Ketteristä menetelmistä ja niiden ryhmädynamiikasta
|
|
- Minna Hanna Korpela
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ketteristä menetelmistä ja niiden ryhmädynamiikasta JJJaM-ryhmä: Juuso Hyvönen, Joni Mäkelä, Jani Viherväs Ohjelmistoprojektien johtaminen ja ryhmädynamiikka HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsinki, 2. joulukuuta 2014
2 Sisältö 1 Johdanto 1 2 Ketterät menetelmät ja niihin liittyvästä sosiaalipsykologiasta Sosiaaliset representaatiot Scrumban Ajatusleikki: sosiaaliset representaatiot ja Agile 3 4 Ajatusleikki: Scrumbaniin liittyviä sosiaalipsykologisia ongelmia ja ilmiöitä Ongelmia ja niiden ratkaisuja Ilmiöitä ja niiden seurauksia Yhteenveto 8 Lähteet 9 i
3 1 Johdanto Fabian Fagerholm piti vierailuluennon Helsingin yliopistolla kurssille Ohjelmistoprojektien johtaminen ja ryhmädynamiikka aiheenaan Ketteristä menetelmistä ja niiden ryhmädynamiikasta [Fag14]. Esitämme tässä raportissa Fagerholmin luennon pääaiheista lyhyen tiivistelmän ja keskitymme esittämään harjoitustyöryhmämme pohdintoja luennolla esitettyihin ajatusleikkeihin. 2 Ketterät menetelmät ja niihin liittyvästä sosiaalipsykologiasta 2.1 Sosiaaliset representaatiot Moscovicin sosiaalisilla representaatioilla tarkoitetaan yhteisiä arkiteorioitamme meille tärkeistä asioista. Ne ovat arvoista, ideoista ja käytännöistä koostuvia systeemejä, joilla ihmiset saavat järjestyksen materiaaliseen ja sosiaaliseen todellisuuteensa. Nämä systeemit mahdollistavat ihmisten välisen kommunikoinnin tarjoamalla yhteisen koodiston, joka määrittelee asioiden nimitykset ja luokitukset. [Fag14] Sosiaalisen representaation muodostumisen keskeisiä prosesseja ovat ankkurointi, objektivointi ja naturalisointi. Ankkuroinnissa ryhmän tarkoituksena on luoda uudesta ja tuntemattomasta asiasta tuttua muun muassa vertailemalla sitä jo tunnettuun asiaan sekä kategorisoimalla sen nykyisten käsitteiden ja arvojen mukaan. Objektivoinnilla pyritään selittämään abstraktia käsitettä konkreettisilla olomuodoilla. Objektivoinnissa pyritään löytämään kytköksiä tunnettuihin asioihin muun muassa personifioinnin kautta, jolloin esimerkiksi suhteellisuusteoriaan saadaan liitettyä henkilökytkös Albert Einsteiniin. Naturalisointi on uuden representaation muodostumisessa vaihe, jossa ryhmä vakiinnuttaa uudet asiat osaksi omaa sosiaalista todellisuuttaan. [Fag14] 1
4 Sosiaaliset representaatiot muodostuvat ryhmän sisäisesti jatkuvan sosiaalisen prosessin kautta. Kun ryhmään kohdistuu uhkaava tai tuntematon ilmiö tai tapahtuma, jota ei pystytä käsittämään aikaisemman systeemin avulla, ryhmä muodostaa uuden systeeminsä. Tämä tapahtuu tutkimalla uutta ilmiötä tai tapahtumaa ankkuroimalla ja tulkitsemalla sitä aiemman systeemin termien ja representaatioiden avulla. Selitettäessä uutta ilmiötä tutuilla termeillä ryhmä pystyy johtamaan siitä objektivoidun representaation, jota voidaan selittää mielikuvilla, metaforilla tai symbolien avulla. Ryhmä omaksuu tämän objektivoidun representaation uudeksi systeemikseen naturalisoinnin kautta, joka edistää ryhmän sosiaalista identiteettiä. [Fag14] 2.2 Scrumban Scrum ohjelmistotuotannon malli, jossa ohjelmiston kehitys jaetaan muutaman viikon mittaisiin pyrähdyksiin. Scrum keskittyy ohjelmistokehityksen hallinnolliseen puoleen, eikä niinkään teknisiin käytäntöihin. Projektia hallinnoidaan käyttäen apuna muun muassa tarkkaan määriteltyjä rooleja ja kokouksia. [NKMS12, sivu 140] Kanban on scrumiin verrattuna uudempi keksintö. Kanban ei määrittele kehitysiteraatioiden pituuksia kuten scrum, eikä kanban myöskään määrittele scrum master tyylisiä rooleja. Kanbanin idea koostuu prosessin visualisoimisesta, työmäärien rajoittamisesta ja työn aloittamiseen kuluvan ajan mittaamiseen. [NKMS12, sivu 140] Scrumban on kanbanin ja scrumin sekoitus, jossa on koitettu sekoittaa molempien mallien paremmat puolet yhdeksi kokonaisuudeksi. Scrumista on otettu päivittäiset muutaman minuutin mittaiset kokoukset, sekä erilaiset katselmointi- ja retrospektiivikokoukset. Toisaalta kehitysiteraatiot on pudotettu pois ja tilalle on otettu kanbanin malli, jossa tehtäviä tulee jatkuvalla syötöllä. Scrumbanin on scrumiin verrattuna ketterämpi kun pitää reagoida nopeasti muuttuviin vaatimuksiin. Scrumissa nykyisen kehitysiteraation tehtäviin ei kuulu kajota, vaan muutokset kohdistetaan seuraavaan kehitysiteraation. Scrumbanissa sen sijaan muutoksien teko ja uusien tehtävien 2
5 tuominen on mahdollista heti. Uusi tehtävä menee suoraan backlogiin ja kehittäjät alkavat tekemään sitä tehtävää heti kun pystyvät. 3 Ajatusleikki: sosiaaliset representaatiot ja Agile Ensimmäisessä ajatusleikissä oli tarkoitus pohtia harjoitustyöryhmän kesken mahdollista yhteyttä ketterien ja Lean-menetelmien synnyn ja suosion sekä Moscovicin sosiaalisten representaatioiden välillä. Alla on esitetty harjoitustyöryhmämme pohdintaa luennolla esitettyihin kysymyksiin. Millä tavalla ketterien menetelmien syntyä ja suurta suosiota voisi selittää sosiaalisten representaatioiden avulla? Ohjelmistuotannossa suosituin kehitysprosessi oli pitkään insinöörimäisestä ajattelusta alkunsa saanut vesiputousmalli luvun loppuun mennessä ohjelmistokehittäjien sosiaalinen identiteetti oli luultavasti kehittynyt hyvin eri suuntaan kuin tyypillisten insinöörien, jolloin heidän identiteettinsä oli voimakkaasti ristiriidassa ammatillisen identiteetin kanssa. Ketterät menetelmät tarjoavat ohjelmistokehittäjille oman, heidän omaa näkemystään tukevan tavan hoitaa ohjelmistokehitystä. Tätä käsitystä tukee myös luennoitsijan esittämä kysymys: Kuinka moni teistä kokee olevansa insinööri?. Kukaan luennolla olijoista ei kokenut olevansa insinööri. Luennoitsija mainitsi myös, että aiemminkin insinööreiksi oli itsensä kokenut vain jokunen henkilö. Nämä henkilöt olivat olleet TKK:lla diplomi-insinööriksi opiskelevia. Ketterät menetelmät lisäävät myös kehittäjien arvovaltaa suhteessa johtajiin, mikä varmasti osaltaan on vaikuttanut menetelmän suosioon kehittäjien keskuudessa. Kehittäjät ovat ehkä kokeneet, että tämä tuo heille heidän kaipaamaansa arvostusta. Samalla tämä voisi selittää osaltaan, miksi suuret ja hierarkiset organisaatiot ovat tulleet jäljessä ketterien menetelmien käyttöönotossa. 3
6 Mitä kyseinen lähestymistapa ennustaa ketterien menetelmien tulevaisuudesta? Uusi ohjelmistokehittäjien sukupolvi kasvaa ajatuksessa, että ketterät menetelmät ovat oikea ratkaisu. Todennäköisesti ketterät menetelmät tulevat olemaan aina vain suositumpia, mutta myös ketterien menetelmien puutteita aletaan ehkä ymmärtämään paremmin. Kuinka hyvin sosiaaliset representaatiot soveltuvat tarkastelemaan ketteriä menetelmiä? Esim. Onko Agile sosiaalinen liike? Mikä on liikkeen tavoite? Ketkä ovat sen johtajia? Kenen etua se tavoittelee? Kuinka hyvin SR:n keskeiset prosessit (ankkurointi, objektivointi ja naturalisoiminen) toimivat kyseistä ilmiötä tarkasteltaessa? Agile on sosiaalinen liike siinä mielessä, että se pyrkii tuomaan kokonaan uuden ajattelutavan ohjelmistokehitykseen. Aiemmin ohjelmisto pyrittiin määrittelemään kokonaisuudessaan ennen kuin riviäkään oli kirjoitettu. Nykyään pyritään nopeaan reagointiin ja kevyeen ja mukavaan prosessiin sekä mahdollisimman oikeaan lopputulokseen asiakkaan kannalta. Kettereät menetelmät pyrkivät tekemään oikein menevän prosessin lisäksi jatkuvan muutoksen ajatuksillaan (iteraatiot, jatkuva asiakaskaskontakti yms.) siihen, että valmistuva ohjelmisto on mahdollisimman oikea käyttötarkoitukseensa. Ketteriä menetelmiä on kuitenkin vaikea pitää erityisesti sosiaalisena liikkeenä. Enemmänkin kyseessä on vain kokemuksen myöta parantuva tapa tehdä töitä. Varsinaiseksi sosiaaliseksi liikkeeksi voisi kuvailla esimerkiksi Rails Girlsiä [rai], joka pyrkii tekemään tietotekniikkaa tutuksi naisille. Jos Agile kuitenkin olisi sosiaalinen liike, olisi sen tavoitteena saada työnteko motivoivaksi, parantaa työntekijöiden arvostusta sekä parantaa ohjelmistojärjestelmien laatua. Liikkeellä ei varsinaisesti olisi johtajia, mutta jonkinlaisina 4
7 esikuvina toimisivat alkuperäisen Agile Manifeston kirjoittajat. Samat henkilöt ovat myös luoneet valtavan määrän Agile-kirjallisuutta ja tällä luoneet pohjan "liikkeen"synnylle. Agile-liike tavoittelisi oikeastaan kaikkien etua. Ohjelmistokehittäjien työ olisi motivoivampaa, työnantajat tekisivat enemmän rahaa ja asiakkaan olisivat tyytyväisempiä saamaansa tuotteeseen. Kuinka hyvin SR:n keskeiset prosessit (ankkurointi, objektivointi ja naturalisoiminen) toimivat kyseistä ilmiötä tarkasteltaessa? Ankkurointina voitaisiin pitää Agile Manifestoa, sillä se luo pohjan koko liikehdinnälle. Ankkurointiin kuuluu myös uuden asian vertaaminen olemassaolevaan, jo tunnettuun asiaan. Tätä edustaa ketterien menetelmien vertaaminen vesiputousmalliin Objektivointina voidaan ketterän sanaston luomista ottamalla käsitteitä oikeasta elämästä. Esimerkiksi termit sprintti ja backlog, joka tarkoittaa kirjaimellisesti tulisijan takana olevaa puuta, joka palaa viimeisenä. Myös termi Burndown chart näyttäisi viittaavan samaiseen tulisijaan. Naturalisoimisella tarkoitetaan vaihetta, jossa uudet käsitykset ja mielikuvat vakiintuvat osaksi vallitsevaa todellisuutta. Naturalisointivaiheen voidaan nähdä jo olevan käynnissä. Ketteriä menetelmiä opetetaan kouluissa ja yliopistoissa ja menetelmää käytetään teollisuudessa. 4 Ajatusleikki: Scrumbaniin liittyviä sosiaalipsykologisia ongelmia ja ilmiöitä Harjoitustyöryhmämme tehtävänä oli pohtia Scrumbaniin liittyviä sosiaalipsykologisia ongelmia ja ilmiöitä ja erityisesti niiden ratkaisemista Scrum Masterin roolissa. Harjoitustyöryhmämme jäsenet ovat kaikki työelämässä, joten pystyimme ammentamaan edellä mainittuja asioita käytännön työelämästä. 5
8 4.1 Ongelmia ja niiden ratkaisuja Suurin osa kokemistamme ongelmista johtuu tiimin jäsenten viitseliäisyyden puutteesta. Tämä johtaa muun muassa siihen, että tiimi ei sitoudu käytettävään prosessimalliin. Scrumbanin tapauksessa esimerkiksi Kanban-taulua ei päivitetä, tehtäviä kuvaavia lappuja siirretään mielivaltaisesti Kanbanilla eivätkä Work In Progress -rajoitteet pidä. Kun prosessimalliin ei sitouduta, projektin hallinto kärsii, koska prosessi ei ole ennustettava, jolloin on vaikea arvioida työmääräarvioiden oikeellisuutta verrattuna toteutuneeseen työmäärään. Koska Kanban-taulu on tarkoitettu myös tiimin keskeiseksi kommunikaatio-työkaluksi, sen käyttämättä jättäminen johtaa helposti siihen, että pahimmillaan tiimin jäsenet tekevät samaa tehtävää, jolloin toteutunut työmäärä kasvaa arvioituun verrattuna. Tämän ongelman ratkaisussa Scrum Masterin rooli on ensisijaisen tärkeä, sillä huonosti motivoituneen tiimin työn jälki jättää toivomisen varaa, joka voi ratkaista ison asiakkuuden jatkon. Pohdimme, että Scrum Master saa ratkaistua tämän ongelman parhaiten motivoimalla tiimiä ja esittämällä mahdolliset seuraukset prosessiin sitoutumattomuudesta. Yhden harjoitustyöryhmämme jäsenen mielestä hänen tärkein ja paras oivallus liittyen viitseliäisyyteen on se, että loppujen lopuksi asiakas maksaa aina tiimin palkan, joten sen eteen pitää tehdä töitä ja varmistaa asiakastyytyväisyys. Pohdimme myös ongelmaa ja sen ratkaisua siltä kantilta, että vika ei saatakaan olla työntekijöissä vaan prosessin sopimattomuudesta projektin tarpeisiin. Tällöin Scrum Master voisi tiedustella prosessimallin ongelmia suoraan tiimiltä ja muuttaa joko prosessimallia mukautumaan tiimin tarpeisiin ja haluihin tai ohjaamalla ja kouluttamalla tiimiä omaksumaan käytettävä prosessimalli. Jälkimmäinen voisi toteutua esimerkiksi siten, että jokaiselle sprintille sovitaan tietty tavoite. Tavoite voisi olla esimerkiksi se, että aina kun siirretään koodia versionhallintaan, siirrytään Kanban-taululle ja merkitään tehty tehtävä odottamaan katselmointia ja otetaan samalla uusi tehtävä työn alle. Tapaamamme toinen yleinen ongelma on Daily Scrumin venyminen yli sille tarkoitetun 15 minuutin. Tämä on johtunut yleisesti joko paljon asian vierestä 6
9 puhuvasta tiimin jäsenestä tai jonkun jäsenen ongelmanratkaisusta. Tällöin Scrum Masterilta vaaditaan viitseliäisyyttä ja halua ilmoittaa jäsenelle, että hänen pitää pysyä Daily Scrumin agendassa. Harvinaisempi ongelma on se, että ihmiset eivät noudata tai täytä Scrumin määrittämiä roolituksia. Näitä tapauksia voi olla esimerkiksi Scrum Master, joka ei ratkaise tiimin ongelmia tai varmista tiimin työrauhaa ja joutuisaa työskentelyä tai Product Owner, joka ei varmista tuotteen laatua tai ole projektille muuta kuin projektiin osallistumaton vierestä seuraaja. Näiden ongelmien ratkaisuun vaaditaan roolinsa huonosti suorittavien henkilöiden kouluttamista tai vaihtoa toisiin henkilöihin. Puutteellisesti suoriutuvan Scrum Masterin tai Product Ownerin suhteen tiimin on osattava uskaltaa ilmaista mielipiteensä, koska heidän työskentely kärsii eniten edellä mainittujen roolien huonosta täyttämisestä. 4.2 Ilmiöitä ja niiden seurauksia Scrum(ban)-prosessimallissa on eri henkilöille tai ryhmille selkeät roolit ja niitä kuvaavat vastuualueet. Vastuualueet ja siten roolit poikkeavat suuresti yleisestä yrityskulttuurista, jossa pomo määrää ja alainen tekee, sillä tiimi pyritään pitämään täysin itseohjautuvana. Tällä tavalla varmistetaan se, että asiantuntevuutta vaativaa tehtävää ei ohjaa henkilö, jolla nyt vain on asemansa perusteella oikeus määrätä, vaan henkilö, joka tietää kyseisestä tehtävästä. Voidaankin sanoa, että tiimin itseohjautuvuudella tuodaan niin sanotusti valta kansalle. Itseohjautuva tiimi voi todeta suoraan ylemmälle johtoportaalle, että uutta ominaisuutta ei toteuteta ennen kuin se on järkevää toteuttaa tai sen toteutuksen aloittaminen siirretään myöhemmälle ajanjaksolle. Tiimin työrauhan turvaamiseksi Scrum Master voi estää tiimin häiritsemisen asiakkaan tai toimitusjohtajan toimesta. Tiimi pyrkii myös lisäämään sosiaalista identiteettiään ja tiimin koheesiota aktiivisella tiedon jakamisella. Tiedon jakamista tukevat esimerkiksi päivittäiset Daily Scrumit sekä pariohjelmointi. Pohdimme, että tällaisella käyttäytymisellä taataan se, että kukaan tiimin jäsen ei jää yksin ongelmiensa kanssa ja että 7
10 ongelmat ovat aina hidasteita, jotka pyritään ratkaisemaan mahdollisimman nopeasti. Daily Scrumin yleisellä agendalla ( Mitä olet tehnyt viime Dailyn jälkeen? Mitä aiot tehdä seuraavaan mennessä? Onko hidasteita? ) varmistutaan myös siitä, että mahdolliset ongelmatilanteet tuodaan aina esille, ja että jokaisella tiimin jäsenellä on edes yleisluontoinen käsitys, mitä muut jäsenet ovat tehneet. 5 Yhteenveto Sosiaalipsykologia tarjoaa hyviä keinoja ohjelmistoprojektien kehityksen ja prosessien tutkimiselle. Ketterien menetelmien vauhdikas yleistyminen ja omaksuminen yrityskulttuuriin luovat mielenkiintoiset puitteet sosiaalipsykologian tutkimukselle. 8
11 Lähteet [Fag14] Fagerholm, Fabian: Ketteristä menetelmistä ja niiden ryhmädynamiikasta. odyna/s2014/ketterista_menetelmista_ja_niiden_ryhm% C3%A4dynamiikasta.pdf, marraskuu Luentokalvot. [NKMS12] Nikitina, Natalja, Mira Kajko-Mattsson ja Magnus Stråle: From Scrum to Scrumban: A Case Study of a Process Transition. Teoksessa Proceedings of the International Conference on Software and System Process, ICSSP 12, sivut , Piscataway, NJ, USA, IEEE Press, ISBN http: //dl.acm.org/citation.cfm?id= [rai] Rails Girls. vierailtu
Raportti Fabian Fagerholmin vierailuluennosta 25.11
hyväksymispäivä arvosana arvostelija Raportti Fabian Fagerholmin vierailuluennosta 25.11 Eero Laine Helsinki 2.12.2014 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Sisältö 1 Johdanto 1 2 Ketterät
LisätiedotOhjelmistoprojektien johtaminen ja ryhmädynamiikka
Ohjelmistoprojektien johtaminen ja ryhmädynamiikka Harjoitus 3 Ryhmä JMJ Jouni Varis Johanna Joentausta Mikko Siukola Johdanto... 1 Ohjelmistokehityksen historiaa... 1 Ketterä kehitys... 2 Scrumban...
LisätiedotTutkittua tietoa. Tutkittua tietoa 1
Tutkittua tietoa T. Dybå, T. Dingsøyr: Empirical Studies of Agile Software Development : A Systematic Review. Information and Software Technology 50, 2008, 833-859. J.E. Hannay, T. Dybå, E. Arisholm, D.I.K.
