Asianajotoimisto TRUST. Velkojien välisten sopimusten ongelmakohtia ja neuvottelukysymyksiä Mika J. Lehtimäki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asianajotoimisto TRUST. Velkojien välisten sopimusten ongelmakohtia ja neuvottelukysymyksiä - 2015 Mika J. Lehtimäki"

Transkriptio

1 Velkojien välisten sopimusten ongelmakohtia neuvottelukysymyksiä Mika J. Lehtimäki JOHDANTO Käsittelen tässä kirjoituksessa yrityskaupparahoituksen yhteydessä usein tehtäviin velkojien välisin sopimuksiin liittyviä neuvottelukysymyksiä. Näistä sopimuksista käytetään jäljempänä termiä IC-sopimus (Engl. Intercreditor Agreement). Käsittelen lisäksi ratusti yleisiä välirahoitukseen (Engl. Mezzanine Debt) liittyviä kysymyksiä, joilla on vaikutusta IC-sopimusten rakenteeseen. Kirjoitus on checklist-tyyppinen ohjeistus keskeisiin neuvoteltaviin osa-alueisiin. Listat ovat summaarisia eivät tyhjentäviä. Kirjoitus on suunnattu lukijoille, jotka tuntevat ICsopimusten yleisen rakenteen. Lisäksi kirjoituksessa on oletettu, että luki tuntee yleisemmät transaktiorakenteet joita käytetään velkavivutetuissa yrityskaupoissa investoinneissa. Useimmat IC-sopimusten yhteydessä esiin nousevat oikeudelliset kysymykset liittyvät yleiseen oikeuteen, joten samo ratkaisu voidaan soveltaa muutoinkin kuin yrityskaupparahoituksessa - esimerkiksi projektirahoituksessa. LMA mallisopimus kotimaiset järjestelyt Suomessa on käytetty jo useita vuosia Suomen lain mukaisia IC-sopimuksia, mutta sopimuksista ole kuitenkaan muodostunut markkinastandardia. Kotimaiset sopimukset ovat usein pohutuneet joko asianajotoimistojen asiakasyritysten ICmallisopimuksiin tai asianajotoimistot ovat laatineet oman Loan Market Associationin (jäljempänä LMA ) Intercreditor mallisopimukseen perustuvan IC-sopimuksensa. LMA-mallit pohutuvat kuitenkin Englannin lakiin, jonka maksukyvyttömyyslainsäädännön keskeiset periaatteet poikkeavat kotimaisista säännöksistä. LMA:n ICsopimusmallia ei tule soveltaa sellaisenaan kotimaisiin järjestelyihin. Lainasopimusten osalta voidaan käyttää enemmän LMA-mallien mukaisia sopimuksia. Tämä johtuu siitä, että Englannin sopimusoikeus on useilta relevanteilta osiltaan samankaltaista kotimaisiin ratkaisuihin verrattuna. LMA:n IC-mallisopimus soveltuu lainarahoituksella toteutettavaan yrityskauppaan, se edellyttää eri etusijärjestyksen omaavien rahoittajien mukanaoloa. Mallisopimus mahdollistaa sopimuksen soveltamisen seniorilainanantajiin, juniorlainanantajiin, suoussopimusten tarjoajiin, konsernin sisäisiin velkojiin, emoyhtiöön konsernin omistajiin velkojina. Jos jotain velkotahoa ei ole kyseisessä järjestelyssä, voidaan tätä velkotahoa koskevat lausekkeet poistaa helposti sopimuksesta. Toisaalta myös High Yield Bond -velkot voidaan saada mukaan sopimukseen käyttämällä trusteeta niiden edustana. Suomessa tämä onnistuu käyttämällä esim. Nordisk Trusteeta asiamiehenä edustana IC-sopimuksen käytännön velvoitteiden toteuttamisessa. IC-mallisopimus peilaa attelutavaltaan terminologialtaan LMA:n Senior Multicurrency Term and Revolving Facilities Agreement :ia, eli syndikoitua seniorilainaa koskevaa sopimusta. Tästä sopimuksesta on tehty viime vuosien aikana Suomeen lokalisoitu versioita, joiden markkinakäytäntö seuraa suurelta osin LMA:n mallisopimusta. Myös välirahoittat ovat kehittäneet LMAmallisopimukseen pohutuvia lainasopimuksiaan viime vuosien aikana, joten kotimaistakin markkinakäytäntöä näistä sopimuksista on olemassa enenevässä määriä. TÄssä kirjoituksessa välirahoittajiin viitataan termillä juniorlainanantat (koskien myös mezzaninevelkojia). IC-sopimuksen toimivuus edellyttää käytännössä sitä, että lainanantat käyttävät asianomaisessa järjestelyssä riittävän ammattimaisia lainasopimuksia. Miksi IC-sopimuksia solmitaan? IC-sopimuksilla on kolme keskeistä tarkoitusta: 1. eri velkoryhmien sopimusoikeudellisen etusijärjestyksen (jäljempänä velkasubordinaatio ) tehokkuuden varmistaminen; 2. luopumisten (waivereiden) velan juoksuan aikaisen hallinnoinnin sääntely; 3. koordinoidun menettelyn luominen velalliskonsernin rahoituksen rakenteen uudelleenjärjestelytilanteita varten. Lisäksi IC-sopimukset sääntelevät: 1. sallittu maksu velkojille, asettavat maksuille joko rajoituksia tai ehto; 2. velkojien eräännyttämis- muita täytäntöönpanotoimia sekä vakuusrealisointe; 3. "Agenttien" nimeämistä velkojille velallisille (Englannissa trustee ); 4. nk. rauhoitusaikaa velallisten joutuessa esim. maksuvaikeuksiin; (tilaa hengittää uudelleenjärjestelyjä koskevien neuvottelujen aikana); 5. ei-sallittujen suoritusten aiheuttamia toimia, kuittausta tilitysvelvollisuutta. IC-sopimusten keskeinen soveltamistilanne on velalliskonsernin tai juniorivelkon maksukyvyttömyystilanne tai vapaaehtoinen uudelleenjärjestelytilanne. IC-sopimus varmistaa myös sen, että ketään järjestelyn velkojista ei suosita asiattomasti, vastustavia velkojia (nk. hold-out creditors ) pystytään kont-

2 rolloimaan riittävällä varmuudella velalliskonserni kyetään tarvittaessa myymään esim. osakevakuuden realisoinnin kautta going concern - hintaan. Keskeisimmät riskit IC-sopimuksille on subordinoinnin alistettujen velkojien toimintavapauksien rajoitusten sitovuus konkurssi- yrityssaneeraustilanteessa uudelleenjärjestelyn arvonmääritysriski. Välirahoittan kannata IC-sopimuksen käyttäminen ei ole aina toivottavaa. Välirahoitta voi järjestelyn tyypistä riippuen päästä parempaan asemaan pyrkimällä esim. pelkkään koron- tai pääomanmaksun lykkäämiseen, jos seniorvelvoitteita ei ole suoritettu ehkä pidempään maturiteettiin seniorlainoittajia vastaavaan kovenanttisuoan. IC-sopimusten keskeinen tavoite on rajoittaa alistettujen velkojien toimintavapautta. Tästä johtuen IC-sopimustarve tuleekin usein seniorlainanantajien puolelta. Toisaalta, IC-sopimus voi olla hyödyllinen tietyistä uudelleenjärjestelyihin liittyvistä syistä johtuen myös velalliskonsernin kannalta. Tämä vaatii erittäin taitavaa neuvottelustrategiaa hyvin neuvoteltua IC-sopimuksen pohlla olevaa ehtoluonnosta (Engl. Term Sheet). Näitä erityistilanteita ei käsitellä tässä yhteydessä. Muistisääntöjä neuvotteluihin Ennen kuin IC-sopimusta kannattaa lähteä neuvottelemaan tulee omien sijoitusperiaatteiden järjestelyn erityispiirteiden lisäksi pitää mielessä ainakin seuraavat seikat. Näillä yleisillä säännöillä on merkitystä etenkin mahdollisessa IC-sopimuksen nolla tapahtuvassa uudelleenjärjestelyssä. Ehdoton oikeus maksuun Velkon oikeutta velkakirn mukaiseen pääoman- koronmaksuun ei voida lakkauttaa tai vähentää muutoin kuin konkurssissa tai yrityssaneerauksessa, jossa velka-akordi hyväksytään asianmukaisella velkojien enemmistöllä. Velkojilla on vain sopimuksellisia oikeuksia Velkojilla ei ole, ilman asianomaisia sopimuslausekkeita, oikeutta konvertoida velkaa omaksi pääomaksi tai vaatia omistajia luopumaan omistuksestaan. Velkojien kontrolli perustuu sopimuskovenanteille neuvotteluvoimalle yrityksen jättäessä velkansa suorittamatta. Insolvenssioikeuden varjossa toimiminen Velkolla, jonka asema vapaaehtoisessa järjestelyssä on heikompi kuin virallismenettelyissä, on intressi estää vapaaehtoinen järjestely. Velko, jolla on kontrolliosuus velkoryhmästä, kontrolloi saneerausohjelman läpimenoa. Eri intressiryhmien etusijärjestys on pakottavaa oikeutta Velkojien välinen etusijärjestys yrityksen konkurssissa yrityssaneerauksessa on ehdotonta, pakottavaa oikeutta. Taloudellisesti etusijärjestykseen tulee lukea mukaan myös yrityksen omistajien oman pääoman sijoitukset. Lisäksi muiden vakuusvelkojien kontrollointi edellyttää käytännössä sopimuksellisia rajoituksia VÄLIRAHOITUKSEN PERUSMUODOT IC-sopimukset ovat tavallisimpia järjestelyissä, joissa on mukana välirahoitta. Tarkastelen tästä johtuen tiettyjä välirahoitukseen liittyviä yleisiä kysymyksiä. Ne määrittävät IC-sopimusten neuvottelukysymyksiä tarpeita. Kotimaisessa markkinakäytännössä rahoitusoikeudessa ei olla juuri eritelty välirahoituksen eri muoto. Esimerkiksi eläkevakuutusyhtiöiden sijoitustuotteiden ammattimaistuminen kehitys on luonut tarvetta välirahoitusinstrumenttien tarkemmalle oikeudelliselle analysoinnille. ICsopimukset eivät sovellu kaikkiin välirahoitusinstrumentteihin tiettyjen instrumenttien osalta tarpeellinen suo voidaan rakentaa suoraan sopimuksella, yhtiöjärjestyksellä tai osakassopimuksella. Välirahoitusinstrumentit voidaan kaa viiteen luokkaan kunkin luokan alaottelu tapahtuu järjestelykohtaisesti (kiinteistöt, uudelleenjärjestelyt, yrityshankinta yms.) sekä järjestelyn kokonaisuuden edellyttämällä tavalla (projektirahoitus, pääomamarkkinajärjestelyt, rahastosijoitukset). Näiden alaluokkien ehto tai erityiskysymyksiä ei käsitellä tässä. Välirahoituksen pääluokat ovat:

3 1. Alistetut lainat (Engl. subordinated debt) perusmuodossa sekä nousevalla korkokannalla (sidottu yrityksen tuottavuuteen tai aikaan) PIK-korkokannalla toteutetut tuotteet; 2. Alistetut lainat, joihin liitetään voitto-osuus (Engl. Profit participation); 3. Alistetut lainat, joihin liitetään warrantte; 4. Vaihtovelkakirehtoiset lainat; 5. Etu-osakkeet, eli osakesart, joihin liitetään esim. etusiinen osinko-oikeus. Käytännössä IC-sopimukset soveltuvat parhaiten luokkiin 1-3, koska luokkia 4-5 on usein tarkoituksenmukaisempaa hallinnoida yhtiöoikeudellisin asiakirjoin tai osakassopimuksin. Tämän lisäksi esim. hankintaa varten tehtyjä strukturoitu joukkovelkakirjo (Engl. High Yield bonds) koskevat omat erityiskysymyksensä. Perusluokkien ympärille voidaan rakentaa eksoottisempiakin tuotteita. Kunkin pääluokan sisällä välirahoituksen luonne riippuu instrumentin alisteisuuden tasosta, kovenanteista, maturiteetista yleisistä ehdoista, joita hallitaan aina tapauskohtaisesti. Näitä riskiluokkia hallitaan toisistaan poikkeavin keinoin. Tällöin instrumentin ehto tulee aina punnita suhteessa eri instrumenttien tuotto-odotuksiin. Tietyissä tilanteissa välirahoittan kannattaa Suomessa harkita vaihtovelkakir-ehtoisuuden tai warranttien edellyttämistä lainasopimuksen osana, vaikka lainananta ei olisi muutoin kiinnostunut yhtiöön sijoittamisesta. Tämä johtuu yrityssaneerauslain säännöksistä rakenteesta, joka mahdollistaa tietyissä tilanteissa juniorlainan pakkoakordin ilman, että omistat välttämättä menettäisivät yhtiön osakeomistusta. Tällöin nk. absoluuttinen etusijärjestys ei toteudu. Rahoitusinstrumenttien tuotto-odotukset pohutuvat keskeisiltä osiltaan niiden väliselle absoluuttiselle etusijärjestykselle. Tuotto-odotuksista Mitä syvempi instrumentin alisteisuus on kokonaisuutena arvioiden, sitä enemmän instrumentin arvonmääritys riskiprofiili siirtyy luottokelpoisuudesta kohti yrittäjä- tai liiketoimintariskiä. Välirahoitusinstrumentin hinnoittelu pohutuu siis luottokelpoisuusriskiin, oma pääoman riskiin (riippuen yllä olevasta luokittelusta) instrumentin oikeudelliselle strukturoinnille. Välirahoitusinstrumentin haltille on keskeistä pystyä arvioimaan: 1. niiden alkuperäinen etusi-asema sen muutokset lainan voimassaoloaikana; sekä 2. niiden asema oikeutus suhteessa yhtiön kassavirtaan. Yksinkertaistettuna, seniorrahoittajien tuottoodotusten laskenta alkaa tavallisesti rahoituksen hankintakustannuksesta, johon lisätään marginaali, joka pohutuu rahoitettavan liiketoiminnan luonteeseen, yhtiön tilanteeseen, rahoituskantaan, tulevaisuudenodotuksiin vakuuden kattavuuteen laatuun. Välirahoittajilla ei tavallisesti ole vakuuksia (poislukien ratut jälkipanttaustilanteet), joten rahoitusinstrumentin kannattavuuden riskin arviointi pohutuu kahteen kysymykseen: 1. mikä on instrumentin alisteisuuden taso (ottaen huomioon olemassa olevan rahoituksen rakenne maturiteetti) sekä mikä on tämä huomioon ottaen rahoitusinstrumentin laskennallinen takaisinmaksuriski sen maturiteetin aikana suhteessa yhtiön EBITDA tuotto-odotuksiin (hyvä menetelmä tämän mittaamiseen on korkokate oikein laskettuna); 2. Mikä on yhtiön seuraavien vuosien kohtuudella odotettavissa oleva vapaa kassavirta. Tämän arviointi edellyttää hyvää yhtiön liiketoimintaalan dynamiikan tuntemista. Kovenantit Myös yhtiön taseen rakenne tulee olla selvillä sen kasvamiseen tulee varautua välirahoitussopimuksissa asianmukaisin kovenantein. Esim. 5-7 vuoden instrumenteissa lainanantalla voi olla tarpeita esim. kasvattaa seniorrahoituksen määrä kaksinkertaiseksi alkuperäisestä tasosta. Ainoa keino, joilla välirahoitta pystyy suoutumaan kasvanutta velkatason riskiä vastaan on kovenanttisuouksella. Välirahoituksen omaleimaisesta asemasta johtuen, kovenantit tulee käytännössä aina räätälöidä tapauskohtaisesti ne voivat tehdä rahoitusjärjestelystä rahoittalle joko kannattavan tai kannattamattoman. Tiukoista kovenanteista voi aiheutua toki haittaa lainanantayhtiölle sen osakkeenomistajille, jollei kovenantte neuvoteltaessa oteta huomioon yhtiön todennäköistä kehitystä yritysjärjestelytilanteita. Jos esimerkiksi yhtiön hankintaa varten otettu alistettu joukkovelkakirlaina tuottaa ehtojensa perusteella yli oman pääoman tuotto-odotuksen (ROE), esim. nousevan korkokannan johdosta, johtaa tämä tavallisesti joukkovelkakirn takaisinosto- tai uudelleenrahoitustarpeeseen luoton voimassaoloaikana. Samankaltainen tilanne koskee sopimuksellisesti alistettua joukkovelkakirlainaa, joka sisältää rajoituksia osingonmaksulle tai muille osakkeenomistajille tehtäville suorituksille. LBO-tilanteessa tällainen laina tulee pystyä korvaamaan uudella lainalla tai osapuolten on tullut varautua alunperin neuvotteluissa siihen, että IC-sopimus tai lainan ehdot mahdollistavat takaisinmaksun kohtuullisin ehdoin. Riippumatta IC-sopimuksesta välirahoittan kannattaa näissä tilanteissa neuvotella riittävän korkea takaisinmaksupalkkio. Tämä tarve tulee ottaa huomioon neuvoteltaessa joukkovelkakirn ehto IC-sopimusta.

4 Keskeisiä neuvottelukysymyksiä Todellisuudessa IC-sopimukset ovat usein välirahoittajien kannalta kategorisia suhteessa etusijärjestykseen, maksujen alisteisuuteen, rikkomusten vetoamisoikeuteen muihin oikeussuokeinoihin. Kyseisen välirahoitusinstrumentin luonteesta riippuen voi kuitenkin olla mahdollista pystyä neuvottelemaan lievennyksiä myöhemmin käsiteltäviin kohtiin. Yleisiä sääntöjä näihin tilanteisiin ei ole olemassa, mutta välirahoittan kannattaa suunnitella tarkkaan läpi esim.: 1. Todennäköisimmät vakuuden realisointitilanteet; 2. uudelleenjärjestelytilanteet osapuolten neuvotteluasema niissä (esim. pystyykö se ottamaan neuvotteluvallan tarjoamalla etusiista saneerausan rahoitusta); 3. pystyykö se ohittamaan kuittauksen kautta etusijärjestyksen; 4. pystyykö se vaikuttamaan omalla arvonmäärityksellään uudelleenjärjestelytilanteiden realisointihintoihin (jolloin seniorvelkolle voi syntyä velvoite, sopimuslausekkeista huolimatta) ottaa arvonmääritys huomioon; 5. voiko se kyseenalaistaa muutoin vakuusrealisoinnin tai uudelleenjärjestelyssä tapahtuvan myynnin kaupallisilla perusteilla näin pakottamaan seniorlainanantan (sopimuksesta riippumatta) toiseen realisointitapaan; 6. pystyykö se neuvottelemaan lainanottan kanssa esim. kotipaikan siirtämisestä valtioon, jossa sen neuvotteluasema on parempi tai pystyykö se vaikuttamaan tai vakuuttamaan esim. pesänhoitan siitä, että alistettu laina tulee lukea korkeampaan oikeudelliseen etusiryhmään; 7. pystyykö se neuvottelemaan nopeammasta yritysjärjestelystä lainanottan kanssa kuin seniorlainanantat mahdollistavatko ICsopimuksen säännöt tämän; 8. voiko se saada lisäetua vetoamalla subrogaatiooikeuteensa (tilanne, jossa välirahoitta on suorittanut seniorlainanantalle maksettavia suorituksia) maksu tuotto, jotka saadaan vakuuksien realisoinneista. Etusijärjestys on usein seuraava: 1. Seniorivelkot ( suoussopimusten velkot); 2. Juniorvelkot; 3. muut velkot pari passu eli keskenään samalla etusilla (konsernin sisäiset, myyjien saatavat, sijoittajien saatavat). Velkasubordinaatio voi tulla voimaan kolmella eri tavalla: 1. heti velka annettaessa; 2. jonkun tapahtuman seurauksena; tai 3. siitä voidaan sopia jälkikäteen. Järjestelyn riskit riippuvat velkasubordinaation muodosta sen voimaantulotavasta. Tärkeimpiä ovat: 1. järjestelyn katsominen mitättömäksi juniorivelkon insolvenssitilanteessa; 2. takaisinsaantiriski; 3. lausekkeen epäselvä muotoilu (tehden saatavasta ehdollisen tai kaikille alistetun); 4. juniorivelkon kuittausriski. Tilityssubordinaatio ei saa tulla voimaan juniorivelkon insolvenssitilanteessa eikä se saa estää alistetun saatavan täyttä valvomista insolvenssimenettelyissä. Muutoin seniorivelko menettää tilityssubordinaation mukanaan tuoman tuplako-osuuden. Välirahoittan alistettujen velkojien tulee varoa etenkin sitä, että ne kirisivat alisteisuuden liian laana omiin lainasopimuksiinsa. Tällöin ne voivat tahtomattaan alistaa saatavansa kaikille velallisen sitoumuksille. VELKASUBORDINAATIO Velan sopimusperusteisen alistamisen toimivuus on tärkeää, jos joku osapuolista on lähellä maksukyvyttömyystilaa tai jo maksukyvytön. Muissa tilanteissa subordinaatio on menettelyllinen kysymys. Velkasubordinaatio ei ole ongelmaton oikeudellinen kysymys edes Englannin oikeudessa, jonka mukaan LMA-mallisopimusta tulkitaan. Subordinaatiota on kahta perusmuotoa: sopimussubordinaatio (asetetaan sopimuksella suoraan viimesiiseksi kaikille muille velvoitteille) tilityssubordinaatio (ko-osuus tilitetään seniorivelkolle, kunnes sen saatava on katettu). ICsopimukset pohutuvat jälkimmäiseen subordinaatiomuotoon. IC-sopimuksissa subordinaatiolauseke on usein lyhyt koskee sekä lainasopimusten mukaisia

5 Subordinaatiolauseke 1. luoko lauseke halutun kaltaisen subordinaation? a. sopimussubordinaatio b. tilityssubordinaatio c. ehdollinen velka; 2. alistetaanko myös vakuudet; 3. nk. payment waterfall on oltava erittäin selkeä; 4. onko vakuus alistettu: a. sopimuksellisesti vai/ b. jälkipanttauksen kautta; 5. onko mahdollisesti uusi annettava luotto subordinaation piirissä mihin summaan saakka; 6. mitkä ovat subordinaation poikkeustilanteet, esim. voiko korko tai lyhennyksiä suorittaa, jos seniorvelvoitteet on suoritettu asianmukaisesti; 7. milloin subordinaatio tulee voimaan a. liittyykö juniorivelkon konkurssiin; b. tehdäänkö tilitykset suotusti (trust) vai voidaanko tilitysten tapahtuminen ongelmatilanteissa varmistaa muuten. Osapuolet 8. ovatko johdannaissopimusten osapuolet mukana (vrt. nettoutussäännöksiin); 9. sovelletaanko konsernin sisäisten velkojien, myyjävelkojien sijoittajien välillä etusijärjestystä; 10. ovatko tulevat omistalainat konsernilainat alisteisuuden piirissä; 11. miten käsitellään osapuolten muita kuin ICsopimuksen kattamia saatavia: a. saatavan siirtäminen kolmannelle; b. sama velko eri etusitasoilla (tuleeko ristiriitaa). Erityiskysymyksiä 12. pääseekö juniorivelko kiertämään subordinaation kuittaamisella (riski esim. Englannissa, jollei trustia); 13. kuka määrittää, onko subordinaatio tullut voimaan (jollei tule voimaan laina annettaessa); 14. miten alistettua saatavaa (huomaa alisteisuuden eri tasot) käsitellään pakottavan oikeuden mukaan (esim. insolvenssitilanteiden äänestyssäännöt velkojien ryhmittely) 15. minkä maan lakia eri saataviin sovelletaan (vaikuttaa pätevyyteen kuittaamiseen). MUUTOKSET LAINASOPIMUKSIIN Lainasopimusten muuttaminen vaikuttaa ICsopimuksen kautta muiden velkojien suhteelliseen etuoikeusasemaan. Tämän takia muutosten tekemistä lainasopimuksiin on rajoitettu IC - sopimuksessa. Alla on kuvaus tyypillisistä muutoksia koskevista lausekkeista eli tyypillinen lähtökohtatilanne. Seniorivelkot 1. seniorivelkojilla yleinen oikeus muuttaa dokumentaation ehto myöntää "waivereita"; 2. oikeutta usein rajoitettu lainapääoman, korkomarginaalin, kulujen muuttamisen maksujen lykkäämisen osalta (sallittu enimmäismäärien -aikojen puitteissa); 3. keskeinen neuvottelukysymys on, missä rajoitta seniori voi muuttaa ehtoan; 4. rajoitus on usein sidottu nk. Senior Headroomiin - tämä voi rajoittaa velallisen tehokasta uudelleenjärjestelyä; 5. Anti layering -lauseke estää lisävelan ottamisen, joka sijoittuu etusijärjestyksessä junior - velkojien edelle seniorvelkojien taakse. Juniorvelkot 1. oikeus muuttaa sopimusdokumentaation ehto, antaa "waivereita" on rajoitettu; 2. koron pääomittaminen maksunlykkäys usein kuitenkin hyväksytty; 3. kovenanttimuutokset muut muutokset sallittu usein vain enemmistöseniorivelkojien luvalla ei saa heikentää seniorivelkojien asemaa. Muut velkot 1. Sijoittajien emoyhtiön saatavien ehtojen muutokset vain senior- juniorlainanantajien suostumuksella tai, jos vähäisiä; 2. Takaisinmaksu rajoitettu maturiteetti pidempi kuin etusiisilla velkojilla; 3. Missä määrin voitonko tai maksut ovat sallittu omistajille riippumatta alisteisuudesta Keskeinen kysymys muutoslausekkeiden osalta on: voivatko etuoikeutetut velkot velvoittaa muita velkojia muuttamaan sopimuksia vastaavasti vai edellyttävätkö muutokset näiden velkojien suostumusta. Kysymys tulee eteen etenkin rahoituksen uudelleenjärjestelyssä myönnettäessä waivereita. Osa ongelmista voidaan välttää varmistamalla lainasopimusten ehtojen yhteensopivuus etukäteen siten, että alistetut velkot eivät kykene liiallisesti estämään ehdottoman tarpeellisia sopimusmuutoksia. Alistettujen velkojien kannalta kannattaa toisaalta varmistaa, että ongelmatilanteissa neuvotteluasema säilyy ainakin asianmukaisten standstilleli rauhoitusan jälkeen. Kaikissa tilanteissa tulisi kuitenkin varmistaa, että järjestelyn perustava sopimusrakenne ei muutu olennaisesti ilman välirahoittajien suostumusta paitsi tilanteessa, jossa on selkeä maksukyvyttömyysriski. Realisointitilanteiden suokeinot käsitellään kohdassa Vakuuden realisointi uudelleenjärjestelytoimet.

6 Seniorivelkojien muutosoikeus 1. onko vapaa oikeus muuttaa ehto; 2. mikä on senior headroomin määrä mitä ehto voidaan muuttaa (rat); 3. voidaanko uudelleenjärjestelyn likviditeettivaade hoitaa tämän puitteissa voiko se tapahtua myös juniorlainanantajien toimesta; 4. voivatko edellyttää, että muut velkot tekevät vastaavat muutokset sopimuksiinsa; 5. millainen velkoenemmistö päättää muutoksista; 6. mitä tapahtuu vakuuksille takauksille muutoksissa (voimassaolo varmistettava); 7. Market flex rat aikara sallitulle maksunlykkäykselle. Juniorvelkojien oikeudet 8. suostutaanko muutosoikeuden rajoituksiin lainkaan; 9. onko seniorivelkojien päätöksen hyväksyntä ok juniorvelkon omien sijoittajien kannalta; 10. pitäisikö waiverin antamisoikeus olla laa, koska ei heikennä seniorivelkojien asemaa; 11. pitäisikö mukana olla rahoitusoikeus insolvenssitilanteita varten (superseniority); 12. maksunlykkäys pitäisi ehkä olla sallittu ilman rajoituksia; 13. missä rajoissa PIK-marginaalin nostaminen on sallittua mahdollistetaanko velkakonversio muutostilanteissa. Muut velkot 14. muutoksista pitäisi ehkä voida sopia vapaasti, jos varallisuus ei poistu velalliskonsernista; 15. mitä, jos siirtohinnoittelusäännöt vaativat lainasopimuksen muuttamista; 16. pystytäänkö etusiiset lainat uudelleenrahoittamaan kohtuuhintaisesti esim. MBOrahoittajien tai pääomamarkkinoiden kautta; 17. miten lainamuutokset vaikuttavat omistajien oman pääoman sijoittajien tuottoodotuksiin mitä sitoumuksia yhtiö on antanut niille tuoton tai sijoitusperiodin osalta; 18. voisiko muutokseen riittää velkojien agentin suostumus. SALLITUT MAKSUT JA TÄYTÄNTÖÖNPANO- TOIMET Rahoitusrakenteen säilyttämiseksi järjestelyn piirissä olevien lainojen sallittua takaisinmaksua eräännyttämistä on säännelty tarkasti. Jos seniorivelkot eivät kykene kontrolloimaan näistä seikko, voi se vaikuttaa käytännössä velkojien etusijärjestykseen. Alla on selitetty lyhyesti ICmallisopimusten mukaista lähtökohtatilannetta: Seniorivelkot 1. maksu tai eräännyttämistä ei rajoiteta; 2. muiden velkojien saatavien eräännyttämis-, täytäntöönpano- maksurajoituksista voidaan poiketa enemmistöseniorivelkojien (usein 2/3) suostumuksella; 3. päättävät eräännyttämisestä vakuusrealisoinneista; 4. seniorivelkojina olevien lainanantajien johdannaisvelkojien eräännyttämislausekkeet tulisi yhdenmukaistaa, koska niillä on sama etusi. Juniorvelkot 1. takaisinmaksu ainoastaan seniorivelan takaisinmaksun jälkeen (poikkeuksena insolvenssitilanteet, maksuohjelman mukainen korko, kulut jne.); 2. poikkeamat rajoituksista enemmistöseniorivelkojien suostumuksella; 3. mitään maksu ei sallita, jos seniorivelka default tilanteessa tai, jos Mezzanine Payment Stop Notice voimassa; 4. Mezzanine Payment Stop Notice annetaan, jos seniorilaina on eräännytettävissä (Event of Default); 5. usein mahdollisuus ostaa seniorilainat maksukiellon tai rauhoitusan aikana; 6. täytäntöönpanotoimia rajoitettu merkittävästi, mutta voi eräännyttää tehdä vaatimuksia mm. jos seniorivelkot ovat eräännyttäneet, Mezzanine Standstill Periodin jälkeen insolvenssitilanteessa; 7. pystytäänkö neuvotteluasemaa parantamaan tarjoamalla uutta likviditeettiä velallisyhtiölle. Konsernivelkot 1. maksut usein sallittu, jollei seniori- tai juniorlaino ole eräännytetty; 2. tällöinkin maksu sallittu, jos enemmistövelkojien suostumus tai maksu tehdään seniori- tai juniorlainojen maksamista varten; 3. vakuudet vain seniori- tai juniorvelkojien suostumuksella; 4. täytäntöönpanotoimet vain seniori- tai juniorlainojen takaisinmaksun jälkeen tai maksukyvyttömyystilanteessa. Sijoittavelkot 1. takaisinmaksu vain seniori- tai juniorlainojen takaisinmaksun jälkeen, suostumuksella tai maksukyvyttömyystilanteessa; 2. ehtojen muutokset vain suostumuksella tai, jos muutokset ovat vähäisiä; 3. täytäntöönpanotoimet vain seniori- tai juniorlainojen takaisinmaksun jälkeen tai maksukyvyttömyystilanteessa.

7 Seniorivelkot 1. sallitaanko neuvonantakulujen maksaminen täysimääräisenä vai kohtuullisena. Juniorvelkot 2. miten pitkä Mezzanine Stop Period on; 3. kuinka monesti seniorivelko voi vedota samaan Mezzanine Stop Notice syyhyn; 4. voidaanko vaatia lyhennysten tai koron maksua ennen seniorivelan maksua; 5. miten juniorlaina rinnastuu mahdolliseen exitiin, jos velkolla on optioita tai osakkeita velallisyrityksessä; 6. pitäisikö kohtuulliset neuvonantakulut tai pakolliset lyhennykset sallia Mezzanine Stop Periodin aikana - kulukatto; 7. onko Mezzanine Stop Notice sidottu olennaiseen Event of Defaultiin onko se seniorivelkojien harkinnassa; 8. onko mahdollisuus tehdä kilpailevia tarjouksia uudelleenjärjestelyssä, neuvotella velallisyhtiön kanssa tai onko rahoittalla etuosto-oikeus 9. mitkä ovat aikarat (kukin default-tilanne) jolloin voi ryhtyä itsenäisesti täytäntöönpanotoimiin. Muut velkot 10. konserninsisäiset maksujen salliminen ennen Event of Defaultia/eräännyttämistä; 11. tilanteet, jossa maksut emoyhtiölle sallitaan; 12. sallitaanko mitään maksu subordinoiduille velkojille; 13. onko mahdollisuus vaikuttaa uudelleenjärjestelyyn (saneeraussuo tai uusi likviditeetti) 14. miten suhtaudutaan esim. hallinnointipalkkioihin näille velkojille. VAKUUDEN REALISOINTI JA UUDELLEENJÄRJESTELYTOIMET Pääsääntöisesti vakuuksien realisoinnin aloittamisesta realisointitavasta päättävät: 1. enemmistöseniorivelkot; 2. enemmistöjuniorvelkot (seniorivelan maksun jälkeen tai jos, vakuusagentille ei ole annettu ohjeita). 2. kaikki lainasopimusten mukaiset velat velvoitteet tai vaihtoehtoisesti siirtää ne ostalle. Velalliskonserni voidaan ottaa haltuun niiden velkojien toimesta, jotka eivät saa täytäntöönpanossa täyttä suoritusta saatavilleen, myös nk. velkakonversion kautta. Seniorivelkojille on toisaalta tärkeää, että ne voivat järjestää myynnin vapaasti. Juniorivelkojille on puolestaan tärkeää sananvalta prosessissa hinnoitteluun liittyvät kysymykset. Jos juniorivelkojilla on sopimuksellisia oikeuksia vaikuttaa myyntiin (tarjous, etuosto-oikeus), saavat ne lisää neuvotteluvaltaa realisointiprosessissa. Yleinen lainsäädäntö tukee kantaa, jonka mukaan juniorvelkojien arvonmääritys tai tarjousoikeus voi vaikuttaa seniorvelkojien realisointiprosessin oikeudelliseen arviointiin riippumatta vaikka toisin olisi mainittu IC-sopimuksessa. Huomioita myyntimenettelystä Realisointien yhteydessä tulee ottaa huomioon yleisen lainsäädännön mukainen huolellisuus- loliteettivelvoite. Tästä velvoitteesta johtuen voi olla suositeltavaa edellyttää sopimuksessa markkinahintaista luovutusta tai sopia tarkemmista arvostustavoista. Seuraava esimerkki on seniorivelkomyönteinen:...the Security Agent shall take reasonable care to obtain a fair market price in the prevailing market conditions (though the Security Agent shall have no obligation to postpone any such disposal in order to achieve a higher price)..., the Security Agent shall exercise its discretion having [primary regard] / [regard only] to the interests of all the Senior Creditors." Vakuuden seniorivelkojille (tai mahdollisesti juniorvelkojille) myynti on oikeudellisesti haastava järjestely. Huomionarvoisia seikko ovat etenkin: 1. realisoinnin on perustuttava vakuussopimuksen lausekkeisiin; 2. vakuuden menettäminen ei ole sallittua; 3. asianmukainen arvostaminen käypään arvoon ainakin kahdesta lähteestä; 4. ilmoituksen tekeminen; lunastusmahdollisuuden antaminen velalliselle. Jälkipantinhaltit voivat käytännössä estää tehokkaan realisoinnin vetoamalla alihintaan myymiseen (jollei ole IC -sopimusta) tai ICsopimuksen epäselvään sääntelyyn. Jos velkot realisoivat osakevakuuden, vakuusagentin tulee yleensä voida vapauttaa: 1. myytävän konsernin antamat vakuudet;

8 Realisointimenetelmä 1. onko sopimuksessa sovittu realisoinnin tai myynnin hinnanmääritystavoista tarkemmasta myyntimenettelystä; 2. onko varauduttu siihen, että kiinteistövakuuden tai yrityskiinnityksen realisointi vaatii virallismenettelyä; 3. onko juniorlainanantajilla etuosto-oikeus tai tarjoamisoikeus; 4. pystytäänkö järjestelystä poisjääviä velkojia sitomaan riittävän varmasti; 5. onnistutaanko takaisinsaantiriski muut oikeudelliset väitteet estämään läpinäkyvällä tarjousmenettelyllä eri arvonmääritysmenetelmillä; 6. Annetaanko juniorlainanantajille esim päivää laatia oma realisointiesityksensä; 7. miten etaan realisoinnista tai myynnistä varat saatavien eräännyttämisen jälkeen onko nk. waterfall lauseke selkeä vuotaako se esim. hallinnointipalkkioiden kautta; 8. onko vakuuden subordinaatio tehty sopimuksellisesta IC-sopimuksessa vai nk. jälkipanttauksena vaikuttaako realisointiin. Vakuuksien vapauttaminen 9. onko IC sopimuksessa säädetty vakuuksien vapauttamisesta riittävän selvästi; 10. voiko osta realisoinnissa tai myynnissä luottaa vakuuden vapautumiseen; 11. voiko jälkipantinsaa vedota alihintaan myymiseen sopimuslausekkeesta huolimatta; 12. onko Security Agent asianmukaisesti valtuutettu vapauttamaan vakuuden. Non-Distressed myynnit 13. miten käsitellään divestointe, jos ei olla Event of Default tilanteessa (saatavia ei eräännytetty) myynnillä liiketaloudellinen peruste velalliskonsernille; 14. onko juniorlainanantajilla sananvaltaa, jos seniorpankki katsoo niiden olevan out-ofthe money ; 15. riittääkö Senior Agentin Junior (Mezzanine) Agentin suostumus tällaiselle myynnille. Muiden lainojen a sitoumusten järjesteleminen 16. mahdollistaako IC-sopimus konsernin sisäisten lainojen sitoumusten uudelleenjärjestelyn realisoinnin yhteydessä; 17. jos velkojien saatavat siirretään realisoinnin yhteydessä, miten Security Agent toteuttaa saatavien siirron ostalle.

9 Joitain erityiskysymyksiä Mitä tehdä käytännössä? Rauhoitusaikasopimuksen sitovuus Nk. rauhoitusaikasopimuksen sitovuus velallisen teknisessä maksukyvyttömyystilanteessa ei ole Suomen oikeuden mukaan varmaa. IC-sopimuksen nolla tehdyn menettelyn raukeaminen sitä seuraavassa maksukyvyttömyysmenettelyssä: 1. raukeamisehto soveltuu legaalisaneerausta seuraavassa konkurssissa suoraan lain nolla; 2. raukeamisehto ei sovellu kaikkiin legaalisaneerauksessa tehtyihin toimenpiteisiin kuten saatavan pääomittamiseen tai velkakonversioon (velko ottaa tietoisen riskin); 3. raukeaminen myöhemmässä insolvenssissa on hyväksyttävää, mutta luo hankalia oikeudellisia kysymyksiä. Peräyttämisriski IC -sopimuksen mukaisen täytäntöönpanon peräyttämisriski on suuri: 4. ennenaikaiset, huomattavat maksut/kuittaus; 5. velkojia suosivat toimet. Voiko uudelleenjärjestely peräytyä, jos enemmistövelkojien todetaan painostaneen tai syrjineen vähemmistövelkojia? 6. ks. Englannissa Redwood Master Fund v TD Bank Europe; 7. riski on olemassa, mutta hallittavissa noudattamalla insolvenssilakien etusi- vähemmistösuosääntöjä. Omistajien toimet Velallisyrityksen vähemmistöomistat (tai yleensä omistat) voivat estää osakeannin velkojille velkakonversion toteuttamiseksi: M.J.L. Ongelmatilanteen tunnistaminen 1. Velallinen ottaa yhteyttä päärahoittaansa. 2. Velallinen esittää Independent Business Review:n. Cross-default -lausekkeiden tarkastaminen 3. Laukeavatko kovenantit, kuka neuvottelupöydässä, johdannaiset? 4. Ketä velkojia yrityksellä on, tunnetaanko velkot? 5. Onko yrityksellä JVK-velkojia, ovatko velkot IC sopimuksen osapuolia? 6. Kuinka suuri osuus velasta on IC sopimuksen osapuolina olevilla tahoilla? Rauhoitusaika 7. Sovitaan erikseen rauhoitusasta; tai 8. Seniorivelkojien agenttipankki ilmoittaa siitä muille velkojille IC sopimuksen nolla. Velkojien, omistajien muiden intressitahojen neuvottelut 9. saatavien eräännyttäminen; 10. vakuuksien realisointi ; 11. uudelleenjärjestelyn toteuttamistavasta riski voidaan välttää osakevakuuden realisoinnilla; 9. omistajia ei voida käytännössä pakottaa antiin kuin konkurssiuhalla. Tässä markkinapäivityksessä esitetyt kannanotot ovat yleisluonteisia käsityksiä velkojien välisiin sopimuksiin soveltuvista säännöksistä markkinatapahtumista. Käytännön tilanteet tulisi aina arvioida tapauskohtaisesti erillisen oikeudellisen neuvonannon pohlta. Mika J. Lehtimäki, Osakas LLM Helsinki, M.Jur Oxford, M.St. Oxford puh Asianajotoimisto TRUST.

Intercreditor-sopimusten ongelmakohtia ja neuvottelukysymyksiä Mika J. Lehtimäki

Intercreditor-sopimusten ongelmakohtia ja neuvottelukysymyksiä Mika J. Lehtimäki Intercreditor-sopimusten ongelmakohtia ja neuvottelukysymyksiä Mika J. Lehtimäki Suomessa on käytetty jo useita vuosia Suomen lain mukaisia IC-sopimuksia, mutta sopimuksista ole kuitenkaan muodostunut

Lisätiedot

1 YLEISTÄ Esitämme tässä muistiossa joitain yleisiä huomioita tilanteista, joissa:

1 YLEISTÄ Esitämme tässä muistiossa joitain yleisiä huomioita tilanteista, joissa: Asianajotoimisto Trust JOUKKOVELKAKIRJAVELKOJIEN KONTROLLOINTI JA NEUVOTTELUASEMA UUDELLEENJÄRJESTELYISSÄ 1 YLEISTÄ Esitämme tässä muistiossa joitain yleisiä huomioita tilanteista, joissa: velallisyritys

Lisätiedot

HELSINGIN SEUDUN ASIOIMISTULKKIKESKUS OY:N OSAKASSOPIMUS. 1.1. Vantaan kaupunki (1 008 osaketta)

HELSINGIN SEUDUN ASIOIMISTULKKIKESKUS OY:N OSAKASSOPIMUS. 1.1. Vantaan kaupunki (1 008 osaketta) HELSINGIN SEUDUN ASIOIMISTULKKIKESKUS OY:N OSAKASSOPIMUS 1. OSAPUOLET 1.1. Vantaan kaupunki (1 008 osaketta) 1.2. Helsingin kaupunki (1 osake) 1.3. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Lisätiedot

YRITYSKIINNITYKSEN PANTTAUSSOPIMUS

YRITYSKIINNITYKSEN PANTTAUSSOPIMUS YRITYSKIINNITYKSEN PANTTAUSSOPIMUS 1. PANTINANTAJA Keski-Suomen Valokuituverkot Oy (y-tunnus: 2556709-7), osoite: Tuurinkyläntie 2, 63610 Tuuri (jäljemäpänä Pantinantaja ) 2. PANTINSAAJAT 1) kunta 2) kunta

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Ei julkistettavaksi tai levitettäväksi Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Australiaan, Hongkongiin, Etelä- Afrikkaan tai Japaniin.

Ei julkistettavaksi tai levitettäväksi Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Australiaan, Hongkongiin, Etelä- Afrikkaan tai Japaniin. IXONOS OYJ PÖRSSITIEDOTE 22.12.2015 klo 12:45 Ei julkistettavaksi tai levitettäväksi Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Australiaan, Hongkongiin, Etelä- Afrikkaan tai Japaniin. IXONOSIN RAHOITUKSEN JA TASERAKENTEEN

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitus

Yrityskaupan rahoitus Yrityskaupan rahoitus Sami Heikkilä, Pohjois-Suomen Yritysalue 26/3/2015 Nordean rooli yrityskaupassa Rahoituspaketin kokoaminen Neuvonantajaverkoston kokoaminen Ostajan rahoittaminen Ostokohteen rahoittaminen

Lisätiedot

Osakassopimus. päivän vara? Vesa Ellonen

Osakassopimus. päivän vara? Vesa Ellonen Osakassopimus tiekartta vai pahan päivän vara? Vesa Ellonen Technopolis 22.8.2013 Osakassopimus Osakassopimus on osakeyhtiön osakkeenomistajien välinen sopimus, jossa sovitaan esimerkiksi yhtiön - hallintoon

Lisätiedot

1.2 Lainatulle pääomalle maksetaan vuosittainen kiinteä korko kohdassa 9 esitetyn mukaisesti.

1.2 Lainatulle pääomalle maksetaan vuosittainen kiinteä korko kohdassa 9 esitetyn mukaisesti. Tiedot lainasta 1.1 Keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö Finnoonportti (Y-tunnus 2611697-6) (jäljempänä Projektikumppani ) tarjoaa Joukon Voima Oy:n (jäljempänä Lainanjärjestäjä ) palvelussa rahoittajille

Lisätiedot

Velkojan tulee olla ammattitaitonsa puolesta ammattimainen sijoittaja.

Velkojan tulee olla ammattitaitonsa puolesta ammattimainen sijoittaja. 1. SOPIMUS MULTIFIRE PÄÄOMALAINAN EHDOISTA SOPIJAPUOLET Velkoja Sijoittaja X (123456 1234) ( Yritys X ) Kotipolku 1 a 2 12345 Rahala Velallinen Hedgehog Oy 1920825 8 Vesannontie 9 A 00510 Helsinki 040

Lisätiedot

NEXSTIM OYJ / SITOUTTAVA OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄ 2016 NEXSTIM OYJ SITOUTTAVAN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄN 2016 EHDOT

NEXSTIM OYJ / SITOUTTAVA OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄ 2016 NEXSTIM OYJ SITOUTTAVAN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄN 2016 EHDOT Sivu 1/5 NEXSTIM OYJ SITOUTTAVAN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄN 2016 EHDOT Nexstim Oyj:n nimitysvaliokunta on päättänyt esittää Nexstim Oyj:n (Yhtiön) varsinaiselle yhtiökokoukselle, joka pidetään 31.3.2016,

Lisätiedot

MITEN ISON YRITYKSEN SANEERAUS ON ERILAISTA? - Tapauskokemuksia - Ylikansallisten saneerausten erityispiirteitä

MITEN ISON YRITYKSEN SANEERAUS ON ERILAISTA? - Tapauskokemuksia - Ylikansallisten saneerausten erityispiirteitä MITEN ISON YRITYKSEN SANEERAUS ON ERILAISTA? - Tapauskokemuksia - Ylikansallisten saneerausten erityispiirteitä Maksukyky-/maksukyvyttömyysseminaari Asianajaja Pekka Jaatinen 13.2.2009 Helsingin kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla

Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla Oma ja vieras pääoma infrastruktuuri-investoinneissa 12.5.2010 Tampereen yliopisto Jari Kankaanpää 6/4/2010 Jari Kankaanpää 1 Mitä tiedetään investoinnin

Lisätiedot

T A K A U S S I T O U M U S

T A K A U S S I T O U M U S T A K A U S S I T O U M U S Sivu 1 (6) Takauksen saaja Danske Bank Oyj Takaaja Kankaanpään kaupunki 01335961 Velallinen PSSV Palvelut Oy Päävelka Sopimuksen numero FI35 8116 7710 0328 54 Pääoma EUR 5 000

Lisätiedot

Omat ja tytäryhtiön osakkeet yritysjärjestelyssä

Omat ja tytäryhtiön osakkeet yritysjärjestelyssä Jukka Mähönen Special Counsel, OTT Kauttu & Co Asianajotoimisto Oy 8.4.2015 Omat ja tytäryhtiön osakkeet yritysjärjestelyssä Johdanto Konsernimuotoisissa yrityksissä on tyypillistä, että liiketoimintoja

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN KAUPPAKIRJA Sivu 1/6 JUNAKALUSTO OY

PÄÄKAUPUNKISEUDUN KAUPPAKIRJA Sivu 1/6 JUNAKALUSTO OY PÄÄKAUPUNKISEUDUN KAUPPAKIRJA Sivu 1/6 KAUPPAKIRJA 1. Sopijapuolet Ostajat: (1) Helsingin kaupunki Osoite: Pohjoisesplanadi 11 13, 00170 Helsinki / PL 1, 00099 Helsingin kaupunki (jäljempänä Helsinki)

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA

OSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA OSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA Tämä osakassopimus (jäljempänä Sopimus) on solmittu seuraavien osapuolten välillä: 1. Helsingin kaupunki (Y-tunnus 0201256-6),

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 4/2011

Määräykset ja ohjeet 4/2011 Määräykset ja ohjeet 4/2011 Asuntoluoton ennenaikaisesta takaisinmaksusta perittävän enimmäiskorvauksen laskentaan käytettävät Dnro FIVA 9/01.00/2011 Antopäivä 15.12.2011 Voimaantulopäivä 31.3.2012 FIASSIVALVOTA

Lisätiedot

Perintäpalveluiden sopimusehdot (201404)

Perintäpalveluiden sopimusehdot (201404) 1(5) Perintäpalveluiden sopimusehdot (201404) 1. Sopimuksen tarkoitus Tällä sopimuksella sovitaan perintäpalveluista ja sitä koskevista toimenpiteistä. Sopimus toimii myös valtuutuksena perintäpalveluiden

Lisätiedot

KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT

KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT 1 KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT KONE Oyj:n hallitus on yhtiökokoukselta 1.3.2010 saamansa valtuutuksen perusteella päättänyt 18.12.2014 optio-oikeuksien antamisesta KONE Oyj:n (yhtiö) ja sen tytäryhtiöiden

Lisätiedot

Lainan nro: LAINAHAKEMUS. Saap...2016. A. R. Winterin rahaston lainahakemus. Lainan hakijat. Nimi: Henk.tunnus: S-posti:

Lainan nro: LAINAHAKEMUS. Saap...2016. A. R. Winterin rahaston lainahakemus. Lainan hakijat. Nimi: Henk.tunnus: S-posti: LAINAHAKEMUS Saap...2016 Lainan nro: A. R. Winterin rahaston lainahakemus Lainan hakijat Tiedot hakijasta: Tilan tai toimipaikan nimi: RNo tai y-tunnus: Toiminnan laatu: Lainan tarkoitus (käytä tarvittaessa

Lisätiedot

YRITYSSANEERAUS -MITÄ SE VELKOJALLE TARKOITTAA? Iiro Hollmén Asianajaja, varatuomari

YRITYSSANEERAUS -MITÄ SE VELKOJALLE TARKOITTAA? Iiro Hollmén Asianajaja, varatuomari YRITYSSANEERAUS -MITÄ SE VELKOJALLE TARKOITTAA? Iiro Hollmén Asianajaja, varatuomari Velkojan etujen tehokas valvonta Tarkista saatavan peruste, määrä ja korko Onko kyseessä saneerausvelka? Onko kyseessä

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS TREDU-KIINTEISTÖT OY

OSAKASSOPIMUS TREDU-KIINTEISTÖT OY OSAKASSOPIMUS TREDU-KIINTEISTÖT OY 2 (7) Sisällys 1. Sopimuksen osapuolet... 3 2. Määritelmät... 3 3. Sopimuksen tarkoitus... 3 4. Yhtiön toiminnan tarkoitus... 3 5. Yhtiön omistussuhteet... 4 5.1. Omistusosuudet...

Lisätiedot

LINJA-AUTOLIIKENTEEN ASIAKASPALVELUSOPIMUS. Toimeksiantaja: Oy Matkahuolto Ab Y-tunnus: 0111393-9 osakeyhtiö, Helsinki

LINJA-AUTOLIIKENTEEN ASIAKASPALVELUSOPIMUS. Toimeksiantaja: Oy Matkahuolto Ab Y-tunnus: 0111393-9 osakeyhtiö, Helsinki 1 (5) LINJA-AUTOLIIKENTEEN ASIAKASPALVELUSOPIMUS II Asiamies: Y-tunnus: Yhteystiedot: Toimeksiantaja: Oy Matkahuolto Ab Y-tunnus: 0111393-9 osakeyhtiö, Helsinki Yhteystiedot: PL 111, Lauttasaarentie 8

Lisätiedot

KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA

KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA 2 (5) 1 OSAPUOLET 1.1 Myyjä Kannuksen kaupunki (Y-tunnus: 0178455-6 ) 1.2 Ostaja Kokkolan kaupunki (Y-tunnus 0179377-8 ) 2 SOPIMUKSEN

Lisätiedot

Rakenteen lähtötilanne ja suunnitellut kaupat

Rakenteen lähtötilanne ja suunnitellut kaupat Mäntsälän kunnan rakennejärjestelyn suunniteltu toteutus ja verotus 11.08.2014 / Mäntsälä Risto Walden, Kauppat.lisensiaatti risto@bilanssi.fi / 050-585 3655 Rakenteen lähtötilanne ja suunnitellut kaupat

Lisätiedot

SOPIMUS TILOJEN VUOKRAUKSESSA NOUDATETTAVISTA YLEISISTÄ PERIAATTEISTA. 1.4 Kauniaisten kaupunki Kauniaistentie 10, 02700 Kauniainen

SOPIMUS TILOJEN VUOKRAUKSESSA NOUDATETTAVISTA YLEISISTÄ PERIAATTEISTA. 1.4 Kauniaisten kaupunki Kauniaistentie 10, 02700 Kauniainen SOPIMUS TILOJEN VUOKRAUKSESSA NOUDATETTAVISTA YLEISISTÄ PERIAATTEISTA 1 Osapuolet 1.1 Helsingin kaupunki PL 1, 00099 Helsingin kaupunki 1.2 Espoon kaupunki PL 5, 02771 Espoo 1.3 Vantaan kaupunki Asematie

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n ja Kyamk-Kiinteistöt Oy:n osakkeiden myynti Kouvolan kaupungille

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n ja Kyamk-Kiinteistöt Oy:n osakkeiden myynti Kouvolan kaupungille Kunnanhallitus 94 17.03.2014 Kunnanhallitus 218 22.09.2014 Kunnanhallitus 283 17.11.2014 Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n ja Kyamk-Kiinteistöt Oy:n osakkeiden myynti Kouvolan kaupungille 201/02.03.05/2013

Lisätiedot

VASTIKKEELLISEN RAHOITUKSEN EHDOT 20.10.2015

VASTIKKEELLISEN RAHOITUKSEN EHDOT 20.10.2015 1. YLEISTÄ 1.1 EkoRent Oy (jäljempänä Projektikumppani ) tarjoaa Joukon Voima Oy:n (jäljempänä Rahoituksenjärjestäjä ) (jäljempänä Joukkorahoittajat ) Projektikumppanin palveluun (jäljempänä Palvelu )

Lisätiedot

Normiperustan tarkistamisen yhteydessä kohta 4.3 poistettiin.

Normiperustan tarkistamisen yhteydessä kohta 4.3 poistettiin. 1 (6) Markkinavalvonta 21.03.2006 Dnro 15/121/2005 SAADUISTA LAUSUNNOISTA: RAHOITUSPALVELUSOPIMUKSET, STANDARDI 2.3 Rahoitustarkastus sai rahoituspalvelusopimuksia koskevaan standardiluonnokseen yhteensä

Lisätiedot

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 16.12.2014 C(2014) 9950 final Komission ilmoitus annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta FI FI Komission ohjeet

Lisätiedot

APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA HELSINGIN KAUPUNGIN (HELSINGIN ENERGIA) HELEN OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014]

APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA HELSINGIN KAUPUNGIN (HELSINGIN ENERGIA) HELEN OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014] APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA HELSINGIN KAUPUNGIN (HELSINGIN ENERGIA) JA HELEN OY:N välillä [. päivänä kuuta 2014] SISÄLLYS OSAPUOLET... 4 TAUSTA JA TARKOITUS... 4 1 APPORTTI... 4 2 APPORTIN ARVO JA

Lisätiedot

Helsingin yliopistokonsernin rahoituksen periaatteet

Helsingin yliopistokonsernin rahoituksen periaatteet 1(8) Helsingin rahoituksen periaatteet 2(8) Sisällys 1 Rahoituksen tavoitteet ja päätehtävät...3 1.1 Tavoitteet...3 1.2 Päätehtävät...3 1.3 Periaatteet...3 2 Rahoituksen suunnittelu...4 3 Ulkoinen velkarahoitus...4

Lisätiedot

APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA (Luonnos 30.10.2014)

APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA (Luonnos 30.10.2014) APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA (Luonnos 30.10.2014) Raahen kaupungin ja Raahen Satama Oy:n välillä KH 4.11.2014 KV 10.11.2014 2 SISÄLLYS APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA...3 OSAPUOLET...3 TAUSTA JA TARKOITUS...3

Lisätiedot

Euroryhmässä 3.10. sovittu Suomen vakuusjärjestely. Lähestymistapa Täytäntöönpano Vakuuksien määrä Suomen kustannus vakuuksista Arviointia

Euroryhmässä 3.10. sovittu Suomen vakuusjärjestely. Lähestymistapa Täytäntöönpano Vakuuksien määrä Suomen kustannus vakuuksista Arviointia Euroryhmässä 3.10. sovittu Suomen vakuusjärjestely Lähestymistapa Täytäntöönpano Vakuuksien määrä Suomen kustannus vakuuksista Arviointia Lähestysmistapa Kolme rajoitetta Panttaamattomuussitoumuslausekkeen

Lisätiedot

Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa. Osmo Leppiniemi Visma Services Teemuaho Oy

Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa. Osmo Leppiniemi Visma Services Teemuaho Oy Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa Osmo Leppiniemi Visma Services Teemuaho Oy Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa Yrittäjät ovat parhaita asiantuntijoita

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN VUOKRA-ASUNNOT OY PYYNTÖ 02.06.2014 Keskustie 5, 01900 NURMIJÄRVI

NURMIJÄRVEN VUOKRA-ASUNNOT OY PYYNTÖ 02.06.2014 Keskustie 5, 01900 NURMIJÄRVI Kh 9.6.2014 175 NURMIJÄRVEN VUOKRA-ASUNNOT OY PYYNTÖ 02.06.2014 Keskustie 5, 01900 NURMIJÄRVI NURMIJÄRVEN KUNTA Kunnanhallitus / kunnanvaltuusto Keskustie 2, 01900 NURMIJÄRVI KUNNAN OMAVELKAINEN TAKAUS

Lisätiedot

Laki. ulosottokaaren muuttamisesta

Laki. ulosottokaaren muuttamisesta Laki ulosottokaaren muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ulosottokaaren (705/2007) 1 luvun 34 :n 2 momentti, muutetaan 1 luvun 31 :n 4 momentti, 3 luvun 1 :n 1 momentti, 5 :n 1 momentti,

Lisätiedot

I. Nordean rahastot Corporate governance -ohjeistus omistajaohjauksen suuntaviivat

I. Nordean rahastot Corporate governance -ohjeistus omistajaohjauksen suuntaviivat 2010 1 (5) I. Nordean rahastot Corporate governance -ohjeistus omistajaohjauksen suuntaviivat Nordean rahastot 1 ovat hyväksyneet seuraavat omistajaohjausta koskevat suuntaviivat, joita sovelletaan suomalaisilla

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN ESISOPIMUS Sivu 1/7 JUNAKALUSTO OY

PÄÄKAUPUNKISEUDUN ESISOPIMUS Sivu 1/7 JUNAKALUSTO OY PÄÄKAUPUNKISEUDUN ESISOPIMUS Sivu 1/7 VR:N OMISTAMAT PÄÄKAUPUNKISEUDUN JUNAKALUSTO OY:N OSAKKEET / ESISOPIMUS OSAKKEIDEN KAUPASTA 1. Sopijapuolet Sopijapuoli / Ostajat: (1) Helsingin kaupunki Osoite: Pohjoisesplanadi

Lisätiedot

Neuvotteluopas Kotimaiset OTC-johdannaissopimukset Mika J. Lehtimäki

Neuvotteluopas Kotimaiset OTC-johdannaissopimukset Mika J. Lehtimäki Neuvotteluopas Kotimaiset OTC-johdannaissopimukset Mika J. Lehtimäki Yleissopimusten keskeinen tarkoitus on sopimusten neuvottelukuluihin liittyvien kustannusten ja ajanhukan välttämisen lisäksi sen varmistaminen,

Lisätiedot

Ohjeita omaan lisävarallisuuteen liittyen

Ohjeita omaan lisävarallisuuteen liittyen EIOPABoS14/167 FI Ohjeita omaan lisävarallisuuteen liittyen EIOPA Westhafen Tower, Westhafenplatz 1 60327 Frankfurt Germany Tel. + 49 6995111920; Fax. + 49 6995111919; email: info@eiopa.europa.eu site:

Lisätiedot

Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016

Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016 Sivu 1 / 5 Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016 Componenta Oyj:n hallitus (hallitus) on päättänyt esittää 15.4.2016 kokoontuvalle Componenta Oyj:n (yhtiö) ylimääräiselle yhtiökokoukselle optio oikeuksien

Lisätiedot

Kaupan toteuttamistavan puntarointi: liiketoiminta- vai osakekauppa? Jouni Sivunen varatuomari. OTK, KTM KPMG Oy Ab. Tampere 1.4.

Kaupan toteuttamistavan puntarointi: liiketoiminta- vai osakekauppa? Jouni Sivunen varatuomari. OTK, KTM KPMG Oy Ab. Tampere 1.4. Kaupan toteuttamistavan puntarointi: liiketoiminta- vai osakekauppa? Jouni Sivunen varatuomari OTK, KTM KPMG Oy Ab Tampere 1.4.2014 Mitä myydään? Osakekaupan ja liiketoimintakaupan eroavaisuuksia Osakekauppa

Lisätiedot

Selvitys valtioneuvoston oikeuskanslerille

Selvitys valtioneuvoston oikeuskanslerille Selvitys 1 (5) VM/1405/03.04.01.00/2012 24.8.2012 Valtioneuvoston oikeuskansleri Selvityspyyntönne 13.8.2012 Selvitys valtioneuvoston oikeuskanslerille Valtioneuvoston oikeuskansleri on 13.8.2012 pyytänyt

Lisätiedot

VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) Rahoitus Antolainaus 1.7.2004 PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN

VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) Rahoitus Antolainaus 1.7.2004 PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN 1 Avustusluonteisten lainojen säädöstausta Perusparannuslaki (34/1979) Avustusluonteisia

Lisätiedot

STRUKTUROITUUN RAHOITUKSEEN LIITTYVÄT KEHITYSSUUNTAUKSET

STRUKTUROITUUN RAHOITUKSEEN LIITTYVÄT KEHITYSSUUNTAUKSET Rahoitus ja vakuudet 2010 Prof. Jarno Tepora: STRUKTUROITUUN RAHOITUKSEEN LIITTYVÄT KEHITYSSUUNTAUKSET I. STRUKTUROIDUN RAHOITUKSEN MÄÄRITTÄMINEN YRITYKSEN / HANKKEEN TOIMIJOIDEN RISKIPOSITIOIDEN OPTIMAALINEN

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Pankkikriisien ja -konkurssien torjuntakeinot Pankkikriisien ja konkurssien syyt 1) Luototetaan asiakkaita,

Lisätiedot

Luotto-oikeus. Luottotyypit, perintäprosessit ja takaisinsaanti. Marja-Leena Niemi

Luotto-oikeus. Luottotyypit, perintäprosessit ja takaisinsaanti. Marja-Leena Niemi Luotto-oikeus Luottotyypit, perintäprosessit ja takaisinsaanti Marja-Leena Niemi TALENTUM Helsinki 2014 Talentum Media Oy ja Marja-Leena Niemi ISBN 978-952-14-2082-5 ISBN 978-952-14-2083-2 Kansi: Lauri

Lisätiedot

Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille

Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille FI FI FI Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille Näissä menettelysäännöissä vahvistetaan periaatteita, joita yksittäiset sovittelijat voivat halutessaan noudattaa omalla vastuullaan. Sovittelijat

Lisätiedot

Takausehdot 1 (6) Luonnollinen henkilö takaajana. Käytössä 23.3.2011 alkaen.

Takausehdot 1 (6) Luonnollinen henkilö takaajana. Käytössä 23.3.2011 alkaen. Takausehdot 1 (6) Luonnollinen henkilö takaajana Käytössä 23.3.2011 alkaen. 1. Takausvastuun laajuus ja takauskäsitteet 1.1. Takaus tarkoittaa sitoumusta, jolla sitoumuksen antaja (takaaja) ottaa vastatakseen

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja Hannu Puhakka 16.5.2016 2 [pvm] 3 [pvm] Pk-rahoituksen painopistealueet - yritysten yleisimmät muutostilanteet ja niihin liittyvät rahoitustarpeet Yrityksen

Lisätiedot

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta Kannanotto 1/2013 1 (5) Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta 1 Yleistä 2 Säädöstausta Henkivakuutusyhtiöt solmivat asiakkaidensa kanssa pääsääntöisesti

Lisätiedot

Taloyhtiö 2015-15.4.2015. Taloyhtiön rahoitusratkaisut

Taloyhtiö 2015-15.4.2015. Taloyhtiön rahoitusratkaisut Taloyhtiö 2015-15.4.2015 Taloyhtiön rahoitusratkaisut Tom Lönnroth 13.4.2015 Sisältö Hypo - Asuntorahoittamisen erikoisliike Suuret korjaushankkeet ja niiden taloudelliset vaikutukset Remonttirahoituksen

Lisätiedot

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN Luottoriskianalyysin perusteet Luottoriski on se riski, ettei lainanottaja pysty maksamaan täysimääräisiä kuponkeja ja pääomaa takaisin ajallaan. Luottoriskiin

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitus ja vakuudet. Jukka Juntunen 3.2.2010

Yrityskaupan rahoitus ja vakuudet. Jukka Juntunen 3.2.2010 Yrityskaupan rahoitus ja vakuudet Jukka Juntunen Nordean rooli yrityskaupassa Rahoituspaketin kokoaminen Neuvonantajaverkoston kokoaminen Ostajan rahoittaminen Ostokohteen rahoittaminen Ostokohteen vakuuttaminen

Lisätiedot

Nordea Pankki Suomi Oyj

Nordea Pankki Suomi Oyj Nordea Pankki Suomi Oyj 21/2003 Nordea Pankki Suomi Oyj:n joukkovelkakirjaohjelman lainakohtaiset ehdot Nämä lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä Nordea Pankki Suomi Oyj:n 4.3.2003 päivätyn joukkovelkakirjaohjelman

Lisätiedot

sama kuin liikkeeseenlaskijan muilla vakuudettomilla sitoumuksilla Nordea Pankki Suomi Oyj:n Structured Products -yksikkö

sama kuin liikkeeseenlaskijan muilla vakuudettomilla sitoumuksilla Nordea Pankki Suomi Oyj:n Structured Products -yksikkö Lainakohtaiset ehdot Nordea Pankki Suomi Oyj 11/2003 Erillisjoukkovelkakirjalaina Nordea Pankki Suomi Oyj:n joukkovelkakirjaohjelman lainakohtaiset ehdot Nämä lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä Nordea

Lisätiedot

POHJOLA FORTUM AUTOCALL 11/2012 LAINAKOHTAISET EHDOT

POHJOLA FORTUM AUTOCALL 11/2012 LAINAKOHTAISET EHDOT POHJOLA FORTUM AUTOCALL 11/2012 LAINAKOHTAISET EHDOT Nämä Lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä Pohjola Pankki Oyj:n 28.5.2012 päivätyn ja julkaistun sekä 31.5.2012 ja 1.8.2012 täydennetyn joukkovelkakirjaohjelman

Lisätiedot

Vientisaatavatakuun yleiset ehdot

Vientisaatavatakuun yleiset ehdot 1 (6) Vientisaatavatakuun yleiset ehdot Viejän ulkomaiselta ostajalta olevien saatavien kattaminen 15.4.2008 Vientisaatavatakuun perusteella viejällä on oikeus saada korvausta Finnveralta takuusopimuksen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 30.5.2016 Dnro 69/530/2015 Anne-Marie Brisson

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 30.5.2016 Dnro 69/530/2015 Anne-Marie Brisson OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 30.5.2016 Dnro 69/530/2015 Anne-Marie Brisson Yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen osasto MUNKKINIEMEN KOULUTUSSÄÄTIÖ SR:N PERUSOPETUKSEN

Lisätiedot

Kiinteäehtoinen laina. Vuosimaksulainan muuttaminen kiinteäehtoiseksi. Koron määrä. Uusi maksusuunnitelma PÄÄTÖS

Kiinteäehtoinen laina. Vuosimaksulainan muuttaminen kiinteäehtoiseksi. Koron määrä. Uusi maksusuunnitelma PÄÄTÖS VALTIOKONTTORI Rahoitus Erityisrahoitusjärjestelyt PÄÄTÖS 13.10.14 LOIMAAN,KAUPUNKI DG, a - r, o..(13 i i ' 1 Ol / V Kiinteistö Oy Loimaan Vuokra-asunnot c/o Hulmin Huolto Oy Hannele Vainio Kauppalankatu

Lisätiedot

Optiosopimus. Turun kaupungin, YH- Länsi Oy:n. Kiinteistö Oy Turun Yliopistonkatu 30:n. välillä

Optiosopimus. Turun kaupungin, YH- Länsi Oy:n. Kiinteistö Oy Turun Yliopistonkatu 30:n. välillä Optiosopimus Turun kaupungin, YH- Länsi Oy:n ja Kiinteistö Oy Turun Yliopistonkatu 30:n välillä..2012 ASTREA Asianajotoimisto Attorneys at Law 2/6 OPTIOSOPIMUS 1. SOPIJAPUOLET 1.1. Optio-oikeuden myöntäjä

Lisätiedot

Maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdospäivä. Liedon Säästöpankki Pankinjohtaja Esko Tuuppa 14.3.2012 Lieto

Maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdospäivä. Liedon Säästöpankki Pankinjohtaja Esko Tuuppa 14.3.2012 Lieto Maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdospäivä Liedon Säästöpankki Pankinjohtaja Esko Tuuppa 14.3.2012 Lieto Sukupolvenvaihdokset rahoittajan näkökulmasta I Uuden ja nuoren yrittäjän perusinvestointi monesti

Lisätiedot

A) Oikeudelliset asiakirjat. Tiedoksiantaminen: citação- ja notificação-asiakirjat

A) Oikeudelliset asiakirjat. Tiedoksiantaminen: citação- ja notificação-asiakirjat 1 FI A) Oikeudelliset asiakirjat Tiedoksiantaminen: citação- ja notificação-asiakirjat Citação-asiakirjalla (haaste) saatetaan vastaajan tietoon, että häntä koskeva asia on viety oikeuteen, ja kutsutaan

Lisätiedot

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki Epävirallinen käännös SULAUTUMISSUUNNITELMA 1. SULAUTUMISEEN OSALLISTUVAT YHTIÖT 2. SULAUTUMINEN Veritas keskinäinen vahinkovakuutusyhtiö (jäljempänä Veritas Vahinkovakuutus ) Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka

Lisätiedot

Yrityskaupan Rahoitus Tampere, 6.3.2013 Pekka Tammela Illan esityksen sisältö Esittely Kauppaprosessin kuvaus Strukturointi Hinnoittelusta lyhyesti Esimerkkikauppa Yhteenveto Pekka Tammela, KTM, KHT, HHJ

Lisätiedot

Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään?

Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään? Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään? Kuntalaki uudistuu- seminaari Kuntatalo 3.6.2014 Pirkka-Petri Lebedeff, johtava lakimies Kunta ja markkinat Kunta

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS Sivu 1/2 TALOYHTIÖ Asunto-osakeyhtiön nimi ja osoite Huoneiston numero OSAKAS Huoneiston osakkeenomistajan nimi ja puhelinnumero

Lisätiedot

OKON KORKO 13 III/2005 LAINAKOHTAISET EHDOT

OKON KORKO 13 III/2005 LAINAKOHTAISET EHDOT OKON KORKO 13 III/2005 LAINAKOHTAISET EHDOT Nämä Lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä :n 24.5.2005 päivätyn joukkovelkakirjaohjelman (Ohjelmaesite) Yleisten lainaehtojen kanssa tämän Lainan ehdot.

Lisätiedot

Ostajan ja liikennöitsijän välisen sopimussuhteen sisältö määräytyy tämän sopimuksen sekä siihen liittyvien seuraavien asiakirjojen perusteella:

Ostajan ja liikennöitsijän välisen sopimussuhteen sisältö määräytyy tämän sopimuksen sekä siihen liittyvien seuraavien asiakirjojen perusteella: KOULULAISKULJETUKSET OSTOLIIKENNESOPIMUS 1. Sopijapuolet Ostaja: Kunta............................................... Yhteystiedot:......................................... Ostajan edustaja:......................................

Lisätiedot

Osakas A-osakkeet B-osakkeet

Osakas A-osakkeet B-osakkeet 1 (5) LISÄSOPIMUS 28.2.2013 PÄIVÄTTYYN TAPIOLAN KESKUSPYSÄKÖINTI OY:N OSAKASSOPIMUKSEEN A-lisäosakkeet / VSS-tila 1. OSAPUOLET Osakas A-osakkeet B-osakkeet Finprop Tapiola Oy (Y-tunnus: 1749679-4) 460

Lisätiedot

PPP-mallien sopimusjuridiikan erityispiirteet. Yrityspalvelukeskus Leija, Vantaa 9.11.2004. Asianajaja, osakas Juha Wessman

PPP-mallien sopimusjuridiikan erityispiirteet. Yrityspalvelukeskus Leija, Vantaa 9.11.2004. Asianajaja, osakas Juha Wessman PPP-mallien sopimusjuridiikan erityispiirteet Yrityspalvelukeskus Leija, Vantaa 9.11.2004 Asianajaja, osakas Juha Wessman ESITYKSEN RAKENNE: 1 YLEISIÄ NÄKÖKOHTIA PPP-MALLISTA 2 PPP-MALLIN YLEINEN KUVAUS

Lisätiedot

T U O T AN T O S O P I M U S

T U O T AN T O S O P I M U S Luonnos T U O T AN T O S O P I M U S X ja Y ja Z välillä paikka.. 17307 SISÄLLYSLUETTELO 1. Osapuolet... 1 2. Sopimuksen tausta ja tarkoitus... 1 3. Ohjelma... 1 4. Hinta- ja maksuehdot... 2 5. y ja Tuottajan

Lisätiedot

Vanhan kansan velkaviisautta

Vanhan kansan velkaviisautta Vanhan kansan velkaviisautta Velka on veli ottaessa ja veljen poika maksaessa Ei ole rahassa, se on nahassa, joka on verassa, se on velassa Ei vatsa velkaa salli Koira velatta elää Velasta ei pääse maksamatta

Lisätiedot

Sosiaalisen luoton myöntämisen yleinen este on maksuvaran puuttuminen, mutta tämän ohella esteenä voi olla esimerkiksi se, että

Sosiaalisen luoton myöntämisen yleinen este on maksuvaran puuttuminen, mutta tämän ohella esteenä voi olla esimerkiksi se, että 2 mista. Perusteltuja syitä luoton myöntämiseen voivat olla esimerkiksi talouden hallintaan saattaminen, velkakierteen katkaiseminen, kodin hankinnat, kuntoutumisen tai työllistymisen edistäminen, asumisen

Lisätiedot

Vahantajoen vesihuolto-osuuskunnan tilannekatsaus ja toimenpiteet

Vahantajoen vesihuolto-osuuskunnan tilannekatsaus ja toimenpiteet Kaupunginhallitus 428 17.11.2014 Kaupunginhallitus 32 26.01.2015 Kaupunginhallitus 126 30.03.2015 Vahantajoen vesihuolto-osuuskunnan tilannekatsaus ja toimenpiteet 849/72.722/2012 KAUPHALL 17.11.2014 428

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Yrityskaupan rahoitus Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Rahoituksen lähtökohdat Yrityksen rahoitusmuodot ovat oma pääoma, vieras pääoma ja tulorahoitus. Aloittavalla yrittäjällä on pääasiassa

Lisätiedot

Finnvera Oy 3.6.2014. aaj Teijo Kuusela

Finnvera Oy 3.6.2014. aaj Teijo Kuusela Finnvera Oy 3.6.2014 aaj Teijo Kuusela Asialistalla Yleistä Finnverasta Avainluvut Liiketoiminta-alueet Rahoitusperiaatteita Omitusjärjestelyistä 3.6.2014 [Alatunniste] 2 Finnvera Oyj Suomen valtion omistama

Lisätiedot

Arvopaperivakuusehdot

Arvopaperivakuusehdot Arvopaperivakuusehdot DEGIRO Arvopaperivakuuksien Ehdot www.degiro.fi DEGIRO B.V on rekisteröity sijoituspalveluyrityksenä Alankomaiden Finanssivalvonnan kanssa (AFM) Sisältö 1 artikla. Määritelmät...

Lisätiedot

Sopimusrajoja koskevat ohjeet

Sopimusrajoja koskevat ohjeet EIOPABoS14/165 FI Sopimusrajoja koskevat ohjeet EIOPA Westhafen Tower, Westhafenplatz 1 60327 Frankfurt Germany Tel. + 49 6995111920; Fax. + 49 6995111919; email: info@eiopa.europa.eu site: https://eiopa.europa.eu/

Lisätiedot

1 (4) KCI KONECRANES OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2003 I OPTIO-OIKEUKSIEN EHDOT. 1. Optio-oikeuksien määrä

1 (4) KCI KONECRANES OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2003 I OPTIO-OIKEUKSIEN EHDOT. 1. Optio-oikeuksien määrä 1 (4) KCI Konecranes Oyj:n varsinainen yhtiökokous on hyväksynyt nämä ehdot 6. maaliskuuta 2003. KCI Konecranes Oyj:n varsinainen yhtiökokous on 8.3.2006 osakkeiden lukumäärän lisäyksen seurauksena muuttanut

Lisätiedot

osakeyhtiölain kielenhuolto

osakeyhtiölain kielenhuolto Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kielitoimisto Asunto-osakeyhti osakeyhtiölain kielenhuolto Salli Kankaanpää, Aino Piehl ja Matti Räsänen 20.3.2008 Kielenhuoltajien kommenttien aiheita Saako lukija tarpeeksi

Lisätiedot

SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV

SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV Danske Bank Oyj, www.danskebank.fi SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV Tietoa lainasta: Lainan liikkeeseenlaskija: Danske Bank Oyj Lainan ISIN-koodi: FI4000050000 KORKOKAULURI XV Viiden

Lisätiedot

Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn?

Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn? Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn? Esite keskeisimmistä asioista, jotka vaikuttavat yrittäjän mahdollisuuteen saada velkajärjestely. Samat ehdot ja ohjeet koskevat sekä pää että sivutoimisia

Lisätiedot

Työkalut rahoitusriskien hallintaan käytännön ratkaisuja. Jukka Leppänen rahoituspäällikkö, johdannaiset

Työkalut rahoitusriskien hallintaan käytännön ratkaisuja. Jukka Leppänen rahoituspäällikkö, johdannaiset 1 Työkalut rahoitusriskien hallintaan käytännön ratkaisuja Jukka Leppänen rahoituspäällikkö, johdannaiset KORKORISKI KOKONAISKORKO = Markkinakorko Marginaali Muut kulut Markkinakorko Markkinakorko aiheuttaa

Lisätiedot

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla Mervi Niskanen Kuopion yliopisto Kauppatieteiden laitos Suomalaiset rahoitusmarkkinat Rahoitusmarkkinoilla tarkoitetaan kaikkien rahoitusvaateiden markkinoita Rahamarkkinat

Lisätiedot

10 Liiketaloudellisia algoritmeja

10 Liiketaloudellisia algoritmeja 218 Liiketaloudellisia algoritmeja 10 Liiketaloudellisia algoritmeja Tämä luku sisältää liiketaloudellisia laskelmia. Aiheita voi hyödyntää vaikkapa liiketalouden opetuksessa. 10.1 Investointien kannattavuuden

Lisätiedot

Hallintaanottomenettelystä säädetään asunto-osakeyhtiölain 8 luvussa, ja sitä voidaan soveltaa automaattisesti kaikissa asunto-osakeyhtiöissä.

Hallintaanottomenettelystä säädetään asunto-osakeyhtiölain 8 luvussa, ja sitä voidaan soveltaa automaattisesti kaikissa asunto-osakeyhtiöissä. 3 Huoneiston hallintaanotto 3.1 Hallintaanotto lyhyesti Huoneiston hallintaanotolla tarkoitetaan sitä, että taloyhtiö ottaa osakkaan huoneiston hallintaansa määräajaksi osakkaan tai esimerkiksi tämän vuokralaisen

Lisätiedot

Tietoa hyödykeoptioista

Tietoa hyödykeoptioista Tietoa hyödykeoptioista Tämä esite sisältää tietoa Danske Bankin kautta tehtävistä hyödykeoptiosopimuksista. Hyödykkeet ovat jalostamattomia tuotteita tai puolijalosteita, joita tarvitaan lopputuotteiden

Lisätiedot

Avustustoiminta. RAY:n tarkennetut

Avustustoiminta. RAY:n tarkennetut Avustustoiminta RAY:n tarkennetut varallisuuskriteerit 1 2 Taitto: Grafiksi/Pauliina Sjöholm Julkaisija: RAY RAY:n tarkennetut varallisuuskriteerit Lain Raha-automaattiavustuksista 1 luvun 4 :n mukaisesti

Lisätiedot

Asianajotoimisto Heikkilä & Co Helsinki Oy

Asianajotoimisto Heikkilä & Co Helsinki Oy Helsinki Oy SIIRTOHINNOITTELUA KOSKEVAT SÄÄDÖKSET, SUUNNITTELU JA DOKUMENTOINTI OTM Silja Takalo-Eskola Helsinki Oy Toisiinsa etuyhteydessä olevien yritysten välisten liiketoimien hinnoittelua Kyse konsernin

Lisätiedot

Uudistettu sopimus lääkekustannusten suorakorvausmenettelystä

Uudistettu sopimus lääkekustannusten suorakorvausmenettelystä Uudistettu sopimus lääkekustannusten suorakorvausmenettelystä Kela, Suomen Apteekkariliitto, Helsingin Yliopiston Apteekki ja Itä- Suomen yliopiston apteekki ovat 24.1.2013 allekirjoittaneet uudistetun

Lisätiedot

SISÄLLYS ALKUSANAT 5 LYHENTEET 15 1 JOHDANTO 17. 1.1 Yleistä 17. 1.2 Velkajärjestelylain mukaisista käsitteistä 21

SISÄLLYS ALKUSANAT 5 LYHENTEET 15 1 JOHDANTO 17. 1.1 Yleistä 17. 1.2 Velkajärjestelylain mukaisista käsitteistä 21 SISÄLLYS ALKUSANAT 5 LYHENTEET 15 1 JOHDANTO 17 1.1 Yleistä 17 1.2 Velkajärjestelylain mukaisista käsitteistä 21 2 VELKAJÄRJESTELYN EDELLYTYKSET, ESTYMINEN JA ESTEET 25 2.1 Velkajärjestelyn edellytykset

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 1 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 27.11.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 2 Yleistä Finnverasta Finnveran rahoitus

Lisätiedot

LIIKETOIMINNAN KAUPPAKIRJA HELSINGIN KAUPUNGIN (HELSINGIN ENERGIA) HELEN OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014]

LIIKETOIMINNAN KAUPPAKIRJA HELSINGIN KAUPUNGIN (HELSINGIN ENERGIA) HELEN OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014] LIIKETOIMINNAN KAUPPAKIRJA HELSINGIN KAUPUNGIN (HELSINGIN ENERGIA) JA HELEN OY:N välillä [. päivänä kuuta 2014] SISÄLLYS OSAPUOLET... 4 TAUSTA JA TARKOITUS... 4 1 KAUPAN KOHDE... 4 1.1 Liiketoiminta...

Lisätiedot

Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS

Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS VALTIOKONTTORI Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS 2004 Valtionvelka VALTIOKONTTORI SISÄLLYSLUETTELO 36 Valtionvelan korot 3 36.01 Euromääräisen velan korko 6 36.03 Valuuttamääräisen velan korko 7 36.09

Lisätiedot