12 marraskuu SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät

Transkriptio

1 12 marraskuu 2008 SATAKUNNAN talous nykytila ja lähiajan näkymät

2 SUHDANNEKUVA Teksti: Saku Vähäsantanen Liikevaihdon kasvulla tarkasteltuna teollisuuden terävin suhdannehuippu ohitettiin Satakunnassa vuoden 2008 tammi kesäkuussa. Tällöin usean avaintoimialan erityisesti teknologiateollisuudessa liikevaihto laski tai kasvu tasaantui huomattavasti. Merkittävä syy tähän löytyy metallien hintojen laskusta. Rakentaminen ja palvelut jaksoivat suotuisalla kehityksellään yhä ylläpitää talouskasvua. Talouden palkkasumman ennätysnopea kasvu tammi kesäkuussa viittaa tuotannon tason olleen edelleen huippulukemissa. Tätä tukee myös henkilöstömäärien kasvu, joka on jatkunut ripeänä etenkin rakentamisessa ja palveluissa. Talouden näkymät ovat heikentyneet voimakkaasti lyhyessä ajassa syksyllä ja niissä on Satakunnan kannalta useita merkittäviä epävarmuustekijöitä. Professori Paavo Okko tarkastelee katsauksessa globaalitalouden epävarmuutta Suomen ja Satakunnan näkökulmasta. Suomi Käynnissä oleva maailmanlaajuinen finanssikriisi on saanut ennustelaitokset rukkaamaan kasvuarvioitaan ja talousnäkymiä kiireen vilkkaa alaspäin syksyn aikana. Suomessakin odotuksia on nakertanut myös aikaisempaa voimakkaampi inflaatio sekä korkeampi korkotaso, joka tosin on lokakuussa alkanut laskea Euroopan ja USA:n keskuspankkien yhteisen koronlaskupäätöksen jälkeen. Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen (ETLA) mukaan talouskasvu pysähtyy sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa ensi vuonna. ETLA arvioi Yhdysvaltojen ja valtaosan Eurooppaa olevan todennäköisesti ajautumassa taantumaan, jonka arvioidaan kestävän ainakin ensi vuoden puoliväliin asti. Pitkällä tähtäimellä maailmantalous alkaa jälleen elpyä, mutta kasvu jäänee alle 2000-luvun puolivälin huippuvuosien. Maailmantalouden kehityksestä vahvasti riippuvaisen Suomen talous tullee noudattamaan kansainvälistä kehitystä. Synkimmän skenaarion mukaan maamme talouskasvu on jäissä vielä vuonna 2010, mikäli taantuma pitkittyy. Suomessa, kuten koko euroalueella, kuluttajien ja yrittäjien luottamus talouden kehitykseen on aiempaa alempi. Esimerkiksi Tilastokeskuksen laatimassa kuluttajabarometrissa luottamus heikkeni jyrkästi lokakuun aikana ja odotukset maan talouden kehityksestä olivat mustimmat sitten 1990-luvun alun. Elinkeinoelämän keskusliiton laatimien luottamusindikaattorien mukaan syksyn kuluessa kehnontuneet näkymät heikkenivät edelleen lokakuussa. Teollisuudessa luottamus laski tilauskannan supistumisen myötä. Indikaattori oli selvästi negatiivinen ja myös pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella. Teollisuuden odotukset ovat heikentyneet myös lähes koko EU-alueella. Rakentamisen luottamus tulevaisuuteen oheni myös, sillä tilauskanta oli tavanomaisen alapuolella ja odotukset henkilökunnan määrästä roimasti miinuksella. Myös palvelusektorin näkymät heikkenivät selvästi, mutta suhdanneodotukset olivat teollisuutta ja rakentamista hieman myönteisemmät. Indikaattori oli kuitenkin selvästi negatiivinen, mikä kertoo negatiivisten vastausten ylittäneen positiiviset. Suomen Yrittäjät julkaisi lokakuun lopussa pk-yritysten näkymiä luotaavan pikakyselyn tulokset. Niiden mukaan suhdannenäkymät ovat heikentyneet voimakkaasti syksyn kuluessa lyhyessä ajassa, sillä näkymiä tarkasteleva saldoluku on paitsi pudonnut merkittävästi verrattaessa elokuuta lokakuuhun myös vajonnut selvästi miinukselle. Edellisen kerran saldoluku on ollut negatiivinen lama-aikaan 1990-luvun alkupuolella. Kuitenkin 54 % maan pk-yrityksistä odottaa suhdanteiden pysyvän ennallaan oman yritystoimintansa kannalta. Palveluissa näkymät ovat heikentyneet muita toimialoja vähemmän, rakentamisessa taas enemmän. Liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=100) Satakunta Satakunnan talouden kehitys Satakunnassa teollisuuden liikevaihto laskussa vaimeni selvästi vuoden 2008 tammi kesäkuussa pariin aikaisempaan huippuvuoteen alkuvuonna muutaman alan hiipumisen vuoksi, verrattuna liikevaihdon käännyttyä laskuun kahdella avain- edelleen vedossa rakentaminen ja palvelut toimialalla, metallien jalostuksessa ja metsäteollisuudessa. Niiden osuus maakunnan liikevaihdosta on vajaat 30 %. Metallien jalostuksen liikevaihdon luisuminen alamäkeen värimetallien hintatason alettua laskea sekä ko- >> 2

3 12 marraskuu 2008 Paavo Okko Suhdannekuva 2 TuKKK:n Porin yksikkö tutki: OL3 tuo jopa lisätyöpaikkaa Satakuntaan 6 Kehittyvillä palvelualoilla laadun varmistavat selkeä visio ja dynaamisuus 8 Teollisuus 10 Luovat alat 16 Rakentaminen 17 Palvelut 18 Kansantaloustieteen professori emeritus Turun kauppakorkeakoulu Vahva kasvu taittumassa liiketoimintaosaamiselle lisää haasteita Kuluva vuosikymmen muistetaan maailmantalouden historiassa nopean kasvun aikana, joka päättyi Yhdysvalloista alkaneeseen finanssikriisiin. Globalisaation ansiosta kasvu on jatkunut vahvana laajalla alueella. Se on johtanut mm. metallien, energian ja ruuan hinnan nousuun, mikä todistaa sitä, että kasvulla on nykyaikanakin resurssirajoitteensa. Luottokriisi vaikuttaa globaalissa taloudessa globaalisti ja jäähdyttää ylikuumentunutta taloutta liiankin tehokkaasti. Myös Suomessa koettiin nopean kasvun aika vuoteen 2007 saakka. Monta vuotta peräkkäin toteutunut kasvu ylitti vielä saman vuoden syksylläkin tehdyt ennusteet. Tälle vuodelle syntyy vielä 2 3 %:n kasvu, mutta ensi vuoden osalta ennusteita korjataan parhaillaan alaspäin. Kasvu saattaa olla nollan tuntumassa, mutta paljon riippuu siitä, mitä näinä kuukausina paljastuu finanssikriisistä. Jos se on saatu maailmalla hallintaan niillä sittenkin rivakoilla ja järeillä toimilla, joita hallitukset ja keskuspankit ovat tehneet, reaalitalouden puolen heikkeneminen voi jäädä meilläkin vain suhdanneongelmaksi. Suomi ja Satakunta erityisesti ovat kuitenkin viennistä riippuvia. Siksi maailman myrskyt ovat huolenaihe. Suomi ei ole nyt onneksi sisältä laho. Olemme kaukana 1990-luvun alun tilanteesta. Yrityksillä on vahvat rahoitusrakenteet, eikä niillä ole suuria valuuttakurssiriskejä. Julkinen sektori pystyy elvyttämään. Kotimaisella kulutuskysynnällä on mahdollisuudet kasvuun, jota korkojen ja öljyn hinnan alentuminen tukevat. Kotitalouksien asuntovelat ovat kyllä monessa tapauksessa liian suuret tähän tilanteeseen. Työvoiman tarjonnan niukkeneminen jarruttaa työttö myyden nousua huonoimmassakin tilan teessa. Kasvun taitaminen on sekä globaalissa taloudessa että yrityksissä pysyvä haaste. Siihen tarvitaan liiketoimintaosaamista, jonka tarve näissä oloissa vain kasvaa. Professori Okon globaalitalouden kehitystä arvioivat ajankohtaiskatsaukset jatkuvat seuraavissa numeroissa. Katsauksessa liikevaihdon, palkkasumman ja viennin kehitystä on kuvattu Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tuottamilla indeksisarjoilla. Indeksisarjat kuvaavat tarkasteltavan muuttujan (esim. liikevaihto) kehitystä suhteessa perusvuoteen Indeksisarjojen tulkinnassa olennaista on, minkä kahden ajankohdan välistä kehitystä arvioidaan. Esimerkiksi mitä alemmalta (perusvuotta alemmalta) tasolta indeksisarja lähtee vuonna 1995, sitä nopeampaa kasvu on ollut vuosien välisenä aikana. Trendikuvioiden tarkastelussa on lisäksi huomioitava, että niiden loppuosa saattaa tarkistua (revisoitua) tulevien kuukausitietojen päivittämisen jälkeen. Muut katsauksessa esitetyt tilastotiedot perustuvat Tilastokeskuksen ja Satakunnan TE-keskuksen tuottamiin tilastoihin. Katsauksessa on hyödynnetty myös eri toimialajärjestöjen ja ennustelaitosten asiantuntemusta. PÄÄTOIMITTAJA: Saku Vähäsantanen KIRJOITTAJAT: Heli Hookana, Ari Karppinen, Tiina Kulmala, Jani-Petri Laamanen, Merja Mannelin, Salla Nurminen, Marja Nyrhinen, Paavo Okko, Satu Ranta, Sanna Tulonen JULKAISIJA: Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö TAITTO: Mainostoimisto 400 kepposta Oy 3

