Ohjelmistoprojektien johtaminen ja ryhmädynamiikka Harjoitus 3

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ohjelmistoprojektien johtaminen ja ryhmädynamiikka Harjoitus 3"

Transkriptio

1 Ohjelmistoprojektien johtaminen ja ryhmädynamiikka Harjoitus 3 Ryhmä IPA: Petri Kallio, Pentti Korpela, Simo Mäkinen, Riku Rytkönen Helsinki Harjoitusraportti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos

2 Sisältö i 1 Johdanto 1 2 Johtaminen ja johtajuus ohjelmistoprojekteissa 2 3 Lean-johtajuus ja ryhmädynamiikka Itseorganisoituvat kehitystiimit Tavoitteenasettelu ja metriikat Informaation jakaminen Tiimin sitoutuneisuus Yhteenveto 9 Lähteet 10

3 1 Johdanto Harjoituksessa oli tehtävänä kirjoittaa vierailijaluennoitsija Fabian Fagerholmin 25. marraskuuta 2014 pitämästä luennosta harjoitustyöryhmän kanssa raportti, jossa keskitytään erityisesti johonkin ryhmädynamiikan kannalta erityisen kiinnostavaan näkökulmaan. Valitsimme näkökulmaksi johtajuuden. Nykyään ohjelmistotuotannossa on havaittavissa, että organisaatiot ovat siirtyneet tai siirtymässä vesiputousmallissa kohti ketteriä menetelmiä. Ketterien menetelmien nähdään tuovan joustavuutta prosesseihin kustannustehokkaasti ja näin ollen saamaan nopeammin, laadukkaammin tuotteita markkinoille. Ketterät menetelmät korostavat esimerkiksi riskien- ja dokumentaation minimointia sekä tiimien merkitystä ohjelmistojen kehitystyössä. Johtajuus ja sen ilmeneminen ohjelmistotuotannossa on muuttunut paljon viimeisen 20 vuoden aikana, joten tämänkin takia ryhmämme päätti valita tehtävään juuri johtajuuden näkökulman. Näkökulman tekee mielenkiintoiseksi myös, että juuri ketterissä menetelmissä korostetaan tiimien merkitystä ja perinteinen johtajuuden ajatusmalli on muovautunut uudelleen niin, että johtajuus on ikään kuin sulautettuna osana ryhmää. Koimme myös mielenkiintoiseksi perehtyä, kuinka itse ryhmä näkee johtajuuden ja miten johtajuus vaikuttaa ryhmädynamiikkaan. Ryhmällä tarkoitetaan tässä yhteydessä yleisesti ottaen jonkinlaista kehitystiimiä, jolla on toisiaan täydentäviä taitoja. On syytä kuitenkin huomioida, että työryhmän ja tiimin määritelmä ei ole täysin yhtenevä siten, että työryhmäksi voidaan lukea tiimiä epäyhtenäisempi joukko yksilöitä, kun taas tiimi on käsitteellisellä tasolla yhtenäisempi ja mahdollisesti vastuuta enemmän jakava joukko [RoJ09]. Käsitteellisestä erosta huolimatta käytämme termejä ryhmä ja tiimi pääsääntöisesti toistensa synonyymeina. Tässä raportissa on tarkoitus selvittämään mitä on johtajuus, mitkä on sen eri ilmentymät ja miten johtajuus ilmenee ketterässä ohjelmistotuotannossa, kuten esimerkiksi Lean -prosessimallissa. Tarkoituksena on myös selvittää itseorganisoituvien tiimien merkitystä johtajuudessa sekä havainnollistaa, kuinka ketterissä menetelmissä informaation jakaminen ryhmän sisällä tapahtuu.

4 2 Johtaminen ja johtajuus ohjelmistoprojekteissa 2 Johtamiselle on monta määritelmää ja sitä yritetään mallintaa erilaisilla malleilla. Yhteistä näille johtajuuden kuvauksille on se oletus, että yhdellä henkilöllä on valta vaikuttaa muiden henkilöiden työskentelyyn. Tällä vaikutus mahdollisuudella johtaja sitten saa ryhmän tehokkaammaksi tai ylipäätään toteuttamaan tietty tehtävä. Kuinka sitten Lean-johtajuus eroaa aikaisemmasta perinteisestä johtajuudesta? Perinteinen johtajuus on ollut käskevää ja ylhäältä alaspäin tapahtuvaa toimintaa. Yleisesti ottaen paino on ollut asioiden toimivuudessa eli keskitytty suunnitteluun, organisointiin, johtamiseen, motivointiin ja valvontaan. Lean-johtajuudessa tavoitteena on asiakaskeskeisyys ja poistaa turha työ, hukka ja odottaminen. Tämäntyyppisessä johtajuudessa tavallaan tarkastellaan samoja teemoja pintaa syvemmältä kuin perinteisessä johtajuudessa. Lean-johtajuudessa painotetaan, että tehdään juuri oikeaan tarpeeseen ja just in time -ideologialla. Tuotteen suunnittelu on hyvä esimerkki. Perinteisessä mallissa kysytään kerran mitä tilaaja haluaa ja sitten toteutetaan se mitä kuvitellaan ostajan halunneen. Tässä prosessissa johtaja valvoo, että ihmiset tuottavat tilatun kaltaisen tuotteen. Leanjohtaja taas vaatii, että työn suunta ja oikeellisuus tarkistetaan tilaajalta kerran viikossa. Tässä asiakasyhteistyötä painotetaan enemmän kuin sopimusneuvotteluita. Lean-johtaja on myös hyvin fokusoitunut prosessiin ja ei pelkästään prosessin toimintaan, kuten perinteisessä mallissa olisi, vaan lähtökohta on jatkuva kehittäminen. Leanissä johtajuudessa painotetaan enemmän yksilöitä ja vuorovaikutusta enemmän kuin prosesseja ja työkaluja. Eli Lean-johtaja pitäisi organisaatiorakenteen matalana ja lisäisi samalla organisaation reagointinopeutta ongelmiin. Paino olisi myös, siinä että voitaisiin reagoida muutoksiin nopeammin ja voitaisiin muuttaa aikaisempia suunnitelmia. 3 Lean-johtajuus ja ryhmädynamiikka Lean-johtamisfilosofiassa keskitytään erilaisten turhuuksien poistamiseen, jotka eivät tuota projektissa arvoa. Eli tarkoituksena on keskittyä poistamaan prosesseista kaikki turha, aikaa vievä hukka ja vastaavasti keskittyä tehokkuuden maksimoimiseen. Lean-johtamisfilosofiaan voidaan maalaisjärjellä ajatella olevan sitä, että tehdään projektissa enemmän arvoa tuottavaa työtä juuri oikeaan aikaan ja oikeaan tarpeeseen. Tärkeitä seikkoja ovat muun muassa yhteistyön sujuvuus, tavoitteen selkeys

5 3 ja seurattavuus, informaation jakaminen ja vastuun ottaminen omasta työstä. Lean-johtaja toimii tiimissä suunnan antajan ja pitää huolen siitä, että tiimin työ edesauttaa suuremman tavoitteen saavuttamista. Esimerkiksi yrityksessä, jossa toteutetaan rinnakkain useampaa projektia, tulee johtajien olla selvillä yhteisestä tavoitteesta ja kommunikoida tavoite tiimin jäsenille. Voidaan ajatella, että johtaja toimii strategisena suunnittelijana, jonka tehtävänä on mahdollistaa työn sujuva eteneminen. Johtaja on sisäryhmän prototyyppi silloin kun hän edustaa tiimin sosiaalista identiteettiä, arvoja ja toimintatapoja. Tiimi kuuntelee ja noudattaa sellaista johtajaa, joka on omalla toiminnallaan osoittanut tiimille olevansa pätevä johtamaan kyseistä tiimiä. Johtamistapoja on useita ja ketterissä menetelmissä johtajuus kumpuaa asiantuntevuudesta ja tämän vuoksi johtajuus on monessa tapauksessa tilannesidonnaista. Tiimin sisältä voidaankin valita kuhunkin tilanteeseen parhaiten sopiva tehtävä- ja/tai tunnejohtaja. Tällöin tiimillä ei ole nimettyä yhtä johtajaa. Joissain projekteissa on kuitenkin tarpeen käyttää nimettyä johtajaa tiimin sisältä tai ulkopuolelta, sillä esimerkiksi paljon koordinaatiota, kommunikointia ja selvittelyä vaativat projektit saattavat työllistää yhden tiimin jäsenen kokonaan. Hyvä Lean-johtaja täyttää kuusi kriteeriä: prosessien noudattaminen, työn tarkoituksenmukaisuus, ongelmien ratkaisukyky, ihmisten sitouttaminen, suorituskyvyn maksimointi ja kumppanuussuhteiden muodostaminen [CoV11]. Prosesseja noudattamalla kaikkien tiimin jäsenten toiminta on suoraviivaisempaa ja selkeämpää. Mikäli toimintamalleissa huomataan parannettavaa, niin niitä muutetaan tiimin ja yksilön suorituskyvyn parantamiseksi. Tällöin myös turhan työn määrä pienenee. Vastaavasti itse työn sisältö tulee olla tarkoituksenmukaista ja mitattavaa, jotta turhalta työltä vältytään. Tiimissä ihmiset sitoutetaan projektiin ja jokaiselle annetaan vapaus ja vastuu oman osuuden tekemisestä. Kumppanuussuhteiden avulla taas pyritään kommunikoinnin parantamiseen tiimin ja projektin jäsenten ja sidosryhmien kanssa. Esimerkiksi projektin siirtyessä vaiheesta toiseen, uusien henkilöiden mukaan tuominen ja potentiaalisten esteiden tunnistaminen ja selvittäminen edesauttaa projektin valmistumista aikataulussa. Käsittelemme seuraavissa luvuissa neljää tärkeäksi kokemaamme Lean-johtamisperiaatetta: itseorganisoituvat kehitystiimit, tavoitteenasettelu ja metriikat, informaation jakaminen ja tiimin sitoutuneisuus. Tarkastelemme näitä kohtia ryhmädynamiikan näkökulmasta.

6 4 3.1 Itseorganisoituvat kehitystiimit Projekti koostuu ihmisistä, jotka pyrkivät määrätietoisesti määrättyyn lopputulokseen. Kun puhutaan Lean -johtajuudessa tämä tarkoittaa, että johdon ja esimiesten pitää ensin ymmärtää, mitä ollaan tekemässä ja miten tämä tehdään omassa organisaatiossa. Esimerkiksi Toyotalla johtaminen ja parantaminen on yksi sama asia, kun taas usein johtajuus mielletään erillisenä toimijana. Ketterät menetelmät korostavat vuorovaikutusta, jonka avulla ihmiset tekevät yhteistyötä. Vuorovaikutus ja Lean johtamisfilosofia voidaan nähdä jatkuvana kehittymisenä, jossa motivoituneet ihmiset saavat aikaan hyviä tuloksia. Lean-johtamisfilosofiassa vapaat ja luovat yksilöt muodostavat itseorganisoituvia ryhmiä. Ryhmille taas kehittyy omat norminsa ja kulttuuri, joiden rajoissa ihmiset tekevät yhteistyötä. Normit liittyvät vahvasti ryhmän tavoitteisiin ja ne auttavat tehtävien koordinoinnissa sekä luovat omalta osaltaan ennalta-arvattavuutta tilanteisiin [Bro00]. Fagerholm kertoi luennolla ketterästä Scrum-menetelmästä ja siitä, kuinka menetelmää käytettäessä ohjelmistotiimin johtajaa ei ole välttämättä erikseen nimetty. Ryhmälle jää siis suuri vastuu järjestää työtehtävänsä parhaaksi katsomallaan tavalla päivittäisessä toiminnassa; erillisen projektijohtajan ei katsota kuuluvan tuotetta tekevään ydintiimin. Työntekijöiden voimaannuttaminen (empowerment) tällä tavoin voidaan nähdä yhtenä keskeisenä Lean-ohjelmistokehityksen osana [Pop05]. Ryhmien autonomista asemaa on tutkittu aiemmin ketterien ohjelmistoprosessien näkökulmasta. Hoda ja kumppanit tutkivat vuosia kestäneessä hankkeessaan millaisia eri rooleja itseorganisoituvissa ohjelmistotiimeissä esiintyy [HNM13]. He tunnistivat kaiken kaikkiaan kuusi eri jäsenille soveltuvaa epämuodollista roolia, joita käytettiin joustavasti tilanteen mukaan. Osa Hodan ja kumppaneiden määrittelemistä rooleista on tiimin sisäisiä rooleja, ja osa enemmän ulospäinsuuntautuneita. Mentori-roolissa oleva henkilö voi auttaa muita ryhmäläisiä työskentelemään itseorganisoituvasti, kun taas koordinaattori ja tulkki koordinoivat asiakasvaatimuksia tiimille, ja pystyvät kääntämään vaatimukset teknisimmiksi kehitystehtäviksi. Kuten koordinaattori ja tulkki, promoottori toimii asiakkaiden suuntaan kannustaen asiakasta toimimaan ketterien ohjelmistoperiaatteiden mukaisesti. Sankari-roolin ottaja toimii sen sijaan organisaation sisällä ryhmän puolestapuhujana ja pyrkii vakuuttamaan organisaation johdossa, eli selkeästi ulkoryhmässä olevat, kehitystiimin toiminnan tuotteliaisuudesta. Viimeisenä roolina Hoda ja kumppanit listaavat ryhmään sopeutumattomien yksilöiden poista-

7 5 miseen erikoistuvan terminaattorin, joka tunnistaa sosiaalisesta normista ja itseorganisoituvuuden periaatteista liiaksi poikkeavat henkilöt, ja ilmoittaa havaintonsa organisaation johdolle. Kuten minkä tahansa ryhmän, autonomisen ja itseorganisoituvan ohjelmistokehitystiimin toiminta ei suinkaan aina ole ongelmatonta. Ketterissä ohjelmistokehitystiimeissä esiintyy mm. persoonallisista ominaisuuksista kumpuavia konflikteja, jotka vaikuttavat ryhmäläisten tuottavuuteen, ja konfliktit saattavat johtaa työvoiman vaihtuvuuteen [MCK13]. Ehkä tästä syystä ryhmässä tarvitaan Hodan ja kumppaneiden [HNM13] mainitsema terminaattori, joka voi nostaa henkilövaihdoksiin liittyviä asioita esiin. Fagerholm mainitsee esityskalvoissaan Pennington ryhmän kiinteyttä ja koheesiota lisääviä tekijöitä, joista yhtenä listassa on ryhmän pieni koko. Ryhmän pienen koon hyödyllisistä vaikutuksista koheesioon onkin saatu ohjelmistoprojekteissa viitteitä, ja myös ryhmän heterogeenisuus työkokemuksen suhteen on havaittu positiivisesti vaikuttavaksi tekijäksi [MCK13]. 3.2 Tavoitteenasettelu ja metriikat Ketterien menetelmien avulla toteutetuissa ohjelmistotuotantoprojekteissa suositaan selkeästi asetettuja tavoitteita, joita on helppo seurata. Tavoitteiden pitää olla myös tarpeeksi selkeästi ryhmän tiedossa ja epäkohtiin tulisi puuttua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Ketterät menetelmät ja Lean johtamisfilosofiassa yksi keskeinen tavoite on tehostaa toimintaa ja luoda toiminnasta sopeutuva, notkea ja sutjakka. Tällä tarkoitetaan, että voidaan esimerkiksi mitata tehtävän läpimenoajan mahdollista lyhentymistä. Erilaiset metriikat antava tietoa kehityksen nykytilasta ja kertovat esimerkiksi suorituskykyyn liittyneistä epäkohdista, joihin voidaan puuttua. Lean-periaatteiden mukaisesti tuotantoprosessista voidaan mitata monenlaisia asioita, ja mittareita voidaan käyttää tuotantoprosessien ja työntekijöiden jatkuvaan parantamiseen [DuC07]. Koska Leanin alkuperä on teollisessa tuotannossa, kaikkia mittareita on vaikea soveltaa sellaisenaan ohjelmistoprojekteissa. Abstrakteille ohjelmistotuotteille ei ole ehkä järkevää mitata esimerkiksi komponenttien siirtoetäisyyksiä tuotantolinjalle, eräajojen määriä tai muita tuotteiden fyysisiin ominaisuuksiin liittyviä mittareita. Leanin perusperiaatteet ovat kuitenkin sovellettavissa ohjelmistotuotantoon ja ohjel-

8 6 mistoprosessien parantamiseen. Sulava työvirta on yhtä tärkeä niin ohjelmistotuotannossa kuin teollisessa tuotannossa. Ohjelmistoprojekteissa voidaan esimerkiksi mitata kuinka paljon kehitystiimillä on toteutettavia ohjelmistovaatimuksia milläkin hetkellä, kuten Petersen ja Wohlin ehdottavat [PeW10]. Liiallinen määrä vaatimuksia ja toteutettavia toiminnallisuuksia voi johtaa ryhmäjäsenten stressaantumiseen ja ylikuormitukseen; toisaalta toteutettavia vaatimuksia ei myöskään tulisi olla jonossa liian vähän. Petersen ja Wohlin ehdottavat, että olisi hyvä, jos ohjelmistokehittäjät pystyisivät tarpeen tullen valitsemaan uusia työtehtäviä (pull) sen sijaan, että heille tasaisin väliajoin annetaan suuri määrä vaatimuksia kerralla (push). Teollisessa Lean-tuotannossa käytetään kanban-signalointimenetelmää, jolla kommunikoidaan tuotantovaiheeseen sillä hetkellä tarvittava osien tarve muille työntekijöille [DuC07]. Näin voidaan toteuttaa ns. pull-toimintatapa, eli työntekijät saavat haluamansa osan tarpeen mukaan oikea-aikaisesti. Kuten Fagerholm esittää luentokalvoissaan, samanlainen toimintatapa sopii myös ohjelmistoprojekteihin. Fagerholm esitteli luennolla ohjelmistoprojekteissa käytettävän Kanban-taulun toimintaperiaatteita. Kullakin työvaiheella on oma sarakkeensa, ja ohjelmistokehittäjät voivat siirtää tehtäväkuvauksen sisältäviä muistilappuja vain tietyn protokollan mukaisesti taulun sarakkeesta toiseen. Ohjelmistoprojektissa vaiheet voivat olla esimerkiksi kehitys, testaus ja tarkistus, joilla on omat sarakkeensa sisääntulevien tehtävien ja tuotannossa jo olevien tehtävien lisäksi. Mikäli johonkin tiettyyn sarakkeeseen kerääntyy liikaa tehtäviä, voidaan tästä havainnoida mahdolliset ongelmakohdat prosessissa. Kanban-taulu korostaa omalta osaltaan yksilöiden vastuuta ohjelmistokehitystoiminnan sujuvuudesta. Kehittäjät toimivat autonomisesti, ja valitsevat seuraavan työtehtävän taululla olevista parhaan käsityksenä mukaisesti. Taulun käyttö koordinoi työtä ja ohjaa ryhmäläisiä yhteistoimintaan esimerkiksi tarkastustehtävien myötä, jossa toisen kehittäjän on hyväksyttävä toisen muutokset. Kanban-taulun ja sujuvan työprosessin tarkoituksena on Helkaman ja kumppaneiden terminologian mukaisesti vähentää prosessista syntyvää koordinaatiohukkaa [HML05], mutta sillä on selkeä vaikutus koko ryhmädynaamiseen toimintaan. Kanban-taulun käyttö ohjelmistoprojekteissa voi todellakin parantaa ryhmän koordinaatiota, ja sen avulla voidaan myös mitata työvaiheiden ongelmakohtia [WCC12].

9 7 3.3 Informaation jakaminen Informaation jakaminen projektiin osallistuvien kesken on yksi projektin menestystekijöistä. Lean johtamisperiaatteen mukaan informaation sujuvuus auttaa organisaatiota saavuttamaan projektissa ketteryyttä. Kuten Fagerholmin tekemässä tutkimuksessa havaittiin, ohjelmistoalan huipputiimi on sellainen, jossa sosiaaliset taidot ovat myös hyvin ratkaisevassa roolissa projektin onnistumisen kannalta. Tutkimuksessa havaittiin, että sosiaaliset taidot edistävät ryhmän identiteettiä joka ylläpitää ryhmähenkeä. Usein tietoa on liikaa. Sähköpostit täyttyvät pitkistä viestiketjuista ja kommunikointi hidastuu ja vaikeutuu. Tiedon tulisi olla kuitenkin aina saatavilla. Tämä aiheuttaa kaksi haastetta: miten tietoa tulisi jakaa projektin aikana ja miten tietoon päästään käsiksi. Tasapuolinen informointi tarkoittaa useimmissa tapauksissa kaiken tiedon jakamista kaikille, joka johtaa hallitsemattomaan tilanteeseen, jossa tärkeä tieto hukkuu muun tiedon sekaan. Toinen ääripää on puolestaan tiedon jakamisen rajoittaminen vain kyseisestä asiasta vastuussa oleville henkilöille. Tämä puolestaan johtaa tilanteeseen, jossa yksittäisestä ihmisestä saattaa tulla tiimin sisällä tietopankki, jota kuormitetaan aina kun halutaan tietää hänen vastuualueeseen liittyvistä asioista. Tietoa ei siis kannata myöskään jakaa pelkästään vastuiden mukaan. Tiedon jakaja ei myöskään voi tietää ketkä tietoa milläkin hetkellä tarvitsee tai tulee tarvitsemaan. Esimerkiksi ohjelmistoarkkitehtuuritason päätökset koskevat kaikkia tiimin jäseniä eikä vain arkkitehtiä. Tiimin tulisi määritellä toimintatapa kommunikoinnille tiimin sisällä ja tiimin ulkopuolelle, mikäli yritykseltä ei tähän valmiita hyväksi koettuja prosesseja jo entuudestaan löydy. Tasapuolisuus ja tasa-arvoisuus tiedon jakamisessa on tärkeää, sillä se vaikuttaa suoraan tiimin sisäisiin arvovalta suhteisiin. Tiedonkulun pitäisi olla läpinäkyvää ja hyvin määritelty. Kaikille tiimin jäsenille tulisi olla selvillä miten tietoa jaetaan ja mistä asioista ketäkin tulee tiedottaa. Yksi vaihtoehto tiedon jakamisen prosessille on yhdistää tiedon jakaminen osaksi tiimin toimintatapaa. Ketterissä menetelmissä, kuten Scrum, päivä aloitetaan tiedonjakamistuokiolla, jossa jokainen tiimin jäsen kertoo mitä on tehnyt ja mitä aikoo tehdä. Samalla tiimin jäsenet voivat jakaa keskenään tärkeimmät projektiin liittyvät uutiset. Esimerkiksi arkkitehti kertoo muille, että tietoturvan parantamiseksi tehty muutos vaikuttaa nyt myös käyttöliittymään. Uusi arkkitehtuurikuvaus ja sen aiheuttamat muutokset ovat nyt nähtävillä projektinhallintatyökalun kautta ja kaikille tiimin jäsenille on kerrottu muutoksista ja sen vaikutuksista. Muutos vaatimuksista tehdään Kanban-taululle

10 omat työtehtävät. Ennakoiva tiedottaminen, tärkeimmän tiedon hallittu jakaminen suullisesti ja elektronisesti ovat tärkeä osa tiimin toiminnan tehostamista Tiimin sitoutuneisuus Projekti koostuu tehtävistä ja niitä suorittavista ihmisistä. Lean -johtamisfilosofiassa projekti ryhmä on tärkeimpiä tekijöitä joiden avulla saavutetaan hyviä lopputuloksia. Ryhmän yhteishenki tulisi olla hyvä ja parhaassa tapauksessa ryhmän jäsenet voisivat kokea jopa olevansa ylpeitä kun kuuluvat tähän ryhmään. Hyvän ryhmähengen muodostuminen, joka saa aikaan hyviä lopputuloksia ei kuitenkaan ole yksiselitteinen. Ryhmään liittymistä voidaan kuvata ryhmäsosialisaation vaiheittain etenemistä ajassa [MoL88]. Ryhmään liittymisessä tapahtuu aluksi tutkiskelevaa arvointia uutta jäsentä kohtaan. Jos liittymiseen liitetään jokin mahdollisesti vaativa tehtävä tai rituaali mikä on läpäistävä ennen kuin ryhmään liittymistä niin tämä on todettu kiinteyttävä ryhmää. Hyväksymisvaiheessa jäsen hyväksytään jäseneksi ja hän alkaa mukautumaan ryhmään ja omaksumaan ryhmän normeja, arvoja ja käyttäytymistä. Kun ryhmäläinen lopulta saavuttaa sosiaalisen statuksen ryhmässä, siirrytään ylläpitävään vaiheeseen, jossa ryhmäläinen on osana ryhmää. Ryhmässä pysymistä ja ryhmähenkeä parantavat esimerkiksi onnistuminen työssä ja siitä palkitseminen. Sitoutuneisuus ja motivaatio liittyvät toisiinsa. Työn mielekkyys ja oma kiinnostus työtä kohtaan motivoi tekemään työtä. Mikäli vastuut on jaettu kiinnostusten kohteiden ja osaamisen perusteella, niin yksilöiden tuottama tulos on keskivertoa parempi. Hyvä johtaja ottaa huomioon ryhmän jäsenten toiveet ja muodostaa käytettävissä olevista resursseita (ihmisistä) parhaan mahdollisen tiimin toteuttamaan projektia. Työtyytyväisyy parantuu, kun jokainen tietää mikä oma vastuu projektissa on. Tarkoituksenmukaisuus ja oman edistymisen seuraaminen sekä vastuun ottaminen synnyttävät henkilökohtaisia sisäisiä tavoitteita ulkoisten tavoitteiden lisäksi. Esimerkiksi projektissa, jossa mobiilisovelluksen käyttöliittymän suunnittelu on yhden ihmisen vastuulla, motivaattorina hyvälle työlle on myös ylpeys omaa tuotosta kohtaan.