LisätiedotKetteristä menetelmistä ja niiden ryhmädynamiikasta. Ohjelmistotuotantoprojektien johtaminen ja ryhmädynamiikka Fabian Fagerholm
Ketteristä menetelmistä ja niiden ryhmädynamiikasta Ohjelmistotuotantoprojektien johtaminen ja ryhmädynamiikka 25.11.2014 Fabian Fagerholm Tohtorikoulutettava ohjelmistojärjestelmät-linjalla Tutkimusaihe:
LisätiedotScrumjatkuvan palvelun DWprojektissa-case. Niina Mäkiranta & OP-scrum-tiimi Aureolis Oy
Scrumjatkuvan palvelun DWprojektissa-case OP-Pohjola Niina Mäkiranta & OP-scrum-tiimi Aureolis Oy Agenda Scrum lyhyesti Jatkuvan palvelun DW-projekti- Case OP-Pohjola Lähtötilanne ennen Scrumia Scrumin
LisätiedotOhjelmistoprojekteista. Datanomiopiskelijat 2.vuosi
Ohjelmistoprojekteista Datanomiopiskelijat 2.vuosi Yleistä projekteista Projekti on selkeästi asetettuihin tavoitteisiin pyrkivä, ajallisesti rajattu kertaluonteinen hanke, jonka toteuttamisesta vastaa
LisätiedotScrum is Not Enough. Scrum ei riitä. Ari Tanninen & Marko Taipale. Nääsvillen oliopäivä 2009 Tampereen teknillinen yliopisto 9.12.
Scrum is Not Enough Scrum ei riitä Ari Tanninen & Marko Taipale Nääsvillen oliopäivä 2009 Tampereen teknillinen yliopisto 9.12.2009 Ari Tanninen Vanhempi ohjelmistoinsinööri Marko Taipale Teknologiajohtaja,
LisätiedotKun scrum ei riitä - skaalaa ketterä tuotekehitys SAFe lla Nestori Syynimaa Sovelto Oyj
Kun scrum ei riitä - skaalaa ketterä tuotekehitys SAFe lla 28.10.2016 Nestori Syynimaa Sovelto Oyj 1 Puhujasta Seniori-konsultti Nestori Syynimaa SAFe, Scrum, Lean IT, ITIL, kokonaisarkkitehtuuri,.. PhD
LisätiedotTehtävä 3 Fabian Fagerholm: Ketteristä menetelmistä ja niiden ryhmädynamiikasta
1 Tehtävä 3 Fabian Fagerholm: Ketteristä menetelmistä ja niiden ryhmädynamiikasta Ohjelmistoprojektien johtaminen ja ryhmädynamiikka 4.12.2014 Ryhmä: Kolmio Kasper Hirvikoski Riku Niittymäki Kari Korpinen
LisätiedotGlobaalisti Hajautettu Ohjelmistokehitys Mitä, Miksi & Miten? Maria Paasivaara
Globaalisti Hajautettu Ohjelmistokehitys Mitä, Miksi & Miten? Maria Paasivaara Mitä? Mitä? Yrityksen sisäinen Mitä? Yrityksen sisäinen Alihankinta Mitä? Yrityksen sisäinen Open Source -kehitys Alihankinta
LisätiedotMitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori
Mitä kuva kertoo? Luokat 5 9 Toinen aste Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori 408 Tehtävä: Pohditaan, millaisia käsityksiä verkossa olevista kuvista saa tarkastelemalla muiden nuorten profiilikuvia.
LisätiedotKetteryys pähkinänkuoressa. Kokopäivän Scrum-kurssin sisältö tislattuna ja tiivistettynä kolmeen varttiin
Ketteryys pähkinänkuoressa Kokopäivän Scrum-kurssin sisältö tislattuna ja tiivistettynä kolmeen varttiin Empiirinen prosessinhallinta Iteraatiot ja inkrementit riskienhallinnassa Imuohjaus Ketteryyden
LisätiedotOnnistunut ohjelmistoprojekti
Onnistunut ohjelmistoprojekti 2.12.2008 Hermanni Hyytiälä Reaktor Innovations Oy Agenda Yritysesittely Keinoja onnistuneeseen ohjelmistoprojektiin Ihmiset Menetelmät Käytännöt ja työkalut Tulevaisuuden
LisätiedotSopiiko ketterät mallit joka paikkaa? K I M M O K E R Ä N E N
Sopiiko ketterät mallit joka paikkaa? K I M M O K E R Ä N E N Sisällys Esittely Scrum ytimekkäästi Historiaa: Scrum Pilotit Mitä opimme piloteistamme Miten sopeuduimme Scrum kemian tuotantoon Case: HR
Lisätiedot1. Oppimisen ja opettamisen haasteet
1. Oppimisen ja opettamisen haasteet Oppimisen aihepiirit oppijan mielenkiinnon mukaan. Sosiaaliset taidot, ongelmaratkaisu pienryhmissä, johtajuus, empatia, yrittäjämäinen toiminta, Oppijan oman lahjakkuuden
LisätiedotItä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta
Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta Työkaluja puheenjohtajuuteen Muokannut Roosa Hänninen Ohjelma 1. Puheenjohtajuudesta ja ryhmätyöskentelystä 2. Johtaja ja alainen? 3. Vastuunjako, ajankäyttö ja jaksaminen
LisätiedotKetterä projektinhallinta
Ketterä projektinhallinta Petri Heiramo Agile Coach, CST 1 Petri Heiramo Ikä: 37 (vielä pari päivää ) Oma koulutus- ja valmennusyritys, Agilecraft Oy, reilut 3 viikkoa Lähes 10v ohjelmistokehitys- ja -prosessitausta
LisätiedotOnnistunut ohjelmistoprojekti
Onnistunut ohjelmistoprojekti ICT-ajankohtaisseminaari 15.4.2009 Hermanni Hyytiälä Reaktor Innovations Oy Agenda Yritysesittely Keinoja onnistuneeseen ohjelmistoprojektiin Ihmiset Menetelmät Käytännöt
LisätiedotMultisite -projektit uhasta mahdollisuus? Johtamiseväitä projektipäällikölle
Multisite -projektit uhasta mahdollisuus? Johtamiseväitä projektipäällikölle TTY / Projektinhallintapäivä 23.8.2011 Olli-Pekka Mäkirintala olli-pekka.makirintala@altonova.fi 040 5541031 Olli-Pekka Mäkirintala
LisätiedotSiirtyminen ketterien menetelmien maailmaan! Maarit Laanti 24 October 2013!
Siirtyminen ketterien menetelmien maailmaan! Maarit Laanti 24 October 2013! Sisältö! 1. Tilanne nyt: waterscrumming! 2. Kokonaisvaltainen ketteryys mitä sillä haetaan, mitä sillä saadaan?! 3. Ketterän
LisätiedotTapahtuipa Testaajalle...
Tapahtuipa Testaajalle... - eli testaus tosielämässä 09.10.2007 Juhani Snellman Qentinel Oy 2007 Agenda Minä ja mistä tulen Testauksen konteksti Tapauksia tosielämästä ja työkaluja 2 Minä Juhani Snellman
LisätiedotOhjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu (4op)
581361 Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu (4op) Ohjelmistojärjestelmien syventävien opintojen kurssi Myös ohjelmistotekniikan profiilin pakollinen kurssi eli ohjelmistotekniikka-aiheisen gradun
LisätiedotTuumasta toimeen. Projektipäivät Ketosoftware
Tuumasta toimeen. Projektipäivät 01 11 2016 01 11 2016 2016 Ketosoftware 1 Mitäs täällä on tapahtumassa? 01 11 2016 2016 Ketosoftware 2 Digitaalinen darvinismi "Forty percent of businesses in this room,
LisätiedotMinea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ
Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0
LisätiedotLEAN-JOHTAMISEN KESKEISET PERIAATTEET
Poista hukka! Lopeta sähläys! LEAN-JOHTAMISEN KESKEISET PERIAATTEET Webinaari - Keskiviikko 14.2 klo 09:00-10:00 - Webinaari Webinaarin sisältö klo 09:00-10:00 Avaus ja puhujien / KULMIAN esittely Osallistujien
LisätiedotIT2015 EKT-ehtojen käyttö
-ehtojen käyttö Erityisehtoja ohjelmistojen toimituksista ketterillä menetelmillä Näiden ohjeiden tavoitteena on helpottaa sopimista ketterien menetelmien käytöstä IT-alalla ja nostaa esiin keskeisiä sopimusta
LisätiedotRyhmädynamiikka ja ketterät menetelmät
Ryhmädynamiikka ja ketterät menetelmät Ohjelmistoprojektien johtaminen ja ryhmädynamiikka 13.2.2018 Fabian Fagerholm Scrumban-tiimin päiväkokous (Flickr, Creative Commons) Johdanto Fabian Fagerholm fabian.fagerholm@helsinki.fi
LisätiedotTyöhyvinvoinnin koulutukset 2017
Työhyvinvoinnin koulutukset 2017 Osallistu Elon työhyvinvointiaiheisiin koulutuksiin. Voit osallistua yksittäisille kursseille tai suorittaa työhyvinvoinnin superosaajan opintokokonaisuuden. Kaikki koulutukset
LisätiedotPALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄ TYÖKOKOUS 28.9.2007
PALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄ TYÖKOKOUS 28.9.2007 Ryhmätyö: Palveluohjaus vammaistyössä ja verkostoissa 1. ESITÄ KYSYMYS Palveluohjauksessa on paljon tuttua - mutta sen toteuttamiseen liittyy myös monia
LisätiedotSIPOC ja Arvovirtakartta työskentely - Ohje
SIPOC ja Arvovirtakartta työskentely - Ohje 1. Riittävän aihealueen osaamistason varmistaminen. Käsitteiden ja työkalujen esittely Asiakasarvo ja prosessitehokkuus SIPOC Arvovirtakartta. Työkalujen käyttöohjeet
LisätiedotYllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely
Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely TOIMI NÄIN Pysäytä keskustelu hetkeksi ja sanoita havaitsemasi ristiriita. Kysy osallistujilta, mitä he ajattelevat havainnostasi. Sopikaa
Lisätiedot925 Design on paremman työelämän suunnittelutoimisto
925 Design on paremman työelämän suunnittelutoimisto Hanke-esittely: Luovan yrityskulttuurin rakentaminen 925 DESIGN 7.3.2014 Yrityksestämme KESTÄVÄ KILPAILUKYKY VAATII ROHKEAA AJATTELUA, FIKSUJA TYÖNTEKEMISEN
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen. Luento 11, 7.12.
Ohjelmistojen mallintaminen Luento 11, 7.12. Viime viikolla... Oliosuunnittelun yleiset periaatteet Single responsibility eli luokilla vain yksi vastuu Program to an interface, not to concrete implementation,
LisätiedotKÄYTÄNNÖSSÄ PARAS. Lean Yrityspalvelut. VAKK 15.09.2014 Vakk LEAN Yrityspalvelut Minna Kiviharju
KÄYTÄNNÖSSÄ PARAS. Lean Yrityspalvelut VAKK 15.09.2014 Vakk LEAN Yrityspalvelut Minna Kiviharju LEAN? VAKK 15.09.2014 Vakk LEAN Yrityspalvelut Minna Kiviharju Millaisia ongelmia LEAN ratkaisee? Hidaste
LisätiedotScrumin käyttö ketterässä sovelluskehityksessä
Scrumin käyttö ketterässä sovelluskehityksessä 9.4.2008 Janne Kuha Manager, Java Services Descom Oy Janne Kuha Manager, Java Services janne.kuha@descom.fi Kuka? Descom Oy:llä, sitä ennen Wanadu Inc., Mountain
LisätiedotNextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa
NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen
LisätiedotVerkostomainen ja luova 1imityö
Verkostomainen ja luova 1imityö Juha Laamanen/ Sovelto Var$ tunnista Agenda Läpinäkyvyyden aika Tieto on arvokasta, eikä sitä pidä jakaa kenelle tahansa? Organisaa@o on yhteisö, ei koneisto Sosiaalinen
LisätiedotUUDESSA ASIAKKUUDESSA ALOITTAMINEN MARKKINOINNIN ALKEET
UUDESSA ASIAKKUUDESSA ALOITTAMINEN MARKKINOINNIN ALKEET Tomi Grönfors THE GROENFORS METHOD 27/04/15 Brandfors Markkinointiosasto palveluna CHECK-LIST Hyvissä ajoin ennen aloittamista Ennen tapaamista Ensimmäisen
LisätiedotProject group Tete Work-time Attendance Software
Project group Tete Work-time Attendance Software Henkilökohtainen SE harjoitus: etenemisraportti Versionhallinta BitKeeper-työkalun avulla Tuomas Heino Muutosloki Versio Pvm Tekijä Kuvaus 1.0 01.12.2003
LisätiedotVerkkopokerijärjestelmä. Loppuraportti Ryhmä Kanat Ohjelmistotuotantoprojekti, syksy 2008
Verkkopokerijärjestelmä Loppuraportti Ryhmä Kanat Ohjelmistotuotantoprojekti, syksy 2008 Projektiryhmä Samuli Aalto-Setälä Jukka Kekälainen Jarno Kyykkä Mika Mielonen Mårten Smeds Otto Waltari Ohjaaja
LisätiedotTestauksen suunnittelu ja dokumentointi ketterässä testauksessa Tutkimustuloksia
Testauksen suunnittelu ja dokumentointi ketterässä testauksessa Tutkimustuloksia Nina Perta, Senior quality consultant Knowit Oy Elina Varteva, QA Specialist Knowit Oy Copyright Knowit Oy 2014 Nina Perta
LisätiedotKurssin sisältö. Kurssilla vähemmän. Johdatus ohjelmistotekniikkaan. Mitä on ohjelmistotekniikka? Miten ohjelmistoja suunnitellaan ja toteutetaan?
Kurssin sisältö Johdatus ohjelmistotekniikkaan 2 0 0 8 Mitä on ohjelmistotekniikka? Miten ohjelmistoja suunnitellaan ja toteutetaan? Mitä työkaluja ohjelmistoja kehitettäessä käytetään ja miten? Historiaa
LisätiedotSEPA päiväkirja. BetaTeam. Juho Mäkinen, 57796V, Jari Leppä, 42710V, Versio Pvm Tekijä Kuvaus
SEPA päiväkirja BetaTeam Juho Mäkinen, 57796V, jvmakine@cc.hut.fi Jari Leppä, 42710V, jleppa@cc.hut.fi Versio Pvm Tekijä Kuvaus 0.1 10.11.2005 Juho Mäkinen Johdanto 1. 0.2 11.11.2005 J.Mäkinen, Käytäntöön
LisätiedotScrumban-menetelmän käyttö ketterässä ohjelmistokehityksessä
Scrumban-menetelmän käyttö ketterässä ohjelmistokehityksessä Kalle Ilves Kandidaatintutkielma HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsinki, 25. huhtikuuta 2016 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS
LisätiedotOhjelmistotekniikka - Luento 3 Jouni Lappalainen
Ohjelmistotekniikka - Luento 3 Jouni Lappalainen Luku 3: Ketterä kehitys - ketterien menetelmien 12 periaatetta - XP (extreme programming) - Scrum menetelmä - Lean menetelmä 1 Luku 3: Ketterä kehittäminen
LisätiedotBoardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto
Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI Esittelyaineisto Boardmanin BOARD MAPPING HALLITUSARVIOINTI Board Mapping -hallitusarviointi auttaa hallitusta arvioimaan omaa toimintaansa ja kehittämään sitä
LisätiedotUusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi
Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi M I K Ä O N TÄ R K E Ä Ä, KUN TO I M I N N A N M U U TO S V I E DÄ Ä N L Ä P I J O H TA M I S E N J A H E N K I LÖ S TÖ N O S A A M I S E N N Ä KÖ KU L M A
LisätiedotA4.1 Projektityö, 5 ov.
A4.1 Projektityö, 5 ov. Kurssin esitietovaatimuksia Kurssin tavoitteista Kurssin sisällöstä Luentojen tavoitteista Luentojen sisällöstä Suoritustavoista ja -vaatimuksista Arvostelukriteereistä Motivointia
LisätiedotAsiantuntijasta vaikuttajaksi. Jarkko Kurvinen Tom Laine Ville Tolvanen. Alma Talent, Helsinki 2017
Jarkko Kurvinen Tom Laine Ville Tolvanen Asiantuntijasta vaikuttajaksi Alma Talent, Helsinki 2017 Tilaa Henkilöbrändi Asiantuntijasta vaikuttajaksi Alma Talent Shopista: shop.almatalent.fi Copyright 2017
LisätiedotKetterä vaatimustenhallinta
Ketterä vaatimustenhallinta ja miksi se on useimmiten hyvä asia K A R I A L HO C E O I M P R OV EIT OY Sisältö ImproveIt Oy Perinteinen vaatimushallinta Ketterä vaatimustenhallinta Monenlaista softakehitystä
LisätiedotTapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Oy
Tapani Ahola Lyhytterapiainstituutti Oy Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hanke 1.1.2008-31.3.2012, Loppuseminaari 9.12.2011 Tavoitteistaminen 1/5 Tavoitteistaminen tekee ongelmista puhumisen helpommaksi.
LisätiedotMonitoimijainen/monialaisen arvioinnin työrukkasen työskentelyn tulokset
Monitoimijainen/monialaisen arvioinnin työrukkasen työskentelyn tulokset Eteneminen kohti yhteistä näkemystä LAPE päivät 5.-6.2.2018 Työ on jatkunut THL aivoriihessä, jossa mukana STM, OKM ja OPH Työrukkasessa
LisätiedotScrum ja.net ohjelmistokehityksessä
Petri Marttinen Scrum ja.net ohjelmistokehityksessä Tietojärjestelmätieteen kandidaatintutkielma 13.5.2009 Jyväskylän yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos Jyväskylä SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ...
LisätiedotTutkimus itseohjautuvuudesta suomalaisessa työelämässä. Yli 1000 vastaajaa - eri toimialoilta, tehtävistä ja organisaatiotasoilta
Tutkimus itseohjautuvuudesta suomalaisessa työelämässä Yli 1000 vastaajaa - eri toimialoilta, tehtävistä ja organisaatiotasoilta Juhlapuheissa toitotetaan itseohjautuvuutta - kysyttäessä suomalainen työelämä
LisätiedotITSEOHJAUTUVAN ORGANISAATION MUUTOS. Juha Riippi, Vincit Oy
ITSEOHJAUTUVAN ORGANISAATION MUUTOS Twitter: @JuhaRiippi Juha Riippi, Vincit Oy Linkedin: fi.linkedin.com/in/juhariippi MINUSTA Töissä Vincitillä vuodesta 2009. Monta eri roolihattua: Koodari Project Lead
LisätiedotMiten asiakas tekee valintansa?
Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja
LisätiedotKuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1
Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.
LisätiedotTiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!
Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS
LisätiedotKäyttäjätarinat perinteisessä hankkeessa. Sisältö ja käytännöt
Käyttäjätarinat perinteisessä hankkeessa Sisältö ja käytännöt Helsingin kaupunki 21/03/17 Käyttäjätarinat perinteisessä hankkeessa Mikä on käyttäjätarina Käyttäjätarina perinteisessä hankkeessa Käyttäjätarinan
LisätiedotTOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI
TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TALENTUM HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Terhi Majasalmi ISBN: 978-952-14-1884-6 ISBN:978-952-14-1883-9 Ulkoasu: Lapine Oy Paino: BALTO print 2012
LisätiedotSisäänrakennettu tietosuoja ja ohjelmistokehitys
Sisäänrakennettu tietosuoja ja ohjelmistokehitys Petri Strandén 8. kesäkuuta, 2018 Agenda Ohjelmistokehitys Ohjelmistokehitys vs. konsultointi Vaatimukset Tietosuoja Tietosuoja ohjelmistokehityksessä kiteytettynä
Lisätiedot30M * 300+ *Ennuste. Perustettu. Ihmistä. Liikevaihto. Onnistunutta projektia. Ruban d Honneur 2011 EUROPEAN BUSINESS AWARDS
VINCIT 2007 Perustettu 250 Ihmistä 18 13,5 9 30M * 300+ 4,5 Liikevaihto Onnistunutta projektia 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Workforce 2015 Game Changer HUMAN CAPITAL MEDIA (HCM) Best
LisätiedotCopyright by Haikala. Ohjelmistotuotannon osa-alueet
Copyright by Haikala Ohjelmistotuotannon osa-alueet Ohjelmiston elinkaari 1. Esitutkimus, tarvekartoitus, kokonaissuunnittelu, järjestelmäsuunnittelu (feasibility study, requirement study, preliminary
LisätiedotEveliina Salonen. INTUITIO Ja TUNTEET. johtamisen ytimessä. Alma Talent Helsinki 2017
Eveliina Salonen INTUITIO Ja TUNTEET johtamisen ytimessä Alma Talent Helsinki 2017 Tilaa INTUITIO JA TUNTEET johtamisen ytimessä Alma Talent Shopista: https://shop.almatalent.fi Copyright 2017 Talentum
LisätiedotPM Club Jyväskylä Jatkuva uudistuminen osaamista ja kokemusta jakamalla
PM Club Jyväskylä 10.6.2015 Jatkuva uudistuminen osaamista ja kokemusta jakamalla Tilaisuuden tavoite Jakaa ajatuksia ja kokemuksia projektipäällikön roolista Saada vertaistukea omaan työhön tai oman organisaation
LisätiedotL U PA TE HDÄ FIKS UM M IN
Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti
LisätiedotKimmo Herranen KUINKA RAKENSIN GASELLIYRITYKSEN MYYNTIJOHTAJAN VUOSI
Kimmo Herranen KUINKA RAKENSIN GASELLIYRITYKSEN MYYNTIJOHTAJAN VUOSI Talentum Helsinki 2011 Kimmo Herranen ja Talentum Media Oy ISBN 978-952-14-1650-7 Kansi: Outi Pallari Taitto: Maria Mitrunen Kuvat:
Lisätiedotja -kehitysmenetelmistä Jyri Partanen, QA Manager Sulake Corporation www.sulake.com
Huomioita Habbo-suunnittelusta ja -kehitysmenetelmistä Jyri Partanen, QA Manager Sulake Corporation www.sulake.com Jyri Partanen FM (tietojenkäsittelytiede) Certified Scrum Master Certified Product Owner
LisätiedotSAFe menestystarina - Case Osuuspankki
SAFe menestystarina - Case Osuuspankki Fenix II, SUOsta SAFeen Sampo Sormaala, Fenix II Release Train Engineer Hankkeen taustaa Vakavista ongelmista vakauteen ja uuteen tapaan toimia 2011 2012 2013 2014
LisätiedotProjektityö
Projektityö 21.10.2005 Projektisuunnitelma Työn ositus Projektisuunnitelman sisältö Kurssin luennoitsija ja projektiryhmien ohjaaja: Timo Poranen (email: tp@cs.uta.fi, työhuone: B1042) Kurssin kotisivut:
LisätiedotLiiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka
Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava
LisätiedotRyhdy kuntamuutoksen tekijäksi! Tutkiva työtapa muutoksen hallinnassa
Ryhdy kuntamuutoksen tekijäksi! Tutkiva työtapa muutoksen hallinnassa Työhyvinvointi ja johtaminen kotihoidossa Helsinki Congress Paasivuori 7.10.2014 Eveliina Saari, tiimipäällikkö, FT, Työterveyslaitos
LisätiedotVERSIONHALLINTA. PARIOHJELMOINTI Lari Ahti, 62634M Antti Kauppinen, 58390D
VERSIONHALLINTA PARIOHJELMOINTI Lari Ahti, 62634M Antti Kauppinen, 58390D Versio Päivä Tekijä Kuvaus 0.1 26.10.2005 Kaarlo Lahtela Ensimmäinen versio 0.2 10.12.2006 Lauri Kiiski Suomennettu 3 (8 ) SISÄLLYS
LisätiedotWebinaari: YRITYSKULTTUURIN JOHTAMINEN Ke klo
Webinaari: YRITYSKULTTUURIN JOHTAMINEN Ke 28.2.2018 klo 9.00-10.00 Webinaarin sisältö ja pelisäännöt Webinaarin sisältö Klo 9.00-10.00 Avaus ja puhujien + Kulmian esittely Mitä kulttuuri on? Kaikki lähtee
LisätiedotKäyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit
Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Kurssilla: Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen 23.1.2008 Johanna Viitanen johanna.viitanen@soberit.hut.fi Luennon aiheet Tuotekehityksen
LisätiedotJULKISTEN PALVELUJEN ELINKAARI; HYVÄ PALVELU EILEN, TÄNÄÄN, HUOMENNA MIHIN PALVELUT OVAT MENOSSA? Lauri Helenius, Solita Oy
JULKISTEN PALVELUJEN ELINKAARI; HYVÄ PALVELU EILEN, TÄNÄÄN, HUOMENNA MIHIN PALVELUT OVAT MENOSSA? 24.10.2017 Lauri Helenius, Solita Oy Solitalaisia yli 650 Liikevaihto 2016 67 M Keski-ikä 36 V. Kasvu 2016
LisätiedotOhjelmistotekniikka - Luento 3
Ohjelmistotekniikka - Luento 3 Luku 3: Ketterä kehitys - ketterien menetelmien 12 periaatetta - XP (extreme programming) - Scrum menetelmä Lean menetelmä 1 Luku 3: Ketterä kehittäminen Ketterä (agile)
LisätiedotMira Grönvall ja Rami Lehtinen
INNOSTAVAN OPPIMISEN FLOW-TILAA METSÄSTÄMÄSSÄ TYÖELÄMÄSIMULAATIOLLA - TAMK Tietojenkäsittelyn ensimmäisen opintovuoden pelimessuprojekti Mira Grönvall ja Rami Lehtinen OPISKELIJAN TYÖPÄIVÄ JA TYÖPAIKKA
LisätiedotPROJEKTI- PÄÄLLIKÖSTÄ PRODUCT OWNERIKSI MEERI CEDERSTRÖM
PROJEKTI- PÄÄLLIKÖSTÄ PRODUCT OWNERIKSI MEERI CEDERSTRÖM TAUSTA Otaniemi UX (User Experience) Teknologiaa kaikille Silta tekniikan ja bisneksen välillä Testaaja (Tanska) Scrum Käyttöliittymäsuunnittelija
LisätiedotKOKEILE KOUTSAUSTA! Ratkaisukeskeinen coaching-ohje
KOKEILE KOUTSAUSTA! Ratkaisukeskeinen coaching-ohje Miniopas Mitä koutsaus on? Coaching - tai suomalaisittain koutsaus - on tehokas työkalu. Se on tulostavoitteista ja konkreettiseen toimintaan tähtäävää.
LisätiedotAmmatti: Pelisuunnittelija
Ammatti: Pelisuunnittelija Ville Vuorela 2011 Quo Vadis? Ville Vuorela 37 vuotta (pelaajien keski-ikä) Paheksuttava ikiopiskelija Pelialalle 1996, kokopäiväisesti 2004 (Sumea) Nykyisin pelisuunnittelun
LisätiedotOletko sinä seuraava cimcorpilainen?
Oletko sinä seuraava cimcorpilainen? Cimcorpin kanssa voit kasvaa, oppia ja valloittaa maailmaa kasvuyrityksen mukana. Mukavien työkavereiden ja yhteishengen ansioista työtä tehdään isolla sydämellä ja
LisätiedotLean-implementaation tiekartta VSSHP:ssä Heikki Laurila Lean projektijohtaja VSSHP, Kehittämispalvelut
Lean-implementaation tiekartta VSSHP:ssä 8.5.2017 Heikki Laurila Lean projektijohtaja VSSHP, Kehittämispalvelut 1 VSSHP strategia 2017-2018, neljä strategista päämäärää Kaiken toiminnan on tuotettava arvoa
LisätiedotL U PA T E H D Ä F I K S U M M I N. VM, Valtiokonttori, Senaatti, Valtori #Työ2piste0
L U PA T E H D Ä F I K S U M M I N VM, Valtiokonttori, Senaatti, Valtori #Työ2piste0 Tavoitteenamme on joustavasti toimi ja ilmiölähtöiseen työskentelyyn kykenevä valtionhallinto, jossa on mahdollisuus
LisätiedotAgile-opas. Pikaopas Leaniin ja ketteryyteen
Agile-opas Pikaopas Leaniin ja ketteryyteen Luontainen toimintamalli Olosuhteisiin ja muutoksiin mukautuminen on aikoinaan ollut meille elinehto. Nykyään ketteryys näkyy konkreettisimmin lapsissa, jotka
LisätiedotScrum-käytännöt ja käyttäjäkokemustyö ohjelmistoalan yrityksessä. Marie-Elise Kontro
Scrum-käytännöt ja käyttäjäkokemustyö ohjelmistoalan yrityksessä Marie-Elise Kontro 25.03.2015 Sisältö 1. Tutkimuskysymykset 2. Scrum ja käyttäjäkokemustyö 3. Tutkimusmenetelmä 4. Tulokset 5. Luotettavuuden
LisätiedotKoodaamme uutta todellisuutta FM Maarit Savolainen https://blog.edu.turku.fi/matikkaajakoodausta/
Koodaamme uutta todellisuutta FM Maarit Savolainen 19.1.2017 https://blog.edu.turku.fi/matikkaajakoodausta/ Mitä on koodaaminen? Koodaus on puhetta tietokoneille. Koodaus on käskyjen antamista tietokoneelle.
LisätiedotTiimitaitojen kehittäminen millainen tiimipelaaja olen? Merita Petäjä, psykologi, Aalto-yliopisto
Tiimitaitojen kehittäminen millainen tiimipelaaja olen? Merita Petäjä, psykologi, Aalto-yliopisto Näkökulmia ryhmän vaiheittaiseen kehitykseen Yksilön haaste: kelpaanko minä ryhmälle ja ryhmä minulle?
LisätiedotOsaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu
Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Palkkahallinnossa olisi töitä.. Paljonko jäisi opiskeltavaa, kun olen Yritys kasvaa ja pitäisi johtaa Nuoret esimiehet ovat lujilla ja heille
LisätiedotUusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha
Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo
LisätiedotKOODAAKO PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ?
KOODAAKO PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ? - ROOLIODOTUKSET KETTERISSÄ OHJELMISTOPROJEKTEISSA Mikko Viskari Development Manager Ohjelmistoprojektikokemusta vuodesta 2005 Teknisen projektipäällikön roolissa vuodesta 2011
LisätiedotTIEA4 Projektityö, 5-10 op.,
TIEA4 Projektityö, 5-10 op., 2012-13 Luennot Kurssin esitietovaatimukset ja tavoitteet Kurssin sisällöstä Suoritustavoista ja -vaatimuksista, arvostelu Yleisiä ohjeita Kurssin luennoitsija ja projektien
LisätiedotOPS-KYSELY. Syksy Vetelin lukio
OPS-KYSELY Syksy 2015 Vetelin lukio KYSYMYKSET Mikä lukiossa on tärkeää? Millainen on unelmalukio? Missä ja miten opitaan parhaiten? VASTAAJAT 58 opiskelijaa 4 huoltajaa 7 opettajaa OPISKELIJAT Viihtyisät
LisätiedotKetteryys kokeilemalla. Leo Malila Kehittämispäällikkö, Kela
Ketteryys kokeilemalla Leo Malila Kehittämispäällikkö, Kela 1.11.2016 Agenda Kelan ICT Ketteryys tavoitteena Teetetyn tutkimuksen ja sen kohteen esittely Havaintoja tutkimuksen perusteella Kelan ketteryys
LisätiedotVAPAAEHTOISUUS - AMMATILLISUUS
VAPAAEHTOISUUS - AMMATILLISUUS 28.9.2011 Diakoniatyöntekijöiden neuvottelupäivät Kirkon vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke 2009-2012 Etsitään ja löydetään yhdessä seurakuntien kanssa vapaaehtoistoiminnan
LisätiedotChess Action Game (Shakkiseikkailu)
Chess Action Game (Shakkiseikkailu) Shakkiseikkailu on peli, jota voidaan käyttää shakin opettamiseen Shakin opetus voidaan aloittaa yksinkertaisilla tilanteilla ja yksittäisillä shakkinappuloilla, edeten
LisätiedotOhjelmistotekniikka - Luento 2
Ohjelmistotekniikka - Luento 2 Luku 2: Prosessimallit - miten spiraalimalliin päädyttiin - spiraalimallista (R)UP malliin - oman ammattitaidon kehittäminen; PSP ja TSP mallit 1 Luento 2: Prosessimallit
LisätiedotKetterän. Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT
Ketterän Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT Talentum Helsinki 2010 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1505-0 Kansi: Jarkko Nikkanen Taitto:
LisätiedotOhjelma tänään: Etätehtävä täksi kerraksi. Toimiva työyhteisö organisaatiokäyttäytyminen LEA2LL068:28 Orientaatio Riitta Rautava
Toimiva työyhteisö organisaatiokäyttäytyminen LEA2LL068:28 Orientaatio 17.1.2008 Riitta Rautava Ohjelma tänään: Tehtävän 1 purku (lehtiartikkeli) Mitä ORGANISAATIOKÄYTTÄYTYMINEN tarkoittaa yksilö ja ryhmäpohdintaa
LisätiedotKurssin tavoitteista uennot. 4.1 Projektityö, 5 ov. Esitietovaatimukset
Kurssin tavoitteista uennot ma ls. 1097, klo 10-12. pe ls. DXI, klo 12-14. uennot ovat viikoilla 40-42. uentojen yhteydessä ei järjestetä erillisiä harjoituksia. Opinto-oppaasta: Opintojakson tavoitteena
Lisätiedot