Ohjelmistoprojektien johtaminen ja ryhmädynamiikka Harjoitus 3

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ohjelmistoprojektien johtaminen ja ryhmädynamiikka Harjoitus 3"

Transkriptio

1 Ohjelmistoprojektien johtaminen ja ryhmädynamiikka Harjoitus 3 Ryhmä IPA: Petri Kallio, Pentti Korpela, Simo Mäkinen, Riku Rytkönen Helsinki Harjoitusraportti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos

2 Sisältö i 1 Johdanto 1 2 Johtaminen ja johtajuus ohjelmistoprojekteissa 2 3 Lean-johtajuus ja ryhmädynamiikka Itseorganisoituvat kehitystiimit Tavoitteenasettelu ja metriikat Informaation jakaminen Tiimin sitoutuneisuus Yhteenveto 9 Lähteet 10

3 1 Johdanto Harjoituksessa oli tehtävänä kirjoittaa vierailijaluennoitsija Fabian Fagerholmin 25. marraskuuta 2014 pitämästä luennosta harjoitustyöryhmän kanssa raportti, jossa keskitytään erityisesti johonkin ryhmädynamiikan kannalta erityisen kiinnostavaan näkökulmaan. Valitsimme näkökulmaksi johtajuuden. Nykyään ohjelmistotuotannossa on havaittavissa, että organisaatiot ovat siirtyneet tai siirtymässä vesiputousmallissa kohti ketteriä menetelmiä. Ketterien menetelmien nähdään tuovan joustavuutta prosesseihin kustannustehokkaasti ja näin ollen saamaan nopeammin, laadukkaammin tuotteita markkinoille. Ketterät menetelmät korostavat esimerkiksi riskien- ja dokumentaation minimointia sekä tiimien merkitystä ohjelmistojen kehitystyössä. Johtajuus ja sen ilmeneminen ohjelmistotuotannossa on muuttunut paljon viimeisen 20 vuoden aikana, joten tämänkin takia ryhmämme päätti valita tehtävään juuri johtajuuden näkökulman. Näkökulman tekee mielenkiintoiseksi myös, että juuri ketterissä menetelmissä korostetaan tiimien merkitystä ja perinteinen johtajuuden ajatusmalli on muovautunut uudelleen niin, että johtajuus on ikään kuin sulautettuna osana ryhmää. Koimme myös mielenkiintoiseksi perehtyä, kuinka itse ryhmä näkee johtajuuden ja miten johtajuus vaikuttaa ryhmädynamiikkaan. Ryhmällä tarkoitetaan tässä yhteydessä yleisesti ottaen jonkinlaista kehitystiimiä, jolla on toisiaan täydentäviä taitoja. On syytä kuitenkin huomioida, että työryhmän ja tiimin määritelmä ei ole täysin yhtenevä siten, että työryhmäksi voidaan lukea tiimiä epäyhtenäisempi joukko yksilöitä, kun taas tiimi on käsitteellisellä tasolla yhtenäisempi ja mahdollisesti vastuuta enemmän jakava joukko [RoJ09]. Käsitteellisestä erosta huolimatta käytämme termejä ryhmä ja tiimi pääsääntöisesti toistensa synonyymeina. Tässä raportissa on tarkoitus selvittämään mitä on johtajuus, mitkä on sen eri ilmentymät ja miten johtajuus ilmenee ketterässä ohjelmistotuotannossa, kuten esimerkiksi Lean -prosessimallissa. Tarkoituksena on myös selvittää itseorganisoituvien tiimien merkitystä johtajuudessa sekä havainnollistaa, kuinka ketterissä menetelmissä informaation jakaminen ryhmän sisällä tapahtuu.

4 2 Johtaminen ja johtajuus ohjelmistoprojekteissa 2 Johtamiselle on monta määritelmää ja sitä yritetään mallintaa erilaisilla malleilla. Yhteistä näille johtajuuden kuvauksille on se oletus, että yhdellä henkilöllä on valta vaikuttaa muiden henkilöiden työskentelyyn. Tällä vaikutus mahdollisuudella johtaja sitten saa ryhmän tehokkaammaksi tai ylipäätään toteuttamaan tietty tehtävä. Kuinka sitten Lean-johtajuus eroaa aikaisemmasta perinteisestä johtajuudesta? Perinteinen johtajuus on ollut käskevää ja ylhäältä alaspäin tapahtuvaa toimintaa. Yleisesti ottaen paino on ollut asioiden toimivuudessa eli keskitytty suunnitteluun, organisointiin, johtamiseen, motivointiin ja valvontaan. Lean-johtajuudessa tavoitteena on asiakaskeskeisyys ja poistaa turha työ, hukka ja odottaminen. Tämäntyyppisessä johtajuudessa tavallaan tarkastellaan samoja teemoja pintaa syvemmältä kuin perinteisessä johtajuudessa. Lean-johtajuudessa painotetaan, että tehdään juuri oikeaan tarpeeseen ja just in time -ideologialla. Tuotteen suunnittelu on hyvä esimerkki. Perinteisessä mallissa kysytään kerran mitä tilaaja haluaa ja sitten toteutetaan se mitä kuvitellaan ostajan halunneen. Tässä prosessissa johtaja valvoo, että ihmiset tuottavat tilatun kaltaisen tuotteen. Leanjohtaja taas vaatii, että työn suunta ja oikeellisuus tarkistetaan tilaajalta kerran viikossa. Tässä asiakasyhteistyötä painotetaan enemmän kuin sopimusneuvotteluita. Lean-johtaja on myös hyvin fokusoitunut prosessiin ja ei pelkästään prosessin toimintaan, kuten perinteisessä mallissa olisi, vaan lähtökohta on jatkuva kehittäminen. Leanissä johtajuudessa painotetaan enemmän yksilöitä ja vuorovaikutusta enemmän kuin prosesseja ja työkaluja. Eli Lean-johtaja pitäisi organisaatiorakenteen matalana ja lisäisi samalla organisaation reagointinopeutta ongelmiin. Paino olisi myös, siinä että voitaisiin reagoida muutoksiin nopeammin ja voitaisiin muuttaa aikaisempia suunnitelmia. 3 Lean-johtajuus ja ryhmädynamiikka Lean-johtamisfilosofiassa keskitytään erilaisten turhuuksien poistamiseen, jotka eivät tuota projektissa arvoa. Eli tarkoituksena on keskittyä poistamaan prosesseista kaikki turha, aikaa vievä hukka ja vastaavasti keskittyä tehokkuuden maksimoimiseen. Lean-johtamisfilosofiaan voidaan maalaisjärjellä ajatella olevan sitä, että tehdään projektissa enemmän arvoa tuottavaa työtä juuri oikeaan aikaan ja oikeaan tarpeeseen. Tärkeitä seikkoja ovat muun muassa yhteistyön sujuvuus, tavoitteen selkeys

5 3 ja seurattavuus, informaation jakaminen ja vastuun ottaminen omasta työstä. Lean-johtaja toimii tiimissä suunnan antajan ja pitää huolen siitä, että tiimin työ edesauttaa suuremman tavoitteen saavuttamista. Esimerkiksi yrityksessä, jossa toteutetaan rinnakkain useampaa projektia, tulee johtajien olla selvillä yhteisestä tavoitteesta ja kommunikoida tavoite tiimin jäsenille. Voidaan ajatella, että johtaja toimii strategisena suunnittelijana, jonka tehtävänä on mahdollistaa työn sujuva eteneminen. Johtaja on sisäryhmän prototyyppi silloin kun hän edustaa tiimin sosiaalista identiteettiä, arvoja ja toimintatapoja. Tiimi kuuntelee ja noudattaa sellaista johtajaa, joka on omalla toiminnallaan osoittanut tiimille olevansa pätevä johtamaan kyseistä tiimiä. Johtamistapoja on useita ja ketterissä menetelmissä johtajuus kumpuaa asiantuntevuudesta ja tämän vuoksi johtajuus on monessa tapauksessa tilannesidonnaista. Tiimin sisältä voidaankin valita kuhunkin tilanteeseen parhaiten sopiva tehtävä- ja/tai tunnejohtaja. Tällöin tiimillä ei ole nimettyä yhtä johtajaa. Joissain projekteissa on kuitenkin tarpeen käyttää nimettyä johtajaa tiimin sisältä tai ulkopuolelta, sillä esimerkiksi paljon koordinaatiota, kommunikointia ja selvittelyä vaativat projektit saattavat työllistää yhden tiimin jäsenen kokonaan. Hyvä Lean-johtaja täyttää kuusi kriteeriä: prosessien noudattaminen, työn tarkoituksenmukaisuus, ongelmien ratkaisukyky, ihmisten sitouttaminen, suorituskyvyn maksimointi ja kumppanuussuhteiden muodostaminen [CoV11]. Prosesseja noudattamalla kaikkien tiimin jäsenten toiminta on suoraviivaisempaa ja selkeämpää. Mikäli toimintamalleissa huomataan parannettavaa, niin niitä muutetaan tiimin ja yksilön suorituskyvyn parantamiseksi. Tällöin myös turhan työn määrä pienenee. Vastaavasti itse työn sisältö tulee olla tarkoituksenmukaista ja mitattavaa, jotta turhalta työltä vältytään. Tiimissä ihmiset sitoutetaan projektiin ja jokaiselle annetaan vapaus ja vastuu oman osuuden tekemisestä. Kumppanuussuhteiden avulla taas pyritään kommunikoinnin parantamiseen tiimin ja projektin jäsenten ja sidosryhmien kanssa. Esimerkiksi projektin siirtyessä vaiheesta toiseen, uusien henkilöiden mukaan tuominen ja potentiaalisten esteiden tunnistaminen ja selvittäminen edesauttaa projektin valmistumista aikataulussa. Käsittelemme seuraavissa luvuissa neljää tärkeäksi kokemaamme Lean-johtamisperiaatetta: itseorganisoituvat kehitystiimit, tavoitteenasettelu ja metriikat, informaation jakaminen ja tiimin sitoutuneisuus. Tarkastelemme näitä kohtia ryhmädynamiikan näkökulmasta.

6 4 3.1 Itseorganisoituvat kehitystiimit Projekti koostuu ihmisistä, jotka pyrkivät määrätietoisesti määrättyyn lopputulokseen. Kun puhutaan Lean -johtajuudessa tämä tarkoittaa, että johdon ja esimiesten pitää ensin ymmärtää, mitä ollaan tekemässä ja miten tämä tehdään omassa organisaatiossa. Esimerkiksi Toyotalla johtaminen ja parantaminen on yksi sama asia, kun taas usein johtajuus mielletään erillisenä toimijana. Ketterät menetelmät korostavat vuorovaikutusta, jonka avulla ihmiset tekevät yhteistyötä. Vuorovaikutus ja Lean johtamisfilosofia voidaan nähdä jatkuvana kehittymisenä, jossa motivoituneet ihmiset saavat aikaan hyviä tuloksia. Lean-johtamisfilosofiassa vapaat ja luovat yksilöt muodostavat itseorganisoituvia ryhmiä. Ryhmille taas kehittyy omat norminsa ja kulttuuri, joiden rajoissa ihmiset tekevät yhteistyötä. Normit liittyvät vahvasti ryhmän tavoitteisiin ja ne auttavat tehtävien koordinoinnissa sekä luovat omalta osaltaan ennalta-arvattavuutta tilanteisiin [Bro00]. Fagerholm kertoi luennolla ketterästä Scrum-menetelmästä ja siitä, kuinka menetelmää käytettäessä ohjelmistotiimin johtajaa ei ole välttämättä erikseen nimetty. Ryhmälle jää siis suuri vastuu järjestää työtehtävänsä parhaaksi katsomallaan tavalla päivittäisessä toiminnassa; erillisen projektijohtajan ei katsota kuuluvan tuotetta tekevään ydintiimin. Työntekijöiden voimaannuttaminen (empowerment) tällä tavoin voidaan nähdä yhtenä keskeisenä Lean-ohjelmistokehityksen osana [Pop05]. Ryhmien autonomista asemaa on tutkittu aiemmin ketterien ohjelmistoprosessien näkökulmasta. Hoda ja kumppanit tutkivat vuosia kestäneessä hankkeessaan millaisia eri rooleja itseorganisoituvissa ohjelmistotiimeissä esiintyy [HNM13]. He tunnistivat kaiken kaikkiaan kuusi eri jäsenille soveltuvaa epämuodollista roolia, joita käytettiin joustavasti tilanteen mukaan. Osa Hodan ja kumppaneiden määrittelemistä rooleista on tiimin sisäisiä rooleja, ja osa enemmän ulospäinsuuntautuneita. Mentori-roolissa oleva henkilö voi auttaa muita ryhmäläisiä työskentelemään itseorganisoituvasti, kun taas koordinaattori ja tulkki koordinoivat asiakasvaatimuksia tiimille, ja pystyvät kääntämään vaatimukset teknisimmiksi kehitystehtäviksi. Kuten koordinaattori ja tulkki, promoottori toimii asiakkaiden suuntaan kannustaen asiakasta toimimaan ketterien ohjelmistoperiaatteiden mukaisesti. Sankari-roolin ottaja toimii sen sijaan organisaation sisällä ryhmän puolestapuhujana ja pyrkii vakuuttamaan organisaation johdossa, eli selkeästi ulkoryhmässä olevat, kehitystiimin toiminnan tuotteliaisuudesta. Viimeisenä roolina Hoda ja kumppanit listaavat ryhmään sopeutumattomien yksilöiden poista-

7 5 miseen erikoistuvan terminaattorin, joka tunnistaa sosiaalisesta normista ja itseorganisoituvuuden periaatteista liiaksi poikkeavat henkilöt, ja ilmoittaa havaintonsa organisaation johdolle. Kuten minkä tahansa ryhmän, autonomisen ja itseorganisoituvan ohjelmistokehitystiimin toiminta ei suinkaan aina ole ongelmatonta. Ketterissä ohjelmistokehitystiimeissä esiintyy mm. persoonallisista ominaisuuksista kumpuavia konflikteja, jotka vaikuttavat ryhmäläisten tuottavuuteen, ja konfliktit saattavat johtaa työvoiman vaihtuvuuteen [MCK13]. Ehkä tästä syystä ryhmässä tarvitaan Hodan ja kumppaneiden [HNM13] mainitsema terminaattori, joka voi nostaa henkilövaihdoksiin liittyviä asioita esiin. Fagerholm mainitsee esityskalvoissaan Pennington ryhmän kiinteyttä ja koheesiota lisääviä tekijöitä, joista yhtenä listassa on ryhmän pieni koko. Ryhmän pienen koon hyödyllisistä vaikutuksista koheesioon onkin saatu ohjelmistoprojekteissa viitteitä, ja myös ryhmän heterogeenisuus työkokemuksen suhteen on havaittu positiivisesti vaikuttavaksi tekijäksi [MCK13]. 3.2 Tavoitteenasettelu ja metriikat Ketterien menetelmien avulla toteutetuissa ohjelmistotuotantoprojekteissa suositaan selkeästi asetettuja tavoitteita, joita on helppo seurata. Tavoitteiden pitää olla myös tarpeeksi selkeästi ryhmän tiedossa ja epäkohtiin tulisi puuttua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Ketterät menetelmät ja Lean johtamisfilosofiassa yksi keskeinen tavoite on tehostaa toimintaa ja luoda toiminnasta sopeutuva, notkea ja sutjakka. Tällä tarkoitetaan, että voidaan esimerkiksi mitata tehtävän läpimenoajan mahdollista lyhentymistä. Erilaiset metriikat antava tietoa kehityksen nykytilasta ja kertovat esimerkiksi suorituskykyyn liittyneistä epäkohdista, joihin voidaan puuttua. Lean-periaatteiden mukaisesti tuotantoprosessista voidaan mitata monenlaisia asioita, ja mittareita voidaan käyttää tuotantoprosessien ja työntekijöiden jatkuvaan parantamiseen [DuC07]. Koska Leanin alkuperä on teollisessa tuotannossa, kaikkia mittareita on vaikea soveltaa sellaisenaan ohjelmistoprojekteissa. Abstrakteille ohjelmistotuotteille ei ole ehkä järkevää mitata esimerkiksi komponenttien siirtoetäisyyksiä tuotantolinjalle, eräajojen määriä tai muita tuotteiden fyysisiin ominaisuuksiin liittyviä mittareita. Leanin perusperiaatteet ovat kuitenkin sovellettavissa ohjelmistotuotantoon ja ohjel-

8 6 mistoprosessien parantamiseen. Sulava työvirta on yhtä tärkeä niin ohjelmistotuotannossa kuin teollisessa tuotannossa. Ohjelmistoprojekteissa voidaan esimerkiksi mitata kuinka paljon kehitystiimillä on toteutettavia ohjelmistovaatimuksia milläkin hetkellä, kuten Petersen ja Wohlin ehdottavat [PeW10]. Liiallinen määrä vaatimuksia ja toteutettavia toiminnallisuuksia voi johtaa ryhmäjäsenten stressaantumiseen ja ylikuormitukseen; toisaalta toteutettavia vaatimuksia ei myöskään tulisi olla jonossa liian vähän. Petersen ja Wohlin ehdottavat, että olisi hyvä, jos ohjelmistokehittäjät pystyisivät tarpeen tullen valitsemaan uusia työtehtäviä (pull) sen sijaan, että heille tasaisin väliajoin annetaan suuri määrä vaatimuksia kerralla (push). Teollisessa Lean-tuotannossa käytetään kanban-signalointimenetelmää, jolla kommunikoidaan tuotantovaiheeseen sillä hetkellä tarvittava osien tarve muille työntekijöille [DuC07]. Näin voidaan toteuttaa ns. pull-toimintatapa, eli työntekijät saavat haluamansa osan tarpeen mukaan oikea-aikaisesti. Kuten Fagerholm esittää luentokalvoissaan, samanlainen toimintatapa sopii myös ohjelmistoprojekteihin. Fagerholm esitteli luennolla ohjelmistoprojekteissa käytettävän Kanban-taulun toimintaperiaatteita. Kullakin työvaiheella on oma sarakkeensa, ja ohjelmistokehittäjät voivat siirtää tehtäväkuvauksen sisältäviä muistilappuja vain tietyn protokollan mukaisesti taulun sarakkeesta toiseen. Ohjelmistoprojektissa vaiheet voivat olla esimerkiksi kehitys, testaus ja tarkistus, joilla on omat sarakkeensa sisääntulevien tehtävien ja tuotannossa jo olevien tehtävien lisäksi. Mikäli johonkin tiettyyn sarakkeeseen kerääntyy liikaa tehtäviä, voidaan tästä havainnoida mahdolliset ongelmakohdat prosessissa. Kanban-taulu korostaa omalta osaltaan yksilöiden vastuuta ohjelmistokehitystoiminnan sujuvuudesta. Kehittäjät toimivat autonomisesti, ja valitsevat seuraavan työtehtävän taululla olevista parhaan käsityksenä mukaisesti. Taulun käyttö koordinoi työtä ja ohjaa ryhmäläisiä yhteistoimintaan esimerkiksi tarkastustehtävien myötä, jossa toisen kehittäjän on hyväksyttävä toisen muutokset. Kanban-taulun ja sujuvan työprosessin tarkoituksena on Helkaman ja kumppaneiden terminologian mukaisesti vähentää prosessista syntyvää koordinaatiohukkaa [HML05], mutta sillä on selkeä vaikutus koko ryhmädynaamiseen toimintaan. Kanban-taulun käyttö ohjelmistoprojekteissa voi todellakin parantaa ryhmän koordinaatiota, ja sen avulla voidaan myös mitata työvaiheiden ongelmakohtia [WCC12].

9 7 3.3 Informaation jakaminen Informaation jakaminen projektiin osallistuvien kesken on yksi projektin menestystekijöistä. Lean johtamisperiaatteen mukaan informaation sujuvuus auttaa organisaatiota saavuttamaan projektissa ketteryyttä. Kuten Fagerholmin tekemässä tutkimuksessa havaittiin, ohjelmistoalan huipputiimi on sellainen, jossa sosiaaliset taidot ovat myös hyvin ratkaisevassa roolissa projektin onnistumisen kannalta. Tutkimuksessa havaittiin, että sosiaaliset taidot edistävät ryhmän identiteettiä joka ylläpitää ryhmähenkeä. Usein tietoa on liikaa. Sähköpostit täyttyvät pitkistä viestiketjuista ja kommunikointi hidastuu ja vaikeutuu. Tiedon tulisi olla kuitenkin aina saatavilla. Tämä aiheuttaa kaksi haastetta: miten tietoa tulisi jakaa projektin aikana ja miten tietoon päästään käsiksi. Tasapuolinen informointi tarkoittaa useimmissa tapauksissa kaiken tiedon jakamista kaikille, joka johtaa hallitsemattomaan tilanteeseen, jossa tärkeä tieto hukkuu muun tiedon sekaan. Toinen ääripää on puolestaan tiedon jakamisen rajoittaminen vain kyseisestä asiasta vastuussa oleville henkilöille. Tämä puolestaan johtaa tilanteeseen, jossa yksittäisestä ihmisestä saattaa tulla tiimin sisällä tietopankki, jota kuormitetaan aina kun halutaan tietää hänen vastuualueeseen liittyvistä asioista. Tietoa ei siis kannata myöskään jakaa pelkästään vastuiden mukaan. Tiedon jakaja ei myöskään voi tietää ketkä tietoa milläkin hetkellä tarvitsee tai tulee tarvitsemaan. Esimerkiksi ohjelmistoarkkitehtuuritason päätökset koskevat kaikkia tiimin jäseniä eikä vain arkkitehtiä. Tiimin tulisi määritellä toimintatapa kommunikoinnille tiimin sisällä ja tiimin ulkopuolelle, mikäli yritykseltä ei tähän valmiita hyväksi koettuja prosesseja jo entuudestaan löydy. Tasapuolisuus ja tasa-arvoisuus tiedon jakamisessa on tärkeää, sillä se vaikuttaa suoraan tiimin sisäisiin arvovalta suhteisiin. Tiedonkulun pitäisi olla läpinäkyvää ja hyvin määritelty. Kaikille tiimin jäsenille tulisi olla selvillä miten tietoa jaetaan ja mistä asioista ketäkin tulee tiedottaa. Yksi vaihtoehto tiedon jakamisen prosessille on yhdistää tiedon jakaminen osaksi tiimin toimintatapaa. Ketterissä menetelmissä, kuten Scrum, päivä aloitetaan tiedonjakamistuokiolla, jossa jokainen tiimin jäsen kertoo mitä on tehnyt ja mitä aikoo tehdä. Samalla tiimin jäsenet voivat jakaa keskenään tärkeimmät projektiin liittyvät uutiset. Esimerkiksi arkkitehti kertoo muille, että tietoturvan parantamiseksi tehty muutos vaikuttaa nyt myös käyttöliittymään. Uusi arkkitehtuurikuvaus ja sen aiheuttamat muutokset ovat nyt nähtävillä projektinhallintatyökalun kautta ja kaikille tiimin jäsenille on kerrottu muutoksista ja sen vaikutuksista. Muutos vaatimuksista tehdään Kanban-taululle

10 omat työtehtävät. Ennakoiva tiedottaminen, tärkeimmän tiedon hallittu jakaminen suullisesti ja elektronisesti ovat tärkeä osa tiimin toiminnan tehostamista Tiimin sitoutuneisuus Projekti koostuu tehtävistä ja niitä suorittavista ihmisistä. Lean -johtamisfilosofiassa projekti ryhmä on tärkeimpiä tekijöitä joiden avulla saavutetaan hyviä lopputuloksia. Ryhmän yhteishenki tulisi olla hyvä ja parhaassa tapauksessa ryhmän jäsenet voisivat kokea jopa olevansa ylpeitä kun kuuluvat tähän ryhmään. Hyvän ryhmähengen muodostuminen, joka saa aikaan hyviä lopputuloksia ei kuitenkaan ole yksiselitteinen. Ryhmään liittymistä voidaan kuvata ryhmäsosialisaation vaiheittain etenemistä ajassa [MoL88]. Ryhmään liittymisessä tapahtuu aluksi tutkiskelevaa arvointia uutta jäsentä kohtaan. Jos liittymiseen liitetään jokin mahdollisesti vaativa tehtävä tai rituaali mikä on läpäistävä ennen kuin ryhmään liittymistä niin tämä on todettu kiinteyttävä ryhmää. Hyväksymisvaiheessa jäsen hyväksytään jäseneksi ja hän alkaa mukautumaan ryhmään ja omaksumaan ryhmän normeja, arvoja ja käyttäytymistä. Kun ryhmäläinen lopulta saavuttaa sosiaalisen statuksen ryhmässä, siirrytään ylläpitävään vaiheeseen, jossa ryhmäläinen on osana ryhmää. Ryhmässä pysymistä ja ryhmähenkeä parantavat esimerkiksi onnistuminen työssä ja siitä palkitseminen. Sitoutuneisuus ja motivaatio liittyvät toisiinsa. Työn mielekkyys ja oma kiinnostus työtä kohtaan motivoi tekemään työtä. Mikäli vastuut on jaettu kiinnostusten kohteiden ja osaamisen perusteella, niin yksilöiden tuottama tulos on keskivertoa parempi. Hyvä johtaja ottaa huomioon ryhmän jäsenten toiveet ja muodostaa käytettävissä olevista resursseita (ihmisistä) parhaan mahdollisen tiimin toteuttamaan projektia. Työtyytyväisyy parantuu, kun jokainen tietää mikä oma vastuu projektissa on. Tarkoituksenmukaisuus ja oman edistymisen seuraaminen sekä vastuun ottaminen synnyttävät henkilökohtaisia sisäisiä tavoitteita ulkoisten tavoitteiden lisäksi. Esimerkiksi projektissa, jossa mobiilisovelluksen käyttöliittymän suunnittelu on yhden ihmisen vastuulla, motivaattorina hyvälle työlle on myös ylpeys omaa tuotosta kohtaan.

11 4 Yhteenveto 9 Tarkastelimme tässä raportissa johtamisen kehitystä ohjelmistotuotantoprojekteissa kohti ketterämpää johtamismallia. Kävimme läpi Lean-johtajuuden tuomat muutokset projektijohtamiseen, ja pohdimme muutosten suhdetta ryhmädynaamisiin ilmiöihin Fagerholmin vierailuluennon innoittamina. Voidaankin lopuksi todeta, että projekti koostuu ihmisistä, jotka pyrkivät määrätietoisesti lopputulokseen. Tiimin jäsenet ovat onnistuneen projektin tärkein elementti. Johtajuuden, vastuun jakamisen ja tavoitteiden määrittelyn kautta projektia voidaan ohjata kohti haluttua päämäärää. Johtajuus syntyy tilanteiden, osaamisen ja motivaation kautta, varsinkin itseorganisoituvien tiimien kohdalla. Selkeät tavoitteet ja tavoitteiden täyttymisen yksiselitteinen seuraaminen edesauttaa aikataulussa pysymistä ja kunkin tiimin jäsenen oman työn hallintaa. Tiedon jakaminen tulee olla organisoitua ja selkeää, sillä ongelmat kommunikaatiossa heijastuvat kaikkeen toimintaan. Esimerkiksi vaatimusten, tehtävien ja toimintatavan kommunikointi tiimin sisällä ja ulkopuolella on hyvin tärkeää projektin onnistumisen kannalta. Sitoutunut tiimi on valmis kohtaaman projektin aikana vastaan tulevat haasteet yhdessä ja ylittämään asiakkaan vaatimukset.

12 Lähteet Bro00 Brown, R., Group processes: dynamics within and between groups. Blackwell Publishers, Oxford, Lisäpainokset: Repr Repr Repr Repr CoV11 Costello, L. ja Vlemmix, R., Building lean leaders. Teoksessa Lean Management: New Frontiers for Financial Institutions, McKinsey&Company, 2011, sivut DuC07 MCK13 HML05 HNM13 MoL88 Pop05 PeW10 RoJ09 WCC12 Diego Fernando, M. D. ja Rivera Cadavid, L., Lean manufacturing measurement: the relationship between lean activities and lean metrics. Estudios gerenciales, 23,105(2007), sivut de O Melo, C., S Cruzes, D., Kon, F. ja Conradi, R., Interpretative case studies on agile team productivity and management. Information and Software Technology, 55,2(2013), sivut Helkama, K., Myllyniemi, R. ja Liebkind, K., Johdatus sosiaalipsykologiaan. Edita, Helsinki, Hoda, R., Noble, J. ja Marshall, S., Self-organizing roles on agile software development teams. Software Engineering, IEEE Transactions on, 39,3(2013), sivut Moreland, R. L. ja Levine, J. M., Group dynamics over time: Development and socialization in small groups. (1988). Poppendieck, M. ja Poppendieck, T., Introduction to lean software development. XP, 2005, sivu 280. Petersen, K. ja Wohlin, C., Software process improvement through the lean measurement (spi-leam) method. Journal of systems and software, 83,7(2010), sivut Robbins, S. P., Essentials of organizational behavior. Pearson/Prentice Hall, Upper Saddle River (NJ), Wang, X., Conboy, K. ja Cawley, O., leagile software development: An experience report analysis of the application of lean approaches in agile software development. Journal of Systems and Software, 85,6(2012), sivut

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

Ketterä projektinhallinta

Ketterä projektinhallinta Ketterä projektinhallinta Petri Heiramo Agile Coach, CST 1 Petri Heiramo Ikä: 37 (vielä pari päivää ) Oma koulutus- ja valmennusyritys, Agilecraft Oy, reilut 3 viikkoa Lähes 10v ohjelmistokehitys- ja -prosessitausta

Lisätiedot

Globaalisti Hajautettu Ohjelmistokehitys Mitä, Miksi & Miten? Maria Paasivaara

Globaalisti Hajautettu Ohjelmistokehitys Mitä, Miksi & Miten? Maria Paasivaara Globaalisti Hajautettu Ohjelmistokehitys Mitä, Miksi & Miten? Maria Paasivaara Mitä? Mitä? Yrityksen sisäinen Mitä? Yrityksen sisäinen Alihankinta Mitä? Yrityksen sisäinen Open Source -kehitys Alihankinta

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Keijo Mäenpää Liikkeenjohdon konsultti Diplomi-insinööri Tavoitteena Sujuvasti toimiva kyvykäs organisaatio

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS Tsr/R.Tajakka 1 1) PALVELUALUEUUDISTUKSEN TAUSTAT JA TAVOITTEET 2 Mitkä ovat uudistuksen tavoitteet? Asiakkaan (ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden) näkökulman entistäkin

Lisätiedot

Kokonaisuuksien, riippuvuuksien ja synergioiden hahmottaminen helpottuvat

Kokonaisuuksien, riippuvuuksien ja synergioiden hahmottaminen helpottuvat Johtaminen voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan: 1. Arvojohtaminen (Leadership) 2. Työn(kulun) johtaminen (Process management) 3. Työn sisällön ja tulosten/ tuotosten johtaminen (esim. Product management)

Lisätiedot

Tiimijohtaminen. Toimi mieluummin tiimin palvelijana kuin sen johtajana. Kati Aikio-Mustonen, johtamisen kehittämisrakenne 19.10.

Tiimijohtaminen. Toimi mieluummin tiimin palvelijana kuin sen johtajana. Kati Aikio-Mustonen, johtamisen kehittämisrakenne 19.10. Tiimijohtaminen Toimi mieluummin tiimin palvelijana kuin sen johtajana Lähteet Heikkilä, Kristiina: Tiimit avain uuden luomiseen Janhonen, Minna: Tiimien verkostot: tarinoita vallasta, tehokkuudesta ja

Lisätiedot

Onnistunut ohjelmistoprojekti

Onnistunut ohjelmistoprojekti Onnistunut ohjelmistoprojekti 2.12.2008 Hermanni Hyytiälä Reaktor Innovations Oy Agenda Yritysesittely Keinoja onnistuneeseen ohjelmistoprojektiin Ihmiset Menetelmät Käytännöt ja työkalut Tulevaisuuden

Lisätiedot

SataSPIN. Prosessien parantaminen verkostoitumalla. Porin korkeakouluyksikkö, TTKK

SataSPIN. Prosessien parantaminen verkostoitumalla. Porin korkeakouluyksikkö, TTKK SataSPIN Prosessien parantaminen verkostoitumalla Porin korkeakouluyksikkö, TTKK Ohjelmistoasiantuntemuksen keskus Centre of Software Expertise - CoSE Timo.Varkoi@pori.tut.fi http://www.pori.tut.fi SPI

Lisätiedot

Multisite -projektit uhasta mahdollisuus? Johtamiseväitä projektipäällikölle

Multisite -projektit uhasta mahdollisuus? Johtamiseväitä projektipäällikölle Multisite -projektit uhasta mahdollisuus? Johtamiseväitä projektipäällikölle TTY / Projektinhallintapäivä 23.8.2011 Olli-Pekka Mäkirintala olli-pekka.makirintala@altonova.fi 040 5541031 Olli-Pekka Mäkirintala

Lisätiedot

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten

Lisätiedot

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 24.9.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKÄ JÄRJESTELMÄ MEILLÄ TARVITAAN? Yrityksen

Lisätiedot

Siirtyminen ketterien menetelmien maailmaan! Maarit Laanti 24 October 2013!

Siirtyminen ketterien menetelmien maailmaan! Maarit Laanti 24 October 2013! Siirtyminen ketterien menetelmien maailmaan! Maarit Laanti 24 October 2013! Sisältö! 1. Tilanne nyt: waterscrumming! 2. Kokonaisvaltainen ketteryys mitä sillä haetaan, mitä sillä saadaan?! 3. Ketterän

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Laatujärjestelmät

Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Laatujärjestelmät Laatujärjestelmät Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Prosessiajattelu Sisään Prosessi Ulos ohjaus mittaus Laatujärjestelmät Laatujärjestelmät määrittelevät sen, mitkä prosessit täytyy olla määritelty ei sitä,

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY. Laatujärjestelmät yrityksen toiminnan tehostajana 4.3.2015. Marika Kilpivuori ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY. Laatujärjestelmät yrityksen toiminnan tehostajana 4.3.2015. Marika Kilpivuori ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatujärjestelmät yrityksen toiminnan tehostajana 4.3.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKSI OMAVALVONTA EI AINA

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen

Lisätiedot

KÄYTETTÄVYYSTESTAUS OSANA KETTERÄÄ KEHITYSTÄ

KÄYTETTÄVYYSTESTAUS OSANA KETTERÄÄ KEHITYSTÄ KÄYTETTÄVYYSTESTAUS OSANA KETTERÄÄ KEHITYSTÄ Eeva Kangas 05.11.2015 @FixUi Oy 2013 2015 FIXUI "Autamme yrityksiä suunnittelemaan sellaisia tuotteita, joita ihmiset osaavat ja haluavat käyttää" Käyttäjätutkimukset

Lisätiedot

Hajautettu Ohjelmistokehitys

Hajautettu Ohjelmistokehitys Hajautettu Ohjelmistokehitys Maria Paasivaara Hajautuksen muotoja Yrityksen sisäinen hajautus Maan sisällä Maiden välillä, esim. offshore Yritysten välinen hajautus Alihankinta Lisenssointi Partnershipit

Lisätiedot

Projektisalkun kehittäminen - kilpailuetua toimituksiin projektisalkulla. Projektisalkku ohjausvälineenä. Projektisalkun kehittäminen

Projektisalkun kehittäminen - kilpailuetua toimituksiin projektisalkulla. Projektisalkku ohjausvälineenä. Projektisalkun kehittäminen Projektisalkun kehittäminen - kilpailuetua toimituksiin projektisalkulla Projektisalkku ohjausvälineenä Projektisalkun kehittäminen Kilpailukyvyn parantaminen PLUS Akatemia Projektitoiminnan ja -johtamisen

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri. Kankaanpään kaupunki

Kokonaisarkkitehtuuri. Kankaanpään kaupunki Kokonaisarkkitehtuuri Kankaanpään kaupunki Kokonaisarkkitehtuuri johtamisvälineenä Kankaanpään strategia 2015 Avoimmuus Edistävä johtajuus Luovuus Jatkuva kehittyminen Tehokkuus Vetovoimaisuus Kilpailukyky

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

Fujitsu SPICE Lite. Kimmo Vaikkola Fujitsu Finland Oy Laatu ja liiketoimintatavat. Copyright 2010 FUJITSU

Fujitsu SPICE Lite. Kimmo Vaikkola Fujitsu Finland Oy Laatu ja liiketoimintatavat. Copyright 2010 FUJITSU Fujitsu SPICE Lite Kimmo Vaikkola Fujitsu Finland Oy Laatu ja liiketoimintatavat Copyright 2010 FUJITSU Laatu ja prosessit Fujitsussa Laatujärjestelmän rakentaminen ja systemaattinen prosessijohtaminen

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Kahdeksan vuotta oppimisratkaisujen kehitystä Lean-projektinhallintakäytännöillä ( RePa )

Kahdeksan vuotta oppimisratkaisujen kehitystä Lean-projektinhallintakäytännöillä ( RePa ) Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin! Kahdeksan vuotta oppimisratkaisujen kehitystä Lean-projektinhallintakäytännöillä ( RePa ) Kalle Huhtala, Johtaja, elearning-sisältötuotanto Helsinki, Tampere, Turku,

Lisätiedot

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013 Tietohallinnon nykytilan analyysi Analyysimenetelmä (sovitettu Tietomallista) 9.10.2013 Haastattelurunko Kerättävät perustiedot Budjetti (edellisvuoden) Henkilöstökustannukset IT-ostot Muut Liite - Kypsyysanalyysin

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088

Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088 Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088 Laadunhallintajärjestelmän tulisi olla organisaation strateginen päätös ISO9001 tarkoituksena ei ole edellyttää, että kaikilla laadunhallintajärjestelmillä

Lisätiedot

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle Antti Jääskeläinen Matti Vuori Mitä on nopeus? 11.11.2014 2 Jatkuva nopeus Läpäisyaste, throughput Saadaan valmiiksi tasaiseen, nopeaan tahtiin uusia tuotteita

Lisätiedot

KRITEERIT laatu, hinta, teho., aika. INPUT PROSESSI TULOS tietoa ihmiset, osaaminen tuote työmenetelmät materiaalit laitteet ympäristö

KRITEERIT laatu, hinta, teho., aika. INPUT PROSESSI TULOS tietoa ihmiset, osaaminen tuote työmenetelmät materiaalit laitteet ympäristö 1 PROSESSIJOHTAMINEN Prosessijohtamisen tavoitteet eivät sinänsä eroa yleisistä johtamisen tavoitteista, joita ovat mm: hyvä taloudellinen tulos asiakkaiden tyytyväisyys korkea tuottavuus oman henkilöstön

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita Tuloksellisuudesta Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma Tuloksellisuussuositus Haasteita Mitä on tuloksellisuus? Käsitteet: Tuloksellisuus = vaikutukset / kustannukset Tuottavuus = tuotokset / panokset

Lisätiedot

Koulutuksen suhdannevaihtelut. Zeppeliinistä suihkukoneaikaan

Koulutuksen suhdannevaihtelut. Zeppeliinistä suihkukoneaikaan Koulutuksen suhdannevaihtelut Zeppeliinistä suihkukoneaikaan Suhdannevaihtelut People 1970-1990 Perusasiat kestävät ratkaisut 1990-1995 Teknologiat nopean ohjelmistokehityksen ratkaisut 1995 2000 Menetelmät

Lisätiedot

ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN

ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN Linnoitustie 4 Violin-talo 5 krs., FI-02600 Espoo www.triplewin.fi will invest into customer experience leadership Miten rakennetaan asiakaskokemuksen johtamiseen toimiva

Lisätiedot

Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant

Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant On mahdollista löytää Se Oikea! Luotanko sattumaan? Onnistuminen on aloitettava heti Onnistumisen kaava on 4 x

Lisätiedot

TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen

TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen Uudista ja Uudistu 28.9.2011 Sirpa Ontronen ja Jori Silfverberg MARTELA OYJ SISÄLTÖ Mittaamalla oikea suunta johtamiseen

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Infektio uhka potilasturvallisuudelle: Johdon näkökulma. Ermo Haavisto johtajaylilääkäri

Infektio uhka potilasturvallisuudelle: Johdon näkökulma. Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Infektio uhka potilasturvallisuudelle: Johdon näkökulma Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Potilasturvallisuus - STM - Terveydenhuollossa toimivien yksiköiden ja organisaatioiden periaatteet, joiden tarkoituksena

Lisätiedot

Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä?

Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä? Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä? Elina Moisio Tutkija, TkL, MBA 17.8.2011 Kannustaminen = suoritus- tai tulosperusteinen palkitseminen? Perinteinen oletus:

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Toimintamallin eteneminen Mallin tavoitteet ja hyödyt Osallistujat ja vastuut Mallin hyöty yksilöille ja organisaatioille Toimenkuvien analysointi Ratkaisujen

Lisätiedot

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Verkkotiedottaja työyhteisöviestinnän ja kulttuurimurroksen viestinviejänä Heli Alanko Tiedottaja, Kelan viestintä 22.-23.1.2014

Verkkotiedottaja työyhteisöviestinnän ja kulttuurimurroksen viestinviejänä Heli Alanko Tiedottaja, Kelan viestintä 22.-23.1.2014 Verkkotiedottaja työyhteisöviestinnän ja kulttuurimurroksen viestinviejänä Heli Alanko Tiedottaja, Kelan viestintä 22.-23.1.2014 Kelanetistä Sinettiin Kelassa siirrytään SharePoint-maailmaan tämän vuoden

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen OSALLISUUS UTELIAISUUS INNOSTUS KORKEAKOULUELÄMÄN JÄLKEINEN OSAAMINEN QUO VADIS :

Lisätiedot

Asiantuntija johtajana vai johtava asiantuntija? - roolin määrittely ja palkitseminen

Asiantuntija johtajana vai johtava asiantuntija? - roolin määrittely ja palkitseminen Asiantuntija johtajana vai johtava asiantuntija? - roolin määrittely ja palkitseminen Henry Uudista ja uudistu messut 28.9.2011 Saara Tarumo, toimitusjohtaja 1 Taustaksi ALEXANDER PAY MANAGEMENT Palkitsemisen

Lisätiedot

ja -kehitysmenetelmistä Jyri Partanen, QA Manager Sulake Corporation www.sulake.com

ja -kehitysmenetelmistä Jyri Partanen, QA Manager Sulake Corporation www.sulake.com Huomioita Habbo-suunnittelusta ja -kehitysmenetelmistä Jyri Partanen, QA Manager Sulake Corporation www.sulake.com Jyri Partanen FM (tietojenkäsittelytiede) Certified Scrum Master Certified Product Owner

Lisätiedot

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab SKI-kyvykkyysanalyysi Kyvykäs Oy Ab Sisällysluettelo STRATEGISEN KYVYKKYYDEN INDEKSI... STRATEGISET TAVOITTEET JA PÄÄAKSELIEN STRATEGISET PAINOARVOT... 5 PÄÄAKSELIT... 6 1. HENKILÖSTÖKYVYKKYYS... 7 1.1

Lisätiedot

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Mikä on sukupolvi? Eri asia kuin ikä Yhteiset muistot

Lisätiedot

Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen. Varpu Ylhäinen

Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen. Varpu Ylhäinen Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen Varpu Ylhäinen Lyhyt katsaus strategiaan ja strategiajohtamiseen Klubin toimintasuunnitelma 2013-2014 Johtaminen Fasilitointijohtaminen 6.11.2013 Varpu Ylhäinen

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma

Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma 12.11.2007 Janne J. Korhonen 12.11.2007 Agenda 1. Prosessit ja palvelut, BPM ja SOA 2. BPM-projekteista yleensä 3. Prosessin elinkaarimalli 4. Kokemuksia

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Kurssilla: Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen 23.1.2008 Johanna Viitanen johanna.viitanen@soberit.hut.fi Luennon aiheet Tuotekehityksen

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Ketterä vaatimustenhallinta

Ketterä vaatimustenhallinta Ketterä vaatimustenhallinta ja miksi se on useimmiten hyvä asia K A R I A L HO C E O I M P R OV EIT OY Sisältö ImproveIt Oy Perinteinen vaatimushallinta Ketterä vaatimustenhallinta Monenlaista softakehitystä

Lisätiedot

27-TPAJA: Opetussuunnitelmatyön johtaminen. Peda-forum -päivät, Tampere Tytti Tenhula ja Miia Wennström 21.8.2013

27-TPAJA: Opetussuunnitelmatyön johtaminen. Peda-forum -päivät, Tampere Tytti Tenhula ja Miia Wennström 21.8.2013 27-TPAJA: Opetussuunnitelmatyön johtaminen Peda-forum -päivät, Tampere Tytti Tenhula ja Miia Wennström 21.8.2013 Esittäytyminen: missä roolissa olet osallistunut opetussuunnitelmatyöhön? Opiskelija Opettaja

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

ICT:n johtamisella tuloksia

ICT:n johtamisella tuloksia Tuottava IT ICT:n johtamisella tuloksia Data: Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2012 Tietääkö liiketoimintajohto mitä IT tekee? Ei osaa sanoa tietääkö Ei tiedä Osittain Tietää 0 % 10 % 20 % 30 % 40

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Ohjelman hallinto, verkostoituminen ja viestintä Reijo Keränen 22.1.2013 Aluksi Esitys keskittyy ohjelman hallintoon ml. verkostot ja viestintä Taustalla

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

SYSTEEMIJOHTAMINEN! Sami Lilja! itsmf Finland 2014! Oct 2-3 2014! Kalastajatorppa, Helsinki! Reaktor 2014

SYSTEEMIJOHTAMINEN! Sami Lilja! itsmf Finland 2014! Oct 2-3 2014! Kalastajatorppa, Helsinki! Reaktor 2014 SYSTEEMIJOHTAMINEN! Sami Lilja! itsmf Finland 2014! Oct 2-3 2014! Kalastajatorppa, Helsinki! Reaktor Mannerheimintie 2 00100, Helsinki Finland tel: +358 9 4152 0200 www.reaktor.fi info@reaktor.fi 2014

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

Palvelutoimisto. Prosessit ja ihmiset rokkaamaan yhdessä. itsmf TOP10 @Kalastajatorppa 3.-4.10.2013 Hanna Nyéki-Niemi ja Mika Lindström 3.10.

Palvelutoimisto. Prosessit ja ihmiset rokkaamaan yhdessä. itsmf TOP10 @Kalastajatorppa 3.-4.10.2013 Hanna Nyéki-Niemi ja Mika Lindström 3.10. Palvelutoimisto Prosessit ja ihmiset rokkaamaan yhdessä itsmf TOP10 @Kalastajatorppa 3.-4.10.2013 Hanna Nyéki-Niemi ja Mika Lindström 3.10.2013 Keitä olemme? Mika Lindström Hanna Nyéki-Niemi Ei anneta

Lisätiedot

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä OSAAVAT KÄDET LUOVAT MAAILMOJA. EFQM kansalaisopiston kehittämisessä Kansalaisopistojen laatuseminaari 25.11.2011 Tampere Outi Itäluoma/Petäjä-opisto EFQM (European Foundation for Quality Management) Opiston

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun sulauttaminen osaksi tuotekehitysprosessia

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun sulauttaminen osaksi tuotekehitysprosessia http://www.cs.tut.fi/ihte http://www.cs.tut.fi/ihte/projects/kaste Käyttäjäkeskeisen suunnittelun sulauttaminen osaksi tuotekehitysprosessia Kati Kuusinen Esityksen sisältö Työn taustasta Työn tavoitteista

Lisätiedot

VIRTAUSTEHOKKUUDEN LISÄÄMINEN PATOLOGIAN LABORATORIOSSA

VIRTAUSTEHOKKUUDEN LISÄÄMINEN PATOLOGIAN LABORATORIOSSA VIRTAUSTEHOKKUUDEN LISÄÄMINEN PATOLOGIAN LABORATORIOSSA Mikko Laiho 6.2.2015 TEHOKKUUSMATRIISI LEAN ON TÄHDEN TAVOITTELUA VAIHTELUA VÄHENTÄMÄLLÄ RESURSSITEHOKKUUS VIRTAUSTEHOKKUUS Vaihtelu Voi syntyä mm.

Lisätiedot

Wiki korvaa intranetin. Olli Aro 3.6.2010

Wiki korvaa intranetin. Olli Aro 3.6.2010 Wiki korvaa intranetin Olli Aro 3.6.2010 Olli Aro Metsäteollisuuden myynti- ja markkinointitoimia 15 v B2B integraatioita 8 v Verkkopalveluita 7 kk Kehittämiskonsulttina Harrastuksina Talvella hiihto ja

Lisätiedot

Tulevaisuus on hybrideissä

Tulevaisuus on hybrideissä Tulevaisuus on hybrideissä HENRY-seminaari 25.9.2003 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen Kesko Oyj, Strateginen kehitys Lasse Mitronen Sivu 1 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen, HENRY-seminaari

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1 SOSIAALITYÖN PROSESSIKUVAUKSET TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ Rovaniemi 13.04.2010 Asta Niskala 4.5.2010 AN 1 Sosiaalityön määritelmä Sosiaalityö kohdistuu ihmisten ja heidän sosiaalisessa ympäristössään olevien

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN. Tuukka Rantanen Master of Health Care in clinical expertice

POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN. Tuukka Rantanen Master of Health Care in clinical expertice POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN Tuukka Rantanen Master of Health Care in clinical expertice Mitä potilasturvallisuusjohtaminen on? Turvallisuuspolitiikka Päämäärät Johdon sitoutuminen Henkilöstön merkitys

Lisätiedot

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat Mikko Belov, Projekti-insinööri Sisältö Kuntien kadunpidon

Lisätiedot

Miten kuvaat ja kehität organisaation kokonaisarkkitehtuuria?

Miten kuvaat ja kehität organisaation kokonaisarkkitehtuuria? Miten kuvaat ja kehität organisaation kokonaisarkkitehtuuria? Kuntamarkkinat Tietoisku 10. ja 11.9.2014 1 Mitä on kokonaisarkkitehtuuri? Kokonaisarkkitehtuuri on organisaation johtamis- ja kehittämismenetelmä,

Lisätiedot

Johtajuuden uusi aika miksi johtajuuden pita a muuttua?

Johtajuuden uusi aika miksi johtajuuden pita a muuttua? Johtajuuden uusi aika miksi johtajuuden pita a muuttua? Niina Andersin Hallituksen puheenjohtaja, johdon konsultti, valmentaja, coach Avidia Oy 1 Passion For Progress Alhaisen toimeenpanokyvyn tunnusmerkkejä

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus Ratko-mallin yksilölähtöinen Ratko-malli soveltaminen työpaikalla. tutkimusosuus - osallistaa työntekijät - tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin - on yhteisöllistä - muuttaa/helpottaa

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

582104 Ohjelmistojen mallintaminen, Johdatus ohjelmistotuotantoon

582104 Ohjelmistojen mallintaminen, Johdatus ohjelmistotuotantoon 582104 Ohjelmistojen mallintaminen, Johdatus ohjelmistotuotantoon 1 Lyhyt johdatus ohjelmistotuotantoon Ohjelmistotuotanto, ohjelmistoprojektit Miten ohjelmistojen tuottaminen eroaa teollisesta tuotannosta

Lisätiedot

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari 17.5.2011 Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen

Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari 17.5.2011 Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen Tuottavuus ja verkostojohtaminen Kuntatalouden kehitys ja palvelutarpeen kasvu edellyttävät

Lisätiedot

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY Anna-Liisa Koskinen SISÄLTÖ Uusi rakenne Uusia määritelmiä Keskeisistä muutoksista 2 ISO 14001 ympäristöjohtamisjärjestelmä ISO 14001 on tunnettu

Lisätiedot