4 Muut 22 % Liike-elämän palvelut 5 % Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 % Tukku ja vähittäiskauppa 18 % Elintarviketeollisuus 4 % Rakentaminen 7 % Puu- ja paperiteollisuus 12 % Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valm. 6 % Metallien jalostus 15 % Metallituotteiden valmistus pl. koneet ja laitteet 3 % Koneiden ja laitteiden Elektroniikka- ja valmistus sähkötuotteiden valmistus 6 % 1 % Satakunnan liikevaihdon jakauma v (tiedot suuntaa-antavia) Viennin muutos Satakunnassa edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä >> neiden ja laitteiden valmistuksen aikaisemman ripeän kasvun pysähtyminen painoivat koko teknologiateollisuuden liikevaihdon muutoksen miinukselle maakunnassa. Tämä aiheutti yhdessä metsäteollisuuden taantumisen kanssa myös koko teollisuuden liikevaihdon hienoisen laskun, kun kuluvan vuoden tammi kesäkuuta verrataan vuoden 2007 vastaavaan ajanjaksoon. Toisaalta kemianteollisuus piristyi alkuvuoden aikana ja elintarviketeollisuus jatkoi vakaan kasvun linjaa. Metallituotteiden valmistus kasvoi yhä vauhdilla, joskin selvästi ennätysvuotta 2007 hitaammin. Sähkö- ja elektroniikkatuotteiden valmistuksen liikevaihdon kasvu oli ripeintä sitten alkuvuoden Rakennusalan liikevaihdon kasvu hipoi yhä ennätyslukemia. Palvelusektorin kehitys oli maakunnassa hyvin myönteistä, mutta kokonaisuutena kehitys oli vähän aikaisempaa laimeampaa. Tukku- ja vähittäiskaupan liikevaihdon kasvu sai hieman uutta puhtia, mutta majoitus- ja ravitsemistoiminnan ja etenkin liike-elämän palveluiden kasvu oli alkuvuonna 2008 viime vuotta vaimeampaa. Satakunnassa rakentamisen, muutaman teollisuudenalan sekä palvelusektorin myönteisenä pysytellyt kehitys piti kaikkien toimialojen yhteenlasketun liikevaihdon kasvun yhä positiivisena, sillä Tilastokeskuksen tuoreimpien suhdannetilastojen valossa maakunnan kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto oli vuoden 2008 tammi kesäkuussa 3,2 % vuoden 2007 vastaavan ajanjakson tasoa korkeampi. Vuosineljänneksien kehitys ei juuri poikennut toisistaan. Viime vuotta selvästi hitaampi kasvu ei kuitenkaan vaikuttanut liikevaihtoaan kasvattaneiden yritysten määrään, vaan osuus pysyi noin 58 %:ssa. Yli 15 %:n liikevaihdon kasvun saavutti hieman aiempaa pienempi joukko yrityksiä (n. 39,5 %). Liikevaihto kasvoi koko maassa keskimäärin vähän aikaisempaa nopeampaa tahtia ja kasvua kirjattiin kaikilla toimialoilla yhteensä 9,6 % vuoden 2008 tammi kesäkuussa vuotta aiempaan vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kasvu kiihtyi yhä huhti kesäkuussa. Satakuntaa suotuisamman kehityksen taustalla piilee metallien jalostuksen lievempi lasku ja toimialan vähäisempi painoarvo taloudessa. Lisäksi Satakunnasta poiketen koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihto kasvoi edelleen huippuvauhtia. Lähes kaikkien muidenkin teollisuudenalojen kasvu oli Satakuntaa rivakampaa, joten teollisuuden kokonaiskehitys pysyi yhä hyvin myönteisenä. Toisaalta rakentaminen kasvoi Satakuntaa hitaammin, joskin yhä vauhdikkaasti, mutta palvelusektorin kehitys oli vähän Satakuntaa suotuisampaa. Liikevaihdon kasvun selvä hidastuminen ei kuitenkaan heijastunut palkkasumman kehitykseen Satakunnassa, sillä sekä maakunnassa että maassa keskimäärin talouden palkkasumman kasvuvauhti oli poikkeuksellisen nopeaa lyöden aikaisempia ennätyksiä. Tämä viittaa osaltaan talouden rattaiden pyörineen edelleen täysillä vuoden 2008 ensimmäisellä puoliskolla. Liikevaihdosta poiketen palkkasumma kasvoi ripeästi myös maakunnan teollisuudessa. Satakunnassa kaikilla toimialoilla maksettujen palkkojen summa oli vuoden 2008 tammi kesäkuussa 8,9 % vuotta aiempaa suurempi. Koko maassa vastaava nousu oli aavistuksen alempi, 8,4 %. Kasvu oli tasaista koko alkuvuoden ajan molemmilla alueilla. Ainakin Satakunnassa palkkasumman voimakasta kohoamista on osaltaan siivittänyt henkilöstömäärien nopea nousu palveluissa sekä erityisesti rakennusalalla. Liikevaihdosta poiketen palkkasumman kasvu oli Satakunnassa useilla toimialoilla maan keskiarvoa nopeampaa etenkin palvelusektorilla. Palkkasumma nousi Satakunnassa yli 10 % rakentamisessa, liike-elämän palveluissa, ICT-, automaatio- ja elektroniikka-aloilla sekä metallituotteiden valmistuksessa. Laskua kirjattiin ainoastaan metsäteollisuudessa. Viennin veto yskähteli Satakunnassa Teollisuuden viennin veto heikkeni selvästi Satakunnassa teknologiateollisuuden (pl. telakat) viennin arvon käännyttyä jyrkkään laskuun. Todennäköisesti ainakin osasyynä on värimetallien alentunut hintataso ja ainakin osittain sitä kautta alemmat vientihinnat. Metsäteollisuuden vientikään ei juuri kasvanut, toisaalta vuoden 2007 lopussa alkanut lasku taittui kevään aikana. Satakunnassa teollisuuden viennin arvo oli vuoden 2008 tammi kesäkuussa 6,1 % vuoden 2007 vastaavaa ajanjaksoa alempi. Koko Suomessa vienti veti entiseen malliin, sillä viennin arvo oli vastaavasti 7,7 % korkeampi. Metsäteollisuuden viennin arvon kehitys oli Satakuntaa synkempää, sillä arvo tippui 7,4 % vuoden 2008 alkupuoliskolla vuotta aiempaan ajanjaksoon verrattuna. 4

5 Liikevaihdon vuositasot toimialoittain Satakunnassa (1000 ), vuoden 2007 luvut ovat suuntaa-antavia. Toimialan nimi Elintarviketeollisuus Puu- ja paperiteollisuus Kemikaalien sekä kumi- ja muovituott. valm Metallien jalostus Metallituotteiden valmistus pl. koneet ja laitteet Koneiden ja laitteiden valmistus Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus Metalliteollisuus (TOL 27-34) OSKE-ryhmä: ICT, automaatio ja elektroniikka Muu kulkuneuvojen valm. (TOL 35); sis. telakat Koko teollisuus (TOL CDE) Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa Majoitus- ja ravitsemistoiminta Liike-elämän palvelut Kaikki toimialat yhteensä TOL 30-33, luvuista puuttuu TOL 30 Konttori- ja tietokoneiden valmistus vuosilta OSKE-ryhmän luvut ovat arvioita Työllisyyskehitys toistaiseksi hyvää tulevaisuudennäkymät epävarmoja Teksti: Jani-Petri Laamanen ja Merja Mannelin Yritysbarometrien myönteiset työllisyysodotukset realisoituivat Satakunnassa alkuvuonna, osin telakkateollisuuden kohentuneen tilanteen ja yt-toimenpiteiden vähenemisen myötä. Maakunnan yritysten yhteenlaskettu henkilöstömäärä oli kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa 5,1 % suurempi kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana. Henkilöstömäärän kasvu oli voimakasta ja aiempaa selvästi voimakkaampaa rakentamistoiminnassa (16,3 %) ja palvelualoilla (6,1 %). Myös teollisuuden henkilöstömäärä kasvoi selvästi (2,8 %). Kaikilla päätoimialoilla kasvua kertyi suhteellisen tasaisesti sekä vuoden ensimmäisellä että toisella neljänneksellä. Työttömien määrä on vähentynyt Satakunnassa vuoden takaisesta lähes 11 %, mikä on hieman enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Alkuvuonna työttömyys väheni erittäin voimakkaasti, mutta viime kuukausina hieman maltillisemmin. Lomautettujen määrä on kesästä lähtien ollut selvästi viimevuotista korkeammalla tasolla. Työttömyys on kuitenkin edelleen laskenut kaikilla aloilla. Yt-neuvotteluja on käyty selvästi vähemmän kuin viime vuonna ja elokuun loppuun mennessä yt-neuvottelujen piiriin on tullut vain noin sata henkeä. Loppuvuonna yt-neuvottelut todennäköisesti lisääntyvät. Suurimmat irtisanomiset ovat koskeneet kemianteollisuutta sekä liike-elämän palveluita. Satakunnassa oli syyskuussa työttömiä työnhakijoita vajaat 9 200, lomautettuja vajaat 500, ja työttömyysaste oli 8,4 %. Työttömien määrä on laskenut vuoden takaisesta 700 hengellä, vaikka lomautettuja olikin lähes 200 enemmän kuin vuosi sitten. Työllisyysaste nousi alkuvuonna koko maan tasolle, 70 %:iin. Finnveran ja Suomen yrittäjien syyskuun pk-yritysbarometrin mukaan satakuntalaisten yritysten henkilöstömääräodotukset ovat heikentyneet keväästä. Kevään barometrissa maakunnan henki- Henkilöstömäärän kehitys Satakunnassa, kaikki toimialat löstönäkymät olivat koko maan tapaan positiiviset, mutta syyskuussa näkymät olivat jo heikentyneet jonkin verran maan keskimääräistä negatiivisemmiksi. Myös Lounais-Suomen yrityksiä koskevan, Elinkeinoelämän keskusliiton julkaiseman suhdannebarometrin mukaan työllisyyden kehitys on jatkossa heikompaa. Teollisuudessa ja rakentamisessa 22 % ja palvelualalla 12 % alueen yrityksistä uskoo henkilöstömääränsä pienenevän lähiaikoina. Vastaavat lukemat toukokuussa olivat 5 % ja 1 %. On kuitenkin huomattava, että valtaosa yrityksistä uskoo edelleen henkilöstömäärän pysyvän kutakuinkin ennallaan. Satakunnan telakkateollisuuden näkymät ovat hyvät ja alalla vallitsee täystyöllisyys. Poikkeuksena tähän on pientä osaa STX Europen Rauman telakan henkilökunnasta koskevat lyhytaikaiset lomautukset. Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla ovat käynnissä asennustyöt. Työvoiman määrä tulee saavuttamaan huippunsa ensi talven ja kevään aikana (yli henkilöä). Muuten rakennustoiminnassa on selviä hiipumisen merkkejä. Suurimmat ja nopeimmat uhat kohdistuvatkin talonrakentamiseen ja siihen liittyviin aloihin. Pitkään jatkunut noususuhdanne on viimeaikaisten barometrien mukaan lisännyt yritysten huolta työvoiman saatavuudesta, joskaan ongelmaa ei Satakunnassa edelleenkään pidetä pahempana kuin muualla maassa. Työvoiman saannissa on esiintynyt vaikeuksia etenkin alueen metalli- ja konepajateollisuudessa. Talouden kasvuvauhdin nähtävissä oleva hiipuminen vähentänee jatkossa työvoiman saatavuusongelmia. 5

