LAPE ja sähköiset palvelut. LAPE-päivät Sähköisten palveluiden työpaja Digikummi Mikko Huovila

Transkriptio

1 LAPE ja sähköiset palvelut LAPE-päivät Sähköisten palveluiden työpaja Digikummi Mikko Huovila

2 Päivän ohjelma 9.00 Aamukahvit Lounastauko 9.15 Avaus ja esittäytyminen 9.30 Sähköiset palvelut LAPE-hankkeessa Sähköisten palveluiden kyselyn tulokset Yhteinen kokonaisarkkitehtuuri Valtionavustuspäätös Opitaan toisiltamme Maakuntakohtainen tilanne jatkuu Kahvit Yhteenveto ja jatkotoimenpiteet Opitaan toisiltamme Maakuntakohtainen tilanne Lopetus

3 SOTE-uudistus (hallinnolliset rakenteet) Kärkihankkeet (tulevaisuuden toimintamallit) ICT (tavoitteiden mahdollistaja)

4 LAPE-hanke: Sähköisen palveluiden projektin tehtävät Toimintamallien kuvaaminen Sähköisten palveluiden nykytilan selvittäminen Lasten- ja perheiden palveluiden toimintamallien kuvaaminen (prosessit-tiedot) Tehdään pääsääntöisesti hankkeiden muissa projekteissa Tehdään selvitys lapsille, nuorille ja perheille suunnatuista sähköisistä palveluista Sisältää julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin palvelut Tavoitetilan kuvaaminen Kuvataan lasten ja perheiden palveluiden kokonaisuuden tavoitetila (kokonaisarkkitehtuuri) Sis. palvelut, prosessit, tiedot ja tietojärjestelmät Moniammatillisen yhteistyön kehittäminen Omatietovarannon hyödyntäminen Uusin palveluiden toteutus (varaus) Tietosuojakoulutukset ammattilaisille Yksi lapsi- yksi suunnitelma -konseptin määrittely Teknisten toteutusten määrittely (ja toteutus?) Edistetään lasten, nuorten ja perheiden sähköisten palveluiden liittämistä Kantan omatietovarantoon Sähköistetään neuvola- ja kouluterveydenhuollon lomakkeet omatietovarantoon liitettävällä palvelulla Toimintamallien kuvaamisen, nykytilaselvityksen ja tavoitetilan kuvaamisen pohjalta tehdään päätökset mahdollisten uusien sähköisten palveluiden toteutuksesta

5 Lapsille, nuorille ja perheille suunnatut sähköiset palvelut Nykytilakyselyn tuloksia keväältä

6 Taustaa LAPE-verkkokysely laadittiin yhteistyössä STM:n ja alueen toimijoiden kesken loka-marraskuussa Verkkokysely Lasten ja perheiden palveluiden sähköisistä palveluista lähetettiin kuntiin ja kuntayhtymiin sekä Allianssin ja Sosten jäsenjärjestöille vuoden 2017 alussa. Vastausaikaa oli Vastauksia saatiin yhteensä 156 organisaatiolta. Seuraavilla kalvoilla on keskeiset havainnot verkkokyselyn vastauksista

7 140 Toimijoiden tausta Kuntasektorin edustaja Määrä Kuntasektorin ulkopuolinen edustaja

8 Sähköisten palveluiden lukumäärä vastaajien keskuudessa Määrä tai enemmän

9 Palveluiden jakauma tarkoituksen mukaan Informaation jakaminen Vertaistuki (oma palvelu) Vertaistuki (osana sosiaalista mediaa) Omahoito ja oman hyvinvoinnin seuranta Itsearviointi Verkkovalmennus Yhteydenotto ammattilaisten kanssa Ajanvaraus Etähoito Omien tietojen katseleminen ja hallinta Asiointi Palautteen antaminen Muu

10 250 Missä vaiheessa elinkaartaan sähköinen palvelu on? Vasta osin valmis, vahvasti kehitteillä Valmis, emme juuri tee kehitystä Määrä Pääosin valmis, jonkin verran kehitystyötä tekemättä Elinkaaren loppuvaiheessa, alasajoa suunnitellaan

11 Keskeisin vapaa palaute Nuoret ja perheet käyttävät erittäin paljon sähköisiä palveluita Yksittäisistä palveluista kunnallisella puolella on paljon samoihin ratkaisuihin perustuvia palveluita, eniten mainintoja sai Wilma-palvelu koulujen ja perheiden väliseen viestintään. Pääosaa palveluista kehitetään jatkuvasti vähintään jonkinlaisella panoksella Useita palveluita ollaan laajentamassa joko lisäämällä niihin sisältöalueita tai toiminnallisuuksia tai molempia Sähköisten palveluiden tulevaisuus nähdään vahvana lasten ja perheiden palveluiden piirissä

12 Asennoituminen sähköisten palveluiden kehittämiseen Suhtautuminen sähköisten palveluiden kehittämiseen + panostetaan ja se nähdään positiivisena asiana varsinaisenkin palvelun kannalta - aiheuttaa ongelmia varsinaisen palvelun kehittämiselle, esim. resursseja pois siitä / Positiivinen Negatiivinen

13 Kuntien ja muiden sähköiset palvelut Kaupunkien sähköiset palvelut Kattavat kaikki palvelutarkoitukset paitsi vertaistuen Kohderyhminä on kaikkia kohderyhmätyyppejä Käyttäjämäärät vaihtelevat palvelukohtaisesti miljoonista kymmeniin vuosittaisiin käyttäjiin, suurimpana Hgin kaupungin sähköiset palvelut Palveluihin sisältöjä tuottavat lähes kaikenlaiset tahot, ei juurikaan vapaaehtoisiin tukeutuvia palveluja Palveluja kehitetään pääasiassa budjettivaroin Muiden toimijoiden sähköiset palvelut Kattavat kaikkia palvelutarkoituksia Kohderyhminä kaikkia kohderyhmätyyppejä Käyttäjämäärinä palvelukohtaisesti kymmenistä miljoonista kymmeniin vuosittaisiiin käyttäjiin, suurimpana Kelan sähköiset palvelut, MLL, Marttaliitto ja Väestöliitto Paljon myös vapaaehtoisiin ja vertaisryhmiin perustuvia palveluita

14 Palvelujen jakautuminen määrällisesti Määrällisesti eniten palveluita on informaation jakamiseen esim. perinteiset nettisivut Tämän lisäksi muita merkittäviä kokonaisuuksia ovat yhteydenotto ammattilaiseen, asiointi ja erilaiset palautepalvelut Vuorovaikutteisia palveluita on vielä vähänlaisesti Esim. verkkovalmennus, omahoito, vertaistuki tai etähoito Omien tietojen katselmointi ja hallinta; 83 Etähoito; 22 Ajanvaraus; 68 Palautteen antaminen; 127 Asiointi; 143 Muu; 67 Yhteydenotto ammattilaiseen; 156 Informaation jakaminen; 282 Vertaistuki (oma palvelu); 48 Vertaistuki (some); 48 Omahoito; 39 Itsearviointi; 47 Verkkovalmenn us;

15 Informaation jakamisen palvelut Yhteensä 282 kpl 171 kuntien palvelua 111 järjestöjen tai muiden palvelua Vuositasolla kyselyn vastausten perusteella viisi käyttäjämääriltään suurinta palvelua (käyttäjälukuja ei välttämättä tulkittu samalla tavalla vastaajien kesken vrt. uniikki käyttäjä, sivun lataus): 1. Kela.fi 25 milj. käyntiä 2. Martat.fi 8.2 milj. kävijää 3. Kasper ry hidas vanhemmuus 3.6 milj. 4. MLL Vanhempainnetti 1.6 milj. 5. Vaestoliitto.fi 1.3 milj. Merkittävimmät kehityssuunnitelmat tai uudet palvelut Kelassa panostetaan omatoimisen asioinnin ja automatisointiasteen kehittämiseen sähköisissä palveluissa Palveluiden parempi kohdentaminen käyttäjäryhmille on monilla toimijoilla meneillään ja/tai lähivuosien agendalla Oman toiminnan sähköiset palvelut ovat nousseet keskeisiksi useissa järjestöissä ml. suurimmat MLL, Marttaliitto, Väestöliitto Osa toimijoista on kehittämässä sähköisten palvelujensa kanavavalikoimaa esim. mobiilisti skaalautuvat nettisivut, omat appsit Esteettömyyden huomiointi Selkokieli 85 Kuulovammaiset 35 Näkövammaiset 23 Muut esteettömyysvaatimukset

16 Vertaistuki (oma palvelu) Yhteensä 48 kpl 11 kuntien palvelua 37 järjestöjen tai muiden palvelua Vuositasolla viisi kyselyn vastausten perusteella käyttäjämääriltään suurinta palvelua: 1. MLL vanhempainnetti 1.6 milj. 2. Helsingin kaupungin Sote palvelut (perheentuki.fi -sivustot, www-sivut) 1.1 milj. käyntiä 3. MLL nuortennetti 0.6 milj. 4. Keliakialiitto.fi 0.6 milj. käyntiä 5. Väestöliitto, perheaikaa.fi 0.4 milj. vierailua Merkittävimmät kehityssuunnitelmat tai uudet palvelut Toimijoilla sekä jatkuvaa kehittämistä vakiintuneilla palveluilla (mm. verneri.net Kehitysvammaliitolta) että laajoja verkkopalveluiden uudistuksia käynnissä (mm. Keliakialiitto, Väestöliitto) Uudistuksissa tavoitellaan mm. enemmän työkaluja, havainnollistavia videoita, kynnyksettömän chat-tuen laajentamista, vuorovaikuttavuuden lisäämistä (MLL). Monilla toimijoilla myös sisältöjen laajentamiseen liittyvää kehitystä käynnissä. Esteettömyyden huomiointi Selkokieli 7 Kuulovammaiset 5 Näkövammaiset 4 Muut esteettömyysvaatimukset

17 Vertaistuki (osana somea) Yhteensä 48 kpl 11 kuntien palvelua 37 järjestöjen tai muiden palvelua Vuositasolla viisi kyselyn vastausten perusteella kävijämääriltään suurinta palvelua: 1. Kasper ry hidas vanhemmuus 3.6 milj. kävijää 2. Helsingin kaupungin Sote palvelut (perheentuki.fi-sivustot, www-sivut, some) 1.1 milj. käyntiä 3. Keliakialiitto facebook 0.6 milj. käyntiä 4. ADHD-liitto Facebook & YouTube 0.1 milj 5. Kataja Perisuhdekeskus ry parisuhdekeskus.fi 0.1 milj. Merkittävimmät kehityssuunnitelmat tai uudet palvelut ADHD-liitolla nettisivujen uudistukseen liittyen some palveluja kehitetään ajankohtaisemmiksi, teot näkyviin nopeammin Hgissä perheentuki sivusto - mallin laajennus koulu-ikäisiin ja senioreihin, tavoitteena laajentaa muuallekin Lisää sisältöjä verkkopalveluihin mm. Katajalla verkkokursseja, webinaareja, chat- palveluita Monilla toimijoilla Some kanavien (facebook, twitter jne) käyttäjäkunnan kasvattaminen, tavoitteena lisätä ajantasaisuutta ja tavoitettavuutta Vertaistuki lisääntyvästi mukaan verkkopalveluihin Esteettömyyden huomiointi Selkokieli 6 Kuulovammaiset 1 Näkövammaiset 1 Muut esteettömyysvaatimukset

18 Omahoito ja oman hyvinvoinnin seuranta Yhteensä 39 kpl 6 kuntien palvelua 33 järjestöjen tai muiden palvelua Vuositasolla viisi kyselyn vastausten perusteella kävijämääriltään suurinta palvelua: 1. Kasper ry hidas vanhemmuus 3.6 milj. kävijää 2. Väestöliitto vaestoliitto.fi 1.3 milj. ja perheaikaa.fi 0.4 milj. vierailua kävijää 3. Helsingin kaupungin Sote palvelut (omahoito, sähköiset terveystarkastukset ja valmennukset ) 1.1 milj. käyntiä 4. Keliakialiitto.fi 0.6 milj. käyntiä 5. Nyyti ry nyyti.fi 0.2 milj. kävijää Merkittävimmät kehityssuunnitelmat tai uudet palvelut Väestöliitolla on menossa NGO-digi verkkopalvelun uudistushanke Keliakialiitolla uudistetaan myös verkkopalvelu ODA-palveluiden käyttöönottoa suunnitellaan pilotoivissa kaupungeissa Käyttäjämäärän lisäämistä ja kyselyjä asiakkaille palvelun kehittämisestä suunnitellaan Esteettömyyden huomiointi Selkokieli 7 Kuulovammaiset 8 Näkövammaiset 7 Muut esteettömyysvaatimukset

19 Itsearviointi Yhteensä 47 kpl 8 kuntien palvelua 39 järjestöjen tai muiden palvelua Vuositasolla viisi kyselyn vastausten perusteella kävijämääriltään suurinta palvelua: 1. Kasper ry hidas vanhemmuus 3.6 milj. kävijää 2. Väestöliitto vaestoliitto.fi 1.3 milj. ja perheaikaa.fi 0.4 milj. vierailua kävijää 3. Helsingin kaupungin Sote palvelut (omahoito, sähköiset terveystarkastukset ja valmennukset ) 1.1 milj. käyntiä 4. Keliakialiitto keliakialiitto.fi 0.6 milj. käyntiä 5. UKK terveurheilija.fi 0.3 milj. kävijää Merkittävimmät kehityssuunnitelmat tai uudet palvelut Väestöliitolla on menossa NGO-digi verkkopalvelun uudistushanke Keliakialiitolla uudistetaan myös verkkopalvelu Terve urheilija-palvelua päivitetään koko ajan sekä kansallisen että kv-tutkimustulosten mukaan. Mielenterveystalon ja ODA-hankkeen palvelujen laajentaminen Monilla toimijoilla on tavoitteena lisätä uutta materiaalia sivustolle ja lisätä palvelujensa käyttöä Esteettömyyden huomiointi Selkokieli 7 Kuulovammaiset 6 Näkövammaiset 2 Muut esteettömyysvaatimukset

20 Verkkovalmennus Yhteensä 43 kpl 10 kuntien palvelua 33 järjestöjen tai muiden palvelua Vuositasolla viisi kyselyn vastausten perusteella kävijämääriltään suurinta palvelua: 1. Väestöliitto vaestoliitto.fi 1.3 milj. ja perheaikaa.fi 0.4 milj. vierailua kävijää 2. Helsingin kaupungin Sote palvelut (omahoito, sähköiset terveystarkastukset ja valmennukset ) 1.1 milj. käyntiä 3. Marttaliitto ry MartatTV - Youtube-kanava, verkkokurssit, arkitreenit marttamoodle 0.2 milj. näyttökertaa 4. Kataja Parisuhdekeskus 0.1 milj. kävijää 5. Vantaan kaupunki nettineuvola 0.01 milj. kävijää Merkittävimmät kehityssuunnitelmat tai uudet palvelut Väestöliitolla on menossa NGO-digi verkkopalvelun uudistushanke Kataja tuottaa verkkopalveluihin enemmän verkkokursseja, parisuhdetoiminnan tapahtumakalenterin, webinaareja, chat-palveluita Martat tuottaa tulevaisuudessakin lisää videoita eri aihealueista Isot kaupungit panostavat etäneuvontaan ja pyrkivät tavoittamaan eri kohderyhmiä paremmin Palveluita kehitetään saataville yhdestä paikasta Esteettömyyden huomiointi Selkokieli 7 Kuulovammaiset 4 Näkövammaiset 3 Muut esteettömyysvaatimukset

21 Yhteydenotto ammattilaisten kanssa Yhteensä 156 kpl 56 kuntien palvelua 100 järjestöjen tai muiden palvelua Vuositasolla kyselyn vastausten perusteella kävijämääriltään suurimmat palvelut: 1. Kela kela.fi 25 milj. käyntiä 2. Marttaliitto Marttachat 8 milj. kävijää 3. Väestöliitto vaestoliitto.fi 1.3 milj. ja perheaikaa.fi 0.4 milj. vierailua kävijää 4. Helsingin kaupungin Sote palvelut (perheentuki.fi-sivustot, www-sivut, some) 1.1 milj. käyntiä 5. Keliakialiitto gluteenitonsuunta.fi 0.6 milj. käyntiä 6. Kehitysvammaliitto verneri.net 0.3 milj. kävijää 7. Ensi- ja turvakotien liitto ry Nettiturvakoti milj. Merkittävimmät kehityssuunnitelmat tai uudet palvelut Kelassa rakennetaan automatisoituja ratkaisuja mm. chattibotti Martat tekevät laajaa verkkopalveluuudistusta Kaupungeissa keskiössä on sähköinen asiointi, omahoito, sähköiset palvelut ja digitalisointi Nettiturvakodissa suunnitellaan chatpäivystyksen laajentamista (aukioloajat) Esteettömyyden huomiointi Selkokieli 18 Kuulovammaiset 8 Näkövammaiset 4 Muut esteettömyysvaatimukset

22 Ajanvaraus Yhteensä 68 kpl 3 kuntien palvelua 65 järjestöjen tai muiden palvelua Vuositasolla kuusi kyselyn vastausten perusteella kävijämääriltään suurinta palvelua: 1. Kela kela.fi 25 milj. käyntiä 2. Väestöliitto vaestoliitto.fi 1.3 milj. kävijää 3. Helsingin kaupungin Sote palvelut (Sähköiset asiointipalvelut, palautekanava, omakanta.fi ) 1.1 milj. käyntiä 4. Ensi- ja turvakotien liitto ry Nettiturvakoti milj. 5. Kuva tilavarausjärjestelmä 0.15 milj. kävijää 6. Espoon kaupunki sähk.ajanvaraus sote 0.12 milj. kävijää Merkittävimmät kehityssuunnitelmat tai uudet palvelut Kelassa automaation lisääminen, kaikki etuudet haettavissa sähköisesti, vuorovaikutteisuuden lisääminen, palveluja kehitetään sekä henkilöasiakkaille ja yhteistyökumppaneille Väestöliitolla on menossa NGO-digi verkkopalvelun uudistushanke Hgissä sähköinen asiointi, omahoito, sähköiset palvelut ja digitalisointi on sekä koko kaupungin ja etenekin sote yksi suurimmista kehityssuunnista. Nettiturvakodissa chat-päivystyksen laajentaminen (aukioloajat) Espoossa sivuston uudistaminen, palvelun laajentuminen, moniammatillista ajanvarausta kehitetään. Ajanvarauksen kehittäminen liittyy kansalliseen ODA-hankkeeseen. Kuvassa järjestelmän vaihto uuteen Esteettömyyden huomiointi Selkokieli 16 Kuulovammaiset 10 Näkövammaiset 6 Muut esteettömyysvaatimukset

23 Etähoito Yhteensä 22 kpl 5 kuntien palvelua 17 järjestöjen tai muiden palvelua Vuositasolla viisi kyselyn vastausten perusteella kävijämääriltään suurinta palvelua: 1. Väestöliitto vaestoliitto.fi -> NGO-digi 1.3 milj. kävijää 2. Kiuruveden kaupunki Kirjaston tietoverkko Rutakko 0.16 milj. kävijää 3. Sexpo säätiö neuvontapalvelu 0.1 milj. kävijää 4. Oulun kaupunki Omahoito 0.05 milj. kävijää 5. Etähoidon pilotointeja mm. Carea Mielenterveystalo Merkittävimmät kehityssuunnitelmat tai uudet palvelut Väestöliitolla on menossa NGO-digi verkkopalvelun uudistushanke Kiuruvedellä kehitetään sivustoa mobiililaitteille skaalautuvaksi. Sisältöä kehitetään koko ajan. Sexpossa palveluiden arviointi ja tiedon selkeyttäminen nettisivu uudistuksen yhteydessä. Useilla toimijoilla paljon pilotteja alkanut/ alkamassa mm. kuvapuhelinpalveluiden laajentamien, etävastaanoton pilotointi Esteettömyyden huomiointi Selkokieli 2 Kuulovammaiset 1 Näkövammaiset 2 Muut esteettömyysvaatimukset

24 Omien tietojen katseleminen ja hallinta Yhteensä 83 kpl 9 kuntien palvelua 72 järjestöjen tai muiden palvelua Vuositasolla viisi kyselyn vastausten perusteella kävijämääriltään suurinta palvelua: 1. Kela omakanta.fi ja kela.fi 25 milj. käyntiä 2. Helsingin kaupungin Sote palvelut (Sähköiset asiointipalvelut, palautekanava, omakanta.fi ) 1.1 milj. käyntiä 3. Kehitysvammaliitto papunet.net 0.9 milj. kävijää 4. Keliakialiitto.fi 0.6 milj. käyntiä 5. Kiuruveden kaupunki kirjaston rutakko 0.2 milj. kävijää 6. Vantaan kaupunki Primus-Wilma 0.1 milj. kävijää Merkittävimmät kehityssuunnitelmat tai uudet palvelut Kelan verkkopalvelujen suunta on kohti automaattisia ratkaisuja. Kaikki etuudet haettavissa sähköisesti, Vuorovaikutteisuuden lisääminen, Palveluja kehitetään sekä henkilöasiakkaille ja yhteistyökumppaneille Kaupunkien terveydenhuollon käyttämää Omakanta-palvelu on valtakunnallinen ja sitä kehitetään systemaattisesti Wilma-palvelun käytön laajentaminen kattamaan uuden opetussuunnitelman vaatimukset. Esteettömyyden huomiointi Selkokieli 16 Kuulovammaiset 6 Näkövammaiset 3 Muut esteettömyysvaatimukset

25 Asiointi Yhteensä 143 kpl 31 kuntien palvelua 112 järjestöjen tai muiden palvelua Vuositasolla viisi kyselyn vastausten perusteella kävijämääriltään suurinta palvelua: 1. Kansaneläkelaitos kanta.fi kela.fi 25 milj. käyntiä 2. Helsingin kaupunki/sote ( Sähköiset asiontipalvelut, erilaiset www. ja some kanavat, omahoito, palautekanava, sähköiset terveystarkastukset ja valmennukset, omakanta.fi omakanta.fi ) 1.1 milj. käyntiä 3. Kuva Tilavarausjärjestelmä 0.15 milj. kävijää 4. Vantaan kaupunki Primus-Wilma sähk.lomakkeet 0.1 milj. kävijää 5. ADHD-liitto ry Facebook, youtube 0.1 milj. kävijää Merkittävimmät kehityssuunnitelmat tai uudet palvelut Kelan palvelua kehitetään kohti automaattisia ratkaisuja. Kaikki etuudet haettavissa sähköisesti, Vuorovaikutteisuuden lisääminen, Palveluja kehitetään sekä henkilöasiakkaille ja yhteistyökumppaneille Hgissä sähköinen asiointi, omahoito, sähköiset palvelut ja digitalisointi on koko kaupungin ja etenekin soten yksi suurimmista kehityssuunnista. Kuva-palvelusa on edessä järjestelmän vaihto uuteen Vantaan kaupunki osallistaa oppilaita enemmän kehittämiseen ADHD kehittää palvelua ajankohtaisemmaksi, teot näkyviin nopeammin Esteettömyyden huomiointi Selkokieli 31 Kuulovammaiset 11 Näkövammaiset 8 Muut esteettömyysvaatimukset

26 Palautteen antaminen Yhteensä 127 kpl 21 kuntien palvelua 106 järjestöjen tai muiden palvelua Vuositasolla viisi kyselyn vastausten perusteella kävijämääriltään suurinta palvelua Kelan ja suurimpien kaupunkien lisäksi: 1. Marttaliitto marttachat 8 milj. kävijää 2. Väestöliitto, vaestoliitto.fi 1.3 milj. & perheaikaa.fi 0.4 milj. vierailua 3. Keliakialiitto keliakialiitto.fi 0.6 milj. käyntiä 4. Nyyti verkkosivusto 0.2 milj. vierailua 5. Suomen vanhempainliitto verkkosivut 0.1 milj. kävijää Merkittävimmät kehityssuunnitelmat tai uudet palvelut Marttaliitto tekee tällä hetkellä mittavaa verkkosivu-uudistusta. Suunta on ollut kehittää ja tehdä verkkopalvelusta entistä paremmin kaikkia kävijöitä palveleva, monipuolinen kokonaisuus. Väestöliiton sivut tullaan uudistamaan seuraavan kahden vuoden sisällä NGO-Digi hankkeen myötä, myös korvataan Väestöliiton uudella NGO-digi palvelualustalla 2017 ja Keliakialiitolla on verkkopalvelu-uudistus käynnissä Esteettömyyden huomiointi Selkokieli 22 Kuulovammaiset 6 Näkövammaiset 5 Muut esteettömyysvaatimukset

27 Muu palvelu Yhteensä 67 kpl 20 kuntien palvelua 47 järjestöjen tai muiden palvelua Vuositasolla viisi kyselyn vastausten perusteella kävijämääriltään suurinta palvelua: 1. Kansaneläkelaitos kela.fi etuuksien hakeminen 25 milj 2. Helsingin kaupunki/sote palveluseteli (psop) 1.1 milj. 3. Vantaan kaupunki / sivistystoimi Luova sisällöntuotanto oppimiskäytössä 0.1 milj. 4. Sexpo säätiö Sexpon neuvontapalvelut 0.1 milj. 5. Oulu Sinfonia Lippupalvelu 0.05 milj. Merkittävimmät kehityssuunnitelmat tai uudet palvelut Hgissä sähköinen palveluseteli toiminta on erittäin mittavassa kehityssuunnassa toiminnassamme. Vantaalla laajennettu monistettavien sivustojen käyttöönotto nykyisten kohteiden (koulut, lukiot, taideoppilaitokset, nuorisopalvelut) ohella myös varhaiskasvatuksessa, Sexpossa palveluiden arviointi ja tiedon selkeyttäminen nettisivu uudistuksen yhteydessä. Verkkokirjastoja ja e-kirja-palveluja kehitetään useiden toimijoiden puolesta Helpompia keinoja ilmoittautua mukaan kehitetään monien toimijoiden toimesta Esteettömyyden huomiointi Selkokieli 16 Kuulovammaiset 6 Näkövammaiset 4 Muut esteettömyysvaatimukset

28 Tietovarannon ylläpito Sähköinen asiointi; hakeminen varhaiskasvatukseen vastaamme myös nuorten kysymyksiin neuvontapalvelut vuotiaat voivat etsiä vapaaehtoistöitä ulkomailta, jotta he voivat kehittää johtajuusominaisuuksiaan. viestien lähettäminen ja lukeminen Esitietolomakkeita tiedonkeruuta varten vastaanotolle Sähköisten lomakkeiden lähettäminen opetustoimen palvelu Sähköinen varhaiskasvatusajan varaaminen varhaiskasvatuspaikan hakeminen Tutkintoihin harjoittelu, koulutus, tutkintojen suoritus some Toimintakyvyn arviointi ja selviytymisen arviointi arkielämässä ( YleisnVAS, koskee reumalapsia ja nuoria) chat Lipun osto osallisuus palvelujen kehittämisessä Avun pyytäminen yhteydenpito eskarin, koulun ja vanhempien välillä henkilökohtaiset suunnitelmat, työajanseuranta, asiakasrekisteri, tilastointi, kuntouttavan työtoiminnan seuranta, ym. Tiedonhaku, kirjastoaineiston haku, kirjastoasiointi etuuden hakeminen, etuuslaskurit Asiakasarviointi klamydian ja tippurin diagnostiikka ja hoitoon ohjaaminen Varhaiskasvatuspaikan varaaminen Sähköinen hakujärjestelmä hyvinvointijaksoillemme Ilmoittautuminen perusopetukseen ja esiopetukseen ODA-palveluiden kautta asiakas saa myös hoitoa esim. resepti Toimii eräänlaisena intrana palokuntalaisille Liikuntatilojen käytön ohjaus (varaus) Nuorten tieto- ja neuvontapalvelu Esiopetukseen hakeutuminen Tietovarantojen ylläpito ohjaajasivusto: oppilashuollolle, opettajille, nuorisotyöntekijöille hakemus Esiopetuspaikan hakeminen Luova sisällöntuotanto oppimiskäytössä opetus Lipun varaus ryhmille esitietolomakkeita Päivähoitohakemusten toimittaminen Vantaalaiset voivat testata mahdollisen klamydia- ja tipuritartunnan kotona netistä tilattavalla testillä Lasten hoitoaikojen seuraaminen tiedon, kulttuurin ja viihteen välittäminen ihotautien diagnostiikan ja konsultoinnin helpottaminen ja nopeuttaminen (potilaan ei tarvitse käydä erikseen erikoislääkärin vastaanotolla) Hakeminen päivähoitoon Vapaaehtoisen aikuisen tuki Palvelusetelin käyttö Opetusmateriaalien jakaminen / itseopiskelu Ilmoittautuminen liikuntaryhmiin Tilastointi Varhaiskasvatusaikojen ilmoittaminen, sähköinen hakemus ja asiakirjat Päivähoitopaikan irtisanominen Hakeutuminen asiakkaaksi Tiedon, kulttuurin ja viihteen tarjoaminen Oppimistehtävät Ilmoitukset, hakemukset palveluun, palvelupäätösten tiedoksianto Muiden palveluiden selitteitä

29 Kansallisten palveluiden huomiointi Suomi.fi - tunnistami nen; 67 Suomi.fi - valtuudet; 39; 11 % Terveyskyl ä; 50 Omatietov aranto; 71 Suomi.fi - palvelutiet ovaranto; 93 ODA;

30 Arkkitehtuuri

31 Kärkihankkeiden kokonaisuus arkkitehtuurimallina Pyritty kokoamaan kärkihankkeissa kehitettävät prosessit ja niitä tukevat sähköiset palvelut yhdelle kartalle Näkökulmat Kansalaiset Ammattilaiset Elementit Toimijat Prosessit Sähköiset palvelut (tietojärjestelmäpalvelut) Tietojärjestelmät SOTE:n lisäksi mukana Kasvatus, koulutus ja nuoristotyö Työ ja elinkeinopalvelut Kelan etuuskäsittely Tunnistettuja puutteita jonkin verran

32 Keskeisimpiä osia kokonaisuudessa: 1. Kanta-palvelut

33 Keskeisimpiä osia kokonaisuudessa: 2. Asiakas- ja potilastietojärjestelmät Sosiaalihuollon asiakastietojen ja terveydenhuollon potilastietojen käsittelyä tekevät järjestelmät Järjestelmäkanta uusiutumassa voimakkaasti Apotti HUS, Helsinki, Vantaa, Kirkkonummi, Kerava UNA Melkein koko muu Suomi

34 Keskeisimpiä osia kokonaisuudessa: 3. Omahoitopalvelut ODA (Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut) -hanke Hyvinvointitarkastus ja -valmennukset Älykkäät oirearviot Älykkäät hyvinvoinninarviot Hyvinvointisuunnitelma pitkäaikaista hoitoa tai palvelua tarvitseville Terveyskylä (Virtuaalisairaala 2.0) Erikoisalakohtaisia itsehoito-ohjelmia (esim. Mielenterveystalo, Painonhallintatalo, Kivunhallintatalo, Naistalo, Kuntoutumistalo, Harvinaissairaudet) Hyvinvointisovellukset Erilaisia omahoidon ja itsemittaamisen sovelluksia (esim. aktiivisuusrannekkeet, mobiiliappsit) Kantan omatietovaranto Kanta-palveluiden osa, johon kansalainen voi tallentaa itseään koskevaa tietoa omaa käyttöään varten ja/tai ammattilaisen nähtäväksi ODA- ja Terveyskylän talot tulevat hyödyntämään omatietovarantoa Tavoitteena saada myös kaupalliset sovellukset hyödyntämään omatietovarantoa ODA, Virtuaalisairaala ja Omatietovaranto osa kärkihanketta

35

36 Keskeisimpiä osia kokonaisuudessa: 4. Suomi.fi Tunnistautuminen Palvelutietovaranto Palveluväylä Yhteiskäyttöisiä sähköisiä tukipalveluja koko yhteiskunnan hyödynnettäväksi Kansallinen palveluarkkitehtuuriohjelma (KAPA) Lakisääteisiä palveluja Käyttövelvoite

37

38 Keskeisimpiä osia kokonaisuudessa: 5. Valinnanvapautta tukevat sähköiset palvelut Valinnanvapauden toteuttamiseen tarvitaan sähköisiä järjestelmiä Palvelujen vertailu ja valinta Palautteen keruu Maksuliikenteen hoitaminen Kokonaisuuden kehittäminen käynnissä Palveluvaaka / palveluhakemisto (THL) Suomi.fi palvelutietovaranto (KAPA) SOTE-organsiaatiotietojen kokonaisuus

39 Keskeisimpiä osia kokonaisuudessa: 6. Koski Koulutustietojen keskitetty tietovaranto Tietovaranto sisältää tiedon kunkin oppijan todennetusta osaamisesta Yksittäiset opintosuoritukset Tutkinnot Tietovaranto sisältää tiedon myös tiedot oppilaiden opinto-oikeuksista. Tietovarannosta voidaan jakaa tietoja luotettavasti niitä toiminnassaan tarvitseville viranomaistoimijoille. Palvelun on tarkoitus olla täydessä laajuudessaan käytettävissä vuonna

40 Valtionavustuspäätöksen kirjaukset

41 Valtionavustuspäätöksen kirjaukset 1. Hankkeessa on laadittava selkeä kuvaus kokeilussa toteutettavasta toimintamallista ja sitä tukevista digitaalisista ratkaisuista (kokonaisarkkitehtuurin kuvaus) Kuvauksessa on esitettävä näkemys kansallisesti ja alueellisesti yhteisistä digitaalisista ratkaisuista sekä käsiteltävä kansallisten ja alueellisten ratkaisujen hyödyntäminen ja yhteydet niihin hankkeen toteutuksessa. Hankkeen sisällöstä ja rajauksista riippuen työssä tulee huomioida mm. kansallinen sote- kokonaisarkkitehtuuri ja sen kehityspolku, UNA -hankkeessa toteutettu sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäkokonaisuuden vaatimusmäärittely, Kanta-palvelut ja kehitteillä oleva kansallinen omien hyvinvointitietojen tietovarasto, kansallinen sote -palveluhakemisto ja valtiovarainministeriön palvelutietovaranto, ODA -hankkeessa rakennettava itse- ja omahoitoa tukeva kansallinen, sähköinen palvelukokonaisuus sekä Kansallisen palveluarkkitehtuurin (Kapan) yhteiset palvelut ja palveluväylä. 2. Kokonaisarkkitehtuuri ja sähköisten palveluiden kehittäminen tulee hankkeen alussa ja hankkeen edetessä koordinoida UNA- ja Apotti -hankkeiden kanssa. Koordinaatiolla varmistetaan yhteinen näkemys kansallisesti ja alueellisesti yhteisistä ratkaisuista sovitaan valtioavustusta saavien hankkeiden keskinäisestä yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta kokonaisarkkitehtuurin ja sähköisten palveluiden kehittämisen osalta, sekä tunnistetaan hankkeista esille nouseva tarve kansallisten ratkaisujen arkkitehtuurin käsittelemiseen