Hankesuunnitelma Villähteen koulun perusparannus ja uudisrakentaminen (laajennus)

Transkriptio

1 Nastolan kunta Hankesuunnitelma Villähteen koulun perusparannus ja uudisrakentaminen (laajennus) Luonnos Nastolan kunta Päivitetty:

2 Sisällysluettelo Nastolan kunta Hankesuunnitelma 1 (14) Villähteen koulun perusparannus ja laajennus Dnro 667/01.017/ Toiminnallisten lähtökohtien tarkistaminen Käyttäjän tarpeet Toiminnalliset tavoitteet Palvelutarveselvitys / perusopetus ja esiopetus/ Villähteen oppilaaksiottoalue Kustannustavoitteet Tavoitehintalaskelma Ylläpitokustannukset Kustannusten jakautumien hankkeen eri vuosille Pedagogiset tarpeet ja tavoitteet Taustaa Tämänhetkinen tilanne Tarveselvitys Tiivistelmä uudisosan tilatarpeista Vanhan puolen tilat ja muutostarpeet Muut käyttäjät Hankkeen laajuus ja tilaohjelma Kuntotutkimus ja selvitykset Hankintatapa Laatuvaatimukset RakMk ja RYL Kaavoitus Rakennusoikeus Tontin sisäinen liikenne Piha-alueen ominaisuudet ja siihen kohdistuvat tarpeet Energiatehokkuus Akustiikka ja ääneneristys Terveellisyys ja turvallisuus Sisäilmatavoitteet Rakennuksen paloluokka P Valaistusolosuhteet Rakennusmateriaalit Rakennus- ja sijaintipaikka Rakennustekniikka, yleistä Talotekniset järjestelmät, yleistä Aikataulu Vaiheistus Tarveselvitysvaiheesta tarkennettu arvio kustannuksista Vaikutukset käyttötalouteen Rahoitussuunnitelma Liitteet Liite 1 Oppilasennusteet Villähde, Ersta ja Tapiola Liite 2 Asemakaava ja sen määräykset Liite 3 Asemapiirros 1:500 Liite 4 Peruskorjauksen ja uudisosan tilaluettelo Liite 5 Tilaluettelon mukainen esisuunnitelma koulusta ja uudisosasta Liite 6 Arkkitehtiopiskelija Erkko Aartin diplomityö Liite 7 Rakennustekninen kuntotutkimus Sisäilmatalo Kärki Oy Liite 8 Tontin sisäinen liikenne TL-suunnittelu Oy Liite 9 Ote Villähteen koulun energiaselvityksestä One 1 Oy, Ladec. Liite 10 Pohjatutkimus ja pohjatutkimuslausunto Geo-Hydro Oy Liite 11 Laskelma perustamiskustannuksista vanha osa, liikuntasali ja uudisosa Rakennuttamispalvelu Juha Vanhanen Oy Liite 12 Kunnan oma pintavaaitus Vanhojen rakennusten asbestikartoitus on tilattu

3 Villähteen koulu Nastolan kunta Hankesuunnitelma 2 (14) Villähteen koulun perusparannus ja laajennus Dnro 667/01.017/ Villähteen koulu sijaitsee vanhan Lahti Kouvola tien ja uuden vt:n 12välissä. Suuresti lisärakennettu koulukeskus on avoimessa viljelymaisemassa. Aukean länsilaidalla on Orrilan mäkenä tunnettu vanha Villähteen kyläkeskus. Villähteen koulukeskuksen puukoulu valmistui vuonna 1924 rakennusmestari A.W. Niemisen piirustusten mukaan. Uudisrakennuksen suunnitteli arkkitehti Erkki Aarti 1980 luvulla. Laajennusosat valmistuivat Koulu on määritelty Hämeen ympäristökeskuksen inventointikirjassa rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaaksi ja se on rakennuslainsäädännön nojalla suojeltava rakennettu kokonaisuus. Se on yleiskaavassa merkitty suojeltavaksi merkinnällä sr kulttuurihistoriallisesti ja/tai kyläkuvan säilymisen kannalta arvokas rakennus tai rakennusryhmä. Nastolan kunta on jo 80 luvulla tehnyt linjauksen Villähteen koulu säilyttämisestä päättämällä rakentaa vanhaan kouluun laajennukset. Näin koulusta tuli kolminkertainen vanhaan kouluun verrattuna. Koulu on maalaismaisemaan sopeutuva arvokas kokonaisuus. Koulun kyläkoulumainen luonne säilyy, kun seuraava laajennus sopeutetaan nykyiseen ympäristöön esim. pitämällä mittakaava pienenä ja käyttämällä samoja materiaaleja kuin aiemmissa rakennuksissa. Laajennus voi silti olla moderni arkkitehtuuriltaan ja toiminnoiltaan. 1 Toiminnallisten lähtökohtien tarkistaminen 1.1 Käyttäjän tarpeet 1.2 Toiminnalliset tavoitteet Villähteen koulun käyttäjän tarpeet on määritelty Villähteen koulun rehtorin Hannele Kärnän laatimassa tarveselvityksessä , joka on tarkennettu Kaikkien koulujen tarveselvitykset on hyväksytty sivistyslautakunnassa ja Erstan koulun osalta Villähteen koulun uudisosaan on suunniteltu sijoitettavaksi yksi sarja perusopetusluokkia ja kaksi ryhmää esiopetusluokkia, lisäksi erityisopetuksen tila, perusopetuksen eriyttämistiloja, musiikki- ja kieliluokka. Rehtori Hannele Kärnän kanssa on tehty alustava suunnitelma koko Villähteen koulun tilojen käytöstä, uudisosan sisällöstä ja iltapäiväryhmien tarpeista. Hankesuunnittelussa on mukana Villähteen ja Erstan päiväkotien johtaja Suvi Ruusunen tai päivähoidonjohtaja Leena Miettinen. Palveluverkkoon liittyvän pohdinnan peruslähtökohdat ovat olleet: 1. kasvavaan päivähoitotarpeeseen vastaaminen 2. palveluiden kokonaisuuden hahmottaminen 3. uusinvestointien minimointi (rakennusten elämänkaarimalli huomioon ottaen) 4. palvelutarpeen ja -tarjonnan alueellinen kattavuus kunnan sisällä ja tarpeen/mahdollisuuksien mukaan kuntarajojen yli 5. toimintamahdollisuudet nykyisiä rakennuksia fyysisesti muokkaamalla 6. henkilöstön yhteiskäyttö alueilla 7. tukipalveluiden yhteiskäyttö alueilla 8. kustannusten nousun hillitseminen Palvelutarveselvitys / perusopetus ja esiopetus/ Villähteen oppilaaksiottoalue Huomioita Villähteen alueen opettajien ryhmä pohti syyskuussa 2013 Valtuuston linjauksen mukaan alueensa koulujen uudelleenjärjestelyjä. Lähteenä heillä oli väestörekisteriennuste 10/2012, Palveluverkkoselvitys ja tietoja oppilaiden asuinpaikkoista. Kuuden seuraavan lukuvuoden ajan koulunkäyntinsä aloittavan ikäluokan koko vaihtelee ollen enimmillään 82 lasta ja vähimmillään 52 lasta

4 Nastolan kunta Hankesuunnitelma 3 (14) Villähteen koulun perusparannus ja laajennus Dnro 667/01.017/ (uusi ennuste ) Kahteen kaksisarjaiseen kouluun voitaisiin näin ollen muodostaa ikäluokittain noin neljä opetusryhmää. Tarvittaessa voitaisiin luokkakokoja säädellä yhdysluokkajärjestelyin tai lisäluokan perustamisella. Kaksisarjaiset koulut olisivat useimmille oppilaille kävelymatkan etäisyydellä kodista. Tasapaino koulujen oppilasmäärien suhteen syntyisi siten, että esim. Rantatie toimisi lähikoulualueiden rajana. Tapiolan alueen lapset mahtuisivat Villähteen kouluun, jonne kuljetus järjestettäisiin Haravakyläntien kautta. Oppilaiden sijoittumista lähikouluihin tulisi edelleen ohjata joustavasti ennakoiden. Kouluissa olisi esikoululaisia, jotka sitten jatkaisivat tutussa ympäristössä perusopetukseen. Molemmissa kouluissa voitaisiin kehittää esiopetuksen ja alkuopetuksen yhteistyötä ns. alkuluokkatoimintana. Aamu- ja iltapäivätoiminnan ja päivähoidon henkilöstön yhteistyöstä olisi löydettävissä mahdollisuuksia niin toiminnallisesti kuin henkilöstön yhteiskäytönkin kannalta ajatellen. Kaksisarjaisissa kouluissa on hyvät mahdollisuudet opettajayhteistyölle ja opetuksen kehittämiselle ja siten oppimisen tukemiselle. Ryhmä pitää Villähteen koulun pihapiirin lisärakennuksen toteuttamista kiireellisenä, kuten myös Erstan puukoulun kuntotarkastusta ja mahdollista saneerausta käyttötarkoitukseensa sekä tarvittavaa muutostyötä Erstan koulun saliluokkaan. Tilojen käyttötarkoitusta tulisi voida muunnella. Myös piha-alueiden turvallisuus-, liikennejärjestelyt sekä varustaminen tarvittavin leikkivälinein ja aitauksin tulisi huomioida ajoissa, ja niiden tulisi olla valmiita toiminnan alkaessa. Villähteellä ei toistaiseksi olisi tarvetta alakoululaisten siirtämiselle Kukkasen kouluun, ei myöskään tarvetta ohjata oppilaita Kirkonkylän kouluun. Villähteen koulun tavoitteena on laajentua yksisarjaisesta alakoulusta kaksisarjaiseksi. Lisäksi Nastolan kunnan Valtuuston hyväksymässä Palveluverkkoselvityksessä esitetyn linjauksen mukaan esiopetus siirretään koulujen yhteyteen. Villähteen ja Erstan kouluille on molempiin suunniteltu kaksi esiopetusryhmää. Näillä ryhmillä on myös päivähoidon tarve. Erityisopetuksen tulisi olla lähellä luokkia. Opetussuunnitelma on muuttumassa nykypäivän tarpeet ja ideat huomioonottavaan suuntaan. Laajuustavoitteet Villähteen, Erstan ja Tapiolan alueen oppilasennuste Liite 1. TAULUKKO 1 Oppilasennuste 12 Villähde yht Mitoituksen lähtötietona on käytetty tarveselvityksen mukaista oppilasmäärää 185 oppilasta + toinen sarja 100 (mitoitusluku) oppilasta + esiluokat 40 (mitoitusluku)

5 Nastolan kunta Hankesuunnitelma 4 (14) Villähteen koulun perusparannus ja laajennus Dnro 667/01.017/ Kustannustavoitteet oppilasta. Opetusministeriön tilatehokkuustavoite on 8,7 m2/oppilas. Oppilasmäärän mukaisesti teoreettinen tilatarve olisi 325 oppilasta * 8,7 m²/oppilas = 2827,5 m². Tavoitehintalaskelmat perustuvat hankesuunnitteluarkkitehti Pauli Lindströmin laatimaan tilaluetteloon ja hänen yhdessä arkkitehtiopiskelija Erkko Aartin kanssa laatimiin pohjakuvaluonnoksiin ja leikkauskuviin. Tavoitehinnat ovat ns,. päivän hintoja (Haahtelaindeksi Lahden alue ), tarvittaessa tavoitehintoja on korjattava toteutusajan mukaisesti em. indeksin muutoksella. Kustannustavoite on määritelty neliöhintana 3500 /hm2. Samalla on vanhojen tilojen käyttöä tehostettu mm. lisäämällä saman tilan monikäyttöisyyttä, mikä on otettu myös uudisosan suunnittelussa huomioon. 1.4 Tavoitehintalaskelma 1.5 Ylläpitokustannukset Liite 11. Tavoitehintalaskelman on laatinut Rakennuttamispalvelu Juha Vanhanen Oy / Katerina ja Juha Vanhanen. Laskenta on tehty käytössä olevan tilaluettelon, pohjakuvien, leikkauspiirrosten ja voimassa olevien rakentamismääräysten ja ohjeiden mukaisesti. Tavoitehintalaskelmassa ei ole huomioitu tieliittymän kustannuksia eikä lämpölaitoksen investointia. Villähteen koulun ylläpitomenojen keskiarvo on ollut 6,00 /htm². Ylläpitomenojen on arvioitu tässä laskennassa sisältävän tavanomaisten ylläpidon menojen lisäksi myös siivouksen kustannukset. Ylläpitomenot sisältävät kiinteistön pitoon kohdentuvat menot kuten hallinnon kulut, puhelin- ja linjaliikennekulut, jätehuolto, ulkoalueiden hoito, kunnossapito, lämmitys, sähkö, vesi ja jätevesi sekä siivous. Villähteen koulun ylläpitomenoihin vaikuttavat mm. rakennuksen eri-ikäisiten osien energiatehokkuus, lämmitysjärjestelmä ja erillisrakennuksena toimiva liikuntasali. Ylläpidon kustannukset pysyvät nykyisen tasoisina vuonna 2015 ja kasvavat vuonna 2016 noin 5000, vuonna 2017 n ja vuonna 2018 n Yhteensä ylläpidon kustannukset lisääntyvät n Ylläpidon menot eivät sisällä pääomakustannuksia. 1.6 Kustannusten jakautumien hankkeen eri vuosille Kustannukset on laskettu Haahtelan tavoitehintalaskentamenetelmällä, Haahtelan hintaindeksinä käytetty Sivistyspalveluiden osuus kustannuksista tulee olemaan (alv. 0 %). TAULUKKO 2 Kustannusten jakautuminen vuosille Vuosi Kustannukset Yhteensä

