Raportti Fabian Fagerholmin vierailuluennosta 25.11
|
|
- Aapo Niemi
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 hyväksymispäivä arvosana arvostelija Raportti Fabian Fagerholmin vierailuluennosta Eero Laine Helsinki HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos
2 Sisältö 1 Johdanto 1 2 Ketterät menetelmät ja niitten sosiaaliset representaatiot Perinteinen ohjelmistokehitys Ketterä ohjelmistokehitys Moscovicin sosiaaliset representaatiot Ryhmädynamiikka ketterissä tiimeissä 3 4 Yhteenveto 4 Lähteet 5
3 1 1 Johdanto Tohtorikoulutettava Fabian Fagerholm piti Ohjelmistoprojektien johtaminen ja ryhmädynamiikka -kurssilla vierailuluennon ketteristä menetelmistä ja niiden ryhmädynamiikasta [FAG14]. Ketterät menetelmät ovat 2000-luvun alkupuolella muotonsa saaneita ohjelmistokehityksen tekniikoita, jotka korostavat tiivistä asiakassuhdetta, matalaa hierarkiaa, itseorganisoituvia pienryhmiä ja kehitysprosessin joustavuutta. Fagerholm esitti sosiaalipsykologiaan perustuvia malleja siitä, kuinka ketterät menetelmät otetaan käyttöön ja kuinka ryhmädynamiikka pienryhmässä voi toimia. Tämä artikkeli on ensisijaisesti raportti luennon sisällöstä niin kuin se luentotilanteessa havainnoitiin, sekä luennon herättämiä ajatuksista, ei niinkään tutkielma luennon aiheesta. Tämän lähestysmistavan tavoitteena on tavoittaa itse luennon havaintotilanne kaikkine virheellisine käsityksineenkin. Koska Fagerholmin luento perustuu luentomateriaalin ja muistiinpanojen lisäksi ainoastaan muistikuviin, ei ole hyödyllistä tai edes mahdollista erotella aina tarkasti omia näkemyksiäni ja tulkintaa Fagerholmin esitelmästä. 2 Ketterät menetelmät ja niitten sosiaaliset representaatiot 2.1 Perinteinen ohjelmistokehitys 1960-luvun lopulla laitteiston laatua pidettiin hyvänä, mutta ohjelmistojen laatua heikkona ja niiden kehitystyötä hallitsemattomana. Ohjelmistojen laadun kontrolliin kehitettiin nk. vesiputousmalli, jossa prosessin alussa määriteltiin tarkkaan projektin tavoitteet, tulosvaatimukset ja aikataulu. Vesiputousmalli saavutti nopeasti dominoivan aseman ohjelmistokehityksessä ja tätä paradigmaa alettiin laajamittaisesti kyseenalaistaa ja kritisoida vasta ketterän kehityksen myötä. Vesiputousmalli nojasi lähtökohtaan ohjelmistokehityksestä rakentamisena ja insinööritaitona. Ohjelmistoja kehitettiin yksinkertaistaen samalla tavalla kuin fyysisiä rakennelmia, kuten siltoja. Haluttu lopputulos määriteltiin mahdollisimman tarkkaan, ja ohjelmistot kehitettiin ennalta määritellyn tuotantoprosessin mukaisesti loppuun tietyssä aikataulussa virheitä ja
4 2 poikkeamia mahdollisimman tehokkaasti vältellen. Myös keskusjohtoisuuden voi katsoa juontavan tavoitteesta prosessin täydelliseen kontrolliin. Ketterissä menetelmissä valta ja johtajuus ovat usein oletusarvoisesti hetkellisiä, eikä kellään kehittäjällä ole täyttä kontrollia tuotteeseen tai vastuuta siitä. Perinteisessä kehityksessä projektipäällikkö tai vastaava johtaja oli kuitenkin vastuussa asiakkalle ja ylemmälle johdolle alkuperäisen, hyväksytyn suunnitelman tarkasta noudattamisesta. Tämä on yksinkertaistus, mutta kuvaa hyvin perinteisen ja ketterän ohjelmistokehityksen filosofisia eroja. 2.2 Ketterä ohjelmistokehitys Ketterät menetelmät saavuttivat 2000-luvun kuluessa aseman innovatiivisena ja modernina oppina. Ketterän kehityksen katsottiin vastaavan paremmin todellisten ohjelmistoprojektien epävarmaa toimintaympäristöä, jossa lopputuloksen täsmällinen muoto ei ollut niin asiakkaille kuin kehittäjillekään selvää projektin alkaessa. Iteratiivisuudesta tuli keskeinen käsite ketterässä kehityksessä: tuotetta pystyttiin hahmottelemaan uudelleen jatkuvasti, ja sen väliversiot olivat "iteraatioita", jotka muodostivat pohjan jatkokehittelylle. Vastaavasti myös johtaminen oli luonteeltaan väliaikaista, hajautettua ja asiantuntemukseen perustuvaa. Johtajan rooli kuului sille, joka sopivassa tilanteessa osasi tehdä tuotteeseen liittyviä päätöksiä oman, sillä hetkellä relevantin asiantuntemuksensa pohjalta. 2.3 Moscovicin sosiaaliset representaatiot Sosiaalipsykologi Serge Moscovici näki ihmisten hahmottavan uudet asiat sosiaalisten representaatioiden kautta. Sosiaaliset representaatiot ovat vahvan aseman saavuttaneita käsitteitä, joista ihmisillä on yhtenäinen mielikuva. Ihmisille uudet ja vieraat käsitteet hahmotetaan Moscovicin mukaan alun perin vanhojen ja tuttujen käsitteiden kautta (Moscovicin termein ankkurointi ja objektivointi), kunnes nämä uudet käsitteet ovat saavuttaneet vakiintuneen aseman (naturalisointi). IT-alalla ketterän kehityksen käsitteet olivat alun perin vieraita, ja tämä on näkynyt niiden soveltamisessa. Useiden ketterien ohjelmistoprojektien on nähty epäonnistuvan juuri siksi, että ne ovat joutuneet toimimaan hierarkiaa ja kontrollia painottavassa organisaatiokulttuurissa, joka ei tue ketteriä periaatteita. Yksi tyypillinen esimerkki on projektipäällikön roolin liittäminen nimellisesti ketterään projektiin. Myös
