Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (21) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta

Transkriptio

1 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (21) Julkinen Kokoustiedot Aika torstai klo 15:00-16:15 Paikka Valtuusto-virastotalo, lautakuntien kokoushuone Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Veijo Karkkonen, puheenjohtaja Saara Hämäläinen, varapuheenjohtaja Pirjo Eskelinen Tytti Koslonen Veli-Matti Lammentausta Aku Latvaniemi Leila Strömberg Muut saapuvilla olleet Marjaana Pitkänen Jukka Pulkkinen Tanja Leppänen, suunnittelupäällikkö Seija Pasanen, joukkoliikenneinsinööri Siilinjärven kunnanhallituksen edustaja kaupunginhallituksen edustaja esittelijä pöytäkirjanpitäjä Asiat 30-36

2 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (21) Julkinen Allekirjoitukset Veijo Karkkonen puheenjohtaja Seija Pasanen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Kuopion kaupungin kaupunkiympäristön palvelualueella (Suokatu 42), Tytti Koslonen Aku Latvaniemi Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Kuopion kaupungin kaupunkiympäristön palvelualueella (Suokatu 42), Seija Pasanen Pöytäkirjanpitäjä

3 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (21) Julkinen Muutoksenhakukiellot Kuntalain 91 :n mukaan ei oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta voi tehdä :ien 30, 31, 34 ja 36osalta, koska päätökset koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitukset Muutosta ei voi hakea valittamalla :iin 32, 33 ja 35, koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 momentin mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus. Pöytäkirjaan liitetään oikaisuvaatimusohjeet :ien 32, 33 ja 35osalta

4 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (21) Julkinen Käsitellyt asiat Nro Liite/ viite* Otsikko 1 30 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajat Kuopion ja Siilinjärven kaupunkiliikenteen opiskelijaliput Kansaneläkelaitoksen tukemat koulumatkaliput * Joukkoliikenteen kilpailutustutkimus joukkoliikennelautakunnan kokouspäivät syyskaudelle Joukkoliikennelautakunnan tiedonannot Muutoksenhaku Sivu 19 32,33,35 Liite A Joukkoliikennelautakunta / kuntalain mukainen oikaisuvaatimusohje 21

5 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (21) Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätösehdotus Puheenjohtaja Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

6 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (21) Pöytäkirjantarkastajat Päätösehdotus Suunnittelupäällikkö Valitaan pöytäkirjantarkastajat. Vuorossa ovat lautakunnan jäsenet Tytti Koslonen ja Aku Latvaniemi. Päätös Valittiin Tytti Koslonen ja Aku Latvaniemi.

7 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (21) Asianro 6085/ /2014 Kuopion ja Siilinjärven kaupunkiliikenteen opiskelijaliput Päätöshistoria Va. suunnittelupäällikkö Tanja Leppänen Kunnallistekninen suunnittelu ja vesihuollon järjestämistehtävät päätti , 6, että opiskelija-alennus kohdistetaan uudessa Waltti järjestelmässä vain kausi- ja joustokausilippuun. Näin siksi, koska ikäryhmäalennusten (lapset, nuoriso) ja henkilökohtaisten alennusten (opiskelijat, seniorit) yhdistäminen lipuille ei ole järjestelmässä teknisesti mahdollista eikä tarkoituksenmukaista muutenkaan. Henkilökohtaisilla alennuksilla myytävät liput, opiskelijakausilippu ja seniorilippu, ovat järjestelmässä siten erillisiä tuotteita. Tällä hetkellä opiskelijoilla on käytössään tasataksa-alueella 30 päivän kausilipun lisäksi vuoden voimassa oleva 20 matkan sarjalippu. Kausilippu palvelee hyvin vain säännöllisesti joukkoliikennettä käyttäviä opiskelijoita. Niitä myytiin viime vuonna kpl. Sarjalippua puolestaan myytiin viime vuonna kpl eli lipulle on selkeä tarve. Kausilipun rinnalle tarvittaisiin siten lippu, joka palvelisi ei-päivittäin joukkoliikennettä käyttäviä opiskelijoita korvaamaan nykyistä sarjalippua. Waltti järjestelmässä opiskelijalippu on tällä hetkellä vain kausituotteella. Koska arvolippu on jo järjestelmään määritelty, edellyttäisi opiskelijaalennuksella myytävän arvolipun käyttöönotto muutoksia taustajärjestelmään ja ajoneuvolaitteisiin. Muutokset ovat mahdollisia, mutta maksullisina. Sarjalippu on sen sijaan vielä rakennusvaiheessa ja opiskelija-alennuksen lisääminen vaatimuksiin on vielä mahdollista ilman lisäkustannuksia. Vaihtoehtoinen opiskelijalippu tulisi hinnoitella muiden lippujen kanssa samoilla periaatteilla. Niiden mukaan yhden matkan hinnaksi opiskelijaarvolipulla tulisi 1,74. Sarjalipulla yhden matkan hinta olisi 50 % kertamaksusta eli 1,65, johon tulisi 30 %:n alennus. Opiskelijasarjalippu maksaisi tällä periaatteella 20 matkaa x 1,155 =23,10. Lipunmyynnin helpottamiseksi sarjalipun asiakashinta voisi olla 23. Sarjalippuna vaihtoehtoinen opiskelijalippu olisi siten edullisempi. Vaihtoehtoista lippua tulisi myydä samoilla periaatteilla kuin kausilippua eli kuopiolaisille tai siilinjärveläisille päätoimisille opiskelijoille, jotka opiskelevat kuopiolaisessa tai siilinjärveläisessä oppilaitoksessa sekä ulkomaalaisille vaihto- ja tutkinto-opiskelijoille. Kuopiolaiseksi tai siilinjärveläiseksi oppilaitokseksi katsottaisiin kaikki oppilaitokset, joiden pääpaikka on Kuopiossa tai Siilinjärvellä.

