VIRON RANTAMURTEEN LÄNSIRYHMÄN SANASTON ALKUPERÄ SUOMALAISLAINOJEN VALOSSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIRON RANTAMURTEEN LÄNSIRYHMÄN SANASTON ALKUPERÄ SUOMALAISLAINOJEN VALOSSA"

Transkriptio

1 VIRON RANTAMURTEEN LÄNSIRYHMÄN SANASTON ALKUPERÄ SUOMALAISLAINOJEN VALOSSA Sofia Björklöf Pro gradu Syksy 2012 Suomen kieli; Suomalais-ugrilaisten kielten ja kulttuurien Viron kielen ja kulttuurin linja Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos Humanistinen tiedekunta Helsingin yliopisto

2

3 Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Humanistinen tiedekunta Laitos/Institution Department Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos Tekijä/Författare Author Sofia Björklöf Työn nimi / Arbetets titel Title Viron rantamurteen länsiryhmän sanaston alkuperä suomalaislainojen valossa Oppiaine/Läroämne Subject Suomen kieli; suomalais-ugrilaisten kielten ja kulttuurien Viron kielen ja kulttuurin linja Työn laji / Arbetets art Level Pro gradu Aika/Datum Month and year Marraskuu 2012 Sivumäärä/Sidoantal Number of pages 262 sivua + 16 sivua liitteitä Tiivistelmä/Referat Abstract Tutkimus tarkastelee viron rantamurteen länsiryhmän sanastoa leksikologian ja etymologian välinein. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää nimenomaan tälle murteelle ominaisen sanaston alkuperä ja sitä kautta tarkentaa kuvaa murteen kehityksestä sekä virolaisten ja suomalaisten välisistä kontakteista uudella ajalla aina 1900-luvun alkuvuosikymmeniin asti. Etymologiset esitykset pyrkivät läpinäkyvyyteen ja suhteuttavat mahdollisia aiempia näkemyksiä uuden analyysin tuloksiin; samalla selvitetään sanaston suhdetta itämerensuomalaisten kielten murteiden jatkumoon. Analyysi kiinnittää huomiota myös tarkasteltavalle murteelle ominaisiin morfofonologisiin piirteisiin ja siihen, kuinka vieraan kielen sanat lainattaessa mukautetaan lainansaajamurteen rakenteeseen sopiviksi. Sanasemantiikan keinot sekä kulttuurihistoriallinen ja kansatieteellinen tieto valottavat Viron pohjoisrantalaisten maailmaa sanojen takana. Aineisto koostuu 225 sanasta, jotka esiintyvät viron rantamurteen länsiryhmän pitäjistä (Jõelähtme, Kuusalu, Haljala) kahdessa tai niissä kaikissa kolmessa. Sana-aineisto on peräisin viron murresanakirjaa varten kerätystä aineistosta ja materiaalia on koottu lisäksi suomen ja viron murteiden sana-arkistoista Helsingissä ja Tallinnassa. Työ esittää yhteensä 41 kokonaan uutta lainaetymologiaa, 11 parannettua etymologiaa sekä kolme lainautumisalueensa osalta tarkennettua etymologiaa. Nämä lainat on saatu suomen kielestä lukuunottamatta yhdeksää ruotsalaista lainaa. Tutkitusta sana-aineistosta huomattavan paljon, n. 38 %, on lainaa suomesta, eikä aiemmassa tutkimuksessa ole käsitelty aineistoa, jossa suomalaislainojen osuus olisi näin suuri. Kaikkiaan yli puolet sana-aineistosta on lainasanoja. Lähes kaikki muiden kielten lainasanat käsittelevät merta, merenkulkua ja kalastusta, mutta suomalaislainojen aihepiiri on yhtä laaja kuin rantamurteen omaperäisen sanaston. Lisäksi suomalaislainoja on kaikista sanaluokista, ja deskriptiiviverbien, adjektiivien ja adverbien lainautuminen kertoo läheisistä kosketuksista. Lähes kaikki suomen kielestä lainatut sanat tunnetaan Kymenlaaksossa ja Etelä- Karjalassa; neljänneksellä sanoista on levikki vain näillä alueilla tai niistä toisella. Ruotsin kielen lainalähteistä osa esiintyy vain Itä-Uudenmaan murteissa. Tutkimus tukee käsitystä virolaisten ja suomalaisten kontaktien tiiviiydestä. Tutkimus osoittaa, että rantamurteen länsiryhmän alueen virolaiset ovat olleet tekemisissä erityisesti suomen Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan murteiden puhujien kanssa. Käsitellyn aineiston perusteella aiemmin esitettyä hypoteesiä virolaisten kontakteista hämäläisten kanssa ei kuitenkaan voi pitää mitenkään ensisijaisena. Avainsanat Nyckelord Keywords Etymologia, kielikontaktit, lainasanat, leksikologia, murteet, viron kieli, kansatiede Säilytyspaikka Förvaringställe Where deposited Keskustakampuksen kirjasto, Suomen kielen muoto-opin arkisto Muita tietoja Övriga uppgifter Additional information

4

5 SISÄLLYS 1 JOHDANTO Viron koillisrannikkomurteen käsite ja rantamurre Rantamurteen ominaispiirteet Rantamurteen länsiryhmän erityispiirteet Viron rantamurteen alueen historiallinen tausta Migraatio Vaelluspyynti Seprakauppa Salakuljetus Yhteenveto Viron, suomen ja ruotsin murteiden kontaktialue Suomenlahdella Aiempi tutkimus Aineisto Metodi ja lähteet Suomen ja viron yhteinen sanasto ja lainojen tunnistaminen Sana-artikkelien laatimisen periaatteet Kansan käsityksiä SANA-ARTIKKELIT AINEISTON KOKOAVA ANALYYSI Sanaston semanttinen ryhmittely Saaristo ja meri Merenkulku ja kalastus Kalannimet Linnunnimet ja kasvinnimet Kulttuuri ja ihminen

6 3.2 Sanaston ryhmittely alkuperän mukaan Rantamurteen omaperäiset sanat Rantamurteen omaperäiset perussanat Rantamurteen omaperäiset johdokset Rantamurteen omaperäiset yhdyssanat Rantamurteen omaperäiset foneettiset variantit Rantamurteen ja eteläviron yhteiset sanat Viron ja suomen yhteiset sanat Muut itämerensuomalaiset sanat Lainasanat Ryhmittely lainanantajakielen mukaan Suomalaiset lainat Ruotsalaiset lainat Saksalaiset ja alasaksalaiset lainat Venäläiset lainat Latvialainen laina Lainasanojen morfofonologiset piirteet Mahdolliset käännöslainat Hybridiyhdyssanat Viron johtimilla muokatut lainasanat Lainasanojen äännerakenne Merkityksenmuutokset, -laajentuma ja erikoistuminen Rantamurteen sanaston leviäminen Viron yleiskieleen levinneet rantamurteen sanat Rantamurteesta suomen murteisiin tapahtunut lainautuminen SUOMALAISTEN LAINASANOJEN TARKASTELU Suomalaislainojen mukautuminen saajakielensä äännerakenteeseen Yleisesti virolaisina pidettävät muutokset Rantamurteen rakenteen mahdollistama suomen piirteiden säilyminen Rantamurteen erityispiirteitä sisältävät muutokset.. 229

7 4.2 Suomesta lainautuneet sanat semanttisesti Suomen lainaoriginaalien murrelevikki Kysymys hämäläiskontakteista Yhteenveto LOPUKSI. 237 KOKKUVÕTE Lähteet. 246 Liitteet.. 263

