SEITSEMÄN VELJESTÄ SOSIAALISEN MEDIAN KEINOIN

Transkriptio

1 SEITSEMÄN VELJESTÄ SOSIAALISEN MEDIAN KEINOIN PELISOVELLUS ÄIDINKIELEN JA KIRJALLISUUDEN OPETUKSESSA Opettaja työnsä tutkijana, seminaarityö Reija Jousjärvi Toukokuu 2014

2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Sovelluksen sijoittuminen lukio-opintoihin Konstruktivistinen oppimiskäsitys Yhdessä lukeminen Sovellus ÄI3- ja ÄI6-kurssien välineenä 4 3 Tuote Pelin kulku Opettajan arviointi ja opiskelijan itsearviointi 6 4 Lopuksi 7 5 Lähteet 8 Liitteet 9

3 1 Johdanto Tämä Opettaja työnsä tutkijana -seminaarityö koostuu sosiaalista mediaa hyödyntävästä kirjallisuussovelluksesta sekä käsillä olevasta kirjallisesta työstä, jossa taustoitan lyhyesti kirjallisuuden opetuksen työtapoja ja laatimani sovelluksen asemaa siinä. Avaan myös Seitsemän veljestä -sovelluksen perusteita ja tavoitteita. Sovellus sijaitsee osoitteessa Sosiaalista mediaa hyödyntävä kirjasovellukseni käsittelee Aleksis Kiven Seitsemää veljestä (1870). Sovelluksen on tarkoitus kulkea lukuprosessin rinnalla, ja sen avulla oppilaat jäsentelevät kirjan tapahtumia hyödyntäen Facebookia jäsentelyn välineenä. Sovellus tukee kaiken tasoisia lukijoita, sen avulla jokainen opiskelija saa jonkinlaisen kokonaiskäsityksen kirjasta. Lukeminen ja sovelluksen pelaaminen muodostavat projektin, joka toteutetaan yhteistyönä, joten opiskelijat saavat toisiltaan tukea prosessin aikana. Ideana onkin tehdä lukemisesta sosiaalista toimintaa. Suosittelen sovellusta hyödynnettäväksi lukio-opetuksessa, mutta se sopii välineeksi myös yläkouluopetukseen, sillä tuotettavista sisällöistä opiskelijat vastaavat itse kukin omien kykyjensä mukaan. Tässä tutkielmassa kuitenkin perustelen sovelluksen käyttöä lukion opetussuunnitelman perusteiden avulla, joissa kirjallisuuden opetuksen yleinen tavoite määritellään seuraavasti. Lukion kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on kaunokirjallisuuden ymmärtäminen, tekstien eritteleminen ja tulkitseminen eri näkökulmista. Kaunokirjallisuus tarjoaa aineksia

4 henkiseen kasvuun, kulttuuri-identiteetin muodostumiseen ja omien ilmaisuvarojen monipuolistamiseen. (LOPS 2003: 32.) Sosiaalisen mediaan välineenä olen päätynyt yksinkertaisesti halusta tarjota uudenlaisen näkökulman Seitsemän veljeksen opettamiseen. Viestintäteknologian käyttö on mainittu myös opetussuunnitelman perusteissa (LOPS 2003: 14 ). Projekti voi olla myös vaihtoehtoinen suoritustapa, jos opiskelija ei halua käyttää sosiaalisia medioita, joihin täytyy rekisteröityä. On tietenkin mahdollista hyödyntää myös koulun omia medioita, jos sellaisia on opiskelijoiden käytössä. 2 Sovelluksen sijoittuminen lukio-opintoihin Seitsemän veljestä -sovellus on suunniteltu kyseistä teosta käsittelevien lukioopiskelijoiden käyttöön. Sovellus noudattelee lukion opetussuunnitelman perusteissa mainittuja opetuksen arvoja sekä konstruktivistista oppimiskäsitystä. Projektin keskeisenä ajatuksena on myös yhdessä lukeminen. Sovelluksella on yhtymäkohtia muun muassa lukupäiväkirjatyöskentelyn kanssa. 2.1 Konstruktivistinen oppimiskäsitys Konstruoiminen, rakentaminen, on oppimisen metafora, jossa yksilö rakentaa tiedon pohjalta merkityksiä, tulkintoja ja ymmärrystä. Konstruktivismi on joukko oppimisteorioita, joiden keskeisenä ajatuksena on, että oppiminen on sosiaalinen, kulttuuriin sidottu ilmiö. Oppiminen on tilannesidonnaista. Teorioissa korostetaan oppilaan omaa aktiivista toimintaa ja sosiaalista vuorovaikutusta oppimisessa. Konstruktivismissa opettajan tehtäväksi jää järjestää oppimiselle sellainen ympäristö, jossa oppilas voi peilata prosessia aiemmin oppimaansa mielekkäällä tavalla. (Malinen 2000: 14.) Lukion opetussuunnitelman perusteiden taustalla on oppimiskäsitys, jossa opiskelijalla on konstruktivistinen, aktiivinen ja toiminnallinen rooli. Opetuksessa korostetaan oppimista,

