Onko fibromyalgian diagnosointi tarpeellista?
|
|
- Kalevi Kyllönen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pekka Hannonen KATSAUS Onko fibromyalgian diagnosointi tarpeellista? Fibromyalgia on kiistanalainen kipuoireyhtymä, jonka hallitsevat piirteet ovat krooninen laaja-alainen (vartalon molemmilla puolilla sekä vyötärön ala- ja yläpuolella ja aksiaalisesti esiintyvä) kipu ja selittämätön uupumus. Kuten muissakin toiminnallisissa somaattisissa oireyhtymissä fibromyalgiassa esiintyy runsaasti eri elinryhmiin kohdentuvia oireita. Aistinvaraisessa tutkimuksessa merkittävin löydös on yleinen käsittelyarkuus (allodynia). Potilaan ilmoittama laaja-alainen krooninen kipu ja tietyissä paikoissa todettu paineluarkuus erottaa fibromyalgiapotilaat muista kipua tuottavia tukija liikuntaelinsairauksia potevista 81 %:n tarkkuudella ja 88 %:n herkkyydellä. Erotusdiagnostiikassa on tärkeää havaita paremmin hoidettavissa olevat kipua tai uupumusta aiheuttavat häiriöt. The Journal of Rheumatology lehdessä oli keväällä 2003 kolme artikkelia, joissa esitettiin fibromyalgian (FM) diagnoosista luopumista (Ehrlich 2003, Hadler 2003, Wolfe 2003). Kukaan näistä arvostetuista kirjoittajista ei kiistänyt, että huomattava osa väestöstä kärsii laaja-alaisesta kivusta, johon ei liity havaittavia rakennevaurioita. Heitä kiusasi FM-diagnoosi sinänsä. Kyseinen diagnoosi on keinotekoinen. Se medikalisoi tavanomaisia oireita, leimaa potilaat ja tekee heidät avuttomiksi. Toisaalta se saattaa toimia sairauteen, vikaan tai vammaan perustuvien etuuksien tarpeettomana myöntöperusteena. Kuten olettaa saattoi, kirjoitukset aiheuttivat vastaväitteiden ryöpyn (Goldenberg 2004, Nielson ja Harth 2004, Smythe 2004, Wallace 2004, White 2004). Niissä todettiin, että kai- killa lääketieteen erikoisaloilla on vastaavia, pelkästään oireisiin perustuvia oireyhtymiä. Monilla niistä on lisäksi päällekkäisyyksiä FMoirekirjon kanssa. Potilas voi olla sairas, vaikka hänellä ei ole diagnosoitua tautia. Psykiatrinen diagnostiikka perustuu kokonaisuudessaan oireiden luokitteluun. Se ei kuitenkaan ole estänyt tieteellistä tutkimusta ja tehokkaiden hoitojen löytämistä. Sama koskee myös FMoireyhtymää. Tieteellinen tutkimus on selvittänyt oireiden patofysiologiaa ja edistänyt hoitoa. Potilaille diagnoosista ei ole haittaa. Päinvastoin on runsaasti näyttöä siitä, että FM:n diagnosointi on hyödyllistä. Laaja-alainen vartalon kaikilla anatomisilla alueilla vaihdellen esiintyvä kipu on FMoireyhtymän tunnusmerkki. Se vaivaa %:a aikuisväestöstä, jonkin verran useammin naisia kuin miehiä (Croft ym. 1993). FM:n luokittelukriteerien (Wolfe ym. 1990) edellyttämä kipukynnyksen lasku (allodynia) ja siihen liittyvä tunnusteluarkuus esiintyvät kuitenkin lähes yksinomaan naisilla (Clauw ja Crofford 2003). Kansanterveyden ja -talouden kannalta on tärkeää muistaa, että laaja-alainen kipu huonontaa toimintakykyä ja elämänlaatua (Leveille ym. 2001, Saastamoinen ym. 2006, Mas ym. 2008). FM-oireyhtymään liittyy lisääntynyt sairausloman tarve (Kivimäki ym. 2007). Fibromyalgian oirekirjo Laaja-alaisen, erityisesti lihaksistoon paikantuvan kivun ja hellittämättömän uupumuksen lisäksi potilailla esiintyy runsaasti oireita useimmista elinryhmistä. Koko tuki- ja lii- 521 Duodecim 2009;125:521 6
2 KATSAUS 522 kuntaelimistöä vaivaavat erimuotoiset kivut ja kolotukset sekä lyhyemmän aikaa kuin tulehduksellisessa reumasairaudessa aamukankeus ja liikkeelle lähdön vaikeus. Useimpia potilaita haittaavat ärtynyt suoli ja/tai rakko sekä kivuliaat kuukautiset. Neurologisista oireista yleisempiä kuin verrokkiväestössä ovat raajapainotteinen puutuminen, levottomat jalat ja tasapainohäiriön tunne. Keskittymiskyvyttömyys, uuden oppimisen ja ilmaisun ongelmat, muistin huononeminen ja vaikeudet vastata uusiin haasteisiin hankaloittavat ansiotyötä. Potilailla esiintyy keskimääräistä useammin masennusta ja ahdistusta, mutta se on harvoin vaikeaa. Myös turvotuksen tunne, kylmäraajaisuus, punasteluherkkyys ja limakalvojen kuivuus ovat yleisempiä kuin terveessä väestössä. Oireiden määrä ja voimakkuus vaihtelevat yksilöstä ja ajanjaksosta toiseen. Osa luokittelukriteerit täyttävistä henkilöistä ei tarvitse terveydenhuollon palveluja (Hannonen ja Mikkelsson 2004). Diagnostinen luokittelu Fibromyalgia on toiminnallinen somaattinen oireyhtymä (Barsky ja Borus 1999, Wessely ym. 1999). Diagnoosi perustuu erilaisten oireiden ja aistinvaraisten havaintojen keinotekoiseen