8

9 1 1 JOHDANTO Tämä tutkimus käsittelee viron kielen rantamurteen länsiryhmän sanastoa ja keskittyy sen suomen kielestä saatuihin lainoihin. Tarkastelen viron murresanastoa aineistolähtöisesti leksikologian ja etymologian välinein ja esitän 41 kokonaan uutta lainaetymologiaa sekä yksitoista parannettua ja kolme tarkennettua etymologiaa. Selvitän aineistoni kautta sanaston alkuperää ja suhdetta koko itämerensuomen murrejatkumoon: viron muihin murteisiin ja kaikkiin viron lähisukukieliin aina suomesta liiviin. Uuden tutkimustiedon kannalta aineistossani oleellisinta ovat suomesta saadut lainasanat ja laina-alkuperien levinneisyysalue Suomessa. Niitä tutkimalla pyrin tarkentamaan kuvaa siitä, minkä alueen suomalaisten kielestä lainat viroon on saatu ja siis löytämään kielellisiä todisteita siitä, keiden kanssa viron rantamurteen puhujat ovat olleet tekemisissä. Seppo Suhosen (2000) hypoteesin mukaan alueella on tapahtunut kosketuksia esimerkiksi kaakkoishämäläisten kanssa. Työn arvo on juuri suomalaisten ja virolaisten välisten kontaktien, siis Viron ja Suomen kontaktikenttien tutkimisessa. Rantamurre kuuluu viron koillisrannikkkomurteeseen, yhteen kolmesta päämurteesta. Tarkastelemani rantamurteen länsiryhmä on samalla koko päämurrealueen läntisin ryhmä, ja sen tutkiminen on oleellista rantamurteen synnyn ja kehityksen yleisemmässä selvittämisessä. Mielenkiintoista on, kuvastuuko läntisyys myös kontakteissa. Suhosen (2000: 373) mukaan tärkeimmät kriteerit viron koillisrannikkomurteiden alkuperän selvittämisessä ovatkin sanojen levikki ja kontaktit naapurikansojen kanssa. Ensimmäisessä luvussa esittelen tutkimani murteen käsitteen ja ominaispiirteet, sen puhuma-alueen historiallisen taustan, aiemman rantamurretta käsittelevän tutkimuksen, oman aineistoni, metodini ja käyttämäni lähteet sekä pohdin hieman suomen ja viron yhteisen sanaston alkuperää ja lainautuneiden sanojen tunnistamista. Johdatuksena tulevaan toimivat vielä sana-artikkelien laatimisen perusteeni, ja tarkastelun monipuolistamiseksi luon katsauksen kansan käsityksiin rannan kielestä ja asutushistoriasta. Toinen, työn pisin, luku koostuu sana-aineistostani koostamistani sana-artikkeleista. Kolmannessa luvussa esitän kokoavasti analyysiä aineistostani ja neljännessä luvussa käsittelen suomesta lainautuneita sanoja yksityiskohtaisesti. Loppupäätelmät esitän viidennessä luvussa. Vironkielisen tiivistelmän ja työn lähdeluettelon jälkeen liitteinä ovat työssä käyttämäni merkintätavat ja lyhenteet, kieli-

10 2 ja murrealueiden kartat lyhenteineen sekä koko sana-aineistoni luettelomuodossa sanaartikkeleihin ohjaavin sivunumeroin varustettuna. Tutkimuskysymykseni ovat: 1) Mistä viron rantamurteen länsiryhmän sanasto on peräisin? 2) Millaisia foneettisia ja morfologisia tai muita ominaispiirteitä aineistoni sanastossa on ja kuinka lainasanat on substituoitu? 3) Mitä sanasto kertoo rantamurteen puhujien maailmasta? 4) Minkä alueiden suomalaisten kanssa rantamurteen puhujat ovat olleet tekemisissä? Ensimmäiseen kysymykseen vastaavat luvun 2 sana-artikkelit. Toiseen ja kolmanteen kysymykseen vastaan analyysiluvuissa 3 ja 4. Viimeistä tutkimuskysymystäni pidän ehkä tärkeimpänä ja mielenkiintoisimpana, ja sitä käsittelee kokoavasti alaluku 4.3. Työni valmistuu suomen kielen oppiaineen ja suomalais-ugrilaisten kielten ja kulttuurien oppiaineen Viron kielen ja kulttuurin linjan yhteisenä opinnäytteenä. 1.1 Viron koillisrannikkomurteen käsite ja rantamurre Viron kieli jaetaan perinteisesti kahteen päämurteeseen: pohjoisviron murteisiin ja eteläviron murteisiin. Pohjoisviro jakaantuu keskiviron ja koillisrannikon murreryhmiin. Kysymys siitä, voidaanko koillisrannikkomurretta pitää kolmantena päämurreryhmänä, on viron dialektologiassa klassinen. Kyseessä ovat historialliset murteet samalla tavoin kuin Suomessakin: ne ovat tasoittuneet oleellisesti viime sotien jälkeen. Tarkasteluni kohteena on siis vielä 1900-luvun alkupuoliskolla puhuttu kielimuoto. Koillisrannikkomurre on kaikkein suomenkaltaisinta viroa. Siinä on runsaasti niin äänteellisiä, leksikaalisia, morfologisia kuin syntaktisiakin piirteitä, jotka ovat yhteisiä suomen kanssa. Syyt tähän ovat vähintään kahtalaiset: Suuri osa niistä muutoksista, jotka tapahtuivat viron kielessä luvulla, eivät koskettaneet koillisrannikkomurteen aluetta. Paikallinen murre on suomen kielen tavoin vanhemmalla kannalla suhteessa myöhäiskantasuomeen verrattuna muuhun pohjoisviroon. Tiheät suomalaisten ja virolaisten väliset yhteydet loivat edellytykset tälle: suomen kielen passiivinen tuki auttoi säilyttämään koillisrannikkomurteessa viron omia, vanhoja piirteitä. Toisaalta suomen aktiivinen vaikutus toi murteeseen runsaasti suomalaisia lainasanoja. (Must 1987.)

11 3 Varhaisemmassa tutkimuksessa koillisrannikkomurretta on käsitelty yhtenäisenä ryhmänä, mutta nykyään se jaetaan kahtia rantamurteeksi ja Alutagusen murteeksi (Viitso 1996: ); nimityksiä ovat myös rannikkomurre ja koillismurre. Näistä rantamurre jakautuu vielä kolmeksi alaryhmäkseen. Rantamurteen länsiryhmään kuuluvat Jõelähtmen, Kuusalun ja Haljalan pitäjien pohjoisimmat rannikolla olevat osat (Haljalasta vain luoteisosa), keskiryhmään Haljalan koillisosa ja Viru-Nigula; itäryhmän muodostaa Vaivaran rannikko. Koillisrannikon itäosassa puhuttavan Alutagusen murteen puolestaan muodostavat Lüganusen aluemurre, Jõhvin aluemurre ja Iisakun aluemurre, jotka sijoittuvat maantieteellisesti rantamurteen keski- ja itäryhmän väliin (kartassa 1. Viru-Nigulan ja Vaivaran välissä olevat nimeämättömät pitäjät; tarkka sijainti liitteen 4 kartassa). Tämän tutkimuksen tarkastelun kohteena on rantamurteen länsiryhmän sanasto: Jõelähtmen, Kuusalun ja Haljalan yhteiset sanat. Kartta 1. Viron rantamurre (kartta teoksesta Pajusalu et al. 2009: 156). Koillisrannikkomurteen alue on erotettu leveimmällä viivalla. Jõelähtmen, Kuusalun ja Haljalan mantereen puoliset osat kuuluvat viron keskimurteen koillisryhmään. Kuusalun ja Haljalan välissä sijaitsevasta Kadrinan pitäjästä (kartassa 1 merkitsemättä) on olemassa liian vähän aineistoa, jotta sen kieli voitaisiin määritellä koillisrannikkomurteeksi, ja se kuuluu näin ollen keskimurteisiin. Viron sanastollisia alueita tutkinut Murumets (1982: 15) pitää odotuksenmukaisena, että Kuusalu ja Haljala yhdistyvät Kadrinan yli, sillä rantamurteen alueen oletetaan olleen laajempi ja toisaalta meren yhdistävän maata paremmin. Murumets (1983: 623) jakaa Viron seitsemäksi sanastolliseksi alueeksi, joista yksi on pohjoisrannikko, mutta myöhemmin on saatu toisenlaisia tuloksia (Krikmann Pajusalu 2000). (Ks. karttaa viron murrealueista liitteessä 3 sekä karttaa viron aluemurteista ja päämurrealueista liitteessä 4.)