11 4 Yhteenveto 9 Tarkastelimme tässä raportissa johtamisen kehitystä ohjelmistotuotantoprojekteissa kohti ketterämpää johtamismallia. Kävimme läpi Lean-johtajuuden tuomat muutokset projektijohtamiseen, ja pohdimme muutosten suhdetta ryhmädynaamisiin ilmiöihin Fagerholmin vierailuluennon innoittamina. Voidaankin lopuksi todeta, että projekti koostuu ihmisistä, jotka pyrkivät määrätietoisesti lopputulokseen. Tiimin jäsenet ovat onnistuneen projektin tärkein elementti. Johtajuuden, vastuun jakamisen ja tavoitteiden määrittelyn kautta projektia voidaan ohjata kohti haluttua päämäärää. Johtajuus syntyy tilanteiden, osaamisen ja motivaation kautta, varsinkin itseorganisoituvien tiimien kohdalla. Selkeät tavoitteet ja tavoitteiden täyttymisen yksiselitteinen seuraaminen edesauttaa aikataulussa pysymistä ja kunkin tiimin jäsenen oman työn hallintaa. Tiedon jakaminen tulee olla organisoitua ja selkeää, sillä ongelmat kommunikaatiossa heijastuvat kaikkeen toimintaan. Esimerkiksi vaatimusten, tehtävien ja toimintatavan kommunikointi tiimin sisällä ja ulkopuolella on hyvin tärkeää projektin onnistumisen kannalta. Sitoutunut tiimi on valmis kohtaaman projektin aikana vastaan tulevat haasteet yhdessä ja ylittämään asiakkaan vaatimukset.

12 Lähteet Bro00 Brown, R., Group processes: dynamics within and between groups. Blackwell Publishers, Oxford, Lisäpainokset: Repr Repr Repr Repr CoV11 Costello, L. ja Vlemmix, R., Building lean leaders. Teoksessa Lean Management: New Frontiers for Financial Institutions, McKinsey&Company, 2011, sivut DuC07 MCK13 HML05 HNM13 MoL88 Pop05 PeW10 RoJ09 WCC12 Diego Fernando, M. D. ja Rivera Cadavid, L., Lean manufacturing measurement: the relationship between lean activities and lean metrics. Estudios gerenciales, 23,105(2007), sivut de O Melo, C., S Cruzes, D., Kon, F. ja Conradi, R., Interpretative case studies on agile team productivity and management. Information and Software Technology, 55,2(2013), sivut Helkama, K., Myllyniemi, R. ja Liebkind, K., Johdatus sosiaalipsykologiaan. Edita, Helsinki, Hoda, R., Noble, J. ja Marshall, S., Self-organizing roles on agile software development teams. Software Engineering, IEEE Transactions on, 39,3(2013), sivut Moreland, R. L. ja Levine, J. M., Group dynamics over time: Development and socialization in small groups. (1988). Poppendieck, M. ja Poppendieck, T., Introduction to lean software development. XP, 2005, sivu 280. Petersen, K. ja Wohlin, C., Software process improvement through the lean measurement (spi-leam) method. Journal of systems and software, 83,7(2010), sivut Robbins, S. P., Essentials of organizational behavior. Pearson/Prentice Hall, Upper Saddle River (NJ), Wang, X., Conboy, K. ja Cawley, O., leagile software development: An experience report analysis of the application of lean approaches in agile software development. Journal of Systems and Software, 85,6(2012), sivut

Tutkittua tietoa. Tutkittua tietoa 1

Tutkittua tietoa. Tutkittua tietoa 1 Tutkittua tietoa T. Dybå, T. Dingsøyr: Empirical Studies of Agile Software Development : A Systematic Review. Information and Software Technology 50, 2008, 833-859. J.E. Hannay, T. Dybå, E. Arisholm, D.I.K.

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Johtamisen suurimpia haasteita Jatkuva uudistuminen ja nopea muutos Lisääntyvä monimutkaisuus Innovatiivisuuden ja luovuuden vaatimukset

Lisätiedot

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta UUSIX Työkaluja INWORK hankkeesta Anna-Maija Nisula Tutkijatohtori, projekti päällikkö Lappeenrannan yliopiston kauppakorkeakoulu Technology Business Research Center (TBRC) anna-maija.nisula@lut.fi INWORK

Lisätiedot

Kun scrum ei riitä - skaalaa ketterä tuotekehitys SAFe lla Nestori Syynimaa Sovelto Oyj

Kun scrum ei riitä - skaalaa ketterä tuotekehitys SAFe lla Nestori Syynimaa Sovelto Oyj Kun scrum ei riitä - skaalaa ketterä tuotekehitys SAFe lla 28.10.2016 Nestori Syynimaa Sovelto Oyj 1 Puhujasta Seniori-konsultti Nestori Syynimaa SAFe, Scrum, Lean IT, ITIL, kokonaisarkkitehtuuri,.. PhD

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Software engineering

Software engineering Software engineering Alkuperäinen määritelmä: Naur P., Randell B. (eds.): Software Engineering: A Report on A Conference Sponsored by the NATO Science Committee, NATO, 1968: The establishment and use of

Lisätiedot

Johdantoluento. Ohjelmien ylläpito

Johdantoluento. Ohjelmien ylläpito Johdantoluento Ylläpito-termin termin määrittely Ylläpito ohjelmistotuotannon vaiheena Evoluutio-termin määrittely Muita kurssin aiheeseen liittyviä termejä TTY Ohjelmistotekniikka 1 Ohjelmien ylläpito

Lisätiedot

Siirtyminen ketterien menetelmien maailmaan! Maarit Laanti 24 October 2013!

Siirtyminen ketterien menetelmien maailmaan! Maarit Laanti 24 October 2013! Siirtyminen ketterien menetelmien maailmaan! Maarit Laanti 24 October 2013! Sisältö! 1. Tilanne nyt: waterscrumming! 2. Kokonaisvaltainen ketteryys mitä sillä haetaan, mitä sillä saadaan?! 3. Ketterän

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen, kurssikoe esimerkkivastauksia

Ohjelmistojen mallintaminen, kurssikoe esimerkkivastauksia Ohjelmistojen mallintaminen, kurssikoe 15.12. esimerkkivastauksia Tehtävä 1 a: Ohjelmistotuotantoprosessi sisältää yleensä aina seuraavat vaiheet: määrittely, suunnittelu, toteutus, testaus ja ylläpito.

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Työpaja 1 Johtoryhmästä tehot irti huipputiimin johtaminen Senior Partner Jouko Tuominen Faros Group

Työpaja 1 Johtoryhmästä tehot irti huipputiimin johtaminen Senior Partner Jouko Tuominen Faros Group Autokauppa 2016 17.11.2015 Työpaja 1 Johtoryhmästä tehot irti huipputiimin johtaminen Senior Partner Jouko Tuominen Faros Group KOSKA OSAAMISTA EI VOI ULKOISTAA Analyysit Työkalut Seuranta JOHTAMINEN Johtamisen

Lisätiedot

Luotettava ratkaisutoimittaja

Luotettava ratkaisutoimittaja Luotettava ratkaisutoimittaja 40 vuoden kokemuksella 1 Asiakaslähtöistä ongelmanratkaisua jo 40 vuotta Vuonna 1976 perustettu Sermatech Group on kasvanut 40 vuodessa mekaniikan suunnittelu- ja valmistusyhtiöstä

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Toimintamallin eteneminen Mallin tavoitteet ja hyödyt Osallistujat ja vastuut Mallin hyöty yksilöille ja organisaatioille Toimenkuvien analysointi Ratkaisujen

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Tietotekniikan Sovellusprojektit

Tietotekniikan Sovellusprojektit Tietotekniikan Sovellusprojektit Jukka-Pekka Santanen Tietotekniikan laitos 16.2.2010 Tavoitteena taitoja ja kokemusta projektimuotoisesta työtavasta ja ryhmätyöstä, projektin hallinnasta ja johtamisesta,

Lisätiedot

ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN

ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN Linnoitustie 4 Violin-talo 5 krs., FI-02600 Espoo www.triplewin.fi will invest into customer experience leadership Miten rakennetaan asiakaskokemuksen johtamiseen toimiva

Lisätiedot

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Kurssilla: Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen 23.1.2008 Johanna Viitanen johanna.viitanen@soberit.hut.fi Luennon aiheet Tuotekehityksen

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

A4.1 Projektityö, 5 ov.

A4.1 Projektityö, 5 ov. A4.1 Projektityö, 5 ov. Kurssin esitietovaatimuksia Kurssin tavoitteista Kurssin sisällöstä Luentojen tavoitteista Luentojen sisällöstä Suoritustavoista ja -vaatimuksista Arvostelukriteereistä Motivointia

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

Ohjausryhmän six-pack

Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän rooli ja vastuu projektien seurannassa? Mitä ohjausryhmän tulisi tehdä ja mitä sen ei tulisi tehdä? Ohjausryhmän merkitys projektin onnistumiseen? Projektipäivät 2016

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Scrumin käyttö ketterässä sovelluskehityksessä

Scrumin käyttö ketterässä sovelluskehityksessä Scrumin käyttö ketterässä sovelluskehityksessä 9.4.2008 Janne Kuha Manager, Java Services Descom Oy Janne Kuha Manager, Java Services janne.kuha@descom.fi Kuka? Descom Oy:llä, sitä ennen Wanadu Inc., Mountain

Lisätiedot

INTEGROIDUT PROJEKTITOTEUTUKSET. IPT-strategiapäivä , Lauri Merikallio, Vison Alliance Partners Oy

INTEGROIDUT PROJEKTITOTEUTUKSET. IPT-strategiapäivä , Lauri Merikallio, Vison Alliance Partners Oy INTEGROIDUT PROJEKTITOTEUTUKSET IPT-strategiapäivä 16.1.2014, Lauri Merikallio, Vison Alliance Partners Oy Arkipäivän pohdintaa epävarmuuksia ja riskejä sisältävien hankkeiden johtamisessa Kuka/ketkä hinnoittelevat

Lisätiedot

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA olemme valmentaneet yli 1000 organisaatiota menestykseen

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA olemme valmentaneet yli 1000 organisaatiota menestykseen Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA 2025 olemme valmentaneet yli 1000 organisaatiota menestykseen 27.1.2017 (c) Kari I. Mattila 1 STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot

ja -kehitysmenetelmistä Jyri Partanen, QA Manager Sulake Corporation www.sulake.com

ja -kehitysmenetelmistä Jyri Partanen, QA Manager Sulake Corporation www.sulake.com Huomioita Habbo-suunnittelusta ja -kehitysmenetelmistä Jyri Partanen, QA Manager Sulake Corporation www.sulake.com Jyri Partanen FM (tietojenkäsittelytiede) Certified Scrum Master Certified Product Owner

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

ISO Standardisarja Eräitä ulottuvuuksia Kari Komonen

ISO Standardisarja Eräitä ulottuvuuksia Kari Komonen ISO 55000 Standardisarja Eräitä ulottuvuuksia 6.11.2014 Kari Komonen Eräitä käsitteitä omaisuus, omaisuuserä kohteet, asiat tai kokonaisuudet, joilla on tai voi olla arvoa organisaatiolle omaisuudenhallinta

Lisätiedot

edistäminen Näkyvä turvallisuuden johtaminen Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Valmius Perehdytys Kehitettävien työtapojen valinta valinta

edistäminen Näkyvä turvallisuuden johtaminen Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Valmius Perehdytys Kehitettävien työtapojen valinta valinta keskustelut Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Edellytysten kehittäminen Työtapojen analyysi Turvallista käyttäytymistä edistämällä turvallisuus viedään uudelle, entistäkin paremmalle tasolle.

Lisätiedot

Oleelliset vaikeudet OT:ssa 1/2

Oleelliset vaikeudet OT:ssa 1/2 Oleelliset vaikeudet OT:ssa 1/2 Monimutkaisuus: Mahdoton ymmärtää kaikki ohjelman tilat Uusien toimintojen lisääminen voi olla vaikeaa Ohjelmista helposti vaikeakäyttöisiä Projektiryhmän sisäiset kommunikointivaikeudet

Lisätiedot

Tenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät

Tenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät Tenttikysymykset 1. Selitä mitä asioita kuuluu tietojärjestelmän käsitteeseen. 2. Selitä kapseloinnin ja tiedon suojauksen periaatteet oliolähestymistavassa ja mitä hyötyä näistä periaatteista on. 3. Selitä

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä 27.1.2017 (c) Kari I. Mattila 1 STRATEGISEN HYVINVOINNIN

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki Milloin Kun hyvinvointikyselyt eivät vielä tuota parhaita mahdollisia tuloksia. Kun organisaatiolla on arvot, mutta ne eivät tunnu toteutuvan. Kun muutosprosessin onnistuminen halutaan varmistaa. Kun työkulttuuria

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Johdanto päivän teemaan Osaamisen tunnistamisen prosessi sekä katsaus erilaisiin näyttötapoihin ja työkaluihin

Johdanto päivän teemaan Osaamisen tunnistamisen prosessi sekä katsaus erilaisiin näyttötapoihin ja työkaluihin Johdanto päivän teemaan Osaamisen tunnistamisen prosessi sekä katsaus erilaisiin näyttötapoihin ja työkaluihin Projektipäällikkö Tero Keva Turun yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Työpajan

Lisätiedot

Henkinen johtaminen Pomon päivä

Henkinen johtaminen Pomon päivä 13.10.16 Henkinen johtaminen Pomon päivä 12.10.2016 Elina Juntunen, TT, YTK elina.juntunen@helsinki.fi Spirtus (lat.), henki, hengitys. elämää ylläpitävä voima, elinvoima. 1 13.10.16 Työelämän spirit Merkityksellisyys

Lisätiedot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Ohjelmiston testaus ja laatu Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Vesiputousmalli - 1 Esitutkimus Määrittely mikä on ongelma, onko valmista ratkaisua, kustannukset, reunaehdot millainen järjestelmä täyttää

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry JA KESKEINEN KILPAILUKYKYÄ MaitoManageri parempaa maitotilan johtamista Ajattelun aihetta Mistä syntyvät erot tilojen välillä? Miksi toisilla

Lisätiedot

Harjoitteiden lyhyet kuvaukset. Osa 1: Kilpailemisen taidon perusta. Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle kilpailemisesta

Harjoitteiden lyhyet kuvaukset. Osa 1: Kilpailemisen taidon perusta. Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle kilpailemisesta Tässä on kuvattuna jokainen harjoitemateriaalin sisältyvä harjoite. Harjoituksesta kuvataan sen tavoite ja toteutustapa lyhyesti. Voit tutustua harjoitteisiin alustavasti kuvausten avulla. Voit myös hakea

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

! LAATUKÄSIKIRJA 2015 LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö

Lisätiedot

AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA

AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA Päivi Kupila ja Kirsti Karila Kohtaamisia varhaiskasvatuksessa, kumppanuuspäiväkotiverkoston kevätpäivä 14.5.2014 AMMATILLISET

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Ryhmän johtaminen. Ryhmäprosessi Erilaiset ryhmät

Ryhmän johtaminen. Ryhmäprosessi Erilaiset ryhmät Ryhmän johtaminen Ryhmäprosessi Erilaiset ryhmät RYHMÄN JOHTAMINEN OHJAAJA ON RYHMÄN VIRALLINEN JA EPÄVIRALLINEN JOHTAJA. VIRALLINEN JOHTAJUUS MERKITSEE TEHTÄVÄJOHTAMISTA, EPÄVIRALLINEN JOHTAJUUS MM. TUNNEJOHTAMISTA.

Lisätiedot

Määrittely- ja suunnittelumenetelmät

Määrittely- ja suunnittelumenetelmät Menetelmädokumentti Määrittely- ja suunnittelumenetelmät Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.01 5.12.01 Pekka Koskinen Alustava sisällysluettelo 0.1 7.12.01 Pekka Koskinen Ensimmäinen luonnos 1.0 11.12.01 Pekka

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

WORKATHLON. Rovaniemi Tulokset. Let s Did it!

WORKATHLON. Rovaniemi Tulokset. Let s Did it! WORKATHLON Rovaniemi 29.-30.9.2016 Tulokset Let s Did it! Työelämäasiantuntijoina Nuppu Rouhiainen Tekes Niilo Hakonen, Kuntatyönantajat Risto Mäkikyrö, ELY Heino Vasara, ELY Ville Saarikoski, TTK Ulla

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Muutamia ajatuksia siitä, miten testaus pärjää lama-ajan säästötalkoissa. Laman patologioita ja mahdollisuuksia. Säästämisen strategioita.

Lisätiedot

Scrum is Not Enough. Scrum ei riitä. Ari Tanninen & Marko Taipale. Nääsvillen oliopäivä 2009 Tampereen teknillinen yliopisto 9.12.

Scrum is Not Enough. Scrum ei riitä. Ari Tanninen & Marko Taipale. Nääsvillen oliopäivä 2009 Tampereen teknillinen yliopisto 9.12. Scrum is Not Enough Scrum ei riitä Ari Tanninen & Marko Taipale Nääsvillen oliopäivä 2009 Tampereen teknillinen yliopisto 9.12.2009 Ari Tanninen Vanhempi ohjelmistoinsinööri Marko Taipale Teknologiajohtaja,

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen?

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? 28.4.2016 Jouni Kivistö-Rahnasto Professori Turvallisuus ja riskienhallinta 30-vuotta sitten Asenne ei ratkaise! se

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta

Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Päiväys Tekijä 22.03.02 Ville Vaittinen Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1 Tärkeimmät lyhenteet... 3 2. Konfiguraationhallinnan tärkeimmät välineet... 4 2.1

Lisätiedot

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA Vie yrityksesi pidemmälle Olitpa yrityksesi nykyisestä suorituskyvystä mitä mieltä tahansa, jokainen yritysorganisaatio pystyy parantamaan tuottavuuttaan

Lisätiedot

Voimaa verkostoista Minkälaista dialogia tavoitellaan?

Voimaa verkostoista Minkälaista dialogia tavoitellaan? Voimaa verkostoista Minkälaista dialogia tavoitellaan? Hämeen työelämän kehittäjien kokoontumisajot 9.2.2016 Timo Järvensivu, KTT Verkostotyön tutkija ja asiantuntija Aalto-yliopisto ja nommoc seugolaid

Lisätiedot

Tiimitaitojen kehittäminen millainen tiimipelaaja olen? Merita Petäjä, psykologi, Aalto-yliopisto

Tiimitaitojen kehittäminen millainen tiimipelaaja olen? Merita Petäjä, psykologi, Aalto-yliopisto Tiimitaitojen kehittäminen millainen tiimipelaaja olen? Merita Petäjä, psykologi, Aalto-yliopisto Näkökulmia ryhmän vaiheittaiseen kehitykseen Yksilön haaste: kelpaanko minä ryhmälle ja ryhmä minulle?

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Adaptiivinen potilasturvallisuuden johtaminen. Terveysteknologia-messut 2014 Jouko Heikkilä, Elina Pietikäinen ja Teemu Reiman

Adaptiivinen potilasturvallisuuden johtaminen. Terveysteknologia-messut 2014 Jouko Heikkilä, Elina Pietikäinen ja Teemu Reiman Adaptiivinen potilasturvallisuuden johtaminen Terveysteknologia-messut 2014 Jouko Heikkilä, Elina Pietikäinen ja Teemu Reiman 2 Potilasturvallisuus ei ole itsestäänselvyys Potilasturvallisuuden järjestelmällinen

Lisätiedot

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

HUS TOB 2015 KUNTAYHTYMÄ

HUS TOB 2015 KUNTAYHTYMÄ HUS TOB 2015 KUNTAYHTYMÄ Löydätte yksikkönne tulokset kalvosarjan alussa ja tämän jälkeen vertailut. Erot voidaan vastauksien määrien (N) mukaan tulkita seuraavasti: N > 10 000 ero suurempi kuin 0,15 on

Lisätiedot

Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu (4op)

Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu (4op) 581361 Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu (4op) Ohjelmistojärjestelmien syventävien opintojen kurssi Myös ohjelmistotekniikan profiilin pakollinen kurssi eli ohjelmistotekniikka-aiheisen gradun

Lisätiedot

Yhteistyöstrategia 2012

Yhteistyöstrategia 2012 Yhteistyöstrategia 2012 Suunnitelma yhteistyön parantamiselle Länsi- Uudenmaan Pelastuslaitoksen ja alueen sopimuspalokuntien välillä Projekti Tavoitteet: Tämän kehittämisprojektin tavoitteena oli luoda

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

Koulutuksen nimi Koulutuksen kuvaus Tavoite Esitiedot Alkaa Päättyy Viim.ilm.päivä

Koulutuksen nimi Koulutuksen kuvaus Tavoite Esitiedot Alkaa Päättyy Viim.ilm.päivä Tulevat ITIL Service Design (jatkokoulutus) paikka Jyväskylän yliopisto, Agora (Mattilanniemi 2) agb301 tausta ja tavoitteet ITIL on globaalisti hyödynnetty, ITalan parhaista käytännöistä

Lisätiedot

Puolustusvoimien laadunvarmistuspäivät

Puolustusvoimien laadunvarmistuspäivät Puolustusvoimien laadunvarmistuspäivät Riskienhallinta toimitusprojekteissa PVLOGL, Tampere 13.4.2016 Luennoitsijasta Jouko Saikkonen, DI Osastoinsinööri IlmavE 1987 2008 Kaukovalvontatutkahankinta 1987

Lisätiedot

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Johtamisen tuloksellisuus Pyry Airaksinen Laurea P2P projektiryhmä: Jani Moisiola, Jenni Rajakallio, Anssi Rajala, Joel Reikko, Anselmi Tuominen, Vera Veremenko 9/14/2012

Lisätiedot

Prosessiajattelu. Organisaation prosessikuvaus - CMMI. Prosessikuvaukset ja elinkaarimallit. Organisaation prosessien määritys CMMI käytänteet

Prosessiajattelu. Organisaation prosessikuvaus - CMMI. Prosessikuvaukset ja elinkaarimallit. Organisaation prosessien määritys CMMI käytänteet Organisaation prosessikuvaus - CMMI Prosessikuvaukset ja elinkaarimallit Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto 7.2.2007 Level5 Level4 Level3 Requirements Development Technical Solution Product Integration

Lisätiedot

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Kemianteollisuus ry TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Ammattiliitto Pro ry Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Työhyvinvoinnin kehittäminen on kemian alan työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

SOVELLUSPROJEKTIN ARVIOINTILOMAKE

SOVELLUSPROJEKTIN ARVIOINTILOMAKE SOVELLUSPROJEKTIN ARVIOINTILOMAKE Arviointilomake on tarkoitettu Sovellusprojektin vastaavan ohjaajan arvioinnin tueksi, eikä sillä siten tule korvata erillistä projektilausuntoa. Useaa arviointikohtaa

Lisätiedot

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET Palaute Ajankäyttö Työhyvinvointi Myynti Yhteistyö Työyhteisötaidot Kehityskeskustelu Esimiestaidot Asiakaspalvelu Vuorovaikutus Rekrytointi Tutkimukset ja kartoitukset Vaativat

Lisätiedot

Prosessiajattelu. Prosessikuvaukset ja elinkaarimallit. Organisaation prosessikuvaus - CMMI. Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto 3.4.

Prosessiajattelu. Prosessikuvaukset ja elinkaarimallit. Organisaation prosessikuvaus - CMMI. Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto 3.4. Prosessikuvaukset ja elinkaarimallit Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto 3.4. Organisaation prosessikuvaus - CMMI Level5 Level4 Organizational Innovation and Deployment Causal Analysis and Resolution

Lisätiedot

Itsearviointimateriaali

Itsearviointimateriaali 03/2010 Työrauha tavaksi Itsearviointimateriaali Työrauha tavaksi julkaisun pohjalta laadittu itsearviointimateriaali tarjoaa mahdollisuuden kehittää niin kouluyhteisön kuin yksittäisen opettajan työrauhaa

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät

Lisätiedot

Ikivihreä kirjasto loppuraportti määrittelyprojektille

Ikivihreä kirjasto loppuraportti määrittelyprojektille loppuraportti määrittelyprojektille Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Sähkö ja informaatiotekniikan laitos Versiomuutokset 29.1.2014 viimeisin tilanne tietokantakonversiosta Mirja Loponen 7.2.2014 tarkennettu

Lisätiedot

Hyvän hoidon kriteeristö

Hyvän hoidon kriteeristö Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit

Lisätiedot

JÄRJESTÖN SISÄINEN VIESTINTÄ JA PEREHDYTYS. Ainejärjestö-ilta , Susanna Jokimies

JÄRJESTÖN SISÄINEN VIESTINTÄ JA PEREHDYTYS. Ainejärjestö-ilta , Susanna Jokimies JÄRJESTÖN SISÄINEN VIESTINTÄ JA PEREHDYTYS Ainejärjestö-ilta 29.10.2015, Susanna Jokimies SUSANNA JOKIMIES - LYHYESTI Kasvatuspsykologia Phenomena ry:n puheenjohtaja 2013 Peduca ry, Condus ry 2012 HYAL

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Specifying user requirements for corporate intranet with user centered design methods. Espoo Tekijä: Henri Ström Valvoja: TkT Kalevi Kilkki

Specifying user requirements for corporate intranet with user centered design methods. Espoo Tekijä: Henri Ström Valvoja: TkT Kalevi Kilkki Specifying user requirements for corporate intranet with user centered design methods Espoo 29.9.2016 Tekijä: Henri Ström Valvoja: TkT Kalevi Kilkki Sisältö Työn tausta Ongelman asettelu Metodiikka Kehitysprojekti

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot