Näkökulmia kirjallisuuteen, 5 tyylistä ja runoudesta

Transkriptio

1 Näkökulmia kirjallisuuteen, 5 tyylistä ja runoudesta Cecilia Therman SULJETHAN MATKAPUHELIMESI! Jättäkää myöhästyville paikkoja oven lähelle.

2 Ohjelma 1. Keskustelua tyylistä 2. Ohjeita runojen analysoimiseen 3. Haikuista 4. Käytännön tehtävä, jos ehdimme 5. Ohjeet kotitehtävää varten

3 Edellisellä kerralla esitetyt kysymykset Analysoikaa tyyliä Jane Austenin teoksessä Ylpeys ja ennakkoluulo ja Nora Robertsin teoksessa Aamulla kello kolme. Jos ei jaksa lukea koko Austenia, riittää kun lukee ensimmäiset 30 sivua. Kysymyksiä: Millainen vaikutelma kerronnasta syntyy? Minkälaista informaatiota kuvaukset sisältävät? Millaisia kielikuvia teksteissä käytetään? Millaisia lauserakenteita? Millaista sanastoa, myös sanaluokkia kannattaa miettiä.

4 Mihin runoudessa kannattaa kiinnittää huomiota? Koska runous on alun perin olut ääneen esitettävän taiteen muoto, se erilaisilla äännekuvioilla on runoudessa tärkeä osa. Siksi runoutta analysoitaessa kannattaa kiinnittää huomiota nimenomaan rytmiin ja äänteisiin. Runoudessa käytetään myös paljon kuvakieltä.

5 Avoin vai määrätty muoto Määrämuotoisissa runoissa traditio antaa lähtökohdan runossa käytettävälle mitalle, loppusointukuvioille yms. Hyvänä esimerkkinä sonetti. Avoimessa muodossa mitään ei ole ennalta määritelty.

6 Mitta Mitalla tarkoitetaan painollisten ja painottomien tavujen yhdistelmää. Painollinen tavu merkitään X:llä, painoton O:lla. Tyypillisesti runossa on tietty vallitseva mitta, josta poiketaan aika ajoin. Poikkeamat ovat yleensä erityisen kiinostavia.

7 Erilaisia mittoja: jambi Jambi [o x] o x o x o x o Nyt lintukodon laulu o x o x o x on tehty uudestaan

8 Anapesti [o o x] Usein vaihteluna jambille, ohessa esimerkki (Joel Lehtonen) o x o x o x o Taas vainioilla täällä o x o x o x nyt kiurun laulu soi o x o o x o o x o ja lintunen taivaalle liitää o x o o x o x se syöksyy, se karkeloi

9 Trokee [x o] Myöskin tyypillinen vaihtelutapa jambille. Toisinaan voi esiintyä myös perusmittana. (Eino Leino) x o x o x o x o Kiinni riipun elämässä x o x o x o x o kaikin vaistoin, kaikin taistoin

10 Daktyyli [x o o] Harvinainen pääasiallisena mittana, mutta esiintyy erityisesti vaihteluna. Esimerkki Lauri Viidalta x o o x o o x o o x o Nälkäisen juureni voimin ja vaivoin x o o x o o x o o x o hiiltävän hietikon lävitse kaivoin

11 Metriikan muunnelmia Trokee [x o] (esimerkiki jambissa) Spondee [x x] Pyrrhinen [o o]

12 Soinnut Loppusointu - kahden rivin viimeiset sanat muistuttavat äänneasultaan toisiaan. Näiden muodostamia kokonaisuuksia merkitään esimerkiksi abab cc. Sisäinen sointu - rivin sisällä sanat muistuttavat toisiaan Maskuliininen sointu - yksi painotettu tavu (ain - vain) Kaksoissointu - painollista tavua seuraa painoton tavu (talo - valo) Epätäydellinen sointu - äänteet muistuttavat toisiaan vain osittain (valo - kela).

13 Sonettien sointukaavat Italialainen sonetti Kahdeksan rivin muodostama aloitusosio esittää ongelman, kuuden rivin muodostama loppuosa ratkaisee sen tai kommentoi sitä. Tyypillinen loppusointukuvio on abbaabba cdecde. Shakespearen sonetti Muodostuu kolmesta neljän rivin ryhmästä sekä kahden rivin loppusoinnuilla varustetusta päätösosasta. Tyypillinen loppusointukuvio on abab cdcd efef gg.

14 Äänteisiin liittyviä tyylikeinoja Alkusointu - saman tai samantyyppisten konsonanttien käyttö, yleensä sanan alussa, mutta voi esiintyä myöhemminkin. Esimerkiksi "tulin tälle tielle tuolta kaukaa" Assonanssi - saman tai samantyyppisten vokaalien toisto. Esimerkiksi "aamulla haaveen valtaan vaivuin" Onomatopoeettiset ilmaisut - sana muistuttaa äänneasultaan kuvaamaansa asiaa. Esimerkiksi tyyt, pam, mau, kop.

15 Vertaukseen perustuvia trooppeja Vertaus, esimerkiksi "nainen kuin gladiolus". Metafora, viittaa kahden muutoin hyvin erilaisena pidettävän asian samankaltaisuuteen esimerkiksi "parta on nurmi". Personifikaatio, materiaalisesta tai abstraktista objektista puhutaan ikään kuin se olisi elävä "suru hengittää".

16 Assosiaatioon perustuvia trooppeja Synecdoche (engl.): kokonaisuuden osaa käytetään viittaamaan koko asiaan tai päin vastoin, esimerkiksi kaksi käsiparia -> kaksi ihmistä. Metonymia: sanalla viitataan toiseen asiaan, joka usein liitetään siihen, esimerkiksi kruunu -> hallitsija.

17 Tehtävä Analysoi runoa. Mieti seuraavia: mikä on yleisvaikutelmasi mikä on runon perusmitta millaisia mitan vaihteluita esiintyy loppusoinnut äänteisiin liittyvät tyylikeinot: alkusointu, assonanssi, onomatopoeettiset ilmaukset kuvakieli sanasto Miten nämä kaikki vaikuttavat runosta syntyvään vaikutelmaan?

18 Lähteet Kantokorpi, Mervi, Pirjo Lyytikäinen ja Auli Viikari. Runousopin perusteet. Peepre, Mari with Nely Keinänen. Reading our world: A guide to practical and theoretical criticism. Helsinki: Helsinki University Press, 2000.