolle ja muille jäsenvaltioille Komission keskustelupaperi globalisaation hallinnasta julkaistiin Suomen kantoja aiheeseen on esitetty valtioneuvoston E-kirjeessä E 33/2017 vp ( ). E-kirjeen pohjalta laadittu Suomen vaikuttamispaperi jaettiin komissiolle ja muille jäsenvaltioille

10 10(12) Komission keskustelupaperi talous- ja rahaliitosta julkaistiin Aihetta on käsitelty muun muassa viiden puheenjohtajan raportissa Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistelystä (2015). Eurooppa-neuvosto katsoi joulukuussa 2015, että raporttiin sisältyvien pidemmän aikavälin ehdotusten oikeudellisia, taloudellisia ja poliittisia näkökohtia on vielä tutkittava tarkemmin ja että näiden tarkasteluun palataan vuoden 2017 loppuun mennessä. Aihetta on käsitelty muistioissa VM ( ) ja VM ( ) sekä E-kirjeissä E 70/2015 vp ( ) ja E 80/2017 vp ( ) Komission keskustelupaperi puolustuksesta julkaistiin Eurooppaneuvosto linjasi joulukuussa 2016, miten yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan sekä puolustusyhteistyön vahvistamisessa edetään. Komission ja korkean edustajan tältä pohjalta esittämiä ehdotuksia on käsitelty ulkoasiainneuvostossa, ja Eurooppa-neuvosto on antanut strategista lisäohjausta. Suomen kantoja aiheeseen on käsitelty valtioneuvoston UTP-selvityksessä UTP 3/2017 vp ( ) ja UTPjatkokirjeissä UTPJ 8/2017 vp ( ), UTPJ 17/2017 vp ( ), UTPJ 22/2017 vp ( ), UTPJ 24/2017 vp ( ) ja UTPJ 25/2017 vp ( ) sekä UTPJ 26/2017 vp ( , ). Komission keskustelupaperi EU:n rahoituksesta julkaistiin Keskustelupaperi kytkeytyy EU:n tulevan monivuotisen rahoituskehyksen (2021 ) valmisteluun. Vaikuttamista tulevaan rahoituskehykseen on käsitelty valtioneuvoston E-kirjeessä E 34/2017 vp ( ) ja E- jatkokirjeissä EJ 15/2017 vp ( ), EJ 27/2017 vp, EJ 28/2017 vp ( ) ja EJ 31/2017 vp sekä EJ 32/2017 vp ( ). Lisäksi eduskunnalle on toimitettu E-kirje (E 96/2017 vp) unionin kehittämiseen liittyvistä institutionaalisista kysymyksistä ( ). Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Komission aiekirje (12103/17) Komission työohjelma 2018 COM(2017) 650 final (13837/2017) Komission tiedonanto paremman sääntelyn agendan toimeenpanosta (COM(2017) 651 final)

11 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot 11(12) Jaana Jokelainen (VNEUS), Heli Siivola (VNEUS), VNEUSin sektorideskit, EUTORI-tunnus Liitteet Viite

12 12(12) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi YAN Yleisten asioiden neuvosto, Euroopan komissio VNK EUE, LVM, MMM, OKM, OM, PLM, SM, STM, TEM, TPK, UM, VM, VTV, YM