6 Kuvaaja: Hannu Huovila/TVO TuKKK:n Porin yksikkö tutki: OL3 tuo jopa lisätyöpaikkaa Satakuntaan Teksti: Ari Karppinen Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön aluetaloustutkimuksissa on jo vuosien ajan keskitytty arvioimaan aluetalousteoriaja -tilastoperusteisesti koko Satakunnan aluetalouden kehityksen kannalta keskeisiä ilmiöitä. Tutkimukset ovat tarkastelleet mm. Porin yliopistokeskuksen aluetaloudellisia vaikutuksia, Satakunnan aluetalouden ja yritysten kilpailukykyä, Satakunnan ja erityisesti Rauman seudun talouden rakennetta ja kehitystä sekä kolmen erillisen tutkimuksen avulla ydinvoimayhtiö Teollisuuden Voiman (TVO) lokaalia ja globaalia vaikuttavuutta ja erityisesti rakenteilla olevan uuden ydinvoimalaitosyksikön (OL3) rakentamisen vaikutuksia. Tuorein tutkimus, johon tämä artikkeli perustuu, on julkaistu lokakuussa 2008 (Karppinen & Oikarinen). Kyseisen tutkimuksen keskeisiä tavoitteita on kolme. Ensiksi kuinka suuret ovat OL3-ydinvoimalainvestoinnin suorat, kerrannaiset ja johdetut aluetaloudelliset kokonaistuotanto- ja työllisyysvaikutukset Satakunnassa ja vastaavasti koko Suomen tasolla? Toiseksi kuinka suuret ovat OL3-hankkeen aikaansaamat paikallisverotulovaikutukset Satakunnassa ja Eurajoella sekä kolmanneksi, kuinka suuret ovat OL3-hankkeen ulkomaalaisten työntekijöiden aikaansaamat kysynnän lisäykseen perustuvat kokonaistuotantovaikutukset Satakunnassa? Tässä artikkelissa keskitytään tarkastelemaan pelkästään edellä mainittua ensimmäistä tutkimustavoitetta ja siinäkin painotetaan erityisesti alueellisia talousvaikutuksia. Aluetaloustilastot ja aluetalousteoria arvioiden välttämättömänä lähtökohtana Lähtökohtatiedot itse OL3-projektin toteutuksesta on tutkimusta varten kerätty TVO:lta alkuvuonna Satakunnan aluetalouden kuvaamiseen käytetään lähinnä Tilastokeskuksen aluetilastoja (toimialoittaiset suhdanne-, rakenne- ja työllisyyden aluetilastot), alueellisia panos-tuotostaulukoita ja alueellisen erikoistumisen indeksejä (Herfindahl-Hirschman) sekä aiempia Satakunnan kilpailukykyä tarkastelevia tutkimuksia. Alueellisten tuotanto- ja työllisyysvaikutusten analysoimiseksi käytetään hyväksi viimeisimpiä vuonna 2006 julkistettuja Tilastokeskuksen tuottamia alueellisia panos-tuotostaulukoita ja niiden perusteella tehtyä panos-tuotosanalyysia. Panos-tuotosanalyysi on kansantaloustieteessä hyvin yleisesti käytetty menetelmä, kun halutaan arvioida määrällisesti erilaisten taloustoimien ja -toimijoiden vaikutuksia, esim. investointi- ja rakennushankkeet, aluekehittämisen toimet, yritysten lakkautukset ja ulkoistamiset. Satakunnan aluetalous tehostaa OL3-vaikutuksia OL3-rakennushanke on arvoltaan Suomen teollisuushistorian suurin yksittäinen investointi. Investointikustannukseksi on alun perin arvioitu noin 3 miljardia euroa (v. 2003). Tutkimuksessa tarvittavana rakentamisen laskennallisena kokonaiskustannusarviona käytetään 3,3 3,7 miljardia euroa. Tämä yksittäinen investointi vastaa yli 4 vuoden yhteenlaskettua, normaaliolosuhteiden investointimäärää Satakunnassa. OL3 on varsin pitkäaikainen ( ) ja poikkeuksellisen merkittävissä määrin kansainvälisiä toimijoita sisältävä rakennushanke, jonka todennäköinen kotimaisuusaste on 40 % (± 10 prosenttiyksikköä), josta edelleen satakuntalaisen toteutuksen osuudeksi on arvioitu 25 %:sta 90 %:iin riippuen projektivaiheesta. Satakunta on OL3-hankkeen toteuttamisen ja ennen muuta sen aikaansaamien aluetaloudellisten vaikutusten leviämisen kannalta sovelias maakunta. Se on viennissä menestyvä ja maan sisällä alueellisesti saavutettava, teollisuusvaltainen (erityisesti metalli-, puuja paperi- ja kemianteollisuus) ja väestöltään keskittynyt, mutta samalla elinkeinorakenteeltaan monipuolinen. Em. alueellisten kilpailukykyominaisuuksien voidaan odottaa tukevan alueellista tulonmuodostusta ja parantavan talouskasvun edellytyksiä. OL3-rakennushankkeen kannalta keskeisellä rakennustoimialalla Satakunta on varsin omavarainen lähes 2/3 rakennustuotannon välituotteista ostetaan Satakunnasta ja lopputuotteet myydään lähes kokonaan Satakuntaan (96 %). Lisäksi satakuntalaisen koneiden ja laitteiden valmistuksen toimialan omavaraisuusaste on 50 % ja erityisesti sen verkostomaista toimintaa kuvaa korkea myyntiaste : 42 % toimialan tuotteista menee välituotekäyttöön Satakunnassa. Korkean alueellisen omavaraisuuden voidaan odottaa vähentävän vuotoja aluetaloudesta ja tehostavan OL3:n alueellisia kerrannaisvaikutuksia. 6

7 OL3-toimialoilla viimeaikojen kehitys poikkeuksellisen positiivista lopulta jopa yli lisätyöpaikkaa Satakuntaan OL3-voimalarakennushankkeen käynnistyttyä Satakunnan maakunnan aluetalouden kehitys on ollut Tilastokeskuksen tuoreiden ( ) alueellisten ja toimialoittaisten suhdannetilastojen mukaan poikkeuksellisen positiivista liikevaihdon ja palkkasumman kehityksen suhteen verrattuna Satakunnan aiempaan kehitykseen ja koko Suomeen vastaavana ajankohtana. Erityisesti vuonna 2007, jolloin OL3-rakennushanke on laajentunut työvoimamäärällä mitaten merkittävästi, ja erityisesti juuri OL3- hankkeen kannalta keskeisillä toimialoilla eli rakentamisessa, koneiden ja laitteiden valmistuksessa sekä liike-elämän palveluissa, kehitys on ollut Satakunnassa poikkeuksellisen positiivista. Rakentamisessa liikevaihdon kasvu on tehnyt uuden ennätyksen, 35 %, vuoden 2007 jälkipuoliskolla verrattuna 17 %:iin koko maassa ja koko vuodenkin kasvu Satakunnassa on ollut 29 % ja vastaavasti maakunnissa keskimäärin 16 %. Toiseksi rakentamisen liikevaihdon kasvu Satakunnassa on jäänyt 2000-luvulla ennen OL3:n käynnistymistä keskimäärin 5,5 %:iin. Viime vuosien positiivisella kehityksellä lienee merkittävät seurausvaikutukset nimenomaan Satakunnassa, koska jo vuonna 2005 Satakunnan maakunnan jalostuksen (mineraalien kaivu, teollisuus, energiasektori ja rakentaminen) työllistävyys (33 % työpaikoista) oli ylivoimaisesti suurin Suomen maakunnista. OL3-rakennushankkeen aluetaloudellista merkitystä ei voida kuitenkaan arvioida pelkästään tämän samaan aikaan ajoittuvan positiivisen aluetaloudellisen kehityksen avulla. Tutkimuksen perustavoitteisiin vastaamiseksi tarvitaan alue- ja projektispesifinen mallitarkastelu. Tällaisen alueellisen panostuotosanalyysin tuloksena saadaan, että OL3-rakennushankkeen seurauksena Satakunnan kokonaistuotanto kasvaa kokonaisuudessaan miljoonaa euroa, joka on keskimäärältään yli 12 % Satakunnan perushintaisesta arvonlisäyksestä vuonna Kokonaistyöllisyys kasvaa henkilötyövuotta, joka keskiarvoltaan vastaa 5 % Satakunnan henkilötyövuosissa lasketusta kokonaistyöpanoksesta. Kerrannais- ja johdettujen vaikutusten osuus on vajaa 60 % kokonaistuotantovaikutuksista ja noin 45 % kokonaistyöllisyysvaikutuksista. Merkittävimmät kerrannaisvaikutukset ovat rakennustoiminnassa ja koneiden ja laitteiden valmistuksessa. Tutkimus on kokonaisuudessaan saatavilla tutkimuksen tekijöiltä. Kirjoitus perustuu julkaisuun: Karppinen, Ari ja Elias Oikarinen (2008): Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitosyksikön rakentamisen taloudelliset vaikutukset. Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö, julkaisusarja A, nro A25. Satakunnan seutukuntien kilpailukyky kohentunut vuoden 2006 aikana Teksti: Ari Karppinen ja Saku Vähäsantanen Porin seutukunnassa yritysdynamiikka eli lopettaneiden ja aloittaneiden yritysten määrä suhteessa yrityskantaan on kohonnut. Yritysdynamiikka kuvaa alueen yrityskannan uudistumiskykyä. Yleensä kilpailukykyisillä alueilla yritysdynamiikka on korkealla tasolla. T&k-menojen suhteella arvonlisäykseen mitattu innovatiivisuus kohentui hieman Porin seudulla. Rauman seutukunnassa innovatiivisuus kasvoi huomattavasti. Tämä näkyi myös koko Satakunnan innovatiivisuuden kasvuna. Rauman seudun t&k-menot syntyvät käytännössä kahdella toimialalla: energia- ja kemian sektorilla. Teollisuusvaltaisuus teollisuuden osuus arvonlisäyksestä Työn tuottavuus arvonlisäys/työtunnit Porin seutukunta Rauman seutukunta Pohjois-Satakunta Mediaani TOPTEN Työllisyysaste työlliset/ vuotiaat Vuonna 2006 Porin seutukunnan kokonaiskilpailukykyasema kohosi sijalle 26 sijalta 30. Vastaavasti Rauman seudun sijoitus (15.) kohosi edellisestä vuodesta 2005 merkittävästi (26.) Pohjois- Satakunnan kilpailukykyasema ja kokonaisindeksi paranivat myös vuonna 2006 ( ). Lisätietoa kilpailukykymittarista osoitteesta Yritysdynamiikka (aloittaneet ja lopettaneet yritykset)/yrityskanta Seutukuntien kilpailukyky v (mediaani=100) Koulutustaso korkea-asteen tutkinnon suorittaneet / 15 vuotta täyttäneet Innovatiivisuus t&k -menot/arvonlisäys

8 Kehittyvillä palvelualoilla laadun varmistavat selkeä visio ja dynaamisuus Teksti: Heli Hookana (johdanto), Tiina Kulmala (moottoriajoneuvojen vähittäiskauppa), Salla Nurminen (vapaaajan liikuntapalvelut), Marja Nyrhinen (luovat alat), Satu Ranta (isännöinti- ja kiinteistönhuoltopalvelut), Sanna Tulonen (majoitusta tarjoavat sosiaalipalvelut) Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö jatkoi Satakunnan yritys- ja elinkeinoelämän taloudellisten toimintaedellytysten ja kriittisten menestystekijöiden analysointia Porin kauppiassäätiön tukemassa opinnäytetyöprojektissa. Tällä hetkellä erityishuomio kohdistetaan valtakunnallisesti nouseviin kaupan ja palvelujen aloihin. Yritysjohdon ja alan asiantuntijoiden haastattelujen perusteella tutkittujen alojen kriittisiksi menestystekijöiksi nousivat vision ja tavoitteen selkeys, dynaamisuus ja asiakkaan tarpeiden jatkuva havainnointi muuttuvassa toimintaympäristössä sekä laadun varmistava osaava henkilökunta. Asiakassuhteet, henkilöstö ja jälkimarkkinointi autokaupan menestyksen taustalla Autokauppa on suhdanneherkkä ala, johon vaikuttavat suuresti alan yritysten omasta toiminnasta riippumattomat tekijät, kuten talouden yleinen kehitys, valtiovallan päätökset, EU-lainsäädäntö, polttoaineiden hintataso ja korkotason vaihtelu. Tällaiset epävarmuustekijät koetaan satakuntalaisissa autoliikkeissä haasteina, joihin voidaan vastata vain seuraamalla asioita jatkuvasti ja reagoimalla nopeasti muutoksiin. Satakuntalaisissa autoliikkeissä pitkät asiakassuhteet nähdään erittäin tärkeinä. Asiakkaille halutaan tarjota autojen lisäksi myös monenlaisia autoiluun liittyviä palveluita, kuten huoltoa ja varaosia sekä muita oheistuotteita. Vaikka asiakaskunta tuleekin vielä pääasiassa Satakunnasta ja lähialueilta, Internetin käytön yleistyminen erityisesti käytettyjen autojen kaupassa on tuonut autoliikkeille uusia asiakkaita ympäri Suomea. Internetin myötä asiakkaiden tietoisuus autojen ominaisuuksista ja hinnoista on kasvanut ja kilpailu on laajentunut valtakunnallisemmaksi. Menestymiseen vaikuttavana kriittisenä tekijänä satakuntalaiset autoliikkeet näkevät sen, että yrityksen on tiedettävä selkeästi, mihin se on menossa. Valittua strategiaa on noudatettava johdonmukaisesti. Tärkeänä kriittisenä menestystekijänä nähdään lisäksi osaava henkilöstö, jonka tietoja ja taitoja kehitetään jatkuvasti koulutuksen avulla. Taloudellisella puolella menestystekijöitä ovat muun muassa pääoman riittävyys, hinnoittelu ja myynnin tietty volyymitaso. Merkkiliikkeissä kriittisenä menestystekijänä nähdään edustettava merkki tai merkkivalikoima. Jälkimarkkinoinnissa toiminnan riittävän korkea taso luo pohjan yrityksen menestymiselle. Autoliikkeiden toimintaan vaikuttavista erilaisista epävarmuustekijöistä huolimatta satakuntalaisissa autoliikkeissä tulevaisuuteen suhtaudutaan melko luottavaisesti. Yrityksissä vallitsee kuitenkin tällä hetkellä melko stabiili tilanne: uutta työvoimaa ei olla palkkaamassa, suuria investointeja ei ole näköpiirissä, eikä toimintaa ole tarkoitus laajentaa. Uudistuminen, laadukkuus ja hyvä ilmapiiri tärkeitä liikuntapalveluyrityksille Liikuntapalveluyritysten kriittisiä menestystekijöitä ovat suoritusympäristön laadukkuus, uudistuminen, ilmapiiri, asiakkaan kuunteleminen ja henkilöstön ammattitaito. Liikuntapalveluiden suoritusympäristön eli tilojen, laitteiden ja välineistön laadukkuus koetaan satakuntalaisissa liikuntapalveluyrityksissä yhtenä keskeisimmistä tekijöistä menestyksen kannalta. Suoritusympäristön laadukkuudella katsotaan olevan vahva yhteys muun muassa yrityksen imagoon ja asiakastyytyväisyyteen. Toisena menestyksen kannalta oleellisena tekijänä nähdään toiminnan jatkuva kehittäminen ja uudistuminen. Uudistumisen koetaan viestivän asiakkaalle toiminnan dynaamisuudesta ja menestymisestä, minkä puolestaan katsotaan edistävän asiakkaan halua lähteä mukaan käyttämään palveluita. Kolmantena liikuntapalveluyritysten menestyksen kannalta tärkeänä tekijänä pidetään asiakkaan kuuntelemista. Asiakasta kuuntelemalla saadaan ylläpidettyä asiakastyytyväisyyttä, jolla puolestaan on myönteinen vaikutus asiakassuhteen kestoon ja imagoon. Asiakkaan kuuntelemisen seurauksena jo pienilläkin toimenpiteillä saadaan parannettua asiakastyytyväisyyttä ja vahvistettua asiakassuhdetta. Neljäntenä kriittisenä menestystekijänä haastatteluissa nousi esiin ilmapiiri. Ilmapiirin merkitys alan yritysten menestymiselle on keskeinen, koska ihmiset tulevat toimialan yrityksiin usein paitsi urheilemaan, myös viettämään vapaa-aikaansa ja viihtymään. Viidentenä toimialan kriittisenä menestystekijänä voidaan mainita ammattitaitoinen henkilökunta. Teknistä tietotaitoa liikuntapalveluyrityksissä koetaan olevan riittävästi, mutta haasteena on se, miten toimitaan asiakkaiden keskuudessa ja hyödynnetään olemassa olevaa tietotaitoa. Menestyksen kannalta kriittiseksi katsotaan 8

9 myös henkilöstön kyky tunnistaa asiakkaan tarpeet sekä kyky motivoida asiakasta käyttämään tarjottuja liikuntapalveluita. Tulevaisuudessa liikuntapalveluyritysten on menestyäkseen tärkeätä uudistua, kehittyä ja pysyä mukana muutoksessa. Myös lajin yleinen hyväksyttävyys ja imago vaikuttavat menestymiseen tulevaisuudessa. Ikääntyvän väestön lisääntynyt vapaa-aika on alan yritysten menestystä tulevaisuudessa mahdollisesti lisäävä tekijä. Osa haastatelluista uskoi, että kilpailuympäristön muutokset saattavat vaikuttaa oleellisesti heidän menestymiseensä tulevaisuudessa. Henkilöstö; voimavara ja uhkatekijä isännöinti- ja kiinteistönhoitoalalla Osaavan, motivoituneen ja luotettavan henkilöstön asema isännöinti- ja kiinteistönhoitoalalla on merkittävä menestymisen perusta. Ammattitaitoisista isännöitsijöistä on Satakunnassa suuri pula ja tulevaisuudessa tilanne muuttuu vielä hankalammaksi. Syitä tähän ovat muun muassa työväestön ikääntyminen sekä nuorten tietämättömyys ja haluttomuus alalle. Kiinteistönhoitajista ei vielä ole niin suurta pulaa, mutta tulevaisuudessa on odotettavissa ongelmia. Toimialan kriittisiä menestystekijöitä ovat palveluiden laatu, luotettavuus, saatavuus ja taloudellisuus, henkilöstön ammattitaitoinen osaaminen sekä kehityksessä ajan tasalla pysyminen. Isännöitsijältä vaaditaan osaamista monelta eri osa-alueelta ja asiakkaiden on voitava luottaa hänen ammattitaitoonsa. Kiinteistönhoitajan palvelut ovat monipuolistuneet ja yksilöityneet asiakkaiden tarpeisiin sopiviksi. Teknisen osaamisen ja yksilöityjen palveluiden aseman korostuminen on tulevaisuudessa odotettavissa oleva suuntaviiva toimialalla. Talouden suhdanteilla ei ole suoraa vaikutusta toimialaan, mikä tuo toimialaan vakautta. Asiakassuhteet ovat usein pitkäaikaisia ja taloyhtiöiden taloudellisten asioiden hoitaminen nähdään tärkeänä. Verkostoitumisen tärkeys on yrityskohtaista. Satakunnassa liiketoiminnan harjoittamisen edellytykset nähdään hyvänä sekä kilpailu normaalina tai kovana. Ammattitaitoisen henkilöstön saatavuudessa olevista ongelmista huolimatta toimialan tulevaisuus näyttää lupaavalta; kaikki haastateltavat yritykset olivat toistaiseksi saaneet työntekijöitä eikä suhdanteiden vallitseva epävakaus horjuta helposti isännöinti- ja kiinteistönhoitoalaa. Suurin osa sosiaalialan yrityksistä riippuvaisia ostopalveluista Suurin osa sosiaalialan yrityksistä tarjoaa osan tai kaikki palvelunsa kunnille, minkä vuoksi ostopalveluja voidaan pitää liiketoiminnan kannalta erittäin tärkeinä. Kuntien säästölinja, vaikeasti tulkittavat tarjouspyynnöt ja laatukriteerit koetaan yrityksissä kuitenkin ajoittain haasteellisiksi. Kunnat vaativat palvelutarjoajien tavoin korkeaa laatua, mutta laatu alalla tarkoittaa aikaa ja aika maksaa. Palvelujen laatu ja sen kehittäminen nähdään tärkeänä menestykseen vaikuttavana tekijänä. Laadun kehityksellä pyritään parempiin, nopeampiin ja kustannustehokkaampiin toimintatapoihin niin, että muutokset tapahtuvat toimintayksiköiden asukkaiden ehdoilla ja heidän parhaakseen. Yksityiset sosiaalipalveluyritykset erottuvat julkisista laitoksista joustavuudella, hoitohenkilökunnan yksilövastuulla ja huomioimalla paremmin asiakkaidensa yksilötarpeet. Hyvän palvelun takaava ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö luovat yritykselle hyvän maineen. Erityisesti majoituspalveluja tarjoavalla sosiaalialalla henkilöstö nähdään tärkeänä kriittisenä menestystekijänä, jonka hyvinvoinnista ja viihtyvyydestä halutaan pitää huolta. Koska toimialalla on pulaa työntekijöistä, yrityksissä panostetaan hyvän työntekijän sitomiseen pitkäaikaisesti yritykseen. Yksityisen sosiaalialan viime vuosien kasvun seurauksena monessa toimialan yrityksessä henkilöstön määrä on lisääntynyt. Henkilöstöpaineita ovat aiheuttaneet liiketoiminnan laajeneminen ja lainsäädäntö hoitajamäärästä asukasta kohti. Yrittäjien ja työntekijöiden vertaistuki, yhteisten koulutuspäivien järjestysmahdollisuus, vierailut sekä ideoiden ja ajatusten vaihto ovat yleisiä yksityisten sosiaaliyritysten välillä. Verkostoituneina pienet yksiköt voivat paremmin noudattaa yhteistä linjaa kuntien ja yritysten välisissä ostopalvelusopimussuhteisiin liittyvissä tarjouspyynnöissä ja laatukriteeripykälissä. Omaleimainen tuote ja markkinointi osaavan henkilöstön avulla luovan alan kriittisiä menestystekijöitä Luovan alan tärkeimmiksi kriittisiksi menestystekijöiksi osoittautuivat koulutettu ja motivoitunut henkilökunta sekä onnistunut markkinointi. Henkilöstön vaihtuvuus ja saatavuus koettiin uhkana. Alan tuotteet, palvelut tai tavarat sisältävät vaikeasti rahassa mitattavia ja omaleimaisia ominaisuuksia kuten kokemus, elämys, tunnelma tai visuaalinen aistimus. Näiden ominaisuuksien markkinointi vaatii henkilöstöltä erityistä taitoa ja osaamista sekä herkkyyttä aistia asiakkaan tarpeet. Pitkäaikaisen asiakassuhteen syntyminen edellyttää laadukasta työtä ja luottamusta. Laskusuhdanteen arveltiin kulttuurialalla (teatteri, museo ja tapahtumien järjestäjät) lisäävän heidän tuotteidensa kysyntää. Muilla luovilla aloilla (arkkitehti- ja muotoilutoimistot) pelättiin suhdanteiden heikkenemisen pienentävän kysyntää ja merkitsevän supistuksia henkilökunnassa ja toiminnan laajuudessa. Satakuntaa toiminta-alueena pidettiin sopivan kokoisena, rauhallisena ja turvallisena maaseutumiljöönä ja erityisen paljon mahdollisuuksia tarjoavana. Alueen heikkoutena pidettiin huonoja liikenneyhteyksiä, erityisesti lentoja junaliikenteen osalta. Tutkitut kulttuurialan toimijat eivät pitäneet kilpailua alalla merkittävänä tekijänä vaan verkostoituminen ja yhteistyö koettiin kaikkia osapuolia hyödyttäväksi ja uhkia torjuvaksi. Tulevaisuudessa kasvu ja kehitys sekä erityisesti investoinnit henkiseen pääomaan olivat etusijalla. Henkisen merkittävyyden ja oman profiilin vahvistaminen oli kulttuurialan toimijoiden mielestä aineellista kasvua tärkeämpi. Kulttuurialan toimijat halusivat keskittyä nykyisen asiakaskunnan pysyvyyteen ja sen laajentumiseen lapsiin ja nuorisoon panostamalla mm. kulttuurikasvatukseen. Luovuus oli haastateltavien mielestä kovaa työtä, mutta myös vapautta. Varsinkin kulttuurialan toimijoiden mielestä vapaus antaa heille mahdollisuuden tarjota toisiaan täydentäviä palveluja koko toimialakentässä. Lisätietoja: professori Heli Hookana, 9