8 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (21) 32 Opiskelijalippualennukset Arvolipussa arvo säilyy kortin koko teknisen iän (8 vuotta). Sarjalipun voimassaoloaika voisi puolestaan olla sama kuin 40 matkan yleissarjalipun eli 90 päivää ensimmäisestä käyttökerrasta. 90 päivän voimassaoloaika edellyttäisi reilun kolmen edestakaisen matkan tekemistä kuukauden aikana eli lippu palvelisi hyvin epäsäännöllisesti joukkoliikennettä käyttäviä opiskelijoita. Tällä hetkellä sarjalipun käyttöönotto olisi mahdollista vasta syksyllä. Se otettaisiin kuitenkin käyttöön heti, kun se on mahdollista. Opiskelija-arvolipussa olisi huomattavasti suurempi valmistelutyö ja sen käyttöönottokin menisi sarjalippua myöhemmäksi. Opiskelijalipuille on vaadittu 50 % alennusta yleislipun hinnasta kahdessa eri kannanotossa (liitteenä). Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta katsoo kaupunkiliikenteen kertamaksun karanneen jo tasolle, joka ei paranna joukkoliikenteen käyttöastetta. Yksittäinen opiskelija puolestaan katsoo, että opiskelijoilla tulisi olla mahdollisuus 50 %:n alennuksiin yleisesti kaikissa hankinnoissa. Opiskelijoiden kausilippu tasataksa-alueella maksaa nykyisin 45, joka on 19,6 % edullisempi kuin yleiskausilippu. Tällä hetkellä HSL myöntää opiskelijoille yleislipusta 50 %:n alennuksen, Tampere 30 %, Oulu 24,8 %, Jyväskylä 16 % ja Lahti 5,5 %. Waltti -opiskelijakausilipun hinnaksi A-vyöhykkeelle (= tasataksa-alue) on päätetty 37. Tämän lisäksi asiakas maksaa lipun perustamisvaiheessa 5 :n korttimaksun (nykyisin 3 ) ja lipunmyyntipisteen provision (vaihtelee palvelupisteittäin, esim. Sokoksella 3,25 %) nettilataamista lukuun ottamatta, jossa myyntiprovisiota ei ole. Lipun hinta tulee laskemaan lisälatauksessa Sokoksella tämänhetkisestä tasosta 15,1 %. Hinnoittelussa käytetty 30 %:n alennus perustui Tampereen teknisen yliopiston tutkimuslaitos Verneen Ely -viranomaisille laatimiin hinnoitteluperiaatteisiin. Noiden periaatteiden mukaan Kuopiossa A-vyöhykkeen lippujen hinnat hiukan laskevat (kausilippu 53 +myyntiprovisio, nykyisin 56, 40 matkan sarjalippu 66 +myyntiprovisio, nykyisin 68 ). Aloitteita lippujen lisäalennuksista ja ilmaiskuljetuksista esitetään usein. Jokaisen erityisryhmän erityisalennuksille olisi olemassa perusteet, mutta viranomaisen joukkoliikenteen järjestämisvastuuseen kuuluu myös järjestelmän rahoittaminen. Asiakkaiden tasapuolinen kohtelu tulisi olla järjestelmän perusta, jonka vuoksi päätökset lisäalennuksista tai ilmaiskuljetuksista ovat hankalia. Alennusten suurentaminen tai alennusryhmien lisääminen edellyttäisivät viranomaiselta taloudellista lisäpanostusta joukkoliikenteeseen. Koska uuden lippujärjestelmän vaikutuksia lipputuloihin on mahdotonta tässä vaiheessa ennustaa, olisi alennusmuutoksista tässä vaiheessa tarkoituksenmukaista pidättäytyä. Vaikutusten arviointi Esitys Esityksellä pyritään turvaamaan edullinen kaupunkiliikenne myös jatkossa, jonka vuoksi se on yritys- ja ympäristövaikutuksiltaan myönteinen. Esitän joukkoliikennelautakunnalle päätettäväksi, että:

9 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (21) 32 Kuopion ja Siilinjärven kaupunkiliikenteessä otetaan käyttöön opiskelijoiden 20 matkan sarjalippu, jonka asiakashinta on 23 ja voimassaoloaika 90 päivää ensimmäisestä käyttökerrasta ja lippua myydään edellä esitettyjen myyntiperiaatteiden mukaan Waltti opiskelijalipuille ei myönnetä 50 % alennusta yleislipuista Liitteet 6085/2014 Kannanotot opiskelijalippujen alennuksista Viiteaineisto Valmistelija Seija Pasanen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Va. suunnittelupäällikkö Tanja Leppänen Lautakunta hyväksyy va. suunnittelupäällikön esityksen. Päätös Esittelijä muutti päätösesitystään siten, että asia palautetaan uudelleen valmisteluun käydyn keskustelun pohjalta. Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti Suunnittelupäällikkö Tanja Leppänen Kunnallistekninen suunnittelu ja vesihuollon järjestämistehtävät palautti asian uudelleen valmisteltavaksi on päättänyt ottaa opiskelijoille käyttöön opiskelijoiden kausilipun ja joustokausilipun. Aikaisemmin opiskelijoilla oli käytössä kausilipun rinnalla 20 matkan sarjalippu, koska kaikilla opiskelijoilla matkustustarve ei ole päivittäistä eikä kausilippu ole sen vuoksi käyttökelpoisin lipputuote. Jotta opiskelijoiden mahdollisuudet joukkoliikenteen käyttöön uudessa lippujärjestelmässä ei huonontuisi, tulisi käyttöön saada vaihtoehtoinen lipputuote kausilippujen rinnalle. Vaihtoehdot rinnakkaislipuksi ovat arvolippu tai 20 matkan sarjalippu. Sarjalippu olisi käytössä ainakin alkuun vain Kuopio-Siilinjärvi alueen kaupunkiliikenteessä. Yhteiskäyttöisyys muilla kaupunkiseuduilla on jatkossa mahdollista, mutta siihen menee todennäköisesti pitkään. Muiden lippujen hinnoitteluperiaatteiden mukaan lipun hinta olisi 23,10 (1,155 /matka), joka lipunmyynnin helpottamiseksi voitaisiin pyöristää 23 :oon. Hinta sisältäisi opiskelija-alennuksen 30 % aikuisten sarjalippumatkan (40 matkaa, 1,65 /matka) hinnasta.

10 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (21) 32 Arvolippua voi käyttää myös muiden kaupunkiseutujen liikenteessä, jonka vuoksi sen käyttömahdollisuudet olisivat sarjalippua laajemmat. Lisäksi lippu on käytössä joustava, kun sitä voi lisäladata haluamallaan summalla taloudellisen tilanteen mukaan. Arvo ei vanhene kortilla. Opiskelija-arvolipussa yhden matkan hinta olisi hyväksyttyjen hinnoitteluperiaatteiden mukaan (30 % alennus aikuisen hinnasta) A-ja B-vyöhykkeillä 1,74 ja A-B-vyöhykkeellä 2,89. Hinta olisi aikaisempaa sarjalippumatkaa kalliimpi, mutta voitaisiin katsoa hyväksyttäväksi aikaisempaa lippua laajemman käyttömahdollisuuden ja joustavuuden vuoksi. Opiskelijalippualennukset Joukkoliikennelautakunta päätti kokouksessaan , että päätoimisille kuopiolaisille ja siilinjärveläisille opiskelijoille myydään uudessa Waltti järjestelmässä kausi- ja joustokausilippuja 30 %:n alennuksella, jos opiskelupaikan pääpaikka tai toimipiste on Kuopiossa tai Siilinjärvellä. Alennusprosentti noudattaa Tampereen teknillisen yliopiston liikenteen tutkimuslaitoksen Verneen Ely-keskuksille laatimia hinnoitteluperiaatteita. Opiskelijakausilippuja on myyty vuosittain noin kappaletta ja 20 matkan opiskelijasarjalippua noin kappaletta. Kausilipun hinta viiveajalla oli 45 eli alennus oli 20 % aikuisen kausilipun hinnasta. Matkakortin hinta oli puolestaan 26, jossa oli 24 %:n alennus aikuisen sarjalippuun nähden. Joukkoliikennelautakunnan päättämä Waltti opiskelijakausilipun hinta (37 ) on merkittävästi viiveajan lippua edullisempi viiveaikaa suuremman alennuksen (30 %) ansiosta. Opiskelijoiden alennusprosentin nostaminen 50 %:iin vähentäisi viranomaiselle tulevia lipputuloja. Jo kausilipun osalta lipputulomenetys olisi A- vyöhykkeellä /vuosi. Samoilla hinnoitteluperiaatteilla hinnoitellun 20 matkan sarjalipun myynnissä 50 %:n alennus vähentäisi lipputuloja vuositasolla (A-vyöhyke). A-vyöhykkeellä lipputuloja menetettäisiin siten yli Koska Waltti opiskelijalippu on päätetty ottaa käyttöön koko kaupunkiliikenteessä (A- ja B vyöhykkeet), olisi kokonaislipputulomenetys edellä esitettyä vielä suurempi. Opiskelijakausilipun hinta on suurissa kaupungeissa seuraava: Helsingin seudun liikenne 24,80, Tampere 33,50, Turku 36,00 ja Oulu 39,50. Jyväskylässä hinta on 52,00, Vaasassa 29,00, Lappeenrannassa 43,00 ja Porissa 40,00. Lahdessa opiskelijoille on 40 matkan sarjalippu, jonka hinta on 51,50. Kuopiossa Waltti- opiskelijakausilippu tulisi olemaan jo päätetyllä hinnalla siten varsin vertailukelpoinen muiden saman suuruusluokan kaupunkien vastaaviin lippuihin nähden. Suurten kaupunkien joukkoliikenteen määrärahat ovat keskisuuria kaupunkeja selkeästi suuremmat. Tämän vuoksi myös lippujen asiakashinnat ovat keskisuuria kaupunkeja halvempia liikennejärjestelmän ja kaupunkiseudun toimivuuden turvaamiseksi. Koska Waltti järjestelmän vaikutuksia lipputuloihin ei tässä vaiheessa voida vielä arvioida, olisi lippujen hinnat ja alennusprosentit tarkoituksenmukaista säilyttää ainakin tässä vaiheessa jo tehtyjen päätösten mukaisina. Esitys on ilmasto- ja yritysvaikutuksiltaan positiivinen, koska sillä halutaan turvata opiskelijoille kohtuullisen hintaiset ja hyvin palvelevat matkaliput ja siten lisätä opiskelijoiden halua käyttää joukkoliikennettä liikkumisessa.

11 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (21) 32 Esitys Esitän joukkoliikennelautakunnalle päätettäväksi, että - kaupunkiliikenteessä (A- ja B vyöhykkeet) otetaan käyttöön opiskelijoille kausilipun rinnalle arvolippu, jossa yhden matkan hinta A- ja B-vyöhykkeellä on 1,74 ja A-ja B-vyöhykkeiden välisessä liikenteessä 2,89 - opiskelijoille myönnettävän alennuksen suuruutta ei tässä vaiheessa nosteta 50 %:iin. Liitteet /2014 Kannanotot opiskelijalippujen alennuksista (ei jaeta uudestaan) /2015 Eriävä mielipide Valmistelija Seija Pasanen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Suunnittelupäällikkö Tanja Leppänen Lautakunta hyväksyy suunnittelupäällikön esityksen. Päätös Veli-Matti Lammentausta esitti päätösehdotusta muutettavaksi siten, että kaupunkiliikenteessä (A- ja B-vyöhykkeet) otetaan käyttöön opiskelijoille kausilipun rinnalle arvolippu, jossa yhden matkan hinta A- ja B-vyöhykkeellä on 1,30 ja A- ja B-vyöhykkeiden välisessä liikenteessä 2,16 sekä, että päätösehdotuksen toinen kohta poistetaan. Aku Latvaniemi kannatti muutosesitystä. Asiasta järjestettiin nimenhuutoäänestys, jossa jaa äänellä kannatettiin esittelijän esitystä ja ei äänellä Lammentaustan esitystä. Äänestyksessä annettiin neljä jaa -ääntä (Karkkonen, Hämäläinen, Eskelinen, Strömberg) ja kolme ei -ääntä (Koslonen, Lammentausta, Latvaniemi). Esittelijän päätösehdotus tuli hyväksytyksi. Lammentausta ja Latvaniemi jättivät eriävän mielipiteensä. (liitteenä)

12 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (21) Asianro 6085/ /2014 Kansaneläkelaitoksen tukemat koulumatkaliput Suunnittelupäällikkö Tanja Leppänen Kunnallistekninen suunnittelu ja vesihuollon järjestämistehtävät on päättänyt ottaa käyttöön Waltti -järjestelmässä opiskelijoiden kausilipun ja joustokausilipun Kuopion ja Siilinjärven kaupunkiliikenteessä. Aikaisemmin kaupungin tukema opiskelijalippu oli käytössä vain Kuopion tasataksa-alueella. Muualla lukiolaiset ja ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevat saivat Kansaneläkelaitokselta (Kela) koulumatkatukea Matkahuollon kausilippuun tai 44 matkan sarjalippuun, jos koulumatkan pituus oli 10 km tai yli ja koulumatkojen kuukausikustannukset olivat yli 54. Tukea eivät ole saaneet eivätkä saa jatkossakaan peruskoululaiset ja yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa opiskelevat. Järjestelmällä on parannettu opiskelumahdollisuuksia kaupunkikeskustojen ulkopuolella asuville ja kannustamaan joukkoliikenteen käyttöön opiskelumatkoilla. Tuen myöntämisestä on säädetty laissa lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta. Lakia on muutettu joukkoliikenteen järjestämisvastuussa tapahtuneen muutoksen vuoksi. Lakimuutokset astuvat voimaan Muutoksessa Kelalle annettiin mahdollisuus sopia tukialennuksesta Waltti -lippujärjestelmää hallinnoivien viranomaisten kanssa. Sopimusjärjestelyjen yksinkertaistamiseksi on sovittu, että Kela tekee sopimuksen Lippu- ja maksujärjestelmä Oy:n kanssa, joka puolestaan laskuttaa matkan pituuden mukaisen tukiosuuden Kelalta ja tilittää sen viranomaisille. Opiskelijoiden maksuosuus Kelan tukemissa Waltti -lipuissa on sama kuin Matkahuollon lipuissa eli 43 /kk. Kaupunkiliikenteen opiskelijakausilipun hinta on A- ja B -vyöhykkeellä 37 ja A-B vyöhykkeellä 62. Kuopion ja Siilinjärven välisessä liikenteessä lukiolaisten ja ammattikoululaisten opiskelijoiden kannattaisikin ostaa Kelan tukema Waltti -lippu. Waltti lipun houkuttelevuutta lisäämään voitaisiin lippua myydä Kelan määrittelemää asiakashintaa edullisemmin. Lisäalennus lisäisi myös alueen keskiasteen opiskelijoiden yhdenvertaisuutta. Turussa tukeen oikeutetut opiskelijat saavat ensimmäisen lipun maksutta ja Oulussa lipulle myönnetään 5 :n lisäalennus. Yhdeksän kuukautta kestävän lukuvuoden aikana kuukausialennus tulisi opiskelijalle kokonaisuutena jo kerta-alennusta edullisemmaksi. Lisäksi kuukausittain saatava alennus saattaisi opiskelijasta tuntua kertaalennusta mielekkäämmälle. Kuopion ja Siilinjärven alueella voitaisiin Waltti koulumatkatukilipun houkuttelevuutta lisätä Oulun mallilla 5 :n lisäalennuksella. Koska koulumatkatukilippua käyttävien opiskelijoiden määrä ei tällä hetkellä ole tiedossa, ei lisäalennuksen kustannusvaikutusta voi ennakoida. Joka tapauksessa Kelalta saatava korvaus olisi kokonaissummaltaan lisäalennuksesta aiheutuvaa kustannusta suurempi.

13 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (21) 33 Vaikutusten arviointi Esityksellä pyritään lisäämään joukkoliikenteen käyttöä opiskelumatkoilla, joten se on ympäristö- ja yritysvaikutuksiltaan myönteinen. Esitys Esitän joukkoliikennelautakunnalle päätettäväksi, että Kuopion ja Siilinjärven alueella myönnetään Kansaneläkelaitoksen tukemalle koulumatkalipulle 5 :n lisäalennus. Valmistelija Seija Pasanen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Suunnittelupäällikkö Tanja Leppänen Lautakunta hyväksyy suunnittelupäällikön esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

14 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (21) Asianro 4874/ /2015 Joukkoliikenteen kilpailutustutkimus Suunnittelupäällikkö Tanja Leppänen Kunnallistekninen suunnittelu ja vesihuollon järjestämistehtävät 1. Yleistä Vuonna 2014 käynnistynyt linja-autoliikennemarkkinoiden avautuminen kilpailulle ja siihen liittyvät kilpailutukset ovat olleet pitkän muutos- ja valmisteluprosessin tulos. Kyse on ollut suurimmasta muutoksesta joukkoliikenteen järjestämisessä sitten vuoden 1990-luvun puolivälin, jolloin linjaautoliikenteen kilpailuttaminen alkoi pääkaupunkiseudulla. Muutoksen vaikutukset jatkuvat vielä pitkään. Liikennevirasto teetti yhdessä 11 kaupunkiseudun kanssa tutkimuksen joukkoliikenteen kilpailutuksista ja joukkoliikenteen markkinoista vuonna Työ valmistui tammikuussa 2015 ja Kuopio oli yksi työn tilaajakaupungeista. Tutkimuksessa tarkasteltiin 11 kaupunkiseudun ja kolmen ELY -keskuksen kilpailutuksia vuosina Tutkimuksen lopputuloksena annettiin suosituksia, miten kilpailutuksia voidaan onnistuneesti kehittää ja mitä niissä tulisi välttää, jotta joukkoliikennemarkkinat kehittyisivät yhteiskunnan kannalta suotuisaan suuntaan. 2. Tutkimuksen tavoitteet Joukkoliikenteen kilpailuttamisen päätavoitteena on hyvän joukkoliikennepalvelun tarjoaminen kohtuullisin kustannuksin. Päätavoitteen saavuttaminen edellyttää toimivia joukkoliikennemarkkinoita ja mahdollisuutta toiminnan kehittämiseen. Jotta joukkoliikennemarkkinat olisivat toimivia, tulee tarjouskilpailujen olla aitoja, hintatason kohtuullinen sekä yritysten toiminnan kannattavaa. Tämän vuoksi työn tavoitteena oli selvittää, miten joukkoliikenteen muutosvaiheen tarjouskilpailuissa on onnistuttu viranomaisten ja liikennöitsijöiden näkökulmasta, miten tulevista tarjouskilpailuista saataisiin nyt läpikäytyjä kilpailuja toimivampia ja miten joukkoliikennemarkkinoiden toimivuutta voitaisiin edistää. 3. Tutkimuksen tulokset Tutkimusaineistona käytettiin toimivaltaisille viranomaisille ja liikennöitsijöille suunnatussa kyselyissä saatuja tietoja sekä toimivaltaisilta viranomaisilta saatuja kilpailuasiakirjoja ja tarjouksia niiltä osin, kun ne voitiin luovuttaa tutkimuskäyttöön. Saatuja tietoja syvennettiin eri osapuolten haastatteluilla. Kokonaisuutena viranomaiset kokivat kilpailuttamisen sujuneen ensimmäisellä kierroksella hyvin tai melko hyvin liiallisesta kiireestä ja osin vähäisistä tarjousten määrästä huolimatta. Joillakin paikkakunnilla syntyi ongelmia Elykeskusten myöhäisemmästä kilpailutusaikataulusta. Lisäksi Ely -keskukset joutuivat jättämään määrärahojen vähäisyyden vuoksi maaseutulinjoja hankkimatta, jonka seurauksena syntyi palvelutasoon puutteita. Hankintapäätökset hyväksyttiin pääosin ilman valituksia. Markkinaoikeuteen tehtiin valitukset Jyväskylässä, Kuopiossa ja Oulussa. Kuopiossa markkinaoi-

15 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (21) 34 keuden päätöksestä on valitettu edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kohteen liikennettä hoidetaan tällä hetkellä väliaikaisella järjestelyllä. 3.1 Sopimusmalli Kohteista 57 % kilpailutettiin bruttomallilla, jota myös lähes 60 % liikennöitsijöistä piti parhaana sopimusmallina sen ennakoitavuuden, tasapuolisuuden ja pienen liiketoimintariskin vuoksi. Huonoimpana sopimusmallina liikennöitsijät kokivat alueelliset käyttöoikeussopimukset. Tutkimuksen mukaan hankintatavalla ei kuitenkaan ollut selvää vaikutusta kilpailuun osallistuneiden määrään. Kuopiossa kilpailutettiin kannusteurakkamallilla, jossa osa tuloista on sidottu matkustajamääriin. Tämän osa liikennöitsijöistä saattoi kokea riskinä. Kohteisiin saatiin kuitenkin tarjouksia saman verran kuin bruttomallisessa Jyväskylässä, vaikka tarjousten määrä jäikin koko tutkimuksen automäärältään vastaavien kohteiden keskiarvoa hiukan pienemmäksi. Myös hintataso oli samankaltainen kuin Jyväskylässä. Tilaajan kannalta kannusteurakkamalli on bruttomallia helpompi, koska mm. aikataulusuunnittelu jää liikenteenharjoittajan vastuulle. 3.2 Hintataso Tarjousten hintatasoon vaikuttavat sopimusmallin lisäksi mm. alueen kilpailutilanne, kalustovaatimukset, sopimuskausien pituudet ja sopimuskauden aikana sallittujen muutosten määrä. Kaikissa tutkimuksen kilpailutuksissa ja kohteissa oli omia erityispiirteitä, jonka vuoksi sopimusten hintatasot eivät ole täysin vertailukelpoisia. 3.3 Osallistuminen kilpailuun Hintavertailuja tehtiin kolmen liikenteellisesti edustavan Lahden ja Jyväskylän kohteen pohjalta, koska niissä syntyi riittävästi kilpailua. Vertailut tehtiin kolmen eri keskinopeuskohteen liikenteistä. Hintavertailussa Kuopion hintataso asettui samalle tasolle kuin Lahdessa, jossa taso oli keskimääräistä edullisempi. Näin myös kaupunkiliikenteen kohteessa 5, jossa valittiin määräävän markkina-aseman välttämiseksi toiseksi edullisin tarjous. Merkittävä osa kaupunkiseutujen tarjouskilpailuista oli syksyllä Kilpailujen samanaikaisuus alensi osaltaan osallistumisaktiivisuutta. Toisaalta tarjousten jättöpäivän ajoittuminen muita kaupunkeja hiukan myöhäisemmäksi lisäsi tarjousten määrää mm. Lahdessa. Uuden lippu- ja maksujärjestelmän valmistumisen viivästyminen oli liikennöitsijöiden mukaan yksi tärkeä syy olla osallistumatta kilpailuun. Toisena syynä ilmoitettiin monimutkaiset ja vaikeaselkoiset kilpailuasiakirjat. Kilpailussa menestyneistä liikennöitsijöistä 83 % näki kilpailun parantavan yrityksen kannattavuutta tai ainakin säilyttävän sen ennallaan. Liikennettä menettäneet ovat sen sijaan käymässä selviytymistaistelua. 3.4 Sopimusaika Paras sopimusaika olisi liikennöitsijöiden mielestä 5-9 vuotta. Linja-auton järkevä käyttöikä on 15 vuotta ja näin kahdella sopimuskaudella auto tulisi täysin hyödynnetyksi. Vaikka kalustotoimittajien mielestä kalustovaatimuksissa tulisi päästä yhtenäisiin vaatimuksiin, ei kalusto tule jatkossakaan olemaan täysin samanlaista omien brändien ja muiden paikallisten vaatimusten vuoksi. Tärkeintä olisi kuitenkin, että kaluston siirrettävyys paikkakunnalta toiselle olisi mahdollista. Kuopiossa sopimusajat vaihtelevat 3,5 vuodesta 6,5 vuoteen.

16 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (21) Taloudellinen analyysi 5. Suositukset 5.1 Markkinoiden kehityksen seuraaminen Kerätyn taloudellisen tiedon perusteella on analysoitu kilpailutuksiin osallistuneiden yritysten taloudellista tilannetta kilpailutuksen aikana vuoden 2013 tilinpäätöstietojen perusteella. Tutkimukseen sisältyneiden liikennöintisopimusten yhteisarvo liikenteenharjoittajille oli 131,2 milj. euroa, josta Kuopion sopimusten osuus oli 13,2 milj. euroa. On arvioitu, että linja-autoliikenteen toimialan kokonaisliikevaihdosta 2/3 syntyy tulevaisuudessa viranomaisten kilpailuttamasta ja hankkimasta liikenteestä. Kuopion kaupunkiseudulla kilpailuun osallistui seitsemän yritystä. Seudulla syntyi kilpailutuksen tuloksena melko tasapainoinen tilanne, vaikka yksi yritys onkin selkeästi suurin. Sopimuskumppanit ovat joko suuria yrityksiä tai suurten konsernien tytäryrityksiä. Yritykset ovat vakavaraisia yhtä lukuun ottamatta. Pienet yritykset eivät voittaneet liikennettä lainkaan, vaikka maaseutukohteet olivat kohtuullisen kokoisia. Jatkon kannalta on epäselvää, miten pienet yritykset selviävät ilman sopimusliikennettä jo tämänhetkisten talouden tunnuslukujen ollessa heikkoja. Linja-autoliikenteen toimialan kannattavuus on kokonaisuutena heikko. Ala ei houkuttele uusia yrittäjiä, jonka vuoksi alan uusiutuminen on hidasta. Taloudellinen tulos vaihtelee paljon ja kaikissa yrityskokoluokissa on sekä kannattavia että kannattamattomia yrityksiä. Toimivaltainen viranomainen voi vaikuttaa omilla toimillaan toimialan kannattavuuteen. Edullisen hinnan lisäksi viranomaisen tavoitteena tulisikin olla markkinoiden toimivuuden edistäminen pitkällä aikajänteellä. Murrosvaihe linja-autoliikenteessä tulee kestämään useita vuosia ja vakiintuneempaan tilanteeseen päästään vasta tämän vuosikymmenen lopulla, kun viimeiset siirtymäajan liikennöintisopimukset lakkaavat. Markkinavaikutuksia tulisi analysoida jo, kun vuoden 2015 tilinpäätöstiedot ovat käytettävissä. Markkinoiden kehitystä tulee seurata koko ajan jo olevien ja edelleen kehitettävien tunnuslukujen avulla. Toimivan kilpailun edistämisen ja joukkoliikenteen kustannushallinnan vuoksi kilpailuttamista ja sopimusehtoja tulee kehittää edelleen. 5.2 Sopimusmalli Bruttomallin hyvänä puolena on selkeys, vähäriskisyys ja tasapuolisuus liikenteenharjoittajien kannalta. Mallia käyttämällä voidaan edistää toimivia joukkoliikennemarkkinoita, koska tarjouksen tekeminen pienemmillekin yrityksille on kohtalaisen helppoa. Käyttöoikeussopimus- ja kannustesopimusmalleissa nykyinen liikennöitsijä on hyvän tietopohjansa ja kokemuksensa vuoksi muita paremmassa asemassa ainakin siihen saakka, kun viranomaiselle kertyy puolueetonta matkustajatietoa uudesta lippu- ja maksujärjestelmästä. Kaupunkiliikenteessä bruttomalli on selkein, jos tilaajalla ei ole riittävästi tietoa matkustuksesta. Sitä tulee kuitenkin kehittää nykyistä kannustavampaan suuntaan. Käyttöoikeussopimuksia ja kannusteurakkamalleja tulee saatavien kokemusten perusteella kehittää ja laajentaa käyttöä vaiheittain,

17 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (21) 34 jos kokemukset siihen antavat aihetta. Samalla liikennöintialueella tulisi käyttää vain yhtä sopimusmallia. Maaseutuliikenteeseen parhaat ratkaisut ovat reittipohjaiset käyttöoikeussopimukset. 5.3 Kilpailukohteet Kohteiden koolla on suuri merkitys markkinoiden toimivuuteen. Jotta alueen pienet yritykset voivat menestyä kilpailuissa, tarvitaan pieniä ja keskikokoisia kohteita. Muutamia isoja kohteita tarvitaan puolestaan houkuttelemana tarjoajia myös alueen ulkopuolelta. Kilpailukohteita muodostettaessa tavoitteena tulisi olla markkinoiden toimivuuden edistäminen. Kohteiden tulisi muodostaa liikenteellisesti yhtenäisiä kokonaisuuksia ja niissä tulisi varmistaa kaluston mahdollisimman tehokas käyttö. 5.4 Sopimusaika Sopimusaikojen pituuksissa tulisi ottaa huomioon niihin liittyvät taloudelliset riskit. Pitkissä sopimuskausissa lisääntyvät myös liikenteenharjoittajien taloudelliset riskit, mikä saattaa vähentää erityisesti pienten ja kasvavien yritysten halukkuutta osallistua tarjouskilpailuihin. Bruttosopimuksissa ja reittipohjaisissa käyttöoikeussopimuksissa sopimusaika tulisi olla 3-7 vuotta sekä alueellisissa käyttöoikeussopimuksissa ja kannusteurakkasopimuksissa 6-8 vuotta. Erityiskalustoa vaativissa kohteissa sopimusaika tulisi olla jopa 10 vuotta. 5.5 Sopimusehdot Tärkeä tavoite on laatia valtakunnallisesti keskeisiltä kohdiltaan yhteneväiset sopimusehdot. Erityisen merkittäviä sopimusehtoja ovat sopimuskauden aikana sallittava muutosmäärä tarjonnassa sekä liikennöintikorvausten indeksitarkistusten tiheys. Toimivaltaiset viranomaiset noudattavat yhteisesti valmisteltavien hankintasopimusten ehtojen päälinjauksia. Tarjonnan muutosrajat tulisi olla korkeintaan +/- 10 % vuodessa ja +/- 20 % koko sopimuskaudella. Indeksitarkistuksia tulisi tehdä vähintään puolivuosittain Tilastokeskuksen linjaautoliikenteen kokonaisindeksin perusteella. 5.6 Muut suositukset Kilpailutusten ajoittamisella ja tahdistamisella on merkitystä markkinoiden toimivuuteen ja kustannustasoon. Kilpailujen tulisikin jakaantua tasaisesti eri vuosille alueellisesti ja valtakunnallisesti. Kilpailut tulisi ratkaista vähintään seitsemän kuukautta ennen liikenteen käynnistymistä, jotta valmisteluun jää riittävä aika. Jos liikennöitsijän vastuulle jää aikataulusuunnittelua, tulisi ratkaisut tehdä jo yhdeksän kuukautta ennen liikenteen alkamista. Jos alueen kilpailutilanne on huono, olisi tilaajan hyvä tarjota varikkotilaa tai tonttia. Kuljettajien sosiaalitilojen tarjoaminen ainakin keskeisillä paikoilla on perusteltua. Lisäksi kaluston osalta suositellaan laadittavaksi perusominaisuuksiltaan yhteiset, valtakunnalliset määrittelyt vaatimukset eri liikennetyypeille. Tällä edistetään kalustomarkkinoiden toimivuutta ja hillitään kustannuskehitystä. Seudulla toimivien toimivaltaisten viranomaisten tulisi sopia yhteisistä kilpailuttamisperiaatteista, jos liikenteet lomittuvat yhteen. Yhtenäiset lippujärjestelmät edellyttävät yhtenäisiä lippu- ja maksujärjestelmävaatimuksia. Tarjouskilpailussa voittaneiden yritysten taloudellinen tilanne tulisi selvittää ja taloudellisen tilanteen kehitystä seurata vuosittain yritysten tilinpäätöstiedoista saatavien tunnuslukujen avulla.

18 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (21) Kilpailuttamisen kehittäminen Tutkimuksen mukaan kilpailutuksissa onnistuttiin kohtuullisen hyvin, kun otetaan huomioon viranomaisten kokemattomuus näin laajamittaisessa kilpailuttamisessa. Kilpailuttamisen tuloksena syntyi suuri määrä liikennöintisopimuksia, joiden toteutumista tulee seurata. Poikkeamiin sopimusehtojen noudattamisessa tulee puuttua välittömästi ja liikennöitsijöiden yhdenvertainen kohtelu tässä on tärkeää. Sopimuksien toteutumista tulee seurata myös toteutumisen edellytysten kannalta. Tämä sisältää liikennöitsijöiden kannattavuuden ja rahoitustilanteen seuranta. Jatkon kannalta on tärkeää saada aikaan yhtenäiset kilpailuasiakirjat ja sopimusehdot. Lisäksi kalustovaatimukset tulisi saada yhtenäiseksi. Tarpeelliseksi kehittämiskohteeksi nousi myös viranomaisten ja liikennöitsijöiden käyttöön yhteinen tietopankki, josta saisi etukäteistietoa tulevista kilpailutuksista. Lisäksi tärkeänä pidettiin viranomaisille sekä liikennöitsijöille suunnattu koulutusohjelma, jonka avulla ylläpidettäisiin ja edistettäisiin valmiuksia tarjouskilpailujen pitämiseen ja niihin osallistumiseen. Vaikutusten arviointi Esitys on yritys- ja ympäristövaikutusiltaan neutraali. Esitys Esitän joukkoliikennelautakunnalle, että joukkoliikenteen kilpailutustutkimus merkitään tiedoksi. Viiteaineisto /2015 Joukkoliikenteen kilpailutuksia ja markkinoita koskeva tutkimus Liikennevirasto (ei jaeta, julkaistu internetissä) Valmistelija Seija Pasanen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Suunnittelupäällikkö Tanja Leppänen Lautakunta hyväksyy suunnittelupäällikön esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

19 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (21) Asianro 8167/ /2014 joukkoliikennelautakunnan kokouspäivät syyskaudelle 2015 Suunnittelupäällikkö Tanja Leppänen Kunnallistekninen suunnittelu ja vesihuollon järjestämistehtävät Vaikutusten arviointi - Joukkoliikennelautakunta päätti ( 73), että lautakunta kokoontuu vuoden 2015 aikana kahden kuukauden välein. Kokouksia voidaan päätöksen mukaan järjestää tarvittaessa myös erikseen sovittuna aikana. Kevätkaudella pidettiin yksi ylimääräinen kokous , jotta seuraavan talvikauden aikataulut saatiin hyväksytyksi sopimuksen mukaisessa aikataulussa. Kahden kuukauden kokousväli on osoittautunut liian harvaksi asioiden hallittavuuden kannalta. Tämän vuoksi syyskauden kokoukset esitetään pidettäväksi kuukausittain kuukauden viimeisenä torstaina aikaisemman käytännön mukaisesti. Kokouspäivät olisivat syyskaudella 2015: - torstai klo 15, valtuusto-virastotalon lautakuntien kokoushuone - torstai klo 15, valtuusto-virastotalon lautakuntien kokoushuone - torstai klo 15, valtuusto-virastotalon lautakuntien kokoushuone - torstai klo 15, valtuusto-virastotalon lautakuntien kokoushuone Tarvittavista ylimääräisistä kokouksista tehtäisiin päätökset erikseen. Esitys Esitän, että päättää kokoontua vuoden 2015 syyskaudella edellä mainittuina päivinä varsinaisiin kokouksiinsa. Mahdollisista ylimääräisistä kokouksista päätetään erikseen. Valmistelija Seija Pasanen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Suunnittelupäällikkö Tanja Leppänen Lautakunta hyväksyy suunnittelupäällikön esityksen. Päätös Esittelijä muutti päätösehdotustaan siten, että kokoukset alkavat ehdotettuina päivinä klo Muutettu päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

20 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (21) Asianro 1486/ /2015 Joukkoliikennelautakunnan tiedonannot 2015 Viranhaltijapäätökset Suunnittelupäällikkö Hankinta- ym sopimukset - 2 Kuopion seudun joukkoliikenteen talviaikatauluvihkon jakelu (2794/2015) Päätösehdotus Suunnittelupäällikkö Tanja Leppänen Lautakunta merkitsee asiat tiedoksi ja päättää, ettei mainituissa päätöspöytäkirjoissa olevia otto-oikeuden alaisia päätöksiä oteta lautakunnan käsiteltäväksi. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

21 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (21) Muutoksenhakuohje Liite A Joukkoliikennelautakunta / kuntalain mukainen oikaisuvaatimusohje (32,33,35 ) Oikaisuvaatimusoikeus Oikaisuvaatimusviranomainen Oikaisuvaatimusaika ja sen alkaminen Oikaisuvaatimuksen sisältö ja toimittaminen Päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Postiosoite PL 1097, KUOPIO Käyntiosoite Suokatu 42 Puhelin , Sähköposti kaupunkiymparisto@kuopio.fi Virka-aika ma - ke (kesä ) to (kesä ) pe (kesä ) Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenten katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös telekopiona (faksina) tai sähköpostina. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä, eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan tai hänen valtuuttamansa asiamiehen toimitettava viimeistään määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä tai mikäli määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jona työt virastoissa on keskeytettävä, ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Sähköisen viestin (faksin tai sähköpostin) katsotaan saapuneen viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Oikaisuvaatimus toimitetaan aina omalla vastuulla. Postiin asiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä.