VIRON RANTAMURTEEN LÄNSIRYHMÄN SANASTON ALKUPERÄ SUOMALAISLAINOJEN VALOSSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIRON RANTAMURTEEN LÄNSIRYHMÄN SANASTON ALKUPERÄ SUOMALAISLAINOJEN VALOSSA"

Transkriptio

1 VIRON RANTAMURTEEN LÄNSIRYHMÄN SANASTON ALKUPERÄ SUOMALAISLAINOJEN VALOSSA Sofia Björklöf Pro gradu Syksy 2012 Suomen kieli; Suomalais-ugrilaisten kielten ja kulttuurien Viron kielen ja kulttuurin linja Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos Humanistinen tiedekunta Helsingin yliopisto

2

3 Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Humanistinen tiedekunta Laitos/Institution Department Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos Tekijä/Författare Author Sofia Björklöf Työn nimi / Arbetets titel Title Viron rantamurteen länsiryhmän sanaston alkuperä suomalaislainojen valossa Oppiaine/Läroämne Subject Suomen kieli; suomalais-ugrilaisten kielten ja kulttuurien Viron kielen ja kulttuurin linja Työn laji / Arbetets art Level Pro gradu Aika/Datum Month and year Marraskuu 2012 Sivumäärä/Sidoantal Number of pages 262 sivua + 16 sivua liitteitä Tiivistelmä/Referat Abstract Tutkimus tarkastelee viron rantamurteen länsiryhmän sanastoa leksikologian ja etymologian välinein. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää nimenomaan tälle murteelle ominaisen sanaston alkuperä ja sitä kautta tarkentaa kuvaa murteen kehityksestä sekä virolaisten ja suomalaisten välisistä kontakteista uudella ajalla aina 1900-luvun alkuvuosikymmeniin asti. Etymologiset esitykset pyrkivät läpinäkyvyyteen ja suhteuttavat mahdollisia aiempia näkemyksiä uuden analyysin tuloksiin; samalla selvitetään sanaston suhdetta itämerensuomalaisten kielten murteiden jatkumoon. Analyysi kiinnittää huomiota myös tarkasteltavalle murteelle ominaisiin morfofonologisiin piirteisiin ja siihen, kuinka vieraan kielen sanat lainattaessa mukautetaan lainansaajamurteen rakenteeseen sopiviksi. Sanasemantiikan keinot sekä kulttuurihistoriallinen ja kansatieteellinen tieto valottavat Viron pohjoisrantalaisten maailmaa sanojen takana. Aineisto koostuu 225 sanasta, jotka esiintyvät viron rantamurteen länsiryhmän pitäjistä (Jõelähtme, Kuusalu, Haljala) kahdessa tai niissä kaikissa kolmessa. Sana-aineisto on peräisin viron murresanakirjaa varten kerätystä aineistosta ja materiaalia on koottu lisäksi suomen ja viron murteiden sana-arkistoista Helsingissä ja Tallinnassa. Työ esittää yhteensä 41 kokonaan uutta lainaetymologiaa, 11 parannettua etymologiaa sekä kolme lainautumisalueensa osalta tarkennettua etymologiaa. Nämä lainat on saatu suomen kielestä lukuunottamatta yhdeksää ruotsalaista lainaa. Tutkitusta sana-aineistosta huomattavan paljon, n. 38 %, on lainaa suomesta, eikä aiemmassa tutkimuksessa ole käsitelty aineistoa, jossa suomalaislainojen osuus olisi näin suuri. Kaikkiaan yli puolet sana-aineistosta on lainasanoja. Lähes kaikki muiden kielten lainasanat käsittelevät merta, merenkulkua ja kalastusta, mutta suomalaislainojen aihepiiri on yhtä laaja kuin rantamurteen omaperäisen sanaston. Lisäksi suomalaislainoja on kaikista sanaluokista, ja deskriptiiviverbien, adjektiivien ja adverbien lainautuminen kertoo läheisistä kosketuksista. Lähes kaikki suomen kielestä lainatut sanat tunnetaan Kymenlaaksossa ja Etelä- Karjalassa; neljänneksellä sanoista on levikki vain näillä alueilla tai niistä toisella. Ruotsin kielen lainalähteistä osa esiintyy vain Itä-Uudenmaan murteissa. Tutkimus tukee käsitystä virolaisten ja suomalaisten kontaktien tiiviiydestä. Tutkimus osoittaa, että rantamurteen länsiryhmän alueen virolaiset ovat olleet tekemisissä erityisesti suomen Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan murteiden puhujien kanssa. Käsitellyn aineiston perusteella aiemmin esitettyä hypoteesiä virolaisten kontakteista hämäläisten kanssa ei kuitenkaan voi pitää mitenkään ensisijaisena. Avainsanat Nyckelord Keywords Etymologia, kielikontaktit, lainasanat, leksikologia, murteet, viron kieli, kansatiede Säilytyspaikka Förvaringställe Where deposited Keskustakampuksen kirjasto, Suomen kielen muoto-opin arkisto Muita tietoja Övriga uppgifter Additional information

4

5 SISÄLLYS 1 JOHDANTO Viron koillisrannikkomurteen käsite ja rantamurre Rantamurteen ominaispiirteet Rantamurteen länsiryhmän erityispiirteet Viron rantamurteen alueen historiallinen tausta Migraatio Vaelluspyynti Seprakauppa Salakuljetus Yhteenveto Viron, suomen ja ruotsin murteiden kontaktialue Suomenlahdella Aiempi tutkimus Aineisto Metodi ja lähteet Suomen ja viron yhteinen sanasto ja lainojen tunnistaminen Sana-artikkelien laatimisen periaatteet Kansan käsityksiä SANA-ARTIKKELIT AINEISTON KOKOAVA ANALYYSI Sanaston semanttinen ryhmittely Saaristo ja meri Merenkulku ja kalastus Kalannimet Linnunnimet ja kasvinnimet Kulttuuri ja ihminen

6 3.2 Sanaston ryhmittely alkuperän mukaan Rantamurteen omaperäiset sanat Rantamurteen omaperäiset perussanat Rantamurteen omaperäiset johdokset Rantamurteen omaperäiset yhdyssanat Rantamurteen omaperäiset foneettiset variantit Rantamurteen ja eteläviron yhteiset sanat Viron ja suomen yhteiset sanat Muut itämerensuomalaiset sanat Lainasanat Ryhmittely lainanantajakielen mukaan Suomalaiset lainat Ruotsalaiset lainat Saksalaiset ja alasaksalaiset lainat Venäläiset lainat Latvialainen laina Lainasanojen morfofonologiset piirteet Mahdolliset käännöslainat Hybridiyhdyssanat Viron johtimilla muokatut lainasanat Lainasanojen äännerakenne Merkityksenmuutokset, -laajentuma ja erikoistuminen Rantamurteen sanaston leviäminen Viron yleiskieleen levinneet rantamurteen sanat Rantamurteesta suomen murteisiin tapahtunut lainautuminen SUOMALAISTEN LAINASANOJEN TARKASTELU Suomalaislainojen mukautuminen saajakielensä äännerakenteeseen Yleisesti virolaisina pidettävät muutokset Rantamurteen rakenteen mahdollistama suomen piirteiden säilyminen Rantamurteen erityispiirteitä sisältävät muutokset.. 229

7 4.2 Suomesta lainautuneet sanat semanttisesti Suomen lainaoriginaalien murrelevikki Kysymys hämäläiskontakteista Yhteenveto LOPUKSI. 237 KOKKUVÕTE Lähteet. 246 Liitteet.. 263

8

9 1 1 JOHDANTO Tämä tutkimus käsittelee viron kielen rantamurteen länsiryhmän sanastoa ja keskittyy sen suomen kielestä saatuihin lainoihin. Tarkastelen viron murresanastoa aineistolähtöisesti leksikologian ja etymologian välinein ja esitän 41 kokonaan uutta lainaetymologiaa sekä yksitoista parannettua ja kolme tarkennettua etymologiaa. Selvitän aineistoni kautta sanaston alkuperää ja suhdetta koko itämerensuomen murrejatkumoon: viron muihin murteisiin ja kaikkiin viron lähisukukieliin aina suomesta liiviin. Uuden tutkimustiedon kannalta aineistossani oleellisinta ovat suomesta saadut lainasanat ja laina-alkuperien levinneisyysalue Suomessa. Niitä tutkimalla pyrin tarkentamaan kuvaa siitä, minkä alueen suomalaisten kielestä lainat viroon on saatu ja siis löytämään kielellisiä todisteita siitä, keiden kanssa viron rantamurteen puhujat ovat olleet tekemisissä. Seppo Suhosen (2000) hypoteesin mukaan alueella on tapahtunut kosketuksia esimerkiksi kaakkoishämäläisten kanssa. Työn arvo on juuri suomalaisten ja virolaisten välisten kontaktien, siis Viron ja Suomen kontaktikenttien tutkimisessa. Rantamurre kuuluu viron koillisrannikkkomurteeseen, yhteen kolmesta päämurteesta. Tarkastelemani rantamurteen länsiryhmä on samalla koko päämurrealueen läntisin ryhmä, ja sen tutkiminen on oleellista rantamurteen synnyn ja kehityksen yleisemmässä selvittämisessä. Mielenkiintoista on, kuvastuuko läntisyys myös kontakteissa. Suhosen (2000: 373) mukaan tärkeimmät kriteerit viron koillisrannikkomurteiden alkuperän selvittämisessä ovatkin sanojen levikki ja kontaktit naapurikansojen kanssa. Ensimmäisessä luvussa esittelen tutkimani murteen käsitteen ja ominaispiirteet, sen puhuma-alueen historiallisen taustan, aiemman rantamurretta käsittelevän tutkimuksen, oman aineistoni, metodini ja käyttämäni lähteet sekä pohdin hieman suomen ja viron yhteisen sanaston alkuperää ja lainautuneiden sanojen tunnistamista. Johdatuksena tulevaan toimivat vielä sana-artikkelien laatimisen perusteeni, ja tarkastelun monipuolistamiseksi luon katsauksen kansan käsityksiin rannan kielestä ja asutushistoriasta. Toinen, työn pisin, luku koostuu sana-aineistostani koostamistani sana-artikkeleista. Kolmannessa luvussa esitän kokoavasti analyysiä aineistostani ja neljännessä luvussa käsittelen suomesta lainautuneita sanoja yksityiskohtaisesti. Loppupäätelmät esitän viidennessä luvussa. Vironkielisen tiivistelmän ja työn lähdeluettelon jälkeen liitteinä ovat työssä käyttämäni merkintätavat ja lyhenteet, kieli-

10 2 ja murrealueiden kartat lyhenteineen sekä koko sana-aineistoni luettelomuodossa sanaartikkeleihin ohjaavin sivunumeroin varustettuna. Tutkimuskysymykseni ovat: 1) Mistä viron rantamurteen länsiryhmän sanasto on peräisin? 2) Millaisia foneettisia ja morfologisia tai muita ominaispiirteitä aineistoni sanastossa on ja kuinka lainasanat on substituoitu? 3) Mitä sanasto kertoo rantamurteen puhujien maailmasta? 4) Minkä alueiden suomalaisten kanssa rantamurteen puhujat ovat olleet tekemisissä? Ensimmäiseen kysymykseen vastaavat luvun 2 sana-artikkelit. Toiseen ja kolmanteen kysymykseen vastaan analyysiluvuissa 3 ja 4. Viimeistä tutkimuskysymystäni pidän ehkä tärkeimpänä ja mielenkiintoisimpana, ja sitä käsittelee kokoavasti alaluku 4.3. Työni valmistuu suomen kielen oppiaineen ja suomalais-ugrilaisten kielten ja kulttuurien oppiaineen Viron kielen ja kulttuurin linjan yhteisenä opinnäytteenä. 1.1 Viron koillisrannikkomurteen käsite ja rantamurre Viron kieli jaetaan perinteisesti kahteen päämurteeseen: pohjoisviron murteisiin ja eteläviron murteisiin. Pohjoisviro jakaantuu keskiviron ja koillisrannikon murreryhmiin. Kysymys siitä, voidaanko koillisrannikkomurretta pitää kolmantena päämurreryhmänä, on viron dialektologiassa klassinen. Kyseessä ovat historialliset murteet samalla tavoin kuin Suomessakin: ne ovat tasoittuneet oleellisesti viime sotien jälkeen. Tarkasteluni kohteena on siis vielä 1900-luvun alkupuoliskolla puhuttu kielimuoto. Koillisrannikkomurre on kaikkein suomenkaltaisinta viroa. Siinä on runsaasti niin äänteellisiä, leksikaalisia, morfologisia kuin syntaktisiakin piirteitä, jotka ovat yhteisiä suomen kanssa. Syyt tähän ovat vähintään kahtalaiset: Suuri osa niistä muutoksista, jotka tapahtuivat viron kielessä luvulla, eivät koskettaneet koillisrannikkomurteen aluetta. Paikallinen murre on suomen kielen tavoin vanhemmalla kannalla suhteessa myöhäiskantasuomeen verrattuna muuhun pohjoisviroon. Tiheät suomalaisten ja virolaisten väliset yhteydet loivat edellytykset tälle: suomen kielen passiivinen tuki auttoi säilyttämään koillisrannikkomurteessa viron omia, vanhoja piirteitä. Toisaalta suomen aktiivinen vaikutus toi murteeseen runsaasti suomalaisia lainasanoja. (Must 1987.)

11 3 Varhaisemmassa tutkimuksessa koillisrannikkomurretta on käsitelty yhtenäisenä ryhmänä, mutta nykyään se jaetaan kahtia rantamurteeksi ja Alutagusen murteeksi (Viitso 1996: ); nimityksiä ovat myös rannikkomurre ja koillismurre. Näistä rantamurre jakautuu vielä kolmeksi alaryhmäkseen. Rantamurteen länsiryhmään kuuluvat Jõelähtmen, Kuusalun ja Haljalan pitäjien pohjoisimmat rannikolla olevat osat (Haljalasta vain luoteisosa), keskiryhmään Haljalan koillisosa ja Viru-Nigula; itäryhmän muodostaa Vaivaran rannikko. Koillisrannikon itäosassa puhuttavan Alutagusen murteen puolestaan muodostavat Lüganusen aluemurre, Jõhvin aluemurre ja Iisakun aluemurre, jotka sijoittuvat maantieteellisesti rantamurteen keski- ja itäryhmän väliin (kartassa 1. Viru-Nigulan ja Vaivaran välissä olevat nimeämättömät pitäjät; tarkka sijainti liitteen 4 kartassa). Tämän tutkimuksen tarkastelun kohteena on rantamurteen länsiryhmän sanasto: Jõelähtmen, Kuusalun ja Haljalan yhteiset sanat. Kartta 1. Viron rantamurre (kartta teoksesta Pajusalu et al. 2009: 156). Koillisrannikkomurteen alue on erotettu leveimmällä viivalla. Jõelähtmen, Kuusalun ja Haljalan mantereen puoliset osat kuuluvat viron keskimurteen koillisryhmään. Kuusalun ja Haljalan välissä sijaitsevasta Kadrinan pitäjästä (kartassa 1 merkitsemättä) on olemassa liian vähän aineistoa, jotta sen kieli voitaisiin määritellä koillisrannikkomurteeksi, ja se kuuluu näin ollen keskimurteisiin. Viron sanastollisia alueita tutkinut Murumets (1982: 15) pitää odotuksenmukaisena, että Kuusalu ja Haljala yhdistyvät Kadrinan yli, sillä rantamurteen alueen oletetaan olleen laajempi ja toisaalta meren yhdistävän maata paremmin. Murumets (1983: 623) jakaa Viron seitsemäksi sanastolliseksi alueeksi, joista yksi on pohjoisrannikko, mutta myöhemmin on saatu toisenlaisia tuloksia (Krikmann Pajusalu 2000). (Ks. karttaa viron murrealueista liitteessä 3 sekä karttaa viron aluemurteista ja päämurrealueista liitteessä 4.)

12 Rantamurteen ominaispiirteet Tässä alaluvussa esittelen rantamurteen ominaispiirteet ja alaluvussa rantamurteen länsiryhmän erityispiirteet pääasiassa Pajusalun et al. (2009: ) synteesin mukaan. Oppikirjan (Pajusalu et al. 2009) esitys pohjautuu luonnollisesti tieteellisiin tutkimuksiin, koillisrannikkomurteen kyseessä ollessa Mustin (1987, 1995) töihin. Olen lisännyt esitykseen joitakin Mustin määrittelemiä piirteitä, joita pidän tärkeinä, sekä esimerkkejä omasta aineistostani milloin niitä on osoitettavissa. Nämä mainitsen erikseen. Annan esimerkeille yleisvironkielisten selitysten lisäksi myös suomenkieliset käännökset, sillä nämä kolme kielimuotoa rinnan esittämällä rantamurteen ja suomen yhteiset piirteet tulevat havainnollisesti esiin. Rantamurteen fonologisia piirteitä ovat: 1. Viron kielelle ominaiset kestoasteet puuttuvat rantamurteesta. Niiden sijasta geminaattaklusiili 1 vaihtelee yksinäisklusiilin kanssa kuten suomessa (radas : rattad ratad/rattaat ). 2. Konsonanttien palatalisaatio l. liudennus puuttuu vanhasta murteesta. 3. Vanhassa murteessa fortisklusiilien k, p, t ääntäminen on säilynyt vokaalien välillä ja soinnillisen konsonantin vieressä (lukema lugema/lukea, ampad hambad/ hampaat ; aineistossani atru adru/merilevä ). 4. Sananalkuiset konsonanttiyhtymät ovat enimmäkseen säilyneet, myös sekundaarisia yhtymiä esiintyy samassa asemassa (aineistossani klits, klitsud, kreitsima, krubal, kruuk, praaseldama, preks, pritsaal, trae, traks, trulling) (Must 1987: 45 46). 5. ks-vartaloisten nominien klusiili on säilynyt obliikvisijoissa (alukse aluse/ aluksen, varekse varese/variksen, teraksine terasene/teräksinen ). 6. g on kadonnut pääpainollisen tavun likvidan jäljestä (jälg : jäled jäljed/jäljet, külg : küles küljes/kyljessä, selg : seläs seljas/selässä ). 1 Viron ortografiassa (toisen kestoasteen) lyhytalkuinen geminaattaklusiili merkitään yhdellä fortisklusiililla, kaksi fortisklusiilia merkitsee kolmannen kestoasteen ylipitkää geminaattaa. Yksi leenisklusiili on ensimmäisen kestoasteen soinnittomana ääntyvän yksinäisklusiilin merkki. (Esim. I ka g [G], II ka k [kk], III ka kk [kk].) Rantamurteessa kestoasteita ei kuitenkaan ole, vaan ääntämys on suomenmukaista. Suomen geminaatta taas on laadultaan viron lyhytalkuisen geminaatan ja ylipitkän geminatan väliltä. Mielestäni on suhtauduttava varauksella siihen, kuinka murresanakirjoissa tätä ääntämystä on käytännössä merkitty, sillä vaikka EMS:ssa käytetään kolmannen kestoasteen merkkinä sananalkuista graavista (`), saattaa VMS(K):ssa yksi fortisklusiili merkitä myös suomalaista geminaattaa. Murrearkiston sanalipuissa on käytetty karkeaa transkriptiota, joka merkitsee äänteiden pituuden.