5 3 jossa opiskelija voi toimia itsenäisesti ja yhteistoiminnallisesti. Oppilaita ohjataan heidän yksilöllisten tarpeidensa mukaan. (LOPS 2004: 14.) Seitsemän veljestä -sovellus on perusteltavissa ainakin seuraavilla seikoilla: - yhteisöllisyys (yksilö- ja ryhmätoiminnan välisestä suhteesta kukin opetusryhmä sopii keskenään huomioiden ainakin projektin osallistujamäärän) - jatkuvuus ja tavoitteellinen toiminta - lukupäiväkirja - innostaminen lukemiseen - verkkoetiketti Kaksi ensimmäistä kohtaa, yhteisöllisyys sekä jatkuvuus ja tavoitteellinen toiminta liittyy koko lukion käsittäviin arvoihin, kaksi seuraavaa, lukupäiväkirjatyöskentely ja innostaminen lukemiseen, taas kiinteästi äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineeseen. 2.2 Yhdessä lukeminen ja lukupäiväkirjatyöskentely Luettujen kirjojen käsittelyyn on lukuisia erilaisia tapoja (ks. esim. Ahvenjärvi & Kirstinä 2013: ). Kehittelemäni sovellus hyödyntää yhdessä lukemisen menetelmää. Sovellusta toteutetaan joka tapauksessa toisten ajatuksia kommentoiden, mutta sen lisäksi projektia voidaan hoitaa pari- tai pienryhmätyöskentelynä. Helena Linnan kehittelemä lukemisen muoto on parilukeminen. Siinä oppilaat lukevat tekstejä pareittain ja keskustelevat niistä keskenään. Menetelmää voi verrata lukupäiväkirjaan. (Ahvenjärvi & Kirstinä 2013: 111.) Laatimani sovelluksen ja lukupäiväkirjamenetelmän yhtymäkohdat tulevat esiin, kun sovellusta verrataan esimerkiksi Malisen laatimaan lukupäiväkirja-tehtävään, jonka aiheena on sama klassikkoteos, Seitsemän veljestä. Hänen olettamuksensa mukaan opettaja antaa lukuaikaa yleensä 4 viikkoa (itsenäistä työskentelyä). Kirjan käsittelyyn käytetään 4 5 tuntia. Malisen mallissa opettaja pohtii tavoitteita ennen lukemisen aloittamista. Laatimassani verkkosovelluksessa tavoitteita on pohdittu valmiiksi opettajan puolesta. Malisen mallissa oppilaan voivat kirjoittaa ennakkoajatuksiaan kirjasta ennen lukemista käyttäen hyväkseen apukysymystä Mitä tiedän kirjasta? Lukemista ohjataan lukemisohjeen avulla. Omassa

6 4 sovelluksessani lukukohtaiset ohjeet toimivat lukemisohjeina. Lukemisohje on toiminnallista tukea, jonka avulla heikommatkin lukijat voidaan ohjata lähestymään tekstin sisältöä. (Malinen 2000: ) Yhtymäkohdat lukupäiväkirjatyöskentelyyn ovat hyvä näkökulma lähestyä sovellusta. 2.3 Pelisovellus ÄI3- ja ÄI6-kurssien välineenä Laatimaani sovellusta voidaan hyödyntää millä tahansa lukion kurssilla, jossa on luettavana Seitsemän veljestä. Erityisen hyvin Seitsemän veljestä -projektin tavoitteet käyvät yhteen lukion pakollisten äidinkielen ja kirjallisuuden kurssien Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (3) tai Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (6) kanssa. Sen, kannattaako viimeisellä pakollisella kurssilla ryhtyä tällaiseen projektiin, jätän opettajan itsensä arvioitavaksi. ÄI3-kurssin ydintavoitteena on syventää opiskelijan käsitystä kaunokirjallisesta ja kulttuurisesta merkityksestä. Kieltä tarkastellaan sen taiteellisesta näkökulmasta. Kurssin tavoitteena on kehittää opiskelijan taitoa analysoida fiktiivisiä tekstejä ja terävöittää keskeisiä käsitteitä. (LOPS 2003: 34.) ÄI6-kurssi sen sijaan painottaa kotimaisen kirjallisuuden merkitystä yksilölle ja yhteiskunnalle. Näin Seitsemän veljestä on helposti perusteltavissa tämän kurssin sisältöihin. Lisäksi tavoitteena on, että opiskelija tuntee kotimaisen kirjallisuuden keskeisiä teoksi. (LOPS 2003: 36.) 3 Seitsemän veljestä -sovellus Olen valmistellut Facebookin avulla suoritettavan pelikokonaisuuden blogipohjaan, joka löytyy osoitteesta Blogi-sivulta löytyvät sekä projektin yleiset ohjeet että kappalekohtaiset tehtäväohjeet. Lisäksi olen laatinut opettajan avuksi arvostelutaulukon, jonka avulla opettaja voi halutessaan pisteyttää suorituksia. Lisäksi blogista löytyy opiskelijoiden täytettäväksi itsearviointilomake.

7 5 Yleisesti ottaen Facebook on oiva opetusta täydentävänä työkaluna. Opettajan on syytä suojata oma henkilökohtainen profiilinsa ja tarvittaessa luoda opetuskäyttöön julkisempi opeprofiili. Parhaimmillaan Facebook on hyödyllinen, kätevä ja ennen kaikkea nopea väline (ks. esim. Seitsemällä veljeksellä on pitkä historia suomalaisessa äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa. Jo vuonna 1941 sitä suositeltiin luettavaksi valtion oppikouluissa (Ahvenjärvi & Kirstinä 2013: 50.) Sovelluksen ohjeistus on laadittu väljästi, sillä tarkoituksena on tukea oppilaiden itseohjautuvuutta ja luovuutta sovelluksen toteutuksessa. Teokseksi olen valinnut Seitsemän veljestä, koska sitä luetutetaan edelleen ahkerasti kouluissa. Näin sovelluksen on mahdollista tavoittaa mahdollisimman laajan käyttäjäjoukko. Vaikka sovellus on laadittu lukiota ajatellen, ei mikään estä toteuttamasta projektia yläkoulussa. Silloin on kuitenkin syytä huomioida työmäärä. Ainakin kirjan jakaminen useampiin paloihin on suotavaa. 3.1 Sovelluksen kulku Seitsemän veljestä -sovellus alkaa blogin ohjeisiin, jotka on koottu blogissa omalle sivulleen. Jokainen osallistuja tai pieni osallistujaryhmä saa huolehdittavakseen yhden seitsemästä veljeksestä. Veljille luodaan profiilit Facebookiin. Myös muita vastaavia ohjelmia (esimerkiksi koulun omia some-ohjelmia) voi vapaasti hyödyntää. Kirjaa luetaan luku kerrallaan (joidenkin lukujen kohdalla kaksi kerralla, sillä niiden tapahtumat kytkeytyvät oleellisesti toisiinsa). Blogista löytyvät jokaista lukua käsittelevät erilliset toimintaohjeet, joiden mukaan sovelluksessa edetään. Veljekset tekevät päivityksiä kirjan tapahtumista ohjeiden mukaan. Joissakin kohdissa on erikseen määritelty, mistä aiheista päivityksiä tehdään. Opiskelijat saavat kuitenkin tehdä myös omia päivityksiään niin paljon kuin haluavat. Toisten tekemien päivitysten kommentoiminen on välttämätöntä dialogin luomiseksi. Kirjan muotoa ja tyyliä ei tarvitse noudattaa, vaan opiskelijat saavat käyttää luovuuttaan sovelluksen toteuttamiseen. Hahmolleen voi vaikkapa luoda yksilöllisen puhetavat, jota noudattelee koko projektin ajan. Mikään ei myöskään estä veljestä kehittymästä tai muuttumasta projektin aikana.

8 6 Sovelluksella on kaksi ensisijaista tavoitetta. Ensinnäkin sen avulla oppilas saa jonkinlaisen käsityksen Seitsemästä veljeksestä, vaikka ei onnistuisikaan itse lukemaan kirjaa kokonaan tai täydellisesti. Tarkoituksena on luoda lukukokemuksesta kokonaisvaltainen prosessi, jossa luettua sisältöä prosessoidaan ja sillä saa leikitellä. Tapahtumien muokkaaminen tuo tekstin lähemmäs tätä päivää. Hilkka Lambergin (2002: 57) kaunokirjallisuuden lukemisen tulee olla kokemus, josta voidaan nauttia. Lukemista voidaan katsoa oman ajan näkökulmasta. Toinen sovelluksen keskeisistä tavoitteista on saada oppilaat innostamaan toinen toisiaan sekä lukemisen että yhdessä työskentelemisen pariin. Lamberg kuvailee parhaiksi kirjallisuustunneiksi niitä, joissa oppilaat ovat saaneet esittää omia ajatuksiaan lukemastaan (2002: 65). Sovelluksen avulla kirjallisuuskeskustelua käydään vain toisenlaisella foorumilla, verkossa. 3.2 Opettajan arviointi ja opiskelijan itsearviointi Kirjan lukemisen jälkeen opettaja voi halutessaan arvioida suoritukset ja teetättää opiskelijoilla itsearvioinnin. Blogista opettajan sivulta löytyy arviointitaulukko (liite 1). Arvioitavana on viisi osa-aluetta: päivitysten määrä, olennaisen löytäminen, tiivis ilmaisu, tiedonhankinta ja lukukokemus. Osa-alueita painotetaan niin, että tiedonhankinnasta voi saada maksimissaan kolme ja lukukokemuksesta maksimissaan kaksi pistettä. Muista osa-alueista voi saada viisi pistettä. Kaiken kaikkiaan projektin maksimipistemäärä on 20. Opettajan harkittavaksi jää, kuinka paljon projektisuoritus vaikuttaa kurssin kokonaisarvosanaan. Olen laatinut opiskelijalle itsearviointilomakkeen (liite 2), jonka avulla hän voi arvioida suoriutumistaan projektissa. Lomakkeen avulla myös opettaja voi tarkastella opiskelijan toimintaa projektin aikana erityisesti silloin, kun hahmojen takana on ollut useampia opiskelijoita. Itsearviointi on mainittu myös äidinkielen ja kirjallisuuden oppisisällöissä. Opetussuunnitelman perusteissa itsearviointia kuvataan seuraavasti: Opetuksessa tulee kehittää opiskelijan itsearviointitaitoja, joiden avulla hän voi rakentaa myönteistä mutta realistista käsitystä itsestään puhujana, lukijana ja kirjoittajana (LOPS 2003: 33).

9 7 Itsearviointi nähdään välineenä, joka kehittää opiskelijaa arvioimaan omaa suoriutumistaan oppiaineessa. Siksi tavoitteiden on oltava opiskelijoille selkeitä. Tästä syystä blogissani myös opettajan arviointikriteerit ovat myös opiskelijoiden nähtävänä. 4 Lopuksi Sosiaalisen median hyödyntäminen kirjaprojektissa työvälineenä on ajankohtainen vaihtoehto esimerkiksi yhdessä lukemiselle ja lukupäiväkirjatyöskentelylle, kunhan opettaja muistaa pysytellä kirjallisessa sisällössä eikä lähde projektin ohella opettamaan sosiaalisen median käyttöä tai verkkoetikettiä. Näistä voi toki puhua, jos aiheista projektin aikana nousee esiin jotakin, joka vaatii välitöntä purkua. Vastaavia projekteja voi toteuttaa mistä tahansa kirjoista, miksei muistakin sisällöistä. Laatimani blogi ohjeineen on vapaasti käytettävissä ja muokattavissa, sitä voi käyttää sellaisenaan tai siitä voi hyödyntää valitsemiaan osia. Opiskelijat pitävät huolen siitä, että opettaja saa viimeisintä tietoa uusimmista sosiaalisen median palveluista. Lukion opetussuunnitelman perusteiden (2003) puolesta projekti sopii mainiosti toteuttavaksi osana lukio-opintoja, kuten olen edellä esittänyt. Tämä vahvistunee edelleen, kun uudet opetussuunnitelman perusteet otetaan käyttöön Uskon omien sisältöjen luomisen olevan osa tulevaisuuden opetussuunnitelmaa. Kuvat ja videot voivat olla tulevien kirjaprojektien ilmiasuja.

10 8 5 Lähteet AHVENJÄRVI, KAISA - KIRSTINÄ, LEENA 2013: Kirjallisuuden opetuksen käsikirja. Tietolipas 239. SKS: Helsinki. INOVAARA, MINNA - MALMIO, ANNA (toim.) 2002: Lukuhaastetta koko elämä. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja XLVI. ÄOL: Helsinki. MALINEN, VELI-MATTI 2000: Näkymä Jukolan ikkunasta. Lukupäiväkirja Seitsemän veljeksen lukemisen ja opettamisen tukena. Pro gradu -tutkielma Helsingin yliopiston suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos. KIVI, ALEKSIS 1870: Seitsemän veljestä. Gummerus: Helsinki. LOPS = OPETUSHALLITUS 2003: Lukion opetussuunnitelman perusteet.

11 9 Liitteet Liite 1. Arviointitaulukko opettajalle Päivitysten määrä Jokaisesta kappaleesta on tehty useampia päivityksiä, joita on itse keksitty kirjan pohjalta. Jokaisesta kappaleesta on tehty useampia päivityksiä blogin ohjeiden mukaan. Jokaisesta kappaleesta on tehty päivitys blogin ohjeita hyväksi käyttäen. Päivityksiä 6 13 ja niissä on noudatettu blogin ohjeistusta. Päivityksiä on vähän tai niissä ei ole hyödynnetty ollenkaan blogin vihjeitä. Olennaisen löytäminen Kirjasta on löytynyt paljon keskeisiä tapahtumia ja niiden välisiä suhteita. Kirjasta on löytynyt paljon keskeisiä tapahtumia. Kirjasta on ohjeistuksen avulla löydetty keskeiset tapahtumat Kirjasta on ohjeistuksen avulla löytynyt joitakin keskeisiä tapahtumia. Kirjasta on ohjeistuksen avulla löytynyt yksi keskeinen tapahtua. Tiivis ilmaisu Ilmaisu on rikasta tiivistämisestä huolimatta ja tarinoita on referoitu kekseliäästi. Ilmaisu on rikasta tiivistämisestä huolimatta. Ilmaisu on tiivistä ja selkeää. Tiivistäminen on syönyt sisältöä hieman. Tiivistäminen on syönyt osan keskeisestä sisällöstä. Tiedonhankinta Tiedonhankinnassa on käytetty annettua teosta ja useampaa muuta lähdettä. Tiedonhankinnassa on käytetty annettua teosta ja jotakin muuta lähdettä. Tiedonhankinnassa on käytetty annettua teosta. Lukukokemus Annettu teos on luettu kokonaan.

12 10 Liite 2. Itsearviointilomake opiskelijalle KIRJALLISUUSPROJEKTIN ITSEARVIOINTI Seitsemän veljestä Nimi Arvioi omaa toimintaasi kirjaprojektissa. Kuinka paljon panostit seuraaviin asioihin? 1. Luin ajatuksella annetun teoksen. En paljoakaan Hieman Melko paljon Keskityin erityisesti tähän 2. Etsin tietoa kirjasta ja muista lähteistä. En paljoakaan Hieman Melko paljon Keskityin erityisesti tähän 3. Päivitin hahmoni vaiheita annettujen ohjeiden mukaan. En paljoakaan Hieman Melko paljon Keskityin erityisesti tähän 4. Kommentoin muiden hahmojen toimintaa. En paljoakaan Hieman Melko paljon Keskityin erityisesti tähän 5. Työskentelin aktiivisesti osana ryhmää (jos teitte ryhmätyötä). En paljoakaan Hieman Melko paljon Keskityin erityisesti tähän 6. Arvioi projektin onnistumista kokonaisuutena kaikkien hahmojen osalta Onnistui erinomaisesti Onnistui hyvin Onnistui kohtalaisesti Olisi voinut onnistua paremminkin 8. Muuta kommentoitavaa