Yhteisöllinen tutkiva suunnittelu. Professori Pirita Seitamaa-Hakkarainen Joensuun yliopisto

Transkriptio

1 Yhteisöllinen tutkiva suunnittelu Professori Pirita Seitamaa-Hakkarainen Joensuun yliopisto

2 Asiantuntemuksen peruspiirteet (Chi & Glaser 1988; Schön 1983) Asiantuntijat ovat ennen kaikkea oman alansa taitajia Asiantuntijat ratkaisevat ongelman virheettömästi ja aloittelijoita nopeammin Asiantuntijat käyttävät paljon aikaa ongelman laadulliseen analyysiin Asiantuntemus on eräänlaista näppituntumaa. Asiantuntijalla on käytännöllistä tai hiljaista tietoa, jota on vaikea kielellisesti ilmaista Asiantuntijan tietoa voidaan nimittää toiminnalliseksi (procedural) tiedoksi. Toiminnallinen tietoon tietoa periaatteiden ja toimintamallien soveltamisen ehdoista eri tilanteissa Asiantuntijoilla on hyvin kehittynyt metakognitiivinen taito arvioida omia tietojaan ja ongelmanratkaisuvalmiuksiaan (refelction-in-action)

3 Asiantuntemuksen tasot (Dreyfus & Dreyfus 1986) Aloittelija (novice) Kehittynyt aloittelija (advanced beginner) Pätevä (competence) Taitaja (proficiency) Asiantuntija (expertise)

4 Asiantuntijakulttuuriin kasvaminen (Hakkarainen, 2000) Asiantuntija Asiantuntijakulttuuriin integroituminen Käytäntöyhteisössä toimiminen Yhdessä tekeminen, asiantuntijalla vastuu Tikapuiden rakentaminen, henkilökohtainen ohjaus Aloittelija

5 Käsityöläisen ja muotoilijan ammattitieto Ongelman asettelu pystyy kokemukseen perustuen erottamaan tehtävässä todelliset ongelmat ja ongelman oleelliset piirteet Asianyhteyteen liittyvä tieto tiedon ja taidon hankita ja sovellus ko. tilanteeseen Fyysinen, aistimuksellinen tieto koetaan aistien välityksellä ja mielikuvina tietoa materiaalista ja sen fyysisestä olemuksesta Päätöksenteko ja toimintasuuntautunut tieto Kyky toimia ristiriitaisen ja riittämättömän tiedon varassa; havaita etukäteen poikkeamat Esikuvat ja esimerkit ajassa olevat vaikutteet; positiivinen mallioppiminen Ammattikunnan sisäiset laatunormit

6 Luonnosten merkitys suunnittelussa Tuotekehityksessä visuaalinen ilmaisu on välttämättömyys Abstraktista alkuideasta konkreettiseen työohjeeseen Pääperiaatteet piirtäen tai kirjoittaen tukisanoja Toimii muistin ulkoisena tukena (fysikaalisesti hajautettu kognitio) Mahdollistaa suuren informaatiomäärän samanaikaisen käsittelyn Visuaalinen ilmaisu edellyttää laajaa erilaisten materiaalien, tekniikoiden ja työvälineiden käsittelyä (=esitystekniikat) Suunnitelmat konkretisoidaan erilaisten piirustusten ja kolmiulotteisten mallien avulla Mallinsuunnittelua rajoittaa heikko piirustustaito, jolloin omia mielikuvia ei pystytä visualisoimaan Luonnostelu on suunnittelijan kommunikaation ja dialogin väline, itselle ja toisille : mikä / millainen? missä? miten? ideoita kokeillaan, kritisoidaan ja muokataan Kehittyy yksityiskohtaisemmaksi prosessin edetessä Toimii lähtökohtana puhtaaksi piirtämiselle ja työohjeelle