6 Nastolan kunta Hankesuunnitelma 5 (14) Villähteen koulun perusparannus ja laajennus Dnro 667/01.017/ Pedagogiset tarpeet ja tavoitteet Taustaa Rehtori Hannele Kärnä Täydennetty Villähteen koulu aloitti toimintansa v Koulun laajennus valmistui vuonna Laajennettuun osaan tuli tällöin luokat 1-6, ruokala, yksi pienempi luokka ja monistushuone. Vanhalle puolelle tehtiin opettajien huone, kanslia, teknisen työn ja tekstiilityön luokat, musiikin luokka ja talonmiehen asunto. Talonmiehen asunnon keittiö muuttui erityisopettajan luokaksi ja se saneerattiin myöhemmin erityisopetukseen soveltuvammaksi luokaksi. Liikuntasali on erillinen rakennus ja se valmistui laajennuksen yhteydessä v Liikuntasalin yhteydessä on terveydenhoitajan huone. Vanhalle ja uudelle puolelle on tehty myöhemmin pieniä pintakorjauksia Tämänhetkinen tilanne Tarveselvitys Lukuvuonna koulussamme on kuusi perusopetusryhmää, joissa opiskelee yhteensä 118 oppilasta. Henkilöstöön kuuluu kuusi luokanopettajaa, joihin lukeutuu rehtori, kiertävä englannin opettaja, laaja-alainen erityisopettaja, kaksi koulunkäyntiavustaja/iltapäiväkerhonohjaajaa, koulunkäyntiavustaja, siistijä, keittäjä, kiinteistönhoitaja ja osan vuotta harjoittelija. Laajennetussa osassa toimivat luokat 1-6 siten, että toisella puolella ruokalaa ovat luokat 1-3 ja toisella puolella 4-6. Pienessä luokassa toimii ATK luokka ja iltapäiväkerho. Vanhalla puolella on opettajien huone, teknisen työn luokka, tekstiilityön luokka, erityisopettajan luokka ja yhdistetty musiikin ja englannin luokka. Kunta on kaavoittanut koulun lähialueille uusia rakennusalueita, joista osa on jo rakennettu. Näiden ja vielä rakentamattomien alueiden lähikoulu on Villähteen koulu. Muutama vuosi sitten koulumme oppilasmäärä uhkasi kasvaa yksisarjaisen koulun oppilasmääräksi liian suureksi. Tällöin osa uusista oppilaista, joilla on yhtä pitkä matka Erstan kouluun kuin Villähteen kouluun, ohjattiin opiskelemaan Erstalle. Oppilasmäärän kasvu tulee lisäämään tilatarvetta koulussa. Myös esiopetuksen ja siihen liittyvän päivähoidon siirtäminen kouluille toisi tarvetta tilasuunnittelulle. Kyseessä on 6 vuotiaat lapset, joiden esiopetus- ja hoitopäivä on keskimäärin 9h/pv ja pitää sisällään opetusta, vapaata leikkiä, ulkoilua ja lepoa. Koulun oppilasmäärän kasvu lähivuosina johtaa kaksisarjaisten luokkien perustamiseen, koska luokkien oppilasmäärät ylittävät sivistyslautakunnan määrittelemän suosituksen. Lisäksi Villähteen koulussa ei ole tiloja, joita voitaisiin osoittaa esikoululuokalle/-luokille. Erstan koulun oppilasmäärän kasvaessa täytyy oppilaaksiottoaluetta Villähde-Ersta-Tapiola muuttaa. Tapiolan koulun mahdollinen lakkauttaminen toisi osan oppilaista Villähteen kouluun. Oppilasmäärä Villähteellä kasvaa jatkuvasti. Erstan oppilasmäärä kasvaa ennusteen mukaan ensin vuoteen 2016 asti. Sen jälkeen oppilasmäärä vähenee Erstalla mikäli Villähteen lisärakennus on valmistunut. Molempiin kouluihin sijoitettaisiin näiden ennusteiden lisäksi Erstan ja Villähteen päiväkodeista Erstalle yksi esiopetusryhmä ja Villähteelle kaksi esiopetusryhmää. Eli 40 oppilasta lisää (jos ryhmäkoko on 20 opp.). Villähteellä olisi lv oppilaita vähintään 261 (mukana Tapiolan oppilaat) eli 14 ryhmää (sisältää kaksi esikouluryhmää). Ryhmäkoko tulisi olla oppilasta.

7 Nastolan kunta Hankesuunnitelma 6 (14) Villähteen koulun perusparannus ja laajennus Dnro 667/01.017/ Kuntotutkimuksen suositukset rakennusten korjaamiseksi ovat sellaisia, että rakennukset kannattaa korjata ja käyttää kouluna. Villähteen koulun uudisrakennuksen lähtökohtana on pidettävä nykyaikaisuutta ja tilojen muunneltavuutta. Uudisrakennuksen luokkien välille tulisi laittaa siirtoseiniä, joka mahdollistaa tilojen laajentamisen aulaan ja viereiseen luokkaan. Kun tiloja voidaan näin muunnella oppilaiden tarpeet huomioiden, opettajien yhteistyö lisääntyy. Tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu kehittää opetuksessa mm. samanaikaisopetusta, alkuluokkatoimintaa, tuntien palkittamista sekä opetusta pienemmissä tai suuremmissa ryhmissä useamman opettajan / avustajan voimin. Laajennushankkeessa tulisi ottaa huomioon seuraavat seikat: Tiivistelmä uudisosan tilatarpeista Iltapäivätoiminta on liian pienissä tiloissa lapsilukuun nähden. He joutuvat käyttämään koulumme atk-luokkaa, jossa on tietokoneita ja jossa on myös opetusta iltapäivisin. Iltapäiväkerho tarvitsee asianmukaiset omat tilat. Koulustamme puuttuvat ryhmätyöskentelyyn soveltuvat tilat. Luokkien jakaminen oppitunneilla pienempiin ryhmiin ei onnistu. Tällä hetkellä ainoat tilat ovat käytävällä, jossa työskentely häiriintyy kulkemisten takia. Musiikin ja englannin luokka on yhteinen. Se aiheuttaa vaikeuksia lukujärjestyksen laatimisessa ja osa musiikin tunneista joudutaan pitämään omissa luokissa. Tämä häiritsee naapuriluokkien opetusta. Musiikin ja englannin luokka on entinen ullakko, joka on liian pieni ja matala suurempien opetusryhmien kanssa. Tiloja suunnitellessa pitäisi ottaa huomioon kieliluokan ja musiikin luokan tarve. Erityisopettajan luokka on vanhalla puolella erillään muista. Tila pitäisi olla lähellä muita luokkia, että siirtymiseen ei kuluisi aikaa ja samanaikaisopetusta voisi toteuttaa paremmin. Esiopetusta varten koulussa ei ole tiloja. Esiopetustilojen tulee olla riittävät, tarkoituksenmukaiset, viihtyisät ja niiden tulee tarjota lapsille turvallinen, terveellinen ja kodikas toimintaympäristö. Oppilasmäärän kasvaessa ja oppilaaksiottoalueiden mahdollisesta muuttumisesta johtuen koulussa tarvitaan myös luokkatiloja perusopetusryhmille. Näiden tilojen yhteyteen tarvitaan ulkoliikuntavälinevarasto, joka nyt puuttuu. Edellä mainittujen lisäksi ruokala tulee käymään ahtaaksi. Tarvitaan suurempi ruokala linjastoineen sekä opettajamäärän kasvaessa lisärakennuksessa tulisi olla opettajien huone ja kanslia, oma kopiohuone ja varasto paperi- ja kartonki- yms. tavaroille. Lisäksi uudisrakennuksessa tulee huomioida tarve nopealle ja toimivalle langattomalle verkolle. Eteistiloissa tulee olla riittävät säilytyspaikat ulkovaatteille ja ulkokengille. Tärkeää on, että ulkokengillä tarvitse liikkua pitkää matkaa käytävillä, koska hiekka ja likainen vesi käytävillä likaa sukat ja aiheuttaa lisätyötä siistijälle. Ulkoalueen tulisi sisältää nykyaikaiset lähiliikuntapaikat, jotka voivat palvella myös iltakäyttöä. Oppilasmäärän kasvaessa tarvitaan riittävästi leikkitelineitä ja muita välituntiliikuntaa lisääviä liikuntapaikkoja mm. koripallotelineet, sählypaikat, viivoitukset esim. Tervapataan ja ruutuhyppelyyn jne. ks. myös Huonetilaohjelma Tarveselvitys lyhyesti 1. iltapäivätoiminnan tilat yksi tila, joka on myös esiluokkien päivähoidon käytössä 2. ryhmätyöskentelytilat kaksi huonetta koko OT 1

8 Nastolan kunta Hankesuunnitelma 7 (14) Villähteen koulun perusparannus ja laajennus Dnro 667/01.017/ Vanhan puolen tilat ja muutostarpeet Luokat ja ruokailu 3. musiikkiluokka voi olla sama kuin kieliluokka 4. kieliluokka voi olla sama tila kuin musiikkiluokka 5. erityisopettajan tila oltava lähellä muita luokkia 6. perusopetusryhmien tila luokat esikoululuokat/ luokka kaksi luokkaa ja leikki/lepotila voi olla yhteinen 8. ulkoliikuntavarasto - ulkovarasto 9. ruokala linjastoineen ruokalan laajennus vanhalla puolella 10. kopiohuone ja varasto oltava sekä uudella että vanhalla puolella 11. opettajien huone, kanslia ja varastoja 12. riittävät tilat ulkovaatteille ja kengille ulkokengillä ei pitkää kävelymatkaa ulkoa naulakoille 13. teknologia riittävän nopea langaton verkko, mikä mahdollistaa nykyaikaisen teknologian toimivuuden 14. ulkoalue lähiliikunta-alueet: koripallo, sähly, jalkapallo, luistelualue talvella, leikkitelineet, asfaltoitu piha maalattuine leikkiviivoituksineen (tervapata, ruutuhyppely jne.), tarvittava sadekatos välitunneille perusopetusluokkia OT3 6 kpl + aulatilat, naulakot ja WC tilat peruskorjaus palvelukeittiö ja ruokailutilat peruskorjaus, laajennus viereiseen aulatilaan, ruokailutilan muunneltavuus esim. kabinetiksi ja mahdolliseen yksityiskäyttöön (juhlat, kokoukset, tms. tilaisuudet) varaus minikeittiöön henkilökunnan sosiaaliset tilat peruskorjaus eteistila peruskorjaus, 26 voidaan muodostaa yksi ryhmätyöskentelytila 27m2 ja toinen tila voisi olla tila 07 OT 2 35,5 m2 Hallintotilat ja tekninen käsityö vanhimmassa osassa opettajien huone peruskorjaus, muuttaminen neuvottelu ym. tilaksi monistamo ja opetusvälinevarastoperuskorjaus opettajien sosiaaliset tilat (suihku) peruskorjaus tekniset aineet peruskorjaus nykyisten paloturvallisuusvaatimusten mukaiseksi koneistamo ja valvomo peruskorjaus nykyisten paloturvallisuusvaatimusten mukaiseksi oppilaiden eteiset WC tilat peruskorjaus Vanhimman osan toinen kerros tekstiilityö ja sen varastot peruskorjaus musiikki / englanti siirtyy uudisosaan peruskorjaus muuhun käyttöön erityisopetussiirtyy uudisosaan peruskorjaus + mahdollinen laajennus viereisen varaston kanssa varasto peruskorjaus aulan ryhmätyötilat peruskorjaus Liikuntatalo liikuntasali, näyttämö ja pesu / pukutilat peruskorjaus urheiluvälinevarasto peruskorjaus terveydenhuoltotilat peruskorjaus toinen poistumistie rakennettava

9 Nastolan kunta Hankesuunnitelma 8 (14) Villähteen koulun perusparannus ja laajennus Dnro 667/01.017/ Piha-alue sisäpiha pengerretty ja asfaltoitu piha-alue, jossa tarvittavat pihaleikkiviivastot keinut lisää keinuja ja leikkitelineitä vanha tenniskenttä jää parkkialueen alle luistelukenttä rakennetaan uuteen paikkaan urheilukenttä rakennetaan uuteen paikkaan Tieto- ja viestintätekniikan asioiden huomioiminen Villähteen koulun hankesuunnittelussa Koulun laajennuksen / remontin yhteydessä koulun ATK luokka poistuu ja tilalle tulee luokkatila. Koululle on hankittava koko koulun kattava langaton verkko kiinteän verkon lisäksi. On tärkeää huomioida, että se on tarpeeksi nopea ja toimintavarma. Jatkossa tietokoneet ovat liikuteltavia tablet- tai kannettavia tietokoneita, joita säilytetään kärryssä. Luokkatilojen läheisyyteen on suunniteltava lukollisia säilytystiloja, joissa myös koneiden lataus tapahtuu. Nastolassa / Hannele Kärnä, rehtori Tarveselvitys on merkitty tiedoksi sivistyslautakunnalle Jotta Villähteen koulu voisi toimia kaksisarjaisena ja ottaa kaksi esiopetusryhmää suojiinsa, on rakennettava lisää tiloja. Uudisrakentamisen tiloista on laadittu erillinen huonetilaohjelma ja tilakaavio sekä luonnossuunnitelma (Erkko Aarti). Vanhan puolen aineluokat vanhan koulurakennuksen ullakolla eivät ole tarpeeksi suuria perusopetuksen tiloiksi. Niihin voi laajentua tekstiilityö ja niitä voi käyttää ryhmätiloina. Ullakon aula on hyvä tila vapaalle kokoontumiselle. Uudisosaan on varattava musiikin ja kielten opetukselle erikoisluokka. Lisäksi sinne tarvitaan tilat erityisopetukselle ja ryhmätyöskentelylle. Liite 4 Tilaluettelo 1.8 Muut käyttäjät 2 Hankkeen laajuus ja tilaohjelma Nuorisotilat, kylätoiminta ja liikuntaharrastus yms. iltaisin klo jälkeen ma la ei sunnuntaisin, on vuokrattuja tunteja keskimäärin 55 h / kk, lisäksi kunnan omia tunteja keskimäärin 18 h / kk. iltakäytössä oltava oma sisäänkäynti, naulakot ja wc-tilat eikä pääsyä koulun muihin tiloihin. suunnitellaan rajattu LVISA:n ja lukituksen käyttömahdollisuus Uudisosa n k-m² / 6829 m³ / 1288 h-m² + Vanhat osat yht. n k-m² / 9942 m³ / 1712 h-m² = Kaikki yhteensä 3400 k-m² / m³ / 3000 h-m². Tilatehokkuusluku Opetusministeriön tilatehokkuustavoite on 8,7 m²/oppilas Tilatehokkuus nyt liikuntatalon kanssa 14,5 m2/ oppilas ja ilman sitä 10,9 m²/oppilas. Suunniteltu tilatehokkuus uudisosassa on 8,05 m²/oppilas. Kokonaistehokkuus maksimioppilasmäärällä olisi yhteensä 9,2 m²/oppilas Vanhojen tilojen, erityisesti koulun vanhimman osan, käytön tehokkuus ei ole sama kuin uudempien osien. Samalla erillinen liikuntatalo auloineen on tilatehokkuu-

10 Nastolan kunta Hankesuunnitelma 9 (14) Villähteen koulun perusparannus ja laajennus Dnro 667/01.017/ Kuntotutkimus ja selvitykset den kannalta väljä ratkaisu, vaikka se esim. koulun juhlien kannalta on tarkoituksenmukainen. Uudisrakennuksella ja vanhojen tilojen tehokkaammalla käytöllä päästään lähelle em. tavoitetta. Koulurakennuksen peruskorjaustyöt tehdään kuntotutkimuksen suositusten mukaan. Olevien tilojen käyttötarkoitus ei pääosin muutu. Muutokset esim. väliseinien purku tai siirtoseinien rakentaminen vanhoissa tiloissa ovat seurausta toiminnallisten muutosten aiheuttamista tarpeista. Mitoitusperusteet - oppilasennusteet Ks. Liite 1 Rakennuksesta on tehty rakennustekninen kuntotutkimus Ks. liite 7 Tutkimuksessa on ehdotettu seuraavia asioita: Tehtyjen tutkimusten perusteella laajennusosan ja liikuntasalirakennuksen ulkoseinän alaosan rakenne (ns. valesokkeli) on kosteustekninen riskirakenne. Ulkoseinärakenteiden ja lattiapinnan välissä on paikoitellen avoin rako ja epäpuhtauksien kulkeutuminen ilmavirtausten mukana kastuneesta seinärakenteesta sisäilmaan on mahdollista. Piha-alueiden virheellisten kallistusten, kattovesien poisjohtamisen ja sokkelirakenteen puutteellisen vedeneristyksen seurauksena kosteus pääsee sokkelin betonirakenteeseen aiheuttaen seinärakenteiden alaosien vaurioita. Lisäksi rakennusten ympärillä ei ole toimivaa salaojitusta. On tehtävä piha-alueen pintavesisuunnitelma. Vesikaton sadevesien johtaminen pois rakennuksen vierustalta ns. uuden osan sekä liikuntasalirakennuksen puurunkoisten ulkoseinien alaosien uusiminen siten, että lattiapinnan alapuoliset puurakenteet korvataan kivi- tai teräsrakenteella. Korjauksessa ei saa syntyä kylmäsiltaa. Vanhan osan julkisivuverhouksen uusiminen ja kunnostus. Samassa yhteydessä on korjattava hirsirungossa havaitut vauriot ja betoniset ulkoportaat. Vanhan ja uuden osan liittymän kunnon selvitys kaikissa rakennuksissa. Mahdollinen korjausehdotus. Koulun rakennusten yläpohjan tuuletusta voi parantaa poistamalla eristeet tuuletusraosta ja suurentamalla tuuletusaukkoja. Huom. pieneläinverkot ja säleiköt. Viemärin tuuletusputket on vietävä ulkotilaan ja eristettävä sekä tiivistettävä ivkanavien läpiviennit. Liikuntasalin lautalattia on kunnostettava. On tehtävä korjaussuunnitelma. Ilmanvaihto on tasapainotettava. On tehtävä vanhan osan ja laajennusosan liittymän kunnon selvitys kauttaaltaan. Sen perusteella on tehtävä korjaussuunnitelma. On tehtävä betonisten sokkelirakenteiden ulkopuolinen vedeneristys. Terveydenhoitotilan ja lämpökeskuksen välinen seinä on eristettävä ja läpiviennit tiivistettävä. On otettava huomioon muut kuntotutkimuksessa mainittujen havaintojen ja tulosten aiheuttamat toimenpiteet. Vanhojen rakennusten asbestikartoitus on tilattu. 3 Hankintatapa Valtuusto on ja päättänyt, että perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkkoa kehitetään valmistelussa olleen vaihtoehdon D mukaisesti. Vaihtoehto D sisältää seuraavat asiat: esiopetus ja esikouluoppilaiden päivähoito siirtyy päiväkodeilta kouluille ja samaan yhteyteen liitetään koululaisten iltapäivätoiminta. Villähteen kouluun rakennetaan lisätiloja koulun, varhaiskasvatuksen ja iltapäivätoiminnan käyttöön.

11 Nastolan kunta Hankesuunnitelma 10 (14) Villähteen koulun perusparannus ja laajennus Dnro 667/01.017/ Laatuvaatimukset RakMk ja RYL 4.1 Kaavoitus Seuraavassa vaiheessa tulee tehdä edellä valitun kehittämissuunnitelman mukaiset seuraavat toteuttamiseen liittyvät suunnitelmat: 1. Suunnitelma, jossa määritellään lisätilojen, peruskorjausten ja muutostöiden järjestys toteuttamisaikatauluineen. sisältäen alustavat hankkeen laajuus- ja kustannustiedot, vaikutukset käyttötalouteen ja henkilöstöön sekä vaikutukset kunnan kokonaistalouteen. Hankesuunnitelmaehdotus tulee laatia mennessä niin, että se voidaan käsitellä sivistyslautakunnassa ennen kunnanhallituksen käsittelyä ja valtuustossa Villähteen koulun laajennuksen ja peruskorjauksen hakesuunnitelma hankesuunnitelma tehdään tilahankkeiden ja tarveselvitys- ja hankesuunnitteluohjeen 2 :n 3. kohdan mukaisesti hankesuunnitelma tulee laatia mennessä. Arkkitehti Pauli Lindström valmistelee Villähteen koulun hankesuunnitelmaehdotuksen, jota hankeryhmä ohjaa. Häntä on avustanut arkkitehtiopiskelija Erkko Aarti tekemällä aiheesta diplomityön. Hankeryhmän asetti kunnanhallitus Hankesuunnittelun yhteydessä on selvitetty tilanhankkimisvaihtoehtoina se, ettei kunnan omissa tiloissa ole vapaana tai vapautumassa tiloja, jotka voitaisiin osoittaa koulun lisääntyvälle oppilasmäärälle opetustiloiksi. Sivistyspalveluiden selvityksen perusteella Nastopolista ei ole mahdollista saada käyttöön opetustiloja muuta kuin tilapäiseen ja yksittäiseen tarpeeseen (esim. Männistön jopo-luokan väistötila). Siirtokelpoisten tilaelementtien kustannukset ovat lähellä uudisrakentamisen kustannuksia niin vuokrattuna kuin ostettunakin. Siksi on päädytty esittämään peruskorjaamista ja uudisrakentamista kunnan omistukseen. Asemakaavallinen ja liikenteellinen tarkastelu Hanke ei aiheuta asemakaavamuutosta. Villähteen alueella on useita kaavoituskohteita. Uusia asuinalueita on tulossa Kyynäränkannakselle, Vappulanmetsään, Lankilantien alueelle ja Villähteen aseman seudulle. Ensimmäiset toteutuvat uudet alueet ovat Vappulanmetsä ja Kyynäränkannas. Vappulanmetsään on tulossa 29 uutta pientalotonttia, ja tuleva asukasmäärä on noin 120. Rakentaminen alkaa todennäköisesti vuonna Kyynäränkannakselle on tulossa 51 omakotitonttia ja 7 rivitalotonttia, asukkaiden määrä yli 200. Alueen rakentaminen alkaa vuonna Lankilantien alueelle on mahdollisuus kaavoittaa noin 100 uutta pientalotonttia, asukasluku noin 400. Villähteen aseman alueelle on arvioitu kaavoituksen olevan mahdollista rakentaa asunnot jopa noin 1800 uudelle asukkaalle. Vappulanmetsän ja Lankilantien alueiden lähikoulu on Erstan koulu, Kyynäränkannas ja Villähteen aseman alue suuntautuu Villähteen kouluun. Nastolan asukasmäärän kasvutavoite on 0,5 % /vuosi. Uuden tonttitarjonnan myötä kasvusta voidaan arvioida sijoittuvan Villähteelle 75 %, jolloin vuoteen 2020 mennessä Villähteen asukasmäärä voi kasvaa noin hengellä.

12 Nastolan kunta Hankesuunnitelma 11 (14) Villähteen koulun perusparannus ja laajennus Dnro 667/01.017/ Rakennusoikeus 4.3 Tontin sisäinen liikenne Tontin pinta-ala on m², tonttitehokkuus e=0,4 ja Rakennusoikeus m² yksisuuntainen liikenne koulutontilla lapsia jätettäessä ja haettaessa lisää turvallisuutta. koulun liittymä Villähteentieltä on hankalassa paikassa. Liittymästä ja saattoliikenteestä on teetetty erillinen suunnitelma TL-suunnittelu Oy:llä. Liite Piha-alueen ominaisuudet ja siihen kohdistuvat tarpeet esteettömyys: olemassa olevan tontin korkeussuhteiden vaikutukset pihojen toimivuuteen turvallisuus: esiluokkalaisten piha on aidattava, yksisuuntainen jättö- ja noutoliikenne Valtatie 12:n ja Villähteentien aiheuttama melu on torjuttava. Uudisrakennus on sijoitettava siten, että välituntipihaan tuleva liikennemelu estyy. Koulun kohdalla olevaa Valtatie 12:n meluvallia on muotoiltava/jatkettava melumittausten edellyttämällä tavalla. 4.5 Energiatehokkuus lämmitystaparatkaisut ja niiden mahdollinen muuttaminen. Ks. Villähteen energiaselvitys. Liite Akustiikka ja ääneneristys puheäänen hyvä kuuluvuus ja erotettavuus edellyttävät lyhyttä jälkikaiuntaaikaa 0,5-0,6 s. Luokkien, ruokailutilojen, juhlasalin ja liikennetilojen suunnittelun yhteydessä on tehtävä huoneakustinen selvitys. 4.7 Terveellisyys ja turvallisuus Sisäilmatavoitteet 4.8 Rakennuksen paloluokka P2 4.9 Valaistusolosuhteet Sisäilmaston laatuvaatimus on S2 eli tilojen sisäilman laadun tulee olla hyvä ja lämpöolojen vedottomat. Kesän kuumimpina päivinä lämpötilan sallitaan nousevan viihtyisän tason yläpuolelle. Sisäilmastoluokkaan S2 pyritään suunnittelun ja toteutuksen ohjeilla P1 ja rakennustuotteiden vaatimuksilla M1. rakentamisen puhtausluokka P1 IV-järjestelmien puhtausluokka P1 rakennusmateriaalit M1 kaikissa sisätiloissa Toteutussuunnitteluvaiheessa on tehtävä paloturvallisuuden tarkastelu pelastussuunnitelmineen ja riskikartoituksineen. Rakennusten turvallisuuteen kuuluu luokkien kaksisuuntainen keskusradiojärjestelmä. Rakennustyön aikana työmaan puhtausluokan tulee olla pääosin tasoa P1, ilmanvaihtojärjestelmien puhtausluokan tasoa P1 ja rakennusmateriaalien tulee täyttää päästöluokkavaatimus M1. tasainen yleisvalaistus

13 Nastolan kunta Hankesuunnitelma 12 (14) Villähteen koulun perusparannus ja laajennus Dnro 667/01.017/ valo jaetaan tarkoituksenmukaisesti ja sillä korostetaan sisätilan luonnetta ja yksityiskohtia valolla voi luoda tilaa, esim. ryhmätyöskentelytiloissa pihavalot toimivat myös opasteina ja kulkureittien osoittajina 4.10 Rakennusmateriaalit 5 Rakennus- ja sijaintipaikka 5.1 Rakennustekniikka, yleistä 5.2 Talotekniset järjestelmät, yleistä Päästöluokitus M1 kaikissa sisätiloissa Muut yleiset laatuvaatimukset kestävän kehityksen periaatteiden mukaan. Käyttöikävaatimukset (runko 100 v, sisäpinnat 25 v, tekniset järjestelmät 40 v ) Tilaaja varmistaa rakennustyön laatua omalla laadunvarmistusohjeistuksella. Sisäilmaongelmiin ja niiden ennaltaehkäisyyn tulee kiinnittää erityistä huomiota. Villähteen koulu on Villähteen kylän itälaidalla, Villähteentien varrella. Sitä ympäröi nastolalainen kulttuurimaisema. Koulu on osittain kaksikerroksinen. Sen vanhin osa on vuodelta Laajennusosat, kotiluokat ja keittiö ruokaloineen sekä liikuntasalirakennus, ovat valmistuneet Koulun tontti on suuri. Sillä on laajat pihatilat, ulkoliikuntatilat ja pelikentät. Uudisrakentamisen yhteydessä joudutaan tekemään pihajärjestelyjä. Kouluun tullaan vanhan liittymän kautta. Niin ei tarvitse tehdä asemakaavamuutosta. Saattoliikenne on suunniteltu edelleen liikuntatalon kulmalle paikoitusaluetta laajentamalla. Esioppilaiden piha on suunniteltu nykyisen tenniskentän tilalle. Se on aidattava. Valtatie 12:n varren meluvallin laajentaminen on suunniteltava melumallinnuksen perusteella niin, että koulun piha ja urheilualueet ovat melutasoltaan normien mukaiset. Koulun tontti on riittävän suuri tulevalle ja tuleville laajennuksille. Tulevat muutokset esikoululaisten tulo kouluun ja koulun muuttaminen kaksisarjaiseksi - aiheuttavat koulun toimintaan lisärakentamista. Paikalla on kyläkoulunomainen henki. Tulevan lisärakentamisen on sopeuduttava ympäristöönsä. Kuntotutkimuksen suositukset rakennusten korjaamiseksi ovat sellaisia, että rakennukset kannattaa korjata ja käyttää kouluna. Uudisrakennus tehdään ja peruskorjaus toteutetaan noudattaen Terve Talo- kriteereitä. Uudisrakennuksen runko on pääasiassa puuta. Uudisosan tilat suunnitellaan ja rakennetaan siten, että ne ovat jaettavissa pienemmiksi tiloiksi. Muunneltavuus ja tilojen jako on otettava huomioon myös taloteknisten ja sähköjärjestelmien suunnittelussa ja toteutuksessa. Toteutussuunnittelussa haetaan energiatehokkaita ratkaisuja, järjestelmien käyttö ja huolto tulee olla helppoa ja turvallista. Sisäilmaluokka tulee olemaan uudis- ja peruskorjattavissa osissa S2.

14 6 Aikataulu 6.1 Vaiheistus Nastolan kunta Hankesuunnitelma 13 (14) Villähteen koulun perusparannus ja laajennus Dnro 667/01.017/ Nykyinen öljykeskuslämmitys tullaan uusimaan ja kohteelle toteuttamaan jokin energiatehokkaampi vaihtoehto, liite 9. on esitys alueellisesta selvitystyöstä vaihtoehtotarkasteluineen. LVIS-järjestelmien säätö, ohjaus ja valvonta toteutetaan rakennusautomaatiojärjestelmällä. Rakennuskohtaiset säätö- ja valvontalaitteet liitetään kiinteistöverkon kautta valvomoon tai valvomopalvelimelle. Kunnan tavoitteena on Villähteen koulurakennusten lämmitysmuodon uusiminen siten, että kunta ensisijaisesti osallistuu energian hankintaan. Liitteen 9. mukainen laitos on visio siitä, miten ulkopuolinen toimija voisi rakentaa lämpölaitoksen ja myydä energiaa kunnalle. Kunta voi, jos niin päätetään, olla laitoksessa osakkaana. 1. uudisrakentaminen: suunnittelu 2014, toteutus korjausrakentaminen: suunnittelu 2015, toteutus 2016, uudisrakennus väistötilana Tavoitehintalaskelma hanketyöryhmä valmistelee ja esittää. Sivistyslautakunta tekee esityksen hankesuunnitelman hyväksymisestä. Tekninen lautakunta tekee esityksen hankesuunnitelman hyväksymisestä. Valtuusto käsittelee hankesuunnitelman 6/2014 > laajennusosan toteutussuunnittelun kilpailutus 6/2014 suunnittelijan valinta 6/2014 suunnittelun aloitus suunnitelmat (urakka-asiakirjat) valmiit vuoden loppuun rakennusurakan kilpailutus 2/2015 tarjousten käsittely 4/2015 peruskorjauksen suunnittelu 9/2015 urakoitsijan valinta 4/2015 työt alkaa 6/2015 koulu alkaa laajennuksessa 8/2016 (uudisrakennus väistötilana) peruskorjauksen alkaminen 6/2016 peruskorjaus valmis kesällä Tarveselvitysvaiheesta tarkennettu arvio kustannuksista 8 Vaikutukset käyttötalouteen Uudisrakennuksen kustannusarvio 3,953 milj. alv. 0 % Peruskorjauksen kustannusarvio 5,367 milj. alv. 0 % Käyttötalouden kustannusten muutos netto/villähteen koulun laajennus; koulu muuttuu kaksisarjaiseksi (100 lasta; päivähoitolapset ja koululaiset) TAULUKKO 3 Vaikutukset käyttötalouteen Toiminnallinen muutos Kustannusten muutos Arvio vaikutuksista henkilöresurssien siirto; 3 kustannus

15 Nastolan kunta Hankesuunnitelma 14 (14) Villähteen koulun perusparannus ja laajennus Dnro 667/01.017/ Toiminnallinen muutos Kustannusten muutos Arvio vaikutuksista luokanopettajaa; toiminnallisten kulujen osalta ja koulutarvikkeet koulunkäyntiavustajapalvelut iltapäivätoiminnan tarpeen lisääntyminen esiopetus ja päivähoito koululle; samalla vapautuu päiväkodeista vastaava määrä (42) päivähoitopaikkoja /luokanopettaja/v sos. kuluineen; tarvikkeet 7000,- /v eivät arvioitavissa; määräytyvät vuosittaisen tarpeen mukaan 2 esiopetusryhmää; yksi lastentarhanopettaja, kaksi päivähoitajaa, yksi avustaja; yht /v/ryhmä päivähoidon toimintatuotot toimintatuottojen lisäys ateriapalvelun lisäys esikoululaiset 42 lasta ja koululaiset lasta/ennuste 2020 koulun laajennusosan 1288 m² siivous laajennuksen ylläpitovuokra/v lisäys, v Ylläpitovuokran lisäys edelliseen vuoteen : v. 2017/ , v. 2018/ laajennuksen pääomavuokra/v lisäys v Rahoitussuunnitelma Pääomavuokran lisäys edelliseen vuoteen : v 2017/ , v. 2018/ Ei merkittäviä vaikutuksia koulukuljetuksiin. Yhteensä, netto Nastolan kunnan taloussuunnitelmaan tullaan esittämään hankkeelle varattavaksi vuosille Määrärahavaraus sisältää irtokalustevarauksen (pulpetit, tuolit, pöydät, toimistokalusteet, aulatilojen irtokalusteet) n Nastolassa xx. toukokuuta 2014 allekirjoitukset

16 LIITE 1 OPPILASENNUSTEET VUOTEEN 2020 ERSTAN, TAPIOLAN JA VILLÄHTEEN OPPILASALUEELLA ERSTA yht TAPIOLA yht VILLÄHDE yht YHTEENSÄ yht

17 Liite 2 (4 s.) OTE VOIMASSA OLEVASTA ASEMAKAAVASTA MITTAKAAVA 1:2000 NASTOLASSA KÄYTETTY KORKEUSJÄRJESTELMÄ N60 JA KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ kkj3

18

19

20

21 Liite 3

22 Liite 4 (3 s.) VILLÄHTEEN KOULU 2013 UUDISOSA 1288 m2 Perusopetuksen kotialue oppilaita kpl m2 yht. m2 Aula 1 96,0 96,0 Perusopetustilat ,0 108,0 tila varust. luokan kalusteilla ja varusteilla - valaistus ja IV 2 52,0 104,0 2 51,0 102,0 Erityisopetus 1 22,0 22,0 Varasto 1 2,0 2,0 Siivous 1 4,0 4,0 Eriytystilat 1 2 9,0 18,0 suora yhteys luokkiin Vaate-eteiset á 20 lasta ,0 72,0 luokkien yhteydessä naulakot käytävä 67,0 67,0 WC-tilat ,0 8,0 oppilas-wc:t mitoitus 1 / 15 opp. LEWC 1 5,0 5,0 Musiikkiluokka ,0 58,0 sama tila kieliluokan kanssa Kieliluokka ,0 sama tila musiikkiluokan kanssa Musiikin varasto 1 10,0 10,0 telineitä instrumenteille 6-7 vuotiaiden kotialue Esikoululuokat ,0 53,0 eskarit, joilla myös päivähoito 1 50,0 50,0 IP-luokka 34,0 34,0 Leikki-/lepohuone ,0 80,0 Kuraeteinen ,0 20,0 yhteinen kahdelle ryhmälle Vaatehuoltohuone ja varasto 1 20,0 20,0 toinen eskareille ja toinen ipap ryhmille Vaate-eteinen ,0 15,0 pukeutumistila - kohtauspaikka Iltapäivätoiminta 1 60,0 60,0 myös esiluokkien käytössä Aulatilat 1 44,0 44,0 WC- ja pesutilat 3 4,5 14,0 yhteiset tilat kopiohuone, aula, vaatetila 1 60,0 60,0 Toimisto 1 14,0 14,0 varasto opväl 1 20,0 20,0 opettajien opetusvälinevarasto Ulkovälinevarasto 1 15,0 15,0 erillinen vaja ulkoyhteys opettajien huone 16 hlöä 1 51,0 51,0 opettajien työtilat ,0 30,0 kalustettavuus WC-tilat, hk 2 10,0 20,0 miehille ja naisille siivoushenkilökunta 1 12,0 12,0 Yhteensä: 1288,0 Huom! Tila hissille VANHAT OSAT Luokat ja ruokailu Tuulikaappi ,0 3,0 puretaan uudet aulat 2 29,5 59,0 Tuulikaappi ,0 3,0 puretaan Ruokala ,0 89,0 laajennettu pienryhmätilasta

23 Aula ,5 69,5 Aula ,0 48,0 OT ,0 50,0 OT3 08 ja ,0 102,0 OT 3 15 ja ,0 120,0 Keittiö ,0 50,0 Tuulikaappi ,0 3,0 sos.tilat ,0 11,0 Pesuhuone ,0 2,0 hlök. suihku HLÖK. WC ,6 1,6 WC ,5 6,0 oppilas-wc:t WC-le ,0 3,0 wc liikuntaesteisille WC ,5 4,5 oppilas-wc:t Ryhmätila 26 max ,0 27,0 muodostettu eteistilasta paljeovin ja oven siirrolla Yhteensä 651,6 Hallintotilat nro Tuulikaappi ,0 2,0 Porrashuone ,0 11,0 Opett. Suihku ,5 3,5 Opett. Eteinen 1 9,5 9,5 WC ,5 1,5 opettajien wc WC EH ,1 1,1 opettajien wc WC ,1 1,1 opettajien wc Tuulikaappi ,0 2,0 Kopiohuone ,0 11,0 ent koulun johtajan huone Opettajien huone ,5 22,5 Ryhmätyötila ,0 52,0 ent opettajien huone Varasto ,0 12,0 ent monistamo Opetusvälinevarasto ,0 13,0 Yhteensä 142,2 Tekninen käsityö Kuumennus ,0 10,0 Tuulikaappi ,5 3,5 WC 56 ja ,8 3,6 oppilas-wc:t Oppilaiden eteinen ,5 12,5 Varasto ,0 19,0 Koneistamo ,0 33,0 Varasto ,5 3,5 Eteinen ,0 15,0 Tuulikaappi ,5 5,5 Valvomo ,2 3,2 oltava näkyvyys kaikille koneille Tekniset aineet ,0 66,0 Yhteensä 174,8

24 Vanhan koulun 2. kerros Yläaula ,0 42,0 voi käyttää ryhmätilana WC ,0 2,0 oppilas-wc Eteinen ,0 10,0 Varasto ,5 17,5 ent erityisopetus 75 / ryhmätila ,0 17,0 erityisopetus muuttaa uudisosaan Pienryhmä ,0 16,0 tila saneerataan ent. makuuhuoneesta Varasto ,0 9,0 Kylpyhuone ,0 3,0 opettajien wc Varasto ,5 9,5 Varasto 1 3,0 3,0 ent.vaatehuone varastoksi Englanti/musiikki 80 /tekstiilityö ,0 58,0 Eng. ja mus. siirtyy uudisosaan Ent. Musiikin varasto ,5 18,5 Tekstiilityö ,0 44,0 Tekstiilityön varasto ,5 18,5 Aula 1 8,0 8,0 Yhteensä 276,0 Liikuntatalo Tuulikaappi ,0 3,0 Aula ,0 46,0 WC ,0 3,0 WC ,7 1,7 Terveydenhuoltotila ,0 18,0 Lämpökeskus ,5 23,5 Opettajien pukuhuone ja suihku ,0 5,0 Pukuhuone ,0 12,0 Pesuhuone 35 ja ,5 19,0 WC 36 ja ,6 3,2 Liikuntasali ,0 200,0 Näyttämö ,0 48,0 Tuolivarasto näyttämön alla 1 Pukuhuone ,0 11,0 Tuulikaappi ,3 2,3 Sähkökeskus ,0 6,0 Urheiluvälinevarasto ,5 27,5 Tekniikka ,0 2,0 Yhteensä 431,2 Vanhat osat yhteensä 1675,8 Kaikki yhteensä 2929,8

25 MONISTAMO 2. KERROS 676 h-m2 770 k-m2 PP:t LUOKKA 22m2 LUOKKA 54m2 WC:t 13m2 LUOKKA 52m2 LUOKKA 52m2 UUSI PALJEOVI UUSI PALJEOVI UUSI OVI VAR 2m2 AULA 96 m2 MUSLUOKKA 58m2 VAR 10m2 LUOKKA 54m2 SIIV 4m2 KÄYTÄVÄT + VAATEET. 139m2 ERI 9m2 LUOKKA 51m2 ERI 9m2 LUOKKA 51m2 uusi ovi OT 3 56 m2 16 OT 3 60 m WC WC 1,5 1,5 20 WC 1,5 21 WC 1,5 26 PIENRYHMÄTILA 27 m2 15 OT 3 60 m2 3 RUOKALA 89 m2 14 WC 1,6 12 SOS.TILA 11 m2 13 PH 2 m2 11 TK 3 m2 KYLMIÖ JÄÄHD. JÄTEV. 10 KEITTIÖ 50 m2 RUOKALA 1 TK 3 m2 9 OT 3 51m2 60 m2 EMÄNTÄ KYLMIÖ SIIVOUSK. 4 AULA 69,5 m2 8 OT 3 54,5m2 58 m2 32 LÄMPÖKESKUS 23,5 m2 TK 31 TERVEYDENHUOLTOTILA 18 m2 59 VARASTO 19 m2 58 OPPILAIDEN ETEINEN 12,5 m2 57 WC 1,8 56 WC 1,8 55 TK 3,5 m2 61 VAR. 3,5 m2 51 WC 50 1,5 OPETT. ETEINEN 52 9,5 m2 EH 1,1 53 WC 1,1 54 KUUMENNUS 10 m2 46 TK 47 PRH 11,0 m2 PPP 30 WC 1,7 29 WC 3 m2 lasimaalaus 28 AULA 46 m2 27 TK 3 m2 36 WC 1,6 m2 33 OPETT. PUKUH. 5 m PUKUHUONE PESUHUONE 12 m2 9,5 m2 SUIHKU 46 TEKN. 2 m2 37 LIIKUNTATILA 200 m2 38 NÄYTTÄMÖ 48 m2 39 (TUOLIVARASTO NÄYTTÄMÖN ALLA) 34 m2 41 WC 1,6 m2 40 PESUHUONE 9,5 m2 45 URH.VÄL.VAR. 27,5 m TK SÄHKÖKESKUS 2,3 m2 6 m2 42 PUKUHUONE 11 m2 PIHA PENGERRYS NURMI 700m uusi ulkoseinä AULA 56 m2 5 AULA 48 m2 2 UUSI AULA 29,5 m2 2 TK 3 m2 PIHA ASF 400m PIHA HIEKKA 900m uusi ulkoseinä 1 UUSI AULA 29,5 m2 49 OPETT. SUIHKU 3,5 m2 70 RYHMÄTYÖTILA 52 m2 70 OPETTAJIEN HUONE 52 m2 AULA 12 m2 48 VARASTO SIIVOUSK. 22 3,5 m2 INVA-WC 3 m2 OPETUSVÄLINEVAR. 13 m WC 1, WC WC 1,5 1,5 6 OT 3 50m2 56 m2 7 OT 2 OT3 51m2 35,5 m2 60 KONEISTAMO 33 m2 62 ET 15 m2 65 TEKNISET AINEET 66 m2 69 OPETTAJIEN HUONE 22,5 m2 68 PORR 64 VALV. 3,2 m2 63 TK 5,5 m2 PUUTYÖ / METALLITYÖ 66 TK 2 m2 67 KOULUNJOHTAJAN KOPIOHUONE 11 m2 Liite 5 (2 s.)

26 1. KERROS 601 h-m2 +ulkvälvar 15m2 666 k-m2 WC:t 20m2 SIIVHKVARASTO 12m2 20m2 VAAT 15m2 OPH 51m2 TSTO 14m2 TSTO 15m2 TSTO 15m2 KOP Vaat Aula 60m2 TK LEPO 40m2 LUOKKA 50m2 IP-AULA 60m2 AULA 44m2 WC:t 14m2 KURAET 20m2 LUOKKA 53m2 VAR 20m2 LEPO 40m2 LUOKKA 34m2 OPET 164m2 PIHA HIEKKA 1200m

27 Liite 6 (8 s.) Villähteen koulun laajennus Villähteen koulun uusi laajennus kunnioittaa ympäristöään ja täydentää yhdessä olemassa olevien rakennusten kanssa ehjän kokonaisuuden ja mielenkiintoisen eri aikakausien kerrostuman. Samalla laajennus näyttäytyy itsevarmana hahmona Lahden suuntaan muodostaen näkyvälle paikalle Nastolan uuden tunnusrakennuksen, joka toivottaa valtatien autoilijat ja junamatkalaiset tervetulleeksi. Yhdessä Villähteen koulun rakennukset muodostavat sympaattisen ja ystävällisen kylän, joka sulautuu maaseutumaiseen perinnemaisemaan ja esittää vaihtoehtoisen miljöön valtatien liittymän kaupalliselle keskittymälle. Uusi laajennus sijoittuu alueen länsipuolelle rajaten valtatien melulta ja avonaisen peltoaukean tuulilta suojatun turvallisen sisäpihan. Laajennus muodostaa uuden saapumisaukion, jonka yhteyteen sijoittuu koulukokonaisuuden yhteinen pääsisäänkäynti. Laajennuksen eteläpuolelle muodostuu välituntipihasta rajattu pienten lasten oma piha, jota uusi leikkikatos suojaa liikenteen melulta. Pienet lapset voidaan saattaa suoraan omiin tiloihin kulkematta koulun muiden tilojen kautta. Myös henkilökunnalla on oma sisäänkäyntinsä. Uudella laajennuksella on perinteitä kunnioittava, mutta samalla myös moderni hahmo, joka sopeutuu muuhun rakennuskantaan. Laajennus muodostuu muiden ympäröivien rakennusten tapaan kahdesta toisiinsa ristikkäin sulautuneesta harjakatosta. Kaksikerroksinen ja kompakti neliömäinen rakennusmassa on energia- ja kustannustehokas ratkaisu ulkovaipan pinta-alan säilyessä pienenä. Ulkoseinäverhoilun punamultamaalaus jatkaa muiden rakennusten materiaalivalintoja. Nykyaikainen lisä tähän on julkisivurimoitukseen cnc-kaiverrettu ornamentti, joka elävöittää laajennuksen jämäkkää olemusta ja tuo mukaan pienten lasten kouluun sopivaa leikkisyyttä. Saapumisaukion yhteyteen, uuden ja vanhan koulurakennuksen väliin sijoittuu koulukokonaisuuden uusi sisäänkäyntiaula, joka luo myös sisäyhteyden muihin rakennuksiin. Aulan yhteyteen sijoittuvat luokat voidaan yhdistää toisiinsa auditoriotilaksi, joka toimii vanhaa juhlasalia joustavampana monitoimisena tapahtumatilana; esimerkiksi musiikkiluokan esitykset voidaan myös tarvittaessa avata aulaan. Pääsy aulasta koulun muihin tiloihin voidaan sulkea iltakäytön yhteydessä. Aula ja sisäkatu muodostavat avaran ja valoisan tilasarjan, joka luo mahdollisuuden luokkahuoneiden ulkopuoliselle pienryhmäopetukselle. Sisäkatua elävöittää oppilaiden seinäpintaan maalaama taideteos. Toiminnallisesti uusi laajennus jakautuu kolmeen osaan. Saapumiskerrokseen sijoittuvat perusopetuksen tilat, jotka ryhmittyvät sisäänkäyntiaulaan liittyvän avaran sisäkadun ympärille neljänä kappaleena. Luokkia voidaan tarvittaessa yhdistää toisiinsa avattavilla väliseinillä tai liukuovilla, mikä tuo muuntojoustavuutta muokata tiloja erilaisiin opetustilanteisiin. Esikoulutoiminnot sijoittuvat alimpaan kerrokseen pienten lasten oman aulan ympärille. Leikki- ja lepotilat sekä luokat voivat avautua aulaan, mikä mahdollistaa monipuolisia opetustilanteita. Tilat avautuvat omalle rajatulle leikkipihalleen, jonka kautta pienimmät lapset saapuvat saatettuina kouluun ilman tarvetta kulkea koulun muun hälinän läpi. Henkilökunnan tilat sijoittuvat niin ikään alimpaan kerrokseen pihakannen alle. Vanhojen koulurakennusten saneerauksen yhteydessä olemassa olevia tiloja muutetaan muuntojoustavammiksi. Esimerkiksi vanhan koulun henkilökunnan tilaa muokkaamalla saavutetaan oppilaiden käytössä oleva sisäyhteys kaikkiin opetustiloihin, mitä nykyisellään ei ole. Villähteen koulun kokonaisuus on näkyvällä paikalla sijaitseva ainutlaatuinen ja turvallinen oppimisympäristö, jota uusi laajennus vahvistaa. Uusi julkinen rakennus Nastolan pääsaapumissuunnan yhteyteen toimii myös koko kunnan identiteettiä kohottavana panostuksena ja viestittää mieleenpainuvalla arkkitehtuurilla elinvoimaisesta kunnasta. Laajuustiedot: Bruttoala: 1705 m 2 Huoneistoala: 1475 m 2 Asemapiirros 1:1500 VILLÄHTEEN KOULUN LAAJENNUS / Hankesuunnitelman luonnokset / / Suunnittelija: Erkko Aarti, Tekn. Kand. / / erkko.aarti@aor.fi / Meritullinkatu31 A Helsinki

28 Asemapiirros 1:500 VILLÄHTEEN KOULUN LAAJENNUS / Hankesuunnitelman luonnokset / / Suunnittelija: Erkko Aarti, Tekn. Kand. / / erkko.aarti@aor.fi / Meritullinkatu31 A Helsinki

29 Julkisivumateriaalit: 1. Puurima, punamulta 2. Puurimoihin CNC-jyrsitty ornamentti 3. Lasi 4. Maalattu pelti Länteen 1: Itään 1:250 VILLÄHTEEN KOULUN LAAJENNUS / Hankesuunnitelman luonnokset / / Suunnittelija: Erkko Aarti, Tekn. Kand. / / erkko.aarti@aor.fi / Meritullinkatu31 A Helsinki

30 Julkisivumateriaalit: 1. Puurima, punamulta 2. Puurimoihin CNC-jyrsitty ornamentti 3. Lasi 4. Maalattu pelti Pohjoiseen 1: Etelään 1:250 VILLÄHTEEN KOULUN LAAJENNUS / Hankesuunnitelman luonnokset / / Suunnittelija: Erkko Aarti, Tekn. Kand. / / erkko.aarti@aor.fi / Meritullinkatu31 A Helsinki

31 Vapaa aulatila 1. krs 1:250 VILLÄHTEEN KOULUN LAAJENNUS / Hankesuunnitelman luonnokset / / Suunnittelija: Erkko Aarti, Tekn. Kand. / / erkko.aarti@aor.fi / Meritullinkatu31 A Helsinki

32 1. krs 1:200 VILLÄHTEEN KOULUN LAAJENNUS / Hankesuunnitelman luonnokset / / Suunnittelija: Erkko Aarti, Tekn. Kand. / / erkko.aarti@aor.fi / Meritullinkatu31 A Helsinki

33 -1. krs 1:200 VILLÄHTEEN KOULUN LAAJENNUS / Hankesuunnitelman luonnokset / / Suunnittelija: Erkko Aarti, Tekn. Kand. / / erkko.aarti@aor.fi / Meritullinkatu31 A Helsinki

34 Leikkaus A-A 1:250 Leikkaus B-B 1:250 Korkotutkielma 1:400 VILLÄHTEEN KOULUN LAAJENNUS / Hankesuunnitelman luonnokset / / Suunnittelija: Erkko Aarti, Tekn. Kand. / / erkko.aarti@aor.fi / Meritullinkatu31 A Helsinki

35 Liite 7 (35 s.) RAKENNUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS Elokuu 2013 Villähteen koulu Kankaantie 5, Villähde

36 RAKENNUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS/ VILLÄHTEEN KOULU, NASTOLA 2/24 Sisällys 1 YLEISTÄ Kohde Tilaaja/-t ja osoitetiedot Tutkimusajankohta ja tutkijat Toimeksianto Rajaukset kohteessa Käytetyt mittalaitteet Yleiset sopimusehdot PERUSTIEDOT KOHTEESTA Yleistiedot Kiinteistössä tehdyt korjaus-/muutostoimenpiteet Aikaisemmat tutkimukset / käytettävissä olleet asiakirjat YHTEENVETO TOIMENPIDE-EHDOTUKSET RAKENNUSTEKNISET TUTKIMUKSET Tutkimusmenetelmät Maasto, sadeveden ohjaus ja salaojitus Perustukset Alapohja Ulkoseinät Väliseinät Vesikatto ja yläpohja ILMANVAIHTO JA SISÄILMAN PERUSOLOSUHTEET Paine-eromittaukset ja ilmanvaihto Sisäilman lämpötila, suhteellinen kosteus ja hiilidioksidipitoisuus Muut havainnot LIITTEET Paikannuspiirros Analyysivastaukset kosteusmittauspöytäkirja Olosuhde- ja paine-eromittauksen kuvaajat Sisäilmatalo Kärki Oy Joensuu Kuopio Lahti y-tunnus

37 RAKENNUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS/ VILLÄHTEEN KOULU, NASTOLA 3/24 1 YLEISTÄ 1.1 Kohde Villähteen koulu Kankaantie Villähde 1.2 Tilaaja/-t ja osoitetiedot Pirkko Puttonen Nastolan kunta PL Nastola pirkko.puttonen@nastola.fi 1.3 Tutkimusajankohta ja tutkijat , riskikartoitus , rakennustekniset kuntotutkimukset , paine-ero ja olosuhdemittaukset Jussi Liimatainen, vanhempi tutkimusinsinööri Mika Hahl, vanhempi tutkimusinsinööri Reetta Valkeinen, sisäilma-asiantuntija 1.4 Toimeksianto Toimeksiantona oli koulurakennuksen kuntotutkimus rakenteiden kunnon selvittämiseksi. 1.5 Rajaukset kohteessa Tutkimukset kohdistuivat koko koulurakennuksen ja liikuntasalirakennuksen alueelle. Riskiarvion perusteella määritettyihin riskirakenteisiin kohdistettiin tarkempia tutkimuksia mm. rakenneavauksia. Tutkimukset suoritettiin tilaajalle toimitetun tutkimussuunnitelman mukaisesti. 1.6 Käytetyt mittalaitteet TinyTag-olosuhde (T ja RH), paine-ero - ja hiilidioksidiloggerit TSI Velocicalc Plus monitoimimittalaite Vaisala HMP40S kosteus- ja lämpötilamittapäät, HM40-näyttölaite. Gann Hydromette RTU 600 -kosteusmittari, B 50 Aktiivielektrodi ja M 18 juntta-anturi puun kosteuden mittaamiseen 1.7 Yleiset sopimusehdot Noudatamme konsulttitoiminnan yleisiä sopimusehtoja KSE Sisäilmatalo Kärki Oy Joensuu Kuopio Lahti y-tunnus

38 RAKENNUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS/ VILLÄHTEEN KOULU, NASTOLA 4/24 2 PERUSTIEDOT KOHTEESTA 2.1 Yleistiedot Koulurakennuksen hirsirakenteinen vanha osa on rakennettu 1920-luvulla luvun puolivälissä vanhan osan kylkeen on rakennettu laajennusosa sekä erillinen liikuntasalirakennus. Samalla vanhalle osalle on rakennettu koneellinen ilmanvaihto. 2.2 Kiinteistössä tehdyt korjaus-/muutostoimenpiteet ei tiedossa 2.3 Aikaisemmat tutkimukset / käytettävissä olleet asiakirjat Vanha osa: pohjapiirustukset Uusi osa ja liikuntasalirakennus: Rakennepiirustukset Kuva 1. Koulurakennuksen laajennusosa. Kuva 2. Vanhan ja uuden osan liitoskohta. Kuva 3. Koulurakennuksen vanha osa. Kuva 4. Liikuntasalirakennus Sisäilmatalo Kärki Oy Joensuu Kuopio Lahti y-tunnus

39 RAKENNUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS/ VILLÄHTEEN KOULU, NASTOLA 5/24 3 YHTEENVETO Tehtyjen tutkimusten perusteella laajennusosan ja liikuntasalirakennuksen ulkoseinän alaosan rakenne (valesokkeli) on ns. kosteustekninen riskirakenne. Tutkimusten perusteella alaohjauspuun kosteus on paikoitellen koholla ja siihen liittyy kohtalainen / suuri mikrobivaurioitumisen riski. Ulkoseinärakenteiden ja lattiapinnan välissä on paikoitellen avoin rako ja epäpuhtauksien kulkeutuminen ilmavirtausten mukana kastuneesta seinärakenteesta sisäilmaan on mahdollista. Piha-alueen virheellisten kallistusten, kattovesien poisjohtamisen sekä sokkelirakenteen puutteellisen vedeneristyksen seurauksena kosteus pääsee sokkelin betonirakenteeseen aiheuttaen seinärakenteiden alaosaan vaurioita. Lisäksi rakennusten ympärillä ei ole toimivaa salaojitusta. Tutkimusten yhteydessä luokkatilan 5 ulkoseinästä paljastui kosteusvaurio, joka on aiheutunut räystäskourusta seinärakenteeseen päässeestä sadevedestä. Vauriokohdan korjaukset aloitettiin välittömästi. Vanhan osan ulkoseinärakenteissa ei havaittu välittömiä korjaustoimia vaativia vaurioita. Rakenteiden toteutustavasta johtuen julkisivuverhoukseen, hirsirungon alaosaan sekä tukipuihin on vuosien kuluessa syntynyt vaurioita, jotka tulee huomioida julkisivuverhouksen uusimisen / kunnostuksen yhteydessä. Alapohjarakenteissa ei tehty rakenteen normaalikunnosta poikkeavia havaintoja. Vanhan osan puurakenteisessa alapohjassa on rakenteelle tyypillisiä ilmavuotokohtia (lähinnä kellaritilan kohdalla), joiden kautta epäpuhtauksien kulkeutuminen alapohjatilasta ja -rakenteista sisäilmaan on mahdollista. Rakennuksen vesikatto- ja yläpohjarakenteissa ei havaittu merkittäviä puutteita. Osalla vesikattoa yläpohjan tuuletus on puutteellista ja rakenteelle tulee suorittaa korjaustoimenpiteitä. Koulurakennuksen ilmanvaihto on mittausten mukaan osittain ylipaineinen, mikä aiheuttaa ylimääräistä kosteusrasitusta ulkovaipparakenteisiin. Sisäilmatalo Kärki Oy Joensuu Kuopio Lahti y-tunnus

40 RAKENNUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS/ VILLÄHTEEN KOULU, NASTOLA 6/24 4 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Koulurakennuksen uudella osalla sekä liikuntasalirakennuksessa todettujen vaurioiden poistamiseksi rakennuksiin tulee kohdistaa korjaustoimenpiteitä. Tehtävillä korjaustoimenpiteillä poistetaan rakenteissa olevat vauriot ja parannetaan vallitsevia sisäilmaolosuhteita sekä ennaltaehkäistään uusien haittojen syntymistä. Korjaukset tulee tehdä erillisten korjaussuunnitelmien mukaisesti. Korjaussuunnittelussa tulee ottaa huomioon vähintään seuraavat kuntotutkimuksessa todetut vauriot ja vauriomekanismien aiheuttajat: Sokkelirakenteen ulkopuolinen vedeneristys Salaojituksen olemassaolon ja toiminnan tarkastus, tarvittaessa kunnostus / uusiminen Vesikaton sadevesien johtaminen pois rakennuksen vierustalta Piha-alueiden muotoilu siten, ettei vesi lammikoidu rakennuksen vierustalle Uuden osan sekä liikuntasalirakennuksen puurunkoisten ulkoseinien alaosien uusiminen siten, että lattiapinnan alapuoliset puurakenteet korvataan kivirakenteella. Yläpohjarakenteen tuuletuksen parantaminen Liikuntasalin lautalattian kunnostus Sisäilmaolosuhteiden parantamiseksi esitämme välittöminä toimenpiteinä: Vuotoilmareittien tiivistäminen lattia- ja seinärakenteiden liitoksissa Terveydenhoitotilan / lämpökeskuksen välisessä seinässä olevien läpimenojen tiivistys ja seinän lämmöneristys Koulurakennuksen vanhalla osalla tulee suorittaa seuraavia korjaustoimenpiteitä: Alapohjatilan puhdistus orgaanisesta materiaalista ja tuuletuksen tehostaminen. Vanhan osan ja laajennus osan liittymän kunnon selvitys kauttaaltaan. Julkisivuverhouksen kunnostus / uusiminen. Yläpohjatilan tuuletuksen parantaminen ja lämmöneristävyyden parantaminen. Lisäksi koulurakennuksen ilmanvaihtojärjestelmä tulee säätää lievästi alipaineiseksi. Tavoitteellinen painesuhde koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmissä on 0-2 Pa. Sisäilmatalo Kärki Oy Joensuu Kuopio Lahti y-tunnus

41 RAKENNUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS/ VILLÄHTEEN KOULU, NASTOLA 7/24 5 RAKENNUSTEKNISET TUTKIMUKSET 5.1 Tutkimusmenetelmät Rakennustekniset tutkimukset perustuvat rakennuksesta tehtyyn riskiarvioon. Kohteessa suoritettiin aistinvaraisten havaintojen tueksi kosteusmittauksia ja rakenneavauksia. Lisäksi otettiin materiaalinäytteitä mm. asbestianalyysia varten. Asbestinäytteet analysoitiin Labroc Oy:n laboratoriossa Oulussa. Ulkoseinän rakenneavausten yhteydessä mitattiin alaohjauspuun kosteutta Gann RTU 600 mittalaitteella ja M18 puun piikkikosteusmittarilla. Laajennusosan lattiapinnoille tehtiin pintakosteuskartoitus Gann Hydromette RTU pintakosteudenosoittimella. Alapohjan kosteusjakaumaa mitattiin uuden osan tiloista porareikämenetelmällä. Alapohjarakenne selvitettiin porareiästä kosteusmittausten yhteydessä. Mittaukset suoritettiin Vaisala HMP40S kosteus- ja lämpötilamittapäällä ja tulokset luettiin HM40-näyttölaitteella. Mitta-anturit on kalibroitu 02/2013. Kalibroitujen mittapäiden tarkkuus on 2,0 % RH (0 90 % RH) ja 3,0 % RH ( % RH) sekä lämpötila 0,4 o C. Mittaukset suoritettiin porareikämenetelmällä. Rakenneavaus- ja näytteenottokohdat on esitetty liitteenä olevassa paikannuspiirroksessa. Laboratorioiden analyysivastaukset on kokonaisuudessaan liitteenä. 5.2 Maasto, sadeveden ohjaus ja salaojitus Koulurakennus sijaitsee loivalla rinnetontilla. Piha-alue on nurmi-/hiekkapinnalla. Piha-alueen kaadot koulurakennuksen takapuolella sekä liikuntasalirakennuksen etupuolella (rakennusten pohjoispuolella) ovat vähäiset ja paikoin rakennukseen päin. Lisäksi kattosadevedet on johdettu koulurakennuksen takapihan puoleisella seinustalla sadevesikouruihin / sokkelin vierustalle, mihin sadevedet ajoittain lammikoituvat. Koulurakennuksen etupuolen (pääsisäänkäynnin puoli) ja liikuntasalirakennuksen kattosadevedet on johdettu syöksytorvilla rännikaivoihin. Koulurakennuksen takapihan puolella syöksytorvet on rikki ja sadevedet kastelevat ulkoseinärakennetta. Etupihan puolella räystäskourun liitos ulkoseinärakenteeseen on puutteellinen, minkä seurauksena luokkahuoneen 5 ulkoseinässä on kosteus- ja mikrobivaurioita (esitetty tarkemmin kohdassa ulkoseinät). Salaojan tarkastuskaivoja on yksi. luokkahuoneen 5 nurkalla. Tarkastushetkellä tarkastuskaivon pohjalla oli vettä ja tarkastuskaivosta ei lähde purkuputkea. Endoskoopin avulla tarkasteltuna salaojaputket nousevat huomattavasti tarkastuskaivoon päin tultaessa. Todennäköisesti maaperän routiminen on nostanut tarkastuskaivoa. Liikuntasalirakennuksen edessä oleva sadevesikaivo on ympäröivää maanpintaa ylempänä, minkä seurauksena sadevesien poistuminen rakennuksen edustalta on puutteellista. Sisäilmatalo Kärki Oy Joensuu Kuopio Lahti y-tunnus

42 RAKENNUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS/ VILLÄHTEEN KOULU, NASTOLA 8/24 Kuva 5. Takapihan puoleisella seinustalla piha-alue viettää rakennukseen päin. Kuva 6. Sadevedet lammikoituvat liikuntasalirakennuksen vierustalle. Yhteenveto Piha-alueen kaadot koulurakennuksen takapihan puoleisella seinustalla sekä liikuntasalirakennuksen etupihalla ovat vähäiset ja osin virheelliset. Tämän vuoksi sade- ja sulamisvesistä muodostuu lammikoita piha-alueelle ja rakennuksen vierustoille. Lammikoitumista lisää vesikatolta tulevat vedet, joita ei ole koko rakennuksen alueella johdettu pois rakennuksen läheisyydestä. Rakennusten salaojitusta voitiin tarkastella vain yhdestä tarkastuskaivosta. Tarkastuskaivosta sekä seinärakenteiden avauskohdista tehtyjen havaintojen perusteella rakennusten ympärillä ei ole toimivaa salaojitusta. Toimenpide-ehdotus Piha-alueet tulee muotoilla siten, ettei vesi lammikoidu rakennuksen vierustalle. Vesikaton sadevedet tulee johtaa pois sokkelin vierustalta. Salaojituksen olemassaolo ja toiminta tulee tarkastaa. 5.3 Perustukset Vanha osa Vanha osa on perustettu maanvaraiselle luonnonkiviperustukselle. Vanhan osan eteläpäädyssä on pieni betonirakenteinen kellaritila. Havainnot ja tulokset Luonnonkiviperustuksessa ei havaittu vaurioita. Kellaritilan maanvarainen betonilattia on halkeillut ja lattiapinta on noussut maaperän routimisen vuoksi. Sisäilmatalo Kärki Oy Joensuu Kuopio Lahti y-tunnus

43 RAKENNUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS/ VILLÄHTEEN KOULU, NASTOLA 9/24 Uusi osa Rakennus on perustettu maanvaraisille seinäanturoille, jotka on valettu perusmaahan (hiekka tai moreeni). Rakennussuunnitelmien mukainen perustusleikkaus on esitetty kohdassa ulkoseinät. Havainnot ja tulokset Sokkelin ulkopintana on maalattu betoni. Maalipinta on kulunut ja maanpinnan tasossa on paljas betonirakenne (kuva 7). Rakennesuunnitelmissa ei ole esitetty vedeneristystä sokkelin ulkopintaan. Kohteessa havaittiin, että sokkelin ulkopinnassa on vedeneristys vain ATK-luokan kohdalla (kuva 8), jossa maanpinta on lattian pintaa ylempänä. Sokkelin ulkopinnassa on paikoitellen kosteuden aiheuttamia jälkiä. Ulkoseinien avauskohdissa havaittiin sokkelin betonirakenteen sisäpinnassa kosteuden aiheuttamaa kalkkihärmää. Kuva 7. Sokkelin ulkopuolella ei ole muualla vesieirstystä. Kuva 8. Sokkelin ulkopuolella on vesieristys ATKluokan kohdalla, jossa maanpinta on lattianpintaa ylempänä. Liikuntasalirakennus Rakennus on perustettu maanvaraisille seinäanturoille, jotka on valettu perusmaahan (hiekka tai moreeni). Rakennussuunnitelmien mukainen perustusleikkaus on esitetty kohdassa ulkoseinät. Havainnot ja tulokset Sokkelin ulkopintana on maalattu betoni. Maalipinta on kulunut ja maanpinnan tasossa on paljas betonirakenne. Sokkelin ulkopinnassa ei ole vedeneristystä. Sokkelin ulkopinnassa on paikoitellen kosteuden aiheuttamia jälkiä. Yhteenveto Ulkopuoliset pintavedet kastelevat uuden osan ja liikuntasalirakennuksen sokkelin betonirakennetta, koska sokkelirakenteen ulkopinnassa ei ole toimivaa vedeneristystä. Betonirakenteessa kapilaarisesti kulkeva kosteus sekä sokkelirakenteen halkeamien kautta rakenteeseen pääsevä vesi aiheuttavat merkittävän kosteus- ja homevaurioriskin ulkoseinän puurakenteiden alaosaan, kts. kohta 5.5 Ulkoseinät. Sisäilmatalo Kärki Oy Joensuu Kuopio Lahti y-tunnus

44 RAKENNUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS/ VILLÄHTEEN KOULU, NASTOLA 10/24 Toimenpide-ehdotus Sokkelirakenteen ulkopuolinen vedeneristys laajennusosalle ja liikuntasalirakennukseen 5.4 Alapohja Vanha osa Vanhan osan alapohjarakenteena on pääosin ryömintätilallinen puurunkoinen alapohja, osittain 1. kerroksen alapuolella on kellari. Alapohjarakenteet tarkastettiin aistivaraisesti alapohjan tuulettuvasta tilasta käsin sekä tuulikaappiin 63 tehdyn rakenneavauksen kautta. Rakenneselvityksen perusteella alapohjarakenne on seuraava: - lattiapinnoite - lattialauta - ilmaväli 50mm (eriste painunut) - hirsivasat + sahanpuru/hiekka/savi n. 250 mm - laudoitus - tuulettuva ilmatila Alapohjarakenteen tiiveyttä ryömintätilan/kellarin kohdalla kartoitettiin savukokeen avulla. Alapohjan tuulettuvaan tilaan/kellariin tuotettiin hajustettua savua ja savun/hajun kulkeutumista yläpuolella oleviin opetustiloihin havainnoitiin aistinvaraisesti. Opetustilat oli kokeen aikana alipaineistettuja, alipaine ulkoilmaan nähden savukokeen aikana oli noin Pa. Havainnot Ryömintätilassa on orgaanista jätettä ja maanpinta on hiekka ja savea. Ryömintätilan tuuletus on vähäinen, tuuletusluukkuja on kolme ja etupihan puoleisella seinustalta puuttuu tuuletusluukut kokonaan. Savukokeen perusteella kellarista kulkeutui hajua ja savua luokkatilaan. Savu kulkeutui luokkatilaan todennäköisesti kellarin katossa olevien useiden avoimien läpivientien/aukkojen kautta. Ryömintätilasta ei havaittu kulkutuvan savua /hajua yläpuoleisiin tiloihin Alapohjan ryömintätilassa ei havaittu merkittäviä vaurioita, vanhan osan liittymää uudisosaan ei päästy tarkastamaan ryömintätilan mataluuden vuoksi (kuva 11). Tuulikaapin (TK 55) sisäporras on eristämätön puuporras (kuva 12) Sisäilmatalo Kärki Oy Joensuu Kuopio Lahti y-tunnus

45 RAKENNUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS/ VILLÄHTEEN KOULU, NASTOLA 11/24 Kuva 9. Alapohjarakenteen avaus (TK63) Kuva 10. Alapohjatilassa on rakennusjätettä. Kuva 11. Alapohjan liitos sokkelirakenteeseen, ei merkittäviä vaurioita. Kuva 12. Tuulikaapin porrasrakenteessa ei ole lämmöneristystä. Uusi osa Alapohjarakenteena on lämmöneristetty maanvarainen betonilaatta. Rakennussuunnitelmien perusteella alapohjarakenne on seuraava: Lattiapinnoite (luokkatiloissa korkki, aulatiloissa mosaiikkibetoni) Betonilaatta 100 mm Lämmöneriste 100 mm (EPS) soratäyttö Alapohjan kosteuspoikkeama-alueita kartoitettiin pintakosteuden osoittimella. Alapohjan kosteusjakauma selvitettiin kosteusmittauksin porareikämenetelmällä kahdesta kohdasta. Havainnot ja tulokset Pintakosteuskartoituksen perusteella alapohjassa ei todettu poikkeavia pintakosteusalueita. Alapohjan rakennekosteusmittausten perusteella lattiassa ei todettu poikkeavaa kosteutta (kosteusmittaustulokset on esitetty liitteen olevassa kosteusmittauspöytäkirjassa). Alapohjarakenteen ja ulkoseinärakenteiden liitoskohdassa (jalkalistan alla) on paikoitellen avoin rako (kuva 13). Merkkisavun avulla todettiin ko. raon kautta tulevan ilmavirtauksen sisätilaan päin. Sisäilmatalo Kärki Oy Joensuu Kuopio Lahti y-tunnus

46 RAKENNUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS/ VILLÄHTEEN KOULU, NASTOLA 12/24 Luokkatiloissa lattiapinnoitteena olevien korkkilaattojen reuna-alueet ovat turvonneet. Aistinvaraisten havaintojen perusteella korkkilaattalattioissa on havaittavissa kosteuden aiheuttamaa tummumista (kuva 14). Kuva 13. Lattian ja ulkoseinän liitoksessa on avoin rako, josta on ilmavirtaus sisätilaan. Kuva 14. Kosteuden aiheuttamia jälkiä korkkilaattojen saumoissa. Liikuntasalirakennus Alapohjarakenteena on lämmöneristetty maanvarainen betonilaatta. Rakennussuunnitelmien perusteella alapohjarakenne on seuraava: Lattiapinnoite Betonilaatta 100 mm Lämmöneriste 100 mm (EPS) soratäyttö Liikuntasalin alapohjassa on maanvaraisen betonilaatan päällä puukoolaus ja lautalattia. Havainnot ja tulokset Pintakosteuskartoituksen perusteella alapohjassa ei todettu poikkeavia pintakosteusalueita. Alapohjarakenteesta ei suoritettu rakennekosteusmittauksia. Käyttäjiltä saadun tiedon mukaan liikuntasalin lautalattiasta irtoaa tikkuja. Yhteenveto Alapohjarakenteissa ei tehty rakenteen normaalikunnosta poikkeavia havaintoja. Vanhan osan puurakenteisessa alapohjassa on rakenteelle tyypillisiä ilmavuotokohtia (lähinnä kellaritilan kohdalla), joiden kautta epäpuhtauksien kulkeutuminen alapohjatilasta ja -rakenteista sisäilmaan on mahdollista. Laajennusosan lattia- ja ulkoseinärakenteiden liitoskohdissa on paikoitellen rakoja, joiden kautta tulee ilmavirtauksia sisäilmaan. Toimenpide-ehdotus Vanhan osan alapohjatilan puhdistus orgaanisesta materiaalista. Vanhan osan alapohjatilan tuuletuksen tehostaminen. Vanhan osan ja uuden osan liittymän kunnon selvitys kauttaaltaan. Uuden osan lattia- ja seinärakenteiden liitosten tiivistäminen. Liikuntasalin lautalattian kunnostus. Sisäilmatalo Kärki Oy Joensuu Kuopio Lahti y-tunnus

47 RAKENNUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS/ VILLÄHTEEN KOULU, NASTOLA 13/ Ulkoseinät Vanha osa Vanhan osan ulkoseinät ovat hirsirakenteisia. Ulkopuolella on rimalaudoitus / paneeli ja sisäpuolella lisälämmöneristys mineraalivillalla. Eteläpäädyn julkisivuverhous on uusittu. Havainnot ja tulokset Ulkoseinärakennetta selvitettiin rakenneavauksella puutyöluokan (opetustila 65) kohdalta. Seinärakenne avauskohdassa on ulkopinnasta lukien seuraava: - ulkoverhous (rimalaudoitus / pystypaneeli) - tervapaperi - hirsirunko - huokoinen puukuitulevy - pinkopahvi (+ vanhaa tapettia) - puukoolaus 50 mm + mineraalivilla - muovipintainen paperi - lastulevy - kipsilevy - paneeli Avauskohdassa ulkoseinän sisäpuolella olevan koolauspuun alla on tasoitekerros. Asbestianalyysin perusteella tasoite sisältää asbestia (antofylliitti). Ulkoseinärakenteessa ei rakenneavauskohdassa todettu viitteitä vaurioita. Julkisivuverhous on kiinnitetty rakenteelle tyypillisesti hirsirakennetta vasten, julkisivuverhouksen takana ei ole avointa tuuletusrakoa. Julkisivuverhous päättyy paikoin luonnonkivisokkelin päälle, minkä seurauksena seinäpinnalla valuva sadevesi kastelee julkisivurakenteen alaosan. Kosteus on aiheuttanut vaurioita myös alimman hirren ulkopintaan (kuva 17). Hirsirungon följärit (neliskanttiset tukipuut) on alaosistaan lahonneet. Kuva 15. Rakenneavaus puutyöluokassa. Puurakenteen alla oleva tasoite sisältää asbestia. Kuva 16. Kosteusvaurioita julkisivuverhouksen alaosassa ja hirsirungon tukipuissa. Sisäilmatalo Kärki Oy Joensuu Kuopio Lahti y-tunnus

48 RAKENNUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS/ VILLÄHTEEN KOULU, NASTOLA 14/24 Kuva 17. Kosteus on aiheuttanut vaurioita julkisivuverhouksen alareunaan sekä hirsirakenteen ulkopintaan. Kuva 18. Hirsirakenteen sisäpinnassa ei ole havaittavissa vaurioita. Uusi osa Uuden osa ulkoseinissä on puurankarunko ja mineraalivillaeriste. Luokkatilojen väliseinien kohdalle on ulkoseiniin tehty palokatkot tiilirakenteisella seinällä. Rakennesuunnitelmien mukainen ulkoseinärakenne on esitetty kuvassa 19. Kuva 19. Rakennesuunnitelmien mukainen ulkoseinärakenne. Ulkoseinän rakennetta selvitettiin rakenneavauksilla ATK-luokan sekä opetustilojen 2, 5 ja 6 sekä sisäänkäyntiaulan kohdalta. Ulkoseinärakenne on ulkoapäin lueteltuna seuraava: - Pystypaneeli - Vaakakoolaus 22 mm - Huokoinen kuitulevy 12 mm - Koolaus + mineraalivilla 50 mm - Runko + mineraalivilla 125 mm - Höyrynsulkumuovi - Lastulevy 12 mm Sisäilmatalo Kärki Oy Joensuu Kuopio Lahti y-tunnus

49 RAKENNUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS/ VILLÄHTEEN KOULU, NASTOLA 15/24 Havainnot ja tulokset Ulkoseinärakennetta ATK-luokasta avattaessa tehtiin seuraavat havainnot: Seinärakenteen painekyllästetty alaohjauspuu on noin 250 mm lattiapinnan alapuolella. Alaohjauspuun alla ei ole bitumihuopakaistaa. Alaohjauspuun päällä on 200 mm pitkät painekyllästetyt pystypuut, joiden päällä on toinen painekyllästetty vaakapuu lattiapinnan tasossa. Ulkoseinän pystyrunko lähtee ylemmän vaakapuun päältä. Alaohjauspuun kosteuspitoisuus oli 23 paino-%. Seinärakenteen lämmöneristeenä on rakenneleikkauksista poiketen polystyreeni (Styrox) lattiapinnan alapuolisella osalla. Ulkoseinärakennetta luokkatilasta 2 avattaessa tehtiin seuraavat havainnot: Rakenneavaus tehtiin syöksytorven kohdalle. Seinärakenteen painekyllästetty alaohjauspuu on noin 250 mm lattiapinnan alapuolella. Alaohjauspuun alla ei ole bitumihuopakaistaa. Alaohjauspuun päällä on 200 mm pitkät painekyllästetyt pystypuut, joiden päällä on toinen painekyllästetty vaakapuu lattiapinnan tasossa. Ulkoseinän pystyrunko lähtee ylemmän vaakapuun päältä. Alaohjauspuun kosteuspitoisuus oli 19 paino-%. Seinärakenteen lämmöneristeenä on rakenneleikkauksista poiketen polystyreeni (Styrox) lattiapinnan alapuolisella osalla. Betonisokkelin sisäpinnassa on näkyvissä kalkkihärmää, mikä on merkki sokkelirakenteen läpi tulevasta kosteudesta. Seinä- ja lattiarakenteen liitoksessa on avoin rako, jonka kautta on ilmavirtaus sisäilmaan. Ulkoseinärakenteita luokkatilasta 5 avattaessa tehtiin seuraavat havainnot: Seinärakenteen painekyllästetty alaohjauspuu on noin 250 mm lattiapinnan alapuolella. Alaohjauspuun alla ei ole bitumihuopakaistaa. Alaohjauspuun päällä on 200 mm pitkät painekyllästetyt pystypuut, joiden päällä on toinen painekyllästetty vaakapuu lattiapinnan tasossa. Ulkoseinän pystyrunko lähtee ylemmän vaakapuun päältä. Seinärakenteen lämmöneristeenä on rakenneleikkauksista poiketen polystyreeni (Styrox) lattiapinnan alapuolisella osalla. Tutkimusten yhteydessä luokkatilan ulkoseinästä paljastui kosteusvaurio (kuva 23), joka on aiheutunut räystäskourusta seinärakenteeseen päässeestä sadevedestä. Vauriokohdassa seinän alaosan rakenteet olivat vesimärkiä. Vauriokohdan korjaukset aloitettiin välittömästi ja korjausalueen laajuus selvitettiin rakenteita avaamalla (katoksen vastainen puurakenteinen ulkoseinä sekä viereinen ikkunaseinä noin 1-1,5 metrin matkalta). Luokkatilan ulkoseinää avattiin myös rakennuksen päätyseinältä. Avauskohdasta ei tehty rakenteen normaalikunnosta poikkeavia havaintoja. Alaohjauspuun kosteuspitoisuus oli 10 paino-%. Julkisivuverhousta avattiin sisäänkäyntiaulan kohdalta, koska sisäänkäyntikatoksen räystäsrakenne on samantapainen kuin luokkatilan 5 vauriokohdassa. Avauskohdassa ei havaittu viitteitä vaurioista (kuva 25). Julkisivuverhouksen takana oleva vaakakoolaus on asennettu seinän tuulensuojalevyä vasten. Julkisivuverhouksen takana ei ole toimivaa tuuletusrakoa. Sisäilmatalo Kärki Oy Joensuu Kuopio Lahti y-tunnus

50 RAKENNUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS/ VILLÄHTEEN KOULU, NASTOLA 16/24 Kuva 20. Ulkoseinän rakenneavaus ATK-luokassa. Kuva 21. Ulkoseinän rakenneavaus luokkatilassa 2. Kuva 22. Avattua ulkoseinä- ja alapohjarakennetta luokkatilassa 5. Kuva 23. Vaurioitunut seinärakenne luokkatilassa 5. Kuva 24. Ulkoseinän rakenneavaus luokkatilassa 5, rakennuksen pääty. Kuva 25. Julkisivurakenteen avaus sisäänkäyntiaulan kohdalla. Julkisivu ei tuuletu. Sisäilmatalo Kärki Oy Joensuu Kuopio Lahti y-tunnus

51 RAKENNUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS/ VILLÄHTEEN KOULU, NASTOLA 17/24 Liikuntasalirakennus Liikuntasalirakennuksen ulkoseinät ovat pääosin puurunkoisia ja sisäpuolella on tiiliverhous. Julkisivuverhouksena on rimalaudoitus / paneeliverhous. Havainnot ja tulokset Ulkoseinärakennetta urheiluvälinevarastosta avattaessa tehtiin seuraavat havainnot: Seinärakenteen painekyllästetty alaohjauspuu on noin 250 mm lattiapinnan sekä ulkopuolisen maanpinnan alapuolella. Alaohjauspuun alla ei ole bitumihuopakaistaa. Alaohjauspuun päällä on 200 mm pitkät painekyllästetyt pystypuut, joiden päällä on toinen painekyllästetty vaakapuu lattiapinnan tasossa. Ulkoseinän pystyrunko lähtee ylemmän vaakapuun päältä. Alaohjauspuun kosteuspitoisuus oli 27 paino-%. Seinärakenteen lämmöneristeenä on rakenneleikkauksista poiketen polystyreeni (Styrox) lattiapinnan alapuolisella osalla. Sokkelirakenteen ulkopinnassa ei ole toimivaa vedeneristystä. Julkisivuverhouksen takana oleva vaakakoolaus on asennettu seinän tuulensuojalevyä vasten. Julkisivuverhouksen takana ei ole toimivaa tuuletusrakoa. Yhteenveto Vanhan osan ulkoseinärakenteissa ei havaittu välittömiä korjaustoimia vaativia vaurioita. Rakenteiden toteutustavasta johtuen julkisivuverhoukseen, hirsirungon alaosaan sekä tukipuihin on vuosien kuluessa syntynyt vaurioita, jotka tulee huomioida julkisivuverhouksen uusimisen / kunnostuksen yhteydessä. Uuden osan sekä liikuntasalirakennuksen ulkoseinien puurakenne ulottuu lattiapinnan ja osin ulkopuolisen maanpinnan alapuolelle. Sokkelirakenteen ulkopinnassa ei ole toimivaa vedeneristystä, minkä seurauksena maaperän kosteus pääsee seinän alaosan puurakenteisiin. Puun mikrobivaurioitumisen riski on kohtalainen paino-%:n ja suuri yli 20 paino-%:n kosteudessa. Ulkoseinä- ja alapohjarakenteen liitoskohdassa on paikoin avoin rako, jonka kautta tulee ilmavirtauksia sisätilaan. Epäpuhtauksien kulkeutuminen ilmavirtausten mukana kastuneesta seinärakenteesta sisäilmaan on mahdollista. Tutkimusten yhteydessä luokkatilan 5 ulkoseinästä paljastui kosteusvaurio, joka on aiheutunut räystäskourusta seinärakenteeseen päässeestä sadevedestä. Vauriokohdan korjaukset aloitettiin välittömästi. Toimenpide-ehdotus Välittömänä toimenpiteenä uuden osan lattia- ja seinäliitosten tiivistäminen ilmavuotojen estämiseksi. Uuden osan sekä liikuntasalirakennuksen puurunkoisten ulkoseinien alaosien uusiminen siten, että lattiapinnan alapuoliset puurakenteet korvataan kivirakenteella. Vanhan osan julkisivuverhouksen kunnostus / uusiminen. Sisäilmatalo Kärki Oy Joensuu Kuopio Lahti y-tunnus

52 RAKENNUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS/ VILLÄHTEEN KOULU, NASTOLA 18/ Väliseinät Vanhan osan väliseinät ovat rakennuslevyllä verhoiltuja hirsiseiniä. Uuden osan sekä liikuntasalirakennuksen väliseinät ovat paikalla muurattuja tiiliseiniä. Havainnot ja tulokset Vanhan tai uuden osan väliseinärakenteissa ei tehty rakenteen normaalikunnosta poikkeavia havaintoja. Liikuntasalirakennuksessa on terveydenhoitotilan ja lämpökeskuksen välisessä seinässä läpivientejä, jotka eivät ole tiiviitä. läpivientien kautta tulee hajuja lämpökeskuksesta terveydenhoitotilaan. Eristämätön tiiliseinä lämpiää lämpökeskuksen hukkalämmöstä, minkä seurauksena terveydenhoitotilan sisälämpötila nousee ajoittain korkeaksi. Toimenpide-ehdotus Terveydenhoitotilan / lämpökeskuksen välisessä seinässä olevien läpimenojen tiivistys ja seinän lämmöneristys 5.7 Vesikatto ja yläpohja Vanha osa Vanhan osan vesikatteena on ruodelaudoituksen päälle asennettu konesaumattu peltikate. Peltikatteen alla ei ole aluskatetta. Havainnot ja tulokset Vesikatetta ei tarkastettu tämän tutkimuksen yhteydessä. Yläpohjatilasta rakenteita tarkasteltaessa tehtiin seuraavat havainnot: Yläpohjan eristeenä on hiekkaa, savea, sahanpurua ja mineraalivilla n. 5 cm. Yläpohjan tuuletus on puutteellinen, päätykolmioissa on vain pienet tuuletusaukot (kuva 27) ja räystäiden tuuletus on tukittu mineraalivillalla (kuva 28). Yläpohjatilassa on viemärin tuuletusputki, joka päättyy yläpohjatilaan (kuva 29). Vesikaton ruodelaudoissa on paikoin kosteuden aiheuttamaa tummumista/vaurioita (kuva 29). IV-kanavien läpiviennit sisätiloihin eivät ole tiiviitä. Vesikatteessa ei havaittu näkyviä vaurioita sisäpuolelta tarkasteltaessa. Laajennusosan puoleista päätyä ei päästy tutkimaan, koska sinne ei ollut käyntiä. Sisäilmatalo Kärki Oy Joensuu Kuopio Lahti y-tunnus

53 RAKENNUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS/ VILLÄHTEEN KOULU, NASTOLA 19/24 Kuva 26. Yleisnäkymä vanhan osan yläpohjatilasta Kuva 27. Yläpohjatilan tuuletusaukko. Kuva 28. Räystäiden tuuletus on tukittu mineraalivil-kuvlallatusputki ja vaurioita 29. Yläpohjatilaan päättyvä viemärin tuule- ruodelaudoissa. Uusi osa Uuden osan vesikatteena on ruodelaudoituksen päälle asennettu konesaumattu peltikate. Peltikatteen alla ei ole aluskatetta. Yläpohjan kantavana rakenteena on naulalevyristikot. Havainnot ja tulokset Vesikatetta ei tarkastettu tämän tutkimuksen yhteydessä. Yläpohjatilasta rakenteita tarkasteltaessa tehtiin seuraavat havainnot: Kantavissa puurakenteissa ei havaittu rakenteiden kantavuuteen vaikuttavia vaurioita. Yläpohjatilassa ei tehty vesikattovuotoon viittaavia havaintoja. Yläpohjatilan tuulettamiseksi vesikaton sivuräystäillä on avoin tuuletusrako ja vesikaton harjalla tuuletushormeja. Tuuletushormien kohdalla on vesikatteen aluslaudoituksessa vain pienet reiät. Yläpohjatilassa on eristämättömiä viemärin tuuletusputkia. Sisäilmatalo Kärki Oy Joensuu Kuopio Lahti y-tunnus

54 RAKENNUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS/ VILLÄHTEEN KOULU, NASTOLA 20/24 Kuva 30. Yleiskuva uuden osan ullakolta. Kuva 31. Vesikaton räystäillä on avoin tuuletusrako. Eristämätön viemärin tuuletusputki ullakkotilassa. Kuva 32. Vesikaton harjalla on vesikatteen aluslaudoituksessa vain pienet aukot yläpohjatilan tuulettamiseksi. Liikuntasalirakennus Liikuntasalirakennuksen vesikatteena on ruodelaudoituksen päälle asennettu konesaumattu peltikate. Peltikatteen alla ei ole aluskatetta. Yläpohjan kantavana rakenteena on liikuntasalin osalla liimapuupalkit ja rakennuksen päädyissä naulalevyristikot. Havainnot ja tulokset Vesikatetta ei tarkastettu tämän tutkimuksen yhteydessä. Rakennuksen päädyissä olevista yläpohjatiloista rakenteita tarkasteltaessa tehtiin seuraavat havainnot: Kantavissa puurakenteissa ei havaittu rakenteiden kantavuuteen vaikuttavia vaurioita. Yläpohjatilassa ei tehty vesikattovuotoon viittaavia havaintoja. Vesikaton sivuräystäillä lämmöneriste on kiinni vesikattorakenteessa, räystäillä ei ole tuuletusrakoa. Päätykolmioista tai vesikaton harjalta ei ole järjestetty yläpohjatilan tuuletusta. Sisäilmatalo Kärki Oy Joensuu Kuopio Lahti y-tunnus

55 RAKENNUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS/ VILLÄHTEEN KOULU, NASTOLA 21/24 Kuva 33. Yläpohjatila urheiluvälinevaraston kohdalla. Kuva 34. Vesikaton räystäällä ei ole tuuletusrakoa yläpohjatilan tuulettamiseksi. Yhteenveto Rakennuksen vesikatto- tai yläpohjarakenteissa ei havaittu merkittäviä vaurioita. Yläpohjatilojen tuuletus on osin puutteellista. Toimenpide-ehdotus Vanhan osan yläpohjatilan tuuletuksen parantaminen Kulkuyhteyden järjestäminen musiikkiluokan kohdalla olevaan yläpohjatilaan. Viemärin tuuletusputken tulppaaminen tai jatkaminen vesikaton läpi, mikäli tuuletusputki on toiminnassa. Yläpohjan lämmöneristävyyden parantaminen tulevien korjausten yhteydessä. Uuden osan yläpohjatilan tuuletuksen parantaminen suurentamalla vesikaton harjalla vesikattolaudoituksessa olevia aukkoja koko hormin kokoisiksi. Viemärin tuuletusputkien eristäminen yläpohjatilassa. Tuuletuksen järjestäminen liikuntasalirakennuksen yläpohjatiloihin. 6 ILMANVAIHTO JA SISÄILMAN PERUSOLOSUHTEET 6.1 Paine-eromittaukset ja ilmanvaihto Vanha ja uusi osa Koulurakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. IV-konehuone sijaitsee laajennusosalla keittiön yläpuolella. Tuloilma johdetaan tuloilmakanavia pitkin laajennusosan käytäville sekä vanhalle osalle. Laajennusosan käytävältä tuloilma johdetaan siirtoilmaventtiilejä pitkin luokkatiloihin. Luokkatiloissa on poistoilmaventtiilit. Vanhan osan opetustiloissa tuloilma johdetaan suoraan opetustiloihin. Ilmanvaihdon aiheuttamia painesuhteita ulkovaipan yli tarkasteltiin paine-eron pitkäaikaismittauksella laajennusosan opetustilassa 1 ja vanhan osan musiikkiluokassa Paine-eromittaukset suoritettiin jatkuvatoimisilla Dwyer Magnesense ja Tinytag Plus tiedonkeruujärjestelmällä ja TSI Velocicalc Plus monitoimimittarilla, mittausväli oli 5 minuuttia. Lisäksi tuloilmakanavien puhtautta arvioitiin visuaalisesti ilmanvaihtokonehuoneessa olevan tarkastusluukun kautta. Sisäilmatalo Kärki Oy Joensuu Kuopio Lahti y-tunnus

56 RAKENNUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS/ VILLÄHTEEN KOULU, NASTOLA 22/24 Havainnot Laajennusosan siirtoilmareitit on toteutettu reikäpellillä, jonka takana on mineraalivillaa. Siirtoilmaventtiilit ovat pölyisiä (kuvat 35 ja 36). Tuloilmakanava todettiin pölyiseksi (kuva 37). Paine-eromittauksen perusteella rakennuksen painesuhde ulkovaipan yli oli mittausajanjaksolla - opetustilassa 1 noin Pa (miinusmerkki tarkoittaa sisätilojen alipaineisuutta ulkoilmaan nähden), arkisin tila oli pääsääntöisesti ylipaineinen, viikonloppuna lievästi alipaineinen - musiikkiluokassa koko mittausjakson ylipaineinen, vaihteluväli noin Pa Tavoitteellinen painesuhde koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmissä on 0-2 Pa (Asumisterveysopas 2009, 3. korjattu painos). Kuva 35. Siirtoilmakanava pölyinen käytävä vs. opetustila 5. Kuva 36. Siirtoilmakanava reikäpeltiä, takana mineraalivillaa. Kuva 37. Tuloilmakanava on pölyinen Liikuntasalirakennus Liikuntasalirakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. IV-konehuone sijaitsee näyttämön yläpuolella, yläpohjan tuulettuvassa tilassa. Liikuntasalin ilmanvaihdon painesuhteita tai kanavien puhtautta ei mitattu tai arvioitu visuaalisesti. Sisäilmatalo Kärki Oy Joensuu Kuopio Lahti y-tunnus

57 RAKENNUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS/ VILLÄHTEEN KOULU, NASTOLA 23/ Sisäilman lämpötila, suhteellinen kosteus ja hiilidioksidipitoisuus Sisäilman perusolosuhteita (lämpötila, suhteellinen kosteus, hiilidioksidipitoisuus) mitattiin pitkäaikaismittauksella opetustilasta 1 ja vanhan osan musiikkiluokasta Mittaukset suoritettiin jatkuvatoimisilla Tinytag Plus tiedonkeruujärjestelmällä ja TSI Velocicalc Plus monitoimimittarilla, mittausväli oli 5 minuuttia. Yhteenveto olosuhdemittauksen tuloksista on esitetty alla, pitkäaikaismittauksen kuvaajat on esitetty kokonaisuudessaan liitteenä. Opetustila 1 Sisäilman lämpötila (T) oli mittausjaksolla keskimäärin 23 C, vaihteluväli 22 25,5 C. Sisäilman suhteellinen kosteus (Rh) oli % ollen vuoden aikaan ja ulkoilman olosuhteisiin nähden tavanomainen. Sisäilman hiilidioksidipitoisuus oli korkeimmillaan oppituntien aikana ollen pääsääntöisesti alle 1100 ppm. Musiikkiluokka Sisäilman lämpötila (T) oli mittausjaksolla keskimäärin 23 C, vaihteluväli 22,0 26,5 C. Sisäilman suhteellinen kosteus (Rh) oli % ollen vuoden aikaan ja ulkoilman olosuhteisiin nähden tavanomainen. Sisäilman hiilidioksidipitoisuus oli korkeimmillaan oppituntien aikana ollen maksimissaan 1100 ppm. Sisäilman hiilidioksidipitoisuudella ei ole terveydellistä ohjearvoa, vaan se kuvastaa ennemminkin ilmanvaihdon toimivuutta. Jos pitoisuus ylittää arvon 1500 ppm, ei ilmanvaihto ole terveydensuojelulain edellyttämällä tasolla. Tyydyttävänä pitoisuutena voidaan pitää arvoa <1200 ppm. 6.3 Muut havainnot Henkilökunnan ilmoituksen mukaan vesivuotoja on ollut mm. sisäänkäyntiaulassa, keittiössä, luokassa 2 tai 3 sekä musiikkiluokassa. Tutkimusten yhteydessä tehtiin seuraavat havainnot: Musiikkiluokan katto avattiin vuotokohdasta. Ko. kohdassa yläpohjan höyrynsulkumuovi päättyy väliseinään. Vuotovesi on todennäköisesti valunut höyrynsulkumuovin päällä väliseinän vierelle. Vuotokohtaa ei päästy tarkastamaan yläpohjatilasta, koska ko. osaan ei ollut käyntiä. Keittiön katossa oleva vesivuoto on johtunut IV-konehuoneen puutteellisesta viemäröinnistä. Viemäröinti on korjattu. Sisäänkäyntiaulan ja luokkatilan vesivuodot on johtunut saatujen tietojen mukaan räystäsalueiden jäätymisestä. IV-konehuoneessa on vesipiste ilman allasta ja viemäröintiä. Vanhan osan betoniset ulkoportaat ovat pahoin rapautuneet. Vanhan osan 2. kerroksen wc:n pesualtaan viemäriliitoksesta puuttuu tiiviste, mikä voi aiheuttaa viemärin hajua tiloihin. Luokan 6 viereisessä sähköpääkeskuksessa ja monistamo / opetusvälinetilan nurkassa olevassa varastossa on avoimia läpivientejä ala- ja yläpohjaan. Sisäilmatalo Kärki Oy Joensuu Kuopio Lahti y-tunnus

58 RAKENNUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS/ VILLÄHTEEN KOULU, NASTOLA 24/24 Lahdessa Mika Hahl, vanhempi tutkimusinsinööri p Reetta Valkeinen, sisäilma-asiantuntija p Sisäilmatalo Kärki Oy Joensuu Kuopio Lahti y-tunnus

59

60

61

62

63

64 LABROC 1399/ASB TUTKIMUSRAPORTTI ASBESTIANALYYSI Tilaaja: Sisäilmatalo Kärki Oy Tilaus-/ toimituspäivä: (tilaus) Kohde/ projektinumero: L Menetelmät: Näytteet on tutkittu optisella analyysillä käyttäen polarisaatiomikroskooppia Nikon E200 POL ja/ tai alkuaine-analyysillä käyttäen elektronimikroskooppia Leo 912 sekä alku-aineanalysaattoria (EDS) Oxford Instruments X-Max. TULOKSET: Näyte tunnus: Tila/ materiaali: Menetelmä: VM/EM* Asbestipitoisuus: 1. IV konehuone katto, laajennusosa VM Ei sisällä asbestia. 2. US alaohjauspuun alla, tasoite/ massa, vanha osa *VM = polarisaatiomikroskooppi, EM = elektronimikroskooppi VM Sisältää asbestia, antofylliitti. Jussi Myllykangas tutkija, FM Labroc Oy Y-tunnus: Teknologiantie 9 D OULU puh

65 Kosteusmittauspöytäkirja Sisäilmatalo Kärki Oy Sopenkorvenkatu 12, Lahti Tilaaja: Pirkko Puttonen Mittalaite Kalib.pvm Reiät porattu, puhdistettu ja Tutkimuskohde: Villähteen koulu mitapäät asennettu Kankaantie 5, Villähde Mittaus Työ no: Vasala HM40-mittalaite Mittauksen tekijä: Vaisala HMP40S -mittapää 2/2013 Reetta Valkeinen, Mika Hahl Rakenteen parametrit Mittausmenetelmä Mittausajankohta Piste Anturi Mittauskohta/materiaali/syvyys (mm) RH % T C p w Pa Abs g/m 3 KM PR VM NP Huom! ,0 0,0 0 0,0 1 L01 Luokka 5, AP betoni 20mm 67,1 21, ,8 2 L02 Luokka 5, AP betoni 55 mm 73,2 21, ,7 x 3 L04 Luokka 5, AP lämmöneristeen yläpinta 100 mm 77,6 21, ,3 x 4 L03 Luokka 5, AP hiekka/sora 200 mm 79,2 21, ,5 x 6 L06 Luokka 5, AP betoni 50 mm 67,2 21, ,4 x 5 L05 Luokka 5, AP hiekka/sora 200 mm 80,2 20, ,1 x KM = kosteusmittaus VM = viiltomittaus TA = mittapään tasaantumisaika SP = sisäpinta PR = porareikämittaus NP = näytepalamenetelmä LP = lattiapinta VS=väliseinä AP= alapohja VP= välipohja US=ulkoseinä PM=perusmuuri Mittalaitevalmistajan ilmoittama tarkkuus: ± 2,0 % RH (0 90 % RH), ± 3,0 % RH ( % RH) ja lämpötila ± 0,4 C. 1. Rakenteeseen porattiin 16 mm mittausreikä. 2. Reikä puhdistettiin porauspölystä imuroimalla ja reikään asennetiin sivuiltaan tiivis mittausputki. 3. Mittausputken ja rakenteen rajapinta tiivistettiin sinitarralla/mal-kitillä ja mittausputki imuroitiin puhtaaksi. 4. Mittausputken pää tiivistettiin sinitarralla/mal-kitillä 5. Mittausreikien annettiin tasaantua 3-7 vrk, ennen mittausta. 6. Tasaantumisajan jälkeen mitta-anturi asennettiin putkeen, putken pää tiivistettiin kuten edellä ja mitta-anturin annettiin tasaantua vähintään 1 h ennen lukemien ottamista. Vaihtoehtoisesti mitta-anturit voidaan asentaa putkee jo porauksen yhteydessä, jolloin mittapään tasaantumisaikaa ei tarvitse erikseen huomioida. 10. RH ja lämpötila (T) luetaan HM40 näyttölaitteella ja arvot kirjataan ylös mittapäänumeroineen.