Säilörehunurmet kg ka

Transkriptio

1 Säilörehunurmet kg ka Case: ProAgria Länsi-Suomen nurmiryhmät 51/75 nurmitilaa/10 korkeimman satotason maitotilaa Anu Ellä, huippuosaaja ProAgria Länsi-Suomi

2 Säilörehun kustannuskehitys , alustavat tulokset 2015 osalta Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2016

3 Säilörehun tuotantokustannusrakenne Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2016

4 Säilörehun tuotannonkustannusten kehitys, Kokonaistuotantokustannus tulokset alustavia alustava 15,1 nettotuotantokustannus 10,6 9,7 Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2016 Satotason keskiarvo : 5471 kg ka/ha

5 Nurmiryhmistä pelisilmää! Nurmipienryhmiä on koko Suomessa tällä hetkellä noin 25 ryhmää Esimerkkiryhminä Länsi-Suomen seitsemän nurmiryhmän tulokset 2015 Esimerkkiryhmissä 75 tilaa, joilta tulokset 51 tilalta Tarkempi koonti 10 maitotilalta, joiden keskisato ylittää kg ka/ha

6 Tärkeimmät tavoitteet lähivuosille nurmiryhmätiloilla (kun valittiin 5 tärkeintä, lokakuu 2015) Kustannusten seurannan tarkentaminen Tärkeänä tavoitteena %:lla tiloista Töiden sujuvuuden parantaminen Vapaa-ajan suurempi määrä Maidon keskituotos Johtamisen parantaminen Nurmen satotason nosto Ruokintakustannusten alentaminen Tilan kannattavuuden parantaminen tilaa, ProAgria Länsi-Suomi 2016

7 Säilörehutoiminta 2015, % nurmiryhmätiloista onnistui hyvin tai erittäin hyvin Itsearvio 51 tilaa, ProAgria Länsi-Suomi 2016

8 2015 säilörehun satotulokset nurmiryhmät >< koko suomi Säilörehunurmen satotaso keskiarvo Säilörehunurmen satotaso ka Säilörehunurmen satotaso 2014 Länsi-Suomen nurmiryhmätilat Koko Suomi, lohkotietopankki Säilörehun satotaso

9 Rehunkorjuu ja säilöntä nurmiryhmätiloilla 2015 Korjuuala ka 56 ha x 3 31% tiloista teki säilörehua ½-2 vrk/korjuukerta 26% yli 7 vrk Säilöntäainekustannus keskimäärin 63 euroa/ha Ensisijainen rehunkorjuuketju 2015 Yleisimmät keskeytysten syyt: Konerikot (39%) ja sade (33%) 51 tilaa, ProAgria Länsi-Suomi 2016 AE

10 Nurmiryhmätilojen rehunkorjuustrategia 2015 Suurimmat haasteet: 1. Varahenkilön puuttuminen 2. Kuiva-ainetavoite + säilöntäainevalinta 3. Säilöntäaineen menekin varmistaminen Rehunkorjuustrategia, % tiloista Teen itse kaiken Tehdään yhteistyössä toisten tilojen kanssa Urakoitsija tekee osan Urakoitsija tekee pääosan tilaa, ProAgria Länsi-Suomi 2016 AE

11 2015 säilörehun tulokset nurmiryhmät >< koko suomi Säilörehuanalyysien määrä kpl/v Ka 10 tn nurmiryhmätilat 14,3 (5-32 kpl/tila/v) Ka koko Suomi 5,3 Säilörehun D-arvo 674 ( ) 676 Säilörehun syönti-indeksi 106 (97-117) 104 Raakavalkuainen 140 ( ) 133 NDF 511 ( ) 542 Ca P K 5,21 (2-7,7) 2,96 (2,3-3,4) 25,9 (20,1-30,4) 4,00 2,7 20,6

12 Nurmen perustamisen suojakasvit 2015 Puitava vilja,% tiloista Kokoviljasäilörehu vihantaherne, % tiloista Kokoviljasäilörehu härkäpapu, % tiloista 10 tn nurmiryhmätilat Kaikki nurmiryhmätilat Nurmi nurmesta 0 14 Rehuvirna/ruisvirna + vilja Eri perustamistapojen määrä/vuosi ,4 1,6 10/51 tilaa, ProAgria Länsi-Suomi 2016

13 Säilörehunurmen perustamisseos 2015, Siemenkustannus ka 84 eur/ha 10 tn nurmiryhmätilat Kaikki nurmiryhmätilat Eri kasvilajeja seoksessa, kpl Timoteita ja nurminataa seoksessa, % tiloista Englanninraiheinää seoksessa, % tiloista Ruokonataa seoksessa, % tiloista Apiloita seoksessa, % tiloista Mailasia seoksessa, % tiloista 5,9 5, /51 tilaa, ProAgria Länsi-Suomi 2016

14 2015 tuloksia nurmiryhmät >< koko suomi Keskituot os Keskilehm äluku Ka 10 tn nurmiryh mätilat ( ) 75,3 (44-127) Ka koko Suomi ,4 Rasva % 4,14 4,28 Valk. % 3,50 3,50 Ka 10 tn nurmiryhm ätilat Poikimaväli Elossa olevien elinikäistuot os Poistettujen elinikäistuot os Ka koko Suomi

15 Parhaita käytäntöjä nurmiryhmistä! Kymppitonnin kerhon käytännön satoresepti: Sadon mittaus ja vertailu Kylvöjälki usein hajakylvömäinen, tiheyttä seurataan Perustamistapa: kokoviljan osuus lisääntynyt selvästi Nuorekkuus ja viljelykierto: lopetetaan hyviä nurmia Täydennyskylvö tehdään jo ennen kuin pelto on harva, monilla timotei-englanninraiheinä-valkoapila täydennyksenä Joka sään ja pellon nurmiseos: 74%:lla yli 5 kasvilajia seoksessa Laadukkaat lajikkeet: siemenkustannus e/ha, valitaan lajikkeita jotka kestävät omilla pelloilla talvea ja kesää joka säässä Typensitojakasvien tasapainoinen määrä: 81%:lla tiloista käyttää apiloita ja/tai mailasta, tavoite useimmilla 25-30% (apilapitoisuus) Ravinteiden ottoa ja tasapainoa seurataan kokonaisuutena; sadon määrä, kasvukunto ja kivennäisanalyysit huomioiden Oman toiminnan säännöllinen kyseenalaistaminen: nurmiryhmä ja nurmineuvonta tärkeänä osana havainnointia ja vertailua

16 Parhaita käytäntöjä nurmiryhmistä! Kymppitonnin kerhon laaturesepti: Satotasovinkeillä kasvaa myös hyvä ruokinnallinen laatu Niittokorkeutta on nostettu Säilöntäaineen lajin ja annostuksen valinta kuiva-aineen ja rehun ominaisuuksien mukaan Säilöntäaineen menekin mittaaminen Hapettomuus, Hygienia ja Happamuus Siilon ja paalien tiiviyttä arvioidaan Suurin osa käyttää reunamuovia ja vakuumimuovia Rehun riittävä syöttönopeus siilolla/aumalla Hävikin määrän arviointi ja kyseenalaistaminen Analyysejä teetetään ja niitä analysoidaan usein

17 Yhteenveto - Korkea satotaso ja laatu = edullinen säilörehu - Korkea satotaso ja laatu kasvavat usein samoilla pelloilla - Parhaat tilat kyseenalaistavat tottumuksiaan säännöllisesti sekä tekevät päätöksiä mitattujen tulosten ja käytännön havaintojen perusteella - Nurmiryhmissä tehtävä käytännönläheinen toiminnan ja tulosten vertailu vauhdittaa positiivisia muutoksia - Korkeimman satoluokan tilat suunnittelevat erityisen tarkasti, mikä nurmen perustamistapa ja siemenseos mahdollistaa todennäköisimmin navetan tilaamat säilörehut - Huippunurmitila lopettaa hyviä nurmia! - Ravinteiden oton tasapaino aikaansaa parhaan määrän ja laadun - Koneyhteistyö ja urakointi tasaavat tuotantokustannuksia - Lopputuloksen ratkaisee kokonaisuuden hallinta ja johtaminen: Säilörehun teko on mielekästä Yhteistyö rehuporukan kanssa sujuu Pelisilmää nurmiryhmästä

18 Kiitos!