5 3 liiketoiminalliset vaatimukset, kuten tarkat sopimukset asiakkaan kanssa, voivat rampauttaa ketterää projektia. Tyypillisesti ketterät periaatteet ankkuroidaan vakiintuneessa organisaatiossa vesiputousmallin, tarkan ennalta suunnittelun ja hierarkian hallitsemaan viitekehykseen, koska organisaatiossa ei ole valmista kontekstia ketterällä kehitykselle. Yksi syy ketterien toimintamallien soveltamisen vaikeuksissa voi olla ketterän kehityksen epäselvä sosiaalinen representaatio. Ketterä kehitys on henkilöitynyt tiettyihin pioneerihahmoihin ja raamatullisen aseman saavuttaneisiin ydinteksteihin, kuten alkuperäinen Ketterä manifesti. Liikkeen pioneerit hyödyntävät gurun rooliaan konsultoimalla ja kirjoittamalla kirjoja, mutta mitään tarkkaa määritelmää sille, mikä todella on ketterää kehitystä, ei ole. Vaikka tässä artikkelissa onkin yritetty määrittää tiettyjä ketterän kehityksen avainperiaatteita, ketterät mallit näyttävät usein koostuvat irrallisista, moderneista tekniikoista, kuten Kanban-taulu, laatustandardit ja aamupalaverit, joita kehittäjät sitten yhdistelevät omien mielihalujensa perusteella. Tähän ketterän kehityksen teoreetikot taas saattavat reagoida kritisoimalla kehittäjiä siitä, että he poikkeavat puoliuskonnollisen aseman saaneista säännöistä: esimerkiksi halventava käsite "Scrum-but" viittaa Scrum-prosessiin, jossa on uskallettu tinkiä jostain Scrumin lukuisista periaatteista. Fagerholm on yrittänyt hahmottaa ketterän kehityksen ydintä määrittelemällä ketterän kehityksen arvoja ja myös sen vastaisia arvoja. Yksi ydinarvo ketterällä kehitykselle vaikuttaa olevan kurinalaisuus, johon liittyy määrätietoisuus ja prosessin seuraaminen tarpeen mukaan joustaen. Tämä arvo on kuitenkin usein ristiriidassa joustavuutta korostavien ketterien tekniikoiden kanssa. Ketterien menetelmien vastaiseksi arvoksi Fagerholm määrittelee alustavasti kapean työn fokuksen, jossa keskitytään omaan asiantuntemukseen ja omaan alueeseen ja vältellään interaktiota asiakkaan ja tuotekehityksen kanssa. Monet ketterät mallit korostavat juuri kehittäjien osaamisen laaja-alaisuutta ja kehittäjien omien "valtakuntien" välttelyä. 3 Ryhmädynamiikka ketterissä tiimeissä Fagerholm tarkasteli ketterän kehityksen ryhmädynamiikkaa Scrumban-tiimien kautta. Scrumban on yhdistelmä kahdesta ketterästä kehitysmallista, Scrumista ja Kanbanista.
6 4 Scrumbania määrittää vahvasti Kanban-taulun käyttö, Scrumista taas otetaan vapaasti vaikutteita ja tekniikoita. Kanban-taulussa työprosessia hahmotetaan tuotteen eri ominaisuuksia kuvaavilla paperilapuilla, joiden sijainti taululla viittaa ominaisuuden kehittämisen edistymiseen. Kanbanissa prosessi on jatkuva, kun Scrumissa tuotetta tarkastellaan iteraatioissa. Scrumista lainatuista tekniikoista Fagerholm otti esille tiimipalaverin (daily scrum), joka Scrumbanissa yhdistetään Kanban-taulun tarkasteluun työpäivän aluksi. Tiiviistä ketteristä tiimeistä muodostuu helposti sisäänpäin kääntyneitä ryhmiä, joiden korkea koheesio eli kiinteys estää nk. ulkoryhmän eli ryhmän ulkopuolisten tahojen vaikutusta ryhmään. Myös Scrum-prosessin "valmentaja" eli Scrum Master voi helposti jäädä ulkoryhmään, kuten ulkopuoliset projektipäälliköt. Pahimmassa tapauksessa ryhmä lähestyy työtehtäviä omien eikä organisaation tavoitteiden kautta. Ryhmä on tässä vaiheessa käytännössä kuin oma organisaationsa virallisen organisaation sisällä. Tällöin ulkopuolisten johtajien tulee tunnistaa kussakin tilanteessa sisäryhmän tehtävä- tai tunnejohtaja ja johtaa heidän kauttaan. Tilannejohtaja edustaa tilanteen kannalta relevanttia asiantuntemusta, kun taas tunnejohtajalla on hyvä kosketus sisäryhmän sisäiseen psykologiaan. Epävirallinen johtaja on sisäryhmän "prototyyppi", joka edustaa myös ulkoisella olemuksellaan ryhmän arvoja. 4 Yhteenveto Fagerholmin luento oli pintapuolinen katsaus hyvin erilaisiin teemoihin sosiaalipsykologian ja ketterän kehityksen alueelta. Ketterän kehityksen historia ja voittokulku, Moscovicin sosiaaliset representaatiot ja ryhmädynaamiset mallit ovat kaikki tarkastelun arvoisia aiheita, mutta niiden yhteys toisiinsa, mikäli sellaista oli tarkoitettu havainnollistaa, jäi epäselväksi. Luennosta on vaikea löytää yhtä kantavaa teemaa, mutta ketterän kehityksen eri puolien tarkastelu oli kiistämättä ansiokasta.
7 5 Lähteet FAG14 Fabian Fagerholmin luento aiheesta "Ketteristä menetelmistä ja niiden ryhmädynamiikasta" , ml. luentomateriaali ja muistiinpanot
Ketteristä menetelmistä ja niiden ryhmädynamiikasta
Ketteristä menetelmistä ja niiden ryhmädynamiikasta JJJaM-ryhmä: Juuso Hyvönen, Joni Mäkelä, Jani Viherväs Ohjelmistoprojektien johtaminen ja ryhmädynamiikka HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen
LisätiedotOhjelmistoprojektien johtaminen ja ryhmädynamiikka
Ohjelmistoprojektien johtaminen ja ryhmädynamiikka Harjoitus 3 Ryhmä JMJ Jouni Varis Johanna Joentausta Mikko Siukola Johdanto... 1 Ohjelmistokehityksen historiaa... 1 Ketterä kehitys... 2 Scrumban...
LisätiedotTehtävä 3 Fabian Fagerholm: Ketteristä menetelmistä ja niiden ryhmädynamiikasta
1 Tehtävä 3 Fabian Fagerholm: Ketteristä menetelmistä ja niiden ryhmädynamiikasta Ohjelmistoprojektien johtaminen ja ryhmädynamiikka 4.12.2014 Ryhmä: Kolmio Kasper Hirvikoski Riku Niittymäki Kari Korpinen
LisätiedotKetteristä menetelmistä ja niiden ryhmädynamiikasta. Ohjelmistotuotantoprojektien johtaminen ja ryhmädynamiikka Fabian Fagerholm
Ketteristä menetelmistä ja niiden ryhmädynamiikasta Ohjelmistotuotantoprojektien johtaminen ja ryhmädynamiikka 25.11.2014 Fabian Fagerholm Tohtorikoulutettava ohjelmistojärjestelmät-linjalla Tutkimusaihe:
LisätiedotKetterä ja asiakaslähtöinen palvelukehitys tietoliikenneteollisuudessa
Ketterä ja asiakaslähtöinen palvelukehitys tietoliikenneteollisuudessa Tommi Luhtala Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulu Tietoliikennetekniikan laitos Työn valvoja: Prof. Raimo Kantola Työn ohjaaja:
LisätiedotOhjelmistoprojekteista. Datanomiopiskelijat 2.vuosi
Ohjelmistoprojekteista Datanomiopiskelijat 2.vuosi Yleistä projekteista Projekti on selkeästi asetettuihin tavoitteisiin pyrkivä, ajallisesti rajattu kertaluonteinen hanke, jonka toteuttamisesta vastaa
LisätiedotScrum is Not Enough. Scrum ei riitä. Ari Tanninen & Marko Taipale. Nääsvillen oliopäivä 2009 Tampereen teknillinen yliopisto 9.12.
Scrum is Not Enough Scrum ei riitä Ari Tanninen & Marko Taipale Nääsvillen oliopäivä 2009 Tampereen teknillinen yliopisto 9.12.2009 Ari Tanninen Vanhempi ohjelmistoinsinööri Marko Taipale Teknologiajohtaja,
LisätiedotOhjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu (4op)
581361 Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu (4op) Ohjelmistojärjestelmien syventävien opintojen kurssi Myös ohjelmistotekniikan profiilin pakollinen kurssi eli ohjelmistotekniikka-aiheisen gradun
LisätiedotPM Club Jyväskylä Jatkuva uudistuminen osaamista ja kokemusta jakamalla
PM Club Jyväskylä 10.6.2015 Jatkuva uudistuminen osaamista ja kokemusta jakamalla Tilaisuuden tavoite Jakaa ajatuksia ja kokemuksia projektipäällikön roolista Saada vertaistukea omaan työhön tai oman organisaation
LisätiedotMultisite -projektit uhasta mahdollisuus? Johtamiseväitä projektipäällikölle
Multisite -projektit uhasta mahdollisuus? Johtamiseväitä projektipäällikölle TTY / Projektinhallintapäivä 23.8.2011 Olli-Pekka Mäkirintala olli-pekka.makirintala@altonova.fi 040 5541031 Olli-Pekka Mäkirintala
Lisätiedot1. Oppimisen ja opettamisen haasteet
1. Oppimisen ja opettamisen haasteet Oppimisen aihepiirit oppijan mielenkiinnon mukaan. Sosiaaliset taidot, ongelmaratkaisu pienryhmissä, johtajuus, empatia, yrittäjämäinen toiminta, Oppijan oman lahjakkuuden
LisätiedotTutkittua tietoa. Tutkittua tietoa 1
Tutkittua tietoa T. Dybå, T. Dingsøyr: Empirical Studies of Agile Software Development : A Systematic Review. Information and Software Technology 50, 2008, 833-859. J.E. Hannay, T. Dybå, E. Arisholm, D.I.K.
LisätiedotOhjelmistoprojektien johtaminen ja ryhmädynamiikka Harjoitus 3
Ohjelmistoprojektien johtaminen ja ryhmädynamiikka Harjoitus 3 Ryhmä IPA: Petri Kallio, Pentti Korpela, Simo Mäkinen, Riku Rytkönen Helsinki 2.12.2014 Harjoitusraportti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen
LisätiedotProsessin seuranta. Tuulikki Venninen, tutkijatohtori
Prosessin seuranta tutkimuspäiväkodeissa, tutkijatohtori Prosessinseurannan tarkoitus Kaikki kerätty tieto pyritään palauttamaan vastaajille hyödynnettäväksi omassa kehittämistyössään (siksi nimellisenä)
LisätiedotJohtajuus ja asiantuntijaviestintä
Johtajuus ja asiantuntijaviestintä Leif Åberg syyslukukausi 2010 12.11. - 17.12.2009 perjantaisin kello 9-13 Unioninkatu 40, sali 6 Kurssi on viestinnän erikoiskurssi (5 op), tai osa Johtamisen sivuainekokonaisuutta
LisätiedotArkkitehtuurien tutkimus Outi Räihä. OHJ-3200 Ohjelmistoarkkitehtuurit. Darwin-projekti. Johdanto
OHJ-3200 Ohjelmistoarkkitehtuurit 1 Arkkitehtuurien tutkimus Outi Räihä 2 Darwin-projekti Darwin-projekti: Akatemian rahoitus 2009-2011 Arkkitehtuurisuunnittelu etsintäongelmana Geneettiset algoritmit
LisätiedotMiten ihmisestä tulee osa taloudellista toimintaa? TU-A Tuotantotalous 1 Luento Tuukka Kostamo
Miten ihmisestä tulee osa taloudellista toimintaa? TU-A1100 - Tuotantotalous 1 Luento 24.9.2019 Tuukka Kostamo Tuukka Kostamo Tohtorikoulutettava, Tuotantotalouden laitos Johtajuus, toimijuus Valmentaja,
LisätiedotTIEA4 Projektityö, 5-10 op.,
TIEA4 Projektityö, 5-10 op., 2013-14 Luennot Kurssin esitietovaatimukset ja tavoitteet Kurssin sisällöstä Suoritustavoista ja -vaatimuksista, arvostelu Yleisiä ohjeita Kurssin luennoitsija ja projektien
LisätiedotSharePoint-pohjaisten Intranet- ja Internettoteutusten. Juha Anttila. SharePoint HPR Twitter: #sphpr. Copyright 2014 IITC.
SharePoint-pohjaisten Intranet- ja Internettoteutusten parhaat käytännöt SharePoint HPR 7.5.2014 Twitter: #sphpr 1 SharePoint-pohjaisten Intranet- ja Internet-toteutusten parhaat käytännöt Miten Intranet-
Lisätiedot(LÄNSIMAISEN) KAUPUNKISUUNNITTELUN HISTORIA ARK-C op KL 2018
(LÄNSIMAISEN) KAUPUNKISUUNNITTELUN HISTORIA ARK-C1003 4 op KL 2018 KURSSIN OHJELMA Seitsemän luentoa keskittyvät länsimaisiin kaupunkisuunnitelmiin ja kaupunkisuunnittelijoihin antiikista nykyaikaan. Kurssi
LisätiedotGlobaalisti Hajautettu Ohjelmistokehitys Mitä, Miksi & Miten? Maria Paasivaara
Globaalisti Hajautettu Ohjelmistokehitys Mitä, Miksi & Miten? Maria Paasivaara Mitä? Mitä? Yrityksen sisäinen Mitä? Yrityksen sisäinen Alihankinta Mitä? Yrityksen sisäinen Open Source -kehitys Alihankinta
LisätiedotIT2015 EKT-ehtojen käyttö
-ehtojen käyttö Erityisehtoja ohjelmistojen toimituksista ketterillä menetelmillä Näiden ohjeiden tavoitteena on helpottaa sopimista ketterien menetelmien käytöstä IT-alalla ja nostaa esiin keskeisiä sopimusta
LisätiedotAsiakkaiden tunnistaminen ja liidipoten1aalin kasva3aminen Marko Viljanen
marko.viljanen@jm.eto.fi gsm 041-5340051 Asiakkaiden tunnistaminen ja liidipoten1aalin kasva3aminen Marko Viljanen Customer Experience Design 21.10.2014 Tunnistaminen, avaaminen ja kehittäminen Haluamme
LisätiedotSisäänrakennettu tietosuoja ja ohjelmistokehitys
Sisäänrakennettu tietosuoja ja ohjelmistokehitys Petri Strandén 8. kesäkuuta, 2018 Agenda Ohjelmistokehitys Ohjelmistokehitys vs. konsultointi Vaatimukset Tietosuoja Tietosuoja ohjelmistokehityksessä kiteytettynä
LisätiedotHarjoituskerta 5. 30.11.2015 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä
Harjoituskerta 5 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä Agenda 1. Tiimitehtävät 2. Artikkelit 3. Ohjeistusta lopputyöhön 4. Ensi viikon luento Falkheimer & Heide (2015) Kolme keskeistä käsitettä
LisätiedotScrumin käyttö ketterässä sovelluskehityksessä
Scrumin käyttö ketterässä sovelluskehityksessä 9.4.2008 Janne Kuha Manager, Java Services Descom Oy Janne Kuha Manager, Java Services janne.kuha@descom.fi Kuka? Descom Oy:llä, sitä ennen Wanadu Inc., Mountain
LisätiedotScrumjatkuvan palvelun DWprojektissa-case. Niina Mäkiranta & OP-scrum-tiimi Aureolis Oy
Scrumjatkuvan palvelun DWprojektissa-case OP-Pohjola Niina Mäkiranta & OP-scrum-tiimi Aureolis Oy Agenda Scrum lyhyesti Jatkuvan palvelun DW-projekti- Case OP-Pohjola Lähtötilanne ennen Scrumia Scrumin
LisätiedotTIEA4 Projektityö, 5-10 op.,
TIEA4 Projektityö, 5-10 op., 2012-13 Luennot Kurssin esitietovaatimukset ja tavoitteet Kurssin sisällöstä Suoritustavoista ja -vaatimuksista, arvostelu Yleisiä ohjeita Kurssin luennoitsija ja projektien
LisätiedotAvoin lähdekoodi hankinnoissa Juha Yrjölä
Avoin lähdekoodi hankinnoissa 9.6.2016 Juha Yrjölä Mitä on avoin lähdekoodi? 1. Lähdekoodi tulee jakaa ohjelmiston mukana tai antaa saataville joko ilmaiseksi tai korkeintaan luovuttamiskulujen hinnalla.
LisätiedotPROJEKTINHALLINTA. Käyttäjälähtöinen suunnittelu
PROJEKTINHALLINTA Käyttäjälähtöinen suunnittelu PROJEKTINHALLINTA OSANA KURSSIA Opettaja: Tomi Jokitulppo email: Tomi.Jokitulppo@metropolia.fi puhelin: 040 5430197 4 opetuskertaa: 2.10., 9.10., 16.10.
LisätiedotJohtajuus ja asiantuntijaviestintä
Uusittu 16.11.2010 Johtajuus ja asiantuntijaviestintä Leif Åberg syyslukukausi 2010 12.11. - 17.12.2009 perjantaisin kello 9-13 Unioninkatu 40, sali 6 Kurssi on viestinnän erikoiskurssi (5 op), tai osa
LisätiedotKÄYTETTÄVYYSTESTAUS OSANA KETTERÄÄ KEHITYSTÄ
KÄYTETTÄVYYSTESTAUS OSANA KETTERÄÄ KEHITYSTÄ Eeva Kangas 05.11.2015 @FixUi Oy 2013 2015 FIXUI "Autamme yrityksiä suunnittelemaan sellaisia tuotteita, joita ihmiset osaavat ja haluavat käyttää" Käyttäjätutkimukset
Lisätiedot(LÄNSIMAISEN) KAUPUNKISUUNNITTELUN HISTORIA ARK-C op. Sali
(LÄNSIMAISEN) KAUPUNKISUUNNITTELUN HISTORIA ARK-C1003 4 op Sali 103 4.11. 18.12.2016 KURSSIN OHJELMA Seitsemän luentoa keskittyvät länsimaisiin kaupunkisuunnitelmiin ja kaupunkisuunnittelijoihin antiikista
LisätiedotTorstai1 Ratkaisujen ideointi. Jamk Innovointipäivät
Torstai1 Ratkaisujen ideointi Jamk Innovointipäivät Olemme saaneet eilen toimeksiannon, ja tutkineet saaneet käsityksen asiakkaiden tarpeita ja toiveista kehityskohteeseen liittyen. Nyt siirrymme ideoimaan
LisätiedotYhteenvetoa, pieniä laajennuksia, tulevaisuuden haasteita
Yhteenvetoa, pieniä laajennuksia, tulevaisuuden haasteita 581259 Ohjelmistotuotanto 378 Lemström, 2006-2011 581259 Ohjelmistotuotanto Kiitos Tuomolle kuvasta 379 Ohjelmistotuotannon perustehtävät projektinhallinta:
LisätiedotKetterä projektinhallinta
Ketterä projektinhallinta Petri Heiramo Agile Coach, CST 1 Petri Heiramo Ikä: 37 (vielä pari päivää ) Oma koulutus- ja valmennusyritys, Agilecraft Oy, reilut 3 viikkoa Lähes 10v ohjelmistokehitys- ja -prosessitausta
LisätiedotTavoitteet: Kurssilla tarkastellaan viestintää johtamisen ja asiantuntijatyön näkökulmasta. Teoreettisesti kurssi nojaa. dynaamisiin muutosmalleihin
Johtajuus ja asiantuntijaviestintä Yleistä Leif Åberg kevät 2012 Aika ja paikka: 20.01. - 02.03.2012 perjantaisin kello 9-13 Unioninkatu 40, sali 6 Kurssi on viestinnän erikoiskurssi (5 op), tai osa Johtamisen
LisätiedotKäyttöliittymä. Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta. ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin
Käyttöliittymä Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin Tasot: 1. Teknis-fysiologis-ergonimen 2. Käsitteellis-havainnoillinen 3. Toiminnallis-kontekstuaalinen, käyttötilanne
LisätiedotTestauksen hallinta Testaustyökalut Luento 7 Antti-Pekka Tuovinen
Testauksen hallinta Testaustyökalut Luento 7 Antti-Pekka Tuovinen 23 April 2018 1 Tavoitteet Yleiskuva seuraavista aiheista Testauksen organisointi Testaussuunnittelma Testauksen kustannukset Testausstrategia
LisätiedotOSAAMINEN KAIVETAAN ESIIN
OSAAMINEN KAIVETAAN ESIIN EN MINÄ OSAA KERTOA MITÄ MINÄ OSAAN OSAAMINEN ANALYSOIDAAN HENKILÖKOHTAISESTI HAASTATTELEMALLA JA DOKUMENTTIEN AVULLA KOULUTUSTAUSTA TYÖKOKEMUS JA TAIDOT PERSOONAALLISET OMINAISUUDET
LisätiedotTehokas siirtyminen järjestelmän kehityksestä ylläpitoon
Tehokas siirtyminen järjestelmän kehityksestä ylläpitoon Joni Huttunen Opinnäytetyö Joulukuu 2017 Tekniikan ja liikenteen ala Insinööri (AMK), Ohjelmistotekniikka Kuvailulehti Tekijä(t) Huttunen Joni Julkaisun
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen, kurssikoe esimerkkivastauksia
Ohjelmistojen mallintaminen, kurssikoe 15.12. esimerkkivastauksia Tehtävä 1 a: Ohjelmistotuotantoprosessi sisältää yleensä aina seuraavat vaiheet: määrittely, suunnittelu, toteutus, testaus ja ylläpito.
LisätiedotKäyttäjätarinat perinteisessä hankkeessa. Sisältö ja käytännöt
Käyttäjätarinat perinteisessä hankkeessa Sisältö ja käytännöt Helsingin kaupunki 21/03/17 Käyttäjätarinat perinteisessä hankkeessa Mikä on käyttäjätarina Käyttäjätarina perinteisessä hankkeessa Käyttäjätarinan
LisätiedotRyhmädynamiikka ja ketterät menetelmät
Ryhmädynamiikka ja ketterät menetelmät Ohjelmistoprojektien johtaminen ja ryhmädynamiikka 13.2.2018 Fabian Fagerholm Scrumban-tiimin päiväkokous (Flickr, Creative Commons) Johdanto Fabian Fagerholm fabian.fagerholm@helsinki.fi
LisätiedotLearning Cafe Toimintaympäristö Mika Palm
1 Learning Cafe Toimintaympäristö 11.5.2016 Mika Palm Keskustelu Learning Cafessa ensimmäisen ryhmän kanssa lähti alustukseni jälkeen hyvin liikkeelle. Alussa keskustelijoissa herätti huomion rahoitusmalli,
LisätiedotA4.1 Projektityö, 5 ov.
A4.1 Projektityö, 5 ov. Kurssin esitietovaatimuksia Kurssin tavoitteista Kurssin sisällöstä Luentojen tavoitteista Luentojen sisällöstä Suoritustavoista ja -vaatimuksista Arvostelukriteereistä Motivointia
Lisätiedot3. Ketterää kehittämistyön johtamista
3. Ketterää kehittämistyön johtamista PUHEENJOHTAJA: PIA KALKKINEN JA SIRPA LITMANEN, MÄNTSÄLÄ KIRJAAJAT: JENNY PAKALA, RIIKKA AAPALAHTI Miten hyvin mallinnuksessa on tunnistettu teemaan liittyvät keskeiset
LisätiedotSosiaalisena innovaationa
FUAS-tulevaisuusseminaari 30 31.1.2014 Långvik Leena Treuthardt PUHEENVUORONI KÄSITTELEE FUASIA Sosiaalisena innovaationa 1 Innovaatio ja sosiaalinen innovaatio? Innovaatioista on tavallisesti puhuttu
LisätiedotOhjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu Kevät Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu. Projektinhallinnan laadunvarmistus
LAADUNVARMISTUS 135 Projektinhallinnan laadunvarmistus Projektinhallinnan laadunvarmistus tukee ohjelmistoprojektien ohjaus- ja ylläpitotehtäviä. Projektinhallinnan laadunvarmistustehtäviin kuuluvat seuraavat:
LisätiedotLean Start-up Canvaksen käyttäminen projektisuunnittelussa
Lean Startup Canvaksen käyttäminen projektisuunnittelussa PM Clubi Tampere 13.9.2017 AnuMaria Laitinen, Tampereen kaupunki Projekti, miksi ja miten? projektitoiminta on resurssien suhteen rajattu toiminto,
LisätiedotMetsäalan Johtamisakatemia. www.metsahyvinvointi.fi/johtamisakatemia/
Metsäalan Johtamisakatemia /johtamisakatemia/ Miksi Johtamisakatemia Kansainvälisesti kärjessä myös ihmisten johtamisessa Ihmisten motivaatio ja osaaminen menestymisen avaimet huomisen maailmassa Hyvä
LisätiedotTYÖNUOLI - projekti. Työtä liikuntaseuroissa. Laura Härkönen seurakehittäjä KesLi
TYÖNUOLI - projekti Työtä liikuntaseuroissa Laura Härkönen seurakehittäjä KesLi Yleistä Projekti perustui osin Liikuntaseurasta työtä ja tekemistä esiselvitysprojektiin Projektin toteuttivat Jyväskylän
LisätiedotMatematiikka ja teknologia, kevät 2011
Matematiikka ja teknologia, kevät 2011 Peter Hästö 13. tammikuuta 2011 Matemaattisten tieteiden laitos Tarkoitus Kurssin tarkoituksena on tutustuttaa ja käydä läpi eräisiin teknologisiin sovelluksiin liittyvää
LisätiedotNimi: Henkilötunnus: {id} {+id}
TEHTÄVÄ : Eräillä kursseilla on kertauskysymyksiä, joihin opiskelijat vastaavat webin kautta. Kurssilla voi olla useita kysymyssarjoja, joihin voi kuulua monta kysymystä. Kysymyssarjalla on kurssikohtainen
LisätiedotVoimaa verkostoista Minkälaista dialogia tavoitellaan?
Voimaa verkostoista Minkälaista dialogia tavoitellaan? Hämeen työelämän kehittäjien kokoontumisajot 9.2.2016 Timo Järvensivu, KTT Verkostotyön tutkija ja asiantuntija Aalto-yliopisto ja nommoc seugolaid
LisätiedotHajautettujen asiantuntijaorganisaatioiden toimintamallit
Hajautettujen asiantuntijaorganisaatioiden toimintamallit Pasi Pakkala Mikkelin ammattikorkeakoulu Metsätalouden laitos 0400-780 029 pasi.pakkala@mamk.fi Hajautettujen asiantuntijaorganisaatioiden toimintamallit
LisätiedotSEPA päiväkirja. BetaTeam. Juho Mäkinen, 57796V, Jari Leppä, 42710V, Versio Pvm Tekijä Kuvaus
SEPA päiväkirja BetaTeam Juho Mäkinen, 57796V, jvmakine@cc.hut.fi Jari Leppä, 42710V, jleppa@cc.hut.fi Versio Pvm Tekijä Kuvaus 0.1 10.11.2005 Juho Mäkinen Johdanto 1. 0.2 11.11.2005 J.Mäkinen, Käytäntöön
LisätiedotOHJELMISTOKEHITYS -suuntautumisvaihtoehto
OHJELMISTOKEHITYS -suuntautumisvaihtoehto Suuntautumisvaihtoehdon esittely 1. vuoden opiskelijoille Kari Laitinen www.oamk.fi/~karil/opetus.html Ohjelmistokehitys -opintosuunnan valitsevista henkilöistä
LisätiedotYhteisöllinen tutkiva suunnittelu. Professori Pirita Seitamaa-Hakkarainen Joensuun yliopisto
Yhteisöllinen tutkiva suunnittelu Professori Pirita Seitamaa-Hakkarainen Joensuun yliopisto Asiantuntemuksen peruspiirteet (Chi & Glaser 1988; Schön 1983) Asiantuntijat ovat ennen kaikkea oman alansa taitajia
LisätiedotAlgebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdotuksia harjoituksiin 6 (8 sivua) OT. 1. a) Määritä seuraavat summat:
Algebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdotuksia harjoituksiin 6 (8 sivua) 21.2.-25.2.2011 OT 1. a) Määritä seuraavat summat: [2] 4 + [3] 4, [2] 5 + [3] 5, [2] 6 + [2] 6 + [2] 6, 7 [3]
LisätiedotProjektinhallintapäivä Päivi Kähönen-Anttila
Projektinhallintapäivä 5.6.2019 Päivi Kähönen-Anttila 1.Omistajuus Epäselvät tehtävänannot tai tehtävän osoittaminen useammalle henkilölle aiheuttaa ennen pitkää haasteita ja herättää epäluottamusta tiimin
LisätiedotRekursiolause. Laskennan teorian opintopiiri. Sebastian Björkqvist. 23. helmikuuta Tiivistelmä
Rekursiolause Laskennan teorian opintopiiri Sebastian Björkqvist 23. helmikuuta 2014 Tiivistelmä Työssä käydään läpi itsereplikoituvien ohjelmien toimintaa sekä esitetään ja todistetaan rekursiolause,
LisätiedotKandidaatintutkielma 6 op (Äidinkielinen viestintä 3 op) (Ttkimustiedonhaku 1 op) (Kypsyysnäyte 0 op) Kevät 2011 Jaakko Kurhila
Kandidaatintutkielma 6 op (Äidinkielinen viestintä 3 op) (Ttkimustiedonhaku 1 op) (Kypsyysnäyte 0 op) Kevät 2011 Jaakko Kurhila Päivän ohjelma Nimenhuuto Tärkeimmät asiat tutkielman tekemiseen ( muista
LisätiedotOnnistunut ohjelmistoprojekti
Onnistunut ohjelmistoprojekti ICT-ajankohtaisseminaari 15.4.2009 Hermanni Hyytiälä Reaktor Innovations Oy Agenda Yritysesittely Keinoja onnistuneeseen ohjelmistoprojektiin Ihmiset Menetelmät Käytännöt
LisätiedotPEILISALI - sosiaalityön reflektiivisen itsearvioinnin lomake
Kuvastin PEILISALI - sosiaalityön reflektiivisen itsearvioinnin lomake Peilisalin itsearviointiteemojen avulla työntekijä voi reflektoida tekemäänsä työtä ja asiakkaan tilannetta ikään kuin ulkopuolisen
Lisätiedotd) kestävällä matkailukehityksellä Euroopan neuvoston määritelmän mukaan? (1 pist.)
Lapin yliopisto 1(5) MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE 16.6.2005 KAIKILLE PAKOLLINEN TEOS: Vuoristo, Matkailun maailma (Maksimipistemäärä 20 pistettä) 1. Mitä tarkoitetaan: a) matkustustaseella? (1 pist.)
LisätiedotPainonhallintaluotsi Pienryhmävalmennus
Painonhallintaluotsi Pienryhmävalmennus Miten Painonhallintaluotsi eroaa perinteisistä painonhallintaryhmistä? Kilojen, kaloreiden ja liikuntasuoritusten vahtimisen sijasta keskitymme konkreettisiin keinoihin,
LisätiedotTanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012
Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä
LisätiedotSiirtyminen ketterien menetelmien maailmaan! Maarit Laanti 24 October 2013!
Siirtyminen ketterien menetelmien maailmaan! Maarit Laanti 24 October 2013! Sisältö! 1. Tilanne nyt: waterscrumming! 2. Kokonaisvaltainen ketteryys mitä sillä haetaan, mitä sillä saadaan?! 3. Ketterän
LisätiedotOlkoon seuraavaksi G 2 sellainen tasan n solmua sisältävä suunnattu verkko,
Tehtävä 1 : 1 a) Olkoon G heikosti yhtenäinen suunnattu verkko, jossa on yhteensä n solmua. Määritelmän nojalla verkko G S on yhtenäinen, jolloin verkoksi T voidaan valita jokin verkon G S virittävä alipuu.
Lisätiedot35C00250 Hankintojen johtaminen Kurssin esittely
Tieto- ja palvelutalouden laitos / logistiikka 35C00250 Hankintojen johtaminen Kurssin esittely Kurssin tavoitteet Kurssin suorittaminen Työmäärä ja tyytyväisyys Tiedotus ja yhteystiedot Kurssin tavoitteet
Lisätiedotohjelman arkkitehtuurista.
1 Legacy-järjestelmällä tarkoitetaan (mahdollisesti) vanhaa, olemassa olevaa ja käyttökelpoista ohjelmistoa, joka on toteutettu käyttäen vanhoja menetelmiä ja/tai ohjelmointikieliä, joiden tuntemus yrityksessä
LisätiedotTiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!
Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS
LisätiedotSopiiko ketterät mallit joka paikkaa? K I M M O K E R Ä N E N
Sopiiko ketterät mallit joka paikkaa? K I M M O K E R Ä N E N Sisällys Esittely Scrum ytimekkäästi Historiaa: Scrum Pilotit Mitä opimme piloteistamme Miten sopeuduimme Scrum kemian tuotantoon Case: HR
LisätiedotViemäriverkoston tukosten tunnistaminen JV-pumppaamoiden datasta
Viemäriverkoston tukosten tunnistaminen JV-pumppaamoiden datasta Vesihuoltopäivät 2018 Perttu Saarinen, HSY HSY:n jätevedenpumppaamot HSY perustettiin vuonna 2010, jolloin pääkaupunkiseudun vesihuoltolaitokset
LisätiedotTyöyhteisön draama ja roolit
Työyhteisön draama ja roolit - Mitä työyhteisöjen näyttämöllä tapahtuu? Sari Kuusela yhteiskuntatieteiden tohtori, tietokirjailija Blogi: www.organisaatioelamaa.fi Mitä työyhteisössä tapahtuu? Tarinat
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen. Luento 11, 7.12.
Ohjelmistojen mallintaminen Luento 11, 7.12. Viime viikolla... Oliosuunnittelun yleiset periaatteet Single responsibility eli luokilla vain yksi vastuu Program to an interface, not to concrete implementation,
LisätiedotTeoreettisen viitekehyksen rakentaminen
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen
LisätiedotTyöyhteisön kulutuskestävyys
Työyhteisön kulutuskestävyys OAJ:n Varsinais-Suomen Alueyhdistys Herätyspäivät 2019 Työsuojeluvaltuutettu Jari Hauninen Ongelmia? Työntekijä ESIMIES ESIMIES ESIMIES TYÖNTEKIJÄ TYÖNTEKIJÄ TYÖNTEKIJÄ TYÖNTEKIJÄ
LisätiedotAJATTELE ITSE. Hanna Vilkka
AJATTELE ITSE Hanna Vilkka Kirjallisuus: Hurtig, Laitinen, Uljas-Rautio 2010. Ajattele itse! Hirsjärvi, Remes, Sajavaara 2007: Tutki ja kirjoita Viskari 2009: Tieteellisen kirjoittamisen perusteet TUTKIMUKSELLINEN
LisätiedotTYÖHYVINVOINTIMYLLYT
TYÖHYVINVOINTIKARTOITUS TYÖHYVINVOINTIMYLLYT STRATEGINEN TYÖHYVINVOINTI JOHTAMINEN TYÖSSÄ JAKSAMINEN KOGNITIIVINEN ERGONOMIA M i k s i h y v i n v o i n t i k a r t o i t u s? Yhä useampi yritys on huomannut
LisätiedotTietoturvan ja -etosuojan suhde sovelluskehityksessä. An6 Vähä- Sipilä Tietoturva ry SFS:n seminaari 26.11.2013 avs@iki.
Tietoturvan ja -etosuojan suhde sovelluskehityksessä An6 Vähä- Sipilä Tietoturva ry SFS:n seminaari 26.11.2013 avs@iki.fi, TwiHer @an6vs TIETOTURVAN JA TIETOSUOJAN OLEMUKSIEN EROT Tietoturva LuoHamuksellisuus
LisätiedotYhteistyötä laadun vuoksi
Yhteistyötä laadun vuoksi laatutoimijoiden tapaaminen 13.9.2012, Laurea-amk Kehitysinsinööri rja Sinkko / tekniikan ja liikenteen toimiala Laatu ja kestävä kehitys? Sisältö Järjestäjän esille nostamat
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen kertausta Harri Laine 1
kertausta 5.12.2008 Harri Laine 1 Ohjelmiston elinkaari, elinkaarimallit Yleinen puitemalli (reference model) - abstrakti kokonaiskuva ei etenemiskontrollia, ei yksityiskohtia Ohjelmistoprosessimallit
LisätiedotLuennot vuorovaikutuskeinona Peda-Forum
Luennot, joille osallistuin vaikuttivat mielenkiintoisemmilta. Jos jätin osallistumisen väliin, koin että en todennäköisesti opi enempää olemalla läsnä. Opiskelija kurssipalautteessaan Luennot vuorovaikutuskeinona
LisätiedotMihin tutkimuksen käyttöönotto törmää hoitotyössä?
Mihin tutkimuksen käyttöönotto törmää hoitotyössä? Heljä Lundgrén-Laine, kehittämisylihoitaja VSSHP, post doc, Turun yliopisto, hoitotiede helja.lundgren-laine@tyks.fi +358 50 562 4374 Miksi se törmää
LisätiedotOppimisen arviointia käytännön työtehtävissä oppimisen arviointi itsearvioinnin kehittäjänä. 4.5.2012 M-L Haapa-alho / NAO
Oppimisen arviointia käytännön työtehtävissä oppimisen arviointi itsearvioinnin kehittäjänä TEKNINEN TOTEUTUS: Oppimisen arviointi Jokaisen tutkinnon osan alussa selvitetään OPPIJOILLE ammattitaito-vaatimukset,
LisätiedotOnnistunut ohjelmistoprojekti
Onnistunut ohjelmistoprojekti 2.12.2008 Hermanni Hyytiälä Reaktor Innovations Oy Agenda Yritysesittely Keinoja onnistuneeseen ohjelmistoprojektiin Ihmiset Menetelmät Käytännöt ja työkalut Tulevaisuuden
LisätiedotMaanvuokrausjärjestelmä Mvj. Projektitarpeen ja tavoitteiden kuvaus
Maanvuokrausjärjestelmä Mvj Projektitarpeen ja tavoitteiden kuvaus Helsingin kaupunki TARJOUSPYYNTÖ 2 (10) LYHYT KUVAUS 3 PUITESOPIMUKSESTA POIKKEAVAT ja ERIKSEEN SOVITTAVAT KOHDAT 3 NYKYTILA - KOKEILUVAIHEEN
LisätiedotSarjat ja integraalit, kevät 2015
Sarjat ja integraalit, kevät 2015 Peter Hästö 11. maaliskuuta 2015 Matemaattisten tieteiden laitos Osaamistavoitteet Kurssin onnistuneen suorittamisen jälkeen opiskelija osaa erottaa jatkuvuuden ja tasaisen
LisätiedotEnsihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos
Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.
LisätiedotVoimaa verkostoista! Tehokkaan ja hyödyllisen verkostotyön askeleet
Voimaa verkostoista! Tehokkaan ja hyödyllisen verkostotyön askeleet GeroMetron kauden aloitusseminaari 1.3.2017 Timo Järvensivu KTT, tutkija ja yrittäjä nommoc seugolaid osk Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Lisätiedot-käynnistys
DIGITALISOINNIN PERIAATTEIDEN TOIMEENPANON PALVELUMUOTOILU -käynnistys 29.3. 2016 Markkinointitoimisto Kitchen Teemoja tänään 1. Tiivis kertaus tavoitteisiin (VM) 2. Viitekehyksenä palvelumuotoilu (Kitchen)
LisätiedotOppimistavoitematriisi
Oppimistavoitematriisi Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I Esitiedot Arvosanaan 1 2 riittävät Arvosanaan 3 4 riittävät Arvosanaan 5 riittävät Yhtälöryhmät (YR) Osaan ratkaista ensimmäisen asteen yhtälöitä
LisätiedotTiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys
Tiimivalmennus 6h Tiimienergian pikaviritys Hienoa kuinka hyvin valmennus pysyi kasassa ja sai kaikki mukaan. Kukaan ei ollut passiivisena tässä koulutuksessa. TeliaSonera Oyj 1 / 9 Miksi investoisit tiimityöhön?
LisätiedotTeemu Kerola Interaktiivisen verkkomateriaalin tuotantoprosessi TKTL:llä (IVT)
Teemu Kerola Interaktiivisen verkkomateriaalin tuotantoprosessi TKTL:llä (IVT) Taustoja Interaktiivinen verkkoluento Tuotantoprosessi Protoluento Jatkohankkeet 1 Taustaa: visioita ja tavoitteita Mat-luonnont.
LisätiedotServe-ohjelman panostus palvelututkimukseen
Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun
LisätiedotPainonhallintaluotsi Pienryhmävalmennus
Painonhallintaluotsi Pienryhmävalmennus Miten Painonhallintaluotsi eroaa perinteisistä painonhallintaryhmistä? Kilojen, kaloreiden ja liikuntasuoritusten vahtimisen sijasta keskitymme konkreettisiin keinoihin,
LisätiedotTeemu Kerola Interaktiivisen verkkomateriaalin tuotantoprosessi TKTL:llä (IVT)
Teemu Kerola Interaktiivisen verkkomateriaalin tuotantoprosessi TKTL:llä (IVT) Taustoja Interaktiivinen Tuotantoprosessi Protoluento Jatkohankkeet 1 Taustaa: visioita ja tavoitteita Mat-luonnont. tdk,
Lisätiedot