7 Yhteisöllinen tutkiva suunnittelu [Seitamaa-Hakkarainen, 2001] Design haaste Design idean luominen Design konteksti Kriittinen arviointi Jakautunut asiantuntemus Uuden design idean kehittäminen Tehtävän uudelleen määritteleminen Syventävän tiedon hankkiminen

8 Yhteisöllisen tutkivan suunnitteluprosessin merkitys: Suunnittelukontekstin ja -rajoitteiden yhteinen hahmottaminen Uusien suunnitteluideoiden synnyttäminen Suunnitteluideoiden yhteisöllinen jatkokehittäminen Käsitteellisten ja visuaalisten suunnitteluideoiden välittäminen ja tallentaminen Kehitystyö tallentuu portfolioksi, joka on avoin kaikille ryhmän jäsenille

9 Käyttäjälähtöinen suunnittelu suunnittelija käyttäjälähtöinen suunnittelu tuote käyttäjä

10 Käyttäjäkeskeinen suunnittelu; käyttäjän eri roolit suunnitteluprosessissa käyttäjä todellisena osallistujana suunnitteluun kuunnella käyttäjää käyttäjä ottaa osaa suunnitelmiin yhteistyö käyttäjän ja suunnittelijan välillä mukauttaa käyttäjä tuotteeseen

11 YHTEISÖLLINEN TUTKIVA SUUNNITTELUPROJEKTI Koskettelukirjoja näkövammaisille lapsille Seitamaa-Hakkarainen Pirita Lahti Henna Iivonen Marjut Joensuun yliopisto & Helsingin yliopisto

12 Design konteksti: Koskettelukirjoja näkövammaisille lapsille Näkövammainen lapsi Celia kirjasto Tactus -kilpailu Käyttöympäristö Tarinan käsikirjoitus Kuvitus Materiaalit Vanhemmat, muu perhe Kirjan huolto Ikä ja näkövammaisuus

13 Työskentelyn organisointi Design haaste: Aito ja haastava suunnittelutehtävä: Suunnittele ja toteuta toimiva ja esteettinen koskettelukirja näkövammaiselle lapselle Tactus-kilpailun sääntöjä noudattaen Organisointi: 8 opiskelijaa 3 suunnitteluryhmää 2-3 jäsentä ryhmässä Partnerit: Celia näkövammaisten kirjasto ja näkövammaisten keskusliitto (testausryhmä) OPH erityisopetus & ilmaisukasvatuksen ja erityispedagogiikan asiantuntijat

14 Suunnitteluprosessin päävaiheet Viikko 1: Design kontekstin hahmottaminen, suunnittelutiimit ja käsitekartan laatiminen Viikot 2-3: Tiedonrakentelu ja visuaalinen suunnittelu, asiantuntijaluennot, käsikirjoitus Viikot 4-5: Palaute asiantuntijoilta käsikirjoituksesta, visuaalisten ideoiden kehittäminen, materiaalivalinnat, kokeilut ja testaukset Viikot 6 7 Prototyypin valmistaminen ja testaus Viikko 8 Kirjasarjan valmistaminen Kurssi koostui 2:sta viikoittaisesta luennosta, kasvokkain työskentelystä ja yhteisöllisestä työskentelystä KF:ssä luentojen välillä

15 Tiedonrakentelu KF:ssä Projektin yhteinen näkymä josta linkit ryhmien omiin näkymiin Tekijät itse luovat näkymän ja muokkaavat sitä prosessin edetessä Tiedonlähteet ja asiantuntijaforum

16 Käsitekartan luominen suunnittelukontekstista

17 Yhteisöllistä ideoiden kehittelyä Viestien kirjoittamisessa käytetään ajattelutyövälineitä Luodaan viestien välisiä suhteita ja kommentoidaan ajatuksia

18 Käsikirjoituksen ja kuvituksen suunnittelu (Ryhmä 2)

19 Prototyypin testaus Näkövammainen lapsi testasi kirjojen prototyypit