10 TEOLLISUUS Teksti: Saku Vähäsantanen Teollisuuden (tol CDE) henkilöstömäärän kehitys Satakunnassa Teollisuuden suhdanteet heikkenivät selvästi liikevaihdolla tarkasteluna Satakunnassa vuoden 2008 tammi kesäkuussa. Liikevaihto alkoi laskea ja pudotusta kertyi 1,6 %:n verran, kun vuoden 2008 ensimmäistä puoliskoa verrataan vuotta aiempaan vastaavaan ajankohtaan. Pudotus selittyy osittain metallien jalostuksen liikevaihdon tuntuvalla laskulla värimetallien ennätyskorkean hintatason alettua hiipua. Myös metsäteollisuudella meni melko heikosti ja liikevaihto tippui selvästi. Koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihdon kasvu pysähtyi. Muilla teollisuudenaloilla alkuvuosi sujui selvästi myönteisemmin, mutta metallien jalostuksen ja metsäteollisuuden suuri painoarvo Satakunnan taloudessa painoivat kokonaiskehityksen pakkaselle. Aiempaa kehnommasta liikevaihdon kehityksestä huolimatta liikevaihtoaan kasvattaneiden yritysten osuus pysyi tämän vuoden tammi kesäkuussa vuoden 2007 loppupuolen tasolla noin 57 %:ssa. Yli 15 % kas- vaneiden osuus supistui vähän (n. 40 %). Palkkasumman kasvuvauhti voimistui hieman Satakunnassa ja kasvua kirjattiin vuoden 2008 ensimmäisellä puoliskolla 5,4 % vuotta aiemmasta. Lukema oli korkein sitten alkuvuoden Tähän on vaikuttanut myös teollisuudessa työskentelevien henkilöiden määrän kasvun jatkuminen. Kasvua kertyi 2,8 %, kun vuoden 2008 tammi kesäkuuta verrataan vuotta aiempaan vastaavaan ajanjaksoon. Kasvu kiihtyi yhä toisella vuosineljänneksellä. Metsäteollisuutta lukuun ottamatta jokaisen teollisuudenalan palkkasumman kehitys oli positiivista. Palkkasumman kasvu oli edelleen nopeaa kone- ja metallituoteteollisuudessa sekä elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksessa. Palkkasumman nopea kasvu maakunnassa viittaakin tuotannon olleen yhä huippulukemissa monilla aloilla liikevaihdon taantumisesta huolimatta. Valtakunnallisella tasolla teollisuuden liikevaihdon kasvu nopeutui edelleen aavistuksen: liikevaihto kasvoi vuoden 2008 tammi kesäkuussa 8,3 % vuoden 2007 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja kehitys muuttui edelleen myönteisempään suuntaan toisella vuosineljänneksellä. Merkittävin ero Sata- Teknologiateollisuuden terävin suhdannehuippu ohitettu Satakunnassa metallien jalostuksen liikevaihdon selvän laskun myötä Teknologiateollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=100) Teknologiateollisuuden alatoimialojen palkkasumman kehitys Satakunnassa (2000=100) 10

11 kuntaan oli metallien jalostuksen lievempi hiipuminen sekä koneiden ja laitteiden valmistuksen rivakan kasvun jatkuminen. Palkkasumman vastaava kasvu oli Satakunnan luokkaa (6,0 %) ja se oli vähän entistä vauhdikkaampaa. TEKNOLOGIATEOLLISUUS Teknologiateollisuuden terävin suhdannehuippu oli ohi vuoden 2008 ensimmäisen puoliskon aikana Satakunnassa, sillä liikevaihto laski kokonaisuudessaan 8,4 % vuoden 2007 vastaavaan aikaan verrattuna. Luku ei sisällä telakoita. Lasku voimistui toisella vuosineljänneksellä, jolloin liikevaihto oli 10,4 % vuotta aiempaa alempi. Ensimmäisellä miinusta kirjattiin 6,3 %. Kehityksen taantumisen taustalla on maakunnassa merkittävän metallien jalostuksen voimistunut liikevaihdon syöksy, sillä värimetallien huippukorkea hintataso on alkanut selvästi alentua. Koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihdon kasvu pysähtyi, liikevaihdon taso oli tosin edelleen huippulukemissa. Metallituotteiden valmistus jatkoi yhä kasvu-uralla, vaikka siinäkin tapahtui selvää tasaantumista. Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen liikevaihto kasvoi yhä ripeästi. Liikevaihdon laskusta huolimatta liikevaihtoaan kasvattaneiden teknologiateollisuuden yritysten osuus pysyi lähes entisellään noin 60 %:ssa. Yli 15 % kasvoi hieman aiempaa pienempi osa (n. 45 % yrityksistä). Yritysten, joiden liikevaihto supistui, osuus pysyi siten lähes entisellään, mutta lasku oli selvästi aiempaa voimakkaampaa. Satakunnan teknologiateollisuuden (pl. telakat) palkkasumman kasvussa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia, vaan kuluvan vuoden tammi kesäkuun kasvu edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta (7,4 %) pysyi miltei aikaisemmissa lukemissa, mikä viittaa osaltaan tuotannon jatkumiseen entisellä tasolla. Kasvu oli tasaista koko alkuvuoden ajan, eikä liikevaihdon tapaista kehityksen heikkenemistä vuoden mittaan ollut havaittavissa. Maakunnan telakoilla jatkui palkkasumman kasvu lomautuksista huolimatta. Valtakunnan tasolla teknologiateollisuuden kasvu jatkui lähes entisellään, sillä liikevaihto oli tämän vuoden tammi kesäkuussa 8,5 % vuoden 2007 vastaavaa ajanjaksoa korkeampi. Kasvu oli Satakunnasta poiketen melko tasaista. Koko maan tasolla myös koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihdon nousu oli edelleen nopeaa. Lisäksi metallien jalostuksen liikevaihto pieneni selvästi Satakuntaa vähemmän. Kun alan painoarvo on maassa keskimäärin Satakuntaa huomattavasti vähäisempi, ei negatiivinen kehitys kyennyt juurikaan hidastamaan teknologiateollisuuden kokonaiskasvua. Muiden metallin alatoimialojen kehitys oli samansuuntaista kuin Satakunnassa. Koko maassa palkkasumman kasvu oli liikevaihdon paremmasta kokonaiskehityksestä huolimatta vain hieman Satakuntaa nopeampaa (kasvua alkuvuonna 9,2 % vuoden 2007 vastaavasta ajasta) ja maakunnasta poiketen kasvu hiipui huhti kesäkuun aikana. Koko maan viennin arvo oli teknologiateollisuus ry:n mukaan vuoden 2008 tammi heinäkuussa neljä prosenttia vuoden 2007 vastaavaa aikaa korkeampi. Satakunnassa viennin arvon kehitys (pl. telakat) vajosi kuluvan vuoden tammi kesäkuussa 16,4 % miinukselle vuoden 2007 vastaavaan aikaan verrattuna siten, että lasku kiihtyi liikevaihdon tavoin toisella vuosineljänneksellä. Raaka-aineiden laskeva hintakehitys on osaltaan heikkenemisen taustalla. Teknologiateollisuus ry:n mukaan alan yritysten tilauskanta oli vielä loppukesällä koko maan tasolla vahva, mutta uusia tilauksia ei ole saatu entiseen tahtiin kuluvan vuoden kevään ja kesän aikana. Tilanne on edelleen heikentynyt syksyn kuluessa. Esimerkiksi kolmasosa yrityksistä on raportoinut tarjouspyyntöjen määrän supistuneen voimakkaasti lokakuussa, ja yli puolet kertoo tilauskantansa supistuneen alkusyksyn aikana. Tästä huolimatta tilauskanta pysyi kuitenkin keskimäärin korkealla tasolla muutamien yritysten saatua arvoltaan suuria yksittäisiä tilauksia loppukesällä. Viime kuukausien tilauskehityksen sekä talousnäkymien äkillisen muutoksen perusteella alan yritysten liikevaihdon kasvu pysähtynee lähikuukausina koko maan tasolla. Ensi vuoden alussa liikevaihdon odotetaan kääntyvän laskuun. Henkilöstömäärissä taitekohta oli jo viime keväänä, sillä kesällä henkilöstö pieneni keväästä, mutta tänä syksynä alalla työskenteli edellissyksyä enemmän henkilöstöä. METALLIEN JALOSTUS Satakunnassa vuonna 2003 alkanut metallien jalostuksen nousukiito päättyi loppuvuodesta Kuluvan vuoden ensimmäisen puoliskon aikana liikevaihdon syöksykierre voimistui edelleen. Ainakin osasyynä tähän on värimetallien hintatason putoaminen, sillä etenkin nikkelin ja sinkin hinta on ollut reippaassa laskussa kuluvan vuoden alkupuolella. Myös kuparin ennätyskorkea hintataso euroissa mitattuna on alkanut hiljalleen laskea. Dollareilla hinnoitellun ku- Metallien jalostuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=100) 11

12 parin arvo on kuitenkin edelleen hieman kohonnut alkuvuonna 2008 verrattuna alkuvuoteen Lasku on alkanut vasta kesän 2008 tienoilla. Metallien laskeva hintakehitys on ainakin osittain vaikuttanut myös myyntihintoihin ja sitä kautta liikevaihtoon. Teknologiateollisuus ry:n mukaan liikevaihdon laskun taustalla piileekin maakunnan metallien jalostajien saamat viime vuotta alemmat myyntihinnat. Satakunnassa liikevaihdosta hupeni vuoden 2008 tammi kesäkuussa 19,1 % vuotta aiempaan ajankohtaan verrattuna siten, että ensimmäisen vuosineljänneksen 13,7 %:n lasku voimistui toisella neljänneksellä 23,6 %:iin. Valtakunnan tasolla liikevaihdon pudotus on ollut alkuvuonna maltillisempaa jääden vajaaseen viiteen prosenttiin. Lasku loiveni Satakunnasta poiketen toisella neljänneksellä. Huolimatta heikosta kokonaiskehityksestä suunnilleen puolet metallien jalostajista pystyi lisäämään liikevaihtoaan kuluvan vuoden ensimmäisen puoliskon aikana Satakunnassa. Yli 15 % kasvaneiden yritysten osuus putosi selvästi vuodesta 2007 ja vuoden 2008 alkupuoliskolla tähän pystyi vajaat 30 % yrityksistä. Satakunnassa liikevaihdon kehitys on edelleen juontunut täysin yli 20 henkilöä työllistävistä yrityksistä. Palkkasumman kehitys hidastui Satakunnassa, mutta pysyi yhä kasvun puolella. Maakunnassa palkkasumma oli vuoden 2008 tammi kesäkuussa 1,1 % korkeampi kuin vastaavaan aikaan vuotta aiemmin. Tammi maaliskuussa palkkoja maksettiin 3,1 % vuotta aiempaa vähemmän, mutta huhti kesäkuussa jo 4,9 % enemmän. Koko maassa palkkasumman kasvu ripeytyi hieman. Nousua kirjattiin vuoden alkupuoliskolla 5,4 % vuotta aiempaan nähden. Kasvu oli myös melko tasaista. Teknologiateollisuus ry:n mukaan metallien jalostuksen tuotanto oli koko maan tasolla kuluvan vuoden tammi elokuussa pari prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Myös palkkasumman kehitys viittaa tähän. Tosin värimetallien tuotanto oli hieman alemmalla tasolla, mutta valuissa ja terästuotteissa kirjattiin kasvua. KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS Metallituotteiden valmistuksen liikevaihdon kasvu tasaantui alkuvuonna 2008 selvästi Satakunnassa parin huippuvuoden jälkeen, mutta oli edelleen runsaan kymmenen vuoden keskiarvoa nopeampaa. Koko maassa kasvu jatkui suunnilleen entisissä lukemissa. Satakunnassa liikevaihdon kasvua kirjattiin 9,2 % kuluvan vuoden tammi kesäkuussa vuotta aiempaan vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tammi maaliskuun 12,7 %:n kasvu hiipui huhti kesäkuun kuluessa 5,7 %:iin. Valtakunnallisella tasolla kasvu jatkui entiseen malliin ja sitä kertyi vastaavasti kuluvan vuoden kuuden ensimmäisen kuukauden aikana 14 %. Lisäksi Satakunnasta poiketen kasvu voimistui vielä vähän toisella vuosineljänneksellä. Satakunnassa liikevaihtoaan kasvattaneiden metallituotteiden valmistajien osuus (60 % yrityksistä) pysyi lähes entisellään kasvun hidastumisesta huolimatta. Sen sijaan yli 15 % kasvoi hieman entistä pienempi joukko yrityksiä (45 %). Satakunnassa kasvu on nojannut pääosin yli 20 henkilöä työllistäviin yrityksiin, mutta myös 5 19 henkilön yrityksillä on ollut monia muita aloja enemmän painoarvoa. Myös palkkasumman kasvu jatkui viime vuotta vaisumpana Satakunnassa, mutta kasvua kertyi silti pitkän ajan keskiarvoa korkeampi 12,1 % vuoden 2008 ensimmäisellä puoliskolla vuotta aiemmasta. Kasvu tosin heikkeni huomattavasti liikevaihdon tavoin toisella neljänneksellä (I nelj. 16,6 % ja II nelj. 8,4 %). Maassa keskimäärin palkkojen kasvu jäi Satakuntaa matalammaksi, sillä vastaavaksi puolivuotiskasvuksi muodostui 9,7 %. Myös valtakunnan tasolla kasvu hidastui selvästi kesää kohti. Koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihdon kasvu pysähtyi parin ripeän kasvun vuoden jälkeen Satakunnassa vuoden 2008 alkupuoliskolla. Koko maan tasolla kasvu pysytteli edelleen nopeana. Satakunnassa liikevaihto kasvoi enää 0,2 % kuluvan vuoden tammi kesäkuussa verrattuna vuoden 2007 vastaavaan ajanjaksoon. Koko maassa vastaavan ajan kasvu ylsi 14,4 %:iin. Satakunnassa liikevaihdon kehitys oli tammi maaliskuussa runsaan parin prosentin verran pakkasella, mutta kääntyi kevään tultua uudelleen hienoiselle kasvu-uralle (+2,6 %). Myös koko Suomessa kasvu voimistui toisella vuosineljänneksellä. Satakunnassa liikevaihdon kasvun pysähtyminen ei kuitenkin juuri vaikuttanut liikevaihtoaan kasvattaneiden yritysten määrään, vaan kasvu onnistui lähes 60 %:lta yrityksistä. Yli 15 %:n kasvuun pystyi noin 45 % koneiden ja laitteiden valmistajista, missä laskua aikaisemmasta on parisen prosenttiyksikköä. Aikaisem- Metallituotteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=100) Koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=100) 12

13 paa kehnompi kokonaiskehitys selittyykin yli 15 % liikevaihtoaan menettäneiden yritysten entistä suuremmalla painoarvolla, eli vajaalla kolmasosalla alan yrityksistä maakunnassa on liikevaihdon lasku voimistunut selvästi. Liikevaihdon aiempaa vaimeampi kehitys ei kuitenkaan heijastunut palkkasummaan maakunnassa, vaan kasvu jopa nopeutui aavistuksen. Tämä viittaa tuotannon pysyneen edelleen korkeissa lukemissa. Koneiden ja laitteiden valmistajien maksamien palkkojen summa kohosi Satakunnassa tämän vuoden tammi kesäkuussa tasaisesti 8,2 % vuotta aiemmasta. Koko maassa vastaavaksi nousuksi muodostui vähän korkeampi 10,1 %. Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun mukaan tilausten kasvu pysähtyi kevätkesällä koko maan tasolla kone- ja metallituoteteollisuudessa, sillä uusia tilauksia tehtiin huhti kesäkuussa euromääräisesti 28 % vähemmän kuin samaan aikaan vuotta aiemmin ja 17 % vähemmän kuin kuluvan vuoden tammi maaliskuussa. Keväinen vähennys tosin selittyy vuodentakaisella suurella laivatilauksella, mutta myös muiden kone- ja metallituoteteollisuuden yritysten tilausten pitkään jatkunut kasvu pysähtyi. Tilanne korjaantui heinä syyskuussa, sillä tällöin alan yritykset saivat euromääräisesti 29 % enemmän tilauksia kuin vuoden 2007 vastaavalla ajanjaksolla ja 14 % enemmän kuin kuluvan vuoden huhti kesäkuussa. Tilauskannan arvo oli kesäkuun lopussa vuotta aiemmalla tasolla, mutta 5 % pienempi kuin maaliskuun lopussa. Syyskuun lopussa arvo oli 6 % edellisvuotista korkeampi ja 5 % kesäkuun loppua suurempi. Tilauskannat ovat kuitenkin huvenneet entistä suuremmassa osassa yrityksistä ja kasvu on juontunut muutamista suurista yksittäisistä tilauksista. Tämä on vaikuttanut siihen, että kone- ja me tal li tuo teteol li suu den liikevaihdon ennakoidaan pysyvän loppuvuonna edellisvuotisella tasollaan. ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTUOTTEIDEN VALMISTUS Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen myötätuuli jatkui edelleen etenkin Satakunnassa, jossa alan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kohosi vuoden 2008 tammi kesäkuussa 14,6 % vuotta aiemman ajankohdan arvoja korkeammalle. Kasvu oli nopeinta sitten alkuvuoden Erityisesti huhti kesäkuu oli menestyksekäs 17,7 %:n kasvulla, mutta jo aivan vuoden alussa kasvua kertyi 11,1 %. Koko maassa liikevaihdon kasvu hiipui hitusen, mutta oli edelleen ripeää 9 %:n luokkaa. Kasvu heikkeni Satakunnasta poiketen jonkin verran vuoden edettyä. Satakunnassa liikevaihtoaan onnistui kasvattamaan 65 % yrityksistä vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Osuus laski 62 %:iin toisella neljänneksellä. Samoin tapahtui yli 15 % kasvaneille, sillä niidenkin osuus tippui 52 %:sta 40 %:iin. Näin siitä huolimatta, että liikevaihdon kasvu voimistui merkittävästi juuri toisen neljänneksen aikana. Tämä selittyy sillä, että muutama yli 20 henkilöä työllistävä yritys on kyennyt kasvattamaan merkittävästi liikevaihtoaan huhti kesäkuussa. Ne ovat muutenkin määränneet alan kasvutahdin maakunnassa alkuvuonna. Satakunnassa palkkasumma nousi vuoden 2008 ensimmäisellä puoliskolla 8,2 % ja maassa keskimäärin 9,2 % vuotta aiemmasta. Sekä Satakunnassa että koko maassa kasvu hidastui selvästi toisella neljänneksellä (Satakunta 10,5 % 6,4 % ja koko maa 14 % 4,4 %). Satakunnassa kehitys oli päinvastaista liikevaihtoon nähden. Teknologiateollisuus ry:n mukaan maan elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistajat saivat uusia tilauksia tämän vuoden huhti kesäkuussa euroissa laskettuna 6 % vähemmän kuin vastaavaan aikaan vuotta aiemmin, mutta 10 % enemmän kuin kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Tilauskannan arvo oli kesäkuun lopussa 3 % vuotta aiempaa alempi, mutta 5 % suurempi kuin maaliskuun lopussa. Heinä syyskuussa uusia tilauksia saatiin pari prosenttia vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2007, mutta 16 % enemmän kuin tämän vuoden huhti kesäkuussa. Tilauskannan arvo oli syyskuun lopussa vähän alempi kuin vuotta aiemmin, mutta 12 % suurempi kuin kesäkuun lopussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella alan liikevaihdon arvioidaan olevan loppuvuonna samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. TELAKAT Telakoiden palkkasumman kasvu hidastui Satakunnassa vuoden 2008 ensimmäisellä puoliskolla vain hieman huolimatta Technip Offshore Finlandin Mäntyluodon telakan lomau- Sähköteknisten tuotteiden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=100) Telakoiden ja koko teollisuuden palkkasumman kehitys Satakunnassa (2000=100) 13

14 tuksista. Raumalla STX Europen telakalla sen sijaan on töitä riittänyt. Sielläkin joudutaan turvautumaan loppuvuonna lomautuksiin väliaikaisen tilauskannan supistumisen vuoksi. Satakunnassa laivanrakentajien maksama palkkasumma kipusi tammi kesäkuussa ,0 % ja koko maassa 9,5 % vuotta aiemman ajankohdan arvoja korkeammalle. Molemmilla alueilla kasvu hiipui selvästi huhti kesäkuun aikana (Satakunnassa 12,1 % 6,5 %). Tähän lienee ainakin Satakunnassa vaikuttanut Mäntyluodon telakalla toteutetut lomautukset. Kaikkiin kasvulukuihin sisältyy muu kulkuneuvojen valmistus, joka kattaa myös mm. junanvaunujen, polkupyörien ja veneiden valmistuksen. Muut alat kuin telakat ovat Satakunnassa marginaalisessa asemassa. SATAKUNNAN OSAAMISKESKUSTOIMIALAT Automaatio, elektroniikka ja ICT Satakunnan päättyneen osaamiskeskusohjelman toimialat, kuten automaatio, elektroniikka ja ICT, jatkoivat edelleen vahvalla kasvu-uralla. Sinänsä pitkän ajan keskiarvoa huomattavasti korkeampi 22 %:n liikevaihdon kasvu tammi kesäkuussa 2008 vuotta aiemmasta oli kuitenkin selvästi ennätysvuotta 2007 alempi. Tämä ei kuitenkaan vaikuttanut liikevaihtoaan kasvattaneiden yritysten määrään, vaan osuus pysytteli 58 %:ssa. Yli 15 % liikevaihtoaan kohottaneiden yritysten osuus pysyi myös lähes entisellään noin 46 %:ssa. OSKE-ryhmässä suurin vaikutus liikevaihdon kasvuun on ollut yli 20 henkilöä työllistävillä yrityksillä, joiden osuus yrityskannasta on alle kymmenen prosenttia. Niiden entistä hitaampi kasvu selittää koko toimialan kehityksen tasaantumista. Kasvu tosin nopeutui uudelleen toisen vuosineljänneksen kuluessa. Palkkasumman kasvu jatkui entisellä tahdilla ja kasvua kertyi vuoden 2008 alkupuoliskolla 13,8 % vuotta aiempaan verrattuna. Kasvu vauhdittui hieman toisella neljänneksellä. ELINTARVIKETEOLLISUUS Elintarviketeollisuuden kehitys jatkui tasaisen kasvun merkeissä Satakunnassa. Valtakunnan tasolla kasvu voimistui selvästi ja oli ripeintä ajanjaksolla Tähän lienee osaltaan vaikuttanut raaka-aineiden kohonneet hinnat. Satakunnassa liikevaihto saavutti 4,9 %:n prosentin kasvun tammi kesäkuussa 2008 edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Kasvu nopeutui selvästi vuoden edettyä: ensimmäisellä vuosineljänneksellä kasvu jäi 1,6 %:iin kiihtyäkseen 7,7 %:iin seuraavan neljänneksen aikana. Koko maan tasolla kehitys oli samansuuntaista, sillä 8,8 %:n poikkeuksellisen korkea kokonaiskasvu vuoden 2008 ensimmäisellä puoliskolla muodostui tammi maaliskuun 7,5 %:n ja huhti kesäkuun 10,1 %:n kasvun keskiarvona. Satakunnassa liikevaihdon kasvu lepäsi lähes täysin yli 20 henkilöä työllistävien yritysten harteilla. Ainakin Satakunnassa toisen vuosineljänneksen myönteiseen kehitykseen onkin vaikuttanut merkittävästi yli 20 henkilön yritysten huomattavasti vauhdittunut kasvu. Satakunnassa ensimmäisellä vuosineljänneksellä 60 % elintarviketeollisuuden yrityksistä kohotti liikevaihtoaan. Menestyksekkäällä toisella neljänneksellä osuus nousi 68 %:iin. Yli 15 % kasvaneiden osuus kasvoi vastaavasti 36 %:sta 43 %:iin. Vuoden 2008 tammi kesäkuun palkkasumman kasvu vuoden 2007 vastaavasta ajasta jäi Satakunnassa 1,9 %:iin siten, että suotuisalla toisella neljänneksellä nousu oli vähän voimakkaampaa. Koko maassa kasvu oli neljän prosentin luokkaa ja sielläkin kasvu kiihtyi mallikkaasti sujuneella toisella neljänneksellä. METSÄTEOLLISUUS Metsäteollisuuden (puu- ja paperiteollisuus sekä huonekalujen valmistus) liikevaihdon ja palkkasumman kehitys olivat pakkasella koko vuoden 2008 ensimmäisen puoliskon ajan sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin. Lasku alkoi jo vuoden 2007 viimeisellä vuosineljänneksellä. Taustalla piilevät mm. tiettyjen paperilaatujen hintakehitykseen, tehtaiden lopettamisiin ja henkilöstön lomautuksiin sekä irtisanomisiin liittyvät seikat. Satakunnassa liikevaihto vajosi vuoden 2008 tammi kesäkuussa 7,3 % alemmaksi kuin vuotta aikaisemmalla vastaavalla ajanjaksolla. Valtakunnallisella tasolla kehitys oli melkein yhtä synkkää, sillä liikevaihto tipahti vastaavasti 5,3 %. Vuosineljännesten välille ei muodostunut eroa kummallakaan alueella. Satakunnassa kasvutahdin on edellisvuosien tavoin määrännyt yli 20 henkilöä työl- Osaamiskeskustoimialojen ( päättynyt ohjelmakausi: automaatio, elektroniikka ja ICT) ja koko teollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa (2000=100) Elintarviketeollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=100) 14

15 listävät yritykset, jotka edustavat alle kymmentä prosenttia alan yrityskannasta. Aiempaa heikompi kehitys näkyi Satakunnassa liikevaihtoaan kasvattaneiden yritysten määrässä, joka supistui vuoden 2008 alkupuoliskolla puoleen yrityksistä. Yli 15 % kasvoi noin 35 % yrityksistä. Luvut ovat muutaman prosenttiyksikön aiempaa alempia. Palkkasumma pieneni liikevaihdon tavoin, mutta vähemmän. Satakunnassa ja koko maassa metsäteollisuuden maksama palkkapotti oli tammi kesäkuussa 0,8 % alempi kuin vuotta aiemmalla vastaavalla ajanjaksolla maksettu. Vuosineljännesten välillä ei liiemmin ollut eroa. Sen sijaan vienti veti olosuhteisiin nähden kohtuullisesti Satakunnassa, sillä tammi maaliskuun parin prosentin arvon lasku edellisvuoden vastaavasta ajasta vaihtui yli neljän prosentin kasvuun huhti kesäkuussa. Koko maassa viennin arvo laski tasaisesti 7,4 %:n verran vuoden 2008 alkupuoliskolla vuoden 2007 vastaavasta ajanjaksosta. Metsäntutkimuslaitos ennustaa Suomen metsäteollisuuden tuotannon laskevan huomattavasti tämän ja ensi vuoden aikana. Metsäteollisuuden työvoima vähenee koko maasta tänä vuonna työntekijän verran. Paperintuotannon arvioidaan laskevan yhteensä 10 % kuluvan ja ensi vuoden aikana. Kartongin tuotannossa pudotuksen ennakoidaan yltävän tänä ja ensi vuonna yhteensä liki 5 %:iin. Myöskään sahoille ei ole ennusteen mukaan odotettavissa helpotusta, sillä sahatavaran tuotanto pienenee tänä vuonna noin viidenneksen. Tuotannon odotetaan supistuvan vähän myös ensi vuonna. KEMIKAALIEN SEKÄ KUMI- JA MUOVITUOTTEIDEN VALMISTUS Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistus kykeni kohtuullisen korkeaan liikevaihdon kasvuun sekä Satakunnassa että koko maassa kuluvan vuoden alkupuoliskolla. Satakunnassa liikevaihdon kehitys kääntyi uudelleen kasvu-uralle vuoden 2008 tammi kesäkuussa ja kasvua kertyi 5,2 % edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Koko maassa ala jatkoi edelleen jo pitkään jatkuneella vakaalla kasvulinjalla ja vastaavaksi kasvulukemaksi muotoutui 7,3 %. Molemmilla alueilla kasvu kiihtyi jonkin verran toisella vuosineljänneksellä. Satakunnassa kasvusta vastasivat täysin yli 20 henkilöä työllistävät yritykset, joiden osuus yrityskannasta on selvästi keskimääräistä korkeampi, suunnilleen 25 %. Satakunnassa vuoden 2008 tammi maaliskuussa 47 % yrityksistä kasvatti liikevaihtoaan ja edeltävää neljännestä suotuisammalla huhti kesäkuun ajanjaksolla osuus kipusi 51 %:iin. Yli 15 % liikevaihtoaan kasvattaneita yrityksiä oli molemmilla neljänneksillä 23 %. Huolimatta alan entistä mallikkaammasta kehityksestä Satakunnassa kasvaneiden yritysten osuudet jäivät vuoden 2007 lukemia selvästi alemmiksi. Suotuisampi kokonaiskehitys johtuu siitä, että yli 15 % liikevaihtoaan menettäneiden yritysten painoarvo oli alkuvuonna 2008 edellisvuotta alempi. Palkkasumma kääntyi liikevaihdon vanavedessä hienoiseen kasvuun Satakunnassakin. Valtakunnan tasolla kehityskulku jatkui entisissä merkeissä. Satakunnassa kasvua kertyi vuoden 2008 ensimmäisellä puoliskolla 1,5 % ja koko maassa 3,9 % edellisen vuoden vastaavaan periodiin verrattuna. Kasvu oli vakaata koko ajanjakson molemmilla alueilla. Kemianteollisuus ry:n syyskuun talouskatsauksen mukaan kuluvan vuoden tammi heinäkuussa maamme kemianteollisuuden tuotanto on ollut vielä kasvussa, mutta Euroopan tasolla lasku on jo alkanut. Suomen kemianteollisuutta uhkaavat sekä kansainvälinen taantuma että paperiteollisuuden ongelmat kotimaassa. Vaikka kemianteollisuuden suhdanneodotukset ovat hiljattain romahtaneet ja odotukset ovat teollisuusalojen heikoimpia, ei tuotannon eikä henkilöstömäärien silti odoteta laskevan. Peruskemikaalien tuotanto on pysytellyt korkealla tasolla, mutta kysynnän ei ennakoida kasvavan metsäteollisuuden vaikeuksien myötä. Maalien kysyntä saattaa kääntyä tulevaisuudessa laskuun rakentamisen hiipumisen seurauksena. Muovituoteteollisuuden rivakka tuotannon kasvu pysähtyi vuoden 2008 keväällä ja tuotannon odotetaan laskevan rakennusalan kasvun hidastumisen myötä. Toisaalta voimissaan pysynyt yksityinen kulutus pitänee pakkausmateriaalien kysynnän korkeana. Metsäteollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa. Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=100) 15

16 LUOVAT ALAT Teksti: Saku Vähäsantanen Menestyksekkäästi sujuneen vuoden 2007 jälkeen luovien alojen (sisältäen mm. kulttuuri- ja käsityöaloja) liikevaihdon kasvu hiipui selvästi vuoden 2008 tammi kesäkuussa Satakunnassa. Liikevaihto kohosi tällöin 3,5 % vuotta aiemman ajankohdan arvoja korkeammalle. Kasvu oli vielä melko nopeaa (5,9 %) tammi maaliskuussa, mutta huhti kesäkuun aikana nousu lopahti prosenttiin. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä kasvu tuli käytännössä yli 20 henkilön yrityksistä. Toisen neljänneksen taantumista selittää em. kokoluokan yritysten selvästi heikentynyt kasvu. Aikaisempaa hitaamman kasvun myötä liikevaihtoaan onnistui nostamaan aavistuksen verran pienempi osa yrityksistä: kuluvan vuoden tammi kesäkuun aikana tämä onnistui noin 53 %:ssa yrityksistä. Yli 15 %:n kasvuun kykeni 39 % yrityksistä. Palkkasumma sen sijaan kasvoi yhä vauhdikkaasti, vaikkakin hieman huippuvuotta 2007 hitaammin. Kasvuksi kirjattiin tammi kesäkuussa vuotta aiemmasta 6,5 % siten, että ensimmäisen vuosineljänneksen 7,5 %:n kasvu hidastui 5,7 %:iin toisen neljänneksen aikana. Maksettujen palkkojen summa oli kuluvan vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon aikana vuotta aiempaa korkeampi noin 66 %:ssa yrityksistä. Vastaavasti n. 31 % yrityksistä maksoi palkkoja yli 15 % vuotta aiempaa enemmän. Luovilla aloilla maksetuista palkoista valtaosa oli peräisin yli 20 henkilön yrityksistä. Luovien alojen tarkempi toimialajaotus on nähtävillä osoitteessa Luovien alojen liikevaihdon ja palkkasumman kehitys Satakunnassa (2000=100) 16

17 RAKENTAMINEN Teksti: Saku Vähäsantanen Rakennusalalla myötätuuli puhalsi edel- Rakennusalan henkilöstömäärän kasvu rikkoi aikaisemmat ennätykset. den 2008 ensimmäiselleen voimakkaana vuolä puoliskolla, sillä Satakunnassa vuoden 2007 heinä joulukuussa saavutettu ennätysnopea liikevaihdon kasvu laantui vain hieman. Satakunnassa rakennusalan liikevaihto kohosi vuoden 2008 tammi kesäkuussa 28,6 % edellisvuoden vastaavan ajanjakson lukemia korkeammalle. Vuosineljännesten kehitys oli käytännössä identtistä. Myös valtakunnallisella tasolla kehitys jatkui edelleen suotuisissa merkeissä. Liikevaihto nousi vuoden 2008 ensimmäisellä puoliskolla 15,6 % vuotta aiemman ajankohdan arvoja korkeammalle. Kasvu pysyi käytännössä loppuvuoden 2007 tasolla. Toisin kuin Satakunnassa kasvu nopeutui hieman kesän lähestyttyä. Satakunnassa liikevaihdon kasvu nojasi edelleen vahvasti yli 20 henkilöä työllistäviin yrityksiin, vaikka niiden osuus jää noin kolmeen prosenttiin alan yrityskannasta. Toisaalta pienempienkin yrityskokoluokkien vaikutus liikevaihdon kasvuun oli monia muita toimialoja korkeampi. Satakunnassa noin 59 % rakennusalan yrityksistä onnistui kasvattamaan liikevaihtoaan vuoden 2008 tammi kesäkuussa ja yli 15 %:n kasvuun kykeni puolet yrityksistä. Rakentamisen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=100) Palkkasumman kasvu on ollut maakunnan rakennusalalla yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen jälkeen nopeinta 2000-luvulla. Palkkasumman kasvu rikkoi loppuvuonna 2007 saavutetun ennätyksen Satakunnassa vuoden 2008 tammi kesäkuussa. Tällöin rakennusalan yritysten maksamien palkkojen summa kohosi tasaisesti 21,5 % edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Myös koko maan tasolla kasvu nopeutui hieman yltäen 12,5 %:iin ja kehitys oli hyvin tasaista. Satakunnassa palkkasumman rivakan kasvun taustalla piilee henkilöstömäärien ennätysvoimakas nousu, sillä ensimmäisellä vuosineljänneksellä henkilöstöä työskenteli rakennuksilla 13,8 % edellisen vuoden vastaavaa neljännestä enemmän. Toisella neljänneksellä henkilöstöä oli palkattu peräti 18,6 % vuotta aiempaa enemmän. Vuoden 2008 ensimmäisen puolivuotiskauden kasvuksi muotoutui siten ennätykselliset 16,3 %. Rakennusteollisuus RT ry:n lokakuun lopussa julkaiseman koko maan kattavan suhdannekatsauksen mukaan loppuvuoden ja ensi vuoden alun näkymät ovat synkät. Vuonna 2009 rakentamisen suhdanteet tulevat heikkenemään ja työttömyys kasvaa. Ennusteen mukaan koko maan tasolla rakentamisen kokonaismäärä vähenee ensi vuonna 3 %, mutta talonrakentamisen aloitukset jopa 13 %. Tämä johtuu korkotason noususta, rahoituksen saamisen hankaloitumisesta ja kuluttajien luottamuksen heikentymisestä omaan talouteen. Kuitenkin korjausrakentamiselle arvioidaan riittävän jatkossakin kysyntää. Rakennusteollisuus RT ry:n elokuussa julkaistun Lounais-Suomen aluebarometrin mukaan talonrakentamisen suhdannetilanne oli jo kesän kuluessa muuttunut heikommaksi. Keväällä suhdannetilanne oli vielä hyvä ja odotukset tulevasta kohtuulliset. Rakennuttajat arvioivat töiden määrä supistuvan kuluvan vuoden syksyllä siten, että sekä asunto- että toimitilarakentaminen tulee hiljenemään, mutta korjausrakentamiselle löytyy yhä kysyntää. Suunnittelijoiden arviot ovat samansuuntaisia kuin rakennuttajien. Talonrakennusurakoitsijoiden suhdannetilanne on kesällä heikentynyt, ja tilauskanta on ollut alkusyksystä normaalia pienempi. Myös urakoitsijoiden suhdannenäkymät ovat muuttuneet melko heikoiksi, sillä lähiajan näkymät ovat normaalia selvästi pessimistisempiä tilauskannan koon, henkilökunnan ja tuotannon tason sekä suhdannetilanteen ja -näkymien suhteen. Rakentamisen henkilöstömäärän kehitys Satakunnassa Rakentamisen palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=100) 17

18 PALVELUT Tukku- ja vähittäiskauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta, liike-elämän palvelut sekä yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut Teksti: Saku Vähäsantanen Palveluiden (tol G, H, K, N) henkilöstömäärän kehitys Satakunnassa Satakunnassa palvelusektorin liikevaihto Palvelualojen henkilöstömäärän kasvu ylsi ennätyslukemiin.ta vauhtia vuoden 2008 kasvoi edelleen reipas- tammi kesäkuussa vuotta aiempaan verrattuna, mutta kokonaisuutena kehitys oli hieman aikaisempaa vaimeampaa. Lisäksi kasvu oli jälleen vähän maan keskiarvoa hitaampaa. Tukku- ja vähittäiskauppa piristyi vähän maakunnassa. Majoitus- ja ravitsemispalveluiden liikevaihdon kehitys hiipui hieman. Liike-elämän palveluiden liikevaihto kohosi edelleen ripeästi, mutta kasvuluvut jäivät vuoden 2007 tasosta. Palvelualojen palkkasumman kasvu oli kokonaisuutena entistä ripeämpää, mikä selittyy suotuisalla henkilöstömäärien kehityksellä. Huomionarvoista on myös se, että Satakunnassa toisin kuin liikevaihdossa palkkasumman kasvu oli maan keskiarvoa korkeampi. Henkilöstöä työskenteli palvelusektorilla vuoden 2008 ensimmäisellä puoliskolla 6,1 % edellisen vuoden vastaavaa aikaa enemmän (I neljännes 6,3 % ja II 5,9 %). Ainakaan kymmeneen vuoteen kasvu ei ole ollut yhtä nopeaa. TUKKU- JA VÄHITTÄISKAUPPA Tukku- ja vähittäiskaupan liikevaihdon kasvu oli aavistuksen aikaisempaa vauhdikkaampaa Satakunnassa. Valtakunnallisella tasolla kasvutahti koveni selvästi. Satakunnassa liikevaihdon kasvua kirjattiin vuoden 2008 tammi kesäkuussa 7,6 % vuotta aiemmasta. Koko maassa vastaavan ajanjakson kasvu voimistui 9,5 %:iin. Satakunnassa kasvu oli melko vakaata, mutta koko maan kasvu oli vielä ensimmäisellä vuosineljänneksellä Satakunnan luokkaa. Huhti kesäkuussa kasvu yltyi yli 11 %:iin, mikä oli kovinta sitten vuosituhannen vaihteen. Satakunnassa kasvaneiden yritysten osuudet pysyivät kutakuinkin ennallaan, sillä liikevaihto kasvoi noin 55 %:ssa yrityksistä ja yli 15 %:n nousuun kykeni noin 35 % kaupan alan yrityskannasta. Satakunnassa merkittävin vaikutus liikevaihdon kasvuun oli yli 20 henkilön yrityksillä, mutta myös 5 19 henkilön myymälät pystyivät myötävaikuttamaan kaupan kokonaiskasvuun. Palkkasumman kasvuvauhti kiihtyi selvästi sekä Satakunnassa (9,6 %) että koko maassa (8,8 %), kun vuoden 2008 ensimmäistä puoliskoa verrataan vuotta aikaisempaan vastaavaan ajankohtaan. Satakunnassa toisella neljänneksellä kirjattu 10,2 %:n kasvu oli ennätyskorkea. Myös koko maassa kasvu vauhdittui samalla neljänneksellä entistä suo tuisam man liikevaihdon kehityksen myötä. Kaupan liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=100) Tradekan suunnittelupäällikkö Mika Vesterinen kertoo, että yhtiön kehitys on ollut Satakunnassa jopa hieman valtakunnallista kehitystä parempaa, vaikkakin eroja vuosien ja ketjujen välillä löytyy. Vuoden 2006 kehitys oli jopa voimakkaasti valtakunnan tasoa korkeampi. Lukuja selittää Tradeka Oy:n ja Ruokamarkkinat Oy:n liiketoimintojen yhdistäminen elokuussa 2005, jolloin elokuun 2005 ja kesäkuun 2006 välillä uudistettiin Satakunnan alueella 12 Ruokavarastoa Siwaksi ja neljä Valintataloksi. Ruokamarkkinoiden myymäläverkon sijainnista johtuen näiden uudistusten painopiste oli Satakunnassa, Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja pääkaupunkiseudulla sekä yksittäisinä kaupunkeina Rovaniemellä ja Lappeenrannassa. Lisäksi Satakunnan alueen kehitystä on tukenut kahden Spar-myymälän liiketoiminnan osto sekä kaksi muuta myymäläavausta vuonna 2006, joiden vaikutus näkyy vuoden 2007 luvuissa. Vuosina 2007 ja 2008 Satakunnassa ei ole tehty avauksia, mistä johtuen yhtiön tämän vuoden kehitys on jäänyt hieman alle valtakunnan tason. Satakunnan palkkakehitys on vastaavana ajankohtana vastannut liikevaihdon kehityksen suhdetta valtakunnan lukuihin. 18

19 MAJOITUS- JA RAVITSEMISTOIMINTA Majoitus- ja ravitsemistoiminta kehittyi Satakunnassa vuoden 2007 aikana selvästi aikaisempaa myönteisemmin. Suotuisa kehitys kuitenkin tasaantui kuluvan vuoden tammi kesäkuussa, sillä liikevaihdon kasvu hiipui hieman. Nousu oli kuitenkin edelleen yli kymmenen vuoden keskiarvoa rivakampaa. Kasvua kirjattiin 5,0 % vuotta aiemmasta ja se voimistui hieman vuoden edettyä kesätapahtumien myötä. Koko maassa kehitys oli vähän Satakuntaa parempaa, sillä liikevaihdon kasvu kohosi seitsemään prosenttiin, mikä oli hieman aiempaa nopeampaa. Satakunnassa entistä suurempi osa alan yrityksistä (noin 57 %) pystyi hitaammasta kokonaiskasvusta huolimatta nostamaan liikevaihtoaan. Yli 15 % kasvaneiden osuus pysyi runsaassa kolmasosassa yrityskannasta. Monista muista toimialoista poiketen majoitus- ravitsemistoiminnan liikevaihdon kasvuun on pystynyt vaikuttamaan myös henkilöstöltään aivan pienet yritykset. Palkkasumman kehitys sujui entiseen malliin Satakunnassa, sillä kasvu ylsi 7,6 %:iin, kun vuoden 2008 tammi kesäkuuta verrataan vuotta aiempaan aikaan. Palkkasumman kasvu hiipui liikevaihdosta poiketen selvästi kesän lähestyttyä. Maassa keskimäärin maksettujen palkkojen kasvu nopeutui vuoden alkupuoliskolla 7,4 %:iin vuotta aiemmasta. Majoitus- ja ravitsemuspalveluiden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=100) LIIKE-ELÄMÄN PALVELUT Liike-elämän palveluiden liikevaihdon kasvu oli edelleen voimakasta sekä Satakunnassa että koko maassa. Satakunnassa kehitys tosin tasaantui selvästi vuoden 2007 huipputasosta. Valtakunnallisella tasolla kasvu kiihtyi hieman. Satakunnassa kasvuksi muodostui 13,1 % ja koko maassa 13,6 % verrattaessa vuoden 2008 tammi kesäkuuta vuotta aikaisempaan ajankohtaan. Kasvu ripeytyi vähän molemmilla alueilla kevään aikana. Satakunnassa liikevaihdon kehityksen hidastumisesta huolimatta liikevaihtoaan kasvattaneiden yritysten osuus pysytteli 60 %:ssa. Yli 15 % kasvaneiden osuus kuitenkin supistui viitisen prosenttiyksikköä 39 %:iin. Tämä myös selittää kasvun hidastumista, sillä yli 15 % kasvaneiden myönteinen kasvuvaikutus hiipui samalla selvästi. Satakunnassa myös pienimmät yrityskokoluokat ovat kyenneet vaikuttamaan alan kokonaiskasvuun. Palkkasumman kasvu ei juuri hidastunut vuoden 2008 ensimmäisellä puoliskolla Satakunnassa, vaan pysytteli tasaisen vauhdikkaana vajaan 17 %:n luokassa. Koko maassa kasvu voimistui vähän ja saavutti 13 %:n lukemat. Liike-elämän palvelujen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=100) SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen palkkasumman kasvu on ollut Satakunnassa jo pitkään rivakkaa ja myös selvästi maan keskiarvoa suotuisampaa luvulla kasvu on ollut maakunnassa kaikkien toimialojen nopeinta ylittäen myös rakennusalan kehityksen. Aikaisemmista talouskatsauksista poiketen tarkasteltavana on ainoastaan yksityinen sektori myös maakunnan osalta. Satakunnassa kasvua kirjattiin vuoden 2008 tammi kesäkuussa 11,6 % edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä palkkoja maksettiin 12,6 % vuotta aiempaa enemmän. Nousu tasaantui 10,8 %:iin toisen neljänneksen aikana. Valtakunnallisesti kasvu jäi hieman Satakuntaa alemmaksi kymmeneen prosenttiin. Kasvu oli tasaista koko alkuvuoden ajan. Sosiaali- ja terveyspalveluiden palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=100) 19

20 Talouskatsauksessa tarkastellaan Satakunnan talouden kehitystä sekä kokonaisuutena että tarkemmin eri toimialoilla. Katsaus ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa. Tämä numero on talouskatsauksen kahdestoista numero, ensimmäinen ilmestyi kesäkuussa Katsauksen ovat rahoittaneet Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy, Porin yliopistokeskus, Prizztech Oy, Satafood Kehittämisyhdistys ry, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Satakunnan kauppakamari, Satakunnan Yrittäjät ry, Satakuntaliitto ja Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö. Katsauksen perusaineistoa ovat Tilastokeskuksen tuottamat liiketoiminnan kuukausikuvaajat. Muista aluetilastoista poiketen liiketoiminnan kuukausikuvaajien viive on vain muutamia kuukausia, joten ne mahdollistavat talouden käänteiden seurannan myös aluetasolla. Toimialoittaisissa näkymissä on hyödynnetty toimialajärjestöjen asiantuntemusta ja yleisissä talousnäkymissä eri ennustelaitosten julkaisuja. Katsauksen viimeisimmät tiedot ovat kesäkuulta 2008, ennusteiden ja näkymien osalta marraskuun alusta Lisää katsaukseen ja laajemmin Satakunnan kehitykseen liittyvää materiaalia löytyy Internet-sivuilla Palautetta katsauksen ja Internet-sivujen kehittämiseksi satakuntalaisia palveleviksi tietolähteiksi otetaan mielellään vastaan. Lisätietoja: Projektitutkija Saku Vähäsantanen, TuKKK, Porin yksikkö, puh Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön TSE coren ylläpitämä Satamittariverkkosivusto osoitteessa tarjoaa Satakuntaa käsitteleviä tilasto- ja tutkimustietoja. Satamittari kuvaa ajankohtaisesti alueen elinkeinoelämän ja kilpailukyvyn kehitystä ja tarjoaa monipuolisesti Satakunnan taloutta koskevaa tietoa. Satamittarista löytyy myös kattavia kunta- ja seutukuntatietoja Excel-taulukoina. Mainostoimisto 400 kepposta Oy / Kehitys Oy, 2008