13 5 7. sk-yhtymä on säilynyt astevaihteluttomana (lesk : lesked lesed/lesket, kiskuma : kiskun kisun/kiskon ). 8. õ-äänne puuttuu rantamurteesta. Sen tilalla esiintyvät alkuperäiset o, e tai a sekä u (Must 1987: ) (aineistossani (nahk)lohe lõhe/lohi ). Pitkä õ on korvattu vanhassa murteessa ie-yhtymällä (vieras võõras/vieras, piesas pöösas/pensas ), uudemmassa murteessa yhtymällä uo ~ ue ~ oe ~ öe ~ üe (vueras ~ voeras ~ vöeras võõras/vieras). 9. lööma-, sööma-verbien imperfektissä esiintyy öi-diftongi (löin lüin/löin, söin süin/söin ). 10. Vokaalien sisäheitto puuttuu osittain pitkän pääpainollisen tavun jälkeisessä avotavussa kolmi- ja useampitavuisissa sanoissa (Jõe kandama kandma/kantaa, Hlj keldane kollane/keltainen ). Kuusalun rantakylissä toisen tavun vokaali on säännönmukaisimmin säilynyt. 11. Vokaali on säilynyt osittain nominatiivin lopussa pisimpään Haljalan Seljan rannassa, muualla vain tietyissä sanoissa (aineistossani kalsi, kuer(t)si, kuetsi, näppisti, viibuti). 12. Keskikorkeat vokaalit e ja o korottuvat h:n edellä (eh > ih, oh > uh: tegema : tiha teha/tehdä, mees : mihe mehe/miehen, koht : kuha koha/kohdan ; aineistossani esiintyvät sekä lohe että luhe lõhe/lohi ). 13. i ei ole muuttunut diftongeissa e:ksi o:n, a:n ja ä:n jäljessä (päiv(ä) päev/ päivä, poig(a) poeg/poika, lainama laenata/lainata ; aineistossani kaibas-). Paikoitellen esiintyy myös diftongin jälkikomponentin madaltumista erityisesti v:n ja r:n edellä (Must 1995: 22). 14. aa ja ää ovat säilyneet diftongiutumattomina (pää pea/pää, Jõe säädämä seadma/säätää ). 15. k on muuttunut *kl- ja *kr-yhtymissä u:ksi (kaul(a) kael/kaula <*kakla, naurama naerma/nauraa <*nakrama; aineistossani neul nõel/neula <*nekla). 16. Mari Must (1995: 21) pitää yhtenä koko koillisrannikkomurteen yhteisenä piirteenä pitkien keskikorkeiden vokaalien diftongiutumista ee > ie (Jõe iä, ia), oo > uo, öö > üö. Aineistoni perusteella pidän tätä rantamurteen ehdottomasti mainitsemisen arvoisena piirteenä (esim. liemutama; pialpidi; luogitama, nuot; üösitel ~ üösetel). Sama muutos on tapahtunut suomessa, ia, iä tosin vain savolaismurteissa.

14 6 17. Vanhalle murteelle tyypillisiä ovat lisäksi ü-loppuiset diftongit äü, öü, jotka ovat säilyneet parhaiten Kuusalun Kolgan ja Konnun rannassa (Must 1995: 22). (Esim. aineistossani käümätseld.) Morfologisiin piirteisiin taas kuuluvat seuraavat ilmiöt: 18. i-imperfektiä käytetään rantamurteessa säännönmukaisemmin kuin Alutagusen murteessa. Parhaiten se on säilynyt Kuusalun rannikolla (vei viis/vei, tahin tahtsin/tahdoin, kuulin kuulsin/kuulin ). 19. Preesensin 3. persoonan muoto on vahva-asteinen, yksikön 3. persoonan vanha muoto vokaaliloppuinen (tämä anda ~ andab ta annab/hän antaa ) ja monikon 3. persoonan päätteenä esiintyy -vad (nämäd andavad nad annavad/he antavat, lähteväd lähevad/lähtevät ). 20. Passiivin preesensissä ei ole kse-tunnusta (aeda ~ aetta aetakse/ajetaan, kiskuda ~ kisutta kisutakse/kiskotaan ). Passiivin tunnus liittyy vokaalivartaloon niissä A- ja ta-verbeissä, joissa on pitkä ensi tavu (anneda Hlj annetta antakse/annetaan, kirjudetta kirjutatakse/kirjoitetaan ) Rantamurteen länsiryhmän erityispiirteet Edellisessä alaluvussa esitetyt piirteet koskevat yhteisesti koko rantamurretta, joka jakautuu erityispiirteiden mukaan vielä alaryhmiin. Näiden ryhmien väliset erot ovat tuntuvat. Rantamurteen länsiryhmä on itämerensuomen länsiryhmälle läheisempi, rantamurteen itäryhmä taas itämerensuomen itäryhmään kuuluva. Esimerkiksi länsiryhmän monikon verbintaivutus on suomen hämäläismurteiden kaltainen, itäryhmän taivutus karjalan ja inkerin kaltainen. Taulukko 2. Rantamurteen ryhmien väliset oleellisimmmat erot. (Mustin 1995, Viitson 1996 ja Pajusalun et al 2009 mukaan.) piirre ja yleisviron esimerkki Länsiryhmä (Jõe Kuu Hlj länsi ) Keskiryhmä (Hlj itä VNg) Itäryhmä (Vai rannikko ) mon. 1. ja 2. p. pr. (yl. sööme, sööte) mon. 3. p. (imperfekti tulid; preesens tulevad) -mme, -tte süömme, tulette imperat. olkke -d imp. tulid tulivat (tulevad tulevat ) -mma, -tta süömmä, tuletta imperat. olkka -va ~ -vatta imp. tuliva pr. tuleva -mmo, -tto süömmö, tuletto imperat. olkka loppu-t imp. tullit pr. tullet

15 7 -nud-partisiippi (yl. olnud, söönud; -tud: pandud, nähdud) monikon genetiivi vokaalin kato yleinen (-nd-loppu) olnd, käind, kolistund (Must 1995: 37) mon. i-vartaloon liittyy je-gen. ja jemon. Jõe saarilla ja Kuu rannikolla monikossa yks. gen. kaltainen viera, puolikku -nu-loppuinen ollu, laussu, juonu, kündanu, süönü, parandannu; -tu-loppuinen pandu, nähtu, kirjudettu -nud-partisiippi monikon partitiivi mon. diftongillinen (yl. võõraid, hooneid, ja päätteetön kindai, põrsaid; uonei, porsai; yks. Eevat, karu) yksikössä da-part. Ievata, karuda transl. pääte (yl. -ks) -ks: vanaks -st: vanast -st: vanast jälkitavun u/o (yl. u) u: järsku, rohud o: järsko, rohod u: järsku, rohud vokaalisointu ä-sointu (yl. puuttuu) ä- ja ü-sointu erit. Kuusalun Kolgan ja Kõnnun rannassa säännöllinen ä- ja ü-sointu sekä myöhäinen ö-sointu Länsiryhmän omia erityispiirteitä ovat: 1. hr-yhtymä on säilynyt (ohrad odrad/ohrat, kehrämä ketrama/kehrätä ). 2. d on kadonnut tai muuttunut j:ksi toisen tavun jälkeen mm. us, üs-johdoksissa Kuusalun Kolgan ja Kõnnun rannan murteessa sekä sanoittain naapurimurteissa (Must 1987: 60 61) (kevät : keväjäl kevadel/keväällä, jagaus ~ jagajus juukselahk/jakaus ; aineistossani kaiba(j)us kaebus, mardajus mardus, obajus obadus ). 3. Mustin (1987: 87) mukaan sananalkuinen h on säilynyt ainakin mainitun teoksen kirjoittamiseen asti Kuusalun Kõnnun rannan vanhassa murteessa, ja vielä 1920-luvulla se on esiintynyt Kuusalun Kolgan rannassa. 4. Vokaalisointu esiintyy erityisesti Kuusalun Kolgan ja Kõnnun rannassa (tüttär tütar/tytär, männü käpü männi käbi/männynkäpy, sügüsül sügisel/syksyllä ; aineistossani kihistämä, kärämä, kühnämä, märginesä, tükkünesä, vähikä(ne)). 5. Translatiivi on ks-loppuinen itävirolaisen st-translatiivin sijaan. 6. s -loppuinen inessiivi esiintyy nomineissa, inessiivisissä adverbeissä ja infiniittimuodoissa (täis täis/täysi, lambas lambakarjas/paimenessa, tulles tulles/ tullessa, vaanimas luuramas/vakoilemassa, vaanimassa ).