12 Rantamurteen ominaispiirteet Tässä alaluvussa esittelen rantamurteen ominaispiirteet ja alaluvussa rantamurteen länsiryhmän erityispiirteet pääasiassa Pajusalun et al. (2009: ) synteesin mukaan. Oppikirjan (Pajusalu et al. 2009) esitys pohjautuu luonnollisesti tieteellisiin tutkimuksiin, koillisrannikkomurteen kyseessä ollessa Mustin (1987, 1995) töihin. Olen lisännyt esitykseen joitakin Mustin määrittelemiä piirteitä, joita pidän tärkeinä, sekä esimerkkejä omasta aineistostani milloin niitä on osoitettavissa. Nämä mainitsen erikseen. Annan esimerkeille yleisvironkielisten selitysten lisäksi myös suomenkieliset käännökset, sillä nämä kolme kielimuotoa rinnan esittämällä rantamurteen ja suomen yhteiset piirteet tulevat havainnollisesti esiin. Rantamurteen fonologisia piirteitä ovat: 1. Viron kielelle ominaiset kestoasteet puuttuvat rantamurteesta. Niiden sijasta geminaattaklusiili 1 vaihtelee yksinäisklusiilin kanssa kuten suomessa (radas : rattad ratad/rattaat ). 2. Konsonanttien palatalisaatio l. liudennus puuttuu vanhasta murteesta. 3. Vanhassa murteessa fortisklusiilien k, p, t ääntäminen on säilynyt vokaalien välillä ja soinnillisen konsonantin vieressä (lukema lugema/lukea, ampad hambad/ hampaat ; aineistossani atru adru/merilevä ). 4. Sananalkuiset konsonanttiyhtymät ovat enimmäkseen säilyneet, myös sekundaarisia yhtymiä esiintyy samassa asemassa (aineistossani klits, klitsud, kreitsima, krubal, kruuk, praaseldama, preks, pritsaal, trae, traks, trulling) (Must 1987: 45 46). 5. ks-vartaloisten nominien klusiili on säilynyt obliikvisijoissa (alukse aluse/ aluksen, varekse varese/variksen, teraksine terasene/teräksinen ). 6. g on kadonnut pääpainollisen tavun likvidan jäljestä (jälg : jäled jäljed/jäljet, külg : küles küljes/kyljessä, selg : seläs seljas/selässä ). 1 Viron ortografiassa (toisen kestoasteen) lyhytalkuinen geminaattaklusiili merkitään yhdellä fortisklusiililla, kaksi fortisklusiilia merkitsee kolmannen kestoasteen ylipitkää geminaattaa. Yksi leenisklusiili on ensimmäisen kestoasteen soinnittomana ääntyvän yksinäisklusiilin merkki. (Esim. I ka g [G], II ka k [kk], III ka kk [kk].) Rantamurteessa kestoasteita ei kuitenkaan ole, vaan ääntämys on suomenmukaista. Suomen geminaatta taas on laadultaan viron lyhytalkuisen geminaatan ja ylipitkän geminatan väliltä. Mielestäni on suhtauduttava varauksella siihen, kuinka murresanakirjoissa tätä ääntämystä on käytännössä merkitty, sillä vaikka EMS:ssa käytetään kolmannen kestoasteen merkkinä sananalkuista graavista (`), saattaa VMS(K):ssa yksi fortisklusiili merkitä myös suomalaista geminaattaa. Murrearkiston sanalipuissa on käytetty karkeaa transkriptiota, joka merkitsee äänteiden pituuden.

13 5 7. sk-yhtymä on säilynyt astevaihteluttomana (lesk : lesked lesed/lesket, kiskuma : kiskun kisun/kiskon ). 8. õ-äänne puuttuu rantamurteesta. Sen tilalla esiintyvät alkuperäiset o, e tai a sekä u (Must 1987: ) (aineistossani (nahk)lohe lõhe/lohi ). Pitkä õ on korvattu vanhassa murteessa ie-yhtymällä (vieras võõras/vieras, piesas pöösas/pensas ), uudemmassa murteessa yhtymällä uo ~ ue ~ oe ~ öe ~ üe (vueras ~ voeras ~ vöeras võõras/vieras). 9. lööma-, sööma-verbien imperfektissä esiintyy öi-diftongi (löin lüin/löin, söin süin/söin ). 10. Vokaalien sisäheitto puuttuu osittain pitkän pääpainollisen tavun jälkeisessä avotavussa kolmi- ja useampitavuisissa sanoissa (Jõe kandama kandma/kantaa, Hlj keldane kollane/keltainen ). Kuusalun rantakylissä toisen tavun vokaali on säännönmukaisimmin säilynyt. 11. Vokaali on säilynyt osittain nominatiivin lopussa pisimpään Haljalan Seljan rannassa, muualla vain tietyissä sanoissa (aineistossani kalsi, kuer(t)si, kuetsi, näppisti, viibuti). 12. Keskikorkeat vokaalit e ja o korottuvat h:n edellä (eh > ih, oh > uh: tegema : tiha teha/tehdä, mees : mihe mehe/miehen, koht : kuha koha/kohdan ; aineistossani esiintyvät sekä lohe että luhe lõhe/lohi ). 13. i ei ole muuttunut diftongeissa e:ksi o:n, a:n ja ä:n jäljessä (päiv(ä) päev/ päivä, poig(a) poeg/poika, lainama laenata/lainata ; aineistossani kaibas-). Paikoitellen esiintyy myös diftongin jälkikomponentin madaltumista erityisesti v:n ja r:n edellä (Must 1995: 22). 14. aa ja ää ovat säilyneet diftongiutumattomina (pää pea/pää, Jõe säädämä seadma/säätää ). 15. k on muuttunut *kl- ja *kr-yhtymissä u:ksi (kaul(a) kael/kaula <*kakla, naurama naerma/nauraa <*nakrama; aineistossani neul nõel/neula <*nekla). 16. Mari Must (1995: 21) pitää yhtenä koko koillisrannikkomurteen yhteisenä piirteenä pitkien keskikorkeiden vokaalien diftongiutumista ee > ie (Jõe iä, ia), oo > uo, öö > üö. Aineistoni perusteella pidän tätä rantamurteen ehdottomasti mainitsemisen arvoisena piirteenä (esim. liemutama; pialpidi; luogitama, nuot; üösitel ~ üösetel). Sama muutos on tapahtunut suomessa, ia, iä tosin vain savolaismurteissa.

14 6 17. Vanhalle murteelle tyypillisiä ovat lisäksi ü-loppuiset diftongit äü, öü, jotka ovat säilyneet parhaiten Kuusalun Kolgan ja Konnun rannassa (Must 1995: 22). (Esim. aineistossani käümätseld.) Morfologisiin piirteisiin taas kuuluvat seuraavat ilmiöt: 18. i-imperfektiä käytetään rantamurteessa säännönmukaisemmin kuin Alutagusen murteessa. Parhaiten se on säilynyt Kuusalun rannikolla (vei viis/vei, tahin tahtsin/tahdoin, kuulin kuulsin/kuulin ). 19. Preesensin 3. persoonan muoto on vahva-asteinen, yksikön 3. persoonan vanha muoto vokaaliloppuinen (tämä anda ~ andab ta annab/hän antaa ) ja monikon 3. persoonan päätteenä esiintyy -vad (nämäd andavad nad annavad/he antavat, lähteväd lähevad/lähtevät ). 20. Passiivin preesensissä ei ole kse-tunnusta (aeda ~ aetta aetakse/ajetaan, kiskuda ~ kisutta kisutakse/kiskotaan ). Passiivin tunnus liittyy vokaalivartaloon niissä A- ja ta-verbeissä, joissa on pitkä ensi tavu (anneda Hlj annetta antakse/annetaan, kirjudetta kirjutatakse/kirjoitetaan ) Rantamurteen länsiryhmän erityispiirteet Edellisessä alaluvussa esitetyt piirteet koskevat yhteisesti koko rantamurretta, joka jakautuu erityispiirteiden mukaan vielä alaryhmiin. Näiden ryhmien väliset erot ovat tuntuvat. Rantamurteen länsiryhmä on itämerensuomen länsiryhmälle läheisempi, rantamurteen itäryhmä taas itämerensuomen itäryhmään kuuluva. Esimerkiksi länsiryhmän monikon verbintaivutus on suomen hämäläismurteiden kaltainen, itäryhmän taivutus karjalan ja inkerin kaltainen. Taulukko 2. Rantamurteen ryhmien väliset oleellisimmmat erot. (Mustin 1995, Viitson 1996 ja Pajusalun et al 2009 mukaan.) piirre ja yleisviron esimerkki Länsiryhmä (Jõe Kuu Hlj länsi ) Keskiryhmä (Hlj itä VNg) Itäryhmä (Vai rannikko ) mon. 1. ja 2. p. pr. (yl. sööme, sööte) mon. 3. p. (imperfekti tulid; preesens tulevad) -mme, -tte süömme, tulette imperat. olkke -d imp. tulid tulivat (tulevad tulevat ) -mma, -tta süömmä, tuletta imperat. olkka -va ~ -vatta imp. tuliva pr. tuleva -mmo, -tto süömmö, tuletto imperat. olkka loppu-t imp. tullit pr. tullet

15 7 -nud-partisiippi (yl. olnud, söönud; -tud: pandud, nähdud) monikon genetiivi vokaalin kato yleinen (-nd-loppu) olnd, käind, kolistund (Must 1995: 37) mon. i-vartaloon liittyy je-gen. ja jemon. Jõe saarilla ja Kuu rannikolla monikossa yks. gen. kaltainen viera, puolikku -nu-loppuinen ollu, laussu, juonu, kündanu, süönü, parandannu; -tu-loppuinen pandu, nähtu, kirjudettu -nud-partisiippi monikon partitiivi mon. diftongillinen (yl. võõraid, hooneid, ja päätteetön kindai, põrsaid; uonei, porsai; yks. Eevat, karu) yksikössä da-part. Ievata, karuda transl. pääte (yl. -ks) -ks: vanaks -st: vanast -st: vanast jälkitavun u/o (yl. u) u: järsku, rohud o: järsko, rohod u: järsku, rohud vokaalisointu ä-sointu (yl. puuttuu) ä- ja ü-sointu erit. Kuusalun Kolgan ja Kõnnun rannassa säännöllinen ä- ja ü-sointu sekä myöhäinen ö-sointu Länsiryhmän omia erityispiirteitä ovat: 1. hr-yhtymä on säilynyt (ohrad odrad/ohrat, kehrämä ketrama/kehrätä ). 2. d on kadonnut tai muuttunut j:ksi toisen tavun jälkeen mm. us, üs-johdoksissa Kuusalun Kolgan ja Kõnnun rannan murteessa sekä sanoittain naapurimurteissa (Must 1987: 60 61) (kevät : keväjäl kevadel/keväällä, jagaus ~ jagajus juukselahk/jakaus ; aineistossani kaiba(j)us kaebus, mardajus mardus, obajus obadus ). 3. Mustin (1987: 87) mukaan sananalkuinen h on säilynyt ainakin mainitun teoksen kirjoittamiseen asti Kuusalun Kõnnun rannan vanhassa murteessa, ja vielä 1920-luvulla se on esiintynyt Kuusalun Kolgan rannassa. 4. Vokaalisointu esiintyy erityisesti Kuusalun Kolgan ja Kõnnun rannassa (tüttär tütar/tytär, männü käpü männi käbi/männynkäpy, sügüsül sügisel/syksyllä ; aineistossani kihistämä, kärämä, kühnämä, märginesä, tükkünesä, vähikä(ne)). 5. Translatiivi on ks-loppuinen itävirolaisen st-translatiivin sijaan. 6. s -loppuinen inessiivi esiintyy nomineissa, inessiivisissä adverbeissä ja infiniittimuodoissa (täis täis/täysi, lambas lambakarjas/paimenessa, tulles tulles/ tullessa, vaanimas luuramas/vakoilemassa, vaanimassa ).

16 8 7. Yksikön genetiivin näköinen monikon partitiivi esiintyy erityisesti Kuusalun Kolgan ja Kõnnun rannassa (viera võõraid/vieraita, puolikku poolikuid/puolikkaita ). 8. Monikon 1. ja 2. persoonan päätteet ovat -(m)me ja -tte (juom(m)e joome/ juomme, lase(m)me laseme/laskemme, süötte sööte/syötte, olette olete/olette ). 9. Monikon i-vartaloon liittyy je-genetiivi ja je-monikko pääasiassa Jõelähtmen saarilla ja Kuusalun pohjoisrannikolla (puijega puudega/puiden kanssa, lapsije ~ laste laste/lapsien, Kuu sanuje sõnade/sanojen ). 10. Adessiivissa on pitkä l myös painottoman tavun jäljessä (merel merel/ merellä, talvel talvel/talvella ); sivupainon jäljessä ja adessiivisissa adverbeissä koko koillisrannikolla ja itämurteissa. Rantamurteen asema itämerensuomen murteiden jatkumossa on jännittävä. Se ei edusta selvästi yhtä murretyyppiä vaan siinä on piirteitä niin lännestä ja idästä kuin pohjoisesta ja etelästäkin. Rantamurretta onkin pidettävä siirtymämurteena itämerensuomen läntisen ja itäisen ryhmän välillä sekä suppeammin suomen murteiden ja pohjoisviron keskimurteen välillä. 1.2 Viron rantamurteen alueen historiallinen tausta Suomalaisten ja virolaisten väliset vuosisatoja kestäneet kontaktit Suomenlahden alueella loivat edellytykset sille, että viron murre alueella säilyi morfofonologisesti vanhakantaisena ja toisaalta sai sanastollista lainaa suomesta. Eräiden käsitysten mukaan Harjumaan ja Virumaan rannikko ei ollut vielä kauttaaltaan asutettu vielä 1200-luvulla, sillä viikingit ja myöhemmin merirosvot tekivät alueesta turvattoman, mutta toisaalta Liber Census Daniaessa mainitaan rantakyliä samalta vuosisadalta ja mm. Jõelähtmen, Kuusalun ja Haljalan pitäjät (Johansen 1933: , ). Keskiajalla Viron ruotsalaisasutus Suomenlahden ylitse tullut ulottui pohjoisrannikolle asti ja Kuusalun kylät Salmistu ja Kaberneeme olivat täysin ruotsalaisia (Johansen 1933: ) Migraatio Suomenlahden yli on paettu vuosisatojen ajan molempiin suuntiin ja asetuttu elämään uuteen maahan, niin virolaiset Suomeen kuin suomalaiset Viroon (Liiv 1931: 17). Tätä todistivat jo tuolloin tehdyt murretutkimukset, kirjoittaa Otto Liiv ja viittaa professori

17 9 Julius Mägisten vuonna 1930 pitämään puheeseen virolaisista vaikutuksista Itä- Suomessa (mts. 18). Virolaisten jo satoja vuosia sitten alkaneesta Suomeen muutosta todistavat Suomen etelärannikon Viro- ja Est-paikannimet (näistä tarkemmin Grünthal 1997 sekä Melander 1937a: 64 67; mahdollisista virolaisista lainanimistä Uudellamaalla Pitkänen 2002). Vuonna 1351 Padisen luostari sai patronaattioikeuden Porvoon pitäjässä; sekaisella 1500-luvulla virolaisia talonpoikia pakeni Suomeen luvulla pakeneminen lisääntyi, ja erityisen voimakkaaksi se muuttui Suuren Pohjan sodan aikaan ja sodan jälkeisenä Venäjän vallan aikana. Suuren Pohjan sodan jälkeen Viron rannikko oli lähes autioitunut. Alueen poikki kulki sotareitti Tallinnasta Narvaan, ja rutto hävitti sen, mihin sotilaat eivät pystyneet. Alueella jäi tyhjiksi lukuisia maatiloja, joista viljavamman maan houkuttelemat suomalaiset saattoivat valita uuden kotinsa. Vuonna 1705 paljon virolaisia ja inkeriläisiä pakeni Kirkkonummelle, jonne he jäivät talollisten töihin. Porvoossa virolaisia oli elänyt jo kauan ennen Pohjan sotaa, mutta vuodesta 1710 alkaen sinne paettiin Virosta suurin joukoin; Porvoon Pirttisaarelle (ruots. Pörtö) syntyikin lukuisa virolaisasutus. Muuttajia lienee houkuteltu työvoimaksi kalastuksen palvelukseen. Pakeneminen oli kielletty, mutta niin toimittiin muun muassa siksi, että Suomen lait antoivat usein paremman turvan kuin venäläiset. Useat Suomeen paenneet virolaiset pitivät salaa yhteyttä vanhaan kotimaahansa ja heidän kauttaan saatiin tietoja uusista elinolosuhteista. (Liiv 1931: 18.) Vuosina käydyn Ruotsin ja Venäjän sodan jälkeen Ruotsissa annettiin erillinen käskykirje Liivinmaalta paenneiden luterilaisten ystävällisestä vastaanotosta ja asuttamisesta Ruotsiin, ts. Suomenlahden pohjoispuolelle, ja pakeneminen muuttui yleiseksi ilmiöksi (Orrman 1996: 98 99; Liiv 1937: 8) luvun lopulla pakeneminen kasvoi entisestäänkin paitsi maaorjuuden myös Ruotsin ja Venäjän vuosina käymän sodan vuoksi. Viron rantapitäjissä pakeneminen Suomeen tuli niin tavalliseksi, että sitä alettiin aktiivisesti pyrkiä estämään. Katariina Suuri vaati moisionherroja kohtelemaan virolaisia inhimillisemmin ja rantojen rajavartijoiden lisäksi vartiointiin sijoitettiin kasakoita, joiden kanssa virolaisilla syntyi yhteenottoja. Rantavahdeilla ei kuitenkaan ollut veneitä, joilla seurata pakenijoita. Vielä vuonna 1906 kuusitoista kuusalulaista perhettä muutti Porvoon ja Loviisan välille Pernajan Kabböleen 2, jonne syntyi vuosikymmeniksi virolainen kylä. (Liiv 1931: ) 2 Kabbölestä ks. Suhonen 1980; Boman 1992; Punttila 1992, 1996; Kabböle

18 10 Lähes koko saman ajan lahden yli lähdettiin myös toiseen suuntaan. Suomalaisten siirtymisestä Viroon on tietoja Liivin (1931: 18) mukaan jo 1500-luvun alusta, jolloin erityisesti Porvoon seudulta tultiin Tallinnaan ja muualle Viron rannikolle. Useissa pitäjissä tiedetään eläneen suomalaisia, ja Liiv esittää suomen vaikutuksen rantamurteisiin olleen huomattava. Tälle arviolle pitänee kuitenkin antaa historioitsijan, ei kielentutkijan lausunnon painoarvo, kun otetaan huomioon, ettei Liiv ilmoita lähdettä, johon hän asiassa viittaa. Länsi-Karjalasta ja Itä-Uudeltamaalta muutti 1500-luvun jälkipuoliskolla Viroon kolmisensataa perhettä, kuten Veikko Mattila seikkaperäisesti artikkelissaan esittää (Mattila 1939). Tämä tapahtui siis jo vuosikymmeniä ennen Ruotsin suurvalta-ajan muuttoliikettä. Paul Johansen (1951) käsittelee muuttoliikettä Suomen rannikolta, erityisesti Porvoon seudulta, Viron pohjoisrannikolle jo 1200-luvun alkupuolelta lähtien. Suomenkielisten muutto olisi alkanut 1300-luvun lopussa, ja lähdetty olisi aina Viipurista asti luvun puolivälissä muutto oli niin runsasta, että Suomen viranomaiset olivat yrittäneet sitä estää. (Johansen 1951: 122, 123.) Juhan Vasarin (1931: 559) mukaan 1600-luvun puolivälissä Virumaan kartanoiden talonpojista 22,6 % oli suomalaisia ja suomalaisia koko Virumaalla oli %. Johansenin (1951) mukaan historiallisissa lähteissä esiintyvien henkilönnimien perusteella suomalaisia on asunut luvulla Etelä- Virossa sekä Keilan ja Harju-Madisen pitäjissä; 1730-luvulla tunnetaan suomalaisasutusta myös Haljalasta (Püvi 1982: 220). Vuonna 1759 päivätyssä kirjeessä pyydetään palauttamaan Suomeen joukko Porvoosta paenneita miehiä, joiden oletettiin olevan Pranglin saarella tai Kolgan kartanossa luvulla suuri osa Tallinnan palvelusväestä oli suomalaisia, jotka olivat tulleet maahan paremman palkan vuoksi, ja Tallinnan tärkeitä kauppapaikkoja olivat Vironlahti ja Vehkalahti 3. Nämä suhteet vallitsivat Johansenin (1951: 78) mukaan jo ennen vuotta 1262 ja suhteet Koivistolle vuodesta ja 1800-lukujen vaihteessa Suomesta paettiin nälkää, ja Kirkkonummen ja Helsingin lisäksi Porvoo oli oleellinen lähtöpaikka. Tallinnasta taas lähdettiin etsimään sopivaa työtä Helsinkiin, Porvooseen tai Loviisaan. Viron demografiset kontaktit Itä-Uudellemaalle olivat kuitenkin vahvemmat kuin Länsi- Uudellemaalle. (Pullat 1998: 76 77, 79, 81.) 3 Artikkelissa mitä ilmeisimmin virheellisessä asussa Verkalahti.

19 luvuilla kumpaankin suuntaan tapahtuneen migraation Riho Grünthal määrittelee satunnaiseksi ja kirjoittaa muuttajien assimiloituneen nopeasti. Myös lukujen satunnainen, suomalaisilla Ruotsin ja virolaisilla Venäjän vallan sotilaskarkuruuteen perustuva migraatio, jätti alueellisesti vain heikosti tunnistettavan kielellisen vaikutuksen. (Grünthal 2009: ) Myös Püvi (1990: 34) katsoo suomalaisten assimiloitumisen tapahtuneen pian. Onkin ongelmallista, paljonko jälkiä muuttoliike jättää kieleen, mutta kontaktilingvistiikan nykytietämyksen mukaan lainaa otetaan selvästi enemmän maantieteellisesti hieman etäämpää, ei aivan lähiympäristöstä Vaelluspyynti Virolaiset ovat perinteisesti käyneet vaelluspyynnissä (rändpüük) Suomen rannikolla, sillä siellä on paremmat edellytykset kalan kutea (Luts 1960: 149). Vanhimmat tiedot tavasta ovat 1500-luvulta (Melander 1937a: 63). Kyse oli viikkojen mittaisista pyyntiretkistä, joita tehtiin Arved Lutsin (1960: 130) mukaan vanhalla ajalla ja vielä 1800-luvun alkupuolella perheen koko vuoden kalantarpeen turvaamiseksi. Esimerkiksi Kotkan Haapasaarella oli 1700-luvun lopulla enemmän virolaisia kuin suomalaisia kalastajia (mas. 150). Oleellisia syitä lähtöön olivat kalan huono esiintyminen omissa vesissä tai huonot kalastusolosuhteet: Viron pohjoisrannikko on melko saareton, ja silakka viihtyy luotojen läheisyydessä. Pohjoisen Suomenlahden saaristo tiedettiin jo muinoin kalojen kutupaikaksi luvun lopulla ja 1900-luvun alussa syynä oli pyytää kala lähempänä markkinoita, ja tuolloin eniten vaelluspyyntiä harjoittivatkin ensisijaisesti myyntiä varten kalastavat ammattikalastajat. Markkinat houkuttelivat erityisesti Suomenlahden ulkosaarien asukkaita. Kalastuksessa oli vahvat kollektiivisen työn perinteet, eivätkä suhteet rajoittuneet omien keskisiksi, vaan tekemisissä oltiin yhtä lailla suomalaisten kanssa. (Luts 1960: 129.) Viron pohjoisrannikon kalastuksessa onkin yhtäläisyyksiä suomalaisen kalastuksen kanssa juuri vaelluspyynnin vuoksi (Luts 1997: 51). Toisaalta 1600-luvun kolmannella neljänneksellä Porvoon ja Pernajan pitäjissä sekä rahvas että aatelisto valittivat virolaisten luvattomasta kalastuksesta, ja vuonna 1672 määrättiin asetetettavaksi miehiä pitämään silmällä virolaisia (Melander 1937a: 64; 1937b: ).

20 12 Suullisessa perinteessä on paljon tietoja Haljalan, Kuusalun sekä Jõelähtmen ja Viru-Nigulan rantalaisten käymisestä Suomen rannikolla kalassa 1800-luvulla. Koillisrannikon murretekstien kokoelmassakin (Must 1995) on kertomuksia siitä: Vanasti käüdi siit Suomess kalastamass. - - kevädel mendud ja siis ninda jaanipäivä paikku jälle tuldud siis sielt tagasi. Evald Lindström, s. 1915, 59 vuotta (1975). Tammistu küla, Kuusalu. ( Ennen täältä käytiin Suomessa kalastamassa. - - keväällä mentiin ja juhannuksen aikoihin taas tultiin takaisin. ) (Mts. 143, suomennos omani.) Juuri näillä seuduilla tapa oli perinteinen, eikä muualta Virosta ole tietoja vastaavasta. Jõelähtmen Neemen kylä ja Pranglin saari olivat läntisimmät paikat, joista käytiin Suomessa kalastamassa, itäisimmät paikat taas sijaitsivat Viru-Nigulassa. Kaikkein eniten Suomen rannikolla ja saarilla käytiin Kuusalusta. Silakan pyyntiin lähdettiin kevään kutuaikana viimeistään eerikinpäivänä sekä loppukesällä lauritsanpäivän (10.8.) aikaan, syksyllä pyynnissä oltiin mihklinpäivästä katrinpäivään Syksypyynti oli laajalle levinnyttä erityisesti siellä, missä peltoa oli vain vähän ja kalastuksella oli elettävä. Joka kylällä oli omat perinteiset kalastuspaikkansa 4. Jõelähtmen Neemen kylän ja Pranglin saaren pyyntipaikka oli Mustaviiri Suursaaren lähellä. Kuusalusta käytiin kaikkein laajimmalla alueella: Virvestä mentiin Kuuskarin saarelle ja Viipuriin päin; Leesiltä taas lähdettiin Porkkalaan kilohailia pyytämään. Viinistulta käytiin Kilpisaarella, Kõueselin ja Astaskerin saarilla, Loviisan läheisillä saarilla (Tehtari (myös virolainen nimi), Pestu, Sandjumaa, Haminaholma (Haminholma), Kampus (Kampukse) jne.), Porvoon lähellä, Helsingin lähellä (Touvi, Ligesholm, Håkansvik (Ogansviig) jne.), Pärispealta käytiin Håkansvikissä, Suurpealta Kampuksella ja Tammiossa. Haljalan Lahen kylästä käytiin Aruskerin saarella, Pedassaarelta Preiskerin saarella, Natturista Suursaarella, Kilpisaarella ja Sävyöllä (l. Pien-Tytärsaari, Säüvesaar), Toolsesta Pien-Tytärsaarella, Lobin kylästä Sandjussa, Vainupealta Pien-Tytärsaarella ja Länsi-Viirissä (Viire). Harju- ja Virumaan rannikolta on lisäksi käyty suomalaisten palkollisina nuottapyynnissä. (Luts 1960: 132, 150, 152.) 4 Luts käyttää Suomen saarista ja lahdista virolaisia kansankielisiä nimityksiä (Luts 1960: 152). Jos suomalainen nimi on ollut mahdollista selvittää, käytän sitä ja esitän virolaisen nimen sulkeissa.

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

Luonnontieteiden popularisointi ja sen ideologia

Luonnontieteiden popularisointi ja sen ideologia Luonnontieteiden popularisointi ja sen ideologia Tapauksina Reino Tuokko ja Helsingin Sanomat 1960-luvulla Ahto Apajalahti Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Suomen ja Pohjoismaiden historia Pro

Lisätiedot

Maailman muutosta tallentamassa Marko Vuokolan The Seventh Wave -valokuvasarja avauksena taidevalokuvan aikaan

Maailman muutosta tallentamassa Marko Vuokolan The Seventh Wave -valokuvasarja avauksena taidevalokuvan aikaan Maailman muutosta tallentamassa Marko Vuokolan The Seventh Wave -valokuvasarja avauksena taidevalokuvan aikaan Pro gradu -tutkielma 31.1.2012 Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Filosofian, historian,

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN JÄRVIEN JA LAMPIEN NIMET. Jaakko Raunamaa (@helsinki.fi)

KIRKKONUMMEN JÄRVIEN JA LAMPIEN NIMET. Jaakko Raunamaa (@helsinki.fi) KIRKKONUMMEN JÄRVIEN JA LAMPIEN NIMET Jaakko Raunamaa (@helsinki.fi) MITÄ OVAT PAIKANNIMET? Syntyneet tarpeesta Kulttuuri- ja paikkasidonnaisia Suullista perinnettä ESIMERKIT NIMIEN ETYMOLOGIOINNISTA

Lisätiedot

Koht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa

Koht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa Kohtdialogia? Organisaationtoimintaympäristönteemojenhallinta dynaamisessajulkisuudessatarkastelussatoiminta sosiaalisessamediassa SatuMariaPusa Helsinginyliopisto Valtiotieteellinentiedekunta Sosiaalitieteidenlaitos

Lisätiedot

KANSILEHDEN MALLISIVU

KANSILEHDEN MALLISIVU Teknisiä ohjeita pro gradu -tutkielmalle Teologian osasto 12.11.2013 Tässä annettavat ohjeet ovat suosituksia. Viime kädessä seurataan tutkielman ohjaajan antamia ohjeita! Tutkielman kansilehdelle asetellaan

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

SIIRTOLAISUUDESTA AMERIKKAAN JA MENEMISESTÄ VENÄJÄLLE

SIIRTOLAISUUDESTA AMERIKKAAN JA MENEMISESTÄ VENÄJÄLLE SIIRTOLAISUUDESTA AMERIKKAAN JA MENEMISESTÄ VENÄJÄLLE Dos. Markku Mattila Aluepäällikkö Siirtolaisuusinstituutti Pohjanmaan aluekeskus Keskuskatu 32 I 60100 Seinäjoki Tel. 044-2592 447 www.migrationinstitute.fi

Lisätiedot

Katsaus suomalaisen henkilönimistön maantieteelliseen vaihteluun

Katsaus suomalaisen henkilönimistön maantieteelliseen vaihteluun Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Forskningscentralen för de inhemska språken Research Institute for the Languages of Finland Katsaus suomalaisen henkilönimistön maantieteelliseen vaihteluun Antti Leino

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Yleistä tarinointia gradusta

Yleistä tarinointia gradusta Yleistä tarinointia gradusta Juha Taina Pro gradu seminaariesitelmä 21.1.2008 Yleistä tarinointia gradusta 1 1. Johdanto Pro gradu tutkielma (tästä eteenpäin vain tutkielma ) on ennen kaikkea opinnäyte.

Lisätiedot

Miten tietokone näkee suomen murteet?

Miten tietokone näkee suomen murteet? Miten tietokone näkee suomen murteet? Antti Leino antti.leino@cs.helsinki.fi suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos tietojenkäsittelytieteen laitos Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2.11.2009

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

!"#$%&'$("#)*+,!!,"*--.$*#,&--#"*/".,,%0 1&'23456789::94752;&27455<:4;2;&,9:=>23?277<&8=@74;9&ABBCDABBE

!#$%&'$(#)*+,!!,*--.$*#,&--#*/.,,%0 1&'23456789::94752;&27455<:4;2;&,9:=>23?277<&8=@74;9&ABBCDABBE !"#$%&'$("#)*+,!!,"*--.$*#,&--#"*/".,,%0 1&'23456789::94752;&2745523?27747544H9;&IG@&JG9?=&15=5H42>:9 '28

Lisätiedot

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

Suomen kieli Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit

Suomen kieli Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä SZU A (D) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Suomen kieli Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Keskustaajaman osayleiskaava 2030 inventoinnin v. 2014 täydennys Hyväristönmäen osa-alueelta Timo Jussila Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Sisältö Perustiedot...

Lisätiedot

2 Suomen kielen äänteet

2 Suomen kielen äänteet 1 Ruudulla on ensin vain Ali. Linkit kolmeen suomen kielen äänteiden alakokonaisuuteen (2.1 Kirjaintarjottimeen, 2.2 Yksittäisiin äänteisiin sekä 2.3 Äänteistä tavuiksi ja sanoiksi) ilmestyvät ruudulle

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Tammio 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Tammion saaristokylämaisema 1.3. Kunta Hamina 1.4. Pinta-ala noin 300 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit [tekijä, vuosi,

Lisätiedot

Miten tutkia lähdekielen vaikutusta oppijankielen universaalina piirteenä?

Miten tutkia lähdekielen vaikutusta oppijankielen universaalina piirteenä? Miten tutkia lähdekielen vaikutusta oppijankielen universaalina piirteenä? Esitelmä oppijankielen korpustyöpajassa 17.1.2008 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto Oppijankielen universaaleja piirteitä

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Terveystieteiden laitos PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 1 Curriculum vitae HENKILÖTIEDOT Nimi Syntymäaika ja -paikka Kokkonen, Jukka Pekka 22.11.1965 Nurmes mlk. KOULUTUS Peruskoulutus: Tutkinnot: Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 31.5.1985 Filosofian

Lisätiedot

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN TALENTUM Helsinki 2014 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja ISBN 978-952-14-2155-6 ISBN 978-952-14-2156-3 (sähkökirja) Taitto: NotePad Kansi: Lauri

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

Opinnäytetyön ulkoasu

Opinnäytetyön ulkoasu Opinnäytetyön ulkoasu Antti Leino Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kielen tutkinto-ohjelma Tutkielmaohje Syyskuu 2012 Tampereen yliopisto Suomen kielen tutkinto-ohjelma

Lisätiedot

19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi. KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI ITÄ-UUSIMAA LAPINJÄRVI (6) -HANKEALUEEN TUKI- KELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI ITÄ-UUSIMAA LAPINJÄRVI (6) -HANKEALUEEN TUKI- KELPOISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 26.11.2010 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1293/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI ITÄ-UUSIMAA LAPINJÄRVI (6) -HANKEALUEEN TUKI- KELPOISUUDESTA 1

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Sisällyttävä vastaanotto Partnerskap Skåne

Sisällyttävä vastaanotto Partnerskap Skåne Sisällyttävä vastaanotto Partnerskap Skåne Tervetuloa! Partnerskap Skåne on moottori, joka tuo yhteen Skoonen hyvät voimat toteuttamaan maahantulijoiden vastaanottoa mahdollisimman sisällyttävällä tavalla.