kokonaisuuteen. Tavanomaiset kliinisfysiologiset, patologisanatomiset, radiologiset tai kemialliset tutkimukset eivät auta diagnostiikassa. Kun reumatologi kohtaa kivuliaan monioireisen potilaan, diagnoosiksi tulee useimmiten fibromyalgia. Gastroenterologi katsoo potilaan kärsivän ärtyneen suolen oireyhtymästä, suusairauksia hoitava lääkäri kasvokivuista, suun poltteesta tai purentaongelmista, neurologi jännitys- tai muusta kroonisesta päänsärystä, infektiolääkäri (erityisesti anglosaksisissa maissa) kroonisesta uupumusoireyhtymästä, gynekologi vulvodyniasta tai urologi interstiaalisesta kystiitistä. Luettelo ei ole läheskään täydellinen. Monioireisuuden vuoksi onkin yleistä, että potilas leimautuu useilla diagnooseilla, jotka juontuvat tutkivan lääkärin kiinnostuksen kohteesta (Saloheimo ja Huttunen 2008). Päällekkäisyys selittyy sillä, ettei FM-oireyhtymälle tai muille toiminnallisille oireyhtymille ole spesifisiä diagnostisia testejä. Jokainen erikoisala on laatinut omat diagnostiset luokittelunsa, joiden avulla potilaat ovat mahdollisimman hyvin erotettavissa muista potilasryhmistä. Ei ole harvinaista, että potilas täyttää useamman oireyhtymän kriteerit. On todennäköistä, että oireyhtymien patofysiologiatkin muistuttavat toisiaan. Usealla diagnoosilla leimautuminen yleensä hämmentää potilasta ja haittaa selviytymistä, ellei asiaa selitetä hänelle. Tieteellinen tutkimus kivun, uupumuksen ja muiden oireyhtymään kiinteästi liittyvien oireiden syistä, patofysiologiasta ja kytköksistä aloitettiin vasta 1970-luvun loppupuolella (Smythe ja Moldofsky 1977). Lopullinen tavoite erottaa oireyhtymästä itsenäisiä tauteja on saavuttamatta. Edistysaskeleita on kuitenkin otettu. Toiminnallisen (idiopaattisen) kivun sekä muiden samankaltaisten oireiden syy näyttäisi olevan aistimusimpulssien sentraalisen säätelyn häiriö (Clauw ja Crofford 2003, Hannonen ja Mikkelsson 2004, Clauw 2008). Vuosien saatossa on FM-oireyhtymälle laadittu lukuisia diagnostisia kriteerejä (Gran 2003), mutta niiden käyttö ei ole vakiintunut. Lähinnä tieteellisen tutkimuksen tarpeisiin kehitetyt yhdysvaltojen reumatologijärjestön laatimat luokittelukriteerit huomioivat ainoastaan laaja-alaisen ja pitkäkestoisen kivun sekä yleisen käsittelyarkuuden, koska muiden oireiden sisällyttäminen kriteereihin ei parantanut niiden osuvuutta (Wolfe ym. 1990). Luokittelun käyttö on kuitenkin yleistynyt myös kliiniseen diagnostiikkaan. Kriteerien avulla FM-potilaat voidaan erottaa muita kivuliaita tuki- ja liikunta elin sairauksia potevista 81 %:n tarkkuudella ja 88 %:n herkkyydellä (Wolfe ym. 1990). Miten FM käytännössä diagnosoidaan? Fibromyalgian diagnoosi perustuu potilaan kertomukseen ja lääkärin tekemään aistinvaraiseen kliiniseen tutkimukseen. Diagnoosia ei voida varmistaa millään yksittäisellä objektii- P. Hannonen
3 visella tutkimuksella. Diagnoosia ei myöskään tehdä poissulkumenetelmällä. Mikään samanaikainen sairaus ei sulje pois FM-diagnoosia. Selittämättömistä somaattisista oireista kärsivän potilaan kohtaamisessa lääkärin ensisijainen tehtävä on luottamuksen voittaminen (Saloheimo ja Huttunen 2008). FM-potilaat ovat yleisesti käsittelyarkoja ja herkkiä ärsykkeille. Kaikenlainen ylimääräinen rasitus (kiire, melu, saasteet, veto, säätilan muutokset jne.) ja erityisesti henkinen paine lisäävät oireita. Kipukynnyksen alenemiselle ja käsittelyarkuudelle ei kuitenkaan ole löydetty yhteyttä mihinkään potilaan kokemaan yksittäiseen oireeseen (Quimby ym. 1988). Sen sijaan oireiden voimakkuus liittyy potilaan kokemaan yleiseen ahdinkoon ja hätään (Croft ym. 1994, Clauw ja Crofford 2003). Potilaan huolellinen kuunteleminen on tärkeää. Fibromyalgiaan viittaa runsasmuotoinen oireilu, jossa paikkaa vaihtava, usein toimintakykyä rajoittava kipu sekä koko päivän kestävä uupumus ovat hallitsevat piirteet. Potilaan huoliteltu olemus saattaa olla ristiriidassa kertomuksen kanssa. Vaikeimmin oireilevat potilaat liikkuvat, riisuutuvat, nousevat tutkimusvuoteelle ja kääntyilevät aristellen. Vaikka potilaalla esiintyy paljon eri elinryhmiin kohdentuvia oireita, kliininen diagnoosikin perustuu aiemmin mainittuun luokitteluun. FM-diagnostiikka edellyttää pitkäkestoisen ja kaikilla vartalon anatomisilla alueilla (ei välttämättä yhtaikaisesti) esiintyvän kivun lisäksi ainoastaan tietyistä anatomisista rakenteista löytyviä paineluarkoja paikkoja (Wolfe ym 1990). Luokittelukriteerit ja niiden edellyttämät paineluarat alueet on lueteltu taulukossa. Tutkimustilanteessa potilaat ovat yleisesti käsittelyarkoja, mutta erityisesti he aristavat isojen lihasten luuliitoskohtia, joita suurin osa luokittelukriteerien aroista alueista ovat. Jo suhteellisen vähävoimainen (kynnen alus vaalenee) aran alueen painaminen (peukalon tai yhdessä pidettyjen etu- ja keskisormen päillä) aiheuttaa potilaalle kiputuntemuksen. Tämä kipu jää useimmiten kirvelemään usean minuutin ajaksi tutkimisen jälkeen. Muita FM-potilaan oireita ja mahdollisia aistivaraisia löydöksiä ei diagnoosiin tarvita. Taulukko. American College of Rheumatologyn fibromyalgialle laatimat luokittelukriteerit. Diagnoosi edellyttää sekä kipua että palpaatioarkuutta koskevien kriteerien täyttymistä. Yli kolme kuukautta jatkunut laaja-alainen kipu Vartalon vasemmalla ja oikealla puolella Vyötärön ylä- ja alapuolella Aksiaalisesti Palpaatioarkuutta on vähintään 11:ssä seuraavista 18 pisteestä (kumpikin puoli lasketaan erikseen): Takaraivon lihasinsertio Kaulan etuosa: nikamien C5 7 poikkihaarakkeiden välinen osa Ylempi lapalihas (m. supraspinatus) lapaluun yläreunassa Epäkäslihas (m. trapezius): lihaksen yläreunan keskikohta Toinen kylkiluu: ylälateraalialueella kylkiluu-rustoliitoksessa Lateraaliepikondyyli: 2 cm distaalisuuntaan epikondyylistä Pakaralihas: pakaran yläulkoneljännes Iso trokanter: trokanterin ulkoneman takapuolella polvi: mediaalinen rasvatyyny nivellinjan proksimaalipuolella Miksi FM:n diagnosointi saattaa olla vaikeaa? Fibromyalgian diagnosointi on periaatteessa helppoa (Hannonen 1996), mutta diagnoosia ei useinkaan joko haluta tai uskalleta tehdä. Norjalaiset lääkärit ovat arvioineet FM- ja ahdistusneuroosipotilaat kaikkein vähiten arvostetuiksi potilasryhmiksi (Dobson 2007). Sijoitus lienee muissa maissa samaa tasoa. FM-oireyhtymän ja -potilaiden vähättely (Gordon 2003) johtunee lääkäreiden riittämättömästä kyvystä kohdata perinteiseen lääketieteelliseen ajatusmalliin sopimaton potilas. Vallitseva lääketieteellinen paradigma perustuu oireiden, kliinisten havaintojen ja patologisten löydösten syy-yhteyteen. Niinpä oireiden ja aistinvaraisten havaintojen (oireiden vaikutusten) tulee selittyä anatomisilla vau rioilla (histopatologisilla löydöksillä) tai poikkeavilla laboratoriolöydöksillä taikka kliinis fysiologisten tai kuvannustutkimusten tuloksilla (oireiden ja löydösten syy ). Lineaaris-reduktionistinen malli ei kuitenkaan pysty selittämään monimutkaisia sairaustiloja (Martinez-Lavin 2008), joissa kokonaisuus 523 Onko fibromyalgian diagnosointi tarpeellista?
4 KATSAUS 524 YDINASIAT 88Fibromyalgia on diagnoosina kiistanlainen krooninen kipuoireyhtymä. 88Diagnoosi perustuu yksinomaan potilaan kertomukseen ja lääkärin aistinvaraiseen tutkimukseen. 88Erotusdiagnostiikassa on tärkeää löytää syyn tai patogeneesin mukaisesti paremmin hoidettavissa olevat häiriöt. 88Monipuolinen ja vaihteleva oireilu johtaa helposti ylitutkimiseen, viipalediagnooseihin ja hoidon virheelliseen kohdennukseen. on suurempi kuin osatekijöittensä summa. On tärkeää pitää mielessä, että potilaan oireet ovat totta. Lääkärin tehtävä on arvioida niiden merkitys (Saloheimo ja Huttunen 2008). FM:n luokittelukriteerien käyttö edellyttää potilaan huolellista haastattelua, riittävää riisumista ja koko vartalon tunnustelututkimusta. Kiireen vuoksi tai siihen vedoten tämä lääkärin ensisijainen tutkimusmuoto jää usein vaillinaiseksi. Sen sijaan potilas lähetetään herkästi laboratoriotutkimuksiin tai radiologian yksikköön. Koska suurella joukolla erityisesti ikääntyneestä väestöstä todetaan oireista riippumattomia radiologisia muutoksia, virheellinen reumatekijä- ja tumavasta-ainepositiivisuus ja muita viitealueen ulkopuolelle sijoittuvia tutkimuslöydöksiä, joudutaan helposti harhapoluille. Potilaille tehdään rakennemuutoksiin perustuvia diagnooseja ja samalla synnytetään virheellisiä ennakkokäsityksiä, jotka vaikeuttavat hoitoa. Hoito kohdentuu väärin, on tuloksetonta, lisää tuskaa ja kiihdyttää tutkimus-, konsultaatio- ja hoitokierrettä. Ongelmat korostuvat potilailla, jotka samanaikaisesti sairastavat oireilevaa tukija liikuntaelinsairautta, vaikkapa nivelrikkoa tai -reumaa. Tuolloin on ensiarvoisen tärkeää huomata mahdollinen samanaikainen FM ja osata kohdentaa hoito oikeaan oireyhtymään. Erotusdiagnostiikka On tärkeää havaita syyn mukaisesti tai muuten paremmin hoidettavissa olevat, kipua tai uupumusta aiheuttavat sairaudet (tulehdukselliset reumasairaudet, erityisesti polymyalgia, anemia, kilpirauhasen vajaatoiminta, lisäkilpirauhasen liikatoiminta tai vaihdevuosiin liittyvä estrogeenivaje). FM-potilaalta määritetään perusverenkuva, lasko, TSH, kalsium ja fosfori, munuaisten ja maksan toimintaa kuvaavat laboratorioarvot sekä kreatiinikinaasin aktiivisuus. Jos lasko on viitealueella mutta potilaan oireilu ja kliiniset löydökset muistuttavat vahvasti polymyalgiaa (pitkään jatkuva aamukankeus, vaikeus lähteä liikkeelle, suuriin proksimaalisiin lihaksiin painottuva palpaatioarkuus), muutaman päivän mittainen kokeilu pieniannoksisella glukokortikoidilla (esim. 10 mg prednisolonia aamuisin) on paikallaan. Polymyalgiapotilaan elämä muuttuu täysin, mutta FM-potilaan oireilu jatkuu entisenkaltaisesti. Jos oireilu liittyy statiinihoitoon, lihaskipuilu asettuu parin viikon statiinitauon aikana. Estrogeenivajeen aiheuttama oireiden paheneminen voidaan myös todeta hoitokokeilun avulla. Kivulias lihasdystrofia (tyypin 2 myotoninen dystrofia) muistuttaa joskus FM-oireyhtymää (Auvinen ym. 2008). Sille on kuitenkin tyypillistä kipujen lisääntyminen rasituksen jälkeen, ja uupumus on tavanomaista vähemmän hallitseva piirre. Usein näillä potilailla todetaan lievästi viitealueen ylittävät krea tiinikinaasin ja gammaglutamyylitransferaasin arvot. Oire yhtymään on olemassa geeni testi. Lopuksi Koska allodynian korostuminen FM-luokittelussa helposti harhauttaa tutkimukset pois potilaan hädästä ja ahdistuksesta, on esitetty, että paineluarkuuden korostunut asema FM:n diagnostiikassa tulisi poistaa. Diagnostiikka voitaisiin perustaa puhtaasti potilaan kertomukseen (Wolfe 2003). Samoin voitaisiin menetellä muiden erikoisalojen toiminnallisten oireyhtymien kanssa. P. Hannonen
5 Toisaalta, nykyisin käytettävät luokittelukriteerit rajaavat FM-potilaiksi ainoastaan arkuusjatkumon vaikeimmat tapaukset. Potilaat, joilla on runsaasti oireita mutta vähemmän kuin 11/18 aristavaa (paineltaessa kipeää) tunnustelukohtaa, jäävät diagnoositta, vaikka he todennäköisesti potevat samojen patofysiologisten mekanismien kautta kehittynyttä oireyhtymän lievempää muotoa (Clauw ja Crofford 2003). Professori Hadlerin (2003) mielestä FMoireyhtymää ei kannata esittää kenenkään diagnoosiksi. Riittää, kun ilmoittaa potilaalle, että hänellä on tavallisia oireita mutta ei mitään tautia. Epäilen vahvasti, ettei tämä diagnoosi ja taputus olalle ja pärjäilehän tyyppinen hoito tyydytä potilaita. Kun oireyhtymä jo sinänsä syövyttää merkitsevästi potilaiden toimintakykyä ja elämänlaatua, luulosairaaksi leimaaminen ei niitä paranna. Tautien ja sairauksien diagnosointi on lääkärin keskeisin tehtävä. Lääkärikunta on mustasukkaisesti pitänyt diagnosointioikeuden itsellään. Tästä ei tule luopua myöskään kroonisten toiminnallisten oireyhtymien osalta, vaikka diagnostiset menetelmät ovat puutteelliset. Olen vakuuttunut diagnostiikan kehittymisestä. Oireyhtymästä saattaa löytyä erillisiä tauteja. Kunnes paremmat diagnostiset keinot on todettu päteviksi, lääkärikunnan on tyydyttävä parhaisiin käytettävissä oleviin menetelmiin. Loppujen lopuksi, kumpi on lääkärin työssä oleellisempaa, potilaiden oikea luokitteleminen vai kärsivien ihmisten auttaminen? On tärkeää pitää mielessä, että diagnoosi helpottaa useimpia potilaita. FM-oireyhtymässä kohdalla se on kuitenkin vasta pitkän ja usein vaikean hoitopolun alku (Hannonen 2005). PEKKA HANNONEN, professori, ylilääkäri Keski-Suomen keskussairaala, sisätautien vastuualue Keskussairaalantie Jyväskylä Sidonnaisuudet Pekka Hannonen: Antanut asiantuntija-apua ja /tai suunnitellut koulutusta seuraaville yrityksille: Abbott, BMS, MSD, Pfizer, Roche, Schering-Plough, UCB, Wyeth. Osallistunut ulkomaiseen koulutukseen seuraavien yritysten maksamana: Abbott, Eli-Lilly, Pierre-Fabre, Roche, Sanofi-Aventis, Schering-Plough, Servier, UCB, Wyeth Summary Is diagnosing fibromyalgia necessary? Fibromyalgia is a controversial pain syndrome with chronic widespread pain (occurring on both sides of the body as well as axially below and above the waist) and unexplained fatigue as the predominating features. Fibromyalgia involves lots of symptoms focusing on different organ systems. In sensory examination the most significant finding is general allodynia. The widespread chronic pain and tender points at certain locations as reported by the patient differentiate fibromyalgia patients from those suffering from other diseases of the musculoskeletal system. 525 Onko fibromyalgian diagnosointi tarpeellista?
6 Kirjallisuutta Auvinen S, Suominen T, Hannonen P, Bachinski L, Krahe R, Udd B. Myotonic dystrophy type 2 (DM2) found in 2 of 63 persons diagnosed with fibromyalgia. Arthritis Rheum 2008;58: Barsky AJ, Borus JF. Functional somatic syndromes. Ann Intern Med 1999;130: Clauw DJ. Commentary on the EULAR recommendations for the management of fibromyalgia. Nature Clin Pract Rheumatol 2008;4: Clauw DJ, Crofford LJ. Chronic widespread pain and fibromyalgia: what we know, and what we need to know. Best Pract Res Clin Rheumatol 2003;17: Croft P, Rigby A, Boswell R, Schollum J, Sillman A. The prevalence of chronic widespread pain in the general population. J Rheum 1993;20: Croft P, Schollum J, Sillman A. Population study of tender point counts and pain as evidence of fibromyalgia. Br Med J 1994;309: Dobson R. Doctors rank myocardial infarction as most prestigious disease and fibromyalgia as least. BMJ 2007;335: Ehrlich GE. Pain is real; fibromyalgia isn t. J Rheumatol 2003;30: Goldenberg D. Fibromyalgia. To diagnose or not. Is that the question? J Rheumatol 2004;31: Gordon DA. Fibromyalgia real or imagined. J Rheumatol 2003;30:1665. Gran JT. The epidemiology of chronic generalized musculoskeletal pain. Best Pract Res Clin Rheumatol 2003;17: Hadler NM. Fibromyalgia and the medicalization of misery. J Rheumatol 2003;30: Hannonen P. Mitä tehdä kun epäillään fibromyalgiaa? Suom Lääkäril 1996;51: Hannonen P. Mikä hoidoksi fibromyalgiaan? Suom Lääkäril 2005;60: Hannonen P, Mikkelsson M. M79.0 mistä fibromyalgiassa on kyse, mitä hoidoksi? Duodecim 2004;120: Kivimäki M, Leino-Arjas P, Kaila-Kangas L, ym. Increased absence due to sickness among employees with fibromyalgia. Ann Rheum Dis 2007;66:65 9. Leveille SG, Ling S, Hochberg M, ym. Widespread musculoskeletal pain and the progression of disability in older disabled women. Ann Intern Med 2001;135: Martinez-Lavin M. Fibromyalgia conundrum. Rheumatologist 2008;2:26 7. Mas AJ, Carmona L, Valverde M, Ribas B, EPISER Study Group. Prevalence and impact of fibromyalgia on function and quality of life in individuals from the general population: results from a nationwide study in Spain. Clin Exp Rheumatol 2008;26: Nielson WR, Harth M. Fibromyalgia. Beyond the rhetoric. J Rheumatol 2004;31: 631. Quimby LG, Block SR, Gratwick GM. Fibro myalgia: generalized pain intolerance and manifold symptom reporting. J Rheumatol 1988;15: Saastamoinen P, Leino-Arjas P, Laaksonen M, Martikainen P, Lahelma E. Pain and health related functioning among employees. J Epidemiol Community Health 2006;60: Saloheimo P, Huttunen MO. Selittämättömistä somaattisista oireista kärsivä potilas vastaanotolla. Duodecim 2008; 124: Smythe HA. Fibromyalgia among friends. J Rheumatol 2004;31: Smythe HA, Moldofsky H. Two contributions to understanding of the fibrositis syndrome. Bull Rheum Dis 1977;28: Wallace DJ. To fibromyalgia nihilists: stop pontificating and test your hypothesis. J Rheumatol 2004;31:632. Wessely S, Nimnuan C, Sharpe M. Functional somatic syndromes: one or many? Lancet 1999;354: White KE. Fibromyalgia: the answer is blowing in the wind. J Rheumatol 2004;31: Wolfe F. Stop using the American College of Rheumatology criteria in the clinic. J Rheumatol 2003;30: Wolfe F, Smythe H, Yunus MB, ym. The American College of Rheumatology 1990 criteria for the classification of fibromyalgia. Report of the multicenter criteria committee. Arthritis Rheum 1990;33:
Monialainen kipuklinikkatoiminta
Monialainen kipuklinikkatoiminta HYKS:n Kipuklinikan toiminta Kipuklinikan toiminnan tavoitteet Tutkituissa kroonisissa kiputiloissa tyydyttävä kivunhallinta mahdollisuuksien rajoissa, ensisijaisesti näyttöön
LisätiedotMitä uutta fibromyalgiasta?
Mitä uutta fibromyalgiasta? 20.3.2018 Ritva Markkula Fysiatrian erikoislääkäri, LT Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia Fibromyalgia? 1940-luku 1990 American College of Rheumatology 2010 2016 Fibro-my-algia
LisätiedotLataa Hankala potilas vai hankala sairaus - Maija Haavisto. Lataa
Lataa Hankala potilas vai hankala sairaus - Maija Haavisto Lataa Kirjailija: Maija Haavisto ISBN: 9789517925068 Sivumäärä: 305 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 25.87 Mb Homesairaudet, fibromyalgia, histamiini-intoleranssi,
LisätiedotSelkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY
Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi
LisätiedotTerveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011
Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia
LisätiedotMiten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy
Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Migreeni: Oirejatkumo Ennakkooireet Mieliala Uupumus Kognitiiviset oireet Lihaskipu
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat
LisätiedotLataa CFS:n ja fibromyalgian hoito - Haavisto Maija. Lataa
Lataa CFS:n ja fibromyalgian hoito - Haavisto Maija Lataa Kirjailija: Haavisto Maija ISBN: 9789517924573 Sivumäärä: 248 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 15.64 Mb Krooninen väsymysoireyhtymä (chronic fatigue
LisätiedotFibromyalgian taustalla on kivunsäätelyn ja autonomisen hermoston herkistyminen
Katsaus tieteessä Lauri Kivikoski psykologi, LK Itä-Suomen yliopisto lauri.kivikoski@uef.fi Pekka Hannonen LKT, reumatologian emeritusprofessori Keski-Suomen keskussairaala, sisätautien vastuualue Fibromyalgian
LisätiedotNuoren niska-hartiakipu
Nuoren niska-hartiakipu Jari Arokoski, prof. fysiatrian erikoislääkäri HYKS fysiatrian klinikka / Helsingin yliopisto Esityksen sisältö Epidemiologiaa Niskahartiakäsite Etiologia Nuoren niska-hartiakipuun
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotSairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus sekä yhteistyö ja ohjaus Kelan kuntoutukseen. REUMASAIRAUDET Eeva Alasaarela LT, erikoislääkäri
Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus sekä yhteistyö ja ohjaus Kelan kuntoutukseen REUMASAIRAUDET Eeva Alasaarela LT, erikoislääkäri TYÖNJAKO Missä tules-potilaita tutkitaan ja hoidetaan? 1. Perusterveydenhuolto
LisätiedotYlidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014
Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence
LisätiedotHengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa
Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,
LisätiedotOlkapään sairauksien kuntoutus
Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,
LisätiedotSAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala
SAATTOHOITOPÄÄTÖS Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala Urpo Hautala Laitospalveluiden ylilääkäri Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut Yleislääketieteen
LisätiedotMitä sisäilmaoireet ovat?
Oireita sisäilmasta? kliininen näkökulma koti Soile Jungewelter, LL, HLL korvatautien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Työterveyslaitos RAKLI 04.10.2017 työpaikka luonto auto kiitokset ylilääkäri Kirsi
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:
LisätiedotHarvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms
Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos
LisätiedotIäkkään muistipotilaan masennuksen hoito
Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon
LisätiedotSomaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
LisätiedotSosiaaliturvan selvittäminen
Sosiaaliturvan selvittäminen Terveiden tilojen vuosikymmen Itä- Suomessa - asiantuntijaseminaari Jyrki Elo Ylilääkäri Kela, Itäinen asiantuntijalääkärikeskus Sisäilmaan liittyvät terveysongelmat ja sosiaaliturva
LisätiedotSydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus
Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset
LisätiedotUni- ja vireystilapotilaan hoitopolku
Uni- ja vireystilapotilaan hoitopolku 5.2.2019 klo 9:05-9:15 Juha Markkula, LT Psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti, unilääketieteen erityispätevyys Apulaisylilääkäri, TYKS Uni- ja hengityskeskus/
LisätiedotMitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto
Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin
LisätiedotMihin Vältä viisaasti suosituksia tarvitaan ja miten ne tehdään? Jorma Komulainen Yleislääkäripäivät 2018
Mihin Vältä viisaasti suosituksia tarvitaan ja miten ne tehdään? Jorma Komulainen Yleislääkäripäivät 2018 Mitä teidän tulee tietää minusta? LT, dosentti, lastentautien ja endokrinologian erikoislääkäri
LisätiedotEettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto
Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava
LisätiedotMielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala
1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotMiten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta?
Miten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta? Minna Kaila, professori Terveydenhuollon hallinto Lastentautien ja terveydenhuollon erikoislääkäri Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tdk minna.kaila(at)helsinki.fi
LisätiedotErotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto
Erotusdiagnostiikasta Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Tavoitteena systemaattinen diagnostiikka Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista
LisätiedotPysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?
Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä
LisätiedotLiikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus
Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Urho Kujala Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Liikuntalääketieteen professori Terveystieteiden yksikkö, Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto urho.m.kujala@jyu.fi
LisätiedotFarmaseuttinen etiikka
Farmaseuttinen etiikka Medikalisaatio ja terveysarvot Luento 7. Farmasian tdk. 21.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Arvot tieteessä Terveysarvot Medikalisaatio
LisätiedotTreat2Target Uudet nivelreuman luokittelukriteerit
Treat2Target Uudet nivelreuman luokittelukriteerit Nivelreuman hoidon päämäärät Pitkäaikaisen elämänlaadun parantaminen oireiden väheneminen nivelvaurioiden jarruttaminen toimintakyvyn palauttaminen sosiaalisen
LisätiedotKysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF /18
Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF-0918-0844-9/18 OTOS Näissä tuloksissa on mukana tulokset, jotka on kerätty ajalla 4.5 18..18. Tässä esityksessä tuloksia tarkastellaan seuraavien kohderyhmien
LisätiedotHAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI
HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI TMD Purentaelimistön toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten,
LisätiedotREUMATOLOGIA
2009-2011 REUMATOLOGIA Vastuuhenkilö: Prof. Marjatta Leirisalo-Repo KLL/Reumatologian yksikkö, Kasarmikatu 11 13, PL 263, 00029 HUS Puh. (09) 471 88303, marjatta.leirisalo-repo@hus.fi Tavoitteet Reumatologian
LisätiedotKohonnut verenpaine (verenpainetauti)
Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut
LisätiedotLataa Potilaan tutkiminen. Lataa
Lataa Potilaan tutkiminen Lataa ISBN: 9789516562943 Sivumäärä: 309 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 33.01 Mb Potilaan tutkiminen -oppaassa perehdytään keskeiseen lääkärin perustaitoon: potilaan tutkimiseen
LisätiedotVALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ
VALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ 8.11.2018 KUINKA KÄYTÄN MOHA:A ELI MOTIVOIVAA HAASTATTELUA TYÖKALUNA MURROSIKÄISEN DIABEETIKON HOIDOSSA MARI PULKKINEN, LT, LASTENENDOKRINOLOGI, HUS, LASTEN JA NUORTEN SAIRAUDET
LisätiedotLausunto toiminnallisten häiriöiden yhtenäisistä hoidon perusteista (lausuntopyyntö STM010:00/2015)
Penaalikatu 4, 20900 Turku admin@slme.fi https://slme.fi Lausunto toiminnallisten häiriöiden yhtenäisistä hoidon perusteista (lausuntopyyntö STM010:00/2015) Kiitämme mahdollisuudesta kommentoida raporttia.
LisätiedotNoona osana potilaan syövän hoitoa
Noona osana potilaan syövän hoitoa Noona lyhyesti Noona on mobiilipalvelu osaksi potilaan syövän hoitoa Noonan avulla Potilas osallistuu aktiivisesti hoitoonsa raportoimalla hoidon aikaisia haittoja. Hän
LisätiedotLevel 2 Movement Efficiency for Neck and Shoulder
Level 2 Movement Efficiency for Neck and Shoulder ( Niskan ja olkanivelen koko liikerata ja hallittu liikkuvuus: pinnalliset stabiloivat lihakset ja pinnalliset mobilisoivat lihakset) MOVE WELL TO LIVE
LisätiedotADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP
ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys
LisätiedotHyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1
Hyvinvointia työstä 29.1.2015 E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Olkapään jännevaivojen kuntoutus Esa-Pekka Takala, ylilääkäri, Dos. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 29.1.2015 2
LisätiedotYleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus
Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy
LisätiedotKansantautien kanssa työelämässä
Kansantautien kanssa työelämässä Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet
LisätiedotOsteoporoosin diagnostiikka. Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka Tavoitteet Oireet ja löydökset Periaatteet ja menetelmät Diagnostiset kriteerit Erotusdiagnostiikka Seulonta Lähde:
LisätiedotNikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry
Nikotiniriippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiini On keskushermoston reseptoreita stimuloiva ja sen välittäjäaineita (asetylkoliini,
LisätiedotLataa Kliininen neuroimmunologia. Lataa
Lataa Kliininen neuroimmunologia Lataa ISBN: 9789515706881 Sivumäärä: 317 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 32.67 Mb Kliininen neuroimmunologia on maamme johtavien asiantuntijoiden tuottama oppikirja hermoston
LisätiedotAHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä
AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen
LisätiedotLataa Fysiatria. Lataa. Lataa kirja ilmaiseksi suomalainen Fysiatria Lataa Luettu Kuunnella E-kirja Suomi epub, Pdf, ibook, Kindle, Txt, Doc, Mobi
Lataa Fysiatria Lataa ISBN: 9789516564923 Sivumäärä: 570 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 22.63 Mb Fysiatrian toiminnan kohteena on erityisesti ihmisen toimintakyky. Fysiatrian kliinisessä osaamisessa keskeisenä
LisätiedotM79.0 mistä fibromyalgiassa on kyse, mitä hoidoksi? Pekka Hannonen ja Marja Mikkelsson
Kipu M79.0 mistä fibromyalgiassa on kyse, mitä hoidoksi? Pekka Hannonen ja Marja Mikkelsson Fibromyalgia on krooninen kipuoireyhtymä. Sitä potevat ovat uupuneita ja heillä on runsas psykosomaattinen oirekirjo.
LisätiedotMiksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015
Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut
LisätiedotAlkoholidementia hoitotyön näkökulmasta
Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto
LisätiedotHarvinaissairauksien diagnostiikan ja hoidon tulevaisuuden näkymiä
Harvinaissairauksien diagnostiikan ja hoidon tulevaisuuden näkymiä Helena Kääriäinen Perinnöllisyyslääkäri Tutkimusprofessori 19.10.2018 Geenitiedosta genomitietoon / Helena Kääriäinen 1 Sidonnaisuudet
LisätiedotVirheen diagnostiikka
Virheen diagnostiikka Työolot ja organisaatio Yksilön ja systeemin näkökohta Millaisia virheitä tapahtuu? Miten virheet havaitaan? To Err Is Human Diagnostic Treatment Preventive Other Types of errors
LisätiedotPäihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015
Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja käytännön sudenkuopat Raija Kerätär 17.11.2015 www.oorninki.fi Alkoholiriippuvuuden esiintyvyys Alkoholiriippuvuus ja haitallinen käyttö 5,4% Suomessa
LisätiedotIAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP
IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.
LisätiedotMitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan?
Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan? Raija Kerätär 06.10.2015 www.oorninki.fi Mikä ihmeen toimintakyky? Minulle ei ole tärkeää se, miten asiakkaalla diagnosoidaan joku sairaus, vaan se, millaiset"merkit"antavat
LisätiedotHyvinvointia työstä KPMartimo 0. Työterveyslaitos
Hyvinvointia työstä 27.5.13 KPMartimo 0 Työterveys, vaikuttavuus ja tuotannon menetykset Kari-Pekka Martimo, LT Teemajohtaja, johtava ylilääkäri 27.5.13 KPMartimo 1 Esityksen sisältö Mitä työterveyshuolto
LisätiedotTIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma
TIETOA REUMATAUDEISTA 1 Selkärankareuma Selkärankareuma (muita nimiä Bechterewin tauti, spondyloarthritis ankylopoetica) on reumasairaus joka nimensä mukaisesti aiheuttaa oireita ja tulehdusta selkärangassa.
LisätiedotOsaaminen työkykyä arvioitaessa eläke- ja kuntoutusratkaisuissa. Osaaminen osana työkykyä seminaari 21.1.2010 Seppo Kettunen, ylilääkäri
Osaaminen työkykyä arvioitaessa eläke- ja kuntoutusratkaisuissa Osaaminen osana työkykyä seminaari 21.1.2010 Seppo Kettunen, ylilääkäri Mitä on työkyky? Työn vaatimukset ja työympäristö Osaaminen Terveydentila
LisätiedotTiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta. 3.12.2009 Leena Lodenius
Tiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta 3.12.2009 Leena Lodenius 1 Tutkimusnäytön hierarkia Näytön taso Korkein Systemaattinen katsaus ja Meta-analyysi Satunnaistettu kontrolloitu kliininen
LisätiedotClostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy
Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?
LisätiedotENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI
ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ja tavoite JOHDANTO Endometrioosi on sairaus, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta esiintyy muualla kuin kohdussa, yleisimmin munasarjoissa,
LisätiedotPositiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri
Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä
LisätiedotOlkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa
Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Hoitoketjut Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 30.1.2014 Hoitoketjun tavoite Päivystykselliset
LisätiedotLiikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa
Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien
LisätiedotLataa Kohti terveempää ikääntymistä - Ilkka Vuori. Lataa
Lataa Kohti terveempää ikääntymistä - Ilkka Vuori Lataa Kirjailija: Ilkka Vuori ISBN: 9789522912794 Sivumäärä: 351 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 37.15 Mb Ikä tuo ja vie edellytyksiä laadukkaaseen elämään.
LisätiedotArja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema
Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS
LisätiedotAkuutti vatsa ensihoidossa ja päivystyspoliklinikalla
Akuutti vatsa ensihoidossa ja päivystyspoliklinikalla Juhani Tavasti Anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri, ensihoidon erityispätevyys Akuuttilääketieteen erikoistuva lääkäri Ensihoidon osastonylilääkäri,
LisätiedotMuut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti
Muut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti Vuonna 1972 amerikkalainen reumatologi Gordon Sharp kuvasi uuden sidekudostaudin
LisätiedotUusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden
Lehdistötiedote 10.6.2004 (julkaistavissa kello 11.15) Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Kansainvälisen TEMPO- nivelreumatutkimuksen toisen vuoden
LisätiedotKosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos
Kosteusvauriot ja terveys Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Sidonnaisuudet LKT, prof Tutkimus ja kehitysrahoitus sisäilmahankkeisiin Suomen Akatemia, EU, säätiöt,
LisätiedotKuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?
Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen
LisätiedotReumasairaus ja väsymys - monen tekijän summa
Reumasairaus ja väsymys - monen tekijän summa Reuma-lehti 4/17 Teksti: Henna Laitio Reumasairauksiin liittyvän väsymyksen taustalla vaikuttaa monen tekijän vyyhti. Väsymys mainitaan monen reumasairauden
LisätiedotTyössä muistaminen -kysymyssarja
Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen
LisätiedotTyön muutokset kuormittavat
Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?
LisätiedotToiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS
Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Työnantaja: VSSHP Sidonnaisuudet Ei omistuksia terveydenhuoltoalan yrityksissä
LisätiedotLakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö
Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset
LisätiedotAVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu
AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin
LisätiedotAUTOVASTA-AINEET NIVELREUMASSA. Marja-Kaisa Koivula Sairaalakemisti, FT, dosentti
AUTOVASTA-AINEET NIVELREUMASSA Marja-Kaisa Koivula Sairaalakemisti, FT, dosentti Esityksen sisältö Johdanto Mitä uudelta niveltulehduspotilaalta tutkitaan? Käypähoito-suositus ja ACR/EULAR:n kriteerit
LisätiedotTAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET
TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET Vastuuhenkilö: professori Matti Korppi (lasten infektiosairaudet) Kouluttajat: Dos. Merja Helminen, professori
LisätiedotIÄKÄS ALKOHOLIN KÄYTTÄJÄ PÄIVYSTYKSESSÄ
Päihdelääketieteen päivät 2019 IÄKÄS ALKOHOLIN KÄYTTÄJÄ PÄIVYSTYKSESSÄ Juha Valli ylilääkäri, anestesiologian ja akuuttilääketieteen erikoislääkäri Hyvinkää Akuutti, HUS IKÄÄNTYNEIDEN PÄIVYSTYSKÄYNNIT
LisätiedotSelkärankareuman hoito. Riitta Tuompo 31.3.2012
Selkärankareuman hoito Riitta Tuompo 31.3.2012 Sidonnaisuudet Osallistunut kotimaisiin ja ulkomaisiin koulutuksiin yrityksen tuella (Abbott, BMS, MSD, Mundipharma, Pfizer, Roche, UCB) Luentopalkkioita
LisätiedotVakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jukka Kivekäs Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma
Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jukka Kivekäs Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma Aiheet Jukka Kivekäs Ylilääkäri 1. Vakuutuslääkärin ja hoitavan lääkärin rooli 2. Miksi eläkeratkaisu
LisätiedotMitä aivokuvista näkee?
Mitä aivokuvista näkee? Tuukka Raij psykiatrian dosentti HYKS Psykiatrian klinikka; Aalto-yliopisto, Neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitos Esityksen rakenne Aivojen, mielen, ja ympäristön
LisätiedotHoitopolku reumataudeissa. Suvi Peltoniemi, LL, reumatologiaan erikoistuva lääkäri HUS
Hoitopolku reumataudeissa Suvi Peltoniemi, LL, reumatologiaan erikoistuva lääkäri HUS KUNTOUTUSSEMINAARI, TAMPERE 23.11.2018 Sidonnaisuudet Luento- ja asiantuntijapalkkioita: Abbvie, Celgene, Eli Lilly,
LisätiedotPerusseikkoja julkista yhteenvetoa varten
Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Yleiskatsaus taudin epidemiologiaan Elinajanodotteen kasvamisen ja väestön ikääntymisen oletetaan tekevän nivelrikosta neljänneksi suurimman työkyvyttömyyden syyn
LisätiedotLataa Kilpirauhanen ja kilpirauhassairaudet - Esa Soppi. Lataa
Lataa Kilpirauhanen ja kilpirauhassairaudet - Esa Soppi Lataa Kirjailija: Esa Soppi ISBN: 9789519652214 Sivumäärä: 175 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 21.46 Mb Suomessa arvioidaan yli 300 000 aikuisen kärsivän
LisätiedotMUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ
MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk
LisätiedotAri Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat
LisätiedotTarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti?
Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti? Antti Haavisto antti.haavisto@phsotey.fi Päijät-Hämeen keskussairaala 26.4.2012 Preoperatiiviset tutkimukset Lab päiväkirurgiassa Onko mahdollista vähentää
LisätiedotLuonto köyhtyy, me sairastumme mitä pitää tehdä?
Argumenta, Majvik 19.11.203 Luonto köyhtyy, me sairastumme mitä pitää tehdä? Tari Haahtela The striking contrast between Finnish and Russian Karelia von Hertzen L, and the Karelia Group. JACI 2006; Laakkonen
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotKivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto
Kivun lääkehoidon seuranta Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto fifthvital singn viides elintärkeä toiminto Pulssi Hengitys Kehonlämpö, Diureesi RR K i p u Kivunhoidon portaat. mukaillen
LisätiedotMiten lääkärikoulutuksen sisältö suunnitellaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita?
Miten lääkärikoulutuksen sisältö suunnitellaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita? Anne Pitkäranta Opetuksesta vastaava varadekaani Korva-, nenä- ja kurkkutautiopin professori Ylilääkäri, korvaklinikka
LisätiedotSkopiasta tullut PADvastaus
Skopiasta tllt PADvastas Matti Ristikankare Aplaisylilääkäri, Sisätatien poliklinikka, Laakso MRi 25.5.2018 1 Sidonnaisdet Päätoimi: Aplaisylilääkäri, Sosiaali- ja Terveystoimiala, Helsingin kapnki, sisätatien
Lisätiedot