16 8 7. Yksikön genetiivin näköinen monikon partitiivi esiintyy erityisesti Kuusalun Kolgan ja Kõnnun rannassa (viera võõraid/vieraita, puolikku poolikuid/puolikkaita ). 8. Monikon 1. ja 2. persoonan päätteet ovat -(m)me ja -tte (juom(m)e joome/ juomme, lase(m)me laseme/laskemme, süötte sööte/syötte, olette olete/olette ). 9. Monikon i-vartaloon liittyy je-genetiivi ja je-monikko pääasiassa Jõelähtmen saarilla ja Kuusalun pohjoisrannikolla (puijega puudega/puiden kanssa, lapsije ~ laste laste/lapsien, Kuu sanuje sõnade/sanojen ). 10. Adessiivissa on pitkä l myös painottoman tavun jäljessä (merel merel/ merellä, talvel talvel/talvella ); sivupainon jäljessä ja adessiivisissa adverbeissä koko koillisrannikolla ja itämurteissa. Rantamurteen asema itämerensuomen murteiden jatkumossa on jännittävä. Se ei edusta selvästi yhtä murretyyppiä vaan siinä on piirteitä niin lännestä ja idästä kuin pohjoisesta ja etelästäkin. Rantamurretta onkin pidettävä siirtymämurteena itämerensuomen läntisen ja itäisen ryhmän välillä sekä suppeammin suomen murteiden ja pohjoisviron keskimurteen välillä. 1.2 Viron rantamurteen alueen historiallinen tausta Suomalaisten ja virolaisten väliset vuosisatoja kestäneet kontaktit Suomenlahden alueella loivat edellytykset sille, että viron murre alueella säilyi morfofonologisesti vanhakantaisena ja toisaalta sai sanastollista lainaa suomesta. Eräiden käsitysten mukaan Harjumaan ja Virumaan rannikko ei ollut vielä kauttaaltaan asutettu vielä 1200-luvulla, sillä viikingit ja myöhemmin merirosvot tekivät alueesta turvattoman, mutta toisaalta Liber Census Daniaessa mainitaan rantakyliä samalta vuosisadalta ja mm. Jõelähtmen, Kuusalun ja Haljalan pitäjät (Johansen 1933: , ). Keskiajalla Viron ruotsalaisasutus Suomenlahden ylitse tullut ulottui pohjoisrannikolle asti ja Kuusalun kylät Salmistu ja Kaberneeme olivat täysin ruotsalaisia (Johansen 1933: ) Migraatio Suomenlahden yli on paettu vuosisatojen ajan molempiin suuntiin ja asetuttu elämään uuteen maahan, niin virolaiset Suomeen kuin suomalaiset Viroon (Liiv 1931: 17). Tätä todistivat jo tuolloin tehdyt murretutkimukset, kirjoittaa Otto Liiv ja viittaa professori

17 9 Julius Mägisten vuonna 1930 pitämään puheeseen virolaisista vaikutuksista Itä- Suomessa (mts. 18). Virolaisten jo satoja vuosia sitten alkaneesta Suomeen muutosta todistavat Suomen etelärannikon Viro- ja Est-paikannimet (näistä tarkemmin Grünthal 1997 sekä Melander 1937a: 64 67; mahdollisista virolaisista lainanimistä Uudellamaalla Pitkänen 2002). Vuonna 1351 Padisen luostari sai patronaattioikeuden Porvoon pitäjässä; sekaisella 1500-luvulla virolaisia talonpoikia pakeni Suomeen luvulla pakeneminen lisääntyi, ja erityisen voimakkaaksi se muuttui Suuren Pohjan sodan aikaan ja sodan jälkeisenä Venäjän vallan aikana. Suuren Pohjan sodan jälkeen Viron rannikko oli lähes autioitunut. Alueen poikki kulki sotareitti Tallinnasta Narvaan, ja rutto hävitti sen, mihin sotilaat eivät pystyneet. Alueella jäi tyhjiksi lukuisia maatiloja, joista viljavamman maan houkuttelemat suomalaiset saattoivat valita uuden kotinsa. Vuonna 1705 paljon virolaisia ja inkeriläisiä pakeni Kirkkonummelle, jonne he jäivät talollisten töihin. Porvoossa virolaisia oli elänyt jo kauan ennen Pohjan sotaa, mutta vuodesta 1710 alkaen sinne paettiin Virosta suurin joukoin; Porvoon Pirttisaarelle (ruots. Pörtö) syntyikin lukuisa virolaisasutus. Muuttajia lienee houkuteltu työvoimaksi kalastuksen palvelukseen. Pakeneminen oli kielletty, mutta niin toimittiin muun muassa siksi, että Suomen lait antoivat usein paremman turvan kuin venäläiset. Useat Suomeen paenneet virolaiset pitivät salaa yhteyttä vanhaan kotimaahansa ja heidän kauttaan saatiin tietoja uusista elinolosuhteista. (Liiv 1931: 18.) Vuosina käydyn Ruotsin ja Venäjän sodan jälkeen Ruotsissa annettiin erillinen käskykirje Liivinmaalta paenneiden luterilaisten ystävällisestä vastaanotosta ja asuttamisesta Ruotsiin, ts. Suomenlahden pohjoispuolelle, ja pakeneminen muuttui yleiseksi ilmiöksi (Orrman 1996: 98 99; Liiv 1937: 8) luvun lopulla pakeneminen kasvoi entisestäänkin paitsi maaorjuuden myös Ruotsin ja Venäjän vuosina käymän sodan vuoksi. Viron rantapitäjissä pakeneminen Suomeen tuli niin tavalliseksi, että sitä alettiin aktiivisesti pyrkiä estämään. Katariina Suuri vaati moisionherroja kohtelemaan virolaisia inhimillisemmin ja rantojen rajavartijoiden lisäksi vartiointiin sijoitettiin kasakoita, joiden kanssa virolaisilla syntyi yhteenottoja. Rantavahdeilla ei kuitenkaan ollut veneitä, joilla seurata pakenijoita. Vielä vuonna 1906 kuusitoista kuusalulaista perhettä muutti Porvoon ja Loviisan välille Pernajan Kabböleen 2, jonne syntyi vuosikymmeniksi virolainen kylä. (Liiv 1931: ) 2 Kabbölestä ks. Suhonen 1980; Boman 1992; Punttila 1992, 1996; Kabböle

18 10 Lähes koko saman ajan lahden yli lähdettiin myös toiseen suuntaan. Suomalaisten siirtymisestä Viroon on tietoja Liivin (1931: 18) mukaan jo 1500-luvun alusta, jolloin erityisesti Porvoon seudulta tultiin Tallinnaan ja muualle Viron rannikolle. Useissa pitäjissä tiedetään eläneen suomalaisia, ja Liiv esittää suomen vaikutuksen rantamurteisiin olleen huomattava. Tälle arviolle pitänee kuitenkin antaa historioitsijan, ei kielentutkijan lausunnon painoarvo, kun otetaan huomioon, ettei Liiv ilmoita lähdettä, johon hän asiassa viittaa. Länsi-Karjalasta ja Itä-Uudeltamaalta muutti 1500-luvun jälkipuoliskolla Viroon kolmisensataa perhettä, kuten Veikko Mattila seikkaperäisesti artikkelissaan esittää (Mattila 1939). Tämä tapahtui siis jo vuosikymmeniä ennen Ruotsin suurvalta-ajan muuttoliikettä. Paul Johansen (1951) käsittelee muuttoliikettä Suomen rannikolta, erityisesti Porvoon seudulta, Viron pohjoisrannikolle jo 1200-luvun alkupuolelta lähtien. Suomenkielisten muutto olisi alkanut 1300-luvun lopussa, ja lähdetty olisi aina Viipurista asti luvun puolivälissä muutto oli niin runsasta, että Suomen viranomaiset olivat yrittäneet sitä estää. (Johansen 1951: 122, 123.) Juhan Vasarin (1931: 559) mukaan 1600-luvun puolivälissä Virumaan kartanoiden talonpojista 22,6 % oli suomalaisia ja suomalaisia koko Virumaalla oli %. Johansenin (1951) mukaan historiallisissa lähteissä esiintyvien henkilönnimien perusteella suomalaisia on asunut luvulla Etelä- Virossa sekä Keilan ja Harju-Madisen pitäjissä; 1730-luvulla tunnetaan suomalaisasutusta myös Haljalasta (Püvi 1982: 220). Vuonna 1759 päivätyssä kirjeessä pyydetään palauttamaan Suomeen joukko Porvoosta paenneita miehiä, joiden oletettiin olevan Pranglin saarella tai Kolgan kartanossa luvulla suuri osa Tallinnan palvelusväestä oli suomalaisia, jotka olivat tulleet maahan paremman palkan vuoksi, ja Tallinnan tärkeitä kauppapaikkoja olivat Vironlahti ja Vehkalahti 3. Nämä suhteet vallitsivat Johansenin (1951: 78) mukaan jo ennen vuotta 1262 ja suhteet Koivistolle vuodesta ja 1800-lukujen vaihteessa Suomesta paettiin nälkää, ja Kirkkonummen ja Helsingin lisäksi Porvoo oli oleellinen lähtöpaikka. Tallinnasta taas lähdettiin etsimään sopivaa työtä Helsinkiin, Porvooseen tai Loviisaan. Viron demografiset kontaktit Itä-Uudellemaalle olivat kuitenkin vahvemmat kuin Länsi- Uudellemaalle. (Pullat 1998: 76 77, 79, 81.) 3 Artikkelissa mitä ilmeisimmin virheellisessä asussa Verkalahti.