Lisätiedot

KARJAANJOEN VESISTÖN KALATALOUDEN HISTORIASTA

KARJAANJOEN VESISTÖN KALATALOUDEN HISTORIASTA KARJAANJOEN VESISTÖN KALATALOUDEN HISTORIASTA Esa Lehtinen Virtavesien hoitoyhdistys ry Esa Lehtinen Virtavesien hoitoyhdistys ry Esa Lehtinen Virtavesien hoitoyhdistys ry KALASTUKSEN VARHAISISTA VAIHEISTA

Lisätiedot

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta inventoitavasta alueesta 4 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset 5 Kartta alueelle tehdyistä koekuopista 6 Valokuvat 7 Negatiiviluettelo

Lisätiedot

Selkokartat Pohjoismaat ja Baltia

Selkokartat Pohjoismaat ja Baltia Selkokartat ohjoismaat ja Baltia Selkokartat - ohjoismaat ja Baltia Tekijä:... Tuija iili-jokinen Kuvitus:...Jussi Koskela Asiantuntijakonsultointi:...Ilkka skola Taitto ja kansikuva:...jussi Koskela Kustantaja:...Valteri-koulu

Lisätiedot

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat. Kielibarometri 14.. Yhteenveto Kielibarometri tuloksista Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

SAVUSILAKKAKULINARISTIN MATKASSA

SAVUSILAKKAKULINARISTIN MATKASSA Illalla pääni kun tyynyyn pistin väsyneet kädet rinnalle ristin pyysin Herralta isolta ett suojelisi myrskytuulen vihoilta samalla vielä, aivan kuin salaa pyysin ett saisin sopivasti kalaa ei niin paljon

Lisätiedot

MERIKALASTAJAN SANAKIRJA ja KARTTAPALVELU

MERIKALASTAJAN SANAKIRJA ja KARTTAPALVELU MERIKALASTAJAN SANAKIRJA ja KARTTAPALVELU Selkämeren kansallispuiston ystävät ry:n ja Merikarvia-Seura ry:n yhteishanke Lasse Loven: Hankeen vetäjä, koordinaattori ja vastaa taloushallinnosta Juhani Mellanoura:

Lisätiedot

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET 9.6. Saksa A-kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA 1. Suomusjärven kulttuuri PEPPI, JANNA, LOVIISA, MINNA 2. Kampakeraaminen kulttuuri JONNA, SALLA, ESSI, JUHANI 3. Vasarakirveskulttuuri (nuorakeraaminen

Lisätiedot

Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä

Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Adjektiivi- ja adverbilausekkeet AP ja AdvP: paljon yhteistä monet AP:t voi jopa suoraan muuttaa AdvP:ksi -sti-johtimella: Ihan mahdottoman kaunis Ihan

Lisätiedot

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton.

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. AIKAMUODOT PLUSKVAMPERFEKTI JA AIKAMUOTOJEN KERTAUSTA Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. PLUSKVAMPERFEKTIN KÄYTTÖ PLUSKVAMPERFEKTI kertoo, mitä oli tapahtunut,

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

Säädöskieli ja ymmärrettävyys, harmaita alueita

Säädöskieli ja ymmärrettävyys, harmaita alueita Säädöskieli ja ymmärrettävyys, harmaita alueita Säädöskieli ja sen ymmärrettävyys -hankkeen aloitusseminaari Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 17.12.2010 Vesa Heikkinen Harmaata ja värikästä Mikä on

Lisätiedot

Palaute kirjasta: www.talentumshop.fi. Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät. Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad.

Palaute kirjasta: www.talentumshop.fi. Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät. Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad. Talentum Helsinki 2011 Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi ISBN: 978-952-14-1723-8 ISBN: 978-952-14-1724-5 (sähkökirja) Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 11.11.2010 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1337/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA 1

Lisätiedot

Pernajan Björkbackan asemakaavaluonnosalueen historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten tarkastus 8.5.2009

Pernajan Björkbackan asemakaavaluonnosalueen historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten tarkastus 8.5.2009 Pernajan Björkbackan asemakaavaluonnosalueen historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten tarkastus 8.5.2009 Johanna Enqvist/V.-P. Suhonen Museovirasto/RHO Kuva 1: Edesby kuvattuna idästä. Museoviraston

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit -oppiaineen tutkintovaatimukset

Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit -oppiaineen tutkintovaatimukset Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit -piaineen tutkintovaatimukset Siirtymäsäännöt suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen ja itämerensuomalaisten kielten piaineiden vanhoista tutkintovaatimuksista

Lisätiedot

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari Kandityön kirjoittaminen Opinnäyteseminaari Lue ja kirjoita Ajatukset eivät kasva tyhjästä. Ruoki niitä lukemalla ja kirjoittamalla lukemastasi. Älä luota muistiisi Merkitse alusta asti muistiinpanoihin

Lisätiedot

Kokeeseen tulevat aiheet

Kokeeseen tulevat aiheet Kokeeseen tulevat aiheet Vihkokoe. Lue kirjasta ne sivut, jotka on vihkoon merkitty otsikon viereen. Opettele vuosiluvuista vain ne, jotka on ympyröity. Muista, että aloitamme tilanteesta, jossa suomalaiset

Lisätiedot

Norpille turvallisten pyydysten kehittäminen Mikko Jokela, Pekka Sahama

Norpille turvallisten pyydysten kehittäminen Mikko Jokela, Pekka Sahama Norpille turvallisten pyydysten kehittäminen Mikko Jokela, Pekka Sahama Ensimmäinen hanke Norpalle turvallisten pyydysten kehittämishanke 2010-2014 Euroopan Meri- ja Kalatalousrahasto. Hallinnointi Itä-Suomen

Lisätiedot

Etsi aineistoa, uusi lainoja, tee varauksia. http://juolukka.linneanet.fi Onnistuneita hetkiä Juolukan parissa!

Etsi aineistoa, uusi lainoja, tee varauksia. http://juolukka.linneanet.fi Onnistuneita hetkiä Juolukan parissa! Lapin korkeakoulukirjasto Kirjasto- ja tietopalvelut Juolukka pikaopas Etsi aineistoa, uusi lainoja, tee varauksia. http://juolukka.linneanet.fi Onnistuneita hetkiä Juolukan parissa! TIEDONHAKU Jos etsit

Lisätiedot

Kotka Kuutsalo väylähanke Viistokaiku- ja monikeilausaineistojen arkeologinen tulkinta

Kotka Kuutsalo väylähanke Viistokaiku- ja monikeilausaineistojen arkeologinen tulkinta ALLECO RAPORTTI N:O 2/2013 Kotka Kuutsalo väylähanke Viistokaiku- ja monikeilausaineistojen arkeologinen tulkinta Eveliina Salo (Pintafilmi Oy) MARINE BIOLOGICAL AND LIMNOLOGICAL CONSULTANTS Veneentekijäntie

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen 7.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RANTALA 1, KAIV.REK. N :O 3401 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA TUTKIMUSTEN

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Marcus Tullius Cicero (106 eaa.- 43 eaa.), roomalainen filosofi ja valtiomies

Marcus Tullius Cicero (106 eaa.- 43 eaa.), roomalainen filosofi ja valtiomies Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-

Lisätiedot

Talvivaara Sotkamo Oy

Talvivaara Sotkamo Oy 9M609005 18.3.2010 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2009 Osa IV c Biologinen tarkkailu maa-alueilla 9M608035 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2009 Osa IVc Biologinen tarkkailu

Lisätiedot

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä. Valenssista Valenssi saksalaisessa ja venäläisessä kieliopintutkimuksessa käytetty nimitys, joka tavallisesti tarkoittaa verbin ominaisuutta: sitä, kuinka monta ja millaisia nomineja obligatorisesti ja

Lisätiedot

Yksityisyyden suoja työsuhteessa

Yksityisyyden suoja työsuhteessa Yksityisyyden suoja työsuhteessa Yksityisyyden suoja työsuhteessa Talentum Media Oy Helsinki 7., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Toimitus: Heidi Antinkari Taitto: Marja-Leena Saari

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000 1 Riistantutkimuksen tiedote 175:1-6. Helsinki, 15.8.2001. Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000 Ilpo Kojola Karhukannan kasvu näyttää olevan tasaantumassa. Karhun vähimmäiskanta oli vuoden

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015 IITIN KUNNAN MAAKUNNANVAIHTOESITYKSEN HYLKÄÄMINEN (VM/2013/00.01.01.00/2011) Iitin kunnan esitys Maakuntajakolaki

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio Curriculum vitae HENKILÖTIEDOT Nimi Syntymäaika ja -paikka Kokkonen, Jukka Pekka 22.11.1965 Nurmes mlk. KOULUTUS Peruskoulutus: Tutkinnot: Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 31.5.1985 Filosofian

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla

Lisätiedot

Inkerinsuomalaisten suomen kielen käyttö Pietarissa ja sen lähialueella

Inkerinsuomalaisten suomen kielen käyttö Pietarissa ja sen lähialueella lektiot Inkerinsuomalaisten suomen kielen käyttö Pietarissa ja sen lähialueella Kaarina Mononen Väitöksenalkajaisesitelmä Helsingin yliopistossa 15. maaliskuuta 2013 Elääkö inkerinsuomi vielä? Puhutaanko

Lisätiedot

Kysely järven tilaa koskevista havainnoista

Kysely järven tilaa koskevista havainnoista Kysely järven tilaa koskevista havainnoista Tällä kyselylomakkeella kootaan tietoa järvien tilassa tapahtuneista muutoksista ranta-asukkaiden, mökkiläisten, kalastajien, veneilijöiden ym. ihmisten kokemusten

Lisätiedot

Markkina-analyysi Pohjois-Savo Lapinlahti (104) - hankealueen tukikelpoisuudesta

Markkina-analyysi Pohjois-Savo Lapinlahti (104) - hankealueen tukikelpoisuudesta Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 27.2.2015 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 9.3.2016 1767/9520/2012 Markkina-analyysi Pohjois-Savo Lapinlahti (104) - hankealueen tukikelpoisuudesta 1

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ Lähde: Pähkinälinnan läänin henkikirjat Inkerinmaalla henkikirjoja (manthals längd) on 1600-luvulla

Lisätiedot

Esitetyt kysymykset vastauksineen Inkoon sataman ja rannan suunnittelun sekä asemakaavoituksen kilpailutukseen:

Esitetyt kysymykset vastauksineen Inkoon sataman ja rannan suunnittelun sekä asemakaavoituksen kilpailutukseen: Inkoon sataman ja rannan suunnittelu sekä asemakaavoitus Esitetyt kysymykset vastauksineen Inkoon sataman ja rannan suunnittelun sekä asemakaavoituksen kilpailutukseen: 1. Ote tarjouspyynnöstä: Pyydämme

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 31.12.2008 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

Kieltä ja kulttuuria

Kieltä ja kulttuuria Kieltä ja kulttuuria Paikannimet kulttuurien välisten kontaktien kuvastajina neljässä saamelaisessa yhteisössä FM Taarna Valtonen Oulun yliopisto, Giellagas-instituutti Levi 1.10.2010 Luennon sisältö Mitä?

Lisätiedot

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 % Opintojen sujuvuus Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 2 2 1 2 2 2 2 2 1 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajista noin joka viidennellä on ollut ongelmia kursseille pääsemisestä

Lisätiedot

Automaattinen semanttinen annotointi

Automaattinen semanttinen annotointi Automaattinen semanttinen annotointi Matias Frosterus, Reetta Sinkkilä, Katariina Nyberg Semantic Computing Research Group (SeCo) School of Science and Technology, Department of Media Technology and University

Lisätiedot

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: FINNMAP Infra Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Vanhat

Lisätiedot

Muutos, kasvu, kuntoutuminen

Muutos, kasvu, kuntoutuminen P Ä Ä K I R J O I T U S Asko Apukka ja Veijo Notkola Muutos, kasvu, kuntoutuminen Lähes kaikissa kokouksissa ja seminaareissa pidetyissä puheenvuoroissa kuntoutukselta odotetaan tuloksia ja vaikuttavuutta.

Lisätiedot

MARIN KIELIOPPI. Alho Alhoniemi. Helsinki 2010 Suomalais-Ugrilainen Seura

MARIN KIELIOPPI. Alho Alhoniemi. Helsinki 2010 Suomalais-Ugrilainen Seura Apuneuvoja suomalais-ugrilaisten kielten opintoja varten Hilfsmittel für das Studium der finnisch-ugrischen Sprachen X X Alho Alhoniemi MARIN KIELIOPPI Helsinki 2010 Suomalais-Ugrilainen Seura Apuneuvoja

Lisätiedot

Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Yksikkö Monikko Muita

Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Yksikkö Monikko Muita 1 Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot nominatiivi kännykkä keitin partitiivi kännykkää keitintä genetiivi kännykän keittimen akkusatiivi kännykän/kännykkä keittimien/keitin illatiivi

Lisätiedot

Lausuminen kertoo sanojen määrän

Lausuminen kertoo sanojen määrän Sivu 1/5 Lausuminen kertoo sanojen määrän Monta osaa Miten selvä ero Rinnasteiset ilmaisut Yhdyssana on ilmaisu, jossa yksi sana sisältää osinaan kaksi sanaa tai enemmän. Puhutussa kielessä tätä vastaa

Lisätiedot

Pelagisen kalastuksen säätely ja toimijakohtaiset kiintiöt

Pelagisen kalastuksen säätely ja toimijakohtaiset kiintiöt Pelagisen kalastuksen säätely ja toimijakohtaiset kiintiöt Orian Bondestam MMM/luonnonvaraosasto 1 Nykyinen säätely Silakan ja kilohailin kalastusta on säännönmukaisesti rajoitettu vuodesta 2001 alkaen

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Kaksi kolmesta alakoululaisesta opiskelee englantia

Kaksi kolmesta alakoululaisesta opiskelee englantia Koulutus 216 Ainevalinnat 215 Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat Kaksi kolmesta alakoululaisesta opiskelee englantia Tilastokeskuksen mukaan englanti oli syyslukukaudella 215 yleisimmin opiskeltu vieras

Lisätiedot

Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 2 Inventointi... 3 Kylätontit...

Lisätiedot

Elena Köning. Kieli- ja käännöstieteiden laitos Slaavilainen filologia Pro -gradu tutkielma Toukokuu 2006

Elena Köning. Kieli- ja käännöstieteiden laitos Slaavilainen filologia Pro -gradu tutkielma Toukokuu 2006 Elena Köning. Kieli- ja käännöstieteiden laitos Slaavilainen filologia Pro -gradu tutkielma Toukokuu 2006 Tampereen yliopisto Slaavilainen filologia Kieli ja käännöstieteiden laitos ELENA KÖNING: Andrei

Lisätiedot

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Hylkeet syövät lohen ja meritaimenen vaelluspoikasia 12.11.2013 Istutustutkimusohjelman loppuseminaari Esa Lehtonen RKTL Hylkeiden ravintotutkimus Perämerellä Hyljekantojen

Lisätiedot

Liite C MUISTUTUKSET:

Liite C MUISTUTUKSET: Liite C MORSIUSSAAREN OSAYLEISKAAVA 2015 - KAAVAEHDOTUS Kaavaehdotuksen nähtävillä olon aikana 21.9. - 23.10.2015 saadut muistutukset ja lausunnot sekä näiden vastineet MUISTUTUKSET: Muistutus: 1. saapunut

Lisätiedot

KARTAN KOORDINAATIT PITUUS- JA LEVEYSASTEET PITUUS- JA LEVEYSASTEEN MERKITSEMINEN KOHDERYHMÄN MERKITSEMINEN

KARTAN KOORDINAATIT PITUUS- JA LEVEYSASTEET PITUUS- JA LEVEYSASTEEN MERKITSEMINEN KOHDERYHMÄN MERKITSEMINEN LINJAUKSET LUKUUN 7 SISÄLLÖN KUVAUS LINJAUKSET KOHTAAN 7.4 KARTAN KOORDINAATIT Lisäydinelementti: Linjaus koskee vain pituus- ja leveysasteita kohdassa 7.4.2. LINJAUKSET KOHTAAN 7.4.2 PITUUS- JA LEVEYSASTEET

Lisätiedot

KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN

KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN 30.1.2017 TARKASTELUN TAUSTA, TAVOITE JA MENETELMÄ Pirkanmaan

Lisätiedot

Leikitään! karoliina räty johanna saarinen 1

Leikitään! karoliina räty johanna saarinen 1 Leikitään! karoliina räty johanna saarinen 1 Teoskokonaisuus Karoliina Räty, Johanna Saarinen ja Ensi- ja turvakotien liitto, 2014 Toimittanut Karoliina Räty ja Johanna Saarinen, 2014 Sävel ja sanat kansanlauluja

Lisätiedot

ALUSTAVA LUONNOS, EI LAUSUNNOLLA

ALUSTAVA LUONNOS, EI LAUSUNNOLLA Maa ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto 6.4.2016 1 Taustamuistio suunnitellusta valtioneuvoston asetuksesta kaupallisen kalastuksen kiintiöjärjestelmästä (asetus tulee lausunnolle syksyllä 2016)

Lisätiedot

Hallintomallit Suomen valtionhallinnon tietohallintostrategioissa

Hallintomallit Suomen valtionhallinnon tietohallintostrategioissa Hallintomallit Suomen valtionhallinnon tietohallintostrategioissa Lauri Eloranta Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Viestintä Pro gradu -tutkielma, 2014 Hallintomallit)Suomen)valtionhallinnon)tietohallintostrategioissa

Lisätiedot

Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.

Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2. Uhanalaisuusluokat Lajien uhanalaisuusarviointi 2019 Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.2017 IUCN:n uhanalaisuusluokitus Uhanalaisuusarvioinnissa ja luokittelussa

Lisätiedot