1.4 Paikallisen opetussuunnitelman laadinta ja keskeiset opetusta ohjaavat ratkaisut

Transkriptio

1 PUROPELLON KOULU MUUTOSEHDOTUKSET: 1.4 Paikallisen opetussuunnitelman laadinta ja keskeiset opetusta ohjaavat ratkaisut B2-kieli Koulu noudattaa perusteiden ja kunnan opetussuunnitelman linjauksia ilman lisäyksiä. Painotettu opetus Englantirikasteisuus Puropellon koulun englantirikasteinen luokka jatkaa Ilpoisten alakoulussa alkanutta englantirikasteista opetusta. Puropellon koulun englantirikasteisella luokalla noudatetaan koulun yleistä tuntijakoa ja opetuksen tavoitteet, sisällöt ja arviointi noudattavat kuntakohtaista opetussuunnitelmaa. Erityisenä tavoitteena on kehittää oppilaiden valmiuksia selvitä erilaisista viestintätilanteista englannin kielellä ja lisätä rohkeutta ja halua käyttää englannin kieltä. Englantirikasteisuus toteutetaan vuosiluokittain erikseen sovituissa oppiaineissa. Opetusta annetaan biologian, maantiedon, matematiikan, historian, yhteiskuntaopin, uskonnon, tekstiilityön ja kotitalouden tunneilla. Englannin kielen osuus vaihtelee oppiaineittain ja vuosiluokittain; pääsääntöisesti kielen opetus merkitsee ko. oppiaineen kulloisenkin vuosiluokan opetussuunnitelmaan kuuluvien teemojen ja termistön opettelemista englannin kielellä. Myös luokka- ja kohteliaisuuskielenä pyritään käyttämään englantia. 8.- ja 9.-luokkalaisille tarjotaan englantirikasteisia valinnaisaineita. 9. luokan kanssa tehdään opintoretki Lontooseen; matkaa valmistellaan ja kohteisiin sekä paikalliseen kulttuuriin ja historiaan tutustutaan englannin tunneilla koko yläkoulun aikana. Liikuntaluokka Puropellon koulussa on liikuntaluokka, jolle pyritään erikseen yleisen pääsykokeen ja lajikokeen kautta. Liikuntaluokan tuntijako poikkeaa yleisopetuksen tuntijaosta siten, että koulun lisävuosiviikkotunti on sijoitettu 7. luokan liikuntaan. 8. ja 9. luokalla valinnaista liikuntaa on 2 vuosiviikkotuntia (taide- ja taitoaineiden valinnaisia tunteja). Koulun painotetut lajit ovat jääkiekko, joukkuevoimistelu ja telinevoimistelu. Muiden lajien harrastajille tarjotaan yleisvalmennusta. Muuten liikuntaluokilla noudatetaan koulun yleistä tuntijakoa ja opetuksen tavoitteet, sisällöt ja arviointi noudattavat kuntakohtaista opetussuunnitelmaa. Liikunnan opetuksen osalta nämä kuvataan tarkemmin taide- ja taitoaineiden valinnaisten tuntien yhteydessä luvussa 12.1.

2 Liikuntaluokan liikunnan opiskelukokonaisuus muodostuu kaikille yhteisestä liikunnasta ja valinnaisesta liikunnasta eli valmennuksesta. Valmennukseen osallistuminen mahdollistetaan lukujärjestysteknisin ratkaisuin. Nämä rakenteet kuvataan vuosittain lukuvuosisuunnitelmassa. Näiden valmennustuntien tavoitteena ja sisältönä on vahvistaa oppilaan liikunnallista osaamista yleisesti ja erityisesti omassa lajissaan. Tarkemmat lajikohtaiset tavoitteet on laatinut Turun Seudun Urheiluakatemia. Liikuntatuntien opetuksesta ja arvioinnista vastaavat yhteistyössä Puropellon koulun liikunnanopettajat ja Turun Seudun Urheiluakatemian lajivalmentajat. Yleisen opetussuunnitelman mukaista liikuntaa tehostetaan painottaen tiettyjä ominaisuuksia. Näitä ominaisuuksia ovat 7. luokalla taito ja nopeus, 8. luokalla voima ja liikkuvuus sekä 9. luokalla voima ja kestävyys. Valmennuksessa painotukset ovat samat. Lisäksi keskeisiä valmennuksen sisältöjä ovat yksilöllinen ohjaus ja henkilökohtainen valmennus, heikkouksien parantaminen ja vahvuuksien vahvistaminen, urheilijaksi kasvaminen sekä henkinen valmennus. Liikuntaluokan painotetun opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain: 7. luokka LIIKUNTA Lisävuosiviikkotunti (2 + 1 vvh) Tavoitteet 7. luokka Fyysinen toimintakyky S Kuntakohtainen/Koulukohtainen L T1 kannustaa oppilasta fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan erilaisia liikuntamuotoja ja harjoittelemaan parhaansa yrittäen Liikutaan liikuntatunneilla aktiivisesti ja monipuolisesti. Kokeillaan ennakkoluulottomasti uusia liikuntatehtäviä ja -lajeja sekä itsenäisesti että ryhmissä parhaansa yrittäen. Harjoitellaan laji- ja oheisharjoituksissa oppilaiden omia liikuntalajeja. Harjoitellaan eri lajeja tukevia ja kehittäviä fyysisiä ominaisuuksia monipuolisen ja vaihtelevan harjoittelun avulla. Erityispaino on taitoharjoittelussa. T2 ohjata oppilasta harjaannuttamaan havaintomotorisia taitojaan eli havainnoimaan itseään ja ympäristöään aistien avulla sekä tekemään Hahmotetaan omaa kehoa, voimaa, aikaa ja ympäröivää tilaa sekä tehdään tarkoituksenmukaisia ratkaisuja erilaisissa liikuntatilanteissa.

3 liikuntatilanteisiin sopivia ratkaisuja T3 ohjata oppilasta harjoittelun avulla kehittämään tasapaino- ja liikkumistaitojaan, jotta oppilas osaa käyttää, yhdistää ja soveltaa niitä monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä, eri vuodenaikoina ja eri liikuntamuodoissa T4 ohjata oppilasta harjoittelun avulla kehittämään välineenkäsittelytaitojaan, jotta oppilas osaa käyttää, yhdistää ja soveltaa niitä monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä, eri välineillä, eri vuodenaikoina ja eri liikuntamuodoissa T5 kannustaa ja ohjata oppilasta arvioimaan, ylläpitämään ja kehittämään fyysisiä ominaisuuksiaan: voimaa, nopeutta, kestävyyttä ja liikkuvuutta Kehitetään tasapaino- ja liikkumistaitoja useissa eri liikuntamuodoissa ja erilaisissa ympäristöissä. Kehitetään välineenkäsittelytaitoja sekä yhdistetään ja sovelletaan niitä useimmissa opetetuissa liikuntamuodoissa. Syvennetään välineenkäsittelytaitoja lajiharjoittelussa. Opitaan arvioimaan ohjatusti omaa fyysistä toimintakykyä. Ymmärretään fyysisten ominaisuuksien ylläpitämisen merkitys omalle hyvinvoinnille. Harjoitellaan ohjatusti arvioidun pohjalta fyysisiä ominaisuuksia kuten nopeus, liikkuvuus, voima ja kestävyys. Harjoitellaan oman lajin kannalta tärkeitä fyysisiä ominaisuuksia sekä niiden kehittämistä edistäviä uusia menetelmiä. Seurataan kehitystä aktiivisesti. T6 vahvistaa uima- ja vesipelastustaitoja, jotta oppilas osaa sekä uida että pelastautua ja pelastaa vedestä T7 ohjata oppilasta turvalliseen ja asialliseen toimintaan Harjoitellaan monipuolisesti vesiliikuntaa. Tutustutaan vesiliikuntaan oheisharjoittelumuotona. Kuunnellaan ja noudatetaan annettuja ohjeita. Toimitaan yhteisesti sovittujen toimintatapojen mukaisesti turvallisuusnäkökohdat ja toiset huomioiden. Opetellaan turvallisia harjoitustekniikoita omatoimista harjoittelua varten. Sosiaalinen toimintakyky

4 T8 ohjata oppilasta työskentelemään kaikkien kanssa sekä säätelemään toimintaansa ja tunneilmaisuaan liikuntatilanteissa toiset huomioon ottaen. Opetellaan ilmaisemaan omia tunteita toiset huomioon ottaen. Toimitaan kaikkien ryhmän oppilaiden kanssa. Autetaan ja kannustetaan muita oppilaita. Toimitaan erilaisissa ryhmissä yli lajirajojen. T9 ohjata oppilasta toimimaan reilun pelin periaatteella sekä ottamaan vastuuta yhteisistä oppimistilanteista Noudatetaan reilun pelin periaatetta erilaisissa tilanteissa. Kannetaan vastuuta yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Harjoitellaan ja kehitetään kanssaurheilijoiden tukemista erilaisissa tilanteissa. Psyykkinen toimintakyky T10 kannustaa oppilasta ottamaan vastuuta omasta toiminnasta ja vahvistaa oppilaan itsenäisen työskentelyn taitoja Toimitaan itsenäisesti annetun ohjeen mukaan. Ponnistellaan pitkäjänteisesti oman ja yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Harjoitellaan ja kehitetään oman arjen aikataulutusta sekä urheiluharjoitusten, koulunkäynnin että vapaa-ajan suhteen. T11 huolehtia siitä, että oppilaat saavat riittävästi myönteisiä kokemuksia omasta kehosta, pätevyydestä ja yhteisöllisyydestä Kehitetään liikunnan kautta myönteistä minäkuvaa. Opetellaan antamaan ja vastaanottamaan myönteistä palautetta sekä opettajalta että muilta oppilailta. Kokeillaan omalle taitotasolle soveltuvia iloa ja virkistystä tuottavia tehtäviä. Arvioidaan omia liikuntakokemuksia ja toimintaa osana itsearviointia. Harjoitellaan omaan lajiin liittyvien tavoitteiden ja kehityksen saavuttamista välitavoitteiden sekä epäonnistumisen ja onnistumisen kautta. T12 auttaa oppilasta ymmärtämään riittävän fyysisen aktiivisuuden ja liikunnallisen elämäntavan merkitys kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille Pohditaan fyysisen aktiivisuuden ja liikunnallisen elämäntavan merkitystä omalle hyvinvoinnille osana itsearviointia. Kehitetään ymmärrystä kilpaurheilun ja terveysliikunnan eroista. Opetellaan hahmottamaan omaa kokonaisvaltaista jaksamista aktiivisen ja kokonaisvaltaisen harjoittelumäärän kasvaessa. T13 tutustuttaa oppilas yleisten liikuntamuotojen harrastamiseen liittyviin mahdollisuuksiin, Kokeillaan eri liikuntamuotoja mahdollisuuksien mukaan (esim. hyödyntäen Mihi-toimintaa).

5 tietoihin ja taitoihin, jotta hän saa edellytyksiä löytää itselleen sopivia iloa ja virkistystä tuottavia liikuntaharrastuksia Pohditaan omaa kiinnostuneisuutta eri liikuntalajeihin osana itsearviointia. Tutustutaan muiden painotuslajien harjoittelumahdollisuuksiin sekä harjoittelumuotoihin. 8. luokka LIIKUNTA Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit (3 + 2 vvh) Tavoitteet 8. luokka Fyysinen toimintakyky S Kuntakohtainen/Koulukohtainen L T1 kannustaa oppilasta fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan erilaisia liikuntamuotoja ja harjoittelemaan parhaansa yrittäen Liikutaan liikuntatunneilla aktiivisesti ja monipuolisesti. Kokeillaan ennakkoluulottomasti uusia liikuntatehtäviä ja -lajeja sekä itsenäisesti että ryhmissä parhaansa yrittäen. Tavoitellaan ymmärrystä vaihtelevan ja monipuolisen harjoittelun merkityksestä aktiiviharrastajan liikunnallisessa kehityksessä sekä lajitaidoissa. T2 ohjata oppilasta harjaannuttamaan havaintomotorisia taitojaan eli havainnoimaan itseään ja ympäristöään aistien avulla sekä tekemään liikuntatilanteisiin sopivia ratkaisuja T3 ohjata oppilasta harjoittelun avulla kehittämään tasapaino- ja liikkumistaitojaan, jotta oppilas osaa käyttää, yhdistää ja soveltaa niitä monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä, eri vuodenaikoina ja eri liikuntamuodoissa Hahmotetaan omaa kehoa, voimaa, aikaa ja ympäröivää tilaa sekä tehdään tarkoituksenmukaisia ratkaisuja erilaisissa liikuntatilanteissa. Harjoitellaan monipuolista ja kokonaisvaltaista kehonhallintaa ja -tuntemusta muuttuvassa kehossa. Kehitetään tasapaino- ja liikkumistaitoja useissa eri liikuntamuodoissa ja erilaisissa ympäristöissä. Toteutetaan oheisharjoittelua monipuolisesti useassa urheilulajissa.

6 T4 ohjata oppilasta harjoittelun avulla kehittämään välineenkäsittelytaitojaan, jotta oppilas osaa käyttää, yhdistää ja soveltaa niitä monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä, eri välineillä, eri vuodenaikoina ja eri liikuntamuodoissa T5 kannustaa ja ohjata oppilasta arvioimaan, ylläpitämään ja kehittämään fyysisiä ominaisuuksiaan: voimaa, nopeutta, kestävyyttä ja liikkuvuutta Kehitetään välineenkäsittelytaitoja sekä yhdistetään ja sovelletaan niitä useimmissa opetetuissa liikuntamuodoissa. Harjoitellaan erilaisten liikuntamuotojen ja lajien kautta monipuolista välineidenkäsittelytaitoa fyysisen toimintakyvyn kehittämiseksi. Opetellaan arvioimaan ohjatusti omaa fyysistä toimintakykyä (esim. valtakunnallisen fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmän Move!:n avulla). Pohditaan fyysisten ominaisuuksien ylläpitämisen merkitystä omalle hyvinvoinnille. Harjoitellaan ohjatusti fyysisiä ominaisuuksia kuten nopeus, liikkuvuus, voima ja kestävyys. Suoritetaan erilaisia ja monipuolisia kuntoa ja toimintakykyä mittaavia testejä. Pohditaan, miten eri ominaisuudet painottuvat omassa urheilulajissa. T6 vahvistaa uima- ja vesipelastustaitoja, jotta oppilas osaa sekä uida että pelastautua ja pelastaa vedestä T7 ohjata oppilasta turvalliseen ja asialliseen toimintaan Harjoitellaan vesiliikuntaa, pelastautumis- ja vedestäpelastamistaitoja. Kuunnellaan ja noudatetaan annettuja ohjeita. Toimitaan yhteisesti sovittujen toimintatapojen mukaisesti turvallisuusnäkökohdat ja toiset huomioiden. Sosiaalinen toimintakyky T8 ohjata oppilasta työskentelemään kaikkien kanssa sekä säätelemään toimintaansa ja tunneilmaisuaan liikuntatilanteissa toiset huomioon ottaen. Osataan ilmaista omia tunteita toiset huomioon ottaen. Toimitaan kaikkien ryhmän oppilaiden kanssa. Autetaan ja kannustetaan muita oppilaita. Ymmärretään lajitaustan vaikutus erilaisuuteen harjoittelijana ja urheilijana. T9 ohjata oppilasta toimimaan reilun pelin periaatteella sekä ottamaan vastuuta Noudatetaan reilun pelin periaatetta erilaisissa tilanteissa. Kannetaan vastuuta yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.

7 yhteisistä oppimistilanteista Hyödynnetään omaa lajiosaamista opetuksen ja opettajan toiminnan apuna. Psyykkinen toimintakyky T10 kannustaa oppilasta ottamaan vastuuta omasta toiminnasta ja vahvistaa oppilaan itsenäisen työskentelyn taitoja Toimitaan itsenäisesti annetun ohjeen mukaan. Ponnistellaan pitkäjänteisesti oman ja yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Kehitetään oman asenteen ja omaehtoisen harjoittelun ymmärrystä ja vaikutusta osana asetettujen tavoitteiden saavuttamista. T11 huolehtia siitä, että oppilaat saavat riittävästi myönteisiä kokemuksia omasta kehosta, pätevyydestä ja yhteisöllisyydestä Kehitetään liikunnan kautta myönteistä minäkuvaa. Opetellaan antamaan ja vastaanottamaan myönteistä palautetta sekä opettajalta että muilta oppilailta. Kokeillaan omalle taitotasolle soveltuvia iloa ja virkistystä tuottavia tehtäviä. Arvioidaan omia liikuntakokemuksia ja toimintaa osana itsearviointia. Perehdytään oman kasvun ja kehittymisen vaikutukseen urheilijana kehittymisen kannalta. T12 auttaa oppilasta ymmärtämään riittävän fyysisen aktiivisuuden ja liikunnallisen elämäntavan merkitys kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille T13 tutustuttaa oppilas yleisten liikuntamuotojen harrastamiseen liittyviin mahdollisuuksiin, tietoihin ja taitoihin, jotta hän saa edellytyksiä löytää itselleen sopivia iloa ja virkistystä tuottavia liikuntaharrastuksia Pohditaan fyysisen aktiivisuuden ja liikunnallisen elämäntavan merkitystä omalle hyvinvoinnille osana itsearviointia. Perehdytään fyysiseen aktiivisuuteen ja sen kokonaisvaltaisiin vaikutuksiin kilpaurheilussa sekä sen oheisessa ja jälkeisessä elämässä. Kokeillaan eri liikuntamuotoja mahdollisuuksien mukaan (esim. hyödyntäen Mihi-toimintaa). Pohditaan omaa kiinnostuneisuutta eri liikuntalajeihin osana itsearviointia. Liikutaan monipuolisesti ja eri tavoin harjoitellen. Pohditaan monipuolisen harjoittelun vaikutusta ja merkitystä oman lajin harjoitteluun ja siinä jaksamiseen. 9. luokka LIIKUNTA Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit (2 + 2 vvh)

8 Tavoitteet 9. luokka Fyysinen toimintakyky S Kuntakohtainen/ Koulukohtainen L T1 kannustaa oppilasta fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan erilaisia liikuntamuotoja ja harjoittelemaan parhaansa yrittäen Liikutaan liikuntatunneilla aktiivisesti ja monipuolisesti. Kokeillaan ennakkoluulottomasti uusia liikuntatehtäviä ja -lajeja sekä itsenäisesti että ryhmissä parhaansa yrittäen. Pyritään omatoimiseen harjoitteluun. T2 ohjata oppilasta harjaannuttamaan havaintomotorisia taitojaan eli havainnoimaan itseään ja ympäristöään aistien avulla sekä tekemään liikuntatilanteisiin sopivia ratkaisuja T3 ohjata oppilasta harjoittelun avulla kehittämään tasapaino- ja liikkumistaitojaan, jotta oppilas osaa käyttää, yhdistää ja soveltaa niitä monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä, eri vuodenaikoina ja eri liikuntamuodoissa T4 ohjata oppilasta harjoittelun avulla kehittämään välineenkäsittelytaitojaan, jotta oppilas osaa käyttää, yhdistää ja soveltaa niitä monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä, eri välineillä, eri vuodenaikoina ja eri liikuntamuodoissa T5 kannustaa ja ohjata oppilasta arvioimaan, ylläpitämään ja kehittämään fyysisiä ominaisuuksiaan: voimaa, Hahmotetaan omaa kehoa, voimaa, aikaa ja ympäröivää tilaa sekä tehdään tarkoituksenmukaisia ratkaisuja erilaisissa liikuntatilanteissa. Harjoitellaan oman kehon hallintaa, toimintaa ja tuntemusta muuttuvassa kehossa. Osataan käyttää, yhdistää ja soveltaa tasapaino- ja liikkumistaitoja useimmissa opetetuissa liikuntamuodoissa ja erilaisissa ympäristöissä. Perehdytään kasvun ja kehityksen vaikutuksiin eri lajien ja lajitekniikoiden suorittamisen kannalta. Osataan käyttää tarkoituksenmukaisesti liikuntavälineitä sekä yhdistää ja soveltaa käsittelytaitoja useimmissa opetetuissa liikuntamuodoissa. Käytetään monipuolisia ja vaihtelevia harjoittelumuotoja, - menetelmiä sekä -välineitä. Osataan arvioida omaa fyysistä toimintakykyä. Ymmärretään fyysisten ominaisuuksien ylläpitämisen merkitys omalle hyvinvoinnille.

9 nopeutta, kestävyyttä ja liikkuvuutta Harjoitellaan ohjatusti fyysisiä ominaisuuksia kuten nopeus, liikkuvuus, voima ja kestävyys. Perehdytään ja pohditaan oman kasvun ja kehitysvaiheen sekä oman kehittymisen suhdetta. T6 vahvistaa uima- ja vesipelastustaitoja, jotta oppilas osaa sekä uida että pelastautua ja pelastaa vedestä T7 ohjata oppilasta turvalliseen ja asialliseen toimintaan Kehitetään taitoa uida, pelastautua ja pelastaa vedestä. Ymmärretään veden mahdollisuus osana oman lajin fyysistä harjoittelua ja mahdollista kuntoutustarvetta. Kuunnellaan ja noudatetaan annettuja ohjeita. Toimitaan yhteisesti sovittujen toimintatapojen mukaisesti turvallisuusnäkökohdat ja toiset huomioiden. Syvennetään ymmärrystä yhteisten ja lajisääntöjen merkityksestä turvallisen harjoittelun toteuttamisessa sekä turvallisuusriskien vähentämisessä. Sosiaalinen toimintakyky T8 ohjata oppilasta työskentelemään kaikkien kanssa sekä säätelemään toimintaansa ja tunneilmaisuaan liikuntatilanteissa toiset huomioon ottaen. Harjoitellaan ilmaisemaan omia tunteita toiset huomioon ottaen. Toimitaan kaikkien ryhmän oppilaiden kanssa. Autetaan ja kannustetaan muita oppilaita. Perehdytään ja käsitellään myös urheilussa ilmenneitä negatiivisia tunteita ja ilmiöitä. T9 ohjata oppilasta toimimaan reilun pelin periaatteella sekä ottamaan vastuuta yhteisistä oppimistilanteista Noudatetaan reilun pelin periaatetta erilaisissa tilanteissa. Kannetaan vastuuta yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Ymmärretään oma rooli osana ryhmää sekä oman roolin ja toiminnan merkitys oppimisen, ilmapiirin ja yhteisen toiminnan kannalta. Psyykkinen toimintakyky T10 kannustaa oppilasta ottamaan vastuuta omasta toiminnasta ja vahvistaa oppilaan itsenäisen työskentelyn taitoja Toimitaan itsenäisesti annetun ohjeen mukaan. Ponnistellaan pitkäjänteisesti oman ja yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Pohditaan ja pyritään määrätietoisesti toteuttamaan omia henkilökohtaisia tavoitteita.

10 T11 huolehtia siitä, että oppilaat saavat riittävästi myönteisiä kokemuksia omasta kehosta, pätevyydestä ja yhteisöllisyydestä Kehitetään liikunnan kautta myönteistä minäkuvaa. Opetellaan antamaan ja vastaanottamaan myönteistä palautetta sekä opettajalta että muilta oppilailta. Kokeillaan omalle taitotasolle soveltuvia iloa ja virkistystä tuottavia tehtäviä. Arvioidaan omia liikuntakokemuksia ja toimintaa osana itsearviointia. Arvioidaan omaa toimintaa urheilijana ja oman toiminnan vaikutusta omien tavoitteiden saavuttamiseen. T12 auttaa oppilasta ymmärtämään riittävän fyysisen aktiivisuuden ja liikunnallisen elämäntavan merkitys kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille T13 tutustuttaa oppilas yleisten liikuntamuotojen harrastamiseen liittyviin mahdollisuuksiin, tietoihin ja taitoihin, jotta hän saa edellytyksiä löytää itselleen sopivia iloa ja virkistystä tuottavia liikuntaharrastuksia Pohditaan fyysisen aktiivisuuden ja liikunnallisen elämäntavan merkitystä omalle hyvinvoinnille osana itsearviointia. Hahmotetaan kilpaurheilun ja kovan harjoittelemisen negatiivia vaikutuksia. Kokeillaan eri liikuntamuotoja mahdollisuuksien mukaan (esim. hyödyntäen Mihi-toimintaa). Pohditaan omaa kiinnostuneisuutta eri liikuntalajeihin osana itsearviointia. Pohditaan erilaisiin liikuntalajeihin ja -muotoihin tutustumisen kautta omaa urheilulajia ja siinä kehittymistä. Koulun ohjaussuunnitelma Ohjaussuunnitelma liitteenä. Liite 3 Ohjauksen vastuunjako Oppilaanohjausta tarkastellaan osana koko koulun ohjaustyötä. Oppimisympäristön virikkeistä ja ohjauskäytäntöjen osista muodostuu kokonaisuus, jolla tuetaan oppilaan elinikäisen oppimisen halun syntymistä, suunnitelmallisuutta ja tavoitteellisuutta. Välittäminen ja oppilaan tarpeen mukainen tuki kuvaa kaikkea ohjaustyötä Puropellon koulussa. Kaikki ohjaavat Ohjaustyötä tarkastellaan koordinoituna kokonaisuutena. Oppilaanohjaajat, aineenopettajat ja erityisopettajat sekä oppilashuollon toimijat (kuraattori, terveydenhoitaja ja koulupsykologi) vastaavat ohjauksesta oman erikoisalueensa mukaan. Oppilaanohjaaja koordinoi ura- ja koulutusvalintaan liittyvää ohjausyhteistyötä. Luokanohjaaja taas varmistaa, että oppilas saa tarvitsemaansa tukea. Kaikille ohjaajille yhteinen ohjaustavoite jäsentyy seuraavaksi:

11 Oppilaan omien vahvuuksien tunnistamisen ja tavoitteellisuuteen sekä suunnitelmallisuuteen liittyvien valmiuksien kehittäminen Yhteistyötaitojen kehittäminen Työelämätiedon lisääminen Yhteisen ohjaustyön tavoite on se, että oppilas kykenisi liittämään yhteen vahvuutensa ja työelämän mahdollisuudet. Ohjaustavoitteeseen pyritään seuraavan työjaon mukaan: Luokanohjaaja seuraa luokkansa oppilaiden poissaoloja ja opintosuorituksia. Luokanohjaaja vastaa siitä, että tieto oppilaan koulunkäyntiä haittaavista asioista, esim. lukuisat poissaolot, välittyy oppilashuollon toimijoille. Aineenopettaja auttaa oppilasta kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan. Hänen tehtävänään on ilmoittaa oppilashuollon toimijoille oppilaan mahdollisista oppimisvaikeuksista ja opintomenestyksessä tapahtuneista muutoksista. Aineenopettaja osallistuu työelämään tutustumisjaksojen toimeenpanoon ja liittää työelämän osaamistarpeet osaksi omaa oppiainettaan. Erityisopettaja pyrkii oppilaan toimijuuden vahvistamiseen ja auttaa oppilasta selviytymään kouluarjen haasteista. Oppilaanohjaajat vastaavat oppilaanohjaustyöstä. Tukioppilaita ohjaava opettaja koordinoi uusien oppilaiden ryhmäyttämiseen liittyvää toimintaa ja oppilaiden vertaistuen antamiseen liittyvien valmiuksien kehittämistä. Oppilaskuntaa ohjaava opettaja vastaa oppilaskuntatoiminnasta. Oppilaiden ura-ja koulutusvalinnan ohjaamiseen liittyvää monialaista ohjausyhteistyötä koordinoidaan konsultaatiotapaamisissa. Oppilaanohjaajan kutsumissa tapaamisissa ovat tarpeen mukaan mukana luokanohjaaja, aineenopettaja tai oppilashuoltohenkilökuntaa. Tapaamisia järjestetään seuraavasti: 2. jakso seitsemäsluokkalaiset (uusien oppilaiden kotiutuminen); 3. jakso päättöluokkalaiset (yhteishaku); 5. jakso kahdeksasluokkalaiset (oppimisen esteet ja jatkokoulutusvalinta). Yhteistyön tavoitteena on tarkastella oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia sekä koulunkäyntiin liittyviä muita ongelmia ura- ja koulutusvalinnan näkökulmasta. Oppilaanohjaajien ohjaus Oppilaanohjaajien työnkuva jakaantuu kolmeen osaan: Opetussuunnitelman perusteiden mukaisen ohjauksen järjestäminen (oppitunnit, henkilökohtainen ohjaus ja pienryhmäohjaus) Työelämään tutustumiseen liittyvän ohjauksen organisointi ja koordinointi Yhteistyö eri tahojen kanssa Oppilaanohjaaja vastaa oppilaan ura- ja koulutusvalintaprosessien etenemisestä. Oppilaanohjaajat tekevät yhteistyötä opettajakunnan, ammatillisten oppilaitosten ja yritysten kanssa. Oppilaanohjaaja organisoi yritysvierailuja, jatkokoulutusvaihtoehtoihin tutustumisia, organisoi työelämään tutustumisjaksoja sekä järjestää ryhmä- ja henkilökohtaista ohjausta. Oppilaitos- ja yritysvierailut toteutetaan yhdessä aineenopettajien kanssa. Oppilaanohjaus Puropellon koulussa: Jakso 7. lk 8. lk 9. lk

12 1 Ryhmäyttämispäivä Oppilaanohjaukseen orientoituminen: Ryhmäyttäminen Omat vahvuudet Valintojen tekemisen harjoittelu Oppiminen Koulu-TET 2 Jatkokoulutusvalinta Pienryhmäohjaus: uravalinta 3 TET-jakso Henkilökohtainen ohjaus: oma koulutusvalinta II asteen siirtymävaiheyhteistyö: Koulun käytänteet Oppilaanohjaukse n keskeiset osaalueet Taitaja9- kädentaitokilpailu Oppilaitosvierailu t 4 Yhteishaku Tehostettu tuki: koulutusvalinta 5 Uravalinta: Yritysvierailut AVO TET Pienryhmäohjaus/henkilökohta i-nen ohjaus: vahvuudet Yritysvierailut Ohjaus kesäkeskeytysaikana Oppilaanohjauksen vuosikello tarkentuu lukuvuosittain lukuvuosisuunnitelman yhteydessä. Oppilaan urapohdinnan edistäminen Vuosiluokalle 7-9 oppilaanohjaus toteutetaan siten, että oppilas voi hahmottaa askeleet hyvään jatkokulutuspäätökseen. Oppilaalle tarjotaan mahdollisuus hyödyntää tieto- ja viestintätekniikan avulla tuoreinta työelämätietoa ja hankkia kokemuksia työelämästä ja jatkokoulutusvaihtoehdoista. Oppilaanohjauksen oppitunnit muodostavat jatkokoulutusvalintaa valmentavan urapohdinnan edistämisen ytimen. Tätä työtä tuetaan järjestämällä oppilaalle mahdollisuuksia vierailla Turun seudun yrityksissä ja jatkokoulutuspaikoissa. Oppilaan urapohdinnan kannalta keskeisistä aiheista keskustellaan oppilaan kanssa henkilökohtaisesti tai pienryhmissä. Näitä aiheita ovat omat vahvuudet, omien mielenkiinnonkohteiden kartoittaminen ja jatkokoulutus sekä näiden asioiden yhteen liittäminen.

13 Oppilaanohjauksen oppituntityöskentely etenee seuraavasti: Teema Oppituntisisällöt Pienryhmä tai henkilökohtainen ohjaus Orientoitum inen Ryhmäyttäminen ja yhteistoimintataitojen kehittäminen Oppiminen Oppiminen Oma ura Omien vahvuuksien tunnistaminen Tehostetun tuen arviointi Koulutusalamielenkiinnon Urapohdinta ja tavoitteen asettaminen tunnistaminen Työelämään tutustuminen Omien uravaihtoehtojen arviointi Tulevaisuuden suunnittelu ja opiskelutavoitteiden asettaminen Tehostetun tuen arviointi Jatkokoulutuspaikkoihin 3. II asteen koulutusvalinta perehtyminen Oma opintomenestys ja toisen asteen koulutusvaihtoehdot Omien valintaperusteiden hahmottaminen Jatkokoulutusvaihtoehtojen yhdistäminen päätöksenteon perusteisiin Vaihtoehtojen rajaaminen ja ensisijaisen vaihtoehdon valinta Päätöksenteko Siirtymävaiheinformaatio Koulun ohjauskäytäntöjä kuvataan tarkemmin tukimateriaalina olevassa ohjaussuunnitelmassa ja lukuvuosisuunnitelmassa. Puropellon koulun ohjaussuunnitelma 2016 Sisällys 1. Kaikkien opettajien toteuttama ohjaus Yhteistoiminta Nivelvaiheyhteistyö alakoulun kanssa Ryhmäyttäminen ja uusien oppilaiden vastaanottaminen Oppilaskunta ja tukioppilastoiminta Juhlakulttuuri 18

14 1.1.5 Ohjaus ongelmatilanteissa Kodin ja koulun välinen yhteistyö Muu yhteistyö Oppimaan ohjaaminen Työelämään tutustuminen TET-jaksot Yritysvierailut Oppilaitosvierailut Oppilaanohjaus KAIKKIEN OPETTAJIEN TOTEUTTAMA OHJAUS Kaikkien opettajien tehtävä on edistää oppilaan valmiutta suunnitella toimintaansa, arvioida suunnitelmiaan ja tehdä valintoja sekä päätöksiä. Tämä ohjaustyö edistää samalla oppilaan valmiutta urapohdintaan, joka lopulta näyttäytyy onnistuneena koulutusvalintana. Urapohdinnan edistämistä tarkastellaan tässä ohjaussuunnitelmassa kaikkien opettajien toteuttamana ohjaustyönä ja oppilaanohjaajan työnä. Oppilaanohjaajat, aineenopettajat ja erityisopettajat sekä oppilashuollon toimijat (kuraattori, terveydenhoitaja ja koulupsykologi) vastaavat ohjauksesta oman erikoisalueensa mukaan. Luokanohjaaja koordinoi tätä monialaista ohjaustyötä ja varmistaa, että oppilas saa tarvitsemaansa tukea. Oppilaanohjaaja taas koordinoi ura- ja koulutusvalintaan liittyvää ohjausyhteistyötä. Kaikille ohjaajille yhteinen ohjaustavoite jäsentyy seuraavaksi: Oppilaan omien vahvuuksien tunnistamiseen ja tavoitteellisuuteen sekä suunnitelmallisuuteen liittyvien valmiuksien kehittäminen Yhteistyötaitojen kehittäminen Työelämätiedon lisääminen Yhteisen ohjaustyön tavoite on se, että oppilas kykenisi liittämään yhteen vahvuutensa ja mahdollisuutensa, jotka liittyvät oppimiseen, koulutukseen ja työelämään. Ohjaustavoitteeseen pyritään seuraavan työjaon mukaan: Luokanohjaaja seuraa luokkansa oppilaiden poissaoloja ja opintosuorituksia. Luokanohjaaja vastaa siitä, että tieto oppilaan koulunkäyntiä haittaavista asioista, esim. lukuisat poissaolot, välittyy oppilashuollon toimijoille. Luokanohjaajalla on aina päävastuu luokkansa oppilaiden koulunkäynnin ohjaamisesta. Aineenopettaja auttaa oppilasta kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan. Hänen tehtävänään on ilmoittaa oppilashuollon toimijoille oppilaan mahdollisista oppimisvaikeuksista ja opintomenestyksessä tapahtuneista muutoksista. Aineenopettaja liittää työelämän osaamistarpeet omaan oppiaineeseensa. Erityisopettaja pyrkii oppilaan toimijuuden vahvistamiseen ja auttaa oppilasta selviytymään kouluarjen haasteista. Oppilaanohjaajat vastaavat oppilaan ura- ja koulutusvalintaprosessin etenemisestä. Oppilaskuntaa ohjaava opettaja vastaa oppilaiden osallistamiseen liittyvästä toiminnasta. Tukioppilaita ohjaava opettaja vastaa uusien oppilaiden ryhmäyttämiseen liittyvästä toiminnasta ja oppilaiden vertaistuen antamiseen liittyvien valmiuksien kehittämisestä. Kiusaamista ehkäisevän tiimin opettajat vastaavat kiusaamistapausten käsittelystä.

15 Oppilaanohjauksen aihealueet voidaan jakaa lukuvuosille seuraavasti: 7. lk Oppimaan oppiminen 8. lk Työelämään tutustuminen 9. lk Koulutusvalinta Monialaista ohjausyhteistyötä koordinoidaan konsultaatiotapaamisissa. Koulussa on oppilashuollollinen ja pedagoginen konsultaatioryhmä. Oppilaanohjaukseen liittyviä konsultaatiotapaamisia järjestetään 2. jaksossa seitsemäsluokkalaisten oppilaiden kotiutumisesta ja 3. jaksossa päättöluokkalaisten koulutusvalinnoista. Yhteistyön tavoitteena on tarkastella oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia sekä koulunkäyntiin liittyviä muita ongelmia ura-ja koulutusvalinnan näkökulmasta. Puropellon koulun oppilashuolto on kaikkien kouluyhteisössä työskentelevien tehtävä. KOR eli koulukohtainen oppilashuoltoryhmä koordinoi koko koulun oppilashuoltotyötä. Tähän ryhmään kuuluvat oppilashuollon työntekijöiden lisäksi oppilaanohjaajat, erityisopettaja, rehtori ja apulaisrehtori sekä vanhempien ja oppilaiden edustajia. Jokaisen opettajan tehtävä on arvioida oppilaan lähtötaso ja tuen tarve. Pedagogisen tuen konsultaatioryhmän tehtävänä on tukea opettajien toteuttamaa ohjaustyötä. Konsultaatioryhmään kuuluvat rehtori, apulaisrehtori, oppilaanohjaajat ja osa-aikaista erityisopetusta antava erityisopettaja. Aineenopettaja voi kysyä neuvoa ryhmältä oppilaan opiskeluun ja oppimiseen liittyvissä asioissa. Yhteistyön avulla etsitään keinoja tukea oppilasta hänen koulunkäyntiinsä liittyvissä haasteissa. Kussakin jaksossa järjestetään luokkatunti, jonka ensisijainen tavoite on luoda mahdollisuuksia osallisuuteen, lujittaa luokkahenkeä ja harjoituttaa yhteistoiminnassa tarvittavia taitoja. Muu lukuvuoden aikana toteutuva ohjaus on kuvattu kuviossa 2. Oppilaanohjaus Kaikkien opettajien toteuttama ohjaus Tapahtuma 1. jakso Oppilaskunnan järjestäytyminen 7.lk Ryhmäyttäminen Ryhmäyttäminen Ryhmäyttämistuokio oppitunnilla Mentorointi (tukioppilaat) Ryhmäyttämispäivät (opo 1) Vahvuudet Oppimaan oppiminen: opiskelustrategiat Oppilaan lähtötason arviointi Tukioppilaiden vierailu oppitunnilla Vanhempainilta (rehtori) Keittiö-TET:n organisointi Jakson tavoitteet ja arviointiperusteet Globaalivanhempainilta, opo 1 8.lk Uudelleen ryhmäyttäminen tarvittaessa Jakson tavoitteet ja arviointiperusteet Opintojen aikainen arviointi 9.lk Henkilökohtaisen /pienryhmäohjauksen organisointi Uudelleen ryhmäyttäminen tarvittaessa Vanhempainilta (päättöarviointi, koulutusvalinta ja yhteishaku), opo 2 Jakson tavoitteet ja arviointiperusteet Opintojen aikainen arviointi Päättöarvioinnin kriteerit

16 2. jakso Ruokasalijärjestäjätoiminnan organisointi Yhteistoiminnan arviointi (luokanohjaaja) 7.lk Keittiö-TET:n organisointi Jakson tavoitteet ja arviointiperusteet Opintojen aikainen arviointi Koulu-TET 8.lk Jakson tavoitteet ja arviointiperusteet Opintojen aikainen arviointi Oppilaanohjaus Kaikkien opettajien toteuttama ohjaus Tapahtuma 9.lk Teema: työ ja koulutus TET-paikan hakeminen Pienryhmä/henkilökohtainen ohjaus: omat vahvuudet ja ura- ja koulutusvalinta Oppilaitosvierailujen organisointi (opo 1) Aihe: asiointikäytös TET-jakson organisointi Aihe: Työpaikan haku TET-jakso Aihe: TET-kokemusten jakaminen Jakson tavoitteet ja arviointiperusteet Opintojen aikainen arviointi Päättöarvioinnin kriteerit 3. jakso 7.lk Jakson tavoitteet ja arviointiperusteet Opintojen aikainen arviointi 8.lk Jakson tavoitteet ja arviointiperusteet Opintojen aikainen arviointi Valintoihin sitouttaminen (valinnaisaineet) Joulujuhla tai itsenäisyyspäivän juhla 9.lk Teema: koulutusvalinta Jakson tavoitteet ja arviointiperusteet Henkilökohtainen ohjaus: koulutusvalinta Yhteishakuvanhempainillan organisointi (opot) Opintojen aikainen arviointi Päättöarvioinnin kriteerit Oppilaitosvierailut Vanhempainilta (opot)

17 4. jakso 7.lk Jakson tavoitteet ja arviointiperusteet Opintojen aikainen arviointi 8.lk Yritysvierailut organisointi Jakson tavoitteet ja arviointiperusteet TET-jakson organisointi Opintojen aikainen arviointi 9.lk Teema: koulutusvalinta Jakson tavoitteet ja arviointiperusteet Yhteishaku Opintojen aikainen arviointi Päättöarvioinnin kriteerit 5. jakso 7.lk Seuraavan lukuvuoden ryhmäyttämispäivän organisointi (opo 1) Jakson tavoitteet ja arviointiperusteet Toimintapäivän organisointi Opintojen aikainen arviointi Toimintapäivä (7.lk) 8.lk Aihe: Turun seudun elinkeinoelämä Jakson tavoitteet ja arviointiperusteet Yritysvierailut Opintojen aikainen arviointi TET-jakso Tiedon (TET-paikan) hakeminen Aihe: hakemuksen laatiminen Aihe: asiointikäytös 9.lk Kevätjuhlat Kuvio 2. Ohjaus lukuvuoden aikana 1.1 Yhteistoiminta Yhteistoimintaan liittyvän ohjauksen tavoitteena on edistää kunkin oppilaan valmiuksia oppimaan oppimiseen ja yhteistoimintaan. Hyvät valmiudet ilmenevät muun muassa hyvinä tapoina ja muita huomioivana käyttäytymisenä. Oppilas saa tukea, mikäli ohjaustilanteissa esiintyy ongelmia Nivelvaiheyhteistyö alakoulun kanssa Puropellon koulu toimii yhteistyössä oman oppilasalueensa alakoulujen kanssa mahdollistaakseen oppilaan siirtymisen yläkouluun mahdollisimman luontevasti. Nivelvaiheyhteistyö on kuvattu koulun opetussuunnitelman luvussa 5.2. Puropellon kouluun siirtyy oppilaita useammasta alakoulusta ja perusopetusryhmät kootaan uudelleen. Uudet oppilaat ryhmäytetään heti yläkoulun alussa ja luokan ryhmädynamiikkaa seurataan yläkoulun aikana. Tuleva

18 oppilas voi myös esittää kaveritoiveen ystävänsä kanssa samalle luokalle pääsemiseksi. Kaveritoivetta tiedustellaan kirjallisesti alakoulun oppilailta Ryhmäyttäminen ja uusien oppilaiden vastaanottaminen Koko opettajakunta ja oppilaskunta osallistuvat uusien oppilaiden vastaanottamiseen. Lukuvuoden alussa eri oppiaineiden tunneilla ryhmäytetään oppilaita ja luokanohjaaja käy läpi koulun käytänteet. Uudet Puropellon koulun oppilaat osallistuvat koulun järjestämään ryhmäyttämispäivään, jonka tavoitteena on ryhmäyttää luokka ja tutustuttaa uudet oppilaat toisiinsa. Luokanohjaajat viettävät päivän oman luokkansa mukana ja tukioppilaat osallistuvat toimintaan oman nimikkoluokkansa kanssa. Oppilaanohjaajat suunnittelevat ryhmäyttämispäivän ja vastaavat tiedotuksesta koteihin. Ryhmäyttämispäivän ohjelmasta vastaavat tukioppilaat, oppilashuollon henkilöstö ja kaupungin muut toimijat. Seitsemännen ja kahdeksannen luokan oppilaat tekevät kouluviihtyvyyskyselyn, jonka tulokset esitellään vanhempainillassa. Tulosten avulla arvioidaan ohjauksen kehittämistarpeita. Kun kouluun saapuu lukuvuoden aikana uusi oppilas, oppilaanohjaaja varmistaa yhdessä luokanohjaajan kanssa, että oppilaan opinto-suoritukset ovat kunnossa. Oppilaanohjaaja tutustuttaa oppilaan koulun käytänteisiin ja toimintakulttuuriin. Oppilaanohjaaja tai luokanohjaaja ottaa yhteyttä luokan tukioppilaisiin ja sopii heidän kanssaan uuden oppilaan ohjaamisesta Oppilaskunta ja tukioppilastoiminta Jokainen luokka valitsee syksyllä keskuudestaan vähintään yhden edustajan oppilaskunnan hallitukseen. Sen tehtävänä on ohjata oppilaat keskinäiseen yhteistyöhön, pyrkiä parantamaan oppilaiden osallisuutta koulussa ja edistää oppilaiden yhteistoimintaa sekä vastuuta yhteisten asioiden hoitamisesta. Oppilaskunta suunnittelee ja toteuttaa koulun yhteishenkeä nostattavia teemapäiviä ja on mukana erilaisten välituntiaktiviteettien suunnittelussa. Puropellon koulussa on tukioppilastoimintaa, joka perustuu nuorten vertaistukeen. Oppilaat voivat hakeutua 7. luokalla tukioppilaiksi ja heidät koulutetaan tähän tehtävään. Ylempien luokkien tukioppilaat toimivat kummiluokkansa ohjaajina lukuvuoden aikana. He toimivat myös oppaina ja avustajina 6. luokkalaisten tutustumispäivinä koulussa Juhlakulttuuri Oppilaalla on mahdollisuus osallistua eri tavoin valinnaisaineiden ja oppilaskuntatoiminnan kautta koulun juhlien suunnitteluun, järjestämiseen ja toteutukseen. Kahdeksannet luokat ovat vastuussa joulujuhlien järjestelyistä ja yhdeksännen luokan oppilaat taas kevätlukukauden juhlista aineenopettajiensa johdolla. Peruskoulun lopussa päättöluokan viimeisten kouluviikkojen aikana järjestetään lukujärjestyksestä poikkeavaa monialaista ja oppiainerajoja ylittävää ohjelmaa Ohjaus ongelmatilanteissa Koulun seuraamusjärjestelmä on kehitetty tukemaan oppilaan vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaitoja. Sen tavoitteena on ohjata oppilasta ottamaan huomioon yhteiset säännöt ja toimintatavat ja kunnioittamaan toinen toisiaan. Seuraamusjärjestelmän mukaisesti opettaja ensisijassa keskustelee koulun sääntöjä rikkovan oppilaan kanssa ja näin pyrkii saamaan aikaiseksi toivottua muutosta.

19 Koulu on mukana kiusaamista vastustavassa ohjelmassa, jossa pyritään selvittämään kiusaamistapauksia ja edistämään yhdessä tekemisen taitoja. Kiusaamista ehkäisevään tiimiin kuuluvat opettajat käsittelevät tietoonsa tulleita pitkäaikaisia kiusaamistapauksia henkilökohtaisissa keskusteluissa asiaan osallistuneiden oppilaiden kanssa. Tiimin toiminta on prosessiluontoista ja tapauksiin liittyy aina pitempiaikainen seuranta. Tiimi kokoontuu tarvittaessa. Tiimin keskusteluissa mukana olleiden oppilaiden huoltajille ilmoitetaan asiasta Wilman kautta Kodin ja koulun välinen yhteistyö Koulun ja kodin välisen yhteistyön edistämiseksi koulu järjestää lukuvuoden aikana useita oppilaan huoltajille tarkoitettuja vanhempainiltoja. Jokaisella vanhempainillalla on omat teemansa sen mukaan, missä vaiheessa oppilaan opinnot ovat. Alakoulusta yläkouluun siirtymisen nivelvaiheessa tulevien oppilaiden huoltajille esitellään koulu. Tilaisuuden valmistelussa valinnaisaineiden oppilaat ovat vahvasti mukana esittäessään oman luovan toteutuksensa koulun tarjoamista valinnaisaineista. Seitsemännen luokan lukuvuoden alussa on tervetuliaisilta, jolloin huoltajat tutustuvat lähemmin koulun opettajiin ja lapsensa luokanohjaajaan. Vanhempaintapaamiset 7. luokan luokanohjaajat sopivat jokaisen huoltajan kanssa erikseen. Kahdeksannen luokan huoltajien vanhempainiltaan yhdistyy jokin lukuvuosittain päätettävä ajankohtainen teemaluento. Aiheesta tehdään päätös yhteistyössä koulun vanhempainyhdistyksen kanssa. Yhdeksännen luokan vanhempainillan teemat painottuvat viimeisen lukuvuoden haasteisiin ja erityisesti koulutusvalintoihin. Syyslukukauden 9.luokan huoltajien illassa käsitellään koulutusvalintaan ja päättöarviointiin liittyviä kysymyksiä ja helmikuun yhteishakuilta painottuu toisen asteen erityiskysymyksiin, valintaperusteisin ja aikatauluihin. Globaalikasvatuksen vanhempainilta on suunnattu lähinnä koulun vieraskielisten oppilaiden huoltajille, joille Suomen koulutusjärjestelmä on vieras. Tilaisuudessa esitellään peruskoulun keskeisiä toimintamuotoja ja oppilaan tukeen liittyviä asioita. Tilaisuuteen kutsutaan myös tarvittaessa eri kielten tulkkeja. Tilaisuus järjestetään yleensä kerran lukuvuodessa. Koulussa toimii Puropellon koulun vanhempainyhdistys, jonka tarkoituksena on edistää vanhempien ja koulun välistä yhteistoimintaa. Yhdistys järjestää avoimia teemaluentoja, jakaa vuosittain stipendejä, tukee 9. luokkalaisten luokkaretken kustannuksia sekä osallistuu koulun teemapäivien suunnitteluun ja toteutukseen. Oppilaan huoltaja voi osallistua koulun vanhempainyhdistyksen toimintaan ja sen järjestämiin tilaisuuksiin. Yhdistyksen toiminnassa on mukana opettajayhdyshenkilö. Koulun virallinen tiedotuskanava on Wilma. Tämän lisäksi ajankohtaisista tapahtumista tiedotetaan koulun kotisivulla Muu yhteistyö Puropellon koulu tekee yhteistyötä monen eri tahon kanssa. Tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat työelämään ja jatkokoulutukseen liittyvät tahot. Tämän lisäksi tehdään yhteistyötä mm. Turun kaupungin nuorisotoimen, kaupungin nivelvaiheuraohjaajan, kaupungin koululiikunnan ohjaajien, sekä työvoimatoimiston kanssa. Kaupungin nuoriso-ohjaaja tapaa oppilaita kerran viikossa koulussa sekä osallistuu seitsemäsluokkalaisten ryhmäyttämispäivään. Kaupungin nivelvaiheuraohjaaja toimii yhteistyökumppanina koulukokeiluissa sekä perusasteen ja 2. asteen nivelvaiheessa. Kaupungin koululiikunnanohjaajat ovat mahdollisuuksien mukaan mukana seitsemäsluokkalaisten ryhmäyttämispäivässä sekä koulun arjessa. 1.2 Oppimaan ohjaaminen

20 Kunkin opettajan tehtävä on arvioida oppilaan lähtötaso ja tuen tarve, määritellä jakson tavoitteet ja käydä läpi jakson alussa opiskelussa käytettävät tekniikat. Oppilaanohjauksessa oppimaan oppimista tarkastellaan yleisellä tasolla esim. erilaiset oppimistyylit ja koulutyöarki. Opettaja tarkastelee oppimaan oppimisen erityispiirteitä oman oppiaineensa näkökulmasta. Oppilaita tulisi harjoittaa mm. seuraavissa asioissa: erilaiset muistiinpanotekniikat, ydinasian löytäminen tekstistä, esseen jäsentely, netin käyttö tietolähteenä, eri lähdeaineistojen kriittinen vertailu, esityksen valmistelu ja esittäminen. Arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa oppilasta. Arvioinnin painopiste on oppimista edistävässä arvioinnissa. Arviointi on keskeinen ohjauksen väline, jonka avulla oppilaalle muodostuu käsitys itsestään oppijana ja ihmisenä. Oppilaskohtaisten tavoitteiden asettaminen tukee sitoutumista oppiaineen opiskeluun ja kehittää suunnitelmallisuuteen liittyviä valmiuksia. Opintojenaikaisen arvioinnin tehtävänä on tukea oppilaan toimintakykyä ja kehittää oppilaan toimijuutta. Tämän takia opettaja huomioi opetusta suunnitellessaan oppilaidensa lähtötason. Jokaisen kurssin alussa opettaja ja oppilaat keskustelevat kurssin sisällöstä, tavoitteista ja arviointimenetelmistä. Yhdessä he asettavat opiskelulle lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteita sekä sopivat menetelmistä, joilla arvioidaan tavoitteiden toteutumista. 1.3 Työelämään tutustuminen Aineenopettajan tehtävä on sitoa oman oppiaineen sisältö työelämään. Puropellon koulussa luontevan mahdollisuuden oppiaineen sitomiseen työelämään antavat TET-jaksot, yritysvierailut ja oppilaitosvierailut. Esimerkiksi TET-jakson jälkeen opettaja voi kysellä oppilailta, miten oppiaineen oppisisällöt näyttäytyivät TETpaikalla. Yläkouluopintojen kuluessa koulu järjestää tutustumis- ja vierailukäyntejä yrityksiin ja oppilaitoksiin. Oppilaitosyhteistyön muotoja ovat toisen asteen oppilaitosten tutor-opiskelijoiden vierailut, Taitaja9 -kisat, koulukokeilut, oppilaitosten avoimet ovet ja info-illat. Yhdeksäsluokkalaisten TET-jakson johdosta vapautuvia oppitunteja opettaja voi käyttää ope-tet:iin Ope-TET on 1-2 päivän tutustumisjakso, jonka aikana opettaja tutustuu elinkeinoelämään. Jakson aikana opettaja voi saada virikkeitä opetustyöhönsä. Ope-TET:n ohjeet löytyvät verkkosivustolta TET-jaksot Koulu-TET Oppilaanohjaaja neuvottelee koulun keittiöhenkilökunnan kanssa koulu-tetistä ja sen tehtävistä. Tehtävien määrittelyn jälkeen oppilaanohjaaja koordinoi vuorolistat jokaiselle luokalle ja luokanohjaajat ohjeistavat luokkansa oppilaat koulu-tet:iin liittyvissä asioissa yksityiskohtaisesti. Puropellon koulun 7. ja 8.- luokkalaiset osallistuvat lukuvuoden aikana vähintään kerran koulussa tapahtuvaan TET-jaksoon. Koulu-TET:n tavoitteena on kehittää oppilaan vastuullisuutta lähiympäristöstään sekä oppilaan kykyä noudattaa ohjeita. Koulu-TET toteutuu koulun ruokasalissa keittiöhenkilökunnan johdolla. Kunkin luokan luokanohjaajat ja oppilaskunnan edustajat kertovat luokalle koulu-tet:n aikataulusta ja toimintatavoista, jotka oppilaanohjaaja on laatinut. TET-jaksot koulun ulkopuolella Työelämään tutustumisjaksoilla hyödynnetään Turun TET-tori-sivustoa. Sivustoon on koottu TET-paikat koulutusaloittain, TET-hakemukset, ohjeistukset sekä arviointilomakkeet. TET-jakson avulla pyritään tukemaan oppilaan koulutusalavalintaa ja tarjoamaan kokemuksia työelämästä. TET-jakson lopulla näitä kokemuksia arvioidaan yrityksessä ja jakson päätyttyä koulussa.

21 Koulun ulkopuolinen työelämään tutustuminen alkaa kahdeksannen luokan keväällä. Kahdeksannella luokalla oppilas voi suorittaa TET-jakson omassa lähipiirissään. Lähipiirillä tarkoitetaan esim. huoltajan tai läheisen työpaikkaa tai oman asuinalueen työpaikkoja. Ajatuksena on, että TET-kokemuksista puhutaan kotona. Yhdeksännen luokan TET-jakso ajoittuu syyslukukaudelle. Työelämään tutustumisen ohjausprosessi voidaan jakaa eri vaiheisiin: TET -hakemuksen laatiminen, TET - paikan haku, TET -jakso, TET -jakson arviointi, TET -kokemusten arviointi ja raportointi. Puropellon koulussa TET-paikan hakuvaiheessa käsitellään eri oppiaineissa: esimerkiksi äidinkielen tunnilla käsitellään hakemuksen rakennetta yleensä, yhteiskuntaopin tunnilla seurataan kotiseudun elinkeinoelämää ja sen muutoksia. Oppilaanohjauksen tunneilla käydään läpi TET-paikan hakuun liittyviä asioita kuten erilaisia yhteydenottotapoja työnantajiin, esittäytymistä sekä TET -sopimuksen solmimiseen liittyviä kysymyksiä. TET-paikan hakeminen Oppilaanohjaaja antaa ohjeet TET-paikan hakuun oppilaalle ja huoltajalle Wilman kautta noin 2 kuukautta ennen TET -jakson alkua. TET-paikkojen haussa hyödynnetään Turun TET-toria ( Oppilaanohjaajat järjestävät TET-työpajoja, jossa käsitellään TET- paikan hakemiseen liittyviä kysymyksiä. Pääasiassa jokainen oppilas hankkii TET-paikkansa itse. Oppilas käy itse ennen TET -jakson alkua henkilökohtaisesti työpaikassa kouluajan ulkopuolella, jossa laaditaan TET-sopimus (ks. hänen TET-jaksostaan. Oppilaan huoltaja hyväksyy oppilaan TET-paikan allekirjoittamalla oppilaan sopimuksen. Sopimus palautetaan ennen TET-jakson alkua oppilaanohjaajille. TET-jakson suorittaminen Oppilaat suorittavat TET-jaksonsa sopimassaan työpaikassa TET-sopimuksensa mukaisesti. TET -paikat ovat pääasiassa Turussa ja lähialueilla. TET-jakso on koulun opetussuunnitelmaan merkittyä toimintaa eli TETjakson aikana noudatetaan koulutyötä määrittäviä ohjeita. Jakson aikana oppilas voi mahdollisessa ongelmatilanteessa olla yhteydessä oppilaanohjaajaan. Oppilas on velvollinen ilmoittamaan mahdollisista poissaoloistaan koulun ja TET-paikkansa vastuuhenkilölle. Koulun ohjausvastuu TET-jakson aikana Koulu on yhteydessä TET-jakson aikana TET-paikkaan. Opettaja tai oppilaanohjaaja ottaa yhteyttä TET-paikan vastuuhenkilöön puhelimitse, sähköpostitse tai käymällä TET-paikalla. Oppilaanohjaajat kokoavat yhteenvedon oppilaiden TET-paikoista ja oppilaskohtaisesti sovitaan kuka on yhteydessä TET-paikkaan. TET-paikalla vierailusta sovitaan erikseen TET-paikan vastuuhenkilön kanssa. Opettaja tai oppilaanohjaaja selvittää oppilaan kuulumiset ja tarvittaessa neuvottelee ongelmatilanteiden ratkaisuista. Opettajat voivat käyttää TET-jakson aikana vapautuneita tunteja yhteydenpitoon. Käytettävästä tuntimäärästä sovitaan erikseen apulaisrehtorin kanssa. TET-kokemusten arviointi Oppilas saa työpaikaltaan kirjallisen TET- todistuksen TET-jakson suorittamisesta ja hän kokoaa tietoa (ks. TETraportti) jaksosta. TET-paikalla oppilaan arviointiin osallistuu hänen vastuuhenkilönsä ja oppilas itse. Koulussa TET -jakson arviointikeskusteluja käydään usean eri oppiaineen tunneilla. Oppilaanohjauksen tunnilla käsitellään TET-jaksolta saatuja kokemuksia pienryhmässä ja koko luokan välisissä keskusteluissa. Myös muut aineiden opettajat keskustelevat oppilaiden kanssa heidän kokemuksistaan esimerkiksi terveystiedon, yhteiskuntaopin ja kielten tunneilla. Oppilaanohjaaja palaa vielä uudestaan henkilökohtaisessa ohjauskeskustelussa oppilaan TET-jaksojen kokemuksiin ja niiden vaikutuksiin oppilaan koulutus- ja uravalintasuunnitelmiin.

22 Kolmannen jakson aikana yhdeksäsluokkalaiset esittelevät TET-kokemuksiaan kahdeksasluokkalaisille. Oppilaat esittelevät TET-paikkansa, työtehtävänsä jakson aikana ja arvioivat yleisesti jakson aikana saamiaan kokemuksiaan Yritysvierailut Yritysvierailut järjestetään kahdeksannen luokan keväällä. Jokainen oppilas käy vähintään yhdessä yrityksessä koulun ulkopuolella. Huoltajille tarjotaan mahdollisuutta tulla esittelemään ammattiaan koulupäivän aikana ja uravaihtoehtojen esittelyssä hyödynnetään asiantuntijaverkosto.fi -sivustoa. Oppilaanohjaajat koordinoivat yritysvierailukokonaisuutta ja tiedottavat vierailuista koteja ja opettajakuntaa. Yritysvierailut antavat opettajille mahdollisuuden peilata omaa oppiainetta työelämään Oppilaitosvierailut Yläkouluopintojen kuluessa koulu järjestää tutustumis- ja vierailukäyntejä oppilaitoksiin. Toisen asteen oppilaitosten tutor-opiskelijoiden vierailut, 9-luokkalaisten kilpailijoiden osallistuminen toisen asteen ammatillisen oppilaitoksen järjestämiin Taitaja9 -kisoihin, koulukokeilut, oppilaitosten avoimet ovet, info-illat, lukio- ja korkea-asteen vierailut ovat yhteistyömuotoja, joiden aikana toisen ja korkea-asteen opiskeluvaihtoehtoja tehdään tunnetuksi päättöluokkalaisille. Oppilaitosvierailut toteutetaan pääosin 9.luokan syksyllä ja alkutalvesta. Oppilaanohjaajat koordinoivat oppilaitosvierailuja ja tiedottavat vierailuista koteja ja opettajakuntaa. Opettajat osallistuvat vierailujen valvontaan mahdollisuuksien mukaan. Tehostetun ja erityisen tuen oppilaille tarjotaan mahdollisuus koulukokeiluun. Koulukokeilun aikana oppilas viettää koulupäivän vastaanottavassa oppilaitoksessa. 2. OPPILAANOHJAUS Oppilaanohjaajan työhön kuuluu oma perustehtävä ja tässä ohjaussuunnitelmassa rajattu kaikkien opettajien toteuttama oppilaan urapohdintavalmiutta edistävä työ. Oppilaanohjaaja organisoi koko koulun työelämään tutustumisen käytänteitä sekä oppilaitosyhteistyötä. Vuosiluokalle 7-9 oppilaanohjaus toteutetaan siten, että oppilas voi hahmottaa askeleet hyvään jatkokoulutuspäätökseen. Oppilaalle tarjotaan mahdollisuus hahmottaa yläkouluaikainen oppilaanohjausprosessi vaiheittain, hyödyntää tieto-ja viestintätekniikan avulla tuoreinta työelämätietoa ja hankkia kokemuksia työelämästä sekä jatkokoulutusvaihtoehdoista. Oppilaanohjauksen oppitunnit muodostavat jatkokoulutusvalintaa valmentavan urapohdinnan edistämisen ytimen. Tätä työtä tuetaan järjestämällä oppilaalle mahdollisuuksia vierailla Turun seudun yrityksissä ja jatkokoulutuspaikoissa. Oppilaan urapohdinnan kannalta keskeisistä aiheista keskustellaan oppilaan kanssa henkilökohtaisesti tai pienryhmissä. Näitä aiheita ovat omat vahvuudet, omien mielenkiinnonkohteiden kartoittaminen ja jatkokoulutus sekä näiden asioiden yhteen liittäminen. Oppilaanohjauksen oppituntityöskentely on kuvattu kuviossa 3. Teema Oppituntisisällöt Pienryhmä tai henkilökohtainen ohjaus Orientoituminen Ryhmäyttäminen ja yhteistoimintataitojen kehittäminen Oppiminen 1. Oppiminen Oma ura Omien vahvuuksien tunnistaminen