Hankesuunnitelma Rakokiven koulun perusparannus ja uudisrakentaminen (laajennus)

Transkriptio

1 Nastolan kunta Hankesuunnitelma Rakokiven koulun perusparannus ja uudisrakentaminen (laajennus) Nastolan kunta Hanketyöryhmä Tekninen lautakunta Sivistyslautakunta Kunnanhallitus xx Kunnanvaltuusto xx

2 Sisällysluettelo Nastolan kunta Hankesuunnitelma 1 (15) Rakokiven koulun perusparannus ja laajennus Dnro 667/01.017/ Hankkeen yleiskuvaus Rakennus ja sijaintipaikka Asemakaavallinen tarkastelu Rakennusoikeus Liikenteelliset seikat Rakennusten kunto Toiminnalliset lähtökohdat Nykytilanne Käyttäjän tarpeet Liite Muut käyttäjät Toiminnalliset tavoitteet Pedagogiset tarpeet ja tavoitteet Toiminnan kustannukset Tilahallinnalliset tavoitteet Tilatehokkuus Kustannustavoitteet Tekniset tilat Hankkeen laajuus ja tilaohjelma Hankintatapa Laatuvaatimukset Rakennustekniikka, yleistä Talotekniset järjestelmät, yleistä Tontin sisäinen liikenne Piha-alueen ominaisuudet ja siihen kohdistuvat tarpeet Energiatehokkuus Akustiikka ja ääneneristys Terveellisyys ja turvallisuus Sisäilmatavoitteet Paloluokka Valaistusolosuhteet Rakennusmateriaalit Vaihtoehtotarkastelut Vaihtoehto Vaihtoehto Vaihtoehto Vaihtoehto Vaihtoehtojen kustannusvertailu Vaihtoehto Vaihtoehto Vaihtoehto Vaihtoehto Aikataulu Kaavoitus Hankesuunnittelun aikataulu Suunnittelun ja rakentamisen aikataulut Tarkennettu arvio kustannuksista Vaihtoehtojen esittely Vaihtoehto Vaihtoehto Vaihtoehto Vaihtoehto Tavoitehintalaskelma Kustannusten jakautuminen hankkeen eri vuosille Vaikutukset käyttötalouteen Rahoitussuunnitelma Laskennalliset vuosikustannukset Muut tarvittavat selvitykset... 14

3 Nastolan kunta Hankesuunnitelma 2 (15) Rakokiven koulun perusparannus ja laajennus Dnro 667/01.017/ Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 Liite 11 Liite 12 Liite 13 Liite 14 Oppilasennusteet ja viikkotuntikertymät Asemakaava Tarveselvitykset Tilatarveluettelo Sisäilma- ja kosteustekninen kuntotutkimus , Vahanen Oy Tutkimusraportti , Sirate Group Kouluverkkomuutosten yhdyskuntarakenteelliset vaikutukset Vaihtoehto 1 Luonnos Vaihtoehto 1 Kustannusarviot Vaihtoehto 2 Luonnos Vaihtoehto 3 Luonnos Uudisrakennuksen sijoitusvaihtoehtoja Elinkaarikustannukset 30 v ajalle Vaihtoehtojen kustannustarkastelu Taulukot Taulukko 1 Yleisopetuksen oppilasennuste... 5 Taulukko 2 Vaihtoehto 0, kustannusvertailu Taulukko 3 Vaihtoehto 1, kustannusvertailu Taulukko 4 Vaihtoehto 2, kustannusvertailu Taulukko 5 Vaihtoehto 3, kustannusvertailu Taulukko 6 Kustannusten jakautuminen hankkeen eri vuosille Taulukko 7 Pääomakulut poistoina ja korkokuluina Taulukko 8 Pääomakulut annuiteettina Hankeryhmä Varjonen Marko Laakso Jetta Känkänen Kari Rinkinen Johannes Misukka Ari Heinonen Sanna-Mari Kulonen Susanna Grenman Pirjo Lindström Pauli Miettinen Leena Puttonen Pirkko Suvisilta Jaana Kangaskolkka-Rautio Merja puheenjohtaja varapuheenjohtaja teknisen lautakunnan edustaja projektipäällikkö, Männistön koulun rehtori ( asti) Rakokiven koulun rehtori ( asti) Rakokiven koulun henkilöstön edustaja erityisopetuksen asiantuntija ruoka- ja siivouspäällikkö kaavasuunnittelija päivähoidon johtaja tilapalveluinsinööri sivistystoimenjohtaja sihteeri

4 Nastolan kunta Hankesuunnitelma 3 (15) Rakokiven koulun perusparannus ja laajennus Dnro 667/01.017/ Hankkeen yleiskuvaus 1 Rakennus ja sijaintipaikka 1.1 Asemakaavallinen tarkastelu Valtuusto on ja päättänyt, että perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkkoa kehitetään valmistelussa olleen vaihtoehdon D mukaisesti. Vaihtoehto D sisältää seuraavat asiat: esiopetus ja esikouluoppilaiden päivähoito siirtyy päiväkodeilta kouluille ja samaan yhteyteen liitetään koululaisten iltapäivätoiminta. Rakokiven kouluun rakennetaan lisätiloja koulun, varhaiskasvatuksen ja iltapäivätoiminnan käyttöön. Tässä hankesuunnitelmassa käsitellään Rakokiven koulun korjaamista, laajentamista, purkamista. Toimenpiteet riippuvat eri vaihtoehdoista kuitenkin niin, että yllämainittu päätös toteutuu. Rakokiven koulu on Rakokiven kaupallisen keskuksen tuntumassa, kirjaston, opistotalon ja ryhmäpäiväkoti Kivitaskun kanssa samalla tontilla. Läheisyydessä on Linnunlaulun vanhusten palvelutalo ja Rakokiven päiväkoti, josta koulu saa osan oppilaistaan. Koulu on osittain kaksikerroksinen ja se on valmistunut Toritien varrella on erilliset pyöräily- ja kävelytiet sekä rakennusten kirjasto, koulu, opistotalo ja Linnunlaulu edustoilla erilliset torit korostavat sisäänkäyntejä ja parantavat niiden liikenteellistä ja toiminnallista turvallisuutta. Paikkaa voidaan edelleen, kuntotutkimusten mukaan, pitää koulutoiminnalle perusteltuna. Vaikka tontti on ahdas ja suunnitellut muutokset alueen esikoululaisten, Kirkonkylän TAO-oppilaiden (toiminta-alueittain annettavan opetuksen oppilaat) sekä Kanervan ja Uudenkylän koulujen oppilaiden tulo Rakokiveen aiheuttavat lisärakentamista tai kokonaan uuden koulun, on se kuitenkin niin suuri, että koulu voi toimia n. 600 oppilaan kouluna. Seuraavassa vaiheessa tulee tehdä edellä valitun kehittämissuunnitelman mukaiset, toteuttamiseen liittyvät suunnitelmat: Rakokiven koulun peruskorjauksen, laajennuksen tai uudisrakennuksen hankesuunnitelmaluonnos tulee laatia mennessä niin, että se voidaan käsitellä sivistys- ja teknisessä lautakunnassa Kunnanhallituksen käsittely on ja valtuuston käsittely hankesuunnitelma tehdään tilahankkeiden ja tarveselvitys- ja hankesuunnitteluohjeen 2 :n 3. kohdan mukaisesti Hankesuunnitteluarkkitehti valmistelee Rakokiven koulun hankesuunnitelmanehdotuksen, jota erillinen hanketyöryhmä ohjaa. Hankeryhmän asetti kunnanhallitus Rakokiven koulu toimii Nastolan kunnan Uudessakylässä osoitteessa Toritie 6, Nastola. Koulun sijaintitontin kiinteistötunnus , Rakokiven koulu, kortteli 212 tontti 1. Hanke ei aiheuta asemakaavamuutosta. Rakokiven koulu kuuluu asemakaavaan liite 2., missä tontti on merkitty opetus- ja sosiaalitoiminnoille YOS. Sen tontille on koulun lisäksi rakennettu ryhmäperhepäiväkoti Kivitasku, kunnan kirjasto ja tilat Wellamo-opistolle. Viereiselle tontille on muutama vuosi sitten valmistunut vanhusten palvelutalo Linnunlaulu, kaavamerkintä YSA-1.

5 Nastolan kunta Hankesuunnitelma 4 (15) Rakokiven koulun perusparannus ja laajennus Dnro 667/01.017/ Rakennusoikeus 1.2 Liikenteelliset seikat 1.3 Rakennusten kunto 2 Toiminnalliset lähtökohdat 2.1 Nykytilanne 2.2 Käyttäjän tarpeet Liite 3. Rakokiven koulun ympäristössä on Nastolan kunnan kerrostalovaltaisin alue liikekeskuksineen. Sen itä- ja pohjoispuolella on pientaloalueita, joita on tarkoitus täydentää mm. Urheilutien varrelle tulevalla rivitaloalueella. Myös Kouvolantien varteen ja Uudenkylän aseman tuntumaan on uudessa Uudenkylän osayleiskaavan luonnoksessa varattu alueita asumiselle. Nastolan urheilukeskus ja uimahalli ovat lähellä koulua ja koulun käytettävissä. Nastolan kunnan itäisten alueiden alakoululaisten keskittäminen Rakokiveen ja kahden yläkoulun yhdistäminen aiheuttaa kahden alakoulun ja yhden yläkoulun lakkauttamisen Uudenkylän alueella. Sillä on vaikutusta itäisten alueiden yhdyskuntarakenteeseen. Vaikutukset otetaan huomioon parhaillaan tekeillä olevaa Uudenkylän osayleiskaavaa laadittaessa. Kouluverkkomuutosten yhdyskuntarakenteelliset vaikutukset on esitetty liitteessä 7. Tontin pinta-ala on m², rakennusoikeus on k-m², josta on käytetty 7791 k-m². Rakennusoikeutta on jäljellä k-m². Liikenteellisesti koulu sijaitsee hyvällä paikalla kunnan nauhataajaman keskiosan tuntumassa, sen itäpuolella. Siitä on myös hyvät kevyen liikenteen reitit jokaiseen ilmansuuntaan. Koulurakennuksesta on tehty sisäilma- ja kosteustekninen kuntotutkimus (Vahanen Oy) ja saman toimiston seurantatutkimus sekä E-solusta Tutkimusraportti (Sirate Group Oy) liitteet 5. ja 6. Mahdollisten saneerausten suunnitelmat tehdään näiden tutkimusten, niiden pohjalta tehtävien suunnitelmasuositusten ja mahdollisten lisätutkimusten mukaan. Kuntotutkimusten mukaan rakennusten saneerausaste tulisi olemaan %. Koulurakennuksen peruskorjaustyöt tehdään kuntotutkimuksen suositusten perusteella tehtävien suunnitelmien mukaan (VE 0, 1 ja 2). Olevia tiloja on tarkoitus käyttää entiseen tapaan. Pienet muutokset, väliseinien ja eriyttämistilojen rakentaminen ovat seurausta toiminnallisten muutosten aiheuttamista tarpeista. Rakokiven koulussa on nyt 353 oppilasta. Koulu toimii saman tontin kolmessa rakennuksessa, kirjastossa esiopetusryhmä, ns. opistotalossa ja koulurakennuksessa. Opettajia ja muuta henkilökuntaa koulussa on yht. 55 henkilöä. Lisäksi koululla käy koulukuraattori ja lasten ja nuorten psykologi. Tarkemmin nykytilasta kerrotaan liitteessä 3. Kaikkien koulujen tarveselvitykset on hyväksytty sivistyslautakunnassa ja Rakokiven osalta kouluun on suunniteltu sijoitettavaksi perusopetus- ja esiopetusluokkien lisäksi erityisryhmiä, perusopetuksen pienluokkia, jotka tarvitsevat eriyttämistiloja.

6 Nastolan kunta Hankesuunnitelma 5 (15) Rakokiven koulun perusparannus ja laajennus Dnro 667/01.017/ Rehtoreiden Susanna Kulosen ja Ari Misukan kanssa tehty alustava suunnitelma Rakokiven koulun tilojen käytöstä täydennettiin ja tarkennettiin Hankesuunnitelmaa ovat muokanneet ja kommentoineet rehtori Susanna Kulonen ja luokanopettaja Sanna-Mari Heinonen ja Hankesuunnittelussa on mukana päivähoidon johtaja Leena Miettinen ja keittiöasioista vastaa Pirjo Grenman Muut käyttäjät 2.3 Toiminnalliset tavoitteet Pedagogiset tarpeet ja tavoitteet Nuorisotilat, kylätoiminta ja liikuntaharrastus yms. iltaisin klo jälkeen ma la, on vuokrattuja tunteja keskimäärin 92 h/kk, lisäksi kunnan omia tunteja keskimäärin 10 h/kk. iltakäyttö: oltava oma sisäänkäynti, naulakot ja wc-tilat eikä pääsyä koulun muihin tiloihin. suunnitellaan rajattu LVISA:n ja lukituksen käyttömahdollisuus. Palveluverkkoon liittyvän pohdinnan peruslähtökohdat ovat olleet: kasvavaan päivähoitotarpeeseen vastaaminen palveluiden kokonaisuuden hahmottaminen uusinvestointien minimointi (rakennusten elämänkaarimalli huomioon ottaen) palvelutarpeen ja -tarjonnan alueellinen kattavuus kunnan sisällä ja tarpeen/mahdollisuuksien mukaan kuntarajojen yli toimintamahdollisuudet nykyisiä rakennuksia fyysisesti muokkaamalla henkilöstön yhteiskäyttö alueilla tukipalveluiden yhteiskäyttö alueilla kustannusten nousun hillitseminen Tilanne ennen peruskorjaus-/laajennushankkeita tai uudisrakennusta Tilojen lisätarpeet toimintojen laajentuessa Rakokiven koulussa on lukuvuonna yksi (1) esikoululuokka, kahdeksan (8) erityisopetuksen luokkaa ja 12 yleisopetuksen luokkaa. Esi- ja peruskoululaisia on ( ) yhteensä 279. Koulu toimii kolmessa eri rakennuksessa samassa pihapiirissä (koulurakennus, ns. opistotalo ja kirjasto). Opetushenkilöstöä koulussa on 25 opettajaa (mukaan lukien rehtorit), koulusihteeri ja 17 koulunkäyntiavustajaa (yht. 43 henkilöä). Muuta henkilökuntaa ovat kouluterveydenhoitaja (4 pv/vk), kiinteistönhoitaja, iltavahtimestari, viisi (5) keittiön henkilökuntaan kuuluvaa ja neljä (2+2) siistijää. Lisäksi koululla käy koulukuraattori kahtena päivänä viikossa sekä lasten ja nuorten psykologi tarpeen mukaan. Tarkempi selvitys koulun tämänhetkisistä tiloista ja niiden käytöstä sekä koulukyytien ja huollon nykytilasta selviää rehtoreiden tekemästä tarveselvityksestä Liite 3. Taulukko 1 Yleisopetuksen oppilasennuste LK

7 Nastolan kunta Hankesuunnitelma 6 (15) Rakokiven koulun perusparannus ja laajennus Dnro 667/01.017/ Toiminnan kustannukset 3 Tilahallinnalliset tavoitteet 3.1 Tilatehokkuus LK Yht Pienluokat TAOluokat (1-9 lk) Esiluokat (Max) Yht. Rakokivi + Kanerva + Uusikylä (Väestörekisteritietojen mukaan ) Yllä olevan oppilasennusteen mukaan yhdistymisen jälkeen Rakokiven koulu toimii pääsääntöisesti 3-sarjaisena alakouluna (18 luokkaa). Täytyy kuitenkin varautua myös siihen, että joinakin lukuvuosina lainsäädännöllisistäkin syistä (mm. 11- vuotisen oppimäärän oppilas yleisopetuksen luokassa), joillakin luokka-asteilla saattaa olla neljä rinnakkaisluokkaa. Pienryhmiä kouluun on suunniteltu 8 kpl ja esiopetusryhmiä 4 kpl. Myös TAO-luokkien (2 kpl) siirtyessä Rakokiven kouluun tarvitaan heille luokkatilat ja opetuskeittiö 7 9-luokkien oppilaille. Koulun tulevasta toiminnasta ja sen vaatimista tiloista sekä koulun tarvitsemista piha-alueista kerrotaan tarkemmin liitteessä 3. Rakokiven koulun vaihtoehdon 0 vuosittaiset toiminnan kulut ovat vuoden 2014 muutetun talousarvion mukaan euroa. Muissa vaihtoehdoissa euroa, johon sisältyy myös lisääntyvä päivähoidon kulu. Näiden vaihtoehtojen toiminnallisten kulujen ero on siis v kustannustason mukaan euroa/vuosi. Kulut kahden erillisen koulun ( Rakokivi + Kanerva, Uusikylä ) yksikössä ovat ilman lisättyä päivähoitoa v tason mukaan euroa. Tähän päivähoidon lisääntyvän tarpeen mukaiset kulut lisää ( euroa itäisen Nastolan osalta ) toisi kustannuksen euroon. Tilatehokkuusluku: Opetusministeriön tilatehokkuustavoite on 8,7 m²/oppilas. Rakokiven koulun tilatehokkuus on nyt 15,5 m²/oppilas. Opistotalon kanssa 20,5 m 2 /oppilas. Kokonaistehokkuus, kun kaikki oppilaat ovat siirtyneet kouluun: VE 0 = 12,5 m²/oppilas, VE 1 = 10,7 m 2 /oppilas, VE 2 = 11,0 m²/oppilas ja VE 3 = 9,5 m²/oppilas. Katso vaihtoehdot kohta 4.

8 Nastolan kunta Hankesuunnitelma 7 (15) Rakokiven koulun perusparannus ja laajennus Dnro 667/01.017/ Kustannustavoitteet 3.3 Tekniset tilat Tavoitehintalaskelmat perustuvat hankesuunnitteluarkkitehti laatimaan tilaluetteloon ja vaihtoehtoluonnoksiin. Tavoitehinnat ovat ns. päivän hintoja (Haahtelaindeksi Lahden alue ), tarvittaessa tavoitehintoja on korjattava toteutusajan mukaisesti em. indeksin muutoksella. Kustannustavoite on määritelty neliöhintana 2820 /h-m². Samalla on vanhojen tilojen käyttöä tehostettu mm. lisäämällä saman tilan monikäyttöisyyttä, mikä on otettu myös uudisosan suunnittelussa huomioon. Vanhojen korjausaste ei saa ylittää 80 %. Vrt. liite 4. Tilatarveluettelo. 4 Hankkeen laajuus ja tilaohjelma 5 Hankintatapa Rakokiven koulun tuleva oppilasmäärä ja -kirjo aiheuttaa sen rakennusten korjaamisen/rakentamisen suunnitteluun normaalia useampia vaihtoehtoja. Vaihtoehtotarkasteluissa on etsitty toiminnan ja talouden keskinäistä, optimaalista lopputulosta. Vaihtoehtojen suuruustiedot perustuvat suunnitelmien mukaisiin tilaluetteloihin. Tilojen Vaihtoehto 0 Uudisosa on noin 1300 k-m² / 5200 m³ / 1175,5 huone-m². Siihen lisätään korjattavat, vanhat rakennukset ja Kanervan koulu yht. noin 7370 k m² / m³ / 6464,5 huone-m², jolloin KAIKKI YHTEENSÄ noin 8780 k m² / m³ / 7640 huone-m². Vaihtoehto 1 Uudisosa on noin 1560 k-m² / 6200 m³ / 1395,5 huone-m². Siihen lisätään korjattavat, vanhat osat yht. noin 6200 k-m² / m³ / 5399 huone-m², jolloin KAIKKI YHTEENSÄ 7760 k-m² / m³ / 6794,5 huonem². (tämän perusteella on tehty oheinen kustannusarvio liite 9). Vaihtoehto 2 Uudisosa noin 3000 k-m² / m³ / 2713 huone-m². Siihen lisätään korjattavat vanhat osat 4700 k-m² / m³ / 4142 huone-m², jolloin KAIKKI YHTEENSÄ 7700 k-m² / m³ / 6855 huone-m². Vaihtoehto 3 Uudisrakennus 6700 k-m² / m³ / 5854 h-m² Koulurakennuksen peruskorjaustyöt tehdään vaihtoehdoissa 0, 1 ja 2 kuntotutkimuksen ja tutkimusraportin liitteet 5. ja 6., suositusten ja niiden pohjalta tehtävien suunnitelmien mukaan. Olevien tilojen käyttötarkoitus ei pääosin muutu. Pienet muutokset esim. väliseinien tai liukuovien rakentaminen ovat seurausta toiminnallisten muutosten aiheuttamista tarpeista. Suurimmat purkutyöt tulevat olemaan vanhan keittiön, sisäkattojen ja alapohjien kohdalla. Mitoitusperusteet oppilasennusteet ks. liite 1 Tilatarveluettelo ks. liite 4. Hankesuunnittelun yhteydessä on selvitetty tilanhankkimisvaihtoehtoina se, ettei kunnan omissa tiloissa ole vapaana tai vapautumassa tiloja, jotka voitaisiin osoittaa koulun lisääntyvälle oppilasmäärälle opetustiloiksi. Sivistyspalveluiden selvityksen perusteella Nastopolista ei ole mahdollista saada käyttöön opetustiloja

9 Nastolan kunta Hankesuunnitelma 8 (15) Rakokiven koulun perusparannus ja laajennus Dnro 667/01.017/ muuta kuin tilapäiseen ja yksittäiseen tarpeeseen (esim. Männistön jopo-luokan väistötila). Siirtokelpoisten tilaelementtien kustannukset ovat lähellä uudisrakentamisen kustannuksia niin vuokrattuna kuin ostettunakin. Siksi on päädytty esittämään peruskorjaamista ja/tai uudisrakentamista kunnan omistukseen. 6 Laatuvaatimukset 6.1 Rakennustekniikka, yleistä 6.2 Talotekniset järjestelmät, yleistä 6.3 Tontin sisäinen liikenne Käyttöikävaatimukset: runko 70 v, sisäpinnat 25 v, tekniset järjestelmät 30 v. Uudisrakennus tehdään ja peruskorjaus toteutetaan noudattaen Terve Talo - kriteereitä. Uudisosien tai uudisrakennuksen runko ja julkisivut voivat olla puuta. Uudisosan tilat suunnitellaan ja rakennetaan siten, että osa niistä jaettavissa pienemmiksi tiloiksi. Muunneltavuus ja tilojen jako on otettava huomioon myös taloteknisten ja sähköjärjestelmien suunnittelussa ja toteutuksessa. Suunnittelussa noudatetaan voimassaolevaa lakia, määräyksiä ja normeja. Jos ohjeista halutaan tehdä poikkeava esitys, on se hyväksytettävä tilaajan edustajalla. Muut yleiset laatuvaatimukset toteutetaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaan. Toteutussuunnittelussa haetaan energiatehokkaita ratkaisuja ja järjestelmien käyttö ja huolto tulee olla helppoa ja turvallista. Sisäilmaluokka tulee olla uudis- ja peruskorjattavissa osissa S2. LVIS- järjestelmien säätö, ohjaus ja valvonta toteutetaan rakennusautomaatiojärjestelmällä. Rakennuskohtaiset säätö- ja valvontalaitteet liitetään kiinteistöverkon kautta valvomoon tai valvomopalvelimelle. Rakokiven koulu on nyt liitetty Lahti Energia Oy:n kaukolämpöverkkoon. Yksisuuntainen liikenne lapsia jätettäessä ja haettaessa lisää turvallisuutta. Suora yhteys Toritieltä koulun pihoille vähentää vaaratilanteita. Koulun nykyinen huoltoliikenneyhteys Soratieltä ja Maalarinpolulta on hankalassa paikassa. Se katkaisee koulun yläpihan ja aiheuttaa vaaratilanteita. Mm. siksi on uudisosien/uudisosan ja yleensä uuden sisäänkäynnin ja huoltoyhteyden sijoittaminen Toritien varteen perusteltua. Yksisuuntainen jättö- ja noutoliikenne on Toritien puolelta kirjaston aukion jättöpaikka. Se on myös liikuntaesteisten jättö- ja noutopaikka. Soratien puolelta se on Maalarinpolun ja Soratien risteys. Se voisi olla pienten pihan jättöpaikka. Esikoululaisten huoltajia varten pitää rakentaa koulupihan läheisyyteen jättöalue, johon huoltajat voivat parkkeerata autonsa siksi aikaa, kun he tuovat ja hakevat lapsiaan päivähoidosta/esikoulusta. Säädökset edellyttävät, että lapsi tuodaan ja haetaan päivähoidosta saattaen. 6.4 Piha-alueen ominaisuudet ja siihen kohdistuvat tarpeet Esteettömyys: on tutkittava olemassa olevan tontin korkeussuhteiden vaikutukset pihan toimivuuteen. Esiluokkalaisten piha on aidattava tai rajattava niin, ettei lapsi pääse aikuisen huomaamatta poistumaan tai joudu katveeseen.

10 Nastolan kunta Hankesuunnitelma 9 (15) Rakokiven koulun perusparannus ja laajennus Dnro 667/01.017/ Koulun koko pihan aitaaminen on suotavaa, koska se vähentäisi asiattomien pääsyä pihalle ja vähentäisi ilkivaltaa. 6.5 Energiatehokkuus Lämmitystaparatkaisut ja niiden mahdollinen muuttaminen. Nykyinen lämmitysmuoto on kaukolämpö. On tutkittava vaihtoehtoiset energiamuodot, joita voitaisiin käyttää kaukolämmön ohella, esim. aurinkopaneelit. Vaihtoehdot 2. ja 3. ovat ratkaisun perusteella energiatehokkaita. 6.6 Akustiikka ja ääneneristys Puheäänen hyvä kuuluvuus ja erotettavuus edellyttävät lyhyttä jälkikaiuntaaikaa 0,5 0,6 s. Luokkien, ruokailutilojen, juhlasalin ja liikennetilojen suunnittelun yhteydessä on tehtävä huoneakustinen selvitys. 6.7 Terveellisyys ja turvallisuus Sisäilmatavoitteet Paloluokka Valaistusolosuhteet Tilaaja varmistaa rakennustyön laatua omalla laadunvarmistusohjeistuksella. Sisäilmaongelmiin ja niiden ennaltaehkäisyyn tulee kiinnittää erityistä huomiota. Sisäilmaston laatuvaatimus on S2 eli tilojen sisäilman laadun tulee olla hyvä ja lämpöolojen vedottomat. Kesän kuumimpina päivinä lämpötilan sallitaan nousevan viihtyisän tason yläpuolelle. Rakentamisen puhtausluokka P1. IV-järjestelmien puhtausluokka P1. Rakennusmateriaalit M1 kaikissa sisätiloissa. Ilmanpitävyyden n50 tulee olla <0,5 0,7 l/h. Toteutussuunnitteluvaiheessa on tehtävä paloturvallisuuden tarkastelu pelastussuunnitelmineen ja riskikartoituksineen. Rakennusten turvallisuuteen kuuluu luokkien kaksisuuntainen keskusradiojärjestelmä. Rakennustyön aikana työmaan puhtausluokan tulee olla pääosin tasoa P1. Rakennusten paloluokka P1 ja P2 (uudisosat voivat olla P2). Tasainen yleisvalaistus Valo jaetaan tarkoituksenmukaisesti ja sillä korostetaan sisätilan luonnetta ja yksityiskohtia. Valolla voi luoda tilaa esim. ryhmätyöskentelytiloissa. Pihavalot toimivat myös opasteina ja kulkureittien osoittajina Rakennusmateriaalit Päästöluokitus M1 kaikissa sisätiloissa. 7 Vaihtoehtotarkastelut Rakokiven koulun oppilaat tulevat muodostumaan monista erilaisista ryhmistä; perusopetusryhmät 1 6 kolme sarjaa, 4 esiopetusryhmää, 8 pienryhmää, TAOoppilaat 1 9 luokat.

11 Nastolan kunta Hankesuunnitelma 10 (15) Rakokiven koulun perusparannus ja laajennus Dnro 667/01.017/ Vaihtoehto Vaihtoehto Vaihtoehto 2 Hankeryhmässä keskusteltiin myös siitä, että Nastopolia laajennettaisiin ja sen naapuritontti otettaisiin koulukäyttöön. Ratkaisu ei kuitenkaan osoittautunut realistiseksi vaihtoehdoksi tonttien pienuuden ja mm. liikuntatilojen vähentymisen takia. Ruokailutilatkaan eivät olisi riittävät. Koulu olisi nykytiloissa täydennettynä esim. Kanervan koululla ja yksikerroksisella lisärakentamisella. Hankeryhmässä oli esillä se valtuuston päätöksestä poikkeava ratkaisu, että osa Rakokiven koulun oppilaista olisi Kanervan koulussa ja muu koulu jatkaisi nykyisellään. Tässä versiossa ei kuitenkaan vältyttäisi lisärakentamiselta. Rakokiven kouluun on tulossa Uudenkylän koulun oppilaiden lisäksi oppilaita Kirkonkylältä ja kahdesta päiväkodista. Opettamisen synergia onnistuu parhaiten, kun ryhmät olisivat saman katon alla. Alkuluokkien hajautus toisi Kanervaan ja Rakokiveen lisähenkilöstön tarvetta iltapäivätoimintaan sekä päivähoitoon. Kanervaan ei mahdu yhtä kokonaista ikäluokkaa Uudenkylän/Rakokiven/Kanervan alueelta. Kanervan koulu säilyy koulukäytössä. Kyläkoulun tunnelma säilyisi. Kanervan koulu sijaitsee lähellä Uudenkylän asemaa. - Koulun toiminta on hajautettuna. - Tiedonkulku on haasteellista. - Henkilöstöresursseja tarvitaan enemmän, joustava käyttö ei olisi mahdollista. - Henkilöstön liikkuminen vie aikaa ja rahaa. Yhteistyön edut menetetään. - Opetuksen tasaisen laadun varmistaminen on vaikeaa. - Liikunnan ja käsityön tilat olisi oltava molemmissa paikoissa samoin kuin henkilökunnan sosiaalitilat. - Musiikin, liikunnan, kuvaamataidon ja erityisopetuksen välineet olisi oltava molemmissa paikoissa. Koulu olisi nykytiloissa täydennettynä ns. E-solulla ja yksikerroksisella lisä- rakentamisella. Liite 8. Koulun toiminta on tehokasta, kun kaikki olisivat saman katon alla. Vaihtoehdossa hyödynnettäisiin tehokkaasti vanhat tilat. Alkuluokkatoiminta mahdollistuu yhteisissä tiloissa. - Etäisyydet pitkän rakennuskompleksin ääripäiden välillä tuo toiminnallisia haittoja. - Vaihtoehdon taloudellisuus riippuu vanhojen tilojen korjausasteesta/ - kustannuksista. - Remontin aikana käytetään väistötiloina kunnan omia kiinteistöjä. - Koulun piha-alue pienenee. - E-solu on sokkeloinen. Sen hyödyntäminen tulevaisuuden koulutiloiksi on vaikeaa. - Vanhat rakennukset ja piha-alueet ovat hankalasti valvottavia. Koulu olisi nykytiloissa täydennettynä kaksikerroksisella lisärakentamisella, ei E- solua. Liite 10. Koulun toiminta olisi tehokasta, kun kaikki olisivat saman katon alla. Rakennuskompleksi olisi kompaktimpi, kuin vaihtoehdossa 1. Kaksikerroksinen uudisosa on energiatehokas ja kulkuyhteydet lyhyitä. Vaihtoehto säästää pihan pinta-alaa.

12 7.4 Vaihtoehto 3 Nastolan kunta Hankesuunnitelma 11 (15) Rakokiven koulun perusparannus ja laajennus Dnro 667/01.017/ Vaihtoehtojen kustannusvertailu Vaihtoehto Vaihtoehto 1 Henkilöstön joustava käyttö on mahdollista. Alkuluokkatoiminta on mahdollista. - Remontin aikana saadaan väistötilat osittain kunnan omista kiinteistöistä ja osittain uudisosa toimii väistötilana. - Kun E-solua ei ole, ovat liikuntatilat liian pienet. Uudisosaan tarvitaan vanhan lisäksi pieni liikuntatila. Nykyinen koulu ja E-solu purettaisiin ja tilalle suunniteltaisiin ja rakennettaisiin kokonaan uusi koulurakennus. Liite 11. Koulun toiminta olisi tehokasta, kun kaikki toiminnot olisivat saman katon alla. Rakennus olisi kompakti kokonaisuus, joka ottaisi huomioon nykyaikaisen pedagogiikan tarpeet. Koulu olisi kaksikerroksinen. Tässä vaihtoehdossa olisi laajimmat pihatilat. Vanha koulurakennus voi toimia väistötilana, kun uutta rakennetaan. Henkilöstön joustava käyttö on mahdollista. Alkuluokkatoiminta on mahdollista. - Auditorio menetetään ja tilaväljyys tulisi olemaan entistä pienempi. Hanke on ajateltu toteutettavan siten että rakennusten peruskorjausten ajan tyhjänä tai vajaakäytöllä olevat rakennukset (Kanervan koulu, E-solu ja Männistön koulu) toimivat korvaavina tiloina. Hanke alkaa A D-solun peruskorjauksella ja uudisosan rakentamisella. Ei aiheuta tilojen lisäkustannuksia väistöistä koska voidaan väistää omiin olemassa oleviin tiloihin. Taulukko 2 Vaihtoehto 0, kustannusvertailu VE0 (alv. 0 %) Pinta-ala Tilavuus Investointi Ylläpito k-m² h-tm² Rm³ (alv. 0%) / v A-D-solut E-solu Kanervan koulu Uudisosa Väistökustannukset YHTEENSÄ Hanke on ajateltu toteutettavan siten, että rakennusten peruskorjausten ajan tyhjänä tai vajaakäytöllä olevat rakennukset (Kanervan koulu ja Männistön koulu) toimivat korvaavina tiloina. Hanke alkaa E-solun peruskorjauksella ja uudisosan rakentamisella, vaiheessa 2 A D-solujen peruskorjauksen aikaan E-solu ja uudisosa sekä Kanerva toimivat väistöinä. Ei aiheuta tilojen lisäkustannuksia väistöistä koska voidaan väistää omiin olemassa oleviin tiloihin. Taulukko 3 Vaihtoehto 1, kustannusvertailu VE1 (alv. 0 %) Pinta-ala Tilavuus Investointi Ylläpito k-m² h-tm² Rm³ / v A-D-solut E-solu

13 Nastolan kunta Hankesuunnitelma 12 (15) Rakokiven koulun perusparannus ja laajennus Dnro 667/01.017/ Vaihtoehto Vaihtoehto 3 8 Aikataulu 8.1 Kaavoitus VE1 (alv. 0 %) Pinta-ala Tilavuus Investointi Ylläpito k-m² h-tm² Rm³ / v Uudisosa Väistökustannukset YHTEENSÄ Hanke on ajateltu toteutettavan siten että ensin rakennetaan uudisosa, 2. vaiheessa tehdään A D-solun peruskorjaus. Ensimmäisessä vaiheessa opetustiloina toimivat nykyiset koulurakennukset (A D-solu, E-solu ja tarvittaessa Kanerva), toisessa vaiheessa opetus toimii uudisrakennuksessa Ei aiheuta tilojen lisäkustannuksia väistöistä koska voidaan väistää omiin olemassa oleviin tiloihin. Taulukko 4 Vaihtoehto 2, kustannusvertailu VE2 (alv. 0 %) Pinta-ala Tilavuus Investointi Ylläpito Purkukust. Tasearvo k-m² h-tm² Rm³ / v A-D-solut Uudisosa E-solu Väistökustannukset YHTEENSÄ Hanke on ajateltu toteutettavan siten, että uudisrakennus sijoitetaan tontille niin, ettei nykyisiä rakennuksia tarvitse purkaa ennen kuin uudisrakennus on valmis. Koulu toimii normaalista nykyisissä rakennuksissa kunnes uusi koulu valmis. Ei aiheuta tilojen lisäkustannuksia väistöistä koska voidaan väistää omiin olemassa oleviin tiloihin. Taulukko 5 Vaihtoehto 3, kustannusvertailu VE3 (alv. 0 %) 8.2 Hankesuunnittelun aikataulu Pinta-ala Tilavuus Investointi Ylläpito Purkukust. Tasearvo k-m² h-tm² Rm³ / v Uusi koulu A-D E-solu Väistökustannukset YHTEENSÄ Ei tarvetta asemakaavan muutokseen. Tavoitehintalaskelma : hankesuunnitteluryhmä valmistelee ja esittää.

14 Nastolan kunta Hankesuunnitelma 13 (15) Rakokiven koulun perusparannus ja laajennus Dnro 667/01.017/ Suunnittelun ja rakentamisen aikataulut 9 Tarkennettu arvio kustannuksista 9.1 Vaihtoehtojen esittely Vaihtoehto Vaihtoehto Vaihtoehto Vaihtoehto Tavoitehintalaskelma Sivistyslautakunta : tekee esityksen hankesuunnitelman hyväksymisestä ja mahdollisesti antaa lausuntonsa vaihtoehdoista. Tekninen lautakunta : tekee esityksen hankesuunnitelman hyväksymisestä ja mahdollisesti antaa lausuntonsa vaihtoehdoista. Kunnanhallitus tekee esityksen valtuustolle Valtuusto päättää hankesuunnitelmasta Laajennusosan toteutussuunnittelun kilpailutus 1/2015 Suunnittelijan valinta 2/2015 Suunnittelun aloitus uudisosan suunnitelmat (urakka-asiakirjat) valmiit 6/2015 Rakennusurakan kilpailutus, tarjousten käsittely ja urakoitsijan valinta 6 8/2015 Laajennusosan työt alkavat 9 10/2015 Peruskorjauksen suunnitelmat (urakka-asiakirjat) valmiit 8/2015 Rakennusurakan kilpailutus ja tarjousten käsittely ja urakoitsijan valinta 11/2015 1/2016 Peruskorjauksen työt alkavat 1/2016 Koulu alkaa peruskorjatuissa tiloissa 8/2016. Peruskorjaus, uudisosa n.1300 k-m², E-solu ja Kanervan koulu - Investointikustannukset 17,4 milj. - Toimintakustannukset 3,6 milj. Peruskorjaus, uudisosa n k-m² ja E-solu - Investointikustannukset 15,6 milj. - Toimintakustannukset 3,4 milj. Peruskorjaus ja uudisosa n k-m² E-solu puretaan - Investointikustannukset 15,6 milj. - Toimintakustannukset 3,4 milj. Kokonaan uudisrakennus E-solu puretaan - Investointikustannukset 17,2 milj. - Toimintakustannukset 3,4 milj. Vaihtoehto 3 on taloudellisten mittareiden mukaan kokonaisedullisin ratkaisu ja toiminnallisesti toimivin vaihtoehto. Liite 9.

15 Nastolan kunta Hankesuunnitelma 14 (15) Rakokiven koulun perusparannus ja laajennus Dnro 667/01.017/ Tavoitehintalaskelman on laatinut Rakennuttamispalvelu Juha Vanhanen Oy / Katerina ja Juha Vanhanen. Laskenta on tehty käytössä olevan tilaluettelon, pohjakuvien, leikkauspiirrosten ja voimassa olevien rakentamismääräysten ja ohjeiden mukaisesti vaihtoehdosta 1. Muiden vaihtoehtojen kustannukset on laskettu tämän laskennan neliöhinnoilla. 9.3 Kustannusten jakautuminen hankkeen eri vuosille Taulukko 6 Kustannusten jakautuminen hankkeen eri vuosille Vaihe 1. vuosi /v 2. vuosi /v 3.vuosi /v 10 Vaikutukset käyttötalouteen 11 Rahoitussuunnitelma 11.1 Laskennalliset vuosikustannukset Suunnittelu (luonnosvaiheet, toteutussuunnittelu) Rakentamisen valmistelu, rakentaminen Rakentaminen, käyttöönotto ja purkaminen Toiminnan laajentuessa Rakokiven koulun toimintakulut tulevat nousemaan. Sivistyslautakunta on antanut arvion toimintakulujen nousemisesta, mikä johtuu osittain pienten lasten päivähoitopaikkojen lisääntymisestä Rakokiven ja Huokokujan päiväkodeissa. Rakokiven ylläpitokustannusten arviointi vaihtoehdoille 0, 1, 2 ja 3. Poistot laskettu tasapoistoina 30 vuoden poistoajalla, annuiteettilaskelma kktasolla, 30 v/3 % ja korkokulut 30 v/3 %, tasapoisto, lyh. puolivuosittain, 5:n vuoden ka. Taulukko 7 Pääomakulut poistoina ja korkokuluina, alv. 0 % VE0 VE1 VE2 VE3 Poistot Korkokulut Toiminta Ylläpito Yhteensä Muut tarvittavat selvitykset Taulukko 8 Pääomakulut annuiteettina, alv. 0 % VE0 VE1 VE2 VE3 Annuiteetti Toiminta Ylläpito Yhteensä

16 Nastolan kunta Hankesuunnitelma 15 (15) Rakokiven koulun perusparannus ja laajennus Dnro 667/01.017/ Nastolassa 16. lokakuuta 2014 Sivistyslautakunnan puheenjohtaja Marko Varjonen Sivistystoimenjohtaja Jaana Suvisilta

17 VAIHTOEHTOJEN KUSTANNUSTARKASTELU /v Liite 14 Rakokiven ylläpitokustannusten arviointi Poistot tasapoistoina, 30 vuoden poistoaika Vaihtoehdot 0,1,2 ja 3 Annuiteettilaskema kk tasolla, 30 v/3 % Korkokulut 30 v/3 %, tasapoisto, lyh. puolivuosittain, 5:n vuoden ka VE0 Pinta-ala Tilavuus Investointi Ylläpito Korkokulut Poistot Annuiteetti (po-yhteenssis.vuokra) (alv. 0 %) k-m² h-tm² Rm³ (alv. 0%) / v /v {v A-D-solut E-solu Kanervan koulu Uudisosa Väistökustannukset YHTEENSÄ VE1 Pinta-ala Tilavuus Investointi Ylläpito Korkokulut Poistot Annuiteetti (po-yhteenssis.vuokra) (alv. 0 %) k-m² h-tm² Rm³ / v /v /v A-D-solut E-solu Uudisosa Väistökustannukset YHTEENSÄ

18 VE2 Purku- tase ja Annuiteetti (posis.vuokra) YHTEENSÄ Pinta-ala Tilavuus Investointi Ylläpito Tasearvo Korkokulut Poistot (alv. 0 %) kust. purku / 5 v k-m² h-tm² Rm³ / v /v /v /v /v A-D-solut Uudisosa E-solu Väistökustannukset YHTEENSÄ VE3 Purku- Tase ja Annuiteetti (posis.vuokra) YHTEENSÄ Pinta-ala Tilavuus Investointi Ylläpito Tasearvo Korkokulut Poistot (alv. 0 %) kust. purku / 5 v k-m² h-tm² Rm³ / v /v /v /v /v Uusi koulu A-D E-solu Väistökustannukset YHTEENSÄ

19 Rakokiven koulu Hankesuunnitelma Liite 13, elinkaarikustannukset 30 v. ajalle Kaikki vaihtoehdot Vaihtoehto 0 vuodessa, 30 vuodessa, % Alkuperäinen rakennusinvest. (tase-arvot) ,29 Perusparannus (sisältää irtaimiston ) ,06 Uudisrakennus ,13 Rakennuksen ylläpitokustannukset ,21 Rakennuksen pääomakustannukset ,12 Toimintakustannukset (koulu) ,19 YHTEENSÄ ,0 Vaihtoehto 1 vuodessa, 30 vuodessa, % Alkuperäinen rakennusinvest. (tase-arvot) ,26 Perusparannus (sisältää irtaimiston ) ,99 Uudisrakennus ,76 Rakennuksen ylläpitokustannukset ,59 Rakennuksen pääomakustannukset ,93 Toimintakustannukset (koulu) ,47 YHTEENSÄ ,0 Vaihtoehto 2 vuodessa, 30 vuodessa, % Alkuperäinen rakennusinvest. (tase-arvot) ,26 Perusparannus ,39 Uudisrakennus ,12 Purkukustannus Rakennuksen ylläpitokustannukset ,60 Rakennuksen pääomakustannukset ,81 Toimintakustannukset (koulu) ,82 YHTEENSÄ ,0 Vaihtoehto 3 vuodessa, 30 vuodessa, % Alkuperäinen rakennusinvest. (tase-arvo) ,26 Uudisrakennus (sisältää irtaimiston ) ,46 Purkukustannukset ,29 Rakennuksen ylläpitokustannukset ,80 Rakennuksen pääomakustannukset ,24 Toimintakustannukset (koulu) ,95 YHTEENSÄ ,0

20

21

22 PP 131 Käytävä Puu- ja metallityö 158 VARASTO 41m2 Tuolivarasto 111 Varasto 107 Käytävä Rehtori vitr. 110a WC 110b WC 110c WC 110d WC 108 Sosionomi 101 Tuulikaappi 160 Pukuhuone 102 Eteishalli Pesuhuone 164 Opett. pesuhuone 163 WC 159 Liikuntasali Pukuhuone 175 Auditorio 174 Käytävä 166 Pukuhuone PP 167 Pesuhuone 169 WC 170 Opett. pesuhuone 171 Pukuhuone 177 Siivousk Välinevarasto 176 Näyttämö Kellari 1:100 Puu- ja metallityö 238 Opetustila tao Opetustila tao Opetustila OT 3 pienryhmä 242 Tk 243 Wc 244 Wc 245 Wc 250 Opetustila OT Wc 247 Wc le 237 Tk 234 Soluhalli 236 Ruokailu 248 Wc 251 Opetustila OT Opetustila tao Soluhalli 222 Suihku 221 Wc 253 Siivousk. 252 Opetustila OT Henkilök. Sos. tila 223 Emäntä 213 Jätteet 215 Kylmäv. 217 Perkaus 216 Kylmäv. 218 Juurikkaat 219 Keittola 215 MONITOIMITILA 255 uusi opetustila OT 3 pienryhmä 211 Opetustila ESK 1 OT3 212 Opetustila ESK 1 OT3 210 Ruokailu 258 Opetustila OT3 208 Soluhalli 261 Soluhalli 259 Opetustila OT3 202 Wc 203 Wc 204 Wc 205 Wc 206 Wc 207 Wc 209 kuivaus 201 Tk 266 Inval. Wc 270 Opetustila ESK 2 OT3 269 Opetustila ESK 2 OT3 268 Opetustila OT3 pienryhmä 267 Tk 265 Wc 260 Opetustila OT3 264 Wc 263 Wc 262 Wc Ruoanpakkaustila VSS poistumistie 140 Talon varasto 137 Sähköpääk. 127 WC 136 Oppilastöiden varasto 134a Lämmönjakohuone 134b Opett. varasto 133 VSS Oppilastöiden varasto (Pukeutuminen) 129 WC/LE 125 Siiv. sos. tila 130 WC 126 Suihku Kirjasto 141 Ulkoiluväl. varasto 138 Puh.k. 135 Porrash. Rooliasujen varasto 132 Porrash UUSI OVI 257 Siivousk. 124 Tk 120 Eteinen 142 Tk 147 Käytävä 123 Kanslia 143 Odotus 154 InvaWC Kuumakäsittely 155 WC 144 WC 146 Siivousk. 118 Arkisto 123 OT Johtaja Maalaus 145 Terveydenhoitaja Tekstiilityö 113 Puh 121 Varajohtaja Taksiaula? 162 ravistelu 168 ravistelu 173 TK Iltakäyttö 176 Näyttämö YLÄIKKUNA 228 Wc 229 Wc 230 Wc 231 Wc 232 Wc 233 Wc 225 SIIV 214 TK 224 varasto 221 uusi aula 256 Erill. op. väl. tila/ Opett. työhuo Leivonta KÄYTÄVÄ 70 m2 128 VAR TV- ja keskusradioh OT OT3 SIIRTOSEINÄ 150 Pimiö SIIRTOSEINÄ 152 OT3 Kuvaamataito 156 varasto 116 Siivouskeskus 117 opkeittiö Erill.op.väl.tila 151 Varasto 153 eriytystila 157 MUSIIKKI 73 m2 114 Opett. M varasto 115C Opettajien huone OT Opett. N varasto ERIYTTÄ- MISTILA 115B TAUKOTILA 115A UUSI OVI UUSI OVI UUSI OVI 112 Materiaali- ja monistushuone Pienryhmätila 109 Neuvotteluhuone OT 3 AULA 42 m2 KÄYTÄVÄ 36m2 UUSI NÄYTTÄMÖ 95m2 /LIIKUNTA TUOLIVARASTO LIIKUNTASALIN YLÄOSA 235 eriyttämistila 254 Erill. op. väl. tila/ Opett. työhuo. NÄYTTÄMÖN yläosa uusi osa 1170 k-m2 YHTEENSÄ 2640 k-m2 OT3 PR 62m2 OT3 PR 62m2 OT3 PR 62m2 OT3 60m2 OT3 60m2 OT3 50m2 OT3 50m2 AULA 35m2 er6m2 er6m2 er6m2 KÄYTÄVÄ 55m2 KÄYTÄVÄ 68m2 VAR 5m2 OT3 PR 57m2 OT3 PR 57m2 PORRAS 39m2 AULA 24m2 TAITO- ja TAIDEAINEET 122m2 OT2 60m2 236 eriyttämistila 226 uusi aula 216 ERITYISOPETTAJA 240 uusi eriyttämistila 219 NEUVOTTELUTILA 220 OT RYHMÄTOIMINTA 222 uusi eriyttämistila 210 IP TOIMINTA 223 uusi eriyttämistila 213 uusi aula UUSI OVI UUSI IKKUNA UUSI IKKUNA UUSI OVI UUSI OVI UUSI OVI SIIRTOSEINÄ PALJEOVI SIIRTOSEINÄ SIIRTOSEINÄ UUSI OVI UUSI OVI UUSI OVI KÄYTÄVÄ 70 m2 UUSI OVI UUSI OVI UUSI OVI UUSI OVI OT3 54m2 VSS MONITOIMITILA 68m2 OT3 54m2 OT3 58m2 OT3 74m2 uusi osa 1470 k-m2 AULA 143m2 PORRAS 46m2 TK KABINETTI OPETTAJAT 155m2 RUOKAILU 245m2 WC:t 14m2 TEKN KÄSITYÖ 140m2 KEITTIÖ 86m2 WC:t 16m2 er6m2 vanha osa 1960 k-m2 VAR 12m2 VAR 12m2 HK SOS KURAAT SOSION UUSI PIHA 2600 m2 L-JAKO 15m2 SPTH 9m2 TEKN. 11m2 WC:t 9m2 er6m2 uusi ikkuna VAR 4m2 VAR 4m2 ARKISTO 9m2 TARVIKEV. 9m2 KÄYTÄVÄ 33m2 VAR VAR VAR vanha osa 2250 k-m2 UUSI PIHA 2600 m2

23 TAVOITEHINTA Sivu 1/2 Juha Vanhanen Rakennuttamispalvelu Juha Vanhanen Oy Hanke: 002 RAKOU Rakokiven koulu, uudisosa Toritie Nastola Vaihe: Paikkakunta: Lahti Haahtela-ind.: 81,0 / Hintataso: 81,0 / Laajuus: m2, brm2, rm3 Hankekoko: brm2 Jakaja: m2h PERUSTAMISKUSTANNUKSET, UUDIS - PÄÄRYHMITTÄIN Talo 80 -nimikkeistö /m2h % B1 Rakennuttajan kustannukset Suunnittelu ja tutkimukset ,2 Rakennuttaminen ja valvonta ,9 Liittymismaksut ,8 Muut rakennuttajan kustannukset Yhteensä ,8 B2 Rakennustekniset työt 1 Aluetyöt ,0 1 Rakennuksen maatyöt ,1 2 Perustukset ja kellarin erityisrakenteet ,0 3 Runko- ja vesikattorakenteet ,1 4 Täydentävät rakenteet ,3 5 Sisäpuoliset pintarakenteet ,5 6 Kalusteet, varusteet, laitteet ,2 7 Konetekniset työt ,4 8,9 Työmaan käyttö- ja yhteiskust ,2 Kate ,7 Yhteensä ,4 TAKU 2014 Haahtela-kehitys Oy B3 LVI-työt 71 Lämmityslaitteet ,3 71 Vesi- ja viemärityöt ,0 71 Muut putkityöt ,4 72 Ilmanvaihtotyöt ,2 72 Säätölaitteet ,3 72 Muut iv-työt ,4 Yhteensä ,6

24 TAVOITEHINTA Sivu 2/2 Talo 80 -nimikkeistö /m2h % B4 Sähkötyöt Valaistus ,9 Sähkön jakelu ,1 Sähkökeskukset ,8 Muu sähkö ,7 Yhteensä ,6 B5 Erillishankinnat ,7 B1...B5 Rakennuskustannukset yhteensä ,1 Muut kustannukset Tontti Toimintavarustus ,6 Toiminnan ylläpito Rahoitus Hankevaraukset ,2 Muut kustannukset ,9 PERUSTAMISKUSTANNUKSET ,0 Arvonlisävero 24% (ei sis. tontin hankintaa ja hankerahoitusta) PERUSTAMISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ TAKU 2014 Haahtela-kehitys Oy

25 TAVOITEHINTA Sivu 1/2 Juha Vanhanen Rakennuttamispalvelu Juha Vanhanen Oy Hanke: 003 RAKOU Rakokiven koulu, korjausrakentaminen Toritie Nastola Vaihe: Paikkakunta: PERUSTAMISKUSTANNUKSET, KORJAUS - PÄÄRYHMITTÄIN Lahti Haahtela-ind.: 81,0 / Hintataso: 81,0 / Laajuus: Hankekoko: m2, brm2, rm brm2 Jakaja: m2h Korjausaste: 78,0% Talo 80 -nimikkeistö /m2h % B1 Rakennuttajan kustannukset Suunnittelu ja tutkimukset ,8 Rakennuttaminen ja valvonta ,6 Liittymismaksut ,8 Muut rakennuttajan kustannukset Yhteensä ,2 B2 Rakennustekniset työt 1 Aluetyöt ,1 1 Rakennuksen maatyöt ,6 2 Perustukset ja kellarin erityisrakenteet ,6 3 Runko- ja vesikattorakenteet ,7 4 Täydentävät rakenteet ,6 5 Sisäpuoliset pintarakenteet ,3 6 Kalusteet, varusteet, laitteet ,8 7 Konetekniset työt ,8 8,9 Työmaan käyttö- ja yhteiskust ,4 Kate ,7 Yhteensä ,5 TAKU 2014 Haahtela-kehitys Oy B3 LVI-työt 71 Lämmityslaitteet ,1 71 Vesi- ja viemärityöt ,9 71 Muut putkityöt ,1 72 Ilmanvaihtotyöt ,9 72 Säätölaitteet ,6 72 Muut iv-työt ,6 Yhteensä ,1

26 TAVOITEHINTA Sivu 2/2 Talo 80 -nimikkeistö /m2h % B4 Sähkötyöt Valaistus ,3 Sähkön jakelu ,2 Sähkökeskukset ,8 Muu sähkö ,3 Yhteensä ,6 B5 Erillishankinnat ,9 B1...B5 Rakennuskustannukset yhteensä ,2 Muut kustannukset Tontti Toimintavarustus ,6 Toiminnan ylläpito Rahoitus Hankevaraukset ,2 Muut kustannukset ,8 PERUSTAMISKUSTANNUKSET ,0 Arvonlisävero 24% (ei sis. tontin hankintaa ja hankerahoitusta) PERUSTAMISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ TAKU 2014 Haahtela-kehitys Oy

27 TORIPOLKU TORITIE PYÖRÄTIE 228 Wc 238 OT 3 pienryhmä 229 Wc 230 Wc 237 Tk 232 Wc 233 awc 239 OT3 pienryhmä 234 Soluhalli 236 UUSI eriyttämistila 241 OT 3 pienryhmä 242 Tk 243 Wc 244 Wc 245 Wc 246 Wc 247 Wc 248 awc 249 Soluhalli 250 Opetustila OT Opetustila OT OT3 pienryhmä 235 eriyttämistila 240 uusi eriyttämistila 220 Opetustila OT3 253 Siivousk. 254 Erill. op. väl. tila/ Opett. työhuo. 252 Opetustila OT 3 pienryhmä 213 ERITYISOPETUS 221 uusi aula 222 uusi eriyttämistila 255 uusi opetustila OT Opetustila OT3 256 Erill. op. väl. tila/ Opett. työhuo. 258 Opetustila OT3 211 Opetustila OT3 257 Siivousk. 223 uusi eriyttämistila 259 Opetustila OT3 202 Wc 203 Wc 204 Wc 205 Wc 206 Wc 207 awc 208 Soluhalli 224 VAATEH 261 Soluhalli 266 Inval. awc 270 Opetustila OT3 269 Opetustila OT3 pienryhmä 268 Opetustila OT3 pienryhmä 267 Tk 265 Wc 260 Opetustila OT3 264 Wc 263 Wc 262 Wc TONTIN RAJA 138 OT3 53m2 OT3 49m2 VSS poistumistie 140 Talon varasto 137 Sähköpääk. 136 Oppilastöiden varasto 129 WC/N 128 VAR TV- ja keskusradioh. 127 WC 134a Lämmönjakohuone 134b Opett. varasto 133b VSS Oppilastöiden varasto (Pukeutuminen) 125 Siiv. sos. tila 130 WC/M 126 Suihku 141 Ulkoiluväl. varasto 138 Puh.k. 135 Porrash. 133a Rooliasujen varasto 132 Porrash. 124 Tk 120 Eteinen 142 Tk 147 Käytävä 143 Odotus 144 WC 146 Siivousk. 149 OT InvaWC 155 WC 118 Arkisto 148 OT3 153 eriytystila 150 Pimiö 152 OT3 Kuvaamataito 156 varasto 116 Siivouskeskus 117 opkeittiö Erill.op.väl.tila 145 Terveydenhoitaja 119 Puh 151 Varasto 114 Opett. M varasto 115C Opettajien huone OT MUSIIKKI 73 m2 157 Puu- ja metallityö 113 Opett. N varasto TAO-LUOKAT 112 Materiaali- ja monistushuone OT2 Pienryhmätila 158 VARASTO 40m2 158 Tuolivarasto 107 Käytävä 109 Neuvotteluhuone OT Varasto 110a WC 110b WC 110c WC 110d WC 108 OP TYÖTILA AULA 42 m2 101 Tuulikaappi UUSI OVI 102 Eteishalli 81,5m2 RUOKAILU Pukuhuone UUSI NÄYTTÄMÖ TUOLIVARASTO 161 Pesuhuone 163 WC 164 Opett. pesuhuone 175 Auditorio 165 Pukuhuone 159 Liikuntasali PP TEKN.TYÖ Pesuhuone 168 ravistelu 169 WC 170 Opett. pesuhuone KEITTIÖ Pukuhuone 177 Siivousk. 172 Välinevarasto 1385 k-m2 +käytävät 139m3 PÄÄSISÄÄNKÄYNTI 176 Näyttämö MUSIIKKI VAR VAR WC WC AULA 101 TK a 109e ET VAR 109d VAR. 2,5 131 PUH. 2,0 VAHTI AULA OT 2 12m2 5,0 19x180/ OT 3 4 OT 3 1 OT 2 3 OT 3 1 OT 2 ERIYTTÄMISTILA 119 RYHMÄTILA ryhmätila LUOKKA OT3 INVA-WC WC SOS.TILA KÄYTÄVÄ Pienryhmä 1 LUOKKA OT3 LIIKUNTASALI PUKU/PESU/N PUKU/PESU/M KÄYTÄVÄ 106 OT 1 ENGLANTI SIIVOUS PIENLUOKKA 19x180/280 TALOVAR. 109 VSS S1-lk SOS.TILA LÄMMÖNJAKO SÄHKÖT. Liikuntasalin yläosa TORIPOLKU PYÖRÄTIE TORITIE NÄYTTÄMÖN yläosa TONTIN RAJA OT 3 ES NEUVOTTELU VAR. 10, ,0 12,0 15, ,5 8, , ,5 2, , , , , ,0 KOPIO WC WC OT SK 5, x180/ Käytävä 174 Käytävä 173 TK 107 5, , ,5 IV-KONH. IV-KONH. 231 Wc 201 Tk 123 Kanslia 123 OT Johtaja 121 Varajohtaja 162 ravistelu KÄYTÄVÄ 113m2 166 Pukuhuone AULA 120m2 226 IV-KONH. ERIYTTÄMISTILA RYHMÄTILA LUOKKA OT3 227 WC/N SOS.TILA 228 WC/M SOS.TILA 8,5 8,0 KÄYTÄVÄ UUSI AUKKO PIENRYHMÄ 3 LUOKKA OT2+OT1 201 AULA 48 m2 226 uusi aula 215 MONITOIMITILA 210 IP TOIMINTA 209 uusi aula ES 3-4 AULA KÄYTÄVÄ 83 m2 Arkisto VAR RYHMÄTILA HIEKKAKENTTÄ NURMI UUDET KEINUT NURMI NURMI HIEKKA NURMI UUSI AITA 180 m HIEKKA ASF ASF 216 ERITYISOPETTAJA NURMI 219 NEUVOTTELUTILA UUSI PORTTI 214 RYHMÄTOIMINTA UUSI AITA ASF ASF HIEKKA ASF OT3 47m2 ER-tila 6,5m2 ER-tila 6,5m2 OT3 53m2 ER-tila 6,5m2 ER-tila 6,5m2 OT3 53m2 KÄYTÄVÄ 30,5 m2 SIIRTOSEINÄT 115A Eriytys 115B Eriytys OPETT. TUPAKEITTIÖ REHTORI KABINETTI WC:t 12m2 KOULUSIHT APUL.REHT OPETT. TYÖPISTEET KOPIO KÄYTÄVÄ 23,5 m2 VAR KÄYTÄVÄ 29 m2 OT3 49m2 opettajat 18m2 sos M sos N LUOKKA OT3 PERUSOPETUSTILA POLTTO 219 WELLAMON VAR ERIYTYSTILA SOSIONOMI ARKISTO INVA-WC KUVAAMATAITO VAR/VALUH. KÄYTÄVÄ KOULUKURAATTORI PSYKOLOGI TEKSTIILITYÖ LUOKKA OT3 19x180/280 VARASTO 209 VARASTO 16,5 20,5 ERIYTTÄMISTILA

28 NASTOLAN KOULUVERKKOMUUTOSTEN YHDYSKUNTARAKENTEELLISET VAIKUTUKSET Kouluverkon kehittämistä on päätetty jatkaa vaihtoehdon D pohjalta. Ratkaisun toteuttamisen jälkeen Nastolassa on yksi yläkoulu Kukkasen koulun alueella. Nastolassa toimii Erstan ja Villähteen alakoulut läntisessä osassa kuntaa, Kirkonkylää palvelee Kirkonkylän alakoulu ja Luoteis-Nastolaa Pyhäntaan alakoulu. Rakokiven koulu palvelee nauhataajaman itäosaa. Kanerva toimii jatkossa päiväkotina ja Uudenkylän ja Tapiolan alakoulut sekä Männistön yläkoulu lakkautetaan. Esiopetus ja esioppilaiden päivähoito siirtyvät kouluihin. Kouluverkon karsiminen koskettaa Tapiolan koulua lukuun ottamatta ainoastaan Uuttakylää, josta on tavoitteena lakkauttaa kaksi alakoulua ja yksi yläkoulu. Alakoululaiset keskitetään peruskorjattavaan ja laajennettavaan tai vaihtoehtoisesti uudelleen rakennettavaan Rakokiven kouluun. Palveluverkon tiivistämisen tavoitteena on kunnan palvelutuotannon tuottavuuden parantaminen. Kouluverkon tarkasteleminen koskee ensisijassa toimitiloja, niiden mittakaavaa, ja toimipisteessä olevan työvoiman määrää ja monipuolisuutta. Eduissa on kyse keskittämisestä eli siirtymisestä suurempiin toimintayksiköihin. Toiminnallisesti paremmat tilat mahdollistavat uuden teknologian käytön sekä rakennuksen paremman hyödyntämisen, jolloin koulupalvelun laatu voi parantua, vaikka henkilöstöä on vähemmän. Tarkoituksena on käyttää tiloja tehokkaasti ja luopua tarpeettomista kiinteistöistä sekä niiden korjaus- ja ylläpitokustannuksista ja edistää ruokapalveluiden järjestämisen tehokkuutta. Kouluverkon uudistaminen kulminoituu kansalaiskeskustelussa kuitenkin koulujen lakkauttamispäätöksiin. Tuottavuustavoitteilla ei välttämättä nähdä olevan arvoa. Kun on kyse lähipalvelun pysyvyydestä, nousee koulupoliittisten tavoitteiden rinnalle myös laajemmat yhteiskuntapoliittiset tavoitteet. Kouluverkkotarkastelua voidaan arvioida esim. imago-, tasa-arvo-, ympäristöargumenteilla. Olisi hyvä kuitenkin muistaa, mihin peruspalveluiden on alun perin tarkoitettu vastaavan. Valintakriteereille on löydettävä laskennallisia perusteita, joita esim. tasa-arvokysymyksille on vaikea löytää. Palvelun toimivuuden kannalta, asiakkaan näkökulmasta, saavutettavuus lienee yksi tärkeistä asioista, joihin pitää kiinnittää huomiota. Saavutettavuus on selkeästi yhdyskuntarakenteellinen asia. Saavutettavuutta voidaan myös mitata. Palveluverkkoselvityksen paikkatieto-optimointi saavutettavuuden mittarina Palveluverkkoselvityksen pohjaksi tehty selvitys pohjautuu paikkatietooptimointiin ja oppilasennusteisiin. Peruslähtökohtana on ollut selvittää optimaalinen kouluverkko vuonna Nykyiset ja tulevat oppilaat on sijoitettu pisteinä kartalle. Väestönkasvuennuste on pohjautunut kaavoitusohjelman mukaisiin, vuoteen 2017 mennessä valmistuneisiin kaavoihin. Tähän mennessä valmistuviksi arvioidut kaavoitushankkeet on muutettu oppilasmääriksi suhteuttamalla väestönkasvu oppilasikäluokkien keskimääräiseen kokoon Nastolassa. Huomioon on otettu ainoastaan uudisrakentamiseen perustuva väestönkasvu. Palveluverkkoselvitystä tehtäessä ovat kaavoituskohteet sijainneet pääosin Villähteen alueella. Uudenkylän osayleiskaavan mukainen tavoitevuoteen 2030 tähtäävä väestönkasvutavoite on jätetty huomioimatta, koska palveluverkkoselvityksen laskenta-ajankohta on jo vuonna Tulevaisuuden ennustaminen on jokseenkin vaikeaa, mutta selvityksen

29 tavoitevuodeksi asetettu 2017 antaa oikeastaan kuvan vain nykytilanteesta jättäen muutokselle hyvin vähän sijaa. On selvää, että muutokset yhdyskuntarakenteessa ovat hyvin hitaita, eikä laskenta-ajankohtaa voi asettaa määrättömästi eteenpäin, mutta on tärkeää huomioida seikkoja, jotka voivat mahdollisesti muuttaa vallallaan olleen kehityksen suuntaa. Nastolassa yhdyskuntarakenteeseen mahdollisesti vaikuttavia seikkoja: raideliikenteen merkityksen korostuminen mahdollinen kuntaliitos entistä aktiivisempi maa- ja lupapoliittisten keinojen käyttö yhdyskuntarakenteen tiivistäminen asukkaiden vaihtuvuus olemassa olevilla asuinalueilla Kaavoituksen painopisteet ovat viime vuosina olleet Villähteen alueella, koska Uudenkylän tonttivaranto on ollut hyvä ja omakotitonttien kysyntä on ollut voimakkaampaa kunnan länsiosissa. Huomionarvoista on kuitenkin, että viimeisen viiden vuoden aikana esim. Turranmetsän alueen omakotitonteille on ollut verrattain hyvä kysyntä ja Rakokiven läheisyyteen on rakennettu useita rivitaloja ja kerrostaloja. Väestönkasvuennusteen tekeminen yksin kaavoitusohjelman perusteella voi olla harhaanjohtavaa, jos olemassa olevaa tontti- ja kaavavarantoa tai olemassa olevaa struktuuria ei huomioida riittävästi. Olemassa oleva maankäytöllinen ja yhdyskuntarakenteellinen struktuuri Nauhataajaman alueella yhdyskuntarakenteen tiivistämistavoitteet tarkoittavat koko nauhataajamaa. Tiivistämällä voidaan onnistua luomaan myös lapsiperheitä kiinnostavia ns. tiiviin ja matalan rakentamisen alueita. Olemassa olevien alueiden lisärakentaminen voisi taata koululasten määrän säilymisen koko nauhataajaman alueen kouluissa korkeana. Uudenkylän asemakaavoitettu alue on melko väljästi rakentunut etenkin harjun eteläpuolisella alueella. Näillä alueilla on maankäytön tehostaminen hyödyntäen olemassa olevaa kunnallisteknistä verkostoa mahdollista. Myös tekeillä olevassa Uudenkylän osayleiskaavassa alue osoitetaan kehitettäväksi alueeksi erityismerkinnällä. Nastolassa helposti käyttöön otettavia maankäytön tehostamisalueita ei muissa taajaman osissa ole kovinkaan merkittävästi. Nauhataajaman tasapaino edellyttäisi kuitenkin kunnalta määrätietoista ohjaamista. Vaikka kunta käyttäisi aktiivisemmin maa- ja lupapoliittisia keinoja asutuksen määrän ja sijoittumisen ohjaamiseen, oppilasmäärien hallinta pysyy vaikeana. Vanhan asuntokannan muutokset, suhdannevaihtelut ja koko kaupunkiseudun asunto- ja tonttitarjonta vaikuttavat kouluihin tulevien määrään. Vain joustavasti toimivat koulutilat voivat helpottaa oppilaiden sijoittamista. Jos kunnan omistamat koulukiinteistöt myydään tai otetaan muuhun käyttöön, luovutaan samalla yhdestä joustavuuden muodosta. Tämä edellyttää peruskorjattavalta ja laajennettavalta tai uudelleen rakennettavalta Rakokiven koululta erityisen suurta tilojen joustavuutta. Vanhojen tilojen saneeraus on joka tapauksessa tehtävä olemassa olevien seinien sisäpuolella, joten uudisosan tai mahdollisen uudisrakennuksen tilaohjelman olisi vastattava tähän mahdolliseen muuntojoustavuuden kysyntään. Lahden kaupunkiseudulla on lähijunaliikenteen kehittäminen yksi keskeisimmistä tavoitteista. Joukkoliikenteen palvelutason parantuessa on mahdollista, että Nastolan nauhataajaman itäosan taantumiskehitys taittuu. Nykyinen henkilöautopainotteinen liikkumistapa on suosinut Villähteen sijaintia asuinpaikkana. Toinen vetovoimaan vaikuttava tekijä on valtatie 12 aiheuttama melu. Suunnitelmissa on kuitenkin valtatielinjauksen muuttaminen ja tien siirtäminen Uudenkylän taajaman kohdalla nykyistä etelämmäksi. Vanhojen omakotitalojen sukupolvenvaihdos aikaistunee aiemmasta, jos ikäisiä kiinnostavia palvelu- tai ryhmäasumismuotoja voidaan kehittää. Tämä

30 edellyttää senioriasuntojen sijoittumista lähelle palveluja ja vanhaa asuinpaikkaa. Uudessakylässä on tilastotietojen mukaan runsaasti omakotitaloissa asuvaa iäkkäämpää väestöä. Jos lapsiperheiden tarvitsemat koulupalvelut lakkautetaan lähialueelta, voi seurauksena olla kylän autioituminen. Tyhjilleen jäävät omakotitalot ovat yhdyskunnan kannalta erittäin huono vaihtoehto. Palveluverkkoratkaisun vaikutukset asuinympäristön vetovoimaan Lähipalveluverkon vaikutus liikkumiseen Asukkaiden arjen sujumisen ja kestävän liikenteen näkökulmasta on edullisinta, jos päivittäisten toimintojen edellyttämiin matkoihin ei kulu kohtuuttomasti aikaa ja ne voidaan tehdä helposti myös jalan, pyörällä ja joukkoliikenteellä. Kasvavana trendinä on lapsiperheiden hakeutuminen palveluiden äärelle. Koulupalvelut ovat tämän palvelurakenteen keskiössä. Koulujen merkitys asuinalueen vetovoimatekijänä tullee entisestään korostumaan. Koululla on siis kiistatta merkitystä yhteisön elinvoimaisuuteen. Isommat oppilaat saavat koulukyydin vasta viiden kilometrin matkaan. Viisi kilometriä on suhteellisen pitkä koulumatka, ja sillä on varmasti jo merkitystä asuinpaikan valintaan. Kaikille lapsiperheille koulun läheisyys ei kuitenkaan ole ratkaiseva tekijä asuinpaikkaratkaisua tehtäessä. Huomattavaa on, että Rakokiven alakoulu sijaitsee kuitenkin suhteellisen lähellä nauhataajaman itäosia. Nastolassa koulumatkat eivät muodostu kohtuuttoman pitkiksi kuljetusoppilaillakaan. Palveluverkon harveneminen lisää vanhempien järjestämien koulukyytien määrää. Alakoululaiset tuskin kävelevät 3-5 kilometrin matkaa ainakaan säännöllisesti. Koululaisten omatoiminen liikkuminen vähenee. Omatoimisella liikkumisella on kuljetussäästöjen lisäksi myös muita myönteisiä vaikutuksia. Lähipalvelut tulisikin sijoittaa kävelyetäisyydelle. Tiheässä lähipalveluverkossa etäisyys palveluun on pisimmillään noin 1,5 km. Mikäli linnuntie-etäisyys palveluun on yli 2,5 km, kävelymatkojen osuus jää alle 10 % eikä kyse ole enää varsinaisesta lähipalvelusta. Joka tapauksessa kouluverkkoa harvennettaessa on huolehdittava hyvistä ja turvallisista jalankulku- ja pyöräily-yhteyksistä. Koululaisia tulee jatkossa kulkemaan enemmän vilkasliikenteisten väylien yli. Esim. Heinolantiellä kulkee n ajoneuvoa vuorokaudessa, tästä merkittävä osa myös raskasta liikennettä. Uudenkylän ratapiha-alueen kehittäminen paikallisesti merkittäväksi logistiikka-alueeksi sekä Uudenkylän valtatieliittymän tulevat maankäyttöratkaisut lisäävät tätä liikennemäärää entisestään. Lähikoulujen lakkauttaminen tuo tarpeen uusien kevyen liikenteen alikulkutunneleiden rakentamiseen. Alikulkujen toteuttamismahdollisuuksia ei ole tutkittu eikä näistä aiheutuvia kustannuksia huomioitu. Palveluverkkoratkaisun vaikutus yhdyskuntarakenteeseen Nastolan nauhamainen yhdyskuntarakenne on lähipalveluiden järjestämistä ajatellen toisaalta ongelmallinen ja toisaalta optimaalinen. Nauhataajama mahdollistaisi tiiviin rakenteen, jossa koulujen saavutettavuus voisi olla erittäin hyvä. Alakouluikäisillä tämä voisi parhaimmillaan tarkoittaa alle 500 m etäisyyttä kouluun. Ongelmana on kuitenkin asukasmäärän riittävyys. Uusia asuinalueita kaavoitettaessa arvioidaan yhdyskuntarakennetta. Merkittävä tekijä asuinalueiden kaavoituksessa on palveluiden saavutettavuus

31 eli uusien alueiden tulisi sijoittua lähelle palveluita. Kouluverkon supistaminen on ristiriidassa meneillään olevan Uudenkylän osayleiskaavoituksen tavoitteiden kanssa. Osayleiskaavan tavoitteisiin on kirjattu Uudenkylä aseman parantaminen osana Nastolan nauhataajamaa, Rakokiven roolin vahvistaminen kunnan kaupallisena keskuksena sekä Rakokiven ympäristön maankäytön tarpeiden tarkastelu. Palveluverkon rajulla supistamisella Uudenkylän alueella voi olla merkittävät vaikutukset. Myös jo tehdyt investoinnit esim. rautatieasemaan uhkaavat jäädä vajaalle käytölle, jos uusia asukkaita ei alueelle pystytä houkuttelemaan. Jos Uudenkylän alueen elinvoimaisuuteen ei kiinnitetä huomiota ja olemassa olevaa palvelurakennetta supistetaan suunnitelmien mukaisella laajuudella, voi tulevalla kehityksellä olla merkitystä koko Nastolan kehitykseen. Yhden taajamanosan vetovoimaisuuden väheneminen voi vaikuttaa merkittävästi koko kunnan asukaslukuun. Alueen asukkaiden vähenemisen myötä myös Rakokiven liikekeskuksen alueella kaupan kannattavuus heikkenee. Toisaalta Rakokiven koulun uudistamisella on huomattava positiivinen vaikutus liikekeskuksen ympäristöön. Uudistettu koulu voi houkutella alueelle lapsiperheitä esim. juuri kaavoitetulle Urheilutien rivitaloalueelle. Liikekeskuksen palvelutarjonnan kehittymisen tärkein edellytys on juuri asukkaiden määrän lisääminen. Uudistetulla koululla voisi olla myös myönteinen vaikutus Nastolalaisen kaupunkikulttuurin syntymiseen. Uudistettuja tiloja voidaan käyttää monipuolisesti harrastustoimintaan ja erilaisten tapahtumien järjestämiseen paikassa, joka mielletään Nastolan keskustaksi. Uudenkylän kehitykseen vaikuttavia muita tekijöitä Viime vuosikymmeninä rakentamisen painopiste on kuitenkin Nastolassa keskittynyt enemmän taajaman länsiosaan ja Uudenkylän kehittyminen on pysähtynyt ja kyläkuva on nuhjuinen ja lukuisat itä-länsisuuntaiset tiet ja junanrata jakavat rakennettua aluetta pieniin suikaleisiin, joiden maankäytöllinen kehittäminen on haasteellista. (Uudenkylän oyk luonnos) Uudenkylän alueella on nykyisellään n asukasta (mukaan lukien Immilän kylä). Nastolassa on tavoitteena 0,5 %:n vuotuinen väestönkasvu. Tavoitteeseen pääseminen Uudenkylän alueella on mahdollista asemakaavoittamalla tulevan osayleiskaavan mukaisia alueita. Yhdyskuntarakenteen kehittymiseen vaikuttaa tarjolla olevien tonttien ja palveluiden lisäksi asuin- ja työpaikka-alueiden turvallisuus, terveellisyys ja viihtyisyys esim. alueiden luonnonläheisyys tai maisemalliset tekijät. Laadukkaalla kaavoituksella ja rakentamisella - arkkitehtuurilla on merkitystä alueen vetovoimaisuuteen. Uuden koulun arkkitehtuurilla on Rakokiven ympäristön viihtyisyyttä ajatellen iso merkitys. Toimivan aluerakenteen muodostaminen Uudessakylässä perustuu tulevaisuudessa alueen omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin sekä ympäristöhäiriöiden torjuntaan. Kouluverkon optimointi on kiinni paitsi olemassa olevista alueista ja niiden kehitysnäkymistä ja olemassa olevasta kouluverkosta, myös kyvystä katsoa eteenpäin. Tehtävillä ratkaisuilla on pyrittävä parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Nastolassa Kaavoitusarkkitehti Katri Kuivalainen Tekninen johtaja Risto Helander

32 Tutkimusraportti Rakokiven koulu, E solu Toritie Nastola Nastolan kunta, tilapalvelut Pirkko Puttonen, tilapalveluinsinööri Pekkalantie Nastola 5200

33 Sisällysluettelo Sisällysluettelo Tiivistelmä Toimeksianto Perustiedot Tutkimuskohteessa aiemmin tehdyt selvitykset Käytössä olleet asiakirjat Havainnot kohteessa Näytteenottopaikat ja tutkimusmenetelmät Näytteenottopaikat Painesuhteet Lyijy Pb Teolliset mineraalikuidut (geeliteippi) Kosteusmittaukset Pintakosteusmittaukset Viiltokosteusmittaukset Rakennekosteusmittaukset Merkkiainetutkimukset Tavoite ja ohjearvot Paine ero Lyijy (Pb) Teolliset mineraalikuidut Kosteus Tulokset ja niiden tarkastelu Paine ero Lyijy (Pb) Teolliset mineraalikuidut Rakokiven koulu Tutkimusraportti Projektinumero Toritie Nastola 1 / 15

34 6.4 Kosteusmittaukset Merkkiainetutkimus Johtopäätökset Toimenpide ehdotukset Viitteet Liitteet Rakokiven koulu Tutkimusraportti Projektinumero Toritie Nastola 2 / 15

35 1 Tiivistelmä Suurimmat sisäilmaa heikentävät tekijät ovat painesuhteiden melko voimakkaat vaihtelut sekä rakenteissa olevat vuotoilmareitit. Rakenteiden kautta tulevat ilmavuodot saattavat tuntua myös vetona kun kylmä ulkoilma virtaa sisään. Liian suuri poistoilmanvaihto lisää raoista tulevaa ilmavirtaa. Ilmanvaihdon tarkastus ja tasapainotus on syytä tehdä välittömästi, jotta paine erojen voimakas vaihtelu saadaan pienenemään. Suosittelemme rakenneliittymien huolellista tiivistämistä. Lisäksi ikkunoiden kunto on syytä kartoittaa ennen tiivistyskorjauksia, ikkunat alkavat olla teknisen käyttöikänsä päässä johtuen niiden rasitusluokasta sekä niiden huoltotoimenpiteiden puutteellisuudesta. Mikäli päädytään ikkunoiden uusimisiin, pitää ne vaihtaa ennen tiivistyskorjauksia. Tiivistyskorjauksien tulee kattaa koko rakennus (ensimmäinen ja toinen kerros). Väestönsuojan päällä olevien tilojen vesi ja viemäripisteiden putkistojen kunto pitää tarkastaa mahdollisten vuotokohtien löytämiseksi. Rakokiven koulu Tutkimusraportti Projektinumero Toritie Nastola 3 / 15

36 2 Toimeksianto Tutkimuskohde: Tutkimusajankohta: Tilaaja: Vastuuhenkilö: Tutkimushenkilöt: Rakokiven koulu, Toritie 8, Nastola Arviointikäynti tehtiin Tutkimukset aloitettiin jolloin tehtiin reiät alapohjaan rakennekosteuden mittaamiseksi, samaan aikaan otettiin myös saumamassojen lyijy näytteet. Rakennekosteuden mitattiin ja kuitunäytteet otettiin Merkkiainetutkimus tehtiin Pirkko Puttonen, tilapalveluinsinööri, Nastolan kunta Pekkalantie 5, Nastola puhelin: sähköposti: FM, rkm Tuomo Laitinen, Sirate Group Oy RI Arto Ylinen, Sirate Group Oy FM, rkm Tuomo Laitinen, Sirate Group Oy Tutkimuksen tavoite: Selvittää rakennuksen alapohjan ja ulkoseinien kosteus sekä VSS:n vaimennuskerroksen kosteus, sisäilman kuitupitoisuus, paine ero sisäilman ja ulkoilman välillä sekä rakenteissa olevat ilmavuotoreitit ja niiden syy yhteys sisäilmasta koettuihin oireisiin. Rakokiven koulu Tutkimusraportti Projektinumero Toritie Nastola 4 / 15

37 2.1 Perustiedot Rakennusvuosi: 1987 Peruskorjausvuosi(det): rakennukseen on tehty muutostöitä 2011 Kerroslukumäärä: Perusrakennetyypit: Alapohja: Yläpohja: Välipohja: Runko: Ulkoseinä: Pintamateriaalit: lattia: väliseinät: katto: Ilmanvaihtotapa: Lämmönjakotapa: kaski kerrosta maanvarainen betonilaatta mm, tuuletettu ilmatila, raakaponttilaudoitus, kaksinkertainen bitumikermi jonka päällä suojakiveys ontelolaatta 315 mm teräsbetoni pilari palkkirunko sandwich elementti muovilaatta ja matto, linoleum maalattu kalkkihiekkatiili akustolevyt sekä maalattu ontelolaatta koneellinen tulo ja poistoilmanvaihto vesikiertoinen patterilämmitys 2.2 Tutkimuskohteessa aiemmin tehdyt selvitykset Kohteessa ei tietämyksemme mukaan ole aiemmin tehty sisäilman laadun määrittämiseen liittyviä tutkimuksia. 2.3 Käytössä olleet asiakirjat Pohja, julkisivu, leikkaus, rakennedetalji ja asemapiirrokset sekä LVI piirrokset. 3 Havainnot kohteessa Kohteen ilmanvaihto ei ole muutostöiden suunnitelmien mukainen, vaan se oli alkuperäisen rakentamisajankohdan mukainen (kuvat 1 4). Rakokiven koulu Tutkimusraportti Projektinumero Toritie Nastola 5 / 15

38 Kuva 1. Näkymä katolta IV kone huoneeseen Kuva 2. Ilmanvaihtokoneet Kuva 3. Toisen. krs. luokkahuoneen tuloilmaelin Kuva krs. luokkahuoneen tuloilmaelin Sisäpuolisissa tiloissa oli kosteuden aiheuttama vaurio luokan 111 seinässä (kuva 5) sekä varaston 208 seinän alaosassa (kuva 6). ei ollut havaittavissa kosteudesta tai rakennuksen liikkumisesta johtuvia vaurioita. Kuva 5. Luokan 111 seinän kosteusvaurio Kuva 6. Kosteusvaurio varaston 208 seinässä Rakokiven koulu Tutkimusraportti Projektinumero Toritie Nastola 6 / 15

39 Rakennuksen ikkunat varsinkin luoteissivulla olivat huonokuntoiset (kuvat 7 ja 8). Kuva 7. Huonokuntoisia ikkunoita Kuva 8. Huonokuntoisia ikkunoita 4 Näytteenottopaikat ja tutkimusmenetelmät 4.1 Näytteenottopaikat Näytteenottopaikat on esitetty pohjakuvissa (liitteet 4 ja 5). 4.2 Painesuhteet Paine eroa rakennuksen ulkovaipan yli mitattiin paine eroantureilla (Series MS Magnesense, Dwyer) neljästä eri tilasta. Tulokset tallennettiin yhden minuutin välein (Tinytag, Gemini). Paine eromittauksilla saadaan selville esimerkiksi rakennuksen vaipan sisäilman ja ulkoilman välinen paine ero ja eri tilojen väliset paine erot (liitteet 1 4). 4.3 Lyijy Pb Näyte kerättiin neljästä eri kohdasta elementtien ja ikkunoiden tiivistemassasta puhtailla välineillä alumiinifolioon ja folio laitettiin muovipussiin. Lyijypitoisuus määritettiin XRFtekniikalla. Näyte analysoitiin WSP Finland Oy:n kemian laboratoriossa Oulussa (liite 5). Rakokiven koulu Tutkimusraportti Projektinumero Toritie Nastola 7 / 15

40 4.4 Teolliset mineraalikuidut (geeliteippi) Teolliset mineraalikuidut kerättiin 14 vrk ajan laskeutuneesta pintapölystä geeliteippimenetelmällä. Kuitujen lukumäärä laskettiin valomikroskoopin avulla Mikrobioni Oy:n sisäilmalaboratoriossa Kuopiossa (liite 6). 4.5 Kosteusmittaukset Kaikissa tutkittavissa tiloissa tehtiin lattioiden pintakosteusmittaukset mahdollisten kosteuspoikkeamien havaitsemiseksi. Pintakosteusmittausten perusteella tehtiin tarkempia kosteusmittauksia heti pinnoitteen alta (liima tasoitekerros) ja porareikämittauksia lattiarakenteesta kosteustilanteen varmistamiseksi luotettavasti Pintakosteusmittaukset Pintakosteusmittaukset rakenteiden pinnoilta tehtiin GANN Hydromette HB30, mittausanturi LB 70 pintakosteudenosoittimella. Pintamittaukset perustuvat tutkittavan materiaalin sähkönjohtavuuden ja/tai dielektrisyyden mittaamiseen. Pintakosteusmittarit (pintakosteuden osoittimet) reagoivat materiaalin pinnalla/pintaosissa olevaan kosteuteen, mutta eivät pysty ilmaisemaan millä syvyydellä kosteus on Viiltokosteusmittaukset Viiltomittaus: Pinnoitteen alle asetettiin kosteusmittausanturin mittapää (HMP 42) pinnoitteeseen tehdyn viillon kautta. Tehty viilto ja mittapään rajapinta tiivistettiin MAL kitillä, mittapään annettiin tasaantua päällysteen alla oleviin olosuhteisiin n min (mittausanturin lämpötila sama kuin lattiapinnan lämpö). Mittaustulokset luettiin Vaisalan HMI41 näyttölaitteella. Mitatut arvot olivat seuraavat: Suhteellinen kosteus (RH %), lämpötila ( C), absoluuttinen kosteus (g/m 3 ilmaa) Rakennekosteusmittaukset Suhteellisen kosteuden mittaukset rakenteesta tehtiin Vaisala HMI41 lämpö ja kosteusmittalaitteella. Mittapäinä käytettiin HMP42 antureita. Porareikämittaus: lattiarakenteeseen porattiin halkaisijaltaan 16 mm reikiä, halutulle mittaussyvyydelle (mittaus syvyys = porareiän syvyys), mittausreiät puhdistettiin huolellisesti, asennettiin sivut tukkiva putki, joka tiivistettiin lattianrajasta ja päästä kitillä. Mittauspisteen annettiin tasaantua ennen lukeman ottamista n. 2 vrk. Ennen mittaustuloksen luentaa mittausanturin annettiin tasaantua lattian ja rakenteen lämpöön. Kosteuslukemat luettiin Vaisala HMI41 näyttölaitteella. Mitatut arvot Rakokiven koulu Tutkimusraportti Projektinumero Toritie Nastola 8 / 15

41 olivat seuraavat: Suhteellinen kosteus (RH %), lämpötila ( C), absoluuttinen kosteus (g/m 3 ilmaa). 4.6 Merkkiainetutkimukset Ulkoseinärakenteen ilmantiiveyttä tutkittiin merkkiainetutkimuksella. Laitteena käytettiin Adixen 9012 XRS vuodonhakulaitetta. Laitteen kaasuna käytetään seosta, jossa on 95 % typpeä ja 5 % vetyä (merkkiaineena on vety). Merkkiainetta laitettiin rakennuksen ulkopuolelta ulkoseinärakenteeseen. Ilman kulkeutumista sisätiloihin tutkittiin merkkiainelaitteella, samalla mitattiin sisäilman ja ulkoilman välinen paine ero. 5 Tavoite ja ohjearvot 5.1 Paine ero Rakennus, jossa on koneellinen tulo ja poistoilmanvaihto, suunnitellaan ulkoilmaan nähden alipaineiseksi. Ilmamäärät on suositeltavaa mitoittaa siten, että sisäilman alipaine ulkoilmaan nähden on mahdollisimman pieni (0 10 Pa). Rakennuksen alipaine ulkoilmaan nähden ei saa olla yli 30 Pa. Ulkoilmaa ei saa ottaa ilmanlaatua heikentävän rakenteen tai rakennusosan kautta (D2 Suomen rakentamismääräyskokoelma 2012). 5.2 Lyijy (Pb) Yksittäisen näytteen lyijypitoisuus ei saa ympäristöviranomaisen määrittelemää raja arvoa, 1500 mg/kg. Mikäli pitoisuus ylittyy, pitää purkujäte käsitellä ongelmajätteenä. 5.3 Teolliset mineraalikuidut Toimistotyyppisissä tiloissa tasopintojen pitoisuudet > 0,2 kpl / cm 2 ovat usein/säännöllisesti siivotuilla pinnoilla merkittävästi kohonneita. Harvoin siivotuilla pinnoilla kuitupitoisuuden tulisi olla alle 3 kpl/cm 2. Jos kuitujen lukumäärät harvoin siivotuilla pinnoilla ovat yli 10 kpl/cm 2, tulee siivousta tehostaa tai muuttaa menetelmiä (Työterveyslaitos). Työterveyslaitoksen tutkimusaineistossa sisäilmasto ongelmarakennuksissa tuloilmakanavista mitattujen teollisten mineraalikuitujen mediaanipitoisuudet ovat olleet 9,6 kuitua/cm² ja Rakokiven koulu Tutkimusraportti Projektinumero Toritie Nastola 9 / 15

42 aritmeettinen keskiarvo 28,1 kuitua/cm². (Salonen ym. 2011). Menetelmän määritysraja on 0,1 kuitua /cm². 5.4 Kosteus Kosteuden arvioinnissa suuntaa antavana lähtökohtana voidaan pitää seuraavaa (lämpötila ~20 C): Suhteellisen kosteuden ollessa yli 75 % voidaan tulosta pitää koholla olevana arvona. Yleisesti suhteellinen kosteus kiviaineisen rakenteen (yleensä betoni) pintaosissa ennen pinnoitusta tulee olla alle 75 % (lämpötila ~20 C). Suhteellisen kosteuden ollessa pintaosassa yli 85 % tulos ylittää kriittisenä kosteuspitoisuutena pidetyn arvon. Suomen Betonitieto Oy 2007 ohjeistusten mukaan yleiset suhteellisen kosteuden raja arvot ovat arviointisyvyydellä A Rh 85 % ja pintaosien mittauksissa Rh 75 %. Kerroksellisissa rakenteissa eristetilan kosteus tulee olla alle 90 % ennen pinnoittamista. 6 Tulokset ja niiden tarkastelu 6.1 Paine ero Paine ero mitattiin neljästä eri pisteestä, kaksi 1.kerroksesta ja kaksi 2. kerroksesta. Luokka 107 on muuttunut mittausjakson aikana ylipaineiseksi klo 06:00 ja klo 18:00 välisenä aikana. Eli tuloilmaa tulee enemmän kuin mitä on poisto, myös liitteen 1 kuvaajasta näkee, että ylipaineisuus on säännöllistä ilmanvaihdon tuloilmakoneiden käynnistyessä klo 6:00. Yö aikana luokka on muuttunut melko voimakkaasti alipaineiseksi (liite 1). Luokka 120 on ollut suurimmaksi osaksi alipaineine alipainein lukuun ottamatta aamuöisin tapahtuneita hetkellisiä sisätilan ylipaineiseksi muuttumisia. Lokakuun 18. klo jälkeen ja lokakuun 19. klo 15:00 välisenä aikana luokka on ollut ylipaineinen maksimissaan 30,8 Pa (liite 2). Luokka 212 on ollut alipainein lähestulkoon koko mittausjakson ajan mutta myös se on muuttunut ylipaineiseksi lokakuun 18. klo jälkeen maksimissaan 50 Pa. Kyseisen luokan alipaine ulkoilmaan nähden on ollut voimakkaimmillaan yli 40 Pa (liite 3). Luokka 222 on muuttunut samalla tavalla ylipaineiseksi kuin luokka 107 klo 6:00 18:00 väliseksi ajaksi mittausjakson aikana. Tuloilmaa tulee luokkaan enemmän kuin mitä ilmaa poistuu kyseisinä vuorokauden aikoina (liite 4). Rakokiven koulu Tutkimusraportti Projektinumero Toritie Nastola 10 / 15

43 6.2 Lyijy (Pb) Otetuista neljästä saumamassa näytteestä yhdessäkään ei ollut ympäristöviranomaisen määrittelemää raja arvot ylittävää pitoisuutta lyijyä. Mahdollinen saumamassojen purku voidaan tehdä rutiinimenetelmin ja purkujäte voidaan hävittää normaalin rakennusjätteen tavoin (liite 5). 6.3 Teolliset mineraalikuidut Kuitunäytteitä otettiin kuusi kappaletta. Tilojen 105, 202, 211 ja 222 pintanäytteiden kuitupitoisuudet olivat 0,1 kuiuta/cm 2. Tilojen 115 ja 119 kutinäytteiden pitoisuudet olivat alle määritysrajan. Eli näytteiden kuitupitoisuudet eivät ylittäneet niille asetettua ohjearvoa (liite 6). 6.4 Kosteusmittaukset Viiltomittauksia tehtiin lattiapintojen muovimattopintaisten lattioiden alueelle, missä pintakosteusmittauksissa havaittiin normaalista poikkeavia lukemia. Mittapäiden annettiin tasaantua mittauspisteissä vähintään 15 minuuttia ennen kosteusarvon lukemista. Alapohjan rakenne ylhäältä alaspäin on seuraava: lattiapinniote, 80 mm betonivalu, sitkeä suojapaperi, solumuovi 50 mm, 1m:n levyisellä ulommalla reuna alueella 100 mm, tiivistettysora. Välipohjan rakenne VSS:n kohdalla ylhäältä alaspäin on seuraava: lattiapinnoite, 100 mm betoni, 300 mm hiekkakerros, 500 mm teräsbetonivalu. Taulukoissa 1 3 poikkeavat kosteusarvot on merkitty punaisella. Taulukossa 1 on viiltomittauksessa saadut kosteusarvot. Taulukki 1. Viiltokosteusmittaukset Mittapiste Pinnoite RH % C Abs g/m 3 sisäilma 47,5 21,2 8,8 VM 1, varasto 209, VP muovimatto 99,0 20,1 17,2 VM 2, luokka 111, AP muovimatto 93,2 17,4 13,8 VM 3,siivouskomero 210, VP muovimatto 95,0 21,1 17,5 VM 4,siivouskomero 210, VP muovimatto 74,3 23,1 15,4 Rakokiven koulu Tutkimusraportti Projektinumero Toritie Nastola 11 / 15

44 Porareiät porattiin, puhdistettiin ja tulpattiin Kosteuslukemat luettiin 5 vrk jälkeen reikien poraamisesta. Mittapäiden annettiin tasaantua porarei issä 90 minuuttia ennen kosteusarvon lukemista. Taulukko 2. Rakennekosteusmittaukset , 1. krs Mittauspiste Rakenne Mittaussyvyys (mm) RH ( %) T ( C) Abs (g/m 3 ) sisäilma 29,4 21,8 5,68 AP 1 luokka 111 alapohja, betoni 25 81,3 16,9 11,74 AP 2 luokka 107 alapohja, betoni 25 66,0 19,5 11,07 AP 2 luokka 107 alapohja, betoni 60 71,0 19,5 11,94 AP 3 luokka 126 alapohja, betoni 25 83,7 18,6 13,45 AP 3 luokka 126 alapohja, betoni 60 87,6 18,5 13,88 AP 4 luokka 111 alapohja, betoni 30 87,0 17,4 12,92 AP 4 luokka 111 alapohja, betoni 55 88,4 17,1 12,92 AP 4 luokka 111 alapohja, betoni 70 84,2 17,1 12,30 Taulukko 3. Rakennekosteusmittaukset , 2. krs Mittauspiste Rakenne Mittaussyvyys (mm) RH ( %) T ( C) Abs (g/m 3 ) sisäilma 27,5 21,2 8,83 US 1 varasto 208 ulkoseinä, betoni 30 61,4 15,9 8,32 US 1 varasto 208 ulkoseinä, min. villa 50 72,1 15,2 9,3 US 2 varasto 208 ulkoseinä, min. villa 20 69,3 16,9 10,0 VP 1 varasto 209 välipohja, VSS eristehiekka ,5 21,0 18,4 VP 1 varasto 209 välipohja, VSS eristehiekka ,5 21,0 18,4 VP 2 varasto 214 välipohja, VSS eristehiekka ,7 22,3 19,8 VP 3 varasto 208 välipohja, VSS eristehiekka ,0 18,9 16,4 VP 4 varasto 208 välipohja, VSS eristehiekka ,0 17,9 15,4 Kuvassa 9 on leikkauskuva väestönsuojan kattorakenteen päällä olevasta iskukerroksesta jossa on käytetty hiekkaa. Kuva 9. Väestön suojan sijoittuminen rakennukseen Rakokiven koulu Tutkimusraportti Projektinumero Toritie Nastola 12 / 15

45 Alapohjarakenteessa havaittiin kosteusmittausten perusteella paikoin kohonneita kosteuksia kantavien väliseinärakenteiden läheisyydessä, jotka viittaavat maaperästä johtuvaan kapillaariseen vedennousuun seinien anturoiden kautta. Kapillaarinen vedennousu aiheuttaa myös paikoin ulkoseinien ja lattioiden liittymä kohdissa alapohjarakenteeseen kosteuspoikkeamia. WC tilojen lattioissa oli myös paikoin kosteuspoikkeamia, jotka ovat mahdollisesti käytöstä johtuvia (lattioiden pesu vedellä). Liikuntasalin pukuhuoneiden lattioissa havaittiin alue (n. 5 8 m 2 ), jossa oli kosteuspoikkeamaa joka saattaa johtua putki/viemärivuodosta tai lattiakaivon tiivistysrenkaan vuodosta. Luokan 111 ulkoseinän alaosan ja lattian kosteusvaurio viittaa kapillaariseen vedennousuun tai ulkopuoliseen kosteusrasitukseen (lumien sulamisvedet/pintavedet kulkeutuvat maaperään seinän vierustalle ja imeytyvät ulkoseinän ja perustusten rakenteisiin). Ensimmäisessä kerroksessa olevan väestönsuojan yläpuolisessa lattiassa 2.kerroksessa on kosteuspoikkeamaa, mikä johtuu väestön suojan holvirakenteen päällä olevasta iskukerroksen hiekasta joka oli kosteusmittauksen perusteella märkä. Hiekkakerroksen märkyys johtuu ilmeisesti vuotavasta putkesta tai viemäristä. Kyseessä ei todennäköisesti ole rakennusaikainen kosteus, koska rakentamisajankohdasta on kulunut jo 26 vuotta. Kiinteistönhoitajan mukaan rakennuksessa on aikaisemmin ollut viemäri /putkivuoto, joten hiekkakerroksen kosteus johtuu hyvin todennäköisesti niistä. 6.5 Merkkiainetutkimus Merkkiainetta laskettiin ulkoseinäelementin ja sokkelipalkin välisestä saumasta rakennuksen ulkopuolelta seinärakenteeseen. Merkkiaine tutkimuksen yhteydessä tarkastettiin tutkittavan tilan ja ulkoilman välinen paine ero. Merkkiaine tutkimus tehtiin luokkiin 107, 111, 116, 120 ja 127. Vuotoilmareitit olivat lattianrajassa ulkoseinän ja lattian liitoskohdassa sekä ikkunan ja ulkoseinän liitoskohdissa. Luokka 107 oli ylipaineinen, joten merkkiaine ei kulkeutunut kyseisen luokan ulkoseinä rakenteista sisäilmaan. Merkkiainetutkimus kuitenkin ositti, että rakenteissa on vuotoilmareittejä jotka heikentävät sisäilmanlaatua. 7 Johtopäätökset Suurimmat sisäilmaa heikentävät tekijät ovat painesuhteiden melko voimakkaat vaihtelut sekä rakenteissa olevat vuotoilmareitit. Mahdollisista sisäilmaongelmista kärsivissä tiloissa on usein järkevää korjata ongelmat tiivistämällä rakenteet huolellisesti. Tiivistyskorjaus estää rakenteellisen ilman pääsyn sisätiloihin jos ilmanvaihdon kierrossa on tilanteita, jotka tekevät tiloista haitallisesti alipaineiset. Tiivistyskorjaus ehkäisee myös ylipainetilassa olevien rakenteiden vaurioitumisen. Rakokiven koulu Tutkimusraportti Projektinumero Toritie Nastola 13 / 15

46 Rakennuksen vaipan tiiviys on keskeinen rakenteiden kosteudensiirtoon ja ilmanvaihdon toimintaan vaikuttava tekijä. Kosteusfysiikan kannalta on tärkeää, että ilma kulkee rakenteessa ulkoa sisälle koska talviaikana rakenteen sisään pääsevä sisäilman kosteus tiivistyy herkästi, mikä saattaa aiheuttaa rakenteeseen mikrobikasvustolle suotuisan olosuhteen. Näin ollen rakenteissa mahdollisesti olevat epäpuhtaudet saattavat päästä kulkeutumaan vuotoilmareittien kautta sisäilmaan. Rakenteiden kautta tulevat ilmavuodot saattavat tuntua myös vetona kun kylmä ulkoilma virtaa sisään. Liian suuri poistoilmanvaihto lisää raoista tulevaa ilmavirtaa. Lisäksi ilmanvaihto pystytään helpoimmin hallitsemaan tiiviissä rakennuksessa, jossa lähes kaikki ilma kulkee ilmanvaihtojärjestelmän kautta. Hallitsemattoman vuotoilmanvaihdon lämmitykseen kuluvaa energiaa ei ole mahdollista saada talteen edes ilmanvaihdon lämmöntalteenottolaitteilla. 8 Toimenpide ehdotukset Suosittelemme rakenneliittymien huolellista tiivistämistä. Lisäksi ikkunoiden kunto on syytä kartoittaa ennen tiivistyskorjauksia. Kyseisessä rakennuksessa ikkunat ovat melko lähellä julkisivun ulkopintaa eikä talossa ole räystäitä, joten ikkunoiden rasitusluokka on 1 eli vaikea. Rasitusluokka 1:ssä olevien puuikkunoiden tekninen käyttöikä on 30 vuotta, mikäli niiden ulkomaalaus on tehty 5 15 vuoden välein. Tässä tapauksessa ikkunoita ei niiden nykyinen kunto huomioiden ole maalattu tai pinta käsitelty. Rakenne suunnittelijan on syytä konsultoida ikkunoille tehtäviä jatkotoimenpiteitä. Mikäli päädytään ikkunoiden uusimisiin, pitää ne vaihtaa ennen tiivistyskorjauksia. Tiivistyskorjauksien tulee kattaa koko rakennus (ensimmäinen ja toinen kerros). Yhden kohdan tiivistäminen pahentaa viereisen vuotoreitin toimintaa ja tuo epäpuhtauksia syvemmältä rakenteista sisäilmaan. Tiivistyskorjausten jälkeen tulisi tehdä ilmanvaihtokoneiston tasapainotus. Ilmanvaihdon oikean toiminnan edellytyksenä on se, että kanavisto on suunnitelmien mukaan säädetty. Kanaviston tasapainotuksella voidaan saavuttaa tasainen ilmavirta rakennuksen eri osissa. Vain tällöin ilmavirrat kulkevat suunnitelman mukaisesti ja eri tilojen väliset painesuhteet pysyvät hallinnassa. Samalla ilmanvaihto voidaan säätää suunnitellulle tasolle ja näin ollen säästyy myös energiaa. Ilmanvaihdon tarkastus ja tasapainotus on syytä kuitenkin tehdä tässä tapauksessa välittömästi, jotta paine erojen voimakas vaihtelu saadaan pienenemään. Väestönsuojan päällä olevien tilojen vesi ja viemäripisteiden putkistojen kunto pitää tarkastaa mahdollisten vuotokohtien löytämiseksi. Tiloissa 209, 210 ja 211 on vesi ja viemäripisteet joiden putkistot kulkevat hyvin todennäköisesti VSS:n päällä olevassa hiekkakerroksessa. Rakokiven koulu Tutkimusraportti Projektinumero Toritie Nastola 14 / 15

47 Kuopiossa Tuomo Laitinen Vanhempi asiantuntija, FM, rkm Viitteet 1. Reiman M, Kujanpää L, Junttila S, Lappalainen S, Lindroos O, Pasanen A L, Rajala R, Rautilala S, Reijula K, Tuomi T. Rakennusten kosteusvaurioita kuvastava mikrobisto. Ympäristö ja Terveys lehti 8/2005, s Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto. Määräykset ja ohjeet Suomen rakentamismääräyskokoelma, osa D2. Ympäristöministeriö Asumisterveysopas. Sosiaali ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (STM:n oppaita 2003:1) soveltamisopas, 3. korjattu painos, Ympäristö ja Terveys lehti Viitearvoja sisäilmaongelmien tunnistamiseen, Työterveyslaitos 11/2012, saatavana: 5. Rakennustieto Oy, Rakennustietosäätiö RTS. RT , Betonin suhteellisen kosteuden mittaus, helmikuu RT Betonin suhteellisen kosteuden mittaus 7. Betonijulkisivun kuntotutkimukset 2013 by RT Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot Liitteet 1. Luokan 107 paine ero kuvaaja ja informaatio 2. Luokan 120 paine ero kuvaaja ja informaatio 3. Luokan 212 paine ero kuvaaja ja informaatio 4. Luokan 222 paine ero kuvaaja ja informaatio 5. Saumamassojen lyijypitoisuuden analyysi 9758/Pb/13, Kuitunäytteiden analyysivastaus MK , Ensimmäisen kerroksen pohjapiirros ja mittauspisteet 8. Toisen kerroksen pohjapiirros ja mittauspisteet 9. ARDEX sisäilmakorjausjärjestelmän tiivistysohje Rakokiven koulu Tutkimusraportti Projektinumero Toritie Nastola 15 / 15

48 C:\Omat tiedostot\nastolan kunta\rakokiven erityiskoulu\03 Paine-eromittaukset\Rakokiven koulu PE3 US 107.ttd Luokka 107 sisäilma/ulkoilma Paine-ero Rakokiven koulu PE3 US Paine-ero (Pa) loka loka loka loka loka loka loka 2013

49 C:\Omat tiedostot\nastolan kunta\rakokiven erityiskoulu\03 Paine-eromittaukset\Rakokiven koulu PE3 US 107.ttd(Page 1 of 1) S/N Type Description Property TGPR-0704 Rakokiven koulu PE3 US Paine-ero Logging Started 8 loka :00:27 Logging Ended 22 loka :55:00 Logging Duration Offload Operator Trigger Start Start Delay Interval Stop Mode 14 days 1 hour 54 minutes 32 seconds Arto Ylinen No 2 hours 28 minutes 5 minutes When full Offload Time 22 loka :59:29 Number of Readings 4056 Logging Mode Minutes Mode Statistics Start Time 8 loka :57:30 Statistics End Time 22 loka : Minimum Reading Maximum Reading Average Reading Pa 10.8 Pa Pa

50 C:\Omat tiedostot\nastolan kunta\rakokiven erityiskoulu\03 Paine-eromittaukset\Rakokiven koulu PE4 US 120.ttd Luokka 120 sisäilma/ulkoilma Paine-ero Rakokiven koulu PE4 US Paine-ero (Pa) loka loka loka loka loka loka loka 2013

51 C:\Omat tiedostot\nastolan kunta\rakokiven erityiskoulu\03 Paine-eromittaukset\Rakokiven koulu PE4 US 120.ttd(Page 1 of 1) S/N Type Description Property TGPR-0704 Rakokiven koulu PE4 US Paine-ero Logging Started 8 loka :00:15 Logging Ended 22 loka :05:00 Logging Duration Offload Operator Trigger Start Start Delay Interval Stop Mode 14 days 2 hours 4 minutes 44 seconds Arto Ylinen No 2 hours 25 minutes 5 minutes When full Offload Time 22 loka :06:29 Number of Readings 4058 Logging Mode Minutes Mode Statistics Start Time 8 loka :57:30 Statistics End Time 22 loka : Minimum Reading Maximum Reading Average Reading Pa 30.8 Pa Pa

52 C:\Omat tiedostot\nastolan kunta\rakokiven erityiskoulu\03 Paine-eromittaukset\Rakokiven koulu PE2 US 212.ttd Luokka 212 sisäilma/ulkoilma Paine-ero Rakokiven koulu PE2 US Paine-ero (Pa) loka loka loka loka loka loka loka 2013

53 C:\Omat tiedostot\nastolan kunta\rakokiven erityiskoulu\03 Paine-eromittaukset\Rakokiven koulu PE2 US 212.ttd(Page 1 of 1) S/N Type Description Property TGPR-0704 Rakokiven koulu PE2 US Paine-ero Logging Started 8 loka :00:34 Logging Ended 22 loka :50:00 Logging Duration Offload Operator Trigger Start Start Delay Interval Stop Mode 14 days 1 hour 49 minutes 25 seconds Arto Ylinen No 2 hours 27 minutes 5 minutes When full Offload Time 22 loka :54:54 Number of Readings 4055 Logging Mode Minutes Mode Statistics Start Time 8 loka :57:30 Statistics End Time 22 loka : Minimum Reading Maximum Reading Average Reading Pa 50.0 Pa -2.5 Pa

54 C:\Omat tiedostot\nastolan kunta\rakokiven erityiskoulu\03 Paine-eromittaukset\Rakokiven koulu PE1 US 222.ttd Paine-ero luokka 222/ulkoilma Paine-ero Rakokiven koulu PE1 US Paine-ero (Pa) loka loka loka loka loka loka loka 2013

55 C:\Omat tiedostot\nastolan kunta\rakokiven erityiskoulu\03 Paine-eromittaukset\Rakokiven koulu PE1 US 222.ttd(Page 1 of 1) S/N Type Description Property TGPR-0704 Rakokiven koulu PE1 US Paine-ero Logging Started 8 loka :00:01 Logging Ended 22 loka :50:00 Logging Duration Offload Operator Trigger Start Start Delay Interval Stop Mode 14 days 1 hour 49 minutes 58 seconds Arto Ylinen No 2 hours 32 minutes 5 minutes When full Offload Time 22 loka :50:04 Number of Readings 4055 Logging Mode Minutes Mode Statistics Start Time 8 loka :57:30 Statistics End Time 22 loka : Minimum Reading Maximum Reading Average Reading Pa 12.4 Pa Pa

56 WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Kiviharjunlenkki 1 D OULU Puh Fax Sirate Group Oy Arto Ylinen 9758/Pb/13 TUTKIMUSRAPORTTI 1 (1) LYIJYANALYYSI Kohde Menetelmät Rakokiven koulu, Nastola Tilaajan toimittamien materiaalinäytteiden lyijypitoisuus on määritetty XRF-tekniikalla. Tulokset koskevat vain tutkittuja näytteitä. Tulokset Näyte nro Materiaali/näytteenottopaikka Lyijypitoisuus [mg/kg] Pb1 US, metalli-ikkunakarmin sauma < 100 Pb2 US, elementin sauma < 100 Pb3 US, ikkunan sauma < 100 Pb4 US, elementin sauma < 100 Toimenpiteet Näytteiden Pb1, Pb2, Pb3 ja Pb4 lyijypitoisuudet eivät ylitä ympäristöviranomaisten määrittelemää raja-arvoa (lyijy 1500 mg/kg). Purku voidaan suorittaa rutiinimenetelmin ja purkujäte hävittää normaalin rakennusjätteen tavoin. WSP FINLAND OY Petri Perätalo tutkija, laboratorioanalyytikko WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Heikkiläntie HELSINKI Puhelin Kiviharjunlenkki 1 D OULU Puhelin Y-tunnus

57 raportti MK Arto Ylinen Sirate Group Oy Tampere Erkkilänkatu 11 A Tampere TULOSRAPORTTI KOHDE: RakokivenKoulu,Nastola NÄYTTEENOTTAJA: Näytteet on ottanut ArtoYlinen, ja ne on vastaanotettu laboratorioon ANALYYSIT: Näytteet on otettu geeliteipille pinnoille laskeutuneesta pölystä. Laboratoriossa näytteistä laskettiin valomikroskooppia käyttäen yli 20 µm (mikrometriä) pituiset teolliset mineraalikuidut. TULOKSET: NÄYTE LASKEUMA-AIKA KUITUA/CM² MUITA HUOMIOITA LAB. TUNNUS K1 222,2.krs 14vrk 0.1 MK K2 211,2.krs 14vrk 0.1 MK K3 202,2.krs 14vrk 0.1 MK K4 115,1.krs 14vrk <mr MK K5 105,1.krs 14vrk 0.1 MK K6 119,1.krs 14vrk <mr MK TULKINTA: Työterveyslaitoksen suositus teollisten mineraalikuitujen ohjearvoksi toimistoissa kahden viikon pölylaskeumassa on 0,2 kuitua/cm². Mikäli ohjearvo ylittyy, on tarpeen selvittää kuitulähteet ja mahdollisuudet kuitupitoisuuksien vähentämiseen. (Salonen ym. 2011). MÄÄRITYSRAJA: Menetelmän määritysraja on 0,1 kuitua /cm². Kuopiossa, Helena Rintala Mikrobioni Oy VIITTEET: Salonen H. ym. Toimiston sisäilman tutkiminen. Työterveyslaitos, Tampere Mikrobioni Oy PL Kuopio Puh Sivu 1/1 Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.

58

59

60 LIITE Korvaa aikaisemmat esitteet ARDEX SISÄILMAKORJAUSJÄRJESTELMÄ M1-LUOKITELLUT TUOTTEET KOSTEUDEN, RADONIN JA HAITTA-AINEIDEN HALLINTAAN TIIVISTYS TASOITUS PÄÄLLYSTEEN KIINNITYS Rahapula on huono syy sille, että kosteus- ja homevaurioita ei tutkita ja korjata, sillä emme tiedä yhtään kosteusvaurion syntytapaa, joka ajan myötä itsestään korjaantuisi. Päinvastoin, ilmeisesti kaikilla vaurioilla on taipumuksensa laajentua ja hankaloitua. Vuotava putki ei itsestään tukkiudu, tukkiutuneet salaojat eivät aukea, eikä kapillaarisen kosteuden nousu omia aikojaan lopu. (Seuri Markku ja Reiman Marjut; Rakennusten kosteusvauriot, home ja terveys. Rakennustieto Oy, 1996)

61 JÄRJESTELMÄRATKAISU SISÄILMAKORJAUKSIIN Sisäilmakorjauksen onnistuminen Rakennustyön oikean suorittamisen varmistamiseksi on kohteesta tehtävä tarkat suunnitelmat. Asentajan on tunnettava suunnitelmat ja hänellä on oltava riittävä ammattitaito. Kohteessa on oltava rakennuttajan toimesta asianmukainen valvonta. Tutkimukset ja testit ARDEX-sisäilmakorjausjärjestelmä täyttää tutkitusti sisäilmakohteiden vaatimukset: Haitta-aineiden läpäisevyystutkimus (Vahanen 2010). Kohteiden ilmanäytteiden VOC-analyysit ennen ja jälkeen korjaustoimenpiteiden. Merkkiainekokeet ilmatiiveyden varmistamiseksi. Rakennusmateriaalien päästöluokka M1. Tasoitteiden kosteudenhallinta ARDURAPID -ominaisuudella. Sisäilmakorjausjärjestelmä Rakenteiden tiivistys toteutetaan siten, että valittavat tuotteet ovat yhteensopivia tiivistettävän alustan ja toistensa kanssa. ALAPOHJAN TIIVISTYSKORJAUS Yleistä - alusta Seinän ja lattian rajakohdan, alapohjan ja läpivientien ilmavuotokorjaukset toteutetaan tiivistämällä. Alustasta poistetaan vanhat pintamateriaalit puhtaaseen ja lujaan alustaan asti. Hiontapöly puhdistetaan teollisuusimurilla. Betonin pitää olla luja, kiinteä, kantava ja puhdas tartuntaa heikentävistä aineista. Betonin vetolujuuden pitää olla ennen ARDEX EP höyrynsulkua 1,5 MPa. Lattian tiivistys ARDEX EP höyrynsulkukäsittely tehdään kauttaaltaan ennen lattian ja seinän rajakohdan tiivistystä. Jälkimmäiseen tuoreeseen käsittelyyn sirotellaan hiekka (0,5--1,2 mm) peittävään kerrokseen jatkotartunnaksi reunatiivistykselle ja lattiatasoitukselle. Vaihtoehtoisesti voidaan välittömästi epoksin kovetettua tehdä pohjustus ARDEX P 82 -pohjustusaineella. Lattia ilman ARDEX EP 2000 höyrynsulkua Puhdistetut betonialustat ilman höyrynsulkukäsittelyä pohjustetaan ARDEX P 51 -pohjustusaineella laimennettuna vedellä 1:3 ja tasoitetaan ARDEX K 14 (1,5--10 mm) tai ARDEX K 75 (3--50 mm) M1-luokitelluilla tasoitteilla. Rajakohtien tiivistys Rajakohtien tiivistys tehdään ARDEX 8+9 -vedeneristeellä ja ARDEX SK 12 -vahvistusnauhalla. Alustaan vahvistusnauhan alueelle levitetään runsaasti ARDEX 8+9 -vedeneristettä. Vahvistusnauha painetaan tuoreeseen vedeneristeeseen lastalla painaen niin ettei nauhan ja alustan väliin jää ilmataskuja. Nauhan kuivuttua paikalleen levitetään vedeneriste kauttaaltaan nauhan yli ja n. 10 mm nauhan ulkopuolelle. Lattiapinnan tasoitus Matala-alkaliset ARDEX K 14 ja ARDEX K 75 -tuotteet voidaan päällystää 24 h kuluttua. Koska tasoitteet tulevat reuna-alueilla osittain vahvistusnauhan päälle, käytetään ARDEX K 14 -tasoitetta korkeintaan 5 mm ja ARDEX K 75 -oikaisumassaa 10 mm. Kapillaari- ja diffuusiokosteuden hallinta tiivistämättä Luja ja puhdas betoni pohjustetaan ARDEX P 51 -pohjustusaineella, joka laimennetaan 1:7 (7 osaa vettä). Lattia tasoitetaan ARDEX K 301 MIX -tasoitteella. Lattia laatoitetaan ARDEX X 78 -kiinnityslaastilla ja saumataan tarkoitukseen sopivalla ARDEX -saumalaastilla. Kosteuden mahdollinen nousu seinäpinnalle ja kosteuden nousun mahdollisesti aiheuttamat kalkkivärjäymät huomioidaan. ARDEX EP 2000 on M1-luokiteltu höyrynsulku. Toiseen levityskertaan levitetään hiekka kauttaaltaan peittävästi tai välittömästi epoksin kovetettua tehdään pohjustus ARDEX P 82 -pohjustusaineella. Lattian ja seinän rajakohdat tiivistetään ARDEX EP höyrynsulun päälle ARDEX 8+9 -vedeneristeellä ja ARDEX SK 12 -vahvistusnauhalla.

62 Päällysteasennus PVC -päällysteiden, linoleumin, kvartsivinyylilaattojen, joustovinyylien, tekstiilipäällysteiden ja kumipäällysteen (paksuus <4 mm) kiinnitys tehdään ARDEX AF yleisliimalla. Laattojen kiinnitys tehdään M1-luokitelluilla ARDEX kiinnityslaasteilla (C2-luokitus EN12004 mukaan). SEINÄN TIIVISTYSKORJAUS Alusta Seuraavassa kuvattu korjausehdotus kestää rakenteen hiushalkeamat. Jos rakenteessa tapahtuu tätä suurempia liikkeitä, tehdään näihin rajakohtiin mahdollisuuksien mukaan liikuntasauma jäljempänä kohdassa Tiivistys mainitulla tavalla. Puhdistus Maalit ja tasoitteet poistetaan puhtaaseen ja lujaan pintaan asti. Hiontapöly puhdistetaan huolellisesti imuroinnilla. Pintojen pitää olla lujia, kiinteitä, kantavia ja puhtaita tartuntaa heikentävistä aineista. Pohjustaminen Puhdistetut kiviainespohjaiset pinnat pohjustetaan ARDEX P 51 -pohjustusaineella laimennettuna vedellä 1:3 (3 osaa vettä). Puupintoja ei pohjusteta. ARDEX P 51 kuivuu n. 1 tunnin ennen seuraavaa työvaihetta. Esitäytöt Esitäytöt ja tasaukset tehdään pastamaisella ARDEX 8+9 -vedeneristeellä. Tiivistys Tiivistys tehdään ARDEX 8+9 -vedeneristeellä. Lattian ja seinän rajakohdassa, sekä liikuntasaumoissa käytetään ARDEX SK 12 -vahvistusnauhaa. Alustaan levitetään ARDEX 8+9 -vedeneristettä niin, että ARDEX 8+9 tarttuu kauttaaltaan alustaan. Vahvistusnauha painetaan tuoreeseen vedeneristeeseen lastalla painaen niin, ettei nauhan ja alustan väliin jää ilmataskuja. Nauhan kuivuttua paikalleen levitetään vedeneriste kauttaaltaan nauhan yli. Seinäpinnan tasoitus Seinäpinta tasoitetaan ARDEX F 5 -kuituvahvistetulla viimeistelytasoitteella. Tasoite levitetään n. 1 mm:n paksuuteen, minkä jälkeen märkään tasoitteeseen painetaan ARDEX BU-R -vahvistusverkko. Verkon yli levitetään välittömästi sama tasoite niin, että verkon pintakuvio ei näy läpi. Tasoitetta käytetään väh. 2 mm ja verkko limitetään 50 mm. ARDEX F 5 -tasoitetta ei voida maalata silikaattimaalilla. KARMITIIVISTYKSET Ikkunakarmien reuna-alueiden ilmavuotojen ehkäisy toteutetaan tiivistämällä. Maalien tartunta alustaan tarkastetaan ja niiden pinta puhdistetaan tartuntaa heikentävistä aineista. Pielien kulmakorjaukset tehdään ARDEX A 950 -korjausmassalla. Epätasaiset alustat tasoitetaan ARDEX F 5 -tasoitteella ennen nauhan kiinnitystä. Tiivistys tehdään ARDEX STB tarranauhalla. Ikkunakarmiin liitytään tarranauhan tarrapinnalla työstäen nauha huolellisesti alustaan (esim. tapettisaumarissa). Ikkunan pieliin ja ikkunapenkin pintaan nauha kiinnitetään nauhan tarrapinnalla edellyttäen, että pielien tartuntapinta on puhdas ja riittävän sileä tarranauhan tartunnalle tai muissa tapauksissa nauhan tartunnaksi levitetään ARDEX 8+9 -vedeneriste. Pielien nurkkapisteissä käytetään ARDEX SK 90 -sisäkulmakappaletta, joka kiinnitetään ARDEX 8+9 -vedeneristeellä. Pielipintojen tiivistykset tasoitetaan ARDEX F 5 -kuituvahvistetulla viimeistelytasoitteella ennen pielien maalausta ja listoitusta. Listakiinnitykset Peitelevyjen ja -listojen kiinnittäminen tehdään vaurioittamatta tiivistystä. Asennusliimalla tehtävät listakiinnitykset tehdään ARDEX CA 20 P -asennusliimalla. Asennusliima on nopea, polymeeripohjainen ja ylimaalattavissa. ARDEX K 14 on matala-alkalinen M1-luokiteltu tasoite, jolla saadaan helposti valmis pinta päällysteelle. Muovipäällysteet ja linoleumit kiinnitetään ARDEX M1-luokitelluilla päällysteliimoilla.

63 SUUNNITTELU, VALVONTA JA KOULUTUS Tiivistyskorjauksen toimivuus varmistetaan tarvittaessa merkkiainekokeella aikaisintaan 12 tunnin kuluttua tiivistystuotteen asentamisesta. ARDEX-Opisto järjestää maksuttomia sisäilmakorjausten työtekniikat -kursseja. Kurssiaikataulu on osoitteessa TEKNISET TIEDOT Kaikki järjestelmään kuuluvat tuotteet kuuluvat rakennusmateriaalien päästöluokkaan M1. ARDEX EP höyrynsulku Menekki: g/m 2 kahteen kertaan telattuna Työaika: n. 30 min. (+20 o C) Kävelynkestävä: n. 6 h (+20 o C) Pakkaus: 4,5 kg ja 18 kg ARDEX P 51 -pohjustusaine Menekki: g tiivistettä/m 2 Kuivumisaika: n. 1 h betonilla (+20 o C) Pakkaus: 1 kg, 5 kg, 10 kg ja 25 kg ARDEX P 82 -pohjustusaine Menekki: g/m 2 Kuivumisaika: n. 1 h (+20 o C) Ylitasoitus viimeistään 48 h sisällä. Pakkaus: 1+1 kg (komponentti A ja B) 3+3 kg (komponentti A ja B) ARDEX K 14 -lattiatasoite Menekki: 1,5 kg/m 2 /mm Työaika: n. 30 min. (+20 o C) Kävelynkestävä: n. 3 h (+20 o C) Pakkaus: 25 kg ARDEX K 75 -oikaisumassa Menekki: 1,7 kg/m 2 /mm Työaika: n. 30 min. (+20 o C) Kävelynkestävä: n. 2 h (+20 o C) Pakkaus: 25 kg ARDEX AF päällysteliima Menekki: n. 300 g/m 2 /mm Asennusaika: min. (+20 o C) Pakkaus: 14 kg ARDEX 8+9 -vedeneriste Menekki: 0,75+0,75 kg/m 2 /0,8 mm Työaika: n. 45 min. (+20 o C) Tasoitettavissa: n. 1+2 h kuluttua (+20 o C) Pakkaus: kg, 5+5 kg ja 2+2 kg ARDEX F 5 -viimeistelytasoite Menekki: 0,9 kg/m 2 /mm Työaika: n. 30 min. (+20 o C) Maalattavissa: 1 d <10mm (+20 o C) Pakkaus: 5 kg ja 12,5 kg ARDEX BU-R -vahvistusverkko Paksuus: 1 mm Silmäkoko: 5 mm Leveys: 1 m Pakkaus: 25 m 2 ARDEX SK 12 -vahvistusnauha Raaka-aine: laminoitu polypropyleeni Leveys: 120 mm Pakkaus: 10 m ja 50 m ARDEX STB vahvistusnauha Raaka-aine: synteettinen kumi Leveys: 75 mm Pakkaus: 15 m ARDEX CA 20 P -asennusliima Menekki: n. 7,5--10 jm/patr. Kalvon muodostus: n min. (+20 o C) Läpikovettuminen: 3--4 mm/24 h (23 o C/50% RH) Pakkaus: patruuna 310 ml Seuratkaa tämän ohjeen lisäksi kotisivuiltamme löytyviä tuote-esitteitämme ja kääntykää tarvittaessa teknisen neuvontamme puoleen. ARDEX OY puh. 09 / fax 09 / ardex@ardex.fi internet: Karmitiivistys tehdään sementtipohjaisella ja kutistumattomalla ARDEX 8+9 -vedeneristeellä ja ARDEX STB -vahvistusnauhalla. Seinäpintojen tasoitus tiivistyskerroksen päälle tehdään ARDEX F 5 MICROTEC -tasoitteella ja BU-R -verkolla.

64 TUTKIMUSSELOSTUS RAKOKIVEN KOULU SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

65 Tutkimusselostus Rakokiven Koulu 2 (19) Sisäilma- ja kosteustekninen kuntotutkimus Sisällys 1 Yleistiedot Kohde Tilaaja Tehtävä Tutkimuksen tekijät Tiivistelmä Lähtötilanne Tutkimusmenetelmät Ala- ja välipohjat Rakenteet Havainnot Rakennekosteusmittaukset Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Ulkoseinät, väliseinät ja maanvastaiset seinärakenteet Rakenne Havainnot Rakennekosteusmittaukset Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Yläpohja ja vesikatto Rakenne Havainnot Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Sisäilma ja emissionäytteet VOC-näytteet Mikrobinäytteet Kuitu- ja pölynäytteet Paine-ero ja hiilidioksidimittaukset Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset... 18

66 Tutkimusselostus Rakokiven Koulu 3 (19) Sisäilma- ja kosteustekninen kuntotutkimus Yleistiedot 1.1 Kohde 1.2 Tilaaja 1.3 Tehtävä Rakokiven koulu Soratie Nastola Nastolan kunta, tilapalvelu Pirkko Puttonen PL Nastola Koulun henkilökunnalla on ollut oireita, joiden on epäilty johtuvan sisäilman epäpuhtauksista. Sisäilma ja kosteusteknisen kuntotutkimuksen tarkoituksena on selvittää rakennuksen kosteusteknistä toimintaa, tarkastaa rakenteet sekä selvittää syitä sisäilmaongelmiin. Kohteen kenttätutkimukset tehtiin välisenä aikana. 1.4 Tutkimuksen tekijät Vahanen Oy Linnoitustie Espoo Sami Vuorikoski p Tuomas Väisänen

67 Tutkimusselostus Rakokiven Koulu 4 (19) Sisäilma- ja kosteustekninen kuntotutkimus Tiivistelmä Maanvastaisten kuivien tilojen alapohjarakenteet toimivat kosteusteknisesti. Pintakosteuskartoituksen sekä rakennekosteusmittausten perusteella alapohjarakenteet ovat kuivia lukuun ottamatta keittiön tiskauslinjastoon rajoittuvia tiloja. Keittiön sekä luokkatilan 212 ja ruokasalin 210 lattiarakenteet keittiön seinustoilta todettiin märäksi kosteusmittausten perusteella. Märkätilojen osalta liikuntasalin pukuhuoneiden suihkutilojen pintamateriaalit sekä vedeneristys on uusittu. Muissa märkätiloissa lattian pintamateriaalina on alkuperäinen muovimatto. Alkuperäisessä kunnossa olevien märkätilojen vedeneristyksen uusimista suositellaan peruskorjauksen yhteydessä. Pääosa keittiöiden ja märkätilojen seinäpinnoista oli alkuperäisessä kunnossa. Rakennusajankohtana ei ole käytetty vedeneristeitä, mistä johtuen pahimmilta vesirasitus alueilta keittiön seinärakenteista mitattiin kohonneita kosteuspitoisuuksia. Peruskorjauksen yhteydessä suositellaan pintarakenteiden uusimista sekä seinärakenteiden vedeneristämistä. Seinärakenteet tulee kuivata ennen vedeneristämistä. Alapohjan ja seinärakenteiden läpiviennit sekä lattia- ja seinäliittymät todettiin merkkiainekokeessa epätiiviiksi. Rakennuksen alipaineisuudesta johtuen alapohjan epäpuhtaudet ja hajut kulkeutuvat huoneilmaan epätiiveyskohtien, kuten seinien ja lattian liitoskohtien tai läpivientien kautta. Lattia- ja seinäliittymät sekä läpiviennit suositellaan tiivistettäväksi elastisella vedeneristemassalla, esim. Ardex 8+9 vedeneristemalla ja vahvikenauhalla, jotta ilmavuodot maaperästä sisätiloihin estyvät. Myös jo eristelevyllä tiivistettyjen lattiatarkastusluukkujen ilmatiiveyttä on suositeltavaa parantaa vedeneristemassalla. Rakenneosien tiivistyskorjaukset tulee toteuttaa erillisen suunnitelman mukaisesti. Tiivistyskorjauksista tehdään aina ensin mallityö, jonka ilmatiiveys varmennetaan merkkiainekokeella. Lisäksi tiivistystöiden onnistuminen vaatii jatkuvaa laadunvarmistusta töiden aikana. Onnistuakseen tiivistyskorjaaminen vaatii erityistä huolellisuutta. Ulkoseinärakenteissa ei havaittu pinnoitevaurioita. Tästä johtuen maanvastaisten seinien ulkopuolisen vedeneristeen uusiminen ei ole välttämättä tarpeellista. Ulkoseinän ja ikkunan liittymien vesi- ja ilmatiiveydessä on puutteita. Lisäksi ikkunoiden huono kunto sekä lämmöneristävyys huomioon ottaen suositellaan ikkunoiden uusimista. Vesikaton todettiin olevan pääosin hyvässä kunnossa lukuun ottamatta kattoikkunoiden liittymiä. Kattoikkunarakenteiden puutteellisen vesitiiveyden takia useammassa kattoikkunassa on havaittavissa vesivuotojälkiä. Kattoikkunoiden rakenne sekä vesikaton liittymien elastiset kittaukset tulisi uusia peruskorjauksen yhteydessä. Lisäksi ilmanvaihtokonehuoneiden räystäsrakenteen kosteustekninen toiminta tulee peruskorjauksen yhteydessä tarkastaa ja tarvittaessa korjata.

68 Tutkimusselostus Rakokiven Koulu 5 (19) Sisäilma- ja kosteustekninen kuntotutkimus Kaikista sisäilmanäytteistä mitatut VOC-yhdisteiden kokonaispitoisuudet (TVOC) olivat erittäin pieniä. Analyyseissä mitattiin kuitenkin hajukynnyksen ylittäviä yhdistepitoisuuksia, joten tutkituissa tiloissa on selvästi mitattavia hajuja. Opettajain huoneen lattiapinnoitteesta kerätystä FLEC-näytteestä analysoitiin suhteellisen korkeita emissioita orgaanisille hapoille, jotka ovat tyypillisiä linoleumituotteista haihtuvia orgaanisia yhdisteitä. Orgaanisten happojen tuoksut koetaan yleensä epämiellyttävinä. Samasta tilasta kerätystä VOC-yhdisteiden sisäilmanäytteestä ei analysoitu orgaanisia happoja, mutta FLEC-näytteestä analysoidut emissiot ovat kokemustemme mukaan niin korkeita, että niillä voi ajoittain olla vaikutusta sisäilman laatuun. Edellä mainituista syistä johtuen suosittelemme linoleumimattojen korvaamista tiloissa, joissa koetaan matosta aiheutuvaa hajuhaittaa. Keittiön ja luokkatilan seinän alaosa on mikrobinäytteen mukaan mikrobivaurioitunut. Peruskorjauksen yhteydessä onkin suositeltavaa, että kaikkien keittiöön rajoittuvien väliseinien alaosat tiivistetään/kapseloidaan erillisekseen laadittavan työohjeen mukaan. Vaihtoehtoisesti mikrobivaurioituneet väliseinät tulee uusia. Luokkatilan 212 sisäilmassa on teollisia mineraalikuituja yli työterveyslaitoksen suosituksen. Ilmanvaihtokanavien vuorivillakuitupitoisuuden perusteella on syytä olettaa, että pääosa sisäilmassa todetuista mineraalikuiduista irtoaa ilmanvaihtokanavien äänenvaimentimien eristelevyistä ja kulkeutuu ilmanvaihdon mukana sisäilmaan. Myös huonetilojen katoissa käytetyistä pinnoittamattomista villa-akustointilevyistä irtoaa jonkin verran mineraalivillakuituja. Ilmanvaihtojärjestelmän kaikki äänenvaimentimet tulee vaihtaa malleihin, joista ei irtoa mineraalikuituja. Vaihdon jälkeen ilmanvaihtokanavat tulee puhdistaa mineraalivillakuitujen poistamiseksi kanavista. Lisäksi on suositeltavaa vaihtaa kaikki pinnoittamattomat akustointilevyt. Hiilidioksidipitoisuus täytti pääosan ajasta sisäilmastoluokan S2 pitoisuuden ollessa pääosin alle 900 ppm. Paine-eromittausten mukaan rakennus on huomattavan alipaineinen ulkoilmaan nähden, lukuun ottamatta viikonlopun aikana tapahtuvaa heilahtelua yli- ja alipaineen välillä. Suuresta alipaineisuudesta johtuen sisäilmaan kulkeutuu korvausilman mukana epäpuhtauksia epätiiviiden rakenteiden kautta. Edellä mainituista syistä johtuen ilmanvaihtojärjestelmä tulisi säätää uudestaan ja käyntiajat tarkastaa. Ilmanvaihtojärjestelmä tulisi säätää siten, että rakennus olisi enentään 10 Pa alipaineinen ulkoilmaan nähden. Teknisen tilan poistoilmanvaihdon kanavapuhallin on sijoitettu tekniseen tilaan, jolloin viereisen käytävän alaslaskukattoon sijoitettu poistoilmakanava on ylipaineinen sisäilmaan nähden. Tästä johtuen poistoilmakanavan epätiiveyskohtien kautta kanavasta kulkeutuu poistoilmaa käytävän sisäilmaan. Teknisen tilan poistoilmanvaihto tulisi toteuttaa siten, että puhallin korvataan vesikatolle asennetulla huippuimurilla ja korvausilmareitti käytävän seinällä suljetaan.

69 Tutkimusselostus Rakokiven Koulu 6 (19) Sisäilma- ja kosteustekninen kuntotutkimus Lähtötilanne Kohde on osittain kaksikerroksinen vuonna 1979 valmistunut koulurakennus. Rakennus on betonielementtirakenteinen. Vesikatteena on loiva bitumikermikatto. Rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Kohteen ilmanvaihtojärjestelmä on puhdistettu ja säädetty elokuussa Lisäksi saadun tiedon mukaan osassa koulun tiloissa lattiapinnoite on uusittu linoleummattoon arviolta vuonna ja samassa yhteydessä seinä-lattialiittymiä on tiivistetty uretaanivaahdolla. Vesikate on uusittu vuonna Rakennuksen edellinen kuntotutkimus on tehty vuonna 2002 Vahanen Oy:n toimesta. Kohteessa on teetetty vuonna 2011 homekoiraselvitys. Nyt tehty tutkimus ei sisällä julkisivun betonirakenteiden eikä ilmanvaihtojärjestelmän tutkimuksia. Ilmanvaihtojärjestelmän osalta on selvitetty rakennuksen painesuhteita paine-eromittauksin sekä ilmanvaihdon riittävyyttä hiilidioksidimittauksilla. 4 Tutkimusmenetelmät Aistinvaraiset havainnot ja pintakosteuskartoitus tehtiin kaikissa tiloissa. Kartoitus tehtiin pintakosteusilmaisinta GANN B50+UNI1 apuna käyttäen. Pintakosteusilmaisimen antama lukema riippuu rakenteen kosteuden lisäksi mm. materiaalin tiheydestä sekä pinnan epätasaisuudesta ja puhtaudesta. Pintakosteusilmaisin kuvaa rakenteen kosteuspitoisuutta enimmillään 2 3 cm:n syvyydelle asti. Pintakosteusilmaisin reagoi kosteuden lisäksi myös rakenteessa oleviin erilaisiin metalliesineisiin sekä tasoitteiden ja muiden pinnoitemateriaalien sähköä johtaviin ominaisuuksiin. Käytetyn pintakosteusilmaisimen korkein lukema on 180. Pintakosteusilmaisimilla tarkastettiin tilojen lattiapinnat, maanvastaiset ulkoseinärakenteet, märkätilat ja pistokoeluontoisesti muut ulkoseinärakenteet. Liitteessä 1 on esitetty pintakosteusmittauksen lukemat. Pintakosteuskartoituksen tulokset varmennettiin mittaamalla pistokoeluonteisesti lattiapinnoitteiden alta suhteellinen kosteus ja lämpötila Vaisala Oy:n HMP42 mittapäällä. Mittaus tehtiin asentamalla mittapää lattiapinnoitteen alle pinnoitteeseen tehdyn viillon kautta. Viilto tiivistettiin ja mittapään annettiin tasaantua 20 min, minkä jälkeen tulokset luettiin HMI41 näyttölaitteella. Mittapään mittaustarkkuus suhteellisen kosteuden osalta on noin ± 2 %. Alapohjarakenteiden ja maanvastaisen seinärakenteiden huokosilman suhteellisen kosteuden ja lämpötilan mittauksissa käytettiin Vaisala HMP44-kosteusmittalaitteita, jotka koostuvat HMP44-kosteusmittausanturista ja HMI41-näyttölaitteesta. Mittaukset tehtiin porarei istä. Porauksen jälkeen reiät puhdistettiin, putkitettiin, tiivistettiin ja jätettiin tasaantumaan kolmeksi vuorokaudeksi. Tämän jälkeen kosteusmittausanturit asennettiin mittausreikiin, anturin johto tiivistettiin asennusputkeen ja anturin annettiin tasaantua noin 60 minuuttia porarei issä ennen lukemien kirjaamista. Mittalaitteen tarkkuus suhteellisen kosteuden osalta on noin ± 2 %-yksikköä. Kosteusmittauk-

70 Tutkimusselostus Rakokiven Koulu 7 (19) Sisäilma- ja kosteustekninen kuntotutkimus sissa käytetyt anturit kalibroidaan Vahanen Oy:ssä kahden kuukauden välein. Liitteessä 1 on esitetty kosteusmittausten paikat. Alapohja- ja ulkoseinärakenteiden liittymien ilmatiiveyttä tarkasteltiin merkkiainekokeella. Merkkiainekokeessa merkkikaasua lasketaan pullosta letkulla tutkittavan rakenneosan esim. maanvaraisen betonilaatan alle betonilaattaan poratun reiän kautta. Merkkiainekaasu pyrkii tunkeutumaan paine-eron vaikutuksesta alipaineiseen sisätilaan päin. Tarvittaessa sisätila alipaineistetaan esim. Blowerdoor - alipainetuulettimella, jotta rakenteeseen päästetty merkkiainekaasu pyrkii sisäilmaan päin. Rakenteen ilmatiiviyttä tutkitaan sisäpuolelta merkkiainekaasuun reagoivalla analysaattorilla. Rakenteiden ilmavirtausten suuntia tarkasteltiin Regin-merkkisavun avulla. Lattiapinnoitteiden ja sisäilman voc-mittaukset tehtiin Flec-laitteistolla. Rakenteiden kuntoa ja niiden toteutustapaa tarkasteltiin tutkimusten aikana tehdyistä rakenneavauksista, aikaisemmin toteutetuista tutkimuksista sekä vanhoista rakennepiirustuksista. Rakennuksen sisätilojen pölyn koostumuksia arvioitiin huonetilojen pinnalta kerätyillä pölynäytteillä. Sisäilmasta määritettiin teolliset mineraalikuidut kahdenviikon laskeumasta geeliteippimenetelmällä. Lisäksi pölynäytteitä otettiin ilmanvaihtokanavista pyyhintänäytteinä. Näytteidenottopaikat on esitetty liitteessä 1 ja analyysivastaukset liitteessä 2. Sisäilman hiilidioksidipitoisuutta mitattiin tallentavalla Sensor Air -laitteella kuuden päivän mittausjaksolla liitteessä 1 esitetyistä huonetiloista. Painesuhteiden seurantamittaus toteutettiin jatkuvatoimisilla paine-eromittauksilla Dwyer Magnasense ja Tinytag Plus mittalaite tiedonkerääjäyhdistelmillä kuuden päivän mittausjaksolla yhden viikonlopun yli. Mittauspisteet on esitetty liitteessä 1. 5 Ala- ja välipohjat 5.1 Rakenteet Lattiapäällysteenä on pääosin kvartsivinyylilaattaa ja linoleumimattoa sekä jonkin verran muovimattoa. Keittiössä on lattian pintamateriaalina on laatoitus. Märkätilojen pintamateriaalina on muovimattoa sekä laattaa. Alapohjarakenne on rakenneavausten perusteella ylhäältä alaspäin lueteltuna seuraava: Lattiapinnoite, esim. linoleumimatto Betoni ~ mm Lämmöneriste (EPS) ~ mm Sora/hiekka

71 Tutkimusselostus Rakokiven Koulu 8 (19) Sisäilma- ja kosteustekninen kuntotutkimus Havainnot Tutkimusten aikana tehtyjä havaintoja koskien alapohjarakenteita: Pääosaan rakennuksen tiloista lattioiden pintamateriaaliksi on muutama vuosi sitten vaihdettu linoleumimatto. Liikuntasalin pukuhuoneiden märkätilojen vedeneristys ja pintamateriaalit on uusittu jossain vaiheessa, muuten märkätilojen pintamateriaalit ovat pääosin vanhoja/alkuperäisiä. Keittiön lattiaa on uusittu osittain vähintään kahdessa vaiheessa (kuvat 1 ja 2). Keittiön lattialaatoitus on useammasta kohdasta irti alustasta ja lattian kaadot ovat paikoin puutteelliset. Pintakosteuskartoituksessa ns. kuivien tilojen alapohjarakenteet todettiin kuiviksi lukuun ottamatta keittiön tiskinurkkaukseen rajoittuvia tiloja. Luokkatilan 212 sekä ruokasalin (tila 210) lattiarakenne on kastunut noin metrin etäisyydelle keittiöön rajoittuvasta seinästä. Kuvat 1 ja 2. Keittiön lattialaatoitusta on uusittu osittain kahdessa vaiheessa. Lisäksi laatoitus on paikoin irti alustasta. Märkätilojen alapohjarakenteista kohonneita pintakosteuslukemia havaittiin ainoastaan keittiöstä. Alapohjan lattia- ja seinäliittymät sekä läpiviennit todettiin tehtyjen merkkiainekokeiden perusteella epätiiviiksi. Osa lattian putkiläpivienneistä on koteloitu ja myös näiden läpivientien kautta havaittiin ilmavuotoa alapohjasta sisäilmaan. Alapohjassa on tarkastusluukkuja joiden kautta on yhteys maaperään. Tarkastusluukkujen kohdalla merkkisavun perusteella ilmavirtaukset olivat sisälle päin. Osa tarkastusluukuista on tiivistetty asentamalla luukun alle eristelevy uretaanivaahdolla (kuva 3 ja 4). Merkkiainekokeen mukaan tiivistetyt luukut eivät olleet ilmatiiviitä.

72 Tutkimusselostus Rakokiven Koulu 9 (19) Sisäilma- ja kosteustekninen kuntotutkimus Teknisessä tilassa, puhelinkeskuksessa sekä sähköpääkeskuksessa havaittiin maakellarin hajua. Tilojen läpiviennit on tiivistetty puutteellisesti (kuvat 5 ja 6). Kuvat 3 ja 4. Alapohjan tarkastusluukkuja on tiivistetty asentamalla luukun alle eristelevy uretaani vaahdolla. Ruokasalissa lattialuukun kannen rakojen kautta lattian pesuvedet kerääntyvät eristelevyn päälle. Tästä aiheutuu hajuhaittaa sisätiloihin. Kuvat 5 ja 6. Sähkö- ja puhelinkeskusten lattiassa kulkeva kanaalista on suora yhteys alapohjaan. Tilan läpivientejä on tiivistetty, mutta tiivistys on tehty puutteellisesti.

73 Tutkimusselostus Rakokiven Koulu 10 (19) Sisäilma- ja kosteustekninen kuntotutkimus Rakennekosteusmittaukset Kohteen lattiarakenteiden kosteuspitoisuutta tarkasteltiin rakennekosteusmittauksin. Pintakosteusilmaisimen tulosten perusteella määritettiin kohdat, joista rakennekosteusmittauksin määritettiin betonirakenteiden suhteellinen kosteus porareikämenetelmällä sekä suoraan lattiapäällysteen alla oleva kosteuspitoisuus ns. viiltomittauksella. Tulokset on esitetty taulukossa 1 ja mittapisteiden sijainti on merkitty liitteenä 1 olevaan pohjakuvaan. Taulukko 1. Lattian betonilaatan rakennekosteusmittaustulokset on mitattu ja viiltomittaukset lattiapinnoitteiden alta on mitattu Sisäilman olosuhteet on mitattu lukemien oton yhteydessä mittapisteen läheisyydessä. Taulukossa anturinro on käytetyn mittapään numero, t on lämpötila ( C), RH on suhteellinen kosteuspitoisuus (%). Ilman vesihöyrynsisältö Abs. (g/m 3 ) on laskettu mitattujen suhteellisen kosteuden ja lämpötilan perusteella. Mittapiste Mittaussyvyys (mm) anturinro. T ( C) RH (%) Abs (g/m 3 ) MP 1 pinnoitteen alta H12 19, ,8 Lattia 10 A2 18, ,4 30 A4 18, ,1 70 (lämmöneriste) A6 18, ,8 sisäilma H12 18,2 45 7,0 MP 3 pinnoitteen alta H12 18, ,2 Lattia sisäilma H12 18,2 45 7,0 MP (lämmöneriste) A7 18,2 64 9,9 Lattia sisäilma A2 19,1 58 9,6 MP 5 pinnoitteen alta H4 19, ,0 Lattia 20 A5 18,9 61 9,8 40 A4 18, ,3 sisäilma A2 19,1 58 9,6 MP 6 10 A7 19, ,5 Lattia 30 A8 19, ,7 70 (lämmöneriste) A10 19, ,0 sisäilma H12 18,2 45 7,0 MP 7 pinnoitteen alta H9 23, ,7 Lattia sisäilma H4 22,4 34 6,8 MP 10 pinnoitteen alta H9 21, ,1 Lattia sisäilma H4 22,5 36 7,2

74 Tutkimusselostus Rakokiven Koulu 11 (19) Sisäilma- ja kosteustekninen kuntotutkimus Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Maanvastaisten kuivien tilojen alapohjarakenteet toimivat kosteusteknisesti. Pintakosteuskartoituksen sekä rakennekosteusmittausten perusteella alapohjarakenteet ovat kuivia lukuun ottamatta keittiön tiskauslinjastoon rajoittuvia tiloja. Keittiön sekä luokkatilan 212 ja ruokasalin 210 lattiarakenteet todettiin märäksi kosteusmittausten perusteella. Rakennusajankohta huomioiden keittiön lattian vedeneristeenä on todennäköisesti bitumikermi runko- ja pintalaatan välissä. Tältä osin ei ollut käytössä rakennekuvaa, eikä lattiarakennetta avattu. Peruskorjauksen yhteydessä rakenne on hyvä tarkastaa. Mikäli rakenne on edellä mainittu, on suositeltavaa, että lattiarakenne uusitaan runkolaatan yläpinnasta ylöspäin. Muiden märkätilojen osalta liikuntasalin pukuhuoneiden suihkutilojen pintamateriaalit sekä vedeneristys on uusittu. Muuten märkätiloissa pintamateriaalina on alkuperäinen muovimatto. Vaikka näissä tiloissa ei havaittu kohonneita kosteuspitoisuuksia, vedeneristeenä toimivan muovimaton käyttöikä on lopussa. Tästä syystä on suositeltavaa, että alkuperäisessä kunnossa olevien märkätilojen vedeneristys uusitaan peruskorjauksen yhteydessä. Keittiöiden, kylmiöiden sekä muiden märkätilojen kohdalla tulee peruskorjauksen yhteydessä varautua lattioiden betonirakenteiden kuivaamiseen. Alapohjan läpiviennit sekä lattia- ja seinäliittymät todettiin merkkiainekokeessa epätiiviiksi. Rakennuksen alipaineisuudesta johtuen alapohjan epäpuhtaudet ja hajut kulkeutuvat huoneilmaan epätiiveyskohtien, kuten seinien ja lattian liitoskohtien tai läpivientien kautta. Lattia- ja seinäliittymät sekä läpiviennit suositellaan tiivistettäväksi elastisella vedeneristemassalla, esim. Ardex 8+9 vedeneristemassalla ja vahvikenauhalla, jotta ilmavuodot maaperästä sisätiloihin estyvät. Myös jo eristelevyllä tiivistettyjen lattiatarkastusluukkujen ilmatiiveyttä on suositeltavaa parantaa vedeneristemassalla. Rakenneosien tiivistyskorjaukset tulee toteuttaa erillisen suunnitelman mukaisesti. Tiivistyskorjauksista tehdään aina ensin mallityö, jonka ilmatiiveys varmennetaan merkkiainekokeella. Lisäksi tiivistystöiden onnistuminen vaatii jatkuvaa laadunvarmistusta töiden aikana. Onnistuakseen tiivistyskorjaaminen vaatii erityistä huolellisuutta. Kuivien tilojen maanvastaisissa lattiarakenteissa on suositeltavaa käyttää pintamateriaalina hyvin vesihöyryä läpäiseviä pintamateriaaleja. Liian tiiviin pinnoitteen alla kosteus pääsee kohoamaan ja tämän seurauksena pinnoite/kiinnitysliima saattaa mahdollisesti vaurioitua. Vaurioitumisen vaikutuksesta mahdollisesti syntyvät yhdisteet heikentävät sisäilman laatua.

75 Tutkimusselostus Rakokiven Koulu 12 (19) Sisäilma- ja kosteustekninen kuntotutkimus Ulkoseinät, väliseinät ja maanvastaiset seinärakenteet 6.1 Rakenne 6.2 Havainnot Maanvastaisia seinärakenteita on ensimmäisen kerroksen tiloissa, jotka toimivat pääosin varasto- ja teknisinä tiloina. Lisäksi maanvastaisia seinärakenteita on auditoriossa. Väliseinät ovat muurattuja tiiliseiniä. Maanvastaisten seinärakenteiden rakenne on rakennekuvien mukaan sisältä ulospäin lueteltuna seuraava: Maali Betonisisäkuori ~200 mm Lämmöneriste ~100 mm Betoniulkokuori ~200 mm Kaksinkertainen vedeneristys Sandwich-rakenteisten ulkoseinien rakenne on aiemmin tehdyn kuntotutkimuksen mukaan sisältä ulospäin lueteltuna seuraava: Maali + tasoite Betonisisäkuori ~100 mm Mineraalivilla ~120 mm Betoniulkokuori ~80 mm Tutkimusten aikana tehtyjä havaintoja koskien seinärakenteita: Rakennuksen maanvastaiset seinät ja ulkoseinät ovat pintakosteuskartoituksen sekä porareikämittausten perusteella kuivia. Niissä ei myöskään havaittu kosteusvaurioihin viittaavia pinnoitevaurioita. Keittiön tiskauslinjastoon rajoittuvien väliseinien alaosat olivat kosteusmittausten mukaan märkiä ja ruokasalin puolella seinän alaosassa oli havaittavissa kosteuden aiheuttamia pinnoitevaurioita (kuvat 7 ja 8). Ikkunat ovat alkuperäisiä puuikkunoita, joissa ulkopuitteessa on yksi lasi ja sisäpuitteessa kaksilasinen lämpölasielementti. Ikkunoiden todettiin olevan käyttöikänsä lopussa (kuvat 9 ja 10). Ikkunoiden ulkopinta on jo paikoin pahasti haristunut. Myös ikkunaliittymien vesi- ja ilmatiiveydessä havaittiin puutteita. Ulkoseinärakenteiden kaikki liittymät (mm. ala- ja yläpohja, ikkunat) sekä läpiviennit havaittiin tehtyjen merkkiainekokeen perusteella epätiiviiksi. Keittiön sekä alkuperäisessä kunnossa olevien märkätilojen seinärakenteissa ei ole rakennusajankohta huomioiden vedeneristystä.

76 Tutkimusselostus Rakokiven Koulu 13 (19) Sisäilma- ja kosteustekninen kuntotutkimus Juureskylmiön seinärakenne avattiin luokan 212 puolelta ja elementtirakenteisen kylmiön seinärakenne todettiin rakenneavauskohdasta kuivaksi. Kuvat 7 ja 8. Keittiön tiskauslinjaston vastaisten väliseinien alaosista mitattiin korkeita kosteuspitoisuuksia. Ruokasalin puolella on vastakkaisella puolella havaittavissa pinnoitevaurioita. Kuvat 9 ja 10. Ikkunoiden todettiin olevan käyttöikänsä lopussa.

77 Tutkimusselostus Rakokiven Koulu 14 (19) Sisäilma- ja kosteustekninen kuntotutkimus Rakennekosteusmittaukset Rakennuksen maanvastaisten ja ulkoseinärakenteiden kosteuspitoisuutta tarkasteltiin rakennekosteusmittauksin. Seinärakenteista mitattiin lämmöneristeen sekä betonirakenteiden suhteellinen kosteus. Tulokset on esitetty taulukossa 2 ja mittapisteiden sijainti on merkitty liitteenä 1 olevaan pohjakuvaan. Taulukko 2. Seinärakenteiden rakennekosteusmittaustulokset on mitattu Sisäilman olosuhteet on mitattu lukemien oton yhteydessä mittapisteen läheisyydessä. Taulukossa anturinro on käytetyn mittapään numero, t on lämpötila ( C), RH on suhteellinen kosteuspitoisuus (%). Ilman vesihöyrynsisältö Abs. (g/m 3 ) on laskettu mitattujen suhteellisen kosteuden ja lämpötilan perusteella. Mittapiste Mittaussyvyys (mm) anturinro. T ( C) RH (%) Abs (g/m 3 ) MP 2 Uretaanieriste H12 14,0 77 9,2 Kylmiönseinä sisäilma H12 18,2 45 7,0 MP 8 20 A8 20, ,0 Seinä 50 A10 21, ,5 sisäilma A9 20,7 51 9,1 MP (mineraalivilla) H4 15,3 55 7,2 Seinä sisäilma H4 22,4 34 6,8 6.4 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Merkkiainekokeissa todettiin, että seinärakenteiden liittymien sekä läpivientien kautta on ilmayhteys eritetilaan ja maanvastaisissa seinissä maapohjaan. Eristetilan ja maapohjan mahdolliset epäpuhtaudet kulkeutuvat näiden epätiiveyskohtien kautta sisäilmaan. Näistä johtuen seinärakenteiden läpivientien sekä liittymien tiivistäminen on peruskorjauksen yhteydessä suositeltavaa. Tiivistyskorjauksesta tulee laatia erillinen tiivistyskorjaussuunnitelma. Ulkoseinärakenteissa ei havaittu pinnoitevaurioita. Tästä johtuen maanvastaisten seinien ulkopuolisen vedeneristeen uusiminen ei ole välttämättä tarpeellista. Ulkoseinän ja ikkunan liittymien vesi- ja ilmatiiveydessä on puutteita. Lisäksi ikkunoiden huono kunto sekä lämmöneristävyys huomioon ottaen suositellaan ikkunoiden uusimista ja ikkunaliittymien tiivistämistä. Pääosa keittiöiden ja märkätilojen seinäpinnoista oli alkuperäisessä kunnossa. Rakennusajankohtana ei ole käytetty vedeneristeitä, mistä johtuen pahimmilta vesirasitus alueilta keittiön seinärakenteista mitattiin kohonneita kosteuspitoisuuksia. Peruskorjauksen yhteydessä suositellaan pintarakenteiden uusimista sekä seinärakenteiden vedeneristämistä. Seinärakenteet tulee kuivata ennen vedeneristämistä.

78 Tutkimusselostus Rakokiven Koulu 15 (19) Sisäilma- ja kosteustekninen kuntotutkimus Yläpohja ja vesikatto 7.1 Rakenne 7.2 Havainnot Rakennuksen yläpohjarakenteena ontelolaattojen varaan perustettu loiva bitumikermikatto. Liikuntasalin kantavana rakenteena ovat betoniset TT-laatat. Tutkimusten aikana tehtyjä havaintoja koskien vesikattorakenteita: Rakennuksen vesikattorakenteet ovat pääosin hyväkuntoisia. Vesikate on uusittu vuonna Vesikaton liittymien elastiset kittaukset olivat kovettuneet. Useammassa kattoikkunan liittymässä havaittiin vesivuotojälkiä. Tästä syystä yhden kattoikkunan vesikaton läpiviennin rakenne avattiin (kuvat 11 ja 12). Osa puurakenteista oli vaurioitunut ja samalla kattoikkunarakenteiden vesitiiveydessä havaittiin paljon puutteita.). Osa vesikaton huippuimurien ja viemärin tuuletusputkien läpivienneistä on vuotanut, mutta vuodot on korjattu. Vesikaton räystäsrakenteet tarkastettiin rakenneavauksesta ja räystäs todettiin kosteusteknisesti toimivaksi. Kuvat 13 ja 14. Useamman kattoikkunan kohdalla oli sisäpuolella havaittavissa vesivuotojälkiä.

79 Tutkimusselostus Rakokiven Koulu 16 (19) Sisäilma- ja kosteustekninen kuntotutkimus Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Vesikaton todettiin olevan pääosin hyvässä kunnossa lukuun ottamatta kattoikkunoiden liittymiä. Kattoikkunarakenteiden puutteellisen vesitiiveyden takia useammassa kattoikkunassa on havaittavissa vesivuotojälkiä. Kattoikkunoiden rakenne sekä vesikaton liittymien elastiset kittaukset tulisi uusia peruskorjauksen yhteydessä. Lisäksi ilmanvaihtokonehuoneiden räystäsrakenteen kosteustekninen toiminta tulee peruskorjauksen yhteydessä tarkastaa ja tarvittaessa korjata. 8 Sisäilma ja emissionäytteet 8.1 VOC-näytteet Taulukossa 3 on esitetty kohteessa kerättyjen VOC-yhdisteiden sisäilma-analyysien ja lattiapinnoitteiden VOC-yhdisteiden emissioiden FLEC-analyysitulokset. Taulukon punainen väri merkitsee kyseiselle yhdisteelle kirjallisuudessa raportoidun hajukynnyksen ylitystä. FLEC-emissiotuloksille ei ole käytettävissä vertailuraja-arvoja, mutta niistä haihtuvia yhdisteitä voidaan verrata VOC-sisäilma-analyyseissä esiintyviin yhdisteisiin. Taulukko 3. Tunnistettujen yhdisteiden VOC-analyysien tulokset Yhdiste Luokka 259 VOC!g/m 3 ] Luokka 259 FLEC!g/m 2 h] Luokka 212 VOC!g/m 3 ] Luokka 212 FLEC!g/m 2 h] Aromaattiset hiilivedyt bentseeni 1 tolueeni 0,7 0,7 Terpeenit ja niiden johdannaiset "-pineeni 0,7 Yksiarvoiset alkoholit 1-butanoli 0,9 0,7 2-etyyli-1-heksanoli 0,7 0,7 1 1 Moniarvoiset alkoholit propyleeniglykoli 4 Aldehydit n-pentanaali 0,6 n-heksanaali 1 n-oktanaali 4 n-nonanaali n-dekanaali 0,8 0,5 2 bentsaldehydi 0,8 1 0,7 Ketonit asetofenoni 0,4 Piiyhdisteet dekametyylisyklopentasiloksaani 3 0,6 TVOC

80 Tutkimusselostus Rakokiven Koulu 17 (19) Sisäilma- ja kosteustekninen kuntotutkimus Yhdiste Luokka 148 VOC!g/m 3 ] Luokka 148 FLEC!g/m 2 h] Opettajain huone VOC!g/m 3 ] Opettajain huone FLEC!g/m 2 h] Alifaattiset ja alisykliset hiilivedyt n-heptaani 0,5 Aromaattiset hiilivedyt tolueeni 1 0,9 m-/p-ksyleenit 2 0,5 o-ksyleeni 0,7 etyylibentseeni 0,5 Terpeenit ja niiden johdannaiset "-pineeni 0,6 0,5 Yksiarvoiset alkoholit 1-butanoli 0,6 0,8 2-etyyli-1-heksanoli 2 2 0,7 Aldehydit n-heksanaali 1 4 n-nonanaali n-dekanaali 0,7 0,7 0,7 bentsaldehydi 0,8 0,8 Ketonit asetofenoni 0,5 Orgaaniset hapot etikkahappo 73 propaanihappo 15 heksaanihappo 5 10 Piiyhdisteet dekametyylisyklopentasiloksaani 0,5 TVOC 10 <10 <10 19 Kaikille tutkituista näytteistä analysoiduille haihtuville orgaanisille yhdisteille ei ole kirjallisuudessa määritetty hajukynnystä. Sisäilmanäytteistä analysoidut yhdisteet ovat tavanomaisia sisäilmassa esiintyviä haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, joiden pääasialliset lähteet ovat muovi- ja linoleumituotteet, puu, vahat ja pesuaineet. Kaikista sisäilmanäytteistä mitatut VOC-yhdisteiden kokonaispitoisuudet (TVOC) ovat erittäin pienet. 8.2 Mikrobinäytteet Luokkatilan 212 ja keittiön välisen tiiliseinän alimmasta laastisaumasta otettiin materiaalinäyte mikrobianalyysiä varten. Analyysivastauksen mukaan näytteessä oli vahva viite vauriosta. Työterveyslaitoksen analyysitodistukset ovat liitteessä 2 ja näytteenottokohdat on merkitty liitteeseen Kuitu- ja pölynäytteet Luokkien 212 ja 252 sekä opettajainhuoneen sisäilmasta tutkittiin teolliset mineraalikuidut geeliteippimenetelmällä kahden viikon laskeumasta. Lisäksi vastaavien tilojen

81 Tutkimusselostus Rakokiven Koulu 18 (19) Sisäilma- ja kosteustekninen kuntotutkimus ilmanvaihtokanavista otettiin pyyhintänäytteet pölyn koostumuksen analysoimiseksi. Myös liikuntasalin yläpinnoilta otettiin pölynäyte. Luokkatilan 212 näytteestä analysoitiin teollisia mineraalikuituja yli työterveyslaitoksen suosituksen. Myös ilmanvaihtokanavien sisältä otetuissa pyyhintänäytteissä vuorivillakuitujen pitoisuus oli selvästi koholla. Analyysitodistukset ovat liitteessä 2 ja näytteenottokohdat on merkitty liitteeseen Paine-ero ja hiilidioksidimittaukset Rakennuksen hiilidioksidipitoisuutta sekä sisä- ja ulkoilman välistä paine-eroa seurattiin kuuden päivän ajan ilmanvaihdon toiminnan seuraamiseksi. Hiilidioksidipitoisuus vaihteli välillä ppm. Hiilidioksidipitoisuus täytti sisäilmastoluokan S2 pitoisuuden ollessa pääosin alle 900 ppm (liite 3). Paine-eromittausten mukaan rakennus on huomattavan alipaineinen ulkoilmaan nähden paine-eron vaihdellessa välillä Pa riippuen ilmanvaihtokoneiden käyntiajoista. Rajuimmat paine-eron vaihtelut mitattiin viikonlopun aikana. Huomiota kiinnitettiin myös teknisen tilan ilmanvaihtoon. Tilan ilmanvaihto on toteutettu siten, että tilasta on oma poistoilmanvaihto ja korvausilma otetaan käytävältä sekä väestönsuojan hätäpoistumistunnelista. 8.5 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Kaikista sisäilmanäytteistä mitatut VOC-yhdisteiden kokonaispitoisuudet (TVOC) olivat erittäin pieniä. Analyyseissä mitattiin kuitenkin hajukynnyksen ylittäviä yhdistepitoisuuksia, joten tutkituissa tiloissa on selvästi mitattavia hajuja. Opettajain huoneen lattiapinnoitteesta kerätystä FLEC-näytteestä analysoitiin suhteellisen korkeita emissioita orgaanisille hapoille, jotka ovat tyypillisiä linoleumituotteista haihtuvia orgaanisia yhdisteitä. Orgaanisten happojen tuoksut koetaan yleensä epämiellyttävinä. Samasta tilasta kerätystä VOC-yhdisteiden sisäilmanäytteestä ei analysoitu orgaanisia happoja, mutta FLEC-näytteestä analysoidut emissiot ovat kokemustemme mukaan niin korkeita, että niillä voi ajoittain olla vaikutusta sisäilman laatuun. Edellä mainituista syistä johtuen suosittelemme linoleumimattojen korvaamista tiloissa, joissa koetaan matosta aiheutuvaa hajuhaittaa. Toisekseen linoleumimatto ei ole suositeltavin materiaali maanvastaisiin lattiarakenteisiin, koska se vaurioituu herkästi alapohjan kosteuden vaikutuksesta. Keittiön ja luokkatilan seinän alaosa on mikrobinäytteen mukaan mikrobivaurioitunut. Peruskorjauksen yhteydessä onkin suositeltavaa, että kaikkien keittiöön rajoittuvien väliseinien alaosat tiivistetään/kapseloidaan erillisekseen laadittavan työohjeen mukaan. Vaihtoehtoisesti mikrobivaurioituneet väliseinät tulee uusia. Luokkatilan 212 sisäilmassa on teollisia mineraalikuituja yli työterveyslaitoksen suosituksen. Ilmanvaihtokanavien vuorivillakuitupitoisuuden perusteella on syytä olettaa, että pääosa sisäilmassa todetuista mineraalikuiduista irtoaa ilmanvaihtokanavien äänenvaimentimien eristelevyistä ja kulkeutuu ilmanvaihdon mukana sisäilmaan. Myös

82 Tutkimusselostus Rakokiven Koulu 19 (19) Sisäilma- ja kosteustekninen kuntotutkimus huonetilojen katoissa käytetyistä pinnoittamattomista villa-akustointilevyistä irtoaa jonkin verran mineraalivillakuituja. Ilmanvaihtojärjestelmän kaikki äänenvaimentimet tulee vaihtaa allergisoimattomiin malleihin ja vaihdon jälkeen ilmanvaihtokanavat tulee puhdistaa mineraalivillakuitujen poistamiseksi kanavista. Lisäksi on suositeltavaa vaihtaa kaikki pinnoittamattomat akustointilevyt. Korjaustöiden jälkeen tiloissa tulee tehdä perusteellinen pintojen puhdistus ns. homepölysiivousohjeen mukaisesti vuorivillakuitujen poistamiseksi. Myös alakattojen yläpuoliset rakenteet ja tekniikka (putket, sähköjohdot yms.) tulee puhdistaa. Tämän jälkeen on suositeltavaa ottaa uudet kuitu- ja pölynäytteet korjaus- ja siivoustyön onnistumisen varmentamiseksi. Hiilidioksidipitoisuus sisäilmastoluokan S2 pitoisuuden ollessa pääosin alle 900 ppm (liite 3). Paine-eromittausten mukaan rakennus on huomattavan alipaineinen ulkoilmaan nähden, lukuun ottamatta viikonlopun aikana tapahtuvaa heilahtelua yli- ja alipaineen välillä. Suuresta alipaineisuudesta johtuen sisäilmaan kulkeutuu korvausilman mukana epäpuhtauksia rakenteiden epätiiveyskohtien kautta. Viikonlopun suuren vaihtelun aiheuttaa todennäköisesti täydelle teholle siirtyvä liikuntasalin ilmanvaihto, kun samaan aikaan muissa tiloissa on käytössä vain poistoilmanvaihto. Edellä mainituista syistä johtuen ilmanvaihtojärjestelmä tulisi säätää uudestaan ja käyntiajat tarkastaa. Ilmanvaihtojärjestelmä tulisi säätää siten, että rakennus olisi enentään 10 Pa alipaineinen ulkoilmaan nähden. Teknisen tilan poistoilmanvaihdon kanavapuhallin on sijoitettu tekniseen tilaan, jolloin viereisen käytävän alaslaskukattoon sijoitettu poistoilmakanava on ylipaineinen sisäilmaan nähden. Ylipaineisuudesta johtuen poistoilmakanavan epätiiveyskohtien kautta kanavasta kulkeutuu poistoilmaa käytävän sisäilmaan. Teknisen tilan poistoilmanvaihto tulisi toteuttaa siten, että puhallin korvataan vesikatolle asennetulla huippuimurilla ja korvausilmareitti käytävän seinällä suljetaan. Espoossa Vahanen Oy Sami Vuorikoski Asiantuntija, FM Tuomas Väisänen Asiantuntija, RI Liitteet 1. Pohjapiirustukset (2 sivua) 2. Analyysitodistukset (7 sivua) 3. Hiilidioksidi- ja paine-eromittaukset (7 sivua)

83

84

85

86 Tutkimusseloste TT 712 Rakokiven koulu Laboratoriotutkimukset

87 Tutkimusseloste Rakokiven koulu (TT 712) 1 ( 2 ) Tilaajan tiedot Tilaaja Nastolan kunta Osoite Pekkalantie 5 Postinumero Postitoimipaikka NASTOLA Yhteyshenkilön nimi Yhteyshenkilön puhelin Yhteyshenkilön sähköposti Kohteen tiedot TT-tunnus 712 Nimi Rakokiven koulu Osoite Postinumero Kaupunki Valmistumisvuosi Tilauskoodi Tilauspäivämäärä Erityishuomiot Tutkimukset Tutkimus Näytetunnukset Tutkimuksia yht. Muita tutkimuksia: Lisätietoa: Pölyn koostumus elektronimikroskooppisesti 4 kpl Tutkimustulokset pätevät ainoastaan tutkituille näytteille. Tämän tutkimusselosteen osittainen kopiointi on kielletty ilman Vahanen Oy:n kirjallista lupaa Näytteet # Tunnus Rakenneosa Pituus (min) Pituus (max) Leveys Ilmansuunta Tarkenne 1 1 pölynäyte Luokka 252, tuloilmakanava 2 2 pölynäyte Liikuntasali, IV-kanavan päältä 3 3 pölynäyte Luokka 212, tuloilmakanava 4 4 pölynäyte Opettajainhuone, tuloilmakanava

88 Tutkimusseloste Rakokiven koulu (TT 712) 2 ( 2 ) Laboratorion yhteyshenkilöt Yhteyshenkilöt ja projekti Vahanen Oy Linnoitustie 5 FI Espoo Puhelin: Fax: Projektinumero Yhteyshenkilön nimi Sähköposti Tilauksen kirjaajan nimi Sähköposti KOS2676 Kyösti Nieminen kyosti.nieminen@vahanen.com Jaakko Säntti jaakko.santti@vahanen.com

89 Tutkimusseloste TT (2) Rakokiven koulu Nastolan kunta Tilakeskus Pekkalantie NASTOLA PÖLYN KOOSTUMUS ELEKTRONIMIKROSKOOPPISESTI ANALYYSIMENETELMÄ Analyysit tehtiin pyyhkäisyelektronimikroskoopilla (SEM), joka on kvalitatiivista alkuaineanalyysiä varten varustettu energiadispersiivisellä röntgenspektrometrillä (EDS). Havainnot pätevät vain tutkituille näytteille. NÄYTTEET: RAKOKIVEN KOULU Näyte Näytteen kuvaus Tila 1 Pyyhintäpölynäyte Luokka 252, tuloilmakanava 2 Pyyhintäpölynäyte Liikuntasali, IV-kanavan päältä 3 Pyyhintäpölynäyte Luokka 212, tuloilmakanava 4 Pyyhintäpölynäyte Opettajainhuone, tuloilmakanava TULOKSET Näyte 1: Näyte koostuu pääosin karkeasta ulkoilman pölystä (siitepöly, kiviaines- ja savipöly). Lisäksi näyte sisältää ruostehiukkasia sekä vähän sinkkipitoisia hiukkasia. Näytteessä on arviolta 5 tilav-% teollisia mineraalikuituja; eniten vuorivillakuituja, jonkin verran karkeita lasikuituja sekä vähimmässä määrin lasivillakuituja. Kuvassa 1 on elektronimikroskooppikuva pölystä. Näyte 2: Näyte koostuu pääosin tavanomaisesta huonepölystä (tekstiilikuidut, hilse). Lisäksi näyte sisältää melko runsaasti kiviaines- ja savipöly ja vähän siitepölyä. VAHANEN OY Linnoitustie 5, FI Espoo, Finland y-tunnus

90 Tutkimusseloste TT (2) Rakokiven koulu Lasikuitu Siitepöly Kuva 1. Elektronimikroskooppikuva pölystä. Kuvassa näkyy mm. karkea lasikuitu ja siitepölyhiukkanen. Muut pienemmät hiukkaset ovat pääasiassa kiviaines- ja savihiukkasia ja vähemmässä määrin ruostehiukkasia. Taustan mustat pisteet ovat polykarbonaattisuodattimen reikiä. Mittajana on 10 µm. Näyte 3: Näyte koostuu pääosin karkeasta ulkoilman pölystä (siitepöly, kiviaines- ja savipöly). Lisäksi näyte sisältää vähän ruostehiukkasia sekä hyvin vähän sinkkipitoisia hiukkasia. Näytteessä on arviolta 1 tilav-% teollisia mineraalikuituja; eniten vuorivillakuituja, jonkin verran karkeita lasikuituja sekä vähimmässä määrin lasivillakuituja. Näyte 4: Näyte koostuu pääosin karkeasta ulkoilman pölystä (siitepöly, kiviaines- ja savipöly). Lisäksi näyte sisältää vähän pieniä ruostehiukkasia. Näytteessä on arviolta 1-5 tilav-% teollisia mineraalikuituja; eniten vuorivilla- ja lasivillakuituja sekä vähäisemmässä määrin karkeita lasikuituja. Vahanen Oy, laboratoriopalvelut Jaakko Säntti erikoistutkija VAHANEN OY Linnoitustie 5, FI Espoo, Finland y-tunnus

91

92

93

94

95

96

97

98

99

100 Rakokiven koulu Hankesuunnitelma Yhteenveto Erittelyt Liite 4, tilatarveluettelo Sivu 1 oppilaita kpl m 2 yht. m 2 Uudisosa 5854 huone-m 2 Vaihtoehto yhteensä 5854 huone-m k-m 2 Uudisosa Yhteenveto Perusopetuksen kotialue 3267 huone-m 2 yhteiset tilat 2587 huone-m 2 Uudisosa yhteensä 5854 huone-m k-m 2 Erittelyt Perusopetuksen kotialue oppilaita kpl m 2 yht. m 2 Perusopetustilat 1-6 luokat 18 55,0 990,0 Varastot 2 10,0 20,0 Eriytystilat 20 10,0 200,0 Iltapäivätoiminta 2 40,0 80,0 Vaate-eteiset 18 12,0 216,0 WC-tilat sis. LE-wc:t 25 2,0 50,0 Musiikkiluokka 1 80,0 80,0 Musiikin varasto 1 10,0 10,0 Wellamon varastot 2 10,0 20,0 Kieliluokat 1 60,0 60,0 Pienluokat 8 55,0 440,0 TAO luokat 3 55,0 165,0 TAO eritystilat 3 10,0 30,0 Kuvaamataito, polttouuni 1 70,0 70,0 Kuvaamataidon varasto 1 15,0 15,0 ATK-media varasto 1 15,0 15,0 WC-tilat 2 2,0 4,0 TN-luokka 1 100,0 100,0 TN opettajan tila 1 10,0 10,0 TN-varastot 2 15,0 30,0 TS-luokka 1 80,0 80,0 TS-varastot 2 15,0 30,0 Kotitalousluokat 1 30,0 30,0 Esikoululuokat 4 55,0 220,0 Leikki-/lepohuoneet 3 40,0 120,0 Kuraeteiset 2 15,0 30,0 Vaatehuoltohuoneet ja varastot 4 15,0 60,0 Vaate-eteiset 4 15,0 60,0 WC- ja pesutilat 8 4,0 32,0 Yhteensä 3267,0 yhteiset tilat oppilaita kpl m 2 yht. m 2 kopiohuone, varasto 2 15,0 30,0 Toimisto Varar. Ja siht. 2 15,0 30,0 Rehtori 1 20,0 20,0 ELA 2 15,0 30,0 Ulkoiluvälinevarasto VSS 1 15,0 Opetusvälinevarastot 3 10,0 30,0

101 Rakokiven koulu Hankesuunnitelma oppilaita kpl m 2 yht. m 2 Kirjavarasto VSS 1 10,0 opettajien huone 1 80,0 80,0 Neuvottelu 1 40,0 40,0 opettajien työtilat 2 25,0 50,0 Arkisto 1 6,0 6,0 Oppilashuollon tilat 3 15,0 45,0 Terapiatila 1 20,0 20,0 Terveydenhoitaja + odotus+wc 1 35,0 35,0 oppillaskunta VSS 1 15,0 Keittiö 1 90,0 90,0 Keittiön varastot 2 15,0 30,0 Ruokailutila ja hlök kabinetti 1 270,0 270,0 Liikuntasali 1 660,0 660,0 sisäliikuntavarastot 2 40,0 80,0 Näyttämö, alla tuolivarasto 1 70,0 70,0 Puku-,wc- ja pesutilat 3 40,0 120,0 WC-tilat, hk 8 2,0 16,0 Siistijöiden sostilat VSS 1 30,0 Monitoimitila aulatilojen yhteydessä 1 50,0 50,0 Aulatilat sis. Taksinodotustilan 1 250,0 250,0 Hk:n vaatenaulakko/pukeutumistila 4 5,0 20,0 HK:n pesu- ja pukutilat VSS 2 20,0 Siivousvälinevarastot 2 10,0 20,0 Kiinteistön hoito ja iltavahti 1 10,0 10,0 Tekniset tilat L-jakoh. 1 15,0 15,0 Tekniset tilat SPTH 1 10,0 10,0 Tekniset tilat IV-konehuoneet 2 100,0 200,0 VSS S1 luokka /varastoja 2 130,0 260,0 kaluste_, kirja_, näytelmävaate_, sesonki_, väline_, koulutarvike_, talovarastot Yhteensä 2587,0 Liite 4, tilatarveluettelo Sivu 2

102 Pedagogiset tarpeet ja tavoitteet Rehtori Ari Misukka Täydennetty ja Tilanne ennen peruskorjaus-/laajennushanketta Rakokiven koulussa on lukuvuonna yksi (1) esikoululuokka, kahdeksan (8) erityisopetuksen luokkaa ja 12 yleisopetuksen luokkaa. Esi- ja peruskoululaisia on ( ) yhteensä 278. Koulu toimii kolmessa eri rakennuksessa samassa pihapiirissä (koulurakennus, ns. opistotalo ja kirjasto). Opetushenkilöstöä koulussa on 25 opettajaa (mukaan lukien rehtorit), koulusihteeri ja 17 koulunkäyntiavustajaa (yht. 43 henkilöä). Muuta henkilökuntaa ovat kouluterveyden-hoitaja (4 pv/vk), kiinteistönhoitaja, iltavahtimestari, viisi (5) keittiön henkilökuntaan kuuluvaa ja neljä (2+2) siistijää. Lisäksi koululla käy koulukuraattori kahtena päivänä viikossa sekä lasten ja nuorten psykologi tarpeen mukaan. Koulurakennuksen ensimmäisessä kerroksessa on kolme (3) ainekohtaista luokkaa (tekninen työ, musiikki ja englannin kieli), juhlasali/liikuntasali, tuolivarasto, pukuhuoneet (4 kpl), auditorio, neuvotteluhuone, monistushuone, laaja-alaisen erityisopettajan huone, opetushenkilöstön huone, sekä rehtorin, apulaisrehtorin ja koulusihteerin huoneet. - Koulukuraattori ja lasten ja nuorten psykologi tapaavat oppilaita pääsääntöisesti koulurakennuksen neuvotteluhuoneessa. Jos kuraattori ja psykologi ovat yhtä aikaa koululla, on toiselle osoitettava jokin tyhjä luokkatila työskentelytilaksi. Luokkatiloja on koulurakennuksen toisessa kerroksessa (solut A-D) 15, joista käytössä on 14 (Yksi luokkatila on rakennevaurioiden vuoksi käyttökiellossa.). Lisäksi kerroksessa on valmistuskeittiö, kaksi (2) ruokalaa, kolme (3) ikkunatonta pienryhmätilaa, kirjasto ja iltapäiväkerhon tila. Ns. opistotalossa (E-solu) on ensimmäisessä kerroksessa koulun käytössä kolme (3) luokkatilaa, pienryhmätila ja pieni liikuntasali (ns. peilisali) sekä kaksi (2) pukuhuonetta (yhteiskäytössä Wellamo-opiston ja kunnan liikuntatoiminnan kanssa). Muut luokkatilat (5 kpl) E-solun alakerrassa ovat Wellamo-opiston musiikinopetuksen käytössä. E-solun toisessa kerroksessa on opetushenkilöstön huone, monistushuone, kolme (3) perusopetuksen luokkaa (joista yksi pieni), atk-luokka (yhteiskäytössä Wellamo-opiston kanssa), tekstiilityön luokka (yhteiskäytössä Wellamo-opiston kanssa), neuvotteluhuone sekä sosionomin ja koulukuraattorin yhteinen työhuone. - Sosionomin (38,15 h/vk) työtila on huone, joka aiemmin toimi eriyttämistilana. Lisäksi Wellamo-opistolla on käytössä yksi kädentaitojen luokkatila ja kaksi varastotilaa. Esikoululuokka ja toisen iltapäiväkerhon yhteinen tila ovat kirjaston alakerran tiloissa (F-solu). Esikoululuokka ja iltapäiväkerho toimivat yhden tunnin samanaikaisesti samoissa tiloissa. Koulukyydittävien määrä on kasvanut pienluokkien Rakokiveen siirtymisen jälkeen. Kunnollista taksinodotustilaa ei ole lainkaan, vaan oppilaat joutuvat valvotusti odottamaan aamuisin koulun alkamista ja iltapäivisin koulukyydin saapumista auditorion aulassa. Syksyllä 2012 valmistunut Toritie on lisännyt koululaisten tapaturmavaaraa. E- solun ulko-ovi on Toritien puoleisella seinällä ja julkinen liikenneväylä on vain muutaman metrin päässä ulko-ovesta. Toritien ja koulun piha-alueen välissä ei

103 ole minkäänlaista aita-rakennelmaa, joka erottaisi alueet toisistaan. Vuoden kokemuksen mukaan lapset välituntileikkien tiimellyksessä harhautuvat satunnaisesti piha-alueen ulkopuolelle Toritielle. Soratien kautta tapahtuva valmistuskeittiön tavaratoimitus- ja huoltoliikenne vaarantavat päivittäin oppilasturvallisuutta, sillä rahtiliikennettä on usein myös välituntien aikana. Vaarallisuutta lisää edelleen se, että kuorma-autojen pitää peruuttaa piha-alueella useita kymmeniä metrejä tavaroita tuodessaan, sillä kuorma-autot eivät mahdu kääntymään piha-alueella. Pedagogiset tarpeet ja tavoitteet Tilojen lisätarpeet toimintojen laajentuessa TAULUKKO 1 Yleisopetuksen oppilasennuste: RAKOKIVI + KANERVA + UUSIKYLÄ (Väestörekisteritietojen mukaan ) LK YHT. Luvuista puuttuvat ruuhijärveltä (metsäkylä) tulevat yleisopetuksen oppilaat. Luvuista puuttuvat pienluokkien oppilaat 8 x 8-10 oppilasta, joista noin puolet tulevat läntiseltä koulualueelta. Luvuista puuttuvat tao-luokkien 3 x 8 oppilasta (1-9 lk). Luvuista puuttuvat eskarit 4 x 21 esikoululaista. Kaikki oppilaat yhteensä vuonna 2017 (max) 588 oppilasta Yllä olevan oppilasennusteen mukaan yhdistymisen jälkeen Rakokiven koulu toimii pääsääntöisesti 3-sarjaisena alakouluna (18 luokkaa). Täytyy kuitenkin varautua myös siihen, että joinakin lukuvuosina lainsäädännöllisistäkin syistä (mm. 11-vuotisen oppimäärän oppilas yleisopetuksen luokassa), joillakin luokka-asteilla saattaa olla neljä rinnakkaisluokkaa. Pienryhmiä kouluun on suunniteltu 8 kpl ja esiopetusryhmiä 4 kpl. Myös TAO - luokkien (3 kpl) siirtyessä Rakokiven kouluun tarvitaan heille luokkatilat ja opetuskeittiö 7-9 luokkien oppilaille. Koulun toiminnan mahdollisimman tehokkaan järjestämisen kannalta paras vaihtoehto olisi, että koulun tilat sijoittuisivat yhteen, nykyajan oppimiskäsityksiä ja tulevaisuuden koulun tarpeita varten suunniteltuun ja rakennettuun rakennukseen. Tällöin pedagogisesti tarkoituksenmukaisia ratkaisuja olisi mahdollista käyttää oppilaiden opetuksessa. Kunnan kaikkien perusopetuksen pienluokkien sijoittaminen Rakokiven kouluun lisää eriyttämistilojen tarvetta kaikissa soluissa. Jokaisella luokalla pitää olla pedagogisista syistä oma eriyttämistilansa luokan yhteydessä, sillä kaikissa solussa on integraation vuoksi sekä yleisopetuksen luokkia että pienluokkia. Erityisopetuksen ja oppilashuollon lainsäädäntö edellyttää eriyttämistä ja yksilöllistä ohjausta varten toimivia eriyttämistiloja, mutta toisaalta myös suurryhmätilaa, jotta opetusryhmiä voidaan muuttaa tilapäisesti pedagogisesti tarkoituksenmukaisiksi.

104 Suunnittelussa tulisi huomioida se, että yleisopetuksen ja pienryhmien luokkatilat ovat neliömääriltään yhtä suuria, jolloin luokkatiloja vuosittain tarpeen mukaan voitaisiin joustavasti vaihtaa ja muodostaa tällä tavoin eri soluihin pedagogisesti tarkoituksenmukaisia luokkaryhmiä. Oppilasmäärän kasvu merkitsee myös yhden laaja-alaisen erityisopettajan viran siirtoa joko kokonaan tai osin Rakokiven kouluun (20-25 h/vk). Molemmilla laaja-alaisilla erityisopettajilla, sosionomilla, kouluterveydenhoitajalla, kuraattorilla ja psykologilla tulee olla kunnolliset ja tarkoituksenmukaiset työtilat, myös samanaikaisesti koululla työskennellessään. Koulu tarvitsee kokoontumis-, tapahtuma- ja juhlatilaa, jota voidaan käyttää myös suurryhmätilana, oppilaskuntatoiminnan tilana sekä eri oppiaineissa opetus- ja luentotilana. Sisäliikuntatilaan on mahduttava samanaikaisesti liikkumaan kolme oppilasryhmää. Liikuntavälineiden varastotilaa on oltava riittävästi. Myös iltakäyttäjien tarpeet on huomioitava. Opetushenkilöstön määrän kasvaessa myös työskentely- ja sosiaalitilat pitää rakentaa henkilömäärän mukaiseksi. Uudessa koulussa henkilöstön lukumäärä tulee olemaan noin on henkilöä riippuen koulunkäyntiavustajien määrästä. Esikouluryhmien määrä tulee olemaan neljä. Osa ryhmistä tulee tarjoamaan päivähoitoa. Olisi tarkoituksenmukaista, että esikoulu- ja alkuopetusluokat (1-2 vuosiluokat) olisivat lähellä toisiaan, jolloin luokkien fyysistä läheisyyttä voitaisiin hyödyntää pedagogisestikin. Tilojen ja henkilöstön yhteiskäytön vuoksi myös lepotilat ovat tärkeä osa sekä aamu-/iltapäivätoiminnalle että esikoululaisille. Luokkatilojen suunnittelussa olisi huomioitava luokkien yhteistyön mahdollistaminen niin, että saman vuosiluokan opetustilat olisivat lähekkäin. Tämä mahdollistaa integraation ja henkilöstön joustavan käytön. Suunnitelmia laadittaessa on otettava huomioon myös se, että Wellamo-opisto käyttää koulun tiloja peruskorjaus/laajennuksen jälkeenkin iltapäivisin, iltaisin ja viikonloppuisin. Aikuisten kielten- ja kädentaitojen opetuksen lisäksi lasten taiteen perusopetus ja musiikkiin teoria- ja soitinopetus jatkuvat koulun tiloissa. Heidän tarpeensa tulee huomioida varastotiloja suunniteltaessa. Toimiva ja viihtyisä kyydityksen odotustila tarvitaan. Kyyditettävien määrän lisääntyessä entisestään, on koulun alkamista ja kyyditystä odottavilla oltava tarkoituksenmukaiset ja turvalliset odotustilat. Taksien jättöpaikka tulee suunnitella toimivaksi, turvalliseksi ja riittävän tilavaksi. Koulun kaikkien oppilaiden pitää voida liikkua remontoidun ja laajennetun koulurakennuksen sisällä esteettömästi tilasta toiseen, riippumatta siitä, missä oppilaan ns. kotiluokka sijaitsee. Mahdollisuus liikkua sisätiloissa koko rakennuksen eri osissa ja kerroksissa on oppilaiden tasapuolisuuden, yleisen turvallisuuden sekä koulutyön että siivouksen käytännöllisyyden kannalta välttämätöntä. Uusi käyttöön tuleva peruskoulun opetussuunnitelman perusteet edellyttää nykyistä enemmän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) ja opetusteknologian käyttämistä opetuksessa. Se edellyttää langatonta verkkoa koko koulukiinteistössä. Langaton verkko poistaa erillisen atk-luokan välttämättömyyden, mutta edellyttää nykyistä monipuolisimpia ja

105 liikuteltavimpia laiteratkaisuja. Laitteistot tarvitsevat myös säilytys- ja lataustiloja. Koulussa olisi oltava selkeä pääsisäänkäynti, josta pääsee helposti esimerkiksi hallinto- ja juhlatiloihin. Kaikessa peruskorjaus-/laajennushankkeen vaiheissa tulisi ottaa huomioon kestävä kehitys. Vaikka kestävä kehitys kuuluu nykyiseenkin opetussuunnitelman perusteisiin, niin se painottuu entistä enemmän käyttöön otettavissa uusissa peruskoulun opetussuunnitelman perusteissa. Koulun piha-alueelle tulee tehdä pihasuunnitelma sadekatoksineen ja pyöräparkkeineen. Piha-alueen on oltava aidattu. Aita lisää lasten pihaleikkien turvallisuutta sekä selkeyttää merkittävästi valvontaa koulupäivän aikana. TAO - luokat ja neljä esikouluryhmää vaativat myös piha-alueen muuttamista varustelultaan monipuolisemmaksi, sillä lasten ikäjakautuma (6-17 v.) sekä monitarpeinen käyttäjäkunta on otettava huomioon nykyistä tarkemmin. Myös säädökset määrittävät päivähoidon piha-alueen vaatimukset. Tavaratoimitukset ja huoltoajot pitää ohjata turvallisuussyistä pois koululaisten välituntialueelta kokonaan. Esikoululaisten huoltajia varten pitää kuitenkin rakentaa koulupihan läheisyyteen jättöalue, johon huoltajat voivat parkkeerata autonsa siksi aikaa, kun he tuovat ja hakevat lapsiaan päivähoidosta/esikoulusta. Säädökset edellyttävät, että lapsi tuodaan ja haetaan päivähoidosta saattaen. Ylläkerrottua tarkemman suunnitelman Rakokiven koulun tilojen käyttötarpeista ja muutoksista on tehnyt kaavasuunnittelija Pauli Lindström. Ari Misukan tekstistä muokanneet Nastolassa Susanna Kulonen, rehtori Sanna-Mari Heinonen, luokanopettaja, hankeryhmän jäsen Koulun toiminnan kannalta pedagogisesti ja turvallisuuden kannalta paras ratkaisu olisi, että koulu voisi jatkaa toimintaansa nykyisissä tiloissaan kunnes uudet, korvaavat tilat valmistuvat. Mikäli koulu toimii rakennustyömaan läheisyydessä, on oppilaiden turvalliseen kulkemiseen kiinnitettävä erityistä huomiota. Mikäli koulu joutuu väistämään rakennustöitä useaan eri toimipisteeseen, haasteeksi muodostuvat mm. ruokailujen ja koulukuljetusten järjestäminen, turvallinen siirtyminen paikasta toiseen, turvallisten välituntialueiden järjestäminen sekä tiedonkulku. Opetussuunnitelman toteuttaminen hajautuneena eri toimipisteisiin on haastavaa, esimerkiksi käsitöiden ja liikunnan osalta. Hajaantuminen eri toimipisteisiin lisää henkilökunnan tarvetta, koska valvontoja tulee enemmän eikä henkilöstön yhteiskäyttö ole mahdollista. Nastolassa Susanna Kulonen, rehtori Sanna-Mari Heinonen, luokanopettaja, hankeryhmän jäsen Tarveselvitys on merkitty tiedoksi sivistyslautakunnalle

106 OTE VOIMASSA OLEVASTA ASEMAKAAVASTA KORTTELI 212 TONTTI 1 KIINTEISTÖTUNNUS ja osa OSOITE Toritie 4 KÄYTETTY KORKEUSJÄRJESTELMÄ N60 JA MITTAKAAVA 1:2000 KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ kkj3 NASTOLASSA NASTOLAN KUNTA RAKENNUSTAPAOHJEET ON X EI