4. STRUKTUURI Aika, työskentely, käyttäytyminen

Transkriptio

1 1. TURVALLI- SUUS Osaamisen osoittaminen Työtavat Materiaalit 4. STRUKTUURI Aika, työskentely, käyttäytyminen 2. MONIKULT- TUURISUUS Kielitietoinen koulu 3. KIELEN TUKEMI- NEN Ohjaaminen 11. OPPILASHUOL- TO Kuvalliset ohjeet 7. OLEMINEN, KÄYTTÄYTY MINEN 5. ERIYTTÄMINEN 8. SOSIAALISET, TUNNE- JA KAVERITAIDOT Aggressiivi suuden ehkäisy ja Sanoittaminen Hoito vähentämi keskustelu nen 6. RAKENTEEL LISET RATKAISUT Läsnäolon taito, rentoutus Valo, S2, oma äidinkieli, uskonto 9. YHTEISTYÖ KODIN KANSSA VSOP Painoalueet PoL VAHVUUDET, ONNISTUMISET

2 Maahanmuuttajien oppimisen tukemisesta Tiina Pilbacka-Rönkä Valteri, Mikael Mikkeli 2017

3 1. TURVALLISUUS kuva: pixabay

4 Kohtaaminen Jokaisella kohtaamisella on merkitystä. Ensimmäinen kohtaaminen tärkein. Kesytä. Älä tuomitse, vaan tue Tiina Pilbacka-Rönkä myönteiseen keskittyminen kiittämällä kasvattaminen palkitseminen onnistumisen esiin nostamista arvostava puhe johdonmukaiset seuraamukset, heti toteutettuna

5 Positiivinen kohtaaminen PLACE Leikkisyys (Play) Rakkaus (Love) Hyväksyntä (Accept), Aito kiinnostuneisuus (Curios) Empaattisuus (Empathy) Kuva Pixabay

6 Pitäisi olla semmosta lämpöö - Välittävän opettajan 10 teesiä Tanja Äärelä Oletko SAATAVILLA jokaiselle oppilaallesi ja LÄSNÄ kohtaamistilanteissa? OSOITATKO teoin ja sanoin, että VÄLITÄT oppilaastasi siitä äänekkäimmästäkin? KYSYTKÖ kuulumisia? KUUNTELETKO vastauksen? ARVOSTATKO? KUNNIOITATKO oppilaasi VANHEMPIA ja TUETKO heitä kasvatustehtävässään? Oletko AITO ja OIKEUDENMUKAINEN JOHDONMUKAINEN? Huomaatko OPPIMISEN HAASTEET? Vietkö huolesi erityisopettajan tietoon? Huolehditko osaltasi, että oppilaasi OPPISIVAT OPPIMAAN ne heikoimmatkin? Huomaatko SOSIAALISET ONGELMAT? TARTUTKO niihin rakentavasti? YLLÄPIDÄTKÖ tunnetta, että oppilaasi on AINA tervetullut kouluun pinnattuaankin? SAAKO jokainen oppilaasi riittävän usein MYÖNTEISTÄ PALAUTETTA? HUOLEHDITKO, että kukaan EI JÄÄ YKSIN eikä ketään muutoin KIUSATA? HYMYILETKÖ hyödynnätkö joskus HUUMORIA? YMMÄRRÄTKÖ huumoria? Toimitko AIKUISENA haastavissa tilanteissa? Saako oppilaasi Sinusta MYÖNTEISTÄ MALLIA käyttäytymiselleen? NÄETKÖ virheitäsi? OSAATKO PYYTÄÄ tarvittaessa ANTEEKSI? Huolehdithan OMASTA HYVINVOINNISTASI ja JAKSAMISESTASI? NÄKYYKÖ toiminnassasi, että JOKAINEN OPPILAASI on lähtökohtaisesti ARVOKAS SELLAISENA KUIN ON, ei sitten kun tai mutta kun?

7 Bace-asenne Läsnäolo fyysinen psyykkinen Rauhallisuus Kuunteleminen Kysyminen Peilaus

8 2. MONIKULTTUURISUUS kuva: pixabay

9 3. KIELEN TUKEMINEN Kuunteleminen, kielikylpy, arjen eläminen, vuorovaikutus Systemaattinen kielen opettaminen

10 Ajattelemisen aihetta Annakaisa Heinonen Maahanmuuttajataustaiselle oppilaalle suomen kieli on koko ajan sekä oppimisen kohde että oppimisen väline! Maahanmuuttajataustaiselle oppilaalle jokainen tunti on suomen kielen tunti ja jokainen opettaja suomen kielen opettaja!

11 Uusi opetussuunnitelma Kieli toimii kaiken oppimisen tukena Kieli- ja tekstitietoinen opetus Osaksi kaikkia oppiaineita Jokainen opettaja on kielenkäytön opettaja Minä sahaan /sinä sahaat / hän sahaa Tämä on pora. Nyt porataan. Annakaisa Heinonen

12 Suomen kielen oppiminen ja opettelu Oppiaineiden sisältöjen oppiminen

13 Tärkeä kieli itseilmaisun väline: tarpeet, tunteet, mielipiteet ajattelun väline oppimisen ja opiskelun väline toiminnan ohjauksen väline väline, jonka avulla pidetään yhteyttä toiseen ihmiseen

14 Sisäinen kieli Kielelliset valmiudet vastaanottava kieli: kuunteleminen ilmaiseva kieli: ääntelystä sanoihin ja lauseisiin, vaihtoehtokommunikaatio, kertominen, rikas kommunikaatio lukeminen ja kirjoittaminen

15 Kielen osa-alueet 1. VASTAANOTTAMINEN ELI YMMÄRTÄMINEN 2. TUOTTAMINEN 1. Fonologia = äänneoppi 2. Semantiikka = merkitysoppi 3. Sanasto 4. Morfologia = muotooppi 5. Syntaksi = lauseoppi 6. Pragmatiikka = kielenkäyttötaidot

16 Sanasto Tärkein kielen osa-alue! sanaperheiden rakentaminen ja harjoittelu AAC Kommunikointitaulu tai kansio (Ruskis, papunet) OPH:n Aamu-sarja Mikael-koulun Marjamäellä sarja product.php?productid=162 90&cat=262&page=4

17 Sanastoharjoitukset Opetteleminen Tunnistaminen Tuottaminen

18

19

20

21 Kielioppi, morfologia sanojen loput: sijamuodot monikot vertailut adverbit sti konjunktiot, prepositiot possessiivit etuliitteet johdannaiset

22 Kaikki materiaalidiat: Honka, S., Norvapalo, P. & Väinolä, V. Koritehtävät 3. Haukkarannan koulu.

23 Yksi tapa aloittaa kielen opetus alusta

24 4. Strukturointi, näkyväksi tekeminen, luo turvallisuutta ja lisää ymmärrystä. aika opiskelu, työskentely Mitä voi strukturoida? aistihavaintojen erittely, luokittelu tavoitteet, sisällöt menetelmät fyysinen ympäristö käyttäytyminen kommunikaatio sosiaaliset tilanteet materiaalit henkilöt palaute Tiina Pilbacka-Rönkä

25 Ajan jäsentäminen: aika tehdään näkyväksi tiimalasi, munakello, sekundaattori, musiikki, äänimerkki kuvat tulevista toiminnoista kellon tunteminen kalenteri, vuosiympyrä mennyt aika: päiväkirja: myös kuvat Mitä tapahtuu seuraavaksi? Mitä on sen jälkeen? Mikä on esim. päivän kokonaisuus? Kuinka pitkä aika on seuraavaan tapahtumaan?

26 Opiskelun/työskentelyn strukturointi ohjeet työskentelyyn kuvin tai sanoin strukturoidut materiaalit läksystruktuuri koestruktuuri strukturoitu työskentely: Touho, korityöskentely

27 Mikko Rahkonen Tunnin aihe Puhdas aine ja seos Käsitteet Homogeeninen seos Heterogeeninen seos Liuos Kylläinen liuos Tunnin rakenne Tunnin kulku Läksyt Työ s. 26 T4 Muistiinpanot (15 min) Testin palautus Välitunti Työ: Kylläinen liuos Tehtäviä Läksyt

28 Käyttäytymisen strukturoiminen käyttäytymisen ymmärtäminen struktuurin avulla emootioiden hallinta esim. liikennevalot käyttäytymisohjeet eri tilanteisiin Tilanteiden ja tehtävien analyysi Tiina Pilbacka-Rönkä Erityisen tuen oppilas yleisopetuksessa

29 Kakkuri: 5. Eriyttäminen Oleelliset asiat Rikastaminen Yksilölliset tavoitteet Muutama oppilas Joitakin oppilaita Avainkäsitteet Ydinopetussuunnitelma Laajemmat käsitteet ja taidot Joitakin oppilaita Yksilölliset tavoitteet Muutama oppilas Useimmat oppilaat Opetuksen suunnittelun lähtökohdat luokkaopetuksessa (Walther-Thomas, Korinek, McLaughlin & Williams 2000)

30 Eriyttää voidaan 1) Informaation esittäminen: oppimistyylit 2) Odotukset: osallistumisaste, tavoitteet 3) Oppimateriaalit 4) Viestintä 5) Työtavat 6) Tuki ja ohjaus 7) Oppimisympäristö 8) Tehtävät ja läksyt 9) Arviointi: eri muodot, kokeet

31 Aloita tästä s. 155: Perustehtävät Soveltavat Soveltavat Haastavat s. 232:

32 6. RAKENTEELLISET RATKAISUT Yksilöllistäminen Painoalueet Eriyttäminen

33 Opiskelun erityiset painoalueet 4. Sisältöjen ohella kuvataan myös mahdollisimman konkreettisesti, miten oppilas työskentelee, mitä muuta tukea hän saa ja minkälaisin tavoin hän voi osoittaa osaamisensa. 3. Painoalueet muodostetaan opsissa määritellyistä, oman vuosiluokan kaikkein keskeisimmistä sisällöistä eli ns. ydinsisällöistä 5. Huoltajan ja oppilaan tulee tietää, miten suurta osaa oppiaineen sisällöistä oppimissuunnitelmaan kirjatut painoalueet edustavat Elleivät edellä mainitut tukikeinot riitä, oppimissuunnitelmassa voidaan määritellä OPISKELUN ERITYISET PAINOALUEET. 2. Painoalueita voidaan käyttää vain tehostetun tai erityisen tuen aikana. 1. Tavoitteena on auttaa oppilasta ottamaan haltuun opinnoissa etenemisen kannalta välttämättömät sisällöt.

34 Opinnoissa eteneminen vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelman mukaan (PoA 11 3 mom). Oppilas etenee opinnoissa vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelman mukaan. Oppilas ei jää luokalleen mahdollisten hylättyjen tai puuttuvien suoritusten vuoksi. Lukuvuoden päättyessä todistus hyväksytysti suoritetuista opintokokonaisuuksista ja oppilas siirtyy seuraavalle luokalle jatkamaan opintojaan siitä, mihin ne edellisenä lukuvuonna jäivät. Oppilas luetaan yhdeksännen luokan oppilaaksi, kunnes hän suorittaa perusopetuksen ja saa päättötodistuksen tai hänen oppivelvollisuusikänsä täyttyy ja hän eroaa koulusta. Oppiaineiden oppimääristä muodostetaan opintokokonaisuuksia. Kullekin kokonaisuudella määritellään opetuksen tavoitteet ja sisällöt sekä tuntimäärä.

35 Erityiset opetusjärjestelyt (PoL 18 ) Oppilaan opiskelu voidaan järjestää osittain toisin kuin tässä laissa ja sen nojalla säädetään ja määrätään, jos: 1) oppilaalla katsotaan joltakin osin ennestään olevan perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot; 2) perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta; tai 3) se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä.

36 Opinnoista vapauttaminen - Harkittava tarkkaan. - usein kuitenkin järkevää vapauttaa vasta yläkoulussa Suomeen tullut maahanmuuttaja ruotsin kielen opiskelusta - päätös osana erityisen tuen päätöstä tai erillisenä hallintopäätöksenä, minkä jälkeen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. - Ammattiopinnoissa suoritettava kaikki tutkintoon kuuluvat oppiaineet, myös vähäinen määrä ruotsia. - Vapautetun oppiaineen tunnilla järjestetään muuta opetusta.

37 7. OLEMINEN, KÄYTTÄYTYMINEN - Strukturointi - Kuvalliset ohjeet - Olemisvihko - Sarjakuvat - Sosiaaliset tarinat

38 8. SOSIAALISET, TUNNE- JA KAVERITAIDOT - Tuliko tunne - Kuttu kuvin tuettu leikki - Leikkiminen, pelaaminen

39 9. YHTEISTYÖ KODIN KANSSA Kari Hirvonen perheen tausta keitä perheeseen kuuluu perheenjäsenten nimet ja kirjoitusasu sekä nimien ääntäminen, lempinimet kodin kieli/kielet tulkki ja tulkin asema. - koulunkäyntihistoria - oma äidinkieli ja sen taito - uskonto: mitä tapoja Elias Lahtinen

40 Millainen on suomalainen koulu? Kari Hirvonen lukujärjestys läksyt työskentely rangaistukset pukeutuminen täsmällisyys ja aikakäsite opintojen pakollisuus ruoka oppilashuolto - Yhteydenpito: paperi vai netti? - Google-kääntäjä

41 10. VAHVUUDET, ONNISTUMISET MOTIVAATIO - lähikehitys - riittävä haastavuus - eriytetty opetus - yksilölliset polut - struktuuri - oman oppimisprosessin ymmmärtäminen - edistymisen näkyväksi saaminen tiina.pilbackaronka@valteri.fi Autonomia, itseohjautuvuus Tarkoitus, merkityksellisyys Minäpystyvyys, kompetenssi - valinnanvapaus - osallisuus - vaikuttaminen - omat tarpeet, kiinnostus - siltaaminen - kokonaisuudet, ilmiöt - motivoivat, monipuoliset työtavat, tekemällä oppiminen - Olen tärkeä ja hyödyksi

42 11. OPPIMISEN SELVITTÄMINEN: Oppimisen haasteita saattavat aiheuttaa - Oppimisvaikeudet - Hahmottamisen pulmat - motoriikan pulmat - vaikeudet kommunikoinnissa - tarkkaavuuden pulmat - emotionaaliset pulmat - Haasteet käyttäytymisessä -Autismin kirjon pulmat -Aistipuutteet Tiina Pilbacka-Rönkä

43 Oppimisvaikeuden arviointiin pitäisi sisältyä suomi toisena kielenä -taitotason arviointi. Tämän lisäksi arvioinnissa tulisi aina huomioida myös oppijan oman äidinkielen taidot Tiina Pilbacka-Rönkä

44 Kun oppijan taidot esimerkiksi akateemisissa perustaidoissa teknisessä lukemisessa tai peruslaskutaidoissa eivät vakiinnu ja automatisoidu opetuksesta ja tuesta huolimatta, kyseessä voi olla maahanmuuttajaoppilaallakin oppimisvaikeus. Taitojen hidas kehittyminen voidaan siis tulkita merkiksi oppimisvaikeudesta myös maahanmuuttajalla Tiina Pilbacka-Rönkä

45

46 12. OPPILASHUOLTO, HOITO Traumatisoituneet lapset Lapsi on joutunut kokemaan voimakasta henkistä stressiä. Kokemus ylittää lapsen ymmärryksen ja käsityskyvyn. voi olla yksittäinen tapahtuma tai toistuvat kokemukset esim. kiintymyssuhteissa Pelkään - en luota kehenkään Minun vikani - syyllisyys Olen huono - häpeä, arvottomuus En osaa kuitenkaan, en edes yritä - kielteinen minäkäsitys En selviydy - kohtalousko, unelmien puute Tiina Haastavan Tiina Pilbacka-Rönkä oppilaan kohtaaminen

47 Nimeämisestä huolimatta Ihmisen kohtaaminen tärkein Pyrkimys hyvään, tehokkaaseen ja tulokselliseen oppimiseen ei poistu, vaikka vaikeus on todennettu Mikään ei muutu, ellei nimeämisen jälkeen ryhdytä toimenpiteisiin Tiina Pilbacka-Rönkä Tiina Pilbacka-Rönkä Haastavan oppilaan kohtaaminen

48 Vielä jotain arvioinnista ja työtavoista..

49 Maahanmuuttajataustaisten ja vieraskielisten oppilaiden arvioinnissa otetaan huomioon kunkin oppilaan kielitausta sekä kehittyvä suomen tai ruotsin kielen taito. Jotta oppilas voi osoittaa edistymistään ja osaamistaan mahdollisista suomen tai ruotsin kielen puutteista huolimatta, arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota oppilaan tilanteeseen sovitettuihin, monipuolisiin ja joustaviin arviointitapoihin.

50 Lievätkin oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon arviointi- ja näyttötilanteita suunniteltaessa ja toteutettaessa (kielen vaikeudet, lukeminen, kirjoittaminen, matematiikka ) Samoin otetaan huomioon oppilaiden opiskelua varten mahdollisesti määritellyt opetuksen erityiset painoalueet. Maahanmuuttajataustaisten ja vieraskielisten oppilaiden arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota oppilaan tilanteeseen sovitettuihin, monipuolisiin ja joustaviin arviointitapoihin.

51 Tällöin on tärkeää ottaa huomioon oppilaiden erilaiset tavat oppia ja työskennellä sekä huolehtia siitä, ettei edistymisen ja osaamisen osoittamiselle ole esteitä. Erilaisissa arviointi- ja näyttötilanteissa varmistetaan, että kukin oppilas ymmärtää tehtäväksi annon ja saa riittävästi aikaa tehtävän suorittamiseen. Lisäksi huolehditaan mahdollisuuksista hyödyntää tarvittaessa tieto- ja viestintätekniikkaa ja antaa suullisia näyttöjä. Myös oppilaiden mahdollisesti tarvitsemien apuvälineiden saatavuudesta sekä tarvittavista avustajapalveluista huolehditaan.

52 Urakkatyöt

53

54 Yksilöllisen oppimisen polut

55 Valoa: fb ryhmä Saara Patiris