19 luvuilla kumpaankin suuntaan tapahtuneen migraation Riho Grünthal määrittelee satunnaiseksi ja kirjoittaa muuttajien assimiloituneen nopeasti. Myös lukujen satunnainen, suomalaisilla Ruotsin ja virolaisilla Venäjän vallan sotilaskarkuruuteen perustuva migraatio, jätti alueellisesti vain heikosti tunnistettavan kielellisen vaikutuksen. (Grünthal 2009: ) Myös Püvi (1990: 34) katsoo suomalaisten assimiloitumisen tapahtuneen pian. Onkin ongelmallista, paljonko jälkiä muuttoliike jättää kieleen, mutta kontaktilingvistiikan nykytietämyksen mukaan lainaa otetaan selvästi enemmän maantieteellisesti hieman etäämpää, ei aivan lähiympäristöstä Vaelluspyynti Virolaiset ovat perinteisesti käyneet vaelluspyynnissä (rändpüük) Suomen rannikolla, sillä siellä on paremmat edellytykset kalan kutea (Luts 1960: 149). Vanhimmat tiedot tavasta ovat 1500-luvulta (Melander 1937a: 63). Kyse oli viikkojen mittaisista pyyntiretkistä, joita tehtiin Arved Lutsin (1960: 130) mukaan vanhalla ajalla ja vielä 1800-luvun alkupuolella perheen koko vuoden kalantarpeen turvaamiseksi. Esimerkiksi Kotkan Haapasaarella oli 1700-luvun lopulla enemmän virolaisia kuin suomalaisia kalastajia (mas. 150). Oleellisia syitä lähtöön olivat kalan huono esiintyminen omissa vesissä tai huonot kalastusolosuhteet: Viron pohjoisrannikko on melko saareton, ja silakka viihtyy luotojen läheisyydessä. Pohjoisen Suomenlahden saaristo tiedettiin jo muinoin kalojen kutupaikaksi luvun lopulla ja 1900-luvun alussa syynä oli pyytää kala lähempänä markkinoita, ja tuolloin eniten vaelluspyyntiä harjoittivatkin ensisijaisesti myyntiä varten kalastavat ammattikalastajat. Markkinat houkuttelivat erityisesti Suomenlahden ulkosaarien asukkaita. Kalastuksessa oli vahvat kollektiivisen työn perinteet, eivätkä suhteet rajoittuneet omien keskisiksi, vaan tekemisissä oltiin yhtä lailla suomalaisten kanssa. (Luts 1960: 129.) Viron pohjoisrannikon kalastuksessa onkin yhtäläisyyksiä suomalaisen kalastuksen kanssa juuri vaelluspyynnin vuoksi (Luts 1997: 51). Toisaalta 1600-luvun kolmannella neljänneksellä Porvoon ja Pernajan pitäjissä sekä rahvas että aatelisto valittivat virolaisten luvattomasta kalastuksesta, ja vuonna 1672 määrättiin asetetettavaksi miehiä pitämään silmällä virolaisia (Melander 1937a: 64; 1937b: ).

20 12 Suullisessa perinteessä on paljon tietoja Haljalan, Kuusalun sekä Jõelähtmen ja Viru-Nigulan rantalaisten käymisestä Suomen rannikolla kalassa 1800-luvulla. Koillisrannikon murretekstien kokoelmassakin (Must 1995) on kertomuksia siitä: Vanasti käüdi siit Suomess kalastamass. - - kevädel mendud ja siis ninda jaanipäivä paikku jälle tuldud siis sielt tagasi. Evald Lindström, s. 1915, 59 vuotta (1975). Tammistu küla, Kuusalu. ( Ennen täältä käytiin Suomessa kalastamassa. - - keväällä mentiin ja juhannuksen aikoihin taas tultiin takaisin. ) (Mts. 143, suomennos omani.) Juuri näillä seuduilla tapa oli perinteinen, eikä muualta Virosta ole tietoja vastaavasta. Jõelähtmen Neemen kylä ja Pranglin saari olivat läntisimmät paikat, joista käytiin Suomessa kalastamassa, itäisimmät paikat taas sijaitsivat Viru-Nigulassa. Kaikkein eniten Suomen rannikolla ja saarilla käytiin Kuusalusta. Silakan pyyntiin lähdettiin kevään kutuaikana viimeistään eerikinpäivänä sekä loppukesällä lauritsanpäivän (10.8.) aikaan, syksyllä pyynnissä oltiin mihklinpäivästä katrinpäivään Syksypyynti oli laajalle levinnyttä erityisesti siellä, missä peltoa oli vain vähän ja kalastuksella oli elettävä. Joka kylällä oli omat perinteiset kalastuspaikkansa 4. Jõelähtmen Neemen kylän ja Pranglin saaren pyyntipaikka oli Mustaviiri Suursaaren lähellä. Kuusalusta käytiin kaikkein laajimmalla alueella: Virvestä mentiin Kuuskarin saarelle ja Viipuriin päin; Leesiltä taas lähdettiin Porkkalaan kilohailia pyytämään. Viinistulta käytiin Kilpisaarella, Kõueselin ja Astaskerin saarilla, Loviisan läheisillä saarilla (Tehtari (myös virolainen nimi), Pestu, Sandjumaa, Haminaholma (Haminholma), Kampus (Kampukse) jne.), Porvoon lähellä, Helsingin lähellä (Touvi, Ligesholm, Håkansvik (Ogansviig) jne.), Pärispealta käytiin Håkansvikissä, Suurpealta Kampuksella ja Tammiossa. Haljalan Lahen kylästä käytiin Aruskerin saarella, Pedassaarelta Preiskerin saarella, Natturista Suursaarella, Kilpisaarella ja Sävyöllä (l. Pien-Tytärsaari, Säüvesaar), Toolsesta Pien-Tytärsaarella, Lobin kylästä Sandjussa, Vainupealta Pien-Tytärsaarella ja Länsi-Viirissä (Viire). Harju- ja Virumaan rannikolta on lisäksi käyty suomalaisten palkollisina nuottapyynnissä. (Luts 1960: 132, 150, 152.) 4 Luts käyttää Suomen saarista ja lahdista virolaisia kansankielisiä nimityksiä (Luts 1960: 152). Jos suomalainen nimi on ollut mahdollista selvittää, käytän sitä ja esitän virolaisen nimen sulkeissa.

Aika/Datum Month and year Kesäkuu 2012

Aika/Datum Month and year Kesäkuu 2012 Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Laitos/Institution Department Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Humanistinen tiedekunta Tekijä/Författare Author Veera Lahtinen

Lisätiedot

Äidin nimityksiä viron murteissa

Äidin nimityksiä viron murteissa Karl Pajusalu Äidin nimityksiä viron murteissa Viron kielessä on tunnetusti säilynyt ikivanha suomalais-ugrilainen emä-sana, joka merkitsee äitiä virolaisessa kansanrunoudessa, laajasti viron murteissa

Lisätiedot

Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu

Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Suomen kielen variaatio 1 Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Puhuttu ja kirjoitettu kieli Puhuttu kieli on ensisijaista. Lapsi oppii (omaksuu) puhutun kielen luonnollisesti siinä ympäristössä,

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN JÄRVIEN JA LAMPIEN NIMET. Jaakko Raunamaa (@helsinki.fi)

KIRKKONUMMEN JÄRVIEN JA LAMPIEN NIMET. Jaakko Raunamaa (@helsinki.fi) KIRKKONUMMEN JÄRVIEN JA LAMPIEN NIMET Jaakko Raunamaa (@helsinki.fi) MITÄ OVAT PAIKANNIMET? Syntyneet tarpeesta Kulttuuri- ja paikkasidonnaisia Suullista perinnettä ESIMERKIT NIMIEN ETYMOLOGIOINNISTA

Lisätiedot

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite

Lisätiedot

HENKIKIRJOJEN MIKROFILMIRULLAT

HENKIKIRJOJEN MIKROFILMIRULLAT HENKIKIRJOJEN MIKROFILMIRULLAT Luettelo sisältää Mikkelin maakunta-arkistossa käytettävissä olevat henkikirjojen (v. 1634- -1937) rullafilmit. Luettelon lopussa on hakemisto pitäjien kuulumisesta eri kihlakuntiin.

Lisätiedot

Koht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa

Koht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa Kohtdialogia? Organisaationtoimintaympäristönteemojenhallinta dynaamisessajulkisuudessatarkastelussatoiminta sosiaalisessamediassa SatuMariaPusa Helsinginyliopisto Valtiotieteellinentiedekunta Sosiaalitieteidenlaitos

Lisätiedot

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2014 Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä KOULU JA MENNEISYYS LII 4 ISBN 978-952-67639-4-1 (pdf) ISSN

Lisätiedot

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Sivu 1 / 13 Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Kolmannen sarakkeen merkit ilmaisevat harjoituksen vaikeustasoa seuraavasti: A = alkeet, K =

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

Suomen kielen variaatio 3. Murrealueet

Suomen kielen variaatio 3. Murrealueet Suomen kielen variaatio 3 Murrealueet Lounaismurteet (kartta 10, murrenäytteet 1 2) Puhutaan Varsinais-Suomessa Turusta pohjoiseen ja itään. Lounaismurteet eroavat melko paljon muista suomen murteista.

Lisätiedot

Yhteenveto Uudenmaan läänin peruskartoista 2. Yhteenveto Keski-Uudenmaan yt-alueen peruskartoista 3

Yhteenveto Uudenmaan läänin peruskartoista 2. Yhteenveto Keski-Uudenmaan yt-alueen peruskartoista 3 UUDENMAAN LÄÄNIN PERUSKARTAT 1 : 20 000 Tähän liitteeseen on koottu Uudenmaan läänin peruskartta numerot ja niiden nimet. Keski-Uudenmaan yt-alueen kartat ovat salkussa nro 4 ja muut Uudenmaan läänin kartat

Lisätiedot

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli

Lisätiedot

Suomalais-ugrilaisten kielten morfosyntaktisesta tutkimuksesta FT Arja Hamari Nuorten Akatemiaklubi 20.2.2012

Suomalais-ugrilaisten kielten morfosyntaktisesta tutkimuksesta FT Arja Hamari Nuorten Akatemiaklubi 20.2.2012 Suomalais-ugrilaisten kielten morfosyntaktisesta tutkimuksesta FT Arja Hamari Nuorten Akatemiaklubi 20.2.2012 Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos 1

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Miten tietokone näkee suomen murteet?

Miten tietokone näkee suomen murteet? Miten tietokone näkee suomen murteet? Antti Leino antti.leino@cs.helsinki.fi suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos tietojenkäsittelytieteen laitos Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2.11.2009

Lisätiedot

Pohjois-Viro 16. 19.5.2013.

Pohjois-Viro 16. 19.5.2013. Pohjois-Viro 16. 19.5.2013. Torstai 16.5. klo 6.30 lähtö Lahdesta, kuljetuksista vastaan tuttu Reissu-Ruoti ja luottokuskimme Jukka Ruoti klo 9.15 laiva lähtee. Matkalla meribrunssi (kuuluu matkan hintaan)

Lisätiedot

Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista

Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista 20.08.2014 KJ Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista 1. Perusteet 1.1. Yleistä Suomenlahdelle on vuosina 2011-2014 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillModlaskentaohjelmistolla laskelmia erilaisten

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto. Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon:

SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto. Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon: SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon: 1. Essee, jonka pohjana on teos Kielemme kohtalo. 2. Tehtävät, joiden pohjana on

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

Suomen ja Viron meripelastusseurojen alushankintastrategia

Suomen ja Viron meripelastusseurojen alushankintastrategia Suomen ja Viron meripelastusseurojen alushankintastrategia Saara Hänninen 2.4.2003 Suomen Meripelastusseura ry Suomen Meripelastusseura ry suunnittelee, koordinoi ja johtaa vapaaehtoista meripelastustyötä.

Lisätiedot

Suomen kielen variaatio 4. Murteista nykypuhekieleen Alueellinen variaatio ja sen taustamuuttujat

Suomen kielen variaatio 4. Murteista nykypuhekieleen Alueellinen variaatio ja sen taustamuuttujat Suomen kielen variaatio 4 Murteista nykypuhekieleen Alueellinen variaatio ja sen taustamuuttujat Murteiden perintö Murteita sellaisina, kun ne on edellä kuvattu, ei enää puhuta. Murteet ovat toisaalta

Lisätiedot

Prominenssin toteutuminen kolmessa yleispuhesuomen varieteetissa

Prominenssin toteutuminen kolmessa yleispuhesuomen varieteetissa lektiot Prominenssin toteutuminen kolmessa yleispuhesuomen varieteetissa RIIKKA YLITALO Väitöksenalkajaisesitelmä Oulun yliopistossa 5. kesäkuuta 2009 Termi prominenssi tarkoittaa toisaalta puheen joidenkin

Lisätiedot

PORVOON KOTISEUTUKOKOELMA JA UUDENMAAN MAAKUNTA-AINEISTO. Kokoelmapolitiikka

PORVOON KOTISEUTUKOKOELMA JA UUDENMAAN MAAKUNTA-AINEISTO. Kokoelmapolitiikka PORVOON KOTISEUTUKOKOELMA JA UUDENMAAN MAAKUNTA-AINEISTO Kokoelmapolitiikka Porvoon kaupunginkirjasto Uudenmaan maakuntakirjasto 1.1.2013 Porvoon kaupunginkirjasto Uudenmaan maakuntakirjasto PORVOON KOTISEUTUKOKOELMA

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

!"#$%&'$("#)*+,!!,"*--.$*#,&--#"*/".,,%0 1&'23456789::94752;&27455<:4;2;&,9:=>23?277<&8=@74;9&ABBCDABBE

!#$%&'$(#)*+,!!,*--.$*#,&--#*/.,,%0 1&'23456789::94752;&27455<:4;2;&,9:=>23?277<&8=@74;9&ABBCDABBE !"#$%&'$("#)*+,!!,"*--.$*#,&--#"*/".,,%0 1&'23456789::94752;&2745523?27747544H9;&IG@&JG9?=&15=5H42>:9 '28

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

KOONTISIVU TEKSTATEN VASTAUSPAPEREIHIN NIILLE VARATTUUN TILAAN. OSIO I ALKAA SIVULTA 2

KOONTISIVU TEKSTATEN VASTAUSPAPEREIHIN NIILLE VARATTUUN TILAAN. OSIO I ALKAA SIVULTA 2 1 SUOMEN KIELEN VALINTAKOE TAMPEREEN YLIOPISTO 15.6.2006 KOONTISIVU NIMI HENKILÖTUNNUS ALLEKIRJOITUS OSIO I (MAKSIMIPISTEMÄÄRÄ 65 ½) HAKIJAN PISTEMÄÄRÄ OSIO II (MAKSIMIPISTEMÄÄRÄ 81 ½) HAKIJAN PISTEMÄÄRÄ

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Tammio 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Tammion saaristokylämaisema 1.3. Kunta Hamina 1.4. Pinta-ala noin 300 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit [tekijä, vuosi,

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

Suomen kulttuurivähemmistöt

Suomen kulttuurivähemmistöt Suomen kulttuurivähemmistöt Toimittajat: Marja Hiltunen SUB Göttingen 211 698 288 2000 A 30295 Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja No 72 Helsinki 1997 Esipuhe 7 1. Suomi kulttuurialueena 11 1.1. Uralilainen

Lisätiedot

MIKÄ TAPPOI SEPRAKAUPAN?

MIKÄ TAPPOI SEPRAKAUPAN? TURUN YLIOPISTON JULKAISUJA ANNALES UNIVERSITATIS TURKUENSIS Osa Tom. 270. Haanpää, Riina. Rikosten jäljet. Etsivän työtä yhteisön, suvun ja perheen muistissa. 2008. 271. Kummel, Maika. Ojauksen ja neuvonnan

Lisätiedot

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Aakkoset ja äänteet Aakkoset 1 Aakkosjärjestys 1 Aukko A 2 Aakkosjärjestys 2 Aukko A 3 Aakkosjärjestys

Lisätiedot

PYHTÄÄN KALASTUSALUE KALASTUKSEN VALVONTA RAPORTTI 2011

PYHTÄÄN KALASTUSALUE KALASTUKSEN VALVONTA RAPORTTI 2011 PYHTÄÄN KALASTUSALUE KALASTUKSEN VALVONTA RAPORTTI 2011 KALASTUKSEN VALVONNAN RAPORTTI 1 1. VALVONTA-AJANKOHTA Päivämäärä 29.5.2011 Klo 15 17 (1 valvoja) Säätila Pilvinen Tuulen nopeus n 5 m/s Etelä Kaakko

Lisätiedot

Kalustonkuljetus Sea Catissa.

Kalustonkuljetus Sea Catissa. 1 / 6 25.9.2009 13:32 Los DEMENTITOS mopedistin matkakertomus Virosta Pappamopolla Viron rannikolla Kuvia ja tarinaa Viron moporeissulta 6. 8.5 2004 Reissu onnistui upeesti ja papitsu vm-62 kesti koko

Lisätiedot

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila 1 Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila Kustantaja: Vesilahden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Vanha tielinja...

Lisätiedot

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TA P I O K A N G A S A H O 2 6. 1 0. 2 0 11 L Ä H TÖ KO H DAT S U UNNIT TE LUA LU E Lähdin suunnittelussa liikkeelle tutkimalla pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Jälkitavujen vokaalien välinen h Seminární práce k předmětu BA401F Finština v systémových souvislostech I

Jälkitavujen vokaalien välinen h Seminární práce k předmětu BA401F Finština v systémových souvislostech I Masarykova univerzita Filozofická fakulta Ústav jazykovědy a baltistiky Bc. Lucie Hradecká Jälkitavujen vokaalien välinen h Seminární práce k předmětu BA401F Finština v systémových souvislostech I podzim

Lisätiedot

Hannu Piirainen Haaga Perho. 13.8.2010 Kuusamo 1

Hannu Piirainen Haaga Perho. 13.8.2010 Kuusamo 1 Hannu Piirainen Haaga Perho 13.8.2010 Kuusamo 1 Markkinatutkimus kalastusmatkailusta Toteutusaika syyskuu 2009 tammikuu 2010 Toimeksiantajat: Etelä ja Itä Suomen kalatalousryhmät Tiedon lähteet Matkanjärjestäjät

Lisätiedot

Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta

Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta Pyydystä ja päästä kalastus (Catch & Release, C&R) Kalastusta, jossa on tarkoituksena

Lisätiedot

19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit -oppiaineen tutkintovaatimukset

Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit -oppiaineen tutkintovaatimukset Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit -piaineen tutkintovaatimukset Siirtymäsäännöt suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen ja itämerensuomalaisten kielten piaineiden vanhoista tutkintovaatimuksista

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA Muutama havainto Maisa Martin Alumnipäivä 26.9.2009 KOLME ASIAA Uusia termejä S2-alan näkökulmasta ja muutenkin Hyödyllisiä erotteluja Ope, mitä eroa on Mikä on tavallista?

Lisätiedot

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET 9.6. Saksa A-kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

UNELMIESI KOTI PICKALAAN

UNELMIESI KOTI PICKALAAN UNELMIESI KOTI PICKALAAN Parasta aikaa kotona ja vapaalla Pickalan asuntoalue sijaitsee luonnon keskellä meren rannassa, pääkaupunkiseudun tuntumassa vain reilun puolen tunnin ajomatkan päässä Helsingistä.

Lisätiedot

TIEDONHANKINNAN PERUSTEET (1 op) harjoitus 1 (TaY Pori syksy 2014)

TIEDONHANKINNAN PERUSTEET (1 op) harjoitus 1 (TaY Pori syksy 2014) TIEDONHANKINNAN PERUSTEET (1 op) harjoitus 1 (TaY Pori syksy 2014) Tärkeimmät kotimaiset hakupalvelut Porin tiedekirjaston kotisivut (kerrataan pikaisesti) Porin tiedekirjaston painettu aineisto Tutcatista:

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN TALENTUM Helsinki 2014 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja ISBN 978-952-14-2155-6 ISBN 978-952-14-2156-3 (sähkökirja) Taitto: NotePad Kansi: Lauri

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

10 Kymenlaakso. 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti KYMENLAAKSO

10 Kymenlaakso. 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti KYMENLAAKSO Kulttuuria kartalla 10 Kymenlaakso 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 10.1. KYMENLAAKSO Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: - kpl Maaseutumaiset: 4 kpl Kymenlaakson

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE!

SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE! Hanna-Maarit Riski Yliopettaja Turun ammattikorkeakoulu SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE! JOHDANTO Iltasanomissa 17.3.2011 oli artikkeli,

Lisätiedot

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015 TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA

Lisätiedot

Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Yksikkö Monikko Muita

Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Yksikkö Monikko Muita 1 Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot nominatiivi kännykkä keitin partitiivi kännykkää keitintä genetiivi kännykän keittimen akkusatiivi kännykän/kännykkä keittimien/keitin illatiivi

Lisätiedot

AFANASJEV-SUKUKOKOONTUMINEN 6.7.2013 Rovaniemi, Korundi

AFANASJEV-SUKUKOKOONTUMINEN 6.7.2013 Rovaniemi, Korundi AFANASJEV-SUKUKOKOONTUMINEN 6.7.2013 Rovaniemi, Korundi Ohjelma 8-10 Ilmoittautuminen ja nimikorttien jako Korundin aulassa 10-12 Sukukoontumisen avaus, Paavo Ahava III Vienan Karjala ja Afanasjev-sukunimi,

Lisätiedot

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi. KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan

Lisätiedot

KARJAANJOEN VESISTÖN KALATALOUDEN HISTORIASTA

KARJAANJOEN VESISTÖN KALATALOUDEN HISTORIASTA KARJAANJOEN VESISTÖN KALATALOUDEN HISTORIASTA Esa Lehtinen Virtavesien hoitoyhdistys ry Esa Lehtinen Virtavesien hoitoyhdistys ry Esa Lehtinen Virtavesien hoitoyhdistys ry KALASTUKSEN VARHAISISTA VAIHEISTA

Lisätiedot

SAVUSILAKKAKULINARISTIN MATKASSA

SAVUSILAKKAKULINARISTIN MATKASSA Illalla pääni kun tyynyyn pistin väsyneet kädet rinnalle ristin pyysin Herralta isolta ett suojelisi myrskytuulen vihoilta samalla vielä, aivan kuin salaa pyysin ett saisin sopivasti kalaa ei niin paljon

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA)

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA) Annettu Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2008 Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA) lohenkalastuksen rajoituksista Pohjanlahdella ja Simojoessa Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa-

Lisätiedot

Lintujen päämuuttoreitit Suomessa. Karttaliite

Lintujen päämuuttoreitit Suomessa. Karttaliite Karttaliite Tero Toivanen, Timo Metsänen ja Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry 14.5.2014 Sisällys Karttojen selite ja tulkintaohje... 3 Yhdistelmäkartat kaikkien lajien muuttoreiteistä... 4 Kevätmuutto...

Lisätiedot

ONNETTOMUUKSIEN UHKA-ARVIO SUOMENLAHDEN MERIPELASTUSLOHKOLLA LIITE 6 6.12.2013 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla

ONNETTOMUUKSIEN UHKA-ARVIO SUOMENLAHDEN MERIPELASTUSLOHKOLLA LIITE 6 6.12.2013 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla Yleisellä tasolla uhka-arviota on käsitelty Monialaisiin Merionnettomuuksiin Varautumisen yhteistoimintasuunnitelmassa. Suomenlahden meripelastuslohkolla

Lisätiedot

Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet 2040 - Strategiset valinnat 2014 2017. Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013

Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet 2040 - Strategiset valinnat 2014 2017. Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013 Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet 2040 - Strategiset valinnat 2014 2017 Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013 Uusmaalaisten toimijoiden saama rahoitus ja ennuste ohjelmakaudelle

Lisätiedot

TIEDÄ SIJAINTISI. Koordinaattihaku. satakunta.punainenristi.fi

TIEDÄ SIJAINTISI. Koordinaattihaku. satakunta.punainenristi.fi TIEDÄ SIJAINTISI Koordinaattihaku satakunta.punainenristi.fi Hätäpuhelun soittajan on hyvä tietää sijaintinsa Karttakoordinaattien avulla on mahdollista selvittää tarkka sijainti Koordinaatit on mahdollista

Lisätiedot

Perusteos kotimaista kansandialektologiaa

Perusteos kotimaista kansandialektologiaa Perusteos kotimaista kansandialektologiaa Marjatta Palander: Itä- ja eteläsuomalaisten murrekäsitykset. Suomi 200. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2011. 223 s. isbn 978-952-222-262-6. Kansanlingvistisen

Lisätiedot

Uudet EU-asetukset. EUR-Lexin tarkennetun haun käyttöohje

Uudet EU-asetukset. EUR-Lexin tarkennetun haun käyttöohje Uudet EU-asetukset EUR-Lexin tarkennetun haun käyttöohje Aloitus Mene EUR-Lex-sivustolle: http://eur-lex.europa.eu/homepage.html?locale=fi. Valitse (tarvittaessa) vaakasuorasta valikosta "Etusivu" ja siirry

Lisätiedot

Aamiaiskahvilasta ötökkätarjontaan

Aamiaiskahvilasta ötökkätarjontaan lektiot Aamiaiskahvilasta ötökkätarjontaan Suomen kirjoitetun yleiskielen morfosyntaktisten yhdyssanarakenteiden produktiivisuus Laura Tyysteri Väitöksenalkajaisesitelmä Turun yliopistossa 5. syyskuuta

Lisätiedot

Inkerinsuomalaisten suomen kielen käyttö Pietarissa ja sen lähialueella

Inkerinsuomalaisten suomen kielen käyttö Pietarissa ja sen lähialueella lektiot Inkerinsuomalaisten suomen kielen käyttö Pietarissa ja sen lähialueella Kaarina Mononen Väitöksenalkajaisesitelmä Helsingin yliopistossa 15. maaliskuuta 2013 Elääkö inkerinsuomi vielä? Puhutaanko

Lisätiedot

2 Suomen kielen äänteet

2 Suomen kielen äänteet 1 Ruudulla on ensin vain Ali. Linkit kolmeen suomen kielen äänteiden alakokonaisuuteen (2.1 Kirjaintarjottimeen, 2.2 Yksittäisiin äänteisiin sekä 2.3 Äänteistä tavuiksi ja sanoiksi) ilmestyvät ruudulle

Lisätiedot

Keski-Suomen maakuntakokoelman aineistovalinnan periaatteet

Keski-Suomen maakuntakokoelman aineistovalinnan periaatteet Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto 15.11.2011 Keski-Suomen maakuntakokoelman aineistovalinnan periaatteet Johdanto ja yleiset valintaperiaatteet Keski-Suomen maakuntakirjastoalue

Lisätiedot

Tampere-nimelle saamelaista koskiappellatiiviin

Tampere-nimelle saamelaista koskiappellatiiviin havaintoja ja keskustelua Tampere saamelainen koskiappellatiivi Johdanto Nimen Tampere tähänastiset selitykset ovat tukeutuneet pääosin skandinaavisiin kieliin. Esitän seuraavassa kuitenkin Tampere-nimelle

Lisätiedot

Kotka Kuutsalo väylähanke Viistokaiku- ja monikeilausaineistojen arkeologinen tulkinta

Kotka Kuutsalo väylähanke Viistokaiku- ja monikeilausaineistojen arkeologinen tulkinta ALLECO RAPORTTI N:O 2/2013 Kotka Kuutsalo väylähanke Viistokaiku- ja monikeilausaineistojen arkeologinen tulkinta Eveliina Salo (Pintafilmi Oy) MARINE BIOLOGICAL AND LIMNOLOGICAL CONSULTANTS Veneentekijäntie

Lisätiedot

MYS-kesäretki 3.-5.7.2014 / Porvoo Tirmo Pernaja Kaunissaari Pyhtää Munapirtti

MYS-kesäretki 3.-5.7.2014 / Porvoo Tirmo Pernaja Kaunissaari Pyhtää Munapirtti MYS-kesäretki 3.-5.7.2014 / Porvoo Tirmo Pernaja Kaunissaari Pyhtää Munapirtti Tervetuloa MYS:in vuoden 2014 kesäiselle veneretkelle, joka suuntautuu itäiselle Suomenlahdelle Porvoosta Pyhtäälle. Kokoonnumme

Lisätiedot

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä. Valenssista Valenssi saksalaisessa ja venäläisessä kieliopintutkimuksessa käytetty nimitys, joka tavallisesti tarkoittaa verbin ominaisuutta: sitä, kuinka monta ja millaisia nomineja obligatorisesti ja

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Janne Saarikivi Helsingin yliopisto Suomalais-ugrilaiset kielet

Janne Saarikivi Helsingin yliopisto Suomalais-ugrilaiset kielet Janne Saarikivi Helsingin yliopisto Suomalais-ugrilaiset kielet Venäläiset 115 milj Tataarit 5,6 milj Ukrainalaiset 2,9 milj Bashkiirit 1,7 milj Tshuvassit 1,6 milj Tshetsheenit 1,3 milj Armenialaiset

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA VARSINAIS-SUOMI HANKEALUE 7 (MASKU)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA VARSINAIS-SUOMI HANKEALUE 7 (MASKU) 1535/9520/2010 1 (4) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA VARSINAIS-SUOMI HANKEALUE 7 (MASKU) Markkina-analyysi koskee Varsinais-Suomen maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Masku-hanke.

Lisätiedot

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään Mitä suomen intonaatiosta tiedetään ja mitä ehkä tulisi tietää? Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto AFinLAn syyssymposium Helsinki 13. 14. 11. 2015 Johdanto Jäsennys 1 Johdanto 2 Mitä intonaatiosta tiedetään?

Lisätiedot

Keskipisteenä Kalevala

Keskipisteenä Kalevala Raimo Jussila Keskipisteenä Kalevala Perinteisesti vanha kirjasuomi määritellään Ruotsin vallan ajan kirjakieleksi. 1 Rajausperusteena on silloin historia, eivät kielen ja kirjallisuuden ilmiöt. Kuitenkin

Lisätiedot

Vokaalien keston variaatio virolaismuuttajien puhesuomessa

Vokaalien keston variaatio virolaismuuttajien puhesuomessa Vokaalien keston variaatio virolaismuuttajien puhesuomessa Pro gradu Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos Hanna-Ilona Härmävaara maaliskuu 2009 Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 12.12.2008 tutkinnon ratkaisut

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 12.12.2008 tutkinnon ratkaisut Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 12.12.2008 tutkinnon ratkaisut Tehtävät on ratkaistu Microsoft PowerPoint ohjelmalla. Karttakuvat ovat skannattuja kuvia harjoitusmerikartasta

Lisätiedot

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille GTK / Etelä-Suomen yksikkö LIFE10 ENV/FI/000062 ASROCKS 30.10.2012 Espoo ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille Paavo Härmä ja Jouko Vuokko With the contribution of the LIFE financial instrument of the

Lisätiedot

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO RAUTAVAARA (41) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO RAUTAVAARA (41) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 27.2.2015 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 1.12.2015 1355/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO RAUTAVAARA (41) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA 1

Lisätiedot

2 tutkittu alue n. 3 km

2 tutkittu alue n. 3 km Outokumpu Oy Malminetsintä Radiometrinen haravointi Korsnäs Heikki Wennervirta 10.1 e-14e201962 Työn tarkoitus Työstä sovittiin käyntini yhteydessa Korsnäsin kaivoksella 17.10,-19,10.1961 liitteenä olevan

Lisätiedot

Matkustajapotentiaali Kotka-Sillamäen meriliikenteessä. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Projektipäällikkö Jouni Eho

Matkustajapotentiaali Kotka-Sillamäen meriliikenteessä. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Projektipäällikkö Jouni Eho Matkustajapotentiaali Kotka-Sillamäen meriliikenteessä 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Projektipäällikkö Jouni Eho Esityksen rakenne Suomen ja Viron välinen matkustajaliikenne Kenttäkyselytutkimus Itä-Suomen

Lisätiedot

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:

Lisätiedot

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum Gangut - Rilax Riilahti 1714 Mikko Meronen, Forum Marinum 1 Taustaa ja taistelun merkitys Venäjä rakennutti voimakkaan kaleerilaivaston Suuren Pohjan sodan aikana Venäjän laivasto syntyi Pietari Suuri

Lisätiedot

Eestin kielestä, historiasta ja nykypäivästä. Klubiesitelmä 14.4.2009 LC Kuopio-Päiväranta Otto Pitkänen ja Andre Õun

Eestin kielestä, historiasta ja nykypäivästä. Klubiesitelmä 14.4.2009 LC Kuopio-Päiväranta Otto Pitkänen ja Andre Õun Eestin kielestä, historiasta ja nykypäivästä Klubiesitelmä 14.4.2009 LC Kuopio-Päiväranta Otto Pitkänen ja Andre Õun Ensiksi nimistä Eesti on oikeampi nimi kuin Viro Viro tulee sanoista Lääne-Virumaa ja

Lisätiedot

Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta

Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun teemaryhmän puheenjohtaja Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä Harvaan asutun

Lisätiedot

Säädöskieli ja ymmärrettävyys, harmaita alueita

Säädöskieli ja ymmärrettävyys, harmaita alueita Säädöskieli ja ymmärrettävyys, harmaita alueita Säädöskieli ja sen ymmärrettävyys -hankkeen aloitusseminaari Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 17.12.2010 Vesa Heikkinen Harmaata ja värikästä Mikä on

Lisätiedot

Marseuddenin osayleiskaavan muutos. Kiinteistöjen rajautuminen rantaan. Kiinteistöjen omarantaisuus

Marseuddenin osayleiskaavan muutos. Kiinteistöjen rajautuminen rantaan. Kiinteistöjen omarantaisuus Marseuddenin osayleiskaavan muutos Kiinteistöjen rajautuminen rantaan Kiinteistöjen omarantaisuus Marseuddenin niemen rakennetut kiinteistöt ovat omarantaisia ja suuri osa niistä rajoittuu rannan suunnassa

Lisätiedot

XXV SUUNTO GAMES VIROSSA 28.-29. 09. 2013 KILPAILUOHJE

XXV SUUNTO GAMES VIROSSA 28.-29. 09. 2013 KILPAILUOHJE XXV SUUNTO GAMES VIROSSA 28.-29. 09. 2013 KILPAILUOHJE AIKA JA PAIKKA: 28.-29. 09. 2013. Koitjärve, Anijan kunta, Harjumaa AIKATAULU: 28. 09. perusrata, lähtö klo 13.00 29. 09. lyhennetty perusrata (